NORMINPURKU JA VAIKUTUKSET LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN TOIMIALOILLA -Paremmalla sääntelyllä tuottavuutta, kilpailukykyä ja sujuvaa arkea

Transkriptio

1 MUISTIO (5) LPO/Silja Ruokola ja VPO/Elina Normo NORMINPURKU JA VAIKUTUKSET LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN TOIMIALOILLA -Paremmalla sääntelyllä tuottavuutta, kilpailukykyä ja sujuvaa arkea Säädösten sujuvoittamista ja norminpurkua toteutetaan huomioimalla hallinnonalan strategiset tavoitteet (mahdollistava sääntely, hallinnollinen taakka pienenee ja sääntelyn vaikuttavuus paranee). Norminpurku koskee kansallista sääntelyä (olemassa olevat ja uusi sääntely), EUlainsäädäntöä ja kansainvälisiä sitoumuksia. Alla on listattu vaikutusarvioita syksyllä 2015 annetuista liikennealan hallituksen esityksistä sekä suunnitteilla tai valmistelussa olevista hankkeista. 1. SYKSY Esityksillä on pyritty edistämään ja/tai vapauttamaan palvelumarkkinoita ja parantamaan kilpailukykyä. - Esityksissä korostettiin digitalisaatiota ja luotiin mahdollisuuksia sen käytölle. - Mahdollistettiin hallinnollisia uudistuksia ja viranomaistoimintojen tehostumista. Rautatie- ja ratalakien muutokset (HE 13/2015; voimaan ): Muutoksilla laitetaan täytäntöön EU:n yhtenäistä rautatiealuetta koskeva direktiivi. Rautatiemarkkinoille pääsyä vahvistetaan sillä, että kaikilla rautatieliikenteen harjoittajille taataan yhtäläiset edellytykset saada erilaisia rautatieliikenteen edellyttämiä huolto- ja tukipalveluja siitä riippumatta, miten nämä palvelut on organisoitu ja kuka vastaa palveluiden tarjonnasta. Unionilainsäädännön mukaisen sääntelyelimen roolia rautatiemarkkinoilla vahvistetaan niin, että sen riippumattomuutta laajennetaan ja sen tehtäviä valvonnassa ja oikeuksia valvonnan edellyttämässä tietojen saannissa vahvistetaan. Ratamaksusääntelyä pyritään kehittämään niin, että se tarjoaisi erilaisia mahdollisuuksia rataverkon haltijoille parantaa omaa kannattavuuttaan samalla, kun rautatieliikenteen houkuttelevuus ja kilpailukyky suhteessa muihin kulkumuotoihin turvattaisiin. Suomen ja Venäjän välisellä rautatieliikennettä koskevalla sopimuksella mahdollistetaan rautatieliikenteen markkinoillepääsyn avaaminen Suomen puolella, kuljetusyrityksiä koskevan syrjinnän poistaminen sekä sähköisen asioinnin edistäminen. Parannetaan matkustajien oikeuksia. Selkeytetään tavaraliikenteessä lähettäjän, vastaanottajan ja kuljetusyrityksen vastuita ja oikeuksia (HE Suomi-Venäjä kansainvälistä rautatieliikennettä koskevan sopimuksen voimaansaattaminen). Suomen ja Venäjän välisellä tieliikennesopimuksen muutoksella taksiliikenne avautuu rajat ylittävälle liikenteelle ja helpottaa liikkumista valtakunnan rajan yli varsinkin niille alueille, joille ei ole suoria juna- tai bussiyhteyksiä (Karjalan tasavalta). Vähennetään vienti- ja tuontikuljetusten kustannuksia, kun venäläiset kuorma-autot voivat noudattaa Suomen liikenteessä käytettäviä painorajoja (HE Suomen ja Venäjän välisen maantiesopimuksen). (HE Suomi-Venäjä maantieliikennesopimuksen muutoksen voimaansaattaminen). Kevyiden ajoneuvojen käyttöönottoa helpotetaan, ei rekisteröinti- tai katsastusvelvollisuutta. Sallitaan kävelyä ja pyöräilyä edistävät välineet ja luodaan mahdollisuuksia uusille liikkumispalveluille ja tavoille (HE ajoneuvolain muuttaminen). Vaikutukset kohdistuvat kevyiden liikkumisvälineiden kauppaan (arvio milj.eur/2016), matkailu- ja palvelukäyttöön (arvio uutta palveluntuottajaa/2016), sekä kansalaisten arkeen joukkoliikenteen ja liikuntakyvyltään rajoittuneiden saavutettavuuden parantuessa. Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Eteläesplanadi 16 (kirjaamo) PL etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

2 2 (5) Uudella huvivenelailla turvataan suomalaisen venealan tulevaisuus sekä kevennetään sääntelyä (HE 109/2015). HE laiksi kaupunkiraideliikenteestä (HE 43/2015 vp): laki kaupunkiraideliikenteestä tulee voimaan Kaupunkiraideliikenteellä tarkoitetaan laissa metro- ja raitioliikennettä. Sääntelyllä edistetään kaupunkiraideliikenteen turvallisuutta ja tuetaan toiminnanharjoittajien toimintaa säätämällä kaupunkiraideliikenteen viranomaisvalvonnasta ja asetetaan perustason vaatimukset kaupunkiraideliikenteen harjoittamiselle. Kaupunkiraideliikenteen toiminnanharjoittaja velvoitetaan ilmoittamaan harjoittamastaan toiminnasta Liikenteen turvallisuusvirastolle, joka vastaa myös kaupunkiraideliikenteen turvallisuusvalvonnasta. Toiminnan turvallisuudesta vastaa toiminnanharjoittaja itse. Sääntely ja sen edellyttämät hallinnolliset menettelyt ovat mahdollisimman kevyitä. Sääntelyllä ei ole kaupunkiraideliikenteen asiakkaisiin välittömästi kohdistuvia vaikutuksia. Sen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset viranomaisten toimintaan ovat pääosin melko rajalliset ja kohdistuvat ainoastaan muutamiin toimijoihin. Ajokorttilain muutoksella alennetaan liikennetraktorin ajo-oikeuden ikärajaa (18 v-> 15 v). Samalla poistetaan ammattipätevyysvaatimuksia. (HE 84/2015) IMO/painolastivesiyleissopimuksen hyväksyminen ja merenkulun ympäristösuojelulain muutos (HE 122/2015): luo mahdollisuuksia suomalaiselle laite- ja tekniselle osaamiselle, kun yleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan. Vähennetään toimijoiden hallinnollista taakkaa. Asetustason muutokset: Ammattipätevyysasetus: Kuorma- ja linja-auton kuljettajien kirjallisen ammattipätevyyskokeen voi vuoden 2016 alusta lähtien suorittaa myös suullisesti. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 26. marraskuuta Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta Samaan aikaan annettiin myös muita asetuksia, jotka liittyvät ajokorttien ja eräiden kuljettajalta vaadittavien lupien siirtymiseen poliisilta Liikenteen turvallisuusvirastolle (Trafi). Ammattipätevyyskokeen suoritustapaa ja kieltä koskevista vaatimuksista luovutaan, jotta kokeen voisi tarvittaessa järjestää ja suorittaa joustavammin. Mahdollisuus suullisen kokeen järjestämiseen helpottaa kokeen suorittamista silloin, kun opiskelijan kielitaito on puutteellinen, mutta myös sellaisissa tapauksissa, joissa suomen- tai ruotsinkielisellä opiskelijalla on ongelmia luetun ymmärtämisessä. Suullisessa kokeessa oppilas voisi käyttää apuna tulkkia, jolle asetetaan laatuvaatimukset luotettavuuden takaamiseksi. Laatuvaatimuksen täyttää esimerkiksi tuomioistuintulkin pätevyyden hankkinut tulkki. Opiskelija vastaa itse kustannuksista, jotka tulkin käyttö kokeessa aiheuttaa. Ajokorttiasetus: Simulaattorin käyttö B-ajokortin ajo-opetuksessa laajenee. Lisäksi käyttöön otetaan mahdollisuus osallistua teoriaopetukseen virtuaalitilassa. Muutenkin opetuksen rajoituksia puretaan. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 15. lokakuuta. Asetus tuli voimaan 1. marraskuuta Sääntelyn keventäminen liittyy hallituksen norminpurkutavoitteisiin. Mahdollisuus simulaattorin käyttöön B-luokan kortin ajo-opetuksessa laajenee pimeällä ajamisen opetuksesta myös muuhun ajo-opetukseen. Simulaattoriopetusta voisi olla viidennes ajotuntien vähimmäismäärästä. Simulaattoriopetuksen osuus on muutoksen jälkeen sama kuin raskaan kaluston kuljettajien koulutuksessa. Virtuaalinen teoriaopetus edellyttää vuorovaikutuksen mahdollistavaa videoyhteyttä, jota käytettäisiin myös oppilaan henkilöllisyyden toteamiseen. Paperisista ajoneuvon rekisteröintitodistuksista luovuttiin Raskailla ajoneuvoilla siirtymäaika saakka. LVM:n päätös pysäköintikiekosta on kumottu ja laadittu LVM:n asetus, jossa pysäköintiajan osoittaminen mahdollistetaan toteutettavaksi joustavalla tavalla. Muutos tuli voimaan

3 3 (5) 2. SUUNNITTEILLA JA/TAI VALMISTEILLA OLEVAT SÄÄDÖSHANKKEET Luotsauslain muutos: selkeyttää luotsinkäyttövelvollisuutta sekä koulutusvaatimuksia. Tietyt alukset vapautetaan luotsinkäyttövelvollisuudesta (jäänmurtajat, hinaajat ja hinausyhdistelmät). Liikenteen turvallisuusviraston toimivaltaa laajennetaan (poikkeusluvat). Pyritään antamaan eduskunnalle keväällä Maantie- ja ratalain muutokset: Laajennetaan elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua infrastruktuurin rahoittamiseen. Muutetaan mainosten ja opasteiden laittaminen tienvarteen ilmoituksenvaraiseksi. Tilapäiset mainokset tai ilmoitukset (mm. vaali- ja hääilmoitukset) vapautetaan kokonaan muodollisuuksista. Lisäksi siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn tiettyjen sähköja telekaapeleiden sijoittamisessa tiealueelle. ). Liikennevirasto valtuutettaisiin antamaan määräyksiä tienvarsimainosten, ilmoitusmenettelyn alaan tulevien sähkö- ja telekaapeleiden sekä muiden tiealueelle sijoitettavien laitteiden teknisistä ominaisuuksista ja sijoittamisesta. Lakimuutoksella mahdollistetaan kaavan vastaiset maantietoimintaa koskevat toimet vähämerkityksisissä asioissa, jos on kunnan ja maanomistajan suostumus toimelle Rautatien lakkauttamista koskeva toimivalta siirretään kokonaisuudessaan Liikennevirastolle (toimivalta yhdenmukaistetaan maantielain kanssa). Hallituksen esityksen olisi tarkoitus mennä eduskuntaan viimeistään maalis-huhtikuussa 2016 (lausunnolle tammikuussa). Liikennekaari: Liikennekaari toteutetaan kolmessa vaiheessa vuosina Kaari uudistaa ja sujuvoittaa sääntelyä, edistää digitalisaatiota sekä poistaa päällekkäisen lainsäädännön (ja asetukset), joka koskee henkilö- ja tavarakuljetuksia, liikennealan virastojen toimivaltaa ja erillisiä rekisterilakeja. Liikennekaari edistää liikennemarkkinoita ja palveluja sekä lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia liikkumisen osalta. Muutetut säännökset selkeyttävät koulutus- ja ammattipätevyyssääntöjä (poistetaan Suomi-lisät ja siirrytään tutkintomenettelyyn). Ensimmäinen vaihe olisi tarkoitus lähettää eduskuntaan kesällä 2016, toinen vaihe 2017 ja kolmas ja viimeinen vuonna Tieliikennelain kokonaisuudistus: vahva norminperkuuhanke, joka kumoaa 16 eritasoista säädöstä, selkeyttää normeja ja uudistaa liikennesääntöjä ja seuraamusjärjestelmää, edistää digitalisaatiota. Eduskuntaan syksyllä Kuljettajakoulutuksen kokonaisuudistus: Opetuksen uudistusta suunnitellaan, tarkoituksena olisi siirtyä tutkintopohjaiseen järjestelmään, joka huomioi kuljettajakoulutettavan omat tarpeet. Uudistus lisää palvelujen tarjontaa ja mahdollisuuksia. Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain (ns. kelpoisuuslaki, 1664/2009) uudistaminen: Voimassa oleva kelpoisuuslaki on osittain EU-lainsäädännön täytäntöönpanolaki. Lailla on pantu täytäntöön ns. veturinkuljettajadirektiivi (2007/59/EY). Siltä osin kuin laki koskee muita liikenneturvallisuustehtäviä hoitavia, laki on puhtaasti kansallista sääntelyä. Tarkoitus on uudistaa laki vuoden 2017 alkuun mennessä siten, että se koskisi ainoastaan veturinkuljettajia. Sääntelystä jätettäisiin pois muiden liikenneturvallisuus- tehtäviä hoitavia (liikenteen ohjaajat, vaihtotyöliikenne ja ratatyöstä vastaavat) koskevat säännökset. Toiminnanharjoittajat vastaisivat muita liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien kouluttamisesta, kelpoisuudesta ja tarvittavista lääkärintarkastuksista turvallisuusjohtamisjärjestelmiensä kautta. Toiminnanharjoittajien vastuuta on tarkoitus muutoinkin korostaa. Erivapausmenettelystä on tarkoitus luopua. Samoin lain mukaista lääkärijärjestelmää kevennettäisiin huomattavasti. Uudistusten seurauksena kumotaan kolme valtioneuvoston asetusta ja siirretään alemmantason norminanto-oikeus Liikenteen turvallisuusvirastolle. Nykyisen lain piiriin kuuluu henkilöä, lain uudistamisen jälkeen alle 2000.

4 4 (5) Postilain kokonaisuudistus: Postilailla on luotu EU:n postipalveludirektiivin mukaiset edellytykset postipalveluiden kaupalliselle tarjonnalle ja varmistetaan postipalveluiden perustaso. Lakia uudistetaan siten, että se vastaa paremmin muuttuvaa toimintaympäristöä. Lisäksi luodaan postialan yrityksille paremmat kilpailumahdollisuudet sopeuttaen ja vähentäen samalla yleispalveluvelvollisuuteen sidottuja vaatimuksia. Kokonaisuudistuksella voidaan katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia postiyrityksiin, sillä niitä koskevia velvoitteita tullaan tarkastelemaan uudelleen. Postinsaajalle ja hallinnon alan viranomaisille uudistuksen vaikutukset arvioidaan olevan vähäiset. Uudistus on suunniteltu vietäväksi eduskunnan käsittelyyn 2016 aikana. Televisio- ja radiomainonnan sääntelyn keventäminen tietoyhteiskuntakaaressa siltä osin kuin sääntely ei perustu AV-direktiiviin: Tietoyhteiskuntakaareen sisältyy radiomainonnan enimmäismäärän (enintään 20 prosenttia päivittäisestä lähetysajasta) sääntelyä, jota voitaisiin keventää tai poistaa kokonaan. Kyse on kansallisesti sääntelystä, joka ei perustu EU-tason sääntelyyn. Ensivaiheessa tulee selvittää, missä määrin radioala pitää sääntelyn keventämistä tai poistamista tarkoituksenmukaisena. Jos rajoite poistetaan, radiotoimijat voisivat vapaasti, kaupallisin perustein päättää siitä, kuinka paljon ne lähettävät mainoksia radiokanavallaan. Radiomainosten määrä voisi siten lisääntyä. Toisaalta toimijat pyrkinevät kaupallisin perustein löytämään tasapainon sen suhteen, että radiomainosten määrä on optimaalinen siten, etteivät kuuntelijat siirry toisille kanaville. Muutos olisi mahdollista saattaa eduskunnan käsittelyyn syysistuntokauden 2016 aikana. Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite tietoyhteiskuntakaaressa: Siirtovelvoite (ns. must carry sääntely, tietoyhteiskuntakaari 227 ) tarkoittaa sitä, että kaapelitelevisioverkossa verkkopalvelua (ml. IPTV-palveluntarjoajat sekä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt) tarjoavat ovat velvollisia välittämään maksutta verkossaan tiettyjen valtakunnallisten yleiskanavien ohjelmaa (tällä hetkellä Nelonen ja MTV, LVM:n päätöksellä) sekä Yleisradion ohjelmistoja. Sääntely on sopusoinnussa EU-lainsäädännön kanssa, mutta siitä voidaan päättää kansallisesti. Siirtovelvoitteesta luopuminen tarkoittaa, että teleyrityksillä ei ole velvoitetta lähettää kaapelitelevisioverkossa yleisen edun kanavia ja Yleisradion kanavia. Em. kanavien välittämisestä sovittaisiin tällöin kaupallisesti toimijoiden kesken. Televisiotoimijat todennäköisesti haluavat mahdollisimman laajan kattavuuden omille ohjelmistoilleen kaapelitelevisioverkossa. Myös teleyritysten näkökulmasta on tärkeää, että ne saavat välitettäväkseen keskeiset televisioohjelmistot, jotta niiden palvelut olisivat käyttäjille riittävän houkuttelevia. Käytännössä on kuitenkin mahdollista, että ilman siirtovelvoitetta kaikki nykyiset siirtovelvoitteen piirissä olevat kanavat eivät välttämättä näy kaapelitelevisioverkossa. Yleisradion on todennäköisesti joka tapauksessa pyrittävä sopimaan omien kanaviensa välittämisestä sen julkisen palvelun tehtävän vuoksi. Noin puolet kotitalouksista vastaanottaa ohjelmistot kaapelitelevisioverkon kautta. Arvio sääntelyn jatkamisesta tulee tehdä 2016, koska säännös on voimassa vuoden 2016 loppuun Tietoyhteiskuntakaaren verkkoneutraliteettisäännösten kumoaminen on EU:sta suoraan johtuva hanke. Suomessa on jo pitkään ollut kansallista sääntelyä internetin avoimuuden ja käyttäjien valinnanvapauden turvaamiseksi, mutta jatkossa sääntelyn korvaa suoraan ja sellaisenaan sovellettava uusi EU-asetus (2015/2120). Asetus syrjäyttää kansallisen lainsäädännön, ja ristiriitaiset kansalliset säännökset on siten kumottava. Lisäksi asetus velvoittaa säätämään kansallisesti asetuksen rikkomisen seuraamuksista sekä turvaamaan riittävät valtuudet viranomaisille asetuksen valvomiseksi. Asetusta on sovellettava alkaen. Asetuksen tuomia käytännön vaikutuksia ja eroa voimassa olevaan kansalliseen sääntelyyn on tässä vaiheessa vielä vaikea ennakoida, koska tietoyhteiskuntakaaren soveltamisesta on vasta vähän kokemusta ja EU-asetuksen yksityiskohtaisemmat soveltamisohjeet jäsenmaille annetaan vasta elokuussa Alustavasti voidaan arvioida, että asetus ei sinänsä toisi laajoja muutoksia käyttäjille, mutta operaattorit saattavat kuitenkin joutua tarkistamaan esimerkiksi sopimusehtojaan. Hankkeesta on käynnistetty arviomuistion lausuntokierros, jonka jälkeen on tarkoitus valmistella luonnos hallituksen esitykseksi alkuvuonna 2016.

5 5 (5) Televisio- ja radiotoiminnan ohjelmistotoimilupasääntely tietoyhteiskuntakaaressa: Tietoyhteiskuntakaaren 34 :n mukaisesti radiotoiminnan harjoittaminen analogisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa edellyttää ohjelmistotoimilupaa. Nykyiset ohjelmistotoimiluvat radiotoimintaan ovat voimassa asti. Vuoden 2016 aikana arvioidaan mahdollisuus toimilupien markkinaehtoiseen myöntämismenettelyyn eli huutokauppamekanismiin siirtymiseen. Tavoitteena on keventää toimilupajärjestelmän hallinnollista jäykkyyttä ja luopua toimilupien sisältämistä ohjelmatoimintaa koskevista ehdoista. Muutos olisi mahdollista saattaa eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella 2017, mikä mahdollistaisi uuteen malliin siirtymisen vuoden 2020 alusta lähtien. Tietoyhteiskuntakaaren yhteisötilaajaa koskeva erityissääntely (Lex Nokia): Kumotaan yhteisötilaajan oikeus tietyin edellytyksin tarkkailla internet- ja sähköpostiliikenteeseen liittyviä välitystietoja yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Säännöksiä ei ole LVM:n tietojen mukaan niiden voimassaoloaikana sovellettu. On myös käynyt ilmi, että kyseinen sääntely saattaa monimutkaisuutensa takia olla jossain tapauksissa jopa este Suomeen sijoittuville investoinneille. Alun perin säännösten tarve lähti siitä, että poliisilla ei ollut mahdollisuutta saada yrityssalaisuuksien vuototapauksissa epäillyn välitystietoja esitutkintaan. Uuden pakkokeinolain tultua voimaan vuonna 2014 poliisi sai oikeuden teleosoitteen tai telepäätelaitteen televalvontaan muun muassa yrityssalaisuuden rikkomista koskevassa esitutkinnasta. Sääntelyn kumoaminen selkiyttäisi viestinnän luottamuksellisuutta koskevaa sääntelyä, koska soveltamatta jääneet ja alkuperäisen tarkoituksensa menettäneet säännökset poistettaisiin. Asiaa koskeva hallituksen esitys voitaisiin antaa syysistuntokaudella Tietoyhteiskuntakaaren viranomaistoimintaan liittyvät tiedot (ns. Data Retention - sääntely): Selvitetään säännösten tarpeellisuus ja mahdollisesti kumotaan ne. Teleyrityksille on säädetty velvoite tallentaa tietyt tiedon muun muassa puheluista ja tekstiviesteistä, jotta niitä voidaan tarvittaessa myöhemmin käyttää rikosten selvittämiseen. Säännöksillä on nykymuodossaan viranomaisille varsin pieni hyöty. Tietojen tallennusvelvoite koskee ainoastaan sisäasiainministeriön nimeämiä teleyrityksiä sekä ainoastaan rajattuja tietoja ja niitäkin vain jos teleyritys tallentaa tietoja omaa käyttöään varten. Lisäksi huomioon on otettava se, että teleyrityksen omaa tarkoitustaan varten tallentamat välitystiedot on mahdollista saada televalvonnalla muutoinkin. Niin ikään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2006/24/EY), johon säännös perustuu, on todettu pätemättömäksi huhtikuussa Asiaa koskeva hallituksen esitys voitaisiin antaa syysistuntokaudella Viestin ja välitystietojen luottamuksellisuus tietoyhteiskuntakaaressa: Laajennetaan yleisesti vastaanotettavaksi tarkoitetun radioviestinnän käsitettä. Muutos voitaisiin aluksi toteuttaa rajattuna kokeiluna. Sääntelyn keventäminen tukisi uusien palveluiden kehittymistä. Nykyinen sääntely vaikeuttaa erityisesti pieten yritysten mahdollisuutta kehittää palveluitaan, koska laillisen toiminnan reunaehtoja on vaikea hahmottaa. Samalla kevennetty sääntely voisi luoda Suomesta kiinnostavan ympäristön myös ulkomaisille toimijoille, jotka haluavat kokeilla ja kehittää palveluitaan. Asiaa koskeva hallituksen esitys voitaisiin antaa kevätistuntokaudella Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttaminen EU:n eidas-asetuksesta johtuen. Sähköisten allekirjoitusten laatuvaatimuksia koskevaa kansallista sääntelyä tarkistetaan, koska alkaen tämä sääntely sisältyy suoraan sovellettavaan EU-asetukseen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa kevätistuntokaudella Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (1068/2006): Kumotaan sääntely, koska sillä ei voida katsoa olevan tosiasiallisia vaikutuksia lapsipornografiaa sisältävien sivujen olemassaoloon. Teleyritykset ovat olleet varsin haluttomia suodattamaan Keskusrikospoliisin (KRP) ylläpitämällä estolistalla olevia sivustoja ja lisäksi listan kiertäminen on teknisesti hyvin helppoa. Lakia on myös arvosteltu ennakkosensuurista. Sääntelyn kumoaminen vapauttaisi KRP:lta noin 0,5 henkilötyövuotta muihin, estolistan ylläpitämistä tehokkaampiin, rikostorjuntatehtäviin. Jos laki kumotaan, kumoamisen taustalla olevat syyt on viestittävä selkeästi, sillä lain perimmäisenä tavoitteena on lasten ja heidän perusoikeuksiensa suojelu. Asiaa koskeva hallituksen esitys voitaisiin antaa syysistuntokaudella 2017.