HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ( alk.) Yhteyshenkilö: Ritva Asula-Myllynen Puhelin: Fax: Kansallinen maakunnan Kehittämisraha Tavoite 2 -ohjelma ( ) x Tavoite 5b -ohjelma ( ) Tavoite 2 -ohjelman siirtymäkauden tuki Muu rahoitus PROJEKTIN HENKILÖSTÖ HANKKEEN AIKANA: Henkilö: Tehtävänimike ja vastuualue projektissa: Jukka Männikkö Projektipäällikkö Maria Länsiö Projektisihteeri, projektipäällikkö Ritva Asula-Myllynen Projektisihteeri, projektipäällikkö Sirpa Köppä Projektisihteeri + muuta tilapäistä hankehekilöstöä PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄN 1) KOKOONPANO HANKKEEN AIKANA Puheenjohtaja, jäsenet ja sihteeri Organisaatio Jukka Rantanen, pj Tampere Päivi Myllymaa Tampere Markku Sipilä Lempäälä Lasse Silván Pirkkala Alpo Karila, Pasi Virtanen (2005 alk.) Nokia Erkki Ottela Kangasala Markku Männikkö Vesilahti Matti Peltomäki Ylöjärvi Marko Mäkinen Pirkanmaan liitto muutos: seudun kuntajohtajat 2006 loppuvuodesta 1) Mikäli projektin toteutusta varten perustettiin ohjausryhmän lisäksi muita projektin toteutukseen osallistuneita ryhmiä, laitetaan ryhmien kokoonpano ja tarkoitus liitteeksi loppuraporttiin 1

2 PROJEKTIN TÄRKEIMMÄT YHTEISTYÖTAHOT: - Seudun kunnat, Pirkanmaan liitto ja sisäasiainministeriö - Neuvottelukunnassa ollut edustus: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen kesäyliopisto, Pirkanmaan yrittäjät, Kauppakamari, Länsi-Suomen lääninhallitus, Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan TE-keskus, Tiehallinto, Teknologiakeskus Hermia PROJEKTIN KESKEISET TAVOITTEET (VRT. HANKESUUNNITELMA): Aluekeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annettuun lakiin perustuva valtioneuvoston erityisohjelma, joka käynnistyi hallituksen syksyllä 2000 hyväksymien aluepoliittisten linjausten ja aluepoliittisen tavoitepäätöksen perusteella. Valtioneuvoston ja sisäasiainministeriön vuonna 2001 tekemien päätösten mukaisesti aluekeskusohjelmaa on toteutettu vuoden 2002 alusta lukien 35 alueella, joihin kuuluu myös Tampereen seutu. Aluekeskusohjelman valtakunnallisena tavoitteena on ollut tasapainoisen aluekehityksen vahvistaminen tukemalla erikokoisten kaupunkiseutujen elinvoimaan perustuvan, kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston kehittämistä. Aluekeskusohjelmalla on tuettu myös niitä ympäröivien seutujen kehitystä. Aluekeskusten kehittämisohjelmat ovat perustuneet alueiden omiin lähtökohtiin ja ovat paikallisten toimijoiden valmistelemia. Ohjelmien on tullut olla samalla kiinteä osa maakuntien strategista suunnittelua ja kehittämistyötä. Valtioneuvosto edellytti, että aluekeskuksilla on vuoden 2006 lopussa: - toimivat seudulliset yhteistyöstrategiat ja päätöksentekorakenteet - toimivat yhteistyöverkostot ympäröivien seutujen kanssa - toimivat yhteistyöverkostot seuduilla ja ympäröivillä seuduilla olevien yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksikköjen kanssa - myönteistä kehitystä elinvoimamuuttujissa (väestö, työpaikat, osaaminen, toimialat, palvelut, turvallisuus, ympäristö) vuoteen 2000 verrattuna - myönteinen vaikutus koko maakunnan aluetalouteen ja osaamiseen. Aluekeskusohjelman käytännön tehtävät olivat sisäasiainministeriön mukaan: - koota osapuolet yhteistyöhön - rakentaa ja vahvistaa yhteistyöverkostoja - konkretisoida omalle alueelle ominaisiin vahvuuksiin perustuvat elinkeinojen, palvelujen, ympäristön ja toimintatapojen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Yhteistyöprosessin tavoitteena oli tukea alueiden ja niillä toimivien tahojen edellytyksiä tunnistaa ne kuhunkin tilanteeseen ja yhteistoimintaperinteeseen parhaiten soveltuvat tavat, joilla seudullisesti vaikuttavaa yhteistyötä toteutetaan, oli sitten kysymys elinkeinojen kehittämisestä tai kuntien yhteisestä palvelutuotannosta. Pirkanmaan maakuntaohjelman toimintalinjan 3, perusrakenteiden vahvistaminen ja toimintaedellytyksistä huolehtiminen, tavoitteet vuoteen 2006 olivat: - perus- ja hyvinvointipalvelujen varmistaminen - kulttuuri-, liikunta- ja matkailupalvelujen kehittäminen - ympäristön turvaaminen - vuorovaikutusten ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen - maankäytön, liikenneverkkojen ja teknisen huollon parantaminen Kaupunkiseudun itsensä määritteleminä tavoitteina oli jäsentää ja koota seudullista kuntayhteistyötä sekä edistää seudun toimijoiden välistä yhteistyötä seuraavilla painopistealueilla: yhteistyöverkostot, maankäyttö ja asuminen, elinkeinopolitiikka, koulutus ja osaamaan oppiminen ja hyvinvointipalvelut. 2

3 PROJEKTIN KESKEISET TOIMENPITEET TOTEUTUSAIKANA Ohjelmakaudella toteutettiin 35 hanketta, joista 10 oli useampiosaisia. Hankkeet olivat käynnistymispäätösjärjestyksessä: 1. Seudullinen raideliikenneselvitystyö 2. Selvitys seudullisesta asuntopolitiikasta 3. Pirkanmaan kehittäjäverkostoanalyysi 4. Tampereen kaupunkiseudun 2-kehän kehittämisselvitys 5. Yrittäjyyskasvatus oppilaitoksissa (Yrittävä Pirkanmaa) 6. Seudullisen yritystilatuotannon esiselvitys 7. etampere-monitoimikortin seudullistaminen 8. Kunnallisten mobiilipalvelujen kehittäminen (NaviTres-mobiilimatkailuhanke), osat I ja II 9. Esiselvitys uusista lentoreiteistä Tampere-Pirkkalan lentoasemalta 10. Vaihtoehtoiset palveluntuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla, osat I ja II sekä koulu- ja päiväkotipalveluhanke Vuoreksessa 11. Tampereen seudun koulutusselvitykset 12. Seutukunnallinen turvallisuus 13. Suurten kaupunkiseutujen verkostohanke (ns. MaNu-hanke) 14. Seutukunnallisen maataloushallinnon selvittäminen 15. Työelämäosaamisen vahvistaminen Pirkanmaalla 16. Alueellinen hyvinvointi ja tieto-ohjaus, osat I ja II 17. Liito-orava Tampereen kaupunkiseudun kaavoituksessa, osat I-III 18. Kaupunkiseudun kansainvälinen yhteistyö 19. Tampereen kaupunkiseudun strategia vuoteen Kulttuuriteollisuus luovan kaupungin menestystekijänä 21. Seudun asuntotuotannon tulevaisuuden arviointi 22. eyrityspalveluhanke, osat I ja II 23. Tuotteistaminen ja sisäisen kustannuslaskennan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimessa, osat I-III 24. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys (TASE2025), osat I-III 25. Hyvinkää-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytäväyhteistyö, esiselvitys ja kolme erillishanketta 26. Etäopetuskeskus seudulliseksi e-oppimisen palvelukeskukseksi, osat I ja II (Seutufoorumi hanke) 27. Pikassos-yhteistyö STM-hankkeissa 28. KOSKE Online-ohjelmapankki ja verkkopalveluhanke osat I ja II 29. NettiNysse seudulliseksi 30. Kulttuurin kuluttajatutkimus 31. Kaupunkirakenteen kehityspiirteet, suurten kaupunkiseutujen yhteishanke KARA 32. Aluekehittäjäkoulutusohjelma Toiminnalliset tekstiilit ja vaatetus vaikeavammaisille esiselvitys 34. Hyvinvointipalvelu- ja hyvinvointiteknologiayritysten palvelu- ja tuotekehitysympäristön selvityshanke 35. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma arviointi Hankeluettelo on tämän loppuraportin liitteenä ja se löytyy myös osoitteesta ja hankeraportit osoitteesta Muita keskeisiä toimenpiteitä olivat osuustoiminnan tukeminen, yliseutukunnallinen yhteistyö Pirkanmaalla alueellisen vaikuttavuuden nimissä sekä verkostoyhteistyö muiden valtakunnan AKOjen kanssa. Näistäkin on maininta hankeluettelossa. Toiminnan arviointi ilmenee seuraavan kohdan vastauksesta. Ohjelman keskeisimpänä toimenpiteenä voidaan pitää Tampereen kaupunkiseudun strategian laatimista ja sen liitteenä olevan perussopimuksen mukaisen seudullista kuntayhteistyötä koordinoivan kuntayhtymän syntymistä. 3

4 PROJEKTIN TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Valtakunnan tasolla aluekeskusohjelman arvioinnin mukaisesti: - aluekeskusohjelmat ovat tehostaneet merkittävästi resurssien kohdentamista ja poistavat turhia päällekkäisyyksiä. - tärkeimmät aluekeskusohjelmien tähän mennessä generoimat toimenpidekokonaisuudet edistävät alueiden osaamisperustan, yritystoiminnan ja innovaatiojärjestelmien kehittämistä. - tehokkaan toiminnan merkittävimmäksi ongelmaksi on muodostunut aluekehittämisen pirstaleisuus ja konkreettisen päätösvallan puuttuminen. Koko arviointi on luettavissa osoitteessa: ukset%20-arviointi% /$file/aluekeskusohjelman%20tulokset%20ja%20vaikutukset%20- arviointi% pdf) Valtioneuvoston hankkeelle asettamat tavoitteet toteutuivat alueella hyvin. Hankkeiden kautta tavoitteellinen yhteistyö on syventynyt ja yhteistyöverkostot ovat tiivistyneet. Toimijoiden välinen tietoisuus ja luottamus on lisääntynyt ja strateginen yhdessä kehittäminen on korostunut. Keskeisin tulos on Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016 ja perussopimus, jolla perustettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä kesäkuussa 2005 vastaamaan keskitetysti seudullisesta päätöksenteosta. Toteutumat tavoitteittain ovat: toimivat yhteistyöstrategiat ja päätöksentekorakenteet - Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016 ja perussopimus: organisoitumismalli kuntayhtymä - strategiasta johdetaan alastrategioita ja toimenpideohjelmia toimivat yhteistyöverkostot ympäröivien seutujen kanssa - ohjelmassa on tuettu aluekeskusten ja niiden ulkopuolisen maaseudun seutujen yhteistyötä ja verkottumista, käytännössä yhteistyöhankkeiden toteuttamista ja rahoittamista perusrahoituksella Ylä- ja Lounais-Pirkanmaalla - ako-yhteistyöverkostotoiminta (hyvinvointi, viestintä, kulttuuri, myös kasvukäytäväverkosto Helsingin ja kehityskäytäväverkosto Turun suuntaan) - toiminta muissa maakunnallisissa asiantuntijaverkostoissa toimivat yhteistyöverkostot seuduilla ja ympäröivillä olevien yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksikköjen kanssa - akon neuvottelukunnassa edustus tutkimus- ja kehitysorganisaatioista (mm. Hermia; Oske), yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, yritysedustajista (Kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät), maakunnan liitosta, lääninhallituksesta, ympäristökeskuksesta ja tiehallinnosta myönteistä kehitystä elinvoimamuuttujiin (väestö, työpaikat, osaaminen, toimialat, palvelut, turvallisuus ja ympäristö vuoteen 2000 verrattuna - väestönkasvu ollut myönteistä, työpaikkojen määrän kehitys ollut hyvää vaikkakin työttömyysaste keskuskaupungissa edelleen korkea, hyvä koulutustausta ja vahva osaamisperusta seudulla, turvallisuus suurten kaupunkiseutujen kärkeä myönteinen vaikutus koko maakunnan aluetalouteen ja osaamiseen - kaupunkiseutu on elinvoimainen ja houkutteleva ympäristö niin yrityksille kuin asukkaillekin - korkean osaamisen ja korkean jalostustason työpaikkojen säilyttäminen antaa pohjan talouskasvulle myös tulevalla ohjelmakaudella, aluetalouden taso ollut myönteistä. (jatkuu) 4

5 PROJEKTIN TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS (jatkoa) Tampereen kaupunkiseudun AKO:n teettämän ulkopuolisen arvioinnin mukaisesti: Kaikkiin aluekeskusohjelman painopistealueisiin on kohdentunut useita hankkeita eli aluekeskusohjelman toteuttaminen hankkeiden kautta on ollut kohtuullisen hyvin tasapainossa. Eniten hanketoimintaa sekä tavoitteiden ja tulosten että rahoitusten perusteella on suuntautunut yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Tulos vastaa ohjelman ohjauksen asiantuntijoiden näkemystä, jonka mukaan nimenomaan seudullisen yhteistyön rakentaminen on ohjelman ansiosta edistynyt kaikkein parhaiten. Toiseksi aktiivisinta hanketoiminta oli rahoituksen ja tavoitteiden määrän perusteella Maankäytössä ja asumisessa. Lähes yhtä suuri määrä hanketoiminnasta kokonaisuudessaan kohdistui Elinkeinopolitiikkaan. Hyvinvointipalveluihin sekä Koulutukseen ja osamaan oppimiseen allokoitui edellä mainittuja vähemmän hanketoimintaa, vaikka asiantuntijat pitivät näitä painopistealueita kohtuullisen hyvin onnistuneina. Ohjelman rahoituksella toteutetun hanketoiminnan käytännön ohjaus on arvioinnin mukaan onnistunut kohtuullisen hyvin ja hankkeet ovat pääasiassa saavuttaneet niille asetetut tavoitteet. Ohjelma on pystynyt edistämään melko hyvin seudullista ja alueellista yhteistyötä sekä kehittämistyöhön osallistuvien toimijoiden vuorovaikutusta. Kokonaisuutena asiantuntijoiden mielestä toteutus onnistui kouluarvosanalla 8. Parasta heidän mukaansa oli seudullisen yhteistyöverkoston ja päätöksenteko-organisaation rakentaminen, jota ei olisi nykyisessä muodossa syntynyt ilman AKO:a. Koko arviointi on luettavissa osoitteessa: KO-arviointiraportti% pdf ) KUVAUS HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Hankkeella ei ole ollut merkittäviä suoria ympäristövaikutuksia. OHJAUSRYHMÄN ARVIO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Sekä AKOn ohjausryhmä että joidenkin keskeisten hankkeiden ohjausryhmien jäsenet olivat ne, joilta alueen oman arvioinnin vastauksia pyydettiin eli em. arviointiraportti ja sen tulokset kattavat ohjausryhmän arvioinnin toteutuksesta ja tuloksista. 5

6 HANKKEEN HYÖDYNTÄMINEN JATKOSSA, JATKOTOIMENPITEET JA TOTEUTUSVASTUU AKO-hanke on hanke, jolla halutaan jatkaa kaupunkiseudun kehittämistä. Painopisteet ovat 1. kaupunkiseudun rakenteen vahvistaminen 2. palveluinnovaatioiden edistäminen ja palveluliiketoiminnan vahvistaminen 3. seudullisen elinkeinopolitiikan terävöittäminen Hankeluettelon (liite) lopussa on kuva, josta näkee, miten hankkeet ovat olleet uuden ohjelmakauden konkreettisemman seutuyhteistyön pohjana. Hankkeiden tuloksia voidaan käyttää uusien paitsi ohjelman niin myös seutustrategian mukaisten teemojen eteenpäin viemisessä ja syventämisessä. Jatkotoimenpiteinä on panostaminen seudullisten työryhmätyöskentelyn koordinointiin sekä niissä linjattavien toimenpiteiden käynnistämiseen, toteuttamiseen ja toteutuksen seurantaan. Työryhminä ovat alatyöryhmineen maankäyttö ja asuminen, hyvinvointipalvelut, elinkeinot ja osaaminen, tekniset palvelut ja seutuit. Lisäksi panostetaan ohjelman edellyttämien yhteistoimintamallien ja verkostojen toimintaan ja viestintään. Perusrahoitusta tullaan kohdistamaan hankkeistusta edeltävien kartoitusten, selvitysten ja tutkimusten tekemiseen sekä strategisessa kehittämisessä tarvittavan asiantuntijapalveluiden ostamiseen. Ohjelman toteutusvastuu on siirretty Tampereen kaupungilta kesäkuussa 2005 perustetulle Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle, joka koordinoi alueella seudullista yhteistyötä. HANKKEESSA TUOTETTU MATERIAALI TOTEUTUSAIKANA 2) (CD-ROM-levyt, Internet-sivut, julkaisut, markkinointiesitteet tai muut esitteet, seminaariaineistot, videot jne.) Tuotettu materiaali Kustannus Hankkeen sivuilta löytyvät hankkeessa tuotetut julkaisut eli loppuraportit. 1) Projektin tuottamasta keskeisestä materiaalista on toimitettava aina yksi näytekappale Pirkanmaan liittoon projektin valvojalle. Internet-sivujen osalta on ilmoitettava osoite. Projektissa ei ole tuotettu em. materiaaleja toteutusaikana HANKKEEN MÄÄRÄLLISET TYÖPAIKKATULOKSET (H= HANKEHAKEMUKSESSA MAINITTU, T= TOTEUTUNUT), KPL-MÄÄRÄ H T H T Uudet miestyöpaikat Uudet naistyöpaikat Uudet työpaikat yhteensä Pysyvät miestyöpaikat Pysyvät naistyöpaikat Pysyvät työpaikat yhteensä Tilapäiset miestyöpaikat Tilapäiset naistyöpaikat Tilapäiset työpaikat yhteensä Säilytetyt miestyöpaikat Säilytetyt naistyöpaikat Säilytetyt työpaikat yhteensä HANKKEEN MUUT TULOKSET Indikaattori H T Indikaattori H T Uusien yritysten lukumäärä Investointien kasvuprosentti Naisyrittäjien lukumäärä Kapasiteetin kasvuprosentti Tuettujen yritysten lukumäärä Liikevaihdon kasvuprosentti 6

7 Hankkeessa mukana olevien yritysten lukumäärä Koulutettavien/koulutettujen määrä TASA-ARVON TOTEUTUMINEN Tasa-arvon toteutumista mittaava tekijä Kyllä Ei Hankkeen toteuttajana naisjärjestö tai naisyrittäjä Hankkeen kohteena / edunsaajina naiset Hankkeessa selkeä naisten intressi KESKEISET ONGELMAT HANKKEEN TOTEUTTAMISESSA Ohjelma-alueen arvioinnin mukaan alkuperäinen ohjelma-asiakirja ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla ohjaamaan hanketoimintaa, vaan hankkeita on toteutettu melko paljon alkuperäisten painopistealueiden ulkopuolelta. Alkuperäisen ohjelma-asiakirjan ongelmana nähtiin, että se ei sisältänyt myöskään päämäärien keskinäistä priorisointia mutta toisaalta se mahdollisti lähes kaikkien hallinnonalojen seudullista vuorovaikutusta hankeyhteistyön kautta. Lisäksi ohjelmatyön tavoitteet on nähty liian kunnianhimoisiksi suhteessa niukkoihin resursseihin. Arvioinnissa tuotiin esiin eri sidosryhmien epämääräiset roolit, joita tulisi jatkossa täsmentää (esim. neuvottelukunnan rooli jäi ohueksi ilman ratkaisevaa päätösvaltaa). Kehittämistarpeita esiintyy edelleen liittyen tavoite- ja tulosmittareiden laatimiseen sekä hyvien käytäntöjen kuvaamisessa, levittämisessä ja juurruttamisessa. Tampere Paikka ja päiväys Allekirjoitus / Ritva Asula-Myllynen, projektipäällikkö Liitteet: kpl 1 Hankeluettelo 7