Jyväskylän. matkailuselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän. matkailuselvitys"

Transkriptio

1 Jyväskylän matkailuselvitys 2014 Yhteenvetoraportti Tuula Poutanen Tmi Avete T:mi Avete Nisulankatu 21 B Jyväskylä

2 JYVÄSKYLÄN MATKAILUSELVITYS 2014 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 Kyselyn tulokset 3 Nykytilanteen arviointi 3 Yleisarvosanat 36 Kehittämistarpeet ja odotukset 38 Tulosten yhteenveto 93 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 97 Liitteet Haastattelulomake Hippos-vision esittelyaineisto 1

3 Johdanto Jyväskylän kaupungin viestintäjohtaja Helinä Mäenpää tilasi kesäkuussa 2014 T:mi Avete / Tuula Poutaselta Jyväskylän matkailuselvityksen. Tavoitteena oli selvittää Jyväskylän matkailun kokonaisuus: matkailu, liikematkat, tapahtumat, kokoukset, kongressit, urheilukilpailut jne. sekä kotimaiset että kansainväliset. Tarkoituksena oli siten kuvata Jyväskylän matkailutoimialan kokonaisuus. Selvityksessä olennaista oli löytää ratkaisumalleja yksityisten ja julkisten toimijoiden työnjakoon ja matkailutehtävien rahoitukseen. Tarkemmin tilaaja halusi selvittää miten tapahtumahankinta tulisi järjestää ja millaisena Jyväskylä Convention Bureaun rooli nähdään tapahtumakokonaisuudessa. Selvitys tehtiin haastattelemalla 25 matkailualan henkilöä. Kohderyhmä valittiin Helinä Mäenpään ja Tuula Poutasen yhteistyönä. Otanta edustaa kattavasti alan toimijoita ja tulokset ovat siten luotettavia suuntaaantavasti. Kysely jakautui kahteen osaan: I Jyväskylän matkailun nykytilanne Palaute ja nykytoimintojen arviointi tehtiin seuraavan toimintamallin pohjalta: KEHITTÄMINEN KOORDINOINTI TIEDOTTAMINEN TUOTEKEHITYS NEUVONTA PALAUTE MYYNTI MARKKINOINTI MATKAILUN TOIMINTAKENTTÄ JA TEHTÄVÄT II Jyväskylän matkailun kehittämistarpeiden ja odotusten selvittäminen Raportti on luovutettu tilaajalle Kaupunki jatkaa keskusteluja eri tahojen kanssa ja esittelee raportin keskeisiä tuloksia syksyn aikana eri työryhmissä. Mahdollisuuksien mukaan selvityksen tuloksia otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2015 talousarviota ja matkailu- ja tapahtumatoimintaa. 2

4 1. Vastaajien taustatiedot 3

5 2. Onko Jyväskylässää vastuutahoa matkailutoimialan koordinointiin? on, mikä tai kuka? Visit Jyväskylä kaupunki Osittain ja tietyiltä asiakokonaisuuksilta Jyväskylän kaupunki ja Jykes ja Jyväskylän Seudun Matkailu Kyllä kai Jyväskylän matkailu jossain määrin tekee nämä työt matkailupalvelu ja JCB Keski-Suomen liitto, osittain Välillisesti matkailumarkkinointi ja -neuvonta tekevät seuraavia tehtäviä: yritysten toimintaedellytysten parantamista, ennakointia / trendien seuraamista ja kokonaiskuvan hallintaa toimialan tilasta. Jyväskylän seudun matkailu osittain Arvaan, että on esim. Keski-Suomen liitto. Ei aavistustakaan, kuka Jyväskylän kaupungilla on. Mitähän Visit Jyväskylää tekee? on ja ei ole. Muodollisesti Jyväskylän seudun matkailu, kuitenkin epäselvää mitä siellä tehdään. 4

6 Kommentti Kauppakamari, KS Liitto ja yritysverkostot tekevät tätä omalta osaltaan, mutta en tiedä ovatko ne vastuussa ja millä mandaatilla toimivat? Koordinointia on, mutta sitä tekee liian moni taho jollakin osa-alueella. Jos matkailuelinkeino katsotaan merkittäväksi toimialaksi niin vaikutuksiltaan kuin resursseiltaan ja tehdään sen suuntaisia valintoja, niin silloin jollakin taholla täytyy olla kokonaisvastuu. Jos taas matkailutoimialaa pidetään yllä minimissään ja tietyin määritellyin palveluin ja valintojen pohjalta; silloinkinn jollakin taholla on vastuu palvelun järjestämisestä. Kokonaisuus ja laajuus ratkaisevat tietyiltä osin ja on kyettävä tekemään valinnat ja asetettava tahtotila alueen matkailullisen merkityksen eteenpäin viemiseksi. Silloin pohdinnaksi tulevat väistämättä koordinointi- ja kehittämisvastuu. Jyväskylän matkailu on levällään kuin Jokisen eväät. Yksi veturi, puolueeton ja laaja-alainen Erilaisia foorumeita on kuten matkailuhallitus, mutta realisoituvatkoo ne asiat? Kuinka tärkeänä pidät, että matkailukentän koordinointivastuu on jollakin taholla? 5

7 3. Onko Jyväskylässää vastuutahoa matkailutiedottamiseen? on, mikä tai kuka? Useita tahoja, jotka tiedottavat omalla tahollaan (Jykes, kaupunki, Jyväskylän matkailu, KS liitto) yritysverkostot, Kauppakamari Keski-Suomen liitto, Jyväskylän matkailu, itse yritykset seudun matkailu, kaupunki Nikolainkulma Hyvin moni taho tekee: neuvonta, kaupunki, Ely, Jykes. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Seudun Matkailu; niiltä osin, mihin resurssit riittävät osittain Jyväskylän seudun matkailu, ei kansainvälistä tiedottamista Jyväskylän seudun matkailu (yleinen tiedotus), JCB (kansainvälinen viestintä) Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun matkailu Jyväskylän Seudun Matkailun puolesta tehdään tällä hetkellä: - Sisäistä tiedottamista (Jyväskylän seudun yritysja toimijaverkosto+ tärkeät kumppanit), uutiskirje lähtee kuukausittain, lisäksi infoa yhteisissä tilaisuuksissa. - paikalliselle ja valtakunnalliselle medialle suunnattua ns. perustiedottamista (Jyväskylän Seudun Matkailun omat 6

8 muutokset, tuotteet ja tiedotusasiat, ajankohtaiset/sesonkikohtaisett matkailuasiat muutaman kerran vuodessa, esim. kesän- ja talven tarjonta, kesän opastuskierroksett jne.). - markkinoinnillisempaa uutiskirjetiedottamista kohdennetuille asiakasryhmille ( lapsiperheet, naisryhmät, ja vuosittain vaihtelevat erityisryhmät, esim. tänä vuonna asuntomessujen asiakasrekisteri). Jyväskylän matkailuneuvonta Jyväskylän seudun matkailu osittain. kv. mediasuhteita ei hoida kukaan. Jyväskylän seudun matkailu epäilen kahta: Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän seudun matkailu, osittain myös kauppakamarin matkailuhallitus. Jyvässeudun matkailu, jolta kuitenkin puuttuu joustavuus ja reagointikyky. Jokin muu, mikä? laajemmalla alueella Kommentti Jyväskylää on liian pieni yksikkö kv. tiedottamiseen. Tulisi tehdä laajemmalla alueella, esimerkiksi maakunnallisesti. Tänä päivänä tiedottaminen on osa kaikkien tehtävää; tietyt asiakokonaisuudet vastuiden mukaan kulkevat myös tiedottamisessa. Tiedottaminen on hajanaista, siitä puuttuu fokus. 7

9 4. Onko Jyväskylässää vastuutahoa matkailuneuvonnann hoitamiseen? on, mikä tai kuka? Jyväskylän matkailu x 2 Nikolainkulma, Jyväskylän tapahtumasivusto netissä Jyväskylän matkailu seudun matkailu kaupunki Jyväskylä-neuvonta ja muita pienempiä toimijoita kuten JCB ja KS liitto Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Seudun Matkailu Nikolainkulma Nikolainkulma Jyväskylän seudun matkailu x 7 8

10 kaikki, Jyväskylän matkailu Jyväskylän seudun matkailu, kongressipuolella JCB Jyväskylän matkailuneuvonta Jyväskylän seudun matkailu, matkanjärjestäjiä ei hoida kukaan. Jyväskylän seudun matkailuneuvonta Visit Jyväskylä ja matkailuneuvonta Jyväskylän matkailuneuvonta kuluttajakentässä. jokin muu, mikä? Jyväskylän seudun matkailu kaupungin matkailuneuvonta 9

11 Kommentti Neuvonta tarkoittaa mielestäni myös näkyvyyttä kadunvarsilla, sähköisiä uutiskirjeitä, somea, liikenteen risteyspaikkojen hyödyntämistä, paikallisbusseja ja hotelleja. Olisi vaikea kuvitella olla ilman matkailuneuvontaa Jyväskylän ja Jyväskylän seudun kokoisella alueella, jossa on monipuolista matkailupalvelujen tarjontaa ympäri vuoden. Selkeä rooli toimialan kokonaisketjussa, huomioiden myös taloudelliset hyödyt ja imagotekijät. - Tällä hetkellä on ristiriita odotusten, sopimusten ja resurssien välillä. Mikäli toiminta jatkuu nykyisellään 1 hengen resurssilla, on ihan sama onko matkailuneuvontaa ollenkaan. Tällä tavoin pystytään vain rääpimään kiireisimmät asiat. Neuvonta ei ole vain monisteiden jakoa. Neuvontaa tulee kehittää: tulee olla kehitystyössä mukana; aktiivisten uusien toimintatapojen kehittäminen auttaa "vanhojen" yritysten pärjäämisessä. Perinteisessä mielessä matkailuneuvontaa ei tarvita. Nykyään haetaan tietoa pääasiassa verkosta. Suurin osa neuvonnasta tapahtunee hotellien vastaanotoissa yms. Matkailuneuvonta on kyllä tärkeä, mutta painotukset saisivat olla modernimmat -> sähköiset kanavat. 10

12 5. Kerro mielipiteesii eri asiakasryhmille kohdennetunn markkinoinnin VOLYYMIN RIITTÄVYYDESTÄ ja toisaaltaa saman asiakasryhmän TÄRKEYDESTÄ YRITYSTOIMINNALLENNE 5 A. KOTIMAISET YKSITTÄIS- / VAPAA-AJAN MATKAILIJAT Markkinoinnin riittävyys 11

13 jokin muu, mikä? heimot Seniorit Harrastuksiin liittyvä koulutus- ja kehittämismatkailu esim. kulttuurissa ja liikunnassa polttariporukat seniorit Jyväskylässä järjestettävien tapahtumien matkailumarkkinointi Hyvinvointiasiakkaatt 12

14 Asiakasryhmien tärkeys omalle liiketoiminnalle Kommentti Heimoilla tarkoitan samanmielisiä ryhmiä, joita yhdistäää esim. harrastus, uskonto, elämänkatsomus, seksuaalinen suuntaus tms. Opiskelijat ja heidän ystävänsä ja perheensä Luokkakokoukset olisivat suuri mahdollisuus, kohtuullisen tärkeä kohderyhmä. Löytöretkiklubi toimii hyvin. Seniorit: riittävyys osittain, tärkeys tärkeä. 13

15 jokin muu, mikä? heimot Seniorit Harrastuksiin liittyvä koulutus- ja kehittämismatkailu esim. kulltuurissa ja liikunnassa polttariporukat seniorit Jyväskylässä järjestettävien tapahtumien matkailumarkkinointi Hyvinvointiasiakkaatt 14

16 5 B. ULKOMAISET YKSITTÄIS- / VAPAA-AJAN MATKAILIJAT Markkinoinnin riittävyys 15

17 Jokin muu, mikä? Ympärivuotinen matkailu (keilailu, seikkailupuisto, museot, kylpylät jne.) Suomi-fanit, joita on ympäri maailmaa (aito Järvi-Suomi) Vaihto-opiskelijat ja heidän omaisensa Suomalaisuuden tuotteistaminenn kuten 100-prosenttista Suomea ja Sauna from Finland Ulkomaiset opiskelijat ja heidän perheensä Aktiivilomailijat Urheilu- / liikuntamatkailu / tapahtumat Perhematkailu Keski-Euroopastaa 16

18 Asiakasryhmien tärkeys omalle liiketoiminnalle 17

19 Kommentti Kongressivieraiden avecit - Harrastematkailijat, esim. höyrylaivaharrastajat, yliopiston ja yritysten erikoisosaamisalueista kiinnostuneet Tiedemiesten / -naisten vieraileville seurueille räätälöityjä ohjelmia (yliopiston esittely, majoitus, oheisohjelmat) Kaikkiin harrastuksiin liittyvä. Jyväskylän Seudun Matkailulla ei ole resursseja kansainväliseen matkailumarkkinointiin, joka on yksi merkittävä osa matkailutoimialaa; kasvu nimenomaan saadaan kansainvälisiltä markkinoilta. Toisaalta kansainvälisessä markkinoinnissa voidaan tarkastella asiaa myös kohdemaittain ja millaiset teemat nousevat ns. kohdemaista ja kuinka omaa aluetta voidaan hyödyntää ja kehittää niiltä osin ja kuinka hyvin alueellinen arjonta kohtaa kyseiset teemat. Jyväskylän oppaat ovat loistavia. Toimivat hienona käyntikorttina kaupungille. Kulttuurimatkailua tulisi kehittäää ryhmille, teemoin kirkot (Savo + Keski-Suomi) ja sauna. Luonto- potentiaali on /harrastusmatkailu on edelleen nousussa (kalastus, mökkilomailu) - Suurin hyvinvointimatkailun norjalaisissa terveysmatkailijoissa - kv. markkinoinnin yhteistyökumppaniksi Kuopio (4- ja 5-tiet ovat tärkeimmät reitit) - Keski-Suomen liiton Leena Pajala on ainoa, joka tekee kv. markkinointia Kansainvälinen markkinointi tulee tehdä laajemmalla porukalla: yritysverkosto, Suomi tms. 18

20 5 C. B2B (yritys-, järjestö- ja ryhmäasiakkaat) Markkinoinnin riittävyys 19

21 Jokin muu, mikä? Opiskelijajärjestöt Kansainväliset poliittiset järjestöt Ulkomaiset matkanjärjestäjät x 10 Koululais- ja päiväkotiryhmät Kotimaiset senioriryhmät Yritystapahtumajärjestäjät Ulkomaiset matkanjärjestäjät Ulkomaiset matkanjärjestäjät Ulkomaiset matkanjärjestäjät Ulkomaiset matkanjärjestäjät Oman alan kv. ryhmät (taimistot, puutarha-alan yritykset) ns. special interest ryhmät 20

22 Asiakasryhmien tärkeys omalle liiketoiminnalle Jokin muu, mikä? kansainväliset senioriryhmät messunäytteilleasettajat kotimaan oman alan oppilaitokset 21

23 Kommentti MEPien kautta kv. poliittisia ryhmiä tutustumaan esim. koulutus-politiikka-akseliin. Pisa- ja matemaattinen menestys. - kansainvälisille järjestöille markkinointi kotimaisten lajijärjestöjen kautta Toimialojen ristiin hyödyntäminen Jyväskylän vientiteollisuuden kanssa. B2B -markkinointiaa tulisi tarkastella maakuntatasolla. Ulkomaiset urheilu- ja liikuntajärjestöt ovat suuri mahdollisuus. luistelu- ja kesäleirejä, lasketteluryhmät. Olisi hyvä tehdä kotimaisille järjestöille tutkimus, jossa selvitettäisiin kuinka monta tarjousta saavat ja millä perusteella päätös tehdään. Paikallisten yritysten ulkomaiset vieraat ovat meille tärkein asiakasryhmä. Markkinoinnissa lähtisin resurssien kohdentamisessa paksuimman rahapussin periaatteella: kongressit ja yritykset. Markkinoinnin ja myynnin haasteena on, miten valtakunnallisten yritystapahtumien tarvitsema matka-aika Jyväskylään käännetään eduksi. Tärkeä tuotteistamisen alue. 22

24 6. Mielipiteesi nykyisten välitysmyyntiä tekevien toimijoiden VOLYYMIN RIITTÄVYYDESTÄ ja toisaaltaa ko. välitysmyynnin TÄRKEYDESTÄ YRITYSTOIMINNALLENNE Välitysmyynnin volyymin riittävyys 23

25 Jokin muu, mikä? Harraste matkailijaryhmät (jooga, tanssi, juoksu, uinti) 24

26 Välitysmyynnin tärkeys omalle yritystoiminnalle 25

27 Kommentti Jyväskylän luontaisten edellytysten mukainen harrastematkailun tuotteistaminen Sekavuutta ns. välitysmyynnin hoitamisessa, ylipäätänsä vähän resursseja ja välitysmyynti tulee tarkkaan pohtia, missä se on järkevää ja mitä siihen kuuluu. Se on kuitenkin myynnin edistämistä, joka tulee huomioida matkailutoimialalla. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit eivät tunne tai tunnista olemassa olevia välittäjiä. Koti- ja ulkomaiset harrastusryhmät, jotka voi tavoittaa esim. erikoislehtien kautta -> lukijamatkat. 26

28 7. Mielipidee asiakaspalautteiden hyödyntämisestä Jyväskylän matkailuelinkeinon näkökulmasta Asiakaspalautteiden hyödyntäminen 27

29 Jokin muu, mikä? Avoimuuden lisääminen, yritysten yhteistyötä lisää Palautteen kerääminen jokaisen markkinointikampanjann tai kehittämistoimenpiteen jälkeen Kommentti Seuraamme eat.fi -sivustoa, jossa kuukausittain rankkeerataan ruokaravintoloita. Ei ole alueellista palautejärjestelmää. Kehitettävä uusia keinoja asiakaspalautteiden keräämiseen. Oikeita tutkimuksia tulee tehdä ajoittain mm. matkailutulon seuraamiseksi. Asiakkaita on aina "kuunneltava" ja on olemassa myös ns. hiljaista palautetta. Asiakaspalautteet on aina käsiteltävä, mutta niihin on suhtauduttava realistisesti ja tilanteen mukaan. Ei ole foorumia, missä palautteita voisi käsitellä. 28

30 Asiakaspalautteiden tärkeys 29

31 30

32 8. Tuotteiden / palvelujen kehittäminen Jyväskylässä tuotekehitys Tuotekehityksen tilannearvio 31

33 Jokin muu, mikä? Yhteinen koordinointiryhmä 32

34 Tuotekehityksen tärkeys 33

35 Kommentti Enemmän painoarvoa ja valtaa matkailulle, lisää resursseja markkinointiryhmälle. Tarvitaan enemmän yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yksittäisten tuotteiden tuotekehitys kuuluu yrittäjille. Jonkun tahon pitäisi kuitenkin koordinoida kehittämistyötä. Jokainen Julkisen toimijan on hyvä osallistua, testata ja tehdä mahdollista yhteistyötä tuotekehityksen parissa tai tuoda omia näkemyksiään, kokemuksiaan ja asiantuntemusta tietyiltä osin. Hyvä yhteistyö tässä kannattaa, mutta julkinen toimija ei ole tuotekehitystyön keskiössä muutoin kuin matkailuhankkeiden kautta. Tuotekeh n yritys ja palvelujen tuottaja on vastuussa tuotekehityksestä ja velvollinen tekemään tuotekehitystä. hityksen tulee lähteä kaupallisista lähtökohdista, taloudellinen tavoitteellisuus ja asiakaslähtöisyys periaatteina. 34

36 9. Yleisarvosana Jyväskylän matkailun osa alueille 35

37 Kommentti Toivon edistystä matkailutoimijoiden kesken, yhteistyötä kongressitoiminnan mukaisesti. Hyvän kehittämisen pilaa matkailukentän sekamelska. Tällaiset yleisarvosanat tietysti pitää suhteuttaa kokonaistilanteeseen ja resursseihin ja arvoihin ja millainen painoarvo jollain toiminnolla on jne. 36

38 II KEHITTÄM MISTARPEIDEN JA ODOTUSTEN SELVITTÄMINEN 10. Onko Jyväskylän matkailu nykyisin mukana jossain laajemman alueen yhteistyössä? Kyllä, missä Rukola-hanke Keski-Suomen liitto, MEK Järvi-Suomi -yhteistyössä Valtakunnallinen kongressiverkosto CNF pienissä hankkeissa, lillukanvarsia 37

39 Maakunnallisessa hankkeessa ja K-S liiton yhteistyökuvioissa sekä Järvi-Suomen matkailureitistössä (kv. näkökulma), valtakunnallisessa i-jaoksessa, valtakunnallisessa matkailun kärkihankkeessa Järvi-Suomen matkailureitit, Suoma ry Keski-Suomi matkailuhallitus, Keski-Suomen matkailu, MEK / FCB Järvisuomi, MEK yhdessä Kuopion ja Tampereen alueiden kanssa Järvi-Suomen kiertomatkat, Suoma ry, kuntamarkkinointi-piiri, MEK, Keski-Suomi-yhteistyö Lakeland, Keski-Suomen matkailuhallitus Keski-Suomen matkailu, Järvi-Suomen kv. matkailu, Congress Network Finland CNF, MEK/Meetings industry, Suoma ry seudullinen yhteistyö 11. Suuralueyhteistyö: eri vaihtoehtojen tärkeys 38

40 MEK, mikä markkina-alue? Eurooppa x 2 Venäjä x 3 Venäjä, Keski-Eurooppa, Japani Venäjä, luontoharrastusmatkailua Keski-Eurooppaan ja Kauko-Itään Venäjä, Keski-Eurooppa x 3 Venäjä, Kiina Pohjoismaat, Eurooppa Venäjä, Espanja, Keski-Eurooppa Venäjä, Aasia Venäjä, Keski-Eurooppa, Outdoors Finland Toimittajavierailut Keski-Eurooppa (modernit humanistit) Hyvinvointimatkailu Venäjä, Saksa. Kulttuuri- ja luontoteemat. Jokin muu, mikä? Suomen Hiihtokeskus -yhteistyö Järvi-Suomi x 3 Kansainvälinen liikuntamatkailu, jossa meillä on osaamista Järvialue Lake District Ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa Itäinen Järvi-Suomi Venäjä/ yksittäiset matkailijat Kommentti Kaupunkien välinen yhteistyö olisi tärkeää: Jyväskylä-Lahti, Jyväskylä-Kuopio, Jyväskylä-Tampere. arkkitehtuuri-teema globaalisti Skandinaviaan enemmän markkinointi- ja myyntityötä; kiertomatkat. Järvialueella esim. kiertomatkoja Tampere, JKL, Kuopio, Lahti. Punainen lanka Jyväskylän matkailussa on löydettävä. Tarkennettava oman kaupungin matkailulinja; mitä Jyväskylä tarjoaa muuta kuin Päijänteen ja yliopiston? Keihäänkärki on löydettävä ja päätettävä siitä. 39

41 12. Kuinka matkailu ukentän työnjaon / vastuiden tulisi olla? Vaihtoehtoina yksityinen yritys yritysverkosto Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen kauppakamari - Jykes kaupunki 12 A. Matkailutoiminnot vastuutahoittain Vastaaja sai valita kuhunkin tehtävään useammankin tuottajatahon. Graafit kuvaavat mainintojen määrää. Yksityisten yritysten rooli matkailutoimintojen organisoinnissa / tuottamisessa 40

42 Yritysverkostojen rooli matkailutoimintojen organisoinnissa / tuottamisessa 41

43 Keski-Suomen liiton rooli matkailutoimintojen organisoinnissa / tuottamisessa 42

44 Keski-Suomen kauppakamarin rooli matkailutoimintojenn organisoinnissa / tuottamisessa 43

45 Jykes Oy:n rooli matkailutoimintojen organisoinnissa / tuottamisessa 44

46 Jyväskylän kaupungin rooli matkailutoimintojen organisoinnissa / tuottamisessa 45

47 Työn jako jokin muu taho Jokin muu, mikä? Julkinen taho + yritysverkosto tukena Myös eri toimijoista koottu toimielin mahdollinen. Jyväskylää + ympäristökunnat x 3 Kaupunki ja yritykset yhdessä KSliitto TAI Jykes/kaupunki yliopisto x 3 Yliopisto tai verkostoo en osaa sanoa Kaupunki ja yritykset yhdessä ei merkitystä kuka tekee Käytettävä järjestelmä ratkaiseee kenen vastuualueelle toiminta sopii luontevimmin ei merkitystä kuka tekee Yhteinen kaikille toimijoille Yhdessä yksityisten yritysten kanssa Jyväskylää Innovationin tapainen veturitoimija Joku julkinen taho + yritysverkosto strategiaryhmä yhteistyö Yhteinen össä eri toimijoiden kesken kaikille toimijoille 46

48 12 B. Vastuutahot matkailutoiminnoittain Vastaaja sai valita kuhunkin tehtävään useammankin tuottajatahon. Graafit kuvaavat mainintojen määrää prosentteina. Työnjako - koordinointi Jokin muu, mikä? Julkinen taho + yritysverkosto tukena Myös eri toimijoista koottu toimielin mahdollinen. 47

49 Työnjako - matkailutiedotus Jokin muu, mikä? Kaupunki + ympäristökunnat Kaupunki ja yritykset yhdessä 48

50 Työnjako - neuvontapalvelut Jokin muu, mikä? kaupunki + ympäristökunnat 49

51 Työnjako - markkinointi kotimaisille vapaa-ajan matkailijoille Jokin muu, mikä? kaupunki + ympäristökunnat 50

52 Työnjako - markkinointi ulkomaisille vapaa-ajan matkailijoille Jokin muu, mikä? Keski-Suomen liitto TAI Jykes/kaupunki 51

53 Työnjako markkinointi kotimaan B2B 52

54 Työnjako markkinointi kv. kokoukset ja järjestöt Jokin muu, mikä? yliopisto Yliopisto tai verkostoo yliopisto en osaa sanoa Kaupunki ja yritykset yhdessä yliopisto 53

55 Työnjako välitystoiminta 54

56 Työnjako asiakaspalautteiden hyödyntäminen Jokin muu, mikä? ei merkitystä, kuka tekee Käytettävä järjestelmä ratkaiseee kenen vastuualueelle toiminta sopii luontevimmin 55

57 Työnjako tuotekehitys Jokin muu, mikä? ei merkitystä, kuka tekee Yhteinen kaikille toimijoille Yhdessä yksityisten yritysten kanssa Jyväskylää Innovationin tapainen veturitoimija 56

58 Työnjako matkailun kehittäminen Jokin muu, mikä? Joku julkinen taho + yritysverkosto strategiaryhmä yhteistyössä eri toimijoiden kesken Yhteinen kaikille toimijoille 57

59 Kommentteja matkailutehtävien työnjakoon: Matkailutiedotus yhteistyössä kaupungin ja Jykesin kesken. Matkailun kehittäminen kaupungin ja yritysverkoston yhteistyössä. Jyväskylä tulee profiloida matkailullisesti tiukemmin, yhteistyössä kaupungin ja yritysten kanssa. Kaupunki voisi kutsua asiaa pohtivan työryhmän tms.? Alan toimijoiden yhteistyötä tulisi aktivoida, yhteiset palaverit esim. teemakohtaisia tapaamisia sekä avointa keskustelua. Tarvitaan strategista suunnittelua, jossa määritellään mm. tarpeet ja resurssit. Brändi? Palvelut yhden luukun periaatteella. Kansainväliset asiat voisivat sopimuksen mukaan olla muillakin tahoilla. Yhteistyöverkostoissa ja ohjausryhmien kautta muut toimijat mukaan. Koordinointi, matkailutiedotus ja neuvontapalvelut tulisi tuottaa yhteistyössä toimijoiden kesken sovittavalla työnjaolla, vastuut ja tehtävät. Toimijoihin mukaan myös Ely, Jao ja Jamk. Matkailumarkkinointi tulisi koordinoida kaupunkimarkkinoinnin kanssa, oman ohjausryhmän alla. Tulee muodostaa kehittämis/strategiaryhmä, joka vastaa kehittämisestä, koordinoi tuotekehitystä ja asiakaspalautteita ja teettää tarvittavat selvitykset ja tutkimukset. Sateenvarjomalli! Vastuujako ei ihan yksiselitteinen, eri vaihtoehtoja useamman palvelun kohdalla. Kaikki toiminnot, välitysmyyntiä lukuun ottamatta, yhdellä taholla. Jos Jykesillä matkailutoimiala on painopisteenä, niin sinne. Muutoin kaupungille. Kaikki matkailupalvelut olisi hyvä keskittää yhteen paikkaan. Ainakin hallinnoinnin, koordinoinnin ja suunnittelun tulisi olla Jykesin tai kaupungin sateenvarjon alla, yhteistyössä yritysten kanssa. Koordinointi, matkailutiedotus ja neuvontapalvelut sopivat parhaiten joko Jykesin tai kaupungin rooliin. 58

60 13. Jyväskylä Convention Bureau (JCB) Jyväskylä Convention Bureau on keskittynyt kansainvälisten tapahtumien hankintaan. Voiko JCB:n toimintakenttäää laajentaaa myös kotimaisien suurtapahtumien hankintaan? Mitä mieltä olet tästä kehittämissuunnasta? 59

61 Kommentti JCB:n toimintakentän laajentaminen myös kotimaiseen tapahtumahankintaan on erinomainen ajatus sillä edellytyksellä, että resursseja lisätään samassa suhteessa. Muutoin ei. Tapahtumajärjestämisessä tulee olla yhden luukun periaate. Tapahtumien järjestäminen nykyisessä hajautetussa mallissa tapahtumien järjestäminen on monimutkaista ja aikaa vievää. Jos nykyisillä resursseilla mennään tuohon suuntaan, niin ei. Jos palkataan 2. henkilö + muu toiminnan rahoitus järjestyy, niin kyllä. Tarvitseeko kongressi- ja kotimaan tapahtumahankinnan olla samassa paikassa? Tiivis yhteistyö kuitenkin tärkeä brändin takia. Riskinä resurssipula. Yliopisto ei vastusta kehittämissuuntaa - ymmärrämme aluekehitysvastuun. Jos toimintaan on osoitettavissa lisäresursseja, suunta voi olla erittäinkin hyvä. Jos laajempi tapahtumahankinta toteutetaan JCB:ssä, niin toiminta tulee siirtää kaupungin vastuualueelle. JCB:n ohjausryhmälle koordinointi koko matkailukentästä. Kokonaismarkkinointi. Tässä on useampi vaihtoehto, jos toimintaa laajennetaan... Kotimainen tapahtumahankinta onnistuu parhaiten niiltä, joilla on ko. kontaktit. Paikallisille urheilujärjestöille voisi järjestää infotilaisuuden, kuinka ja mistä voi saada apua urheilutapahtuman järjestämiseen. Seuroilla on parhaat kontakti koti- ja kansainvälisiin liittoihin. Epäilys, että JCB:n toiminta keskittyy vain isoihin yrityksiin. Markkinointia tulee avata - mitä rahalla saa? - JCB:n rahoitus liikevaihtoperusteiseksi, esim. alle 1 M, pieni perusmaksu + provisio. Kotimaisten tapahtumien hankinnassa ei voi käyttää Jyväskylä Convention Bureau -nimeä. Kotimainen toiminta toisella nimellä eri brändin alla. Kaikki markkinointitoimet tulisi olla samassa paikassa kaupungilla. - Hyvä idea, että koko tapahtumahankinta olisi yksissä käsissä, jonka sisällä JCB. Kokonaisvaltainen tapahtumajärjestämisen palveluverkosto. Meille on ihan sama, ovatko tapahtumat kansainvälisiä vai kotimaisia. Tapahtumien ja osallistujien määrät ovat tärkeämpiä. Kehittämissuunta nykyresursseilla melko huono. Kehittämissuunta edellyttää lisäresursseja. Jos JCB:n resurssit eivät kasva, kehittämissuunta ei ole hyvä. JCB:n toiminnassa tulee löytää jatkumo, päästä pitkäjänteisyyteen. Nyt ohryn kokouksista suurin osa ajasta menee rahoituksen ja organisoinnin pähkäilyy - nyt on jo korkea aika keskittyä tulokselliseen toimintaan. Siksi toiminnan laajentaminen ei ole ajankohtainen haaste. Organisaation kotipesä tulisi olla kaupungilla. Suurin asiakaspotentiaali on kotimaisissa kokouksissa. 60

62 JCB:n organisointi Jokin muu tapa, mikä? Jyväskylän kaupunki ja yliopisto yhdessä En osaa sanoa Yliopisto tai kaupunki, molemmat käyvät osana julkishallintoa tai esim. Jykes tai oy Hallinnolla ei ole merkitystä. Tärkeintä koko toimintakentän HYVÄ tuntemus ja puolueettomuus Yhdessä muiden markkinointipalveluiden kanssa joko Jykesillä tai kaupungilla. JCB:n tulisi olla siellä missä muukin matkailun kehittäminen; mieluiten kaupungilla tai Jykesillä. Hallinnoijalla ei ole väliä, jos keskitytään kv. statuksen omaavien tapahtumien hankintaan. Kongressit yliopiston toimintana, muu suurtapahtumahankinta osakeyhtiönä. Kongressien osalta synenergiaetu yliopistolla. Jos tulee muuta tapahtumahankintaa, organisointi harkittava uudelleen. Nykyisellään tai kaupungilla, julkinen taho kuitenkin 61

63 Kaupungin ja yliopiston yhteistyönä organisaatiolla ei ole merkitystä vaan tapa toimia ratkaisee. Oy tai yhdistys voisivat kuitenkin toimia paremmin -> tuloshakuisuus. Millä tavoin voisitte / haluaisitte olla mukana suurtapahtumien hankinnassa jatkossa, mikäli JCB:n verkosto päättäää vahvistaaa toimintaa myös kotimaiseen tapahtumahankintaan? Kontribuutiolla, miten? Luomme Laajavuoreen tapahtumamahdollisuuksia Opinnäytetyöt, harjoittelijat, tutkimukset, asiantuntijoitaa kongresseihin, yliopistoon tutustumiset, kampus- kierrokset Koulutus, workshopit, tuotekehitysosaamisen jakaminenn Verkosto, asiantuntijuus elinkeinoelämästä Yhteinen palvelualusta ja markkinointikanava netissä Visit Jyväskylä. 62

64 Osallistumistavat Jokin muu tapa, mikä? Hankerahoitusta toiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen Kommentti Suurtapahtumahankinta liittyy ammattikorkeakoulun ICT-, hyvinvointi ja terveys-, sekä liiketoimintapalveluihin. Yhteistyötä JCB:n kanssa ollaan kiinnostuneita kehittämään. Toiminnan aloittamiseen tarvitaan julkisen puolen panostusta ja rahoitusta. Kunhan saadaan työkalut ja toimintalinjat kuntoon, voidaan resursseja ja rahoitusta miettiä uudelleen ja esim. määritellään kuinka aktiivista markkinoinnin tulisi olla. Jos järkeviä tapahtumaideoita, kikki osallistumme mielellämme myös rahoituksellisella. JCB:tä ei tule sekoittaa muuhun toimintaan. Mikä on suurtapahtuma? JCB:n ohryssä tulisi määritellä käytettävät käsitteet, jotta kaikilla toimijoilla olisi sama käsitys käsitteiden sisällöstä. 63

65 14. Kuinka matkailutoimintojen rahoitus tulee / voidaan jakaa yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken? Rahoitus: yksityinen 100 % 64

66 Rahoitus: yksityinen 75 % - julkinen 25 % 65

67 Rahoitus: yksityinen ja julkinen 50 % 66

68 Rahoitus: julkinen 75 % - yksityinen 25 % 67

69 Rahoitus: julkinen 1000 % 68

70 Rahoitusjako toiminnoittain - koordino ointi 69

71 Rahoitusjako toiminnoittain - matkailutiedotus 70

72 Rahoitusjako toiminnoittain matkailuneuvonta Jokin muu, mikä? Voisi vaikka pohtia enemmänkin 71

73 Rahoitusjako toiminnoittain matkailumarkkinointi kotimaisille matkailijoille 72

74 Rahoitusjako toiminnoittain matkailumarkkinointi ulkomaisille matkailijoille Jokin muu, mikä? 5 vuoden n siirtymäaika, jonka jälkeen 100-prosenttisesti yksityisin rahoituksin 73

75 Rahoitusjako toiminnoittain matkailumarkkinointi kotimaan B2B 74

76 Rahoitusjako toiminnoittain matkailumarkkinointi kv. kokoukset ja kongressit 75

77 Rahoitusjako toiminnoittain - välitysmyynti 76

78 Rahoitusjako toiminnoittain asiakaspalautteiden hyödyntäminen 77

79 Rahoitusjako toiminnoittain - tuotekehitys 78

80 Rahoitusjako toiminnoittain matkailun kehittäminen 79

81 Rahoitus Jokin muu, mikä? Toimittaja- ja matkanjärjestäjävierailut Imagomarkkinointi Kommentti Yksityisten yritysten hankintoja / investointeja tulisi osarahoittaa silloin, kun hanke tuo uutta matkailullista vetovoimaa (tuki, avustus, markkinointi). Kauppa, taksit ym. tulee saada mukaan toimintaan ja rahoitukseen -> rahoituspohjan laajentaminen. Kohdat eivät ole yksiselitteisiä rahoituksen osalta. Moninaista rahoitussuunnitelmaa tulisi harjoittaa; tehdä kokeiluja. Koordinoinnin ja neuvonnan tulee jatkossakin olla seudullista. 80

82 15. Tärkeimmät muutos tai kehittämiskohteet Jyväskylän matkailussa (1 3) 1. Koordinointi 2. Tekeminen 3. Tekeminen 1. Rantaväylä maan alle 2. Laajavuoren kehittäminen Jyväskylän matkailun kärkikohteeksi Master Planin mukaisesti Kansainvälisten kongressien kehittämistyö 2. Matkailukeskusten ja niiden verkostojen kehittäminen Jyväskylän seudun matkailun toiminta tulee saada toimintakykyiseksi mahdollisimman pian (rahoitus, rakenteet, organisointi ja resurssit kuntoon) 2. Matkailun työkalut kuntoon: rahoitus, resurssit ja koordinointi 3. Yrityskentän ja julkiset toimijat mukaan tekemään yhteistä strategiaa ja kehittämissuuntaa 1. Vetonaulan kehittäminen esim. urheiluun / liikuntaan liittyen 2. Yhteistyöverkoston kehittäminen muuhun matkailuun JCB:n tavoin, myös rahoituksella 3. Keskittyminen kv. matkailun kehittämiseen (kongressit ym.) 1. Strateginen työ 2. roolijaon selvittäminen tehtävittäin, yleisen kehittämisen koordinointi 3. Kohderyhmäkeskeinen ajattelutapa 1. Matkailutoimiston roolin vahvistaminen ja palvelujen laajentaminen 2. Matkailumarkkinointiin. Kv. markkinointi ja myyntitoiminta osaksi palvelutarjontaa. 3. Tapahtumamatkailu 1. Matkailutoimijoiden sijoittuminen samoihin tiloihin 2. Resurssien lisääminen markkinointiin (sekä henkilö- että taloudellisia resursseja) 3. Vellomisesta eroon, yhteinen Jyväskylän seudun matkailustrategia + tekeminen 1. Päijänteen järvimatkailun kehittäminen edelleen, myös rantakohteet mukaan. Päijänne 1. prioriteetiksi! 2. Yksityisten pk-matkailuyritysten yhteistyön kehittäminen, koordinointi. 3. Jyväskylän ympäristön lähituottajaverkoston luominen Toivolan Vanhan Pihan tapaan. 81

83 1. Resursseja lisää matkailuneuvontaan ja -markkinointiin 2. Matkailun koordinoinnin ja kehittämisen vastuuhenkilön ja koordinointiryhmän nimeäminen. 3. Opasteiden kunnostaminen ja lisääminen erityisesti ulkomaisille matkailijoille (luontopolut jne.). 1. Yksi taho tai henkilö vastaamaan suunnittelusta ja koordinoinnista koko toimialan hyväksi. 2. Matkailutoimintojen keskittäminen jopa fyysisesti samaan paikkaan Matkailutulotutkimuksen tekeminen: bisneksen avaaminen lukuina. 2. Jyväskylän pitäisi uskaltaa orifiloitus vielä vahvemmin tapahtumakeskukseksi. 3. Rohkeita linjauksia, keskittyminen valittuihin strategisiin toimintoihin. 1. Koordinointi 2. Kv-asiakkaat 3. Tuotteiden ja palvelujen paketointi niin kotimaisille kuin kv-matkailijoille 1. Muutos ELYn linjaukseen matkailukohteiden viitoituksista 2. Entinen yhteistyö kunniaan, enemmän yhdessä tekemistä. Arvostus ja kunnioitus uudelleen voimaan. 3. Toimintojen selkeyttämistä, yksi väylä matkailussa. 1 yhteyshenkilö kaikissa matkailuasioissa.yritysten ja julkisen sektorin avoimempi kanssakäyminen 1. Hotellien ateriapalvelujen parantaminen 2. Ravintoloiden työaikojen joustavuuden lisääminen 3. Palvelutason ja kommunikaation parantaminen 1. Selkeä organisoituminen + rahoitus sen mukaan 2. Yhdessä sovitut tavoitteet ja päämärät lähivuosille 3. Työtä ja työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkuva arviointi ja kehittäminen. 1. Vastuunjako ja linjaukset. Tehtävien roolittaminen ja riittävä resursointi. 2. Kenellekään ei ole lopullista vastuuta matkailukentästä. Aktiivinen matkailun laajentaminen esim. tapahtumahankintaan. 3. Kv. markkinoiden haltuunotto. 1. Tapahtumien hankinta kaupunkiin. 2. Mikä on 2015 kesän vetovoimatekijä, kun ei ole asuntomessuja? 3. Lapsiperheille lisää houkuttelevaa tarjontaa. 1. Majoituskapasiteettia lisää 2. Matkailuasiat pyörivät liian pienen porukan kesken, enemmän pieniä toimijoita mukaan

84 1. Järjestäytyminen ja suunnitelmallinen tekeminen. 2. Strategiat, suunnitelmat ja toteuttaminen 3. Järkeviä hankkeita, joihin oikeita osaavia henkilöitä. 1. Liikuntamatkailun kehittäminen 2. Infran hyödyntäminen tuotteistamalla matkailuun, esim. rantaraitti ja satama. Päijänteen hyödyntäminen Johtaminen ja kehittäminen. 2. Avoimempi yritysilmasto. 3. Julkisten tahojen ja päättäjien arvostuksen lisääminen matkailuelinkeinoon. Matkailutulon, verotulojen ja työllistävyyden ymmärtäminen. 1. Tapahtumamatkailun profiilin kirkastaminen. Jyväskylän tapahtumakeskus tulisi ymmärtää laajempana eli Harju - Jyväsjärvi. 2. Suurtapahtumien keskitetty palvelupiste Matkailun koordinoinnin järjestäminen yhdelle taholle. Toimintatapa pidemmällä tähtäimellä B2B-myynnin kehittäminen eli kasvattaminen. 2. Uusia toimintamalleja matkailuun. Nykyinen toimintamalli on jähmeä, enemmän joustavuutta ja nopeaa reagointia, kampanjointia ja markkinointia. 3. Lisää positiivisuutta, opittava elämään faktojen kanssa ja lopettaa valittaminen. 83

85 16. Mitä mieltä olet Jyväskylän kaupungin visiosta kehittää Hippoksen aluetta esitetyllä tavalla? Kommentti Jollain aikavälillä kohtuullisen tärkeä. Lutakon, sataman ja Kankaan alueiden kehittäminen ovat kuitenkin nyt tärkeämpiä. Jyväskylällä on aivan uskomattomat mahdollisuudet, jos uskalletaan keskittyä avainasioihin. Hippos-Laajavuori - akselin kehittäminenn luo aivan uusia tapahtuma-, ja vapaa-ajan mahdollisuuksia (=matkailua). Mielenkiintoinen kokonaisuus ns. liikuntakaupungille, suunnitelmissa hyviä ajatuksia. On tärkeää kehittää Hipposta, mutta pienmpikin investointi voi riittää. Ylipäätänsä liikuntapaikat on pidettävä kunnossa. Suunnitelma on hieno ja monella tapaa perusteltavissa sekä kaupunkilaisille että käyttäjille. Rahoitusmalli on kuitenkinn kestämätön, ei toteuttamiskelpoinen. Liikuntatilat tulisi toteuttaa kaupungin toimintana. 84

86 Suunnitelmalla on laajemmat vaikutukset: Hippos liittyy moneen Jyväskylän kehittämisasiaan, mm. liikuntaan, joka on kasvava trendi. - Kilpaileeko Hippos-idea kaupungin rahoituksesta esim. Kankaan kehittämisen kanssa? Matkailumarkkinoinnin kärjeksi on pidempään suunnteiltu liikuntamatkailun nostamista. Tästä näkökulmasta Hippoksen kehittäminen on välttämätöntä. Hyvä, kun on visio. Hipposalueen kehittäminen on täysin välttämätöntä, sopisi / täydentäisi liikuntakaupunkiideaa. Hyvä idea! Liikuntatoiminnoista tulee saada matkailullisesti enemmän irti. Nykyisiä toimintoja kehitettävä, oman alueen vahvuuksia vahvistettava. 85

87 17. Jyväskylän kaupungin tärkeä kehittämiskohde on myös keskusta alue. Millaisia toivomuksia tai ehdotuksia sinulla on keskustan kehittämiseksi? Väinönkatu kävelykaduksi Yliopistonkadulta Hannikaisenkadulle. - Katujen auraamisen sekasotku selvitettävä, auraus yksityisiltä pois. - Kävelykatu on kaupungin sielu, joka palvelee turisteja monipuolisella kauppatarjonnalla. Kävelykatu on hyvä jo nykyisellään. Kulttuuria ja elämää lisättävä, oppia Keski-Euroopasta. Tuotteistettava keskusta pidemmälle, promo- yms. tapahtumia. Laajempia asiakasryhmiä palveleva tori. Mm. Kuopiossa vilkas tori, jossa musiikki- ja tanssiesityksiä ja tapahtumia ja laaja palvelutarjonta. Sataman kehittäminen tärkeää Ei tule yhdistää toria ja satamaa, palvelevat eri tarkoituksissa. - Keskusta toimii nykyään hyvin, kehitys ollut hyvää. - Liikennejärjestelyissä parantamista, autoliikennettä keskustassa ei tule vähentää / estää. - Sataman liikennejärjestelyjä muutettava, varsinkin tapahtumien aikana alue on aivan tukossa. - Viihtyisyyttä lisää, vanhojen rakennusten kunnostaminen Toivolan Pihan tapaan - Ranta-alue vetonaulaksi Lappeenrannan tapaan - Hippokselle suunnitelman mukaisia aktiviteetteja Tilaisuuksiin tarttuminen on haaste: venäläisten sesongin aikana heille suunnattu "Talvisambafestari". Rallin näkyminen kaupuin liikkeissä (nyt ei mitään), kaupungin suurtapahtumien hyödyntäminen kävelykeskustan näkymisessä. Luontevampaan ja jollain tapaa vapaampaan ja toiminnallisempaan suuntaan. Kehitettävä alueen vuokraamisen helppoutta, hinnoittelua ym. Monipuolisempana tapahtuma-/toiminta-areenana toimiminen. Viihtyisyyttä modernilla ja rennolla arkkitehtuurilla ja hyödyntämällä alueen osaamista kulttuuritoimijoiden ja opiskelijoiden avulla. Laajemmalla selvityksellä toteuttamalla, miten ihmiset saadaan keskusta-alueelle ja miksi? Millä keinoin viihtyisyyttä lisätään? Kuinka eri vuodenajat hyödynnetään? - Aren aukiolle lisää pieniä tapahtumia, kuten grillimestarikisat olivat - Toivolan vanhan pihan kytkeminen keskustaan - Keskustan tilanne hyvä, mm. pyöräparkit nyt kunnossa - Kävelykadulla olevat lakumyyjät telttoineen eivät edistä mitenkään matkailua, enemmän paikallisosaajia mukaan. - Kokonaisvaltaista ajattelua keskusta-alueen autioitumista vastaan. - Tulee kehittää punainen lanka: keskusta omien pienten toimijoiden palveluiden näyteikkuna, esittelyalue. - Pysäköinti edullisemmaksi. - Turistibussien pysäköintimahdollisuuksien lisääminen. - Kauppatorin elävöittäminen. - Kävelykatu-kirppiksiä, lähiruokatapahtumat turvattava. - Pienten liikkeiden toimintaedellytysten turvaaminen. - Pidän Jyväskylän kävelykadusta, sitä on kehitetty hyvään suuntaan. - Tori tulisi siirtää "alemmaksi" esimerkiksi Asemaaukiolle kävelykeskustan ja sataman väliin. - Asema-aukiolle esim. kiinteä lava ja sinne pieniä tapahtumia. - Yliopistonkadun pohjoispuoli ei ole vetovoimainen. 86

88 Pystyttäisiin alentamaan kynnystä järjestää tapahtumia satamaan, Lutakon aukiolle ja käveykadulle. Lupakäytäntö vähemmän byrokraattiseksi. Tiloja ja infraa on riittävästi. Sataman alueen sitominen tiukemmin keskustaan. Kulttuurin ja historian vahvistaminen ja esille tuominen esim. Toivolan vanha piha. - Kaupungin keskusta on persoonaton. Yksityisten yrittäjien on korkeiden vuokrien takia mahdolotonta investoida liiketiloihin. Lisää persoonallisia liiketiloja ja tarjontaa. - Torista trendikkäämpi: mehu- ja jäätelöbaareja yms. Tori on sinänsä oikeassa paikassa. Toimintakulttuurin parantaminen: kauppojen aukioloaikojen mukauttaminen matkailijoiden tarpeisiin, kahviloiden ja ravintoloiden aikataulut (nyt Suomi nukkuu aamuisin klo 10:een), kansainvälisten infopisteiden lisääminen, kulttuuritapahtumien toteutus keskellä kaupunkia, esim. musiikkia, performanssia ja lasten eri tapahtumia. Keskusta ei saa olla vain kaupallinen vaan siellä tulee olla vapaa-ajan ulko- ja sisätapahtumatiloja. Helposti järjestettäviä tapahtuma- ja elämyskokemuksia. Lisää kulttuurielämyksiä. Miten keskusta avautuu kävijöille? Tulisi olla kerroksellisuutta kulttuurin keinoin, mm. historian esilletuomiseksi. Tapahtuma-alueena tärkeä. Kävelykeskusta tulisi nähdä laajempana kokonaisuutena, mm. yläkaupunki mukaan. - Yksityisyrityksiä ja kaupankäyntiä katoaa jatkuvasti kauppakeskuksiin keskustan ylikorkeiden vuokrien takia. - Torin kohtalo on surullinen - Väinönkadun räsymatto on ihana juttu, lisää tällaisia pienillä ideoilla ja pilkettä ilmeeseen toteutettuja juttuja. - Elävöitettävä keskustaa, enemmän pikkuliikkeitä, annettava mahdollisuuksia pienille yrittäjille. - Keskusta on liian pieni käsite, pyörii kävelykadun ympärillä. - Keskusta on raiskattu, Toivolan piha on ihana - Tori Lutakon aukiolle tai satamaan. - Lutakon aukion viihtyisyyttä parannettava. - Kävelykadulle Milanosta mallia: pätkä kävelykatua yhdeksi suureksi terassiksi / anniskelualueeksi - Sataman ja Lutakon kehittäminen osana keskusta-aluetta ovat tärkeimpiä kohteita. Kävelykatu on liian tukkoinen, sitä tulisi väljentää / avartaa. Auttaisiko kävelyalueen laajentaminen? - Ongelmana keskusta-alueen pienuus ja sulkeutuneisuus. Keskustan laajentaminen -> tapahtumia, oleilualueita, toiminnallisia alueita kuten asuntomessujen aikainen kuntoilualue Kirkkopuistossa. - Uudet keskustan opastetaulut ovat hienoja, niitä lisää! Lutakon ja keskusta-alueen yhtenäistäminen. Asfaltin värillä tai pinnoitteella keskusta-alueen "merkitseminen" satamasta Harjulle. Lisää tapahtumia. 87

89 Viihtyisyyttä lisättävä, toiminnallista monimuotoisuutta. Jyväskylän keskusta on ruma, mutta rakennuksillehan ei voi mitään. Sen sijaan erilasiia liikkeitä ja toimijoita tarvitaan lisää. Kaupunki voisi suhtautua yrittäjien kehittämishankkeisiin myönteisemmin. Vaikuttaa siltä, että virkamiesten ensireaktio kaikkiin hankkeisiin on ensin EI mitäpä jos vastaus olisikin EHKÄ? Kävelykadun toimintamalli on epäterve, Elävä kaupunkikeskusta ry:stä on tullut tuotantoyhtiö. Toiminta tuettua, tavoitteena ainoastaan kaupallisuus. Yhdistyksen tehtävänä tulisi ennemminkin olla kehittäjä ja laadunvalvoja brändin suhteen. Tulisi innostaa uusia toimijoita ja tapahtumajärjestäjiä. Heidät tulee nähdä asiakkaina ja tarjota heille kävelykatua tapahtumapaikkana. 18. Jos olisi mahdollista lisätä resursseja Jyväskylän matkailutoimintaan, niin mihin suuntaan / miten lisäresurssit tulisi kohdentaa? Matkailupalvelujen MYYNTIIN. Olemassa olevien kohteiden kehittämiseen. Jyväskylällä mahdollisuus olla uuden urbaanin matkailun keskus. Laadun nosto! Kansainvälisten kongressien hankkimiseen Markkinointiin - strategia, suunnitelma, henkilöstöresurssit - pitkäjänteisesti, vähintään 5 v yhteistyössä muun markkinoinnin kanssa samansuuntaisesti. Hippoksen kehittäminen kotimaiseksi ja kansainväliseksi urheilu- ja wellbeing keskukseksi -> liikunta-alan kongressien lisääminen Matkailun kokonaiskuvan "rakentaminen". - Neuvontapalveluihin - Matkailumarkkinointi ja matkailupalveluiden myyntiin - Tapahtumamatkailun ja lipunmyyntiin - markkinointiin ja myyntiin - rallituotteen ympärivuotisuuden vahvistaminen: Lievestuoreen moottoriurheilukeskuksen toteuttaminen (rengastestaukset yms.). Jyväskylän tasoisessa / suuruisessa kaupungissa oltava kulttuuriin keskittyvä keskus -> konserttitalo keskustaan. Se toisi takuuvarmasti lisää matkailijoita. Sijaintipaikka keskustassa, jolloin positiivista vaikutusta keskustan elävöittämiseksi. - Matkailuneuvonnan ja -markkinoinnin lisäresursointi. - Suurtapahtumahankintaan. 88

90 - Matkailupalvelujen keskittäminen samaan paikkaan - Lisää henkilökuntaa matkailun kehittämiseen. - Markkinointiin, tapahtuma-, kokous- ja kongressimatkailuun Tapahtumien hankintaan, lisää markkinointia ja työntekijöitä -> Jyväskylän vetovoiman lisääminen tapahtumakaupunkina. Jyväskylän ja Keski-Suomen brändäys: millä erotutaan? mitkä on meidän juttuja? millä houkutellaan matkailjoita Keski- Suomeen? Kuvan kirkastaminen ja sen markkinointi. Tourujoen ympäristön kehittäminen, nykyisellään surullinen kohde. Kansainvälisiin infopisteisiin keskelle kaupunkia ja hotellien läheisyyteen. Tapahtumien hankintaan ja kokonaisuuden koordinointiin -> kokonaisvetovastuu. Markkinointiin, hyödyntäisi koko kaupunkia. Tapahtumahankintaan ja kesäkauden perhematkailun kehittämiseen. - Infoa enemmän näkyville keskustaan - Lisää henkilöitä / resursseja neuvontaan. Tarvitaan ihmisiä tekemään neuvontaa. Työllistettävä lisää ammattitaitoisia matkailuneuvojia. Suurtapahtumahankintaan. - kansainväliseen markkinointiin Jyväskylän näkyvyyden lisäämiseksi. - JCB:lle lisää resursseja. Tapahtumamatkailuun. - Matkailutoimintojen keskittäminen kaupungille: Jyväskylän matkailulle selkeä kotipesä. - Matkailun tulo- ja työllisyystutkimuksen teettäminen. Koordinoinnin järjestämiseen. Lisää myyjiä ja myyntiä. Koordinaattori tarvitaan ehdottomasti, tehtävänään innostaa toimijoita. Tarvitaan sydämellä tekijöitä. 89

91 19. Avoimet kommenttini ja palautteeni Jyväskylän kaupungille Jyväskylän vanhat kohteet tulisi koota markkinoinnilliseksi kokonaisuudeksi; yrittäjillä on yhteinen tahtotila teeman kehittämiseksi, resurssipula kuitenkin esteenä. Voisiko toteuttaa hankkeena? Tällä hetkellä ei yhtään järkevää hanketta. Emme lähde enää yhteenkään tiedottamis-/ kehittämishankkeeseen, jos siinä ei tavoitella taloudellista hyötyä yrityksille. Jyväskylä on erittäin yhteistyökykyinen kaupunki. Kyllä täällä pärjää, kun toimii avoimesti. Jyväskylä toimii edelläkävijänä kehittämisessä. Yrittäjät otettu hyvin mukaan toimintoihin. Harvassa kaupungissa on kauppakamari-liitto-kaupunki-jcb-akseli. Toiminta on hyvällä mallilla. - Yrityskentässä keskustellaan yleisesti kaupungin asenteesta yrityksiä kohtaan. Yritysystävällisyys näkyy vain juhlapuheissa. - Hajota ja hallita -tilanne edelleen voimassa. Ei anneta tehdä markkinointia pitkäjänteisesti - vähän väliä kyseenalaistetaan julkisen vallan toimesta. Tilanne vaikuttaa negatiivisesti näkyvyyteen sekä kotimaassa että ulkomailla ja haittaa kehittämistyötä. - Kongressitoiminnan mallia myös kotimaiseen ja muuhun matkailuun. Luottamushenkilöille lisäinfoa onnistuneesta JCBtoimintamallista. Kaupungin ymmärrettävä kansainvälisten kongressien arvo. - Luottamus, että kaupunki hoitaa / vastaa matkailusta. Ymmärrystä kaupungin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Parempia aikoja odotellessa... Kiitos kaupungille tapahtumamatkailusivustosta; jokaiselle sektorille samanlaiset. - Ylipäätänsä matkailutoimiston roolin vahvistaminen resursoimalla keskeisiin perustehtäviin ja laajentamalla matkailutoimiston palvelukokonaisuutta. Huomioimalla toimialan tuomat taloudelliset tekijät ja pitkäjänteisen työn tulokset. Jos valitaan tietyt toiminnat, niihin on keskityttävä ja luotava edellytykset toimia ja kehittää. Koko ajan on oltava keskusteluyhteys muihin toimijoihin ja päättäjiin. - Raportointia toiminnallisista tuloksista ei ole, vain budjetteja seurataan. Ihmetyttää, ettei korkein johto vaadi tuloksia ja raportointia. Avointa kiinnostusta luulisi olevan, mutta ei sitä näy olevan. - Jyväskylässä on jämähdetty kehittämistyössä paikalleen, ei uskalleta ottaa investointiriskejä. - Iloinen veronmaksaja! Miksi matkailuyritykset ovat täysin eriarvoisessa asemassa teollisuuden kanssa? Alalle ei ole saatavissa minkäänlaista investointi- tai kehittämisrahaa. Pitäisi muistaa, että matkailu on erittäin tärkeä työllistäjä. Matkailu on yhtä tärkeä teollisuus kuin suurteollisuuskin. Matkailuun tulee panostaa: ilman julkista rahoitusta ei pystytä tekemään riittävällä volyymillä. Hankerahoitus suunnattava tekemiseen. Kaivataan konkretiaa! Matkailuneuvonta tulee liittää vahvemmin matkailun kokonaisuuteen (koordinointi & kehittäminen & markkinointi & tiedotus) joko Jykesiin tai kaupungille. Jos kaupungille, niin kaupungin viestinnän yhteiseen sateenvarjoon. Matkailutoimialaa ei arvosteta päättäjien / kaupunkiorganisaation taholta. Matkailutoimiston palvelut ja resurssit ovat kurjistuneet kurjistumistaan. Enää ei ehditä tehdä edes kaikkea välttämätöntä, kehittämisestä puhumattakaan. 90

92 Jyväskylän matkailullinen infra on erittäin kilpailukykyinen. Nyt tulisi jaksaa keskittyä infran käyttöasteen nostamiseen. Kiitos kyselyn teettämisestä. Jäämme odottamaan tuloksia. Asuntomessujen jälkimarkkinointi hoidettava. Jyväskylä on kansainvälisesti ja ulkomaalaisten turistien näkökulmasta katsoen valitettavan tylsä kaupunki. Nesterallia lukuun ottamatta siellä ei tapahdu kesällä mitään, talvellakin vain vähän. M. Helsinki, Kuopio ja Rovaniemi ovat viime vuosina panostaneet palveluun ja keskusta-alueiden tapahtumiin. Matkailu ei ole erillinen laatikko, se tulisi nähdä osana koko vapaa-ajan kenttää. Matkailusta tulisi olla ylpeä! Jyväskylässä ei uskota, että matkailu tuo riittävästi rahaa. Neuvonnan alasajo on huono suunta. - Mikä on kaupungin rooli matkailussa? Mielestäni roolin tulisi olla mieluummin mahdollistaja kuin ohjaava, jotta yrityksillä olisi hyvät toiminta edellytykset. - Viranomaisilta kuten julkisivulautakunnalta joustavampaa tulkintaa pykälistä yrittäjien toimintaedellytysten kehittämiseksi. - Matkailutoimijoiden roolin kirkastaminen: nykyään irrallisia maailmoja, joissa käsitellään samoja teemoja. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Kaupungin tulisi määritellä Jyväskylän kv. matkailun yhteyshenkilö kv. media- ja matkanjärjestäjävierailuiden hoitamiseksi. Toivon, että matkailu saisi sille kuuluvan arvon elinkeinona. Lisäresursseja, joilla saadaan nopeasti lisää matkailutuloa. - Mihin on hävinnyt Jyväskylä liikunta- ja urheilukaupunkina -teema / profiili? - Kenen tehtävänä on markkinoida satamaa tapahtumakeskuksena? - Kaupungin tulee tietysti huolehtia peruspalveluista. Siitä huolimatta pitäisi myös leipoa eikä vaan jauhaa jauhoja. Toimintaa, konkretiaa -> asenneilmastoa tulisi muuttaa positiivisemmaksi. - Satama-alueen kehittämistä tulee jatkaa, uusia toimijoita alueelle. Kaupunki käyttää yrittäjiä hyväkseen mm. pyytämällä ideoita, jotka toteuttavatkin sitten itse. Virkamiehiltä puuttuu yrittäjien kunnioitus, arvostus, reiluus ja lojaalisuus. Kaupungin työntekijät ovat oppineet liian hyvin budjettiraamien sidonnaisuuden, mutta aikaa kyllä on kaikenlaiseen touhuiluun. 91

93 20. Muita kommentteja - Tapahtumakalenteri tulisi toteuttaa yhden syötön periaatteella. Rajapinta omien päivitysten ja kaupungin järjestelmän kanssa on mahdollista toteuttaa. - Matkailutyöntekijöiden pooli nettiin? - Tällä hetkellä paljon toisiaan sivuavia toimijoita ja toimintoja matkailussa kuten kauppakamari, Jykes, Keski-Suomen liitto, kaupunki. Tilanne on myös rikkaus. Ehkä ison kuva piirtäminen auttaisi? - Toimialan ja toimijoiden sisäisen tiedotuksen aktivoiminen, esim. forum? - Tehtäväjaon ajan tasalla pitäminen! - Yleisiä alan keskusteluja on hemmetin vähän. Tulisi olla tapaamisia erilaisissa kokoonpanoissa: rahoittajat, päättäjät ja palveluntuottajat saman pöydän ääreen. Lentokenttää ei saa auki edes rahalla heinäkuussa. Lentoja tulee olla ympäri vuoden. Muinakin vuodenaikoina ollut ongelmia yksityiskoneiden saapumisen kanssa. Jyväskylän tulisi tehdä turistivero esim. 1 e / yöpymisvuorokausi. Näin kaupunki saisi n euroa matkailupalvelujen kehittämiseen. Kaupungilla on hyvä maine, pitäisi vain jaksaa ponnistella konkreettisin toimin tapahtumahankintaa. Lapsiperheet tulee myös huomioida. Näin paljon on saatu rahaa nykyisellä toimintamallilla. Mitä pitäisi tehdä, jotta rahaa tulisi enemmän? 92

94 Tulosten yhteenveto I Jyväskylän matkailun tilannearvio Koordinointi ja kehittäminen Matkailutoimialan koordinoinnin ja kehittämisen vastuutahoa kysyttäessä 11 vastaajaa sanoi, ettei sellaista tahoa ole olemassa, 10 henkilöä taas tunnisti vastuutahon ja 4 ei tiennyt koordinoiko mikään taho Jyväskylä matkailutoimintoja. Vastuutahon tunnistaneetkin arvioivat, ettei millään taholla ole kokonaisvastuuta vaan että eri toimijat vastaavat oman toimintansa näkökulmasta asioita. Yleisarvosanat sekä koordinoinnin että kehittämisen hoidosta olivatkin kyselyn alhaisimpia, molemmat 2,6 asteikolla 1-5. Kuitenkin lähes kaikki vastaajat pitivät koordinointi- ja matkailun kehittämistehtävää erittäin tärkeänä (24/25). Matkailutiedotus Tiedottamisen osalta haastateltavat tunnistivat palvelun paremmin: 16 henkilöä nimesi 1 tai useamman tahon, jotka tekevät matkailutiedottamista, kukin omalta osaltaan. Kokonaisvastuuta millekään taholle ei kuitenkaan nimetty. Niinpä 5 henkilöä vastasi ei ja 4 henkilöä en tiedä. Selkeää yleiskuvaa ei siten ollut havaittavissa haastateltavien keskuudessa, vaikka matkailutiedotus kuitenkin arvioitiin erittäin tärkeäksi toiminnaksi; peräti 22 25:sta pitää matkailutiedottamista erittäin tärkeänä. Yleisarvosanaksi eri toimijoiden yhteensä tekemä matkailutiedotus sai 3,6, joka oli kyselyn 4. paras arvosana. Matkailuneuvonta Matkailuneuvonta osoittautui parhaiten tunnetuksi toiminnoksi, se saikin kyselyn parhaan arvosanan 3,7. Vaikka itse toiminto oli varsin hyvin tunnettua ja arvostettua, toimijan nimeksi mainittiin 11 eri nimeä. Matkailuneuvonnan osalta vastaajat toivat esille useita kehittämisehdotuksia, erityisesti sähköisiin palveluihin liittyen. Neuvonta-käsite ymmärrettiin usealla eri tavalla. Erittäin tärkeänä matkailuneuvontaa piti 20 henkilöä, 2 melko tärkeänä ja 2 jonkin verran tärkeänä. Matkailumarkkinointi Matkailumarkkinoinnin arviointi jaettiin kyselyssä kolmeen ryhmään: kotimaiset matkailijat, ulkomaiset matkailijat ja B2B (yritykset, ryhmät ja järjestöt) koti- ja ulkomailla. Kaikkien segmenttien osalta pyydettiin arvioimaan markkinoinnin riittävyyttä ja toisaalta ko. asiakasryhmän tärkeyttä omalle yritystoiminnalle. Kotimaiset matkailijoista perheet osoittautuivat markkinointivolyymiltään tasapainoisimmaksi ja kohderyhmänä tärkeimmäksi eli olivat parhaiten tasapainossa. Muiden kohderyhmien osalta markkinointi koettiin riittämättömäksi, vaikka oman yritystoiminnan kannalta samat kohderyhmät olivat tärkeitä (harrastematkailijat ja pariskunnat). Kotimaan vapaa-ajan markkinointi sai yleisarvosanaksi 3,7 siis varsin hyvä. Sen sijaan ulkomaisille matkailijoille kohdennettava markkinointi sai kokonaisarvosanaksi vain 2,5. Matkailun edistämiskeskus MEKin teemajaottelun mukaisesti tehty jako ulkomaisten matkailijoiden segmenteistä heikoimmin koettiin hoidetun hyvinvointimatkailijat, parhaiten perinteiset kesä- ja talvisesongit. 93

95 B2B eli yritys-, ryhmä- ja järjestöasiakkaat ryhmässä tyytyväisimpiä oltiin kongressiasiakkaisiin kohdennettuun markkinointiin. Kongressijärjestäjät ovat vastaajille myös tärkeä kohderyhmä, 4. tärkein. Kotimaan B2B markkinointityö sai yleisarvosanakseen 3,1, kun kongressimarkkinointi sai 3,6. Riittämättömimmäksi markkinointi koettiin kokonaisuutena kansainvälisiin asiakasryhmiin tehtävä työ. Ulkomaiset matkanjärjestäjät ja yritykset ovat kuitenkin tärkeitä tai hyvin tärkeitä suurimmalle osalle vastanneista. Ylipäätänsä ulkomaisille asiakkaille kohdentuvaa markkinointi- ja myyntityö koettiin yhdeksi tärkeimmistä toimenpidealueista jatkossa. Välitysmyynti Välitysmyynnin tuntemus oli ehkä heikoiten tunnettu osa-alue kaikista. Yleisarvosanaksi tuli 3,2. Parhaiten tunnettiin tapahtuma-asiakkaiden ja kotimaisille ryhmille kohdennettu markkinointi. Välitysmyynnin tärkeys omalle yritystoiminnalle pidettiin lähes kaikkia esitettyjä kohderyhmiä tärkeintä tai erittäin tärkeinä, liike- ja kannustematkailua lukuun ottamatta. Asiakaspalautteet Palautekysymyksessä haettiin näkemyksiä asiakkaiden mielipiteiden ja palautteiden hyödyntämisestä yrityksen omassa toiminnassa ja toisaalta Jyväskylän matkailussa. Yritys/toimijatasolla asiakaspalautejärjestelmät ovat pääosin käytössä ja niiden tuloksia myös hyödynnetään omassa toiminnassa. Sen sijaan Jyväskylän matkailussa palautteiden jakamisessa ja hyödyntämisessä on paljon kehitettävää; vastaajat pitivät palautteiden hyödyntämistä Jyväskylä-tasolla lähes yhtä tärkeänä kuin omassakin toiminnassaan. Yleisarvosana oli 3,0 asteikolla 1-5. Tuotekehitys Tuotekehityksen osalta tilanne on samankaltainen kuin asiakaspalautteissakin. Yritykset kehittävät toki omalta osaltaan tuotteitaan osana normaalia yritystoimintaa, sen sijaan Jyväskylän matkailun tasolla tuotekehitystoiminnan osalta oltiin erittäin epävarmoja. Perhematkailun Löytöretket tuote oli lähes ainoa tuote, jonka osa vastaajista osasi mainita. Kaikki vastaajat pitivät asiakaslähtöistä tuotekehitystyötä erittäin tärkeänä. Yleisarvosana oli 3,0 asteikolla 1-5. II Kehittämistarpeet ja odotukset Matkailuyhteistyö Vastaajista 15 osasi nimetä jonkin yhteistyömuodon, jossa Jyväskylän matkailu heidän mielestään on mukana. 10 henkilöä ei tiennyt tai ei osannut sanoa mitään yhteistyömuotoa. Annetuista vaihtoehdoista tärkeimpinä yhteistyömuotoina pidettiin seudullista yhteistyötä (4,5 asteikolla 1 5), toiseksi tärkeimpänä pidettiin maakuntayhteistyötä. Se sai painoarvon 4,2, jonka sai vapaassa osiossa mainittu Järvi-Suomikin. MEKin kanssa tehtävää yhteistyötä pidettiin lähes yhtä tärkeänä ennen kaikkea Venäjällä ja Keski-Euroopassa. Jyväskylän matkailun työnjako 94

96 Kysymyksessä haettiin näkemyksiä yksityisen yrityksen yritysverkoston Keski-Suomen liiton Keski- Suomen kauppakamarin Jykes Oy:n Jyväskylän kaupungin väliseen työnjakoon. Eniten pohdittavaa aiheutti Jykes Oy:n rooli. Aiemmin matkailutoimiala kuului muiden elinkeinojen tapaan Jykes Oy:n vastuualueelle, mutta nyt asiasta ei ollut varmuutta. Haastatelluista vain yksi henkilö osoitti tietävänsä, että matkailuelinkeinon asiat ovat siirtyneet kaupungille tämän vuoden aikana. Haastattelujen perusteella Jyväskylän kaupungin rooli nähtiin vahvimmin olevan matkailun koordinoinnissa, matkailutiedottamisessa ja neuvonnassa. Kehittämisen osalta melko yleinen näkemys oli, että siihen tarvitaan kaikkia osapuolia, jotka keskenään sopisivat vastuun määrittelystä. Varsin yleinen kommentti oli, ettei sinänsä ole merkityksellistä, mikä organisaatio tai taho palvelun tuottaa. Ensin tulee määritellä tarvittavat palvelut osana matkailustrategiaa ja sen pohjalta toimijat sopivat minkä vastuualueen kukin ottaa vastatakseen. Melko paljon mainintoja erityisesti markkinointitehtäviin tuli yritysverkostoille. Ylipäätänsä yritykset osoittautuivat olevan aiempaa kiinnostuneempia osallistumaan palvelujen tuottamiseen tai ainakin työnjaon pohdintaan. Jyväskylä Convention Bureau JCB JCB:n osalta kysyttiin näkemystä JCB:n tehtävien laajentamisesta kotimaiseen tapahtumahankintaan. Suurin osa haastateltavista on JCB-verkoston jäseniä, joten aihe oli heille tuttu. 14 / 24 piti esitystä erinomaisena tai erittäin hyvänä edellyttäen, että JCB saa tehtävän hoitoon lisäresursseja. JCB:n toimintaan oltiin ylipäätänsä erittäin tyytyväisiä erityisesti nykyisiin resursseihin nähden. JCB:n verkostomallia useat vastaajat pitivät hyvänä toimintamallina, jonka soisivat laajentuvan muuhunkin matkailutoimintaan. Kysyttäessä mielipidettä JCB:n organisoinnista nykyistä yliopiston hallintomallia pidettiin hyvänä, mikäli toiminta pysyy nykyisessä laajuudessa. Jos sen sijaan toiminta laajenee kotimaiseen tapahtumahankintaan, tilanne katsottiin olevan toinen. Siinä tapauksessa JCB:n toiminta tulisi sijoittaa joko Jyväskylän kaupungille muun markkinointitoiminnan yhteyteen; osakeyhtiö ja yhdistyskin saivat tässä tapauksessa kannatusta. Useille edelleenkään organisaatiomuoto ei ole tärkeä, vaan toiminnan puolueettomuus ja tuloksellisuus ovat tärkeämpiä. Lähinnä JCB:n verkoston nykyiset jäsenet ottivat kantaa erilaisiin toiminnan osallistumisvuotoihin. Kaikkiin esitettyihin vaihtoehtoihin suhtauduttiin myönteisesti, joka mielestäni osoittaa vahvaa sitoutumista JCB:n toimintaan. Matkailutoimintojen rahoitus Pohdinta matkailutoimintojen rahoituksesta osoittautui odotetusti haastavaksi. Yhteenvetona voi kuitenkin sanoa, että yksityisen rahoituksen tarve kaikkiin tarvittaviin palveluihin ymmärretään välttämättömäksi. Minkään vaihtoehdon osalta ei tullut 100 % julkinen rahoitus vaatimusta. Julkisen rahoituksen tarve painottuu neuvonta-, koordinointi- ja tiedotuspalveluihin. Sen sijaan markkinointiosioissa yksityisen rahoituksen osuus voi olla nykyisiä toimintatapoja huomattavastikin korkeampi. Koska palvelujen rahoitus on keskeinen kysymys, raportissa on tarkasteltu rahoitusvastuiden jakoa sekä toiminnoittain että vastausvaihtoehtojen (yksityinen julkinen) näkökulmista. 95

97 Tärkeimmät kehittämis- tai muutoskohteet (1 3) Haastateltavat paneutuivat kehittämis- ja muutoskohtien arviointiin erittäin huolellisesti. Runsaista ideoista muodostui seuraavat tärkeimmät kehittämiskohteet: 1. Jyväskylän matkailustrategian tekeminen 2. Koordinoinnin ja matkailun kehittämisvastuun organisointi 3. Joukkojen kokoaminen ja yhteinen tekeminen 4. Tapahtumamatkailun kehittäminen ja lisäresursointi 5. Kansainvälisen matkailumarkkinoinnin vahvistaminen Hippos-visio 19 vastaajaa 25:stä piti esitetyn Hippos-vision (esittelymateriaali liitteissä) edes osittaista toteuttamista erittäin tärkeänä. Suurin osa haastatelluista tunsi alueen hyvin ja tiesi Hippoksen huonon kunnon, erityisesti piha-alueiden osalta. Monen mielestä Hippoksen kehittäminen on välttämätöntä Jyväskylän tapahtumamatkailun kasvamisen kannalta. Epäilevät kannanotot perustuivat suurelta osin huoleen, että Hippoksen kehittäminen hidastaisi nykyisten keskeneräisten hankkeiden toteutumista (Kangas, satama, keskusta) tai olisi peruspalvelujen rahoituksesta pois. Keskustan kehittäminen Keskustaa käsiteltiin satama Harju akselilla. Kävelykatu jakoi mielipiteitä erinomaisesta rumaan ja kaikkea siltä välin. Kävelykadulle toivottiin lisää viihtyisyyttä ja monipuolisia sisä- ja ulkotiloja, joissa kaupunkilaiset ja matkailijat voivat kohdata. Elävä kaupunkikeskusta ry:n tulisi joidenkin haastateltavien mielestä muuttaa roolinsa nykyisestä tapahtumien järjestäjästä eli tuottajasta mahdollistajaan: tapahtumien koordinointi ja erilaisten tapahtumajärjestäjien houkutteleminen järjestämään omia tapahtumiaan. Liiketilojen tyhjenemisestä olivat lähes kaikki vastaajat huolissaan; voisiko kaupunki vaikuttaa liiketilojen vuokrien alentamiseen? Korkea vuokrataso katsottiin yleisesti suurimmaksi syyksi liikkeiden siirtymiseen pois keskustasta. Sataman kehittymiseen oltiin varsin tyytyväisiä, ja toivottiin, että kehittämistyö viedään loppuun asti. Sataman alueen pysäköinti huoletti muutamia yrittäjiä erityisesti. Mahdollisten lisäresurssien kohdentaminen Lisää resursseja eli rahaa ja ennen kaikkea osaavaa henkilöstöä toivottiin matkailu-markkinointiin (erityisesti kv. markkinointiin), koordinointiin ja tapahtumahankintaan. 96

98 Toivomuksia Jyväskylän kaupungille Merkittävä osa haastateltavista koki, että Jyväskylän kaupunki ei arvosta matkailua eikä alan yrittäjiä. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on liian vähän, kaivattiin lisää foorumeja ja yhdessä tekemistä. Suurelta osin huolet kulminoituivat koordinoinnin ja yhteisen suunnan puuttumiseen, joissa molemmissa kaupungin rooli koettiin keskeiseksi. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Johtopäätökset Selvityksen tuloksista päällimmäiseksi nousi matkailutoimintojen hajanaisuus, erään yrittäjän sanoin Jyväskylän matkailu on levällään kuin Jokisen eväät. Haastateltavat eivät pääosin tunnistaneet yhteistä strategiaa, samoin eri toimijoiden roolit olivat suurelle osalle epäselviä. Myös toimijoiden nimistö oli kirjavaa, esimerkiksi Jyväskylän seudun matkailusta käytettiin 11 eri nimikettä. Sen sijaan Jyväskylän matkailun tärkeimmästä kehittämiskohteesta ja siihen liittyvästä brändistä oltiin varsin yksimielisiä: tapahtumakeskus. Vastaajilla oli mielenkiintoisia näkemyksiä aiheesta kuten, että tapahtumakeskus on Harjun ja sataman välinen alue kokonaisuudessaan ja toinen klusteri Laajavuori Hippos Harju akseli erityisesti liikuntamatkailussa. Tapahtumakeskus-teema tulisi vastaajien mukaan painottua nykyistä huomattavasti vahvemmin liikunta- ja urheilutapahtumiin. Sillä alalla koettiin olevan eniten nopean kasvun potentiaalia johtuen pitkälti alan korkeasta osaamistasosta. Tästä näkökulmasta suuri osa vastaajista pitikin esitetyn Hippos-vision edes osittaista toteuttamista tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Tärkeimmiksi kehittämis- tai muutoskohdiksi nousivat: a. Jyväskylän matkailustrategian tekeminen b. Koordinoinnin ja matkailun kehittämisvastuun organisointi c. Joukkojen kokoaminen ja yhteinen tekeminen d. Tapahtumamatkailun kehittäminen ja lisäresursointi e. Kansainvälisen matkailumarkkinoinnin vahvistaminen Toimenpidesuositukset Esitän seuraavia toimenpiteitä: 1. Jyväskylän matkailun iltakoulu Jyväskylän kaupunki kutsuu matkailun iltakouluun kaikki Jyväskylän matkailun toimijat. Tilaisuudessa esitellään nyt tehdyn selvityksen keskeiset tulokset ja aktivoidaan läsnäolijat avoimeen keskusteluun sekä tuloksista että jatkotoimenpiteistä. 97

99 Tilaisuuden tavoitteena on paitsi yhteisen tiedon ja käsityksen löytyminen Jyväskylän matkailun tilanteesta ja tulevaisuudesta, niin ennen kaikkea päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Mikäli strategiaryhmän perustaminen saa kannatusta, saman toimialan edustajat kokoontuvat pienryhmiin tehdäkseen ehdotuksen toimialansa edustajasta perustettavaan ryhmään 2. Jyväskylän kaupunki nimeää Jyväskylän matkailun strategiaryhmän Ryhmän koko 7 8 henkilöä toimialan edustajista (majoitusliikkeistä 1 yli 100 huoneen hotellista, 1 alle sadan huoneen hotellista, 1 ravintolasektorilta, 1 edustaja ohjelmapalveluyrityksistä, 1 matkailukohteiden edustaja, 1 matkailutoimijoista ja 1 2 Jyväskylän kaupungilta) Strategiaryhmän tehtävänä on laatia selkeä visio ja strategia 10 vuoden tähtäimellä. Strategiaryhmä kutsuu / nimeää tarvittavien työryhmien jäsenet julkisista ja yksityisistä toimijoista joko matkailun teemoittain (esim. kotimaan tapahtumamatkailu, kotimaan perhe- ja harrastematkailu ja kansainväliset avainasiakasryhmät) tai osa-alueittain (neuvonta- ja markkinointi, tuotekehitys ja palautejärjestelmä). Kussakin teemaryhmässä on 1 strategiaryhmän jäsen, muut teeman asiantuntijoita Jyväskylän matkailuyrityksistä. Työryhmien tehtävänä on tuottaa selkeä aineisto ja suunnitelmat Jyväskylän matkailustrategiaan. 3. Organisointi Jyväskylän matkailupalveluiden organisointi uuden strategian ja toimintaympäristön mukaisesti. Selvityksen pohjalta esitän toimintamalliksi seuraavaa: Jyväskylän matkailun strategiaryhmä JCB:n ohjausryhmä Kotimaan tapahtumamatkailun ohjausryhmä Perhe ja harrastematkailun ohjausryhmä Kv. Matkailun ohjausryhmä Jyväskylä Convention Bureau Jyväskylän tapahtumakonttori Matkailuneuvonta, markkinointi ja myynti Koordinaattori 98

100 Organisaatiomuodoksi esitän Jyväskylän kaupungin liikelaitosta. Tämä siksi, että selvityksen mukaan yritykset ovat periaatteessa valmiita osallistumaan mm. matkailun kehittämisen ja osin jopa neuvonnan rahoitukseen huomattavasti aiempaa enemmän. Toiminnot rahoitettaisiin osin %, joiltain osin esimerkiksi markkinoinnissa yksityisen rahoituksen osuus voi olla jopa %. Periaatteena tulee olla, että niitä palveluja tuotetaan, joihin löytyy riittävä yksityinen rahoitus. Liikelaitosmallissakaan ei ole välttämätöntä tuottaa kaikkia tarvittavia palveluja itse, vaan tarvittaessa kokonaisuuteen voi liittää yksityisiä palveluntuottajia yhteistyösopimuksin. Toisena vaihtoehtona esitän verkostomallia, jossa nykyiset toimijat sopimuksin jakavat tarvittavat tehtävät. Tässä vaihtoehdossa erityinen paino tulee koordinaattorin valinnalle. Verkostomallin riskinä on riittävän sitoutumisen löytyminen paitsi toimijoilta niin myös yhteistyökumppaneilta. Verkostomallissa korostuu usein liikaa henkilökohtaiset anti- ja sympatiat. Samoin tuloksellisuutta on haastavampi mitata, kun osa toimijoista voi olla yksityisiä yrityksiä. 99

101 Tervetuloa vastaamaan ja vaikuttamaan Jyväskylän matkailuyhteistyötä koskevaan kyselyyn! Kyselyn sisältö: NYKYTILANTEEN ARVIOINTI Matkailukentän hahmottaminen asiakasryhmittäin ja toiminnoittain Tyytyväisyys nykyiseen toimintamalliin KEHITTÄMISTARPEIDEN JA ODOTUSTEN SELVITTÄMINEN Mitä matkailun tehtäviä pidät tärkeinä ja mihin suuntaan matkailutoimialaa tulee kehittää Yritysten ja julkisen hallinnon vastuut / rahoitusjako Edustamani taho / yritys on Palvelujen tuottaja / yhteistyökumppani (hotelli-, ravintola-, laivaliikenne-, ohjelmapalveluyritys tms.) Matkailutoimija (välitysmyynti, markkinointi tai neuvontapalvelu) Julkinen toimija

102 1. Onko Jyväskylässä vastuutahoa matkailutoimialan kehittämis- tai koordinointityössä? Matkailun kehittäminen ja koordinointi tarkoittaa mm. toimintaympäristön kehittämistä yritysten toimintaedellytysten parantamista vaikuttamista päättäjiin investointien, infrastruktuurin kehittämisen ja hankkeiden koordinointia viranomaisyhteistyötä toimialan nimissä / puolesta ennakointia / trendien seuraamista kokonaiskuvan hallintaa toimialan tilasta / tilanteesta ei en tiedä on, mikä tai kuka? Kuinka tärkeänä pidät, että matkailukentän koordinointi- / kehittämisvastuu on jollakin taholla? en lainkaan tärkeänä

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Keskustafoorumi. Mitä Jyväskylän keskustan kehittämishanke tarkoittaa?

Keskustafoorumi. Mitä Jyväskylän keskustan kehittämishanke tarkoittaa? Keskustafoorumi Mitä Jyväskylän keskustan kehittämishanke tarkoittaa? Hankejohtaja Anne Sandelin ja projektipäällikkö Pirkko Flinkman, Jyväskylän kaupunki Rohkeasti aikaansa edellä kaupunkistrategia 2015

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Matkailu ja kaupallinen keskusta

Matkailu ja kaupallinen keskusta Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 1 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 8.9.2010 Kaupunkisuunnittelun seminaari Samu Forsblom 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot