KANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS KANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan x.x.201x oikeusvaikutteisena. Kaava on saanut lainvoiman x.x.201x

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 2 Punaisella fontilla olevat kohdat täydennetään ennen hyväksymisvaihetta. Kuva 1. Ortoilmakuva Kankaan alueesta Kuva kattaa melkein koko suunnittelualueen, vasemmasta alakulmasta suunnittelualue jatkuu vielä uuden Tourujoen ylittävän sillan kohdalle Tourujoen länsipuolelle ja edelleen Kinakadun sillan kohdalle itäpuolta.

3 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin päävaiheet - Suunnitteluun on ryhdytty kaupungin aloitteesta, kaavoitusohjelman mukaan. - OAS eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jaettu osallisille joulukuussa Sitä on myöhemmin tarkistettu, viimeksi Kaavan alueen suunnittelulle ja kehittämiselle asetetut tavoitteet on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa ja kaupunginhallituksessa - Alkuvaiheen tiedotustilaisuus osallisille/yleisölle Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Kaava on laitettu vireille , jolloin asiasta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa. Asiasta tiedotettiin myös Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Sisäinen aloituskokous on pidetty Valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen esittely pidetään yleisötilaisuudessa Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä x.x.- x.x Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty. - Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan. - Kaava on tullut lainvoimaiseksi x.x.201x. Osayleiskaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Kuva 2. Suunnittelualue kaupunkirakenteessa ja etäisyys kaupungin ydinkeskustasta Kaavaselostus koskee Jyväskylän Kankaan alueelle laadittua Kankaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, ydinkeskustasta noin 1 km koilliseen Tourujoen itärannalla. Vapaaherrantie rajaa aluetta itäpuolelta, pohjoisessa alue rajautuu olevaan asutukseen ja etelässä Ailakintiehen.

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 4 Kaavan päätavoite on luoda edellytykset muuttaa alueen asemakaavaa uusien maankäyttötavoitteiden mukaisesti nopealla aikataululla kaupungin lähivuosien keskustarakentamista varten. Kaava mahdollistaa noin 32 hehtaarin suuruisen entisen tehdasalueen ja sen ympäristön asemakaavan muuttamisen ja ottamisen monipuoliseen asumis-, työpaikka- ja palvelukäyttöön. Kaava korvaa tälle alueelle laaditun oikeusvaikutuksettoman Jyväskylän yleiskaavan Samaan aikaa vireillä oleva koko kaupungin aluetta koskeva yleiskaava tulee alueelle voimaan, mikäli se tulee lainvoimaiseksi ennen tätä osayleiskaavaa; mutta se ei tule voimaan, jos järjestys on päinvastainen. Lutakon rakentamisen jälkeen tämä on seuraava tärkeä suuri keskustan laajentumisalue, jolle voidaan sijoittaa asunnot n asukkaalle ja 2100 työpaikkaa osayleiskaavan alueelle vuoteen 2025 mennessä. Kaavaan ovat vaikuttaneet keskeisesti myös seuraavat näkökohdat: - alue sijaitsee vain n. yhden kilometrin kaupungin ydinkeskustasta - alue mahdollistaa huomattavan uuden kerrostaloasumisen ja työpaikkojen määrän lisäyksen keskeisellä alueella - alue voidaan toteuttaa aidosti autoriippumattomana, alueen hyvien yhteyksien ja sijainnin vuoksi - kevyen liikenteen hyvät luontevat ja helpot yhteydet alueelle ja alueelta ovat tavoitteena - alue sijaitsee tärkeiden virkistysreittien solmukohdassa, jossa Palokka-Tuomiojärven virkistysreitit voidaan yhdistää Jyväsjärven rantaraittiin - alue on joukkoliikenteen piirissä - alueen on pääosin kaupungin omistuksessa ja tämä helpottaa suunnitelmallisen toteutuksen ohjelmointia - tavoitteena on demografisesti tasapainoinen alue - kaavoitustyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia Tourujoen veden/ huleveden hyödyntämistä vesielementin rakentamisessa alueelle Alueen kuvaus Kankaan alueen suunnittelu ja kehittäminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta teollisuusalueesta monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen alueeksi, on Jyväskylän keskustaalueen lähivuosien merkittävin kaupunkikehityshanke. Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta koilliseen. Sen kokonaispinta-ala on n. 32 ha. Pääosa suunnittelualueesta on entistä paperiteollisuusaluetta, jolla teollinen toiminta on loppunut alkuvuodesta Tämä alue on nyt kaupungin omistuksessa. Tehdaskiinteistöt aiemmin omistanut Sappi Finland on myynyt kiinteistöt M-Real Oyj:lle kesällä 2010, jolloin kaupunki käytti etuostooikeuttaan. Päätös tuli lainvoimaiseksi Alueen rakennuskannasta vanhimmat ovat peräisin 1870-luvulta ja nuorimmat 1970-luvulta. Alueella on kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue rajautuu Tourujokeen, jonka länsirannalla on luonnonsuojelualuetta sekä hautausmaa. Tourujoen koski on valjastettu voimalaitoskäyttöön ja myös näillä rakenteilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen itäpuolella on Rantaväylä (VT4, VT9), joka mahdollistaa hyvät yhteydet alueelle, mutta aiheuttaa myös haittaa melun ja pölyn muodossa.

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 5 Kaavan sisältö Osayleiskaavan ratkaisu perustuu alueen arkkitehtikilpailun v voittaneeseen työhön Hjalmarin uni, jonka on laatinut Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Sama toimisto on laatinut kaavarungon, joka vastaa osayleiskaava-aluetta v Myöhempi vaihe käsittää ympäröiviä pääosin yksityisessä omistuksessa olevia alueita, joiden toteuttaminen voi tapahtua jo voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti vuoden 2025 jälkeen. Osayleiskaava-alueelle ajateltu rakenne mahdollistaa n asuinkerrosalaneliötä ja noin 2900 asukasta. Alueelle voidaan sijoittaa lisäksi n k-m2 työpaikkarakentamista ja n työpaikkaa. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m2. Jalankulku- ja pyöräilyreittien suunnitteluun on erityisesti paneuduttu tavoitteena nopeat ja helppokulkuiset reitit keskustaan ja Seppälän alueelle. Autojen pysäköinti on tarkoitus toteuttaa pääosin rakenteellisena. Em. rakennusoikeus ei sisällä pysäköintilaitoksien kerrosalaa. Virkistyskäytön osalta alueelle muodostuu ns. viherkehä sekä ulompi ns. toimintakehä, myös Tourujoen varsialueita kehitetään virkistyskäyttömielessä. Tourujoen uoman kehittämisen osalta kaavassa on esitetty ohjeellisena uoman linjaus. Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavan toteuttaminen tulee tapahtumaan useiden vuosien aikana vaiheittain ja maankäytön toteutusohjelman sekä kaavoitusohjelman mukaan laadittavien asemakaavojen kautta. Kaavaselostuksen liitteenä on 1:5 000 mittakaavainen osayleiskaavakartta määräyksineen ja merkintöjen selityksineen, maanomistuskartta sekä havainnekuva alueesta. Kaava on laadittu Jyväskylän kaupungin kaavoitustoimessa. Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet, hankejohtaja Anne Sandelin, yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen, suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, suunnitteluavustaja Helena Miettinen ja suunnitteluavustaja Tuula Janatuinen. Lisäksi alueen suunnitteluun, kaavan arviointiin ja alueen selvityksiin on osallistunut useita kaupungin omia ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Jyväskylässä , muutettu ja täydennetty

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 6 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ. 3 1 ALUEEN SIJAINTI LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 9 Yleiskaavan sisältövaatimukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan antamat tavoitteet Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Kaavaprosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavoitustilanne Lähtötiedot ja laaditut selvitykset SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Alueen yleiskuvaus Maisema ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Liikennejärjestelyt Liikennemelu Väestö ja työpaikat, sosiaalinen ympäristö Palvelut SUUNNITTELUN VAIHEET Osalliset Osallistumismenettelyt Viranomaisyhteistyö Suunnittelun vaiheet VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTTöLUONNOKSET Kaavarunko Kaavaluonnos Kaavaehdotus KAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleiskaavan kuvaus Yleiskaavan kaavamerkinnät ja määräykset Liikennejärjestelyt YLEISKAAVAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin menetelmät Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Kaavaratkaisun vaihtoehtojen arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Vaikutukset palveluihin Kaupalliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen KAAVAN TOTEUTTAMINEN... 65

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 7 Kuvaluettelo Kuva 1. Ortoilmakuva Kankaan alueesta Kuva 2. Suunnittelualue kaupunkirakenteessa ja etäisyys kaupungin ydinkeskustasta Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kuva 4. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Kuva 5. Ote 4. vaihekaavan ehdotuksesta Kuva 6. Kuva 6. Kankaan teemat, hyväksytty kh:ssa Kuva 7. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta maakuntakaavasta Kuva 8. Ote ajantasayleiskaavasta Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 10. Lohikosken paperitehdas 1874 Kuva 11. Tehdas 1940-luvulla Kuva 12. RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Kuva 13. Vanhaa paperitehdasta Kuva 14. Tehdasalue nykyisin Kuva 15. Tourujoen vaiheet / Tourujoen ennallistamisen esiselvitys / VSU Kuva 16. Nykyiset pyöräilyreitit Kuva 17. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) mallin nykytilanteessa Kuva 18. Melualueet nykytilanne, päivä Kuva 19. Voittanut ehdotus Hjalmarin uni Kuva 20. Kaavarunko 2025 Kuva 21. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) mallin Seppälän välivaiheessa Kuva 22. Vuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2040 perusverkolla Kuva 23. Sillan paikka. Kuva 24. Kinakujan kautta mutkikkaat ja kapeat reitit Kuva 25. Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksen teemakartasta Kävely ja pyöräily Kuva 26. Liikennekaavioluonnos Kuva 27. Uomavaihtoehdot luonnosvaiheessa Kuva 28. Alueleikkausluonnos ja 3D mallinäkymiä Kuva 29. Laatukäytävän alkupää Tourulantieltä, vasemmalla on portti hautausmaalle. Kuva 30. Siltaa on esitetty paikkaan, jossa on korkeaa puustoa paljon molemmin puolin jokea Kuva 31. Välivaiheen liikenneverkko noin v Kuva 32. Alueen rakentuminen vaiheittain Kuva 33. Melualueet v Kuva 34. Kankaan keskustori Kuva 35. Kankaan rantatori Liitekartat Liite 1. Maanomistuskartta Liite 2. Kankaan osayleiskaavaehdotus v määräyksineen Liite 3. Havainnekuva

8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 8 Muu liiteaineisto Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali, jotka ovat erillisliitteinä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm sisältää luettelon osallisista Kaavarunko ; Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Rantaväylän ja Kankaan alueen liikennejärjestelyt, Jyväskylä ; Ramboll 2011 Kankaan paperitehdas, Rakennusinventointiraportti; Keski-Suomen museo, Saija Silen, 2011 Kankaan maisema- ja viheralueselvitys; Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, kaavoitus 2011; Kalle Räinä, Mervi Vallinkoski Kankaan alueen kaupalliset kehittämisedellytykset; FCG, 2011 Kankaan alue rakennettavuusselvitys, Ramboll 2011 Timo Raitanen Rakenneselvitykset ja haitta-ainetutkimus, Kangas, PK, Vanhempi osa ; Sirate Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. VSU arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy Rantaväylä ja Kankaan alue, Meluselvitys ; Ramboll 2011 Kankaan osayleiskaava, Jyväskylä; meluselvitys; Ramboll 2012 Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen 2012 YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012 Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu; Strafica Oy Kankaan ja Seppälän ennustemuistio; Strafica Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset. Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Jyväskylän kaupunki, kaavoitus; sisältää seuraavat selvitykset: o Saukkoselvitys. Tourujoki, Jyväskylä. Risto Sulkava. Maaliskuu o Tourujoen kalasto- ja pohjaeläinselvitys vuonna Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 57/2012. Heikki Alaja & Kimmo T. Tolonen. o Tourujoen ja Kankaan kasviselvitys, Timo Kypärä 2012 o o Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011; Timo Pylvänäinen Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus sekä piilotutkimusten tulokset; Tutkimus- ja suunnittelutoimisto Habitaatti, Mikko Erkinaho Kankaan pysäköintiselvitys loppuraportti ; Sito Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut. 2013; Mervi Vallinkoski. Yleiskaavan oikeusvaikutukset Geoteknisen asiantuntijan lausunto; Kari Seuranen Jyväskylän Kangas, Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen 2050; Hannu Onkila Raportti liitetään ennen hyväksymisvaihetta aineistoon Yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet sekä korjausehdotukset Luettelo Kankaan esittelytilaisuuksista Ote kaupunginvaltuuston hyväksymispöytäkirjasta xx Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio xx Yhteenveto osallisten muistutuksista viralliselta nähtävilläoloajalta xx ja niistä annetut vastineet

9 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 9 1 ALUEEN SIJAINTI Osayleiskaava-alue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, ydinkeskustasta noin 1 km koilliseen Tourujoen itärannalla. Vapaaherrantie rajaa aluetta itäpuolelta, pohjoisessa alue rajautuu asutukseen ja etelässä Ailakintiehen. Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle sisältövaatimukset (MRL 39 ). Vaatimukset ovat luonteeltaan vähimmäisvaatimuksia, joita kaavan lainmukaisuus edellyttää. Yleiskaavaratkaisun pohjana olevat laissa määritetyt sisältövaatimukset ja tavoitteet voivat kuitenkin olla jossain tapauksessa myös ristiriidassa keskenään. Tällöin yleiskaavan laatimistyön tärkeä tehtävä ja tavoite on sovittaa yhteen näitä keskenään erilaisia vaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisten sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

10 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 10 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Sisältövaatimuksissa esitetyt asiat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja sisällöllinen tarkkuus sitä edellyttävät. Lisäksi lain mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Muuta keskeisiä yleiskaavan laadinnassa huomioon otettavaa lainsäädäntöä: Luonnonsuojelulaki ja asetus Laki rakennusperinnön suojelemisesta Vesilaki Ympäristösuojelulaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Osayleiskaavan kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tavoitteita ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kuva 4. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä

11 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS Maakuntakaavan antamat tavoitteet Voimassa oleva maakuntakaava on suunnittelualueen osalta pääkäyttötarkoituksen osalta vanhentunut. 4. vaihekaavan laadinta on käynnissä ja se on ollut ehdotuksena nähtävillä tammikuussa Siinä on huomioitu suunnittelualuetta koskevat maankäytön muutostavoitteet. Alue on keskustatoimintojen aluetta C, jossa vähittäiskaupan suuryksikköä koskien on seuraava lisämääräys: Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa. Alue kuuluu myös Kaupallisen vyöhykkeen sisälle (km-2), jota koskee suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m2. Kuva 5. Ote 4. vaihekaavan ehdotuksesta 2.3 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Jyväskylän kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Kankaan alueen suunnittelulla ja kehittämiselle asetutut tavoitteet. Keskeiset teemat ovat: teemat SYDÄN ja JALKA: - Elämyksellisyys, monipuolisuus ja yhteisöllisyys; Vanhasta Paperitehtaasta sykkivä SYDÄN alueelle; palvelujen, työpaikkojen ja asumisen kohtaaminen - Vahva kevyt liikenne ja mahdollisuudet elää autoriippumattomasti; JALKA - Virikkeellinen virkistys, vesi ja vihreys; hoidettua, hoitamatonta ja suojeltua luontoa; VIHREÄ - KESTÄVÄn kehityksen periaatteet; tiivis kaupunkirakenne, ekologista elämäntapaa tukeva ympäristö ja rakentaminen, kohti hiilineutraaliutta

12 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 12 Kuva 6. Kankaan teemat, hyväksytty kh:ssa Kaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevia yleiskaavoja ja laatia niitä tarkentava oikeusvaikutteinen osayleiskaava alueelle asemakaavoituksen pohjaksi. Kaavassa määritellään alueelle sijoittuvan asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistystoimintojen luonne ja mitoitus sekä alueen liikenneverkon pääpiirteet. Alueelle järjestettiin v arkkitehtikilpailu suunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on rakentaa alueesta monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue, joka yhdistää keskustan luontevasti Seppälän alueeseen. Kaupungin kasvun ja kehittymisen turvaamiseksi tulee kaupunginvaltuuston vahvistaman Maankäytön toteuttamisohjelman KymppiR 2010 mukaisesti pyrkiä voimakkaasti kerrostalotonttien kaavallisen varannon lisäämiseen. Kankaan alueen suunnittelun käynnistäminen vastaa tähän tavoitteeseen. Kaupungin valtuuston hyväksymän KymppiR 2012-ohjelman mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana keskustaalueen asuntotuotannon keskeisin kohde on Kangas. Alueen suunnittelussa painotetaan kerrostaloasumista viihtyisässä ympäristössä jalankulkuetäisyydellä ydinkeskustasta alueella, jolla monipuoliset lähipalvelut muodostavat sykkivän sydämen. Autoliikenteen haitalliset vaikutukset alueen sisällä pyritään minimoimaan ja autopaikoitus toteutetaan rakenteellisena maan alle tai pysäköintitaloihin. Kankaan alue on myös tärkeä tulevaisuuden työpaikka-alue n uuden työpaikan muodossa. Tavoitteena on myös kehittää Tourujoen varren virkistysreitistöä alueen luonnonarvot turvaten. Tourujoki on osa kaupungin viherpolitiikassa esitettyä Kehä Vihreää, jonka lähtökohtana on yhteyksien parantaminen Jyväs-, Palokka- ja Tuomiojärvien välillä. Viheryhteyksiä sekä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita on tavoitteena kehittää myös alueen sisäisesti sekä mahdollisuuksien mukaan edelleen Seppälään sekä Holstin suuntaan.

13 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 13 Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa myös Tourujoen uoman palauttaminen alueelle, vaikka vuosikymmenienkin päästä. Osayleiskaavan hyväksyy Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto. 2.4 Kaavaprosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana on ollut käynnissä Kankaan kehittämisprojekti Kytkin, jossa on tarkemmin tutkittu alueen yhteisjärjestelyjä ja hallintomallia niiden hoitamiseksi. Samassa yhteydessä on selvitetty tarkemmin väestönsuojien, pysäköinnin ja jätehuollon vaihtoehtoisia ratkaisumalleja sekä energia-asioita ja ICT-palvelujen järjestämistä. 2.5 Kaavoitustilanne Maakuntakaavatilanne Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Kuva 7. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta maakuntakaavasta. Tourulan alueella on maakuntakaavassa merkintä Kankaan paperitehtaan kohdalla merkintä T/kem: Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Tältä osin maakunta kaava on vanhentunut. Alueen sivuitse kulkee moottoritieksi merkitty tie. Ohjeellisena on varattu Kankaan paperitehdas-keljo 110 kv:n voimalinja. Kankaan tehtaan alue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Tourujoen laakso on merkitty luonnonsuojelualueeksi SL. 4. vaihekaavan laadinta on käynnissä ja se on ollut ehdotuksena nähtävillä tammikuussa Siinä on huomioitu suunnittelualuetta koskevat maankäytön muutostavoitteet.

14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 14 Yleiskaavatilanne Pääosalla aluetta on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982, joka hyväksyttiin vuonna Sen mukaan suunnittelualue on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T), suojelualueeksi (S), keskustatoimintojen alueeksi (C) ja virkistysalueeksi (V). Alueen itäpuolella on voimassa oikeusvaikutteinen Seppälän yleiskaavan muutos vuodelta Siinä suunnittelualuetta on varattu C-3 (keskustatoimintojen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 :n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä.) ja alueen kautta kulkee kevyen liikenteen reitti. Tältä osin ei ole olemassa yleiskaavan akuuttia muutostarvetta. Koko kaupunkia koskeva yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä Siinä alue on Jyväskylän kaupungin strategista keskusta-aluetta, johon on erikseen merkitty katkoviivalla keskustan kohdealue Kankaan sydän. Kankaan osayleiskaavan on tarkoitus tulla voimaan alueelle joka tapauksessa koko kaupungin yleiskaavan hyväksymistilanteesta riippumatta. Kuva 8. Ote ajantasayleiskaavasta Suunnittelualueelle sijoittuu myös viherosayleiskaavassa tarkasteltuja alueita. Viherosayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2008.

15 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 15 Asemakaavatilanne Suunnittelualueella ovat voimassa ; ; , , hyväksytyt asemakaavat Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta 2.6 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset Alueen lähtötiedot ja ympäristöselvitykset perustuvat jo olemassa oleviin selvityksiin sekä mittaviin tätä työtä varten tehtyihin uusiin selvityksiin. Kaupunki on teettänyt rakennusten kulttuurihistoriallisten inventointitietojen täydennys-, rakennusten käytettävyys-, liikenne-, virkistysreitti-, vesihuolto-, maisema-, luonto-, joen ennallistamis-, rakennettavuus- ja kaupallisen selvityksen. Aluetta koskevat tai siihen liittyvät kaavat - Keski-Suomen maakuntakaava v vaihemaakuntakaavaehdotus - Jyväskylän yleiskaava Täydennysrakentamisen osayleiskaava v Läheisten alueiden asemakaavat mm. Seppälän alueen - Tekeillä oleva yleiskaava - viherosayleiskaavaluonnos (v. 2007) Suunnitelmat, selvitykset ja ohjelmat Lähtötietoaineistot ja kaavan erillisliitteet on lueteltu sisällysluettelon ja selostuksen liiteluettelon jälkeen.

16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 16 Kankaan paperitehdasalueen historia Tiivistelmä Kankaan tehdas on Suomen ensimmäisiä paperiruukkeja. Sen teollisuushistoriallinen merkitys perustuu tämän lisäksi asemaan Jyväskylän ja Keski-Suomen varhaisena teollisuuslaitoksena. Kulttuuriympäristönä sen ydinaluetta on nykyinen keskusvarasto lähirakennuksineen (osastoineen). Alueella ovat toimineet seuraavat yhtiöt: Lohikoski Pappersbruk - Lohikosken paperitehdas Kangas Aktiebolag Aktiebolaget Kangas Kangas Pappersbruk Aktiebolag Kankaan Paperi Osakeyhtiö G.A. Serlachius Oy Kangas Metsä-Serla Oy (Oyj) Kankaan paperitehdas M-real Oyj Kankaan paperitehdas Sappi Alueella on tehty: saha on toiminut hioketta paperia Kuva 10. Lohikosken paperitehdas 1874 Alueen aikaisemmat vaiheet: Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti 1730-luvulta alkaen. Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet kohdistuivat vuoden 1850 aikoihin juuri Tourujoen koskiin. Ensimmäisenä kauppias Gustaf Henrik Gronov, joka sai valmiiksi tullimyllynsä ja tamppilaitoksensa. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan.

17 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 17 Kuva 11. Tehdas 1940-luvulla Alueen kulttuurihistorialliset arvot Kankaan tehtaan alue on maakuntakaavassa vaalimisen arvoinen maakunnallisesti, teollisuushistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas teollisuusympäristö Jyväskylän Tourujokivarressa. Varsinaisessa tehdaskompleksissa kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ovat punatiiliset paperitehtaan ja puuhiomon rakennukset ja niihin liittyvät oheisrakennukset Tourujoen puoleisella sivustalla. Nykyinen keskusvarasto vuosilta ja puutyöpaja kertovat parhaiten ajasta, jolloin tehdas oli riippuvainen sen sivuitse virtaavasta vedestä. Keskusvarasto viereisine ja alapuolisine tiloineen ovat tehtaan vanhinta osaa ja säilyttänyt hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä. Punatiilisen tehdaskiinteistön sisällä on rakenteita 1890-luvulta ja tiettävästi jopa 1870-luvulta. Vuosina toteutetut läntisimmät puna-tiiliset tehdasosat muodostavat edelleen hyvin säilyneen, rikaspiirteisen länsijulkisivun, jonka yhtenäisen ilmeen taustalla on arkkitehti Wäinö Palmqvistin vaikutus. Klassistiset ja tyylitellyt detaljit toistuvat eritoten ikkunamuodoissa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu lisäksi vuosina 1921 ja 1951 rakennettu entinen pergamenttiosasto luvun tehdasosastoa sivuaa paperitehdas vuodelta 1897 paperikonesaleineen. Tämä tehdasosa on saanut nykyisen muotonsa ja laajuutensa useiden rakennusvaiheiden tuloksensa. Myös vuoden 1997 tulipalo on aiheuttanut muutoksia. Tehdasosalla on ensisijassa teollisuushistoriallista merkitystä. Tehdasrungosta ulkonevien rakennusosiin liittyy teollisuus-historiallisesti mielenkiintoista käyttöhistoriaa tai ne ovat jäänteitä vanhemmasta 1800-luvun vaiheen rakennusosasta uudistuneessa julkisivussa. Tällainen vaalimisen arvoinen rakennusosa on esimerkiksi teknisen osaston vuonna 1920 rakennettu yksikerroksinen siipiosa tai kone- ja massaosaston julkisivu pajan puolella. Rakennushistoriallisesti arvokkaat eri-ikäiset rakennuskerrostumat lisäävät teollisuusympäristöjen ajallisesti kerroksellista ilmettä. Erityisesti Kankaan tehtaan ominaispiirteisiin kuuluu monikerroksinen rakennustapa ja tuotantorakentamisen historia, joka näkyy 100 vuoden aikana samalla paikalla toimineen ja laajentuneen tehtaan rakennusten ulkoasussa. Voimalarakennuksella ei nykyasussaan ja teknisessä varustuksessaan ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja rakennetun tiilipiipun säilyttämistä harkitaan, jotta Kankaan paperitehtaan alueesta säilyisi näkyvä teollisuushistoriallinen maamerkki Jyväskylän kaupungin silhuetissa. Tourujoessa sijaitsee niin ikään teollisuushistoriallisesti paikallisesti merkittävä voimakanava vuodelta Tehdasympäristön vesirakenteet sisältävät elementtejä koko tehtaan olemassaolon ajalta. Yhtenäisesti hoidettavasta ja vaalittavasta pienmaisemasta on kysymys konttorin, muunto-

18 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 18 aseman ja vesivoimalan välimaastossa sekä suppeammin myös vanhimman tehdasosan eli puutyöverstaan kulmalla. Kyseessä on sekä Jyväskylän seudun että maakunnan mitassa merkittäväksi arvioitava teollinen vesimaisema. Voimakanavan rannalla sillan pielessä sijaitsee jo asemakaavalla suojeltu, arkkitehti Wäinö Palmqvistin suunnittelema entinen muuntamo vuodelta Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävällä tiilirakennuksella on sähkönsiirron kannalta tärkeä seudullinen teollisuushistoriallinen merkitys. Tehdasalueella tärkeä yksittäinen säilyttämisen arvoinen rakennus on arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema funktionalistinen konttori vuodelta Sen sisätiloissa ootratut ovet ja lasiseinät ovat alkuperäistä kiinteää sisustusta. Vuonna 1980 tehty sisätilamuutos ei ole heikentänyt oleellisesti sisätilojen ilmettä. Konttorin edustalla oleva muistomerkkinä toimiva lumpunkeittokuula nro 2. Muistomerkki on suojelemisen arvoinen teollisuushistoriallinen laite. Muita yksittäisiä merkittäviä rakennuksia tehdasalueella edustaa vuonna 1916 rakennettu hevostalli, joka on 1920-luvulla muutettu tehtaan autotalliksi, sittemmin paloasemaksi ja lopulta porttirakennukseksi ja valvomoksi. Punatiilisellä klassisia aiheita tyylillisesti toistavalla rakennuksella on paikallista historiallista ja maisemallista arvoa tehtaan aputilana 1900-luvun alkuvuosikymmeneltä. Tehtaan vesirakenteet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Tourukosken vesivoimaa ohjattiin Kankaan paperitehtaan turbiinien pyörittämiseen puuruuhilla ja puuputkilla. Vanhaan tehtaaseen liittyi aluksi 60-metrinen vesiränni ja maakanava. Eli Lahomyllyn yläpuolella sijaitsevalta kanavalta joen vesi johdettiin suoraan tehtaaseen. Tämä linjaus on vanhojen karttojen mukaan (1905) lähestulkoon sama kuin nykyisen betoniuoman. Sittemmin tehtaan itäpuolinen joenmutka jäi toiminnan kannalta tarpeettomaksi, kun prosessivettä ryhdyttiin johtamaan lähialueen kaivoista luvulla joenuoma täytettiin ja osa siitä jäi VPT:n laajennusosan alle. Vettä johdettiin pergamenttitehtaan ja puuhiomon turbiineille aina vuoteen 1966 saakka, eli kivetyn uoman alkuosa (VPT:n ja voimalaitoksen välinen osa) oli käytössä siihen saakka. Nykyiset voimalaitosrakenteet (betoniuoma ja sulkuportit) valmistuivat paikalle vuonna Nykyisistä modernin rakennusperinnön tutkimuksen näkökulmasta sekä jo ajallisesta perspektiivistäkin johtuen (yli 70-vuotta vanha rakenne), nykyisillä betonisillakin uomarakenteilla on itsessään huomattavaa historiallista merkitystä. Peruskorjaus vuonna 2005 ei olennaisesti muuttanut 1940-luvun kanavarakenteen peruselementtejä. Betonisella voimalaitosuomalla voidaan katsoa olevan huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä, sillä vaikka rakenteet ja materiaali ovat muuttuneet ajan mittaan puuputkista betoniuomaksi, niin uoma sijainniltaan on säilynyt samalla paikalla nyt jo toista sataa vuotta. Kokonaisuus on ainoa Jyväskylän kaupunkialueella säilynyt teollinen pienvesistömaisema. Tourujoen ja Lohikosken tarjoama vesivoima oli syy tehtaan rakentamiselle. Vesivoimalaitos rakenteineen on keskeinen osa alueen historiallista paperiteollisuusmaisemaa. Kankaan tehdasalueen vesistörakenteista ja niiden arvoista on Keski-Suomen museo todennut erillisselvityksessä (2011 ): "Voimalaitos ja siihen liittyvät vesirakenteet avokanavia ja siltoja myöten muodostavat keskeisen osan Kankaan historiallista maisemaa ja ovat näin 1.1uokan kohteita." Tourujoen varrella tiedetään olleen vesimyllyjä, joista osa on mahdollisesti jopa 1700-luvun alkupuolelta. Näiden 1700-luvun alun myllyjen jäänteiden mahdollisesti säilyneet osat ovat muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamia suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nykyisessä Tourujoen uomassa näitä rakenteita ei ole havaittavissa, mutta ns. vanhan uoman kohdalla on mahdollisesti säilyneitä rakenteita.. Mikäli Tourujoen vanhalle uomalle tullaan jatkossa suunnittelemaan käyttöä tai uoma tullaan ennallistamaan, tulee varautua tehtävän selvityksen pohjalta mahdollisiin arkeologisiin tutkimuksiin.

19 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 19 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Kuva 12. RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. RKY-alueen rajaus ulottuu osayleiskaava-alueelle pienen puistoalueen kulman osalta Tourukadun varressa hautausmaan aidan eteläpuolella. Lähdeluettelot: Historia osuus sisältää suoria lainauksia Metsäliitto-Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportista (Timo Kantonen ) ja Keski-Suomen museon antamasta lausunnosta: Lausunto Jyväskylän Kankaan paperitehdasalueen rakennusperinnön suojeluarvoista ja teollisuusmaiseman suojeluun vaikuttavista arvoista. K-S:n museon lausunto osayleiskaavaluonnoksesta RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa sisältää Museoviraston KIOSKI palvelusta kopioitua paikkatietoaineistoa 2/2013. Kuva 13. Vanhaa paperitehdasta

20 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 20 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 3.1 Alueen yleiskuvaus Kankaan osayleiskaava-alue on pääosin entistä paperiteollisuuden aluetta, jolla on paperitehdaskiinteistö siihen liittyvine teollisuus- ja toimistorakennuksineen sekä rakenteineen. Alueen itäpuolella kulkee Vapaaherrantie, jonka varrella on myös vähittäiskaupan suuryksikkötoiminnassa oleva Minimanin liikerakennus, sekä polttoaineen kylmäasema ja kesäisin toiminnassa oleva puutarhamyymälä. Kuva 14. Tehdasalue nykyisin Kaava-alueen itäpuolella kulkee valtatie 4 (E75), jonka yli on yhteys Seppälän alueeseen Merasin nimisen kadun kautta. Valtatien yli on myös yksi teollisuusraidekäytössä ollut silta ja yksi käyttämätön tähän tarkoitukseen aikoinaan varattu silta. Kaava-alueen länsireuna rajautuu pääosin Tourujokeen, jonka toisella rannalla on luonnonsuojelualuetta sekä Vanha Hautausmaa. Pohjoisessa alue rajautuu Lohikoskentien ja Vapaaherrantien välisellä alueella olevaan rivitaloalueeseen ja etelässä Ailakintiehen. Suunnittelualueella on osoitteessa Kympikatu 3 yksi vanha asuintalo ja samoin Ailakinkadun varrella on vanha omakotitalo ja rautakaupan varastotiloja sekä pysäköintialueita. Kadun eteläpuolella on liiketiloja sekä asuinkerrostaloja. Vapaaherrantien ja Tourulantien risteyksessä toimii urheilu- ja kodinsisustusalan liike sekä pikaruokaketjun ravintola.

21 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 21 Suunnittelualueella asuu kaksi henkilöä ja Ailakinkadun varrella kaikkiaan n. 460 henkilöä. Alueesta 2 km:n säteellä asuu nykyisin n henkilöä ja on n työpaikkaa. 3.2 Maisema ja luonnonympäristö Jyväskylän keskustaajaman maisemarakenteessa voi erottaa kolme vyöhykettä, länsiosan vuorimaat, keskiosan alavan järviseudun sekä itäosan mäkialueet. Kankaan alue sijaitsee näistä keskiosan alavalla alueella. Sisä-Suomen reunamuodostuma kulkee alueen pohjoispuolelta Taulumäen kautta, sen läpi on puhkaissut tiensä Tourujoki, joka yhdistää Palokkajärven ja Jyväsjärven toisiinsa. Kankaan alue on kanjonin muotoista laaksoaluetta, jonka korkeuserot vaihtelevat + 79 metristä metriin (Vapaaherrantien ja Rantaväylän risteysalue). Alueen maanpintaa on muokattu voimakkaasti teollisen toiminnan aikana ja mm. Tourujoen luonnollinen reitti on muutettu kulkemaan kanavaa pitkin voimalaitokselle. Maisemaa hallitsevat vanhan voimalaitoksen punatiilinen piippu sekä uudemman paperikone 4:n harmaan betonin ja sinisen pellin väriset teollisuus- ja varastohallit. Aluetta halkovat voimalinjat itälänsisuunnassa. Ympäristöstä näkyvät hyvin Taulumäen kirkko sekä rivitaloasutus Tourujoen ja Vapaaherrantien välissä ja joen korkealla töyräällä oleva vanha konttorirakennus ns. Valkoinen talo. Tourujoki virtaa Palokkajärvestä Jyväsjärveen ja siitä edelleen Päijänteeseen Äijälänsalmen kautta. Tourujoki on aikoinaan virrannut vanhan paperitehtaan toiselta puolelta vapaana koskena, jota pitkin mm. lohet ovat nousseet Palokkajärveen. Tourujoki virtaa kanjonimaisen laaksomuodostelman pohjalla, jota reunustavat jyrkkärantaiset länsirannaltaan luonnontilaiset ja eroosioherkät jyrkänteet. Jokiuoma on pääosin luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueen poikki kulkee joen länsirannalla luontopolku, joka on hautausmaan kohdalla ollut sortuneen rinteen vuoksi käyttökiellossa, kunnes sortuma-aluetta vahvistettiin Kankaan alueen luontoarvot keskittyvät Tourujoen luonnontilaiseen ympäristöön. Alueelta on tehty seuraavat luontoselvitykset: Kalasto ja pohjaeläimet (2011) Saukot (2011) Liito-oravat ja linnut (2011) Putkilokasvit ja sammalet (2012) Lepakot (2012) Kalaston ja pohjaeläinten kannalta Tourujoki on voimakkaasti muokattu kaupunkijoki, jossa on voimalaitospato. Säännöstely aiheuttaa eroosiota ranta-alueille ja nostaa veden kiintoainepitoisuutta. Joessa ei ole nykyään taimenelle sopivia kutupaikkoja. Joella on kuitenkin vähäistä virkistyskalastuskäyttöä. Saukko vierailee toisinaan Tourujoella, joka on satunnaisesti käytetty elinpiirin osa. Tourujoki on melko suurelta osin erinomaista ympäristöä saukolle; kuitenkin se on liian lyhyt kokonaiseksi elinpiiriksi. Tourujoen alue on hyvä lintuympäristö etenkin talvisin ja muuttoaikoina. Alueelta on havaintoja 110 lintulajista (neljännes Suomessa tavatusta lajimäärästä). Pesimähavaintoja on tehty seuraavista uhanalaisista lajeista: VU-lajit: kivitasku, virtavästäräkki NT-lajit: käenpiika, sirittäjä, punavarpunen, mustaleppälintu, rantasipi Talvehtimishavaintoja uhanalaisista lajeista: VU: koskikara

22 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 22 Lisäksi paljon satunnaishavaintoja, mm. merikotka Liito-oravasta on tehty havaintoja pääosin jokivarresta ja Tourukeskuksen puoleisesta metsiköstä on ylivuotisia jätöshavaintoja. Nämä hajanaiset löydökset ovat vain varsinaiselta reviiriltään harhautuneiden/ kuljeskelevien yksilöiden, ilmeisesti koiraiden, jättämiä. Näyttäisi siltä, että koiraat liikkuessaan tällä alueella päätyvät selkeiden puustoisten viheryhteyksien päähän ja pysähtyvät sinne oleilemaan. Naaraan reviiri on luonnonsuojelualueella. Lajin asettumista lehdon ulkopuolisiin metsäkaistaleisiin ei kannattane edistää, koska lajin selviytyminen niissä pitemmän päälle on epävarmaa. Lepakot on tarkistettu 16 eri rakennuksesta alueella eri vuodenaikoina. Kuollut lepakko on löytynyt PK4-hallista, ilmeisesti harhailija, joka ei ole osannut takaisin ulos. Valkoisen talon ullakolta on myös tehty havaintoja. Tourujoen yltä on tehty paljon detektorihavaintoja lepakoista ja Tourujoen suojaisa vesiympäristö on lepakoille tärkeä ja samoin pienet puistomaiset aukiot. Valaistuksen suunnittelu koko alueella on tärkeää lepakoiden kannalta. Säännöstelyllä voi olla vaikutuksia vesisiippojen saalistukseen (viihtyvät rauhallisilla jaksoilla). Putkilokasveista ja sammalista merkittävät havainnot painottuvat jokivarteen ja tehtaan ja Ailakinkadun väliseen metsikköön. Tutkimusalueella esiintyy seuraavia uhanalaisia lajeja: VU: isonauhasammal (kaava-alueen ulkopuolella suojelualueella) NT: rantanukkasammal, kellotalvikki RT: kantohohtosammal, pikkuhiippasammal, puistohiippasammal, kyläkellukka Maakunnallisesti uhanalainen laji (M): keltanokitkerö Suomen vastuulaji: katvesammal (kaava-alueen ulkopuolella suojelualueella) Esiselvitys Tourujoen ennallistamismahdollisuuksista tehtiin vuonna 2011 ennen arkkitehtikilpailua. Suunnittelun pohjaksi on tutkittu mm. vanhan uoman historiaa, uoman palauttamisen lähtökohtia sekä erillisenä selvityksenä myös vesivoimalaitoksen kuntoa (Jyväskylän Energia Oy, Empower 2012). Kaavarungon suunnitteluvaiheessa tutkittiin osana muuta suunnittelua useita uoman rakentamisvaihtoehtoja, joista on laadittu erillinen uomaraportti: Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut 2013; Mervi Vallinkoski. Tourujoki on aiemmin kulkenut Kankaan kohdalla nykyisen tehdasalueen halki. Teollisuuden kehittyessä on sen voima valjastettu paperiteollisuuden tarpeisiin, ja lopulta osa vanhasta uomasta hävisi kokonaan alueelta ja Tourujoen vedet ohjattiin Kankaan kohdalla 1900-luvun puolivälistä alkaen pelkästään nykyistä suoralinjaista kanavaa pitkin. Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut monikoskinen, moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva.

23 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 23 Kuva 15. Tourujoen vaiheet / Tourujoen ennallistamisen esiselvitys / VSU Tourujoki sijaitsee jääkauden synnyttämässä murroslaaksossa. Tourujoen kautta virtaavat lähes koko pohjoisen Jyväskylän kattavan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen vedet edelleen etelään Päijänteen Ristiselän alueelle. Tourujoki muodostaa viimeisen osan Tuomiojärven- Palokkajärven valuma-alueen pääuomaa sen alajuoksulla. Tourujoki on Jyväskylän ydinkaupungin ainoa jokiluokan vesimuodostuma. Tourujoen pituus on 2,7 km, ja sen kautta Tuomiojärven ja Palokkajärven valuma-alueen vedet laskevat Jyväsjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Uoman keskivirtaama on noin 3,2 m³/s ja putouskorkeus noin 16 metriä. Tourujoen keskivirtaama jaksolla on 3,12 m³/s, ylin havaittu 30,5 m³/s ja alin havaittu 0,2 m³/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m³/s (puolet ajasta virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Tourujoki on luokiteltu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Lohikosken säännöstelypato sijaitsee runsaan kilometrin Palokkajärven luusuasta alavirtaan. Voimalaitoksen ylä- ja alapuolella Tourujoen vesi on ohjattu betonoituun kanavaan. Voimalaitoksella on lupa Palokkajärven säännöstelyyn (vaihteluväli 90 cm). Ennen kevättulvia pinta lasketaan alarajalle. Laitoksen minimijuoksutuksista on omat sääntönsä. Lohikosken pato estää tällä hetkellä täydellisesti Päijänteen ja Tourujoen vesistön yläpuolisten alueiden vaellusyhteyden. Tämänkin esteen yläpuolella Puuppolassa ja Luonetjärvellä on täydellisesti tai pääosin vaelluksen estäviä patoja. Näin ollen potentiaalisten lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden käyttöönottomahdollisuudet ovat rajoitetut. Vesipuitedirektiivi määrää, että kun voimalaitostoiminnasta mahdollisesti luovutaan, on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma palautettava hyvään ekologiseen tilaan kunnostustoimenpitein. Näistä velvoitteista vastaa haitan aiheuttaja eli Tourujoen tapauksessa Jyväskylän Energia Oy.

24 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 24 Maaperä Alueen maaperästä on tehty useita tutkimuksia vuosien kuluessa, joita on käytetty lähtötietoina. Tämän työn yhteydessä on laadittu kolme selvitystä: - Kankaan alueen rakennettavuusselvitys; 2011, Ramboll OY - Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012 Alueen maaperä on pääosin hiekkaista silttiä, jonka alla on savista silttiä. Alueella on runsaita täyttöjä. Rakennettavuusselvityksessä todetaan: Vanhalla tehdasalueella länsiosa viettää vaihtelevalla jyrkkyydellä kohti Tourujokea. Tourujoen uoman vesipinta vaihtelee tutkimusalueella olevan vesivoimalaitoksen yläpuolella noin välillä +93,9 +95,1 NN (Tuomiojärven vesipinta) ja voimalaitoksen alapuolella +77,2 +79,2 NN (Jyväsjärven vesipinta). Jokiuoman aiheuttamasta padotuksesta johtuen ajoittain veden pinnan korkeus voi jonkin verran poiketa liittyvän järven vesipinnasta. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee Tourujoen voimalan alapuolisen vesipinnan (noin +78 NN) ja tutkitun alueen koillisosan (noin +98,5 NN) välillä. Pohjaveden pinta on Tourujoen läheisyydessä lähellä joen veden pinnan tasoa ja nousee siitä poispäin liikuttaessa. Voimalan kohdalla on joen vesipinnantasossa huomattava tasoero, minkä vaikutuksesta etenkin vanhassa täytetyssä jokiuomassa tapahtunee veden suotautumista täyttökerroksissa alajuoksun suuntaan. Alueen perusmaa on routivaa, tärinän ja veden vaikutuksesta häiriintyvää ja tiiveydeltään vaihtelevaa. Alueen rakennettavuus vaihtelee alueen osien välillä huomattavasti. Alueen maankäytön suunnittelussa tulee huomioida mm. luontaiset pohjasuhteet, Tourujoen rantatöyräiden riittämätön stabiliteetti, alueella suoritetut massansiirrot, vanha rakennuskanta ja joen taipumus ajansaatossa siirtää uomaansa. Alue soveltuu pohjasuhteiltaan pääosaltaan hyvin talonrakentamiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida Tourujoen reunan riittämätön stabiliteetti, maan pintakerroksen suuressa osassa aluetta muodostavat vanhat sekalaiset täytöt ja olevat rakennukset/rakenteet. Myös alueella olevat ympäristöriskit tulee huomioida. Ympäristötekniset tutkimukset/ kunnostukset on suositeltavaa suorittaa ennen varsinaista rakentamista. Merkittävää talonrakentamista ei tule ulottaa lähelle nykyistä Tourujokea etenkään alueella missä jokiuoma on syvässä jyrkkäpiirteisessä uomassa. Stabiliteetiltaan riittämättömän alueen alustava raja on esitetty rakennettavuuskartassa. Rakennettavuusalueiden rajat tarkentuvat täydentävien tutkimusten yhteydessä Alueen pohjoisosassa yksityisen omistamalla maalla tehtiin maaperäselvitys v Sen mukaan: Alueen etelä- ja lounaisosa viettää kohti vanhaa tehdasaluetta. Alueen pohjois-puolella sijaitseva Vapaaherrantie on leikkauksessa ko. tontin kohdalla. Pohjoisrajalla maanpinta on luonnollisessa tasossa ylimmillään tasolla n.102, josta se laskee nykyiselle täyttöalueelle, ollen pääosin tasossa n. 95. Alueen itäosan täyttöalueella, Kympinkadun puolella maanpinta on tasolla n. 98,5 99. Alueen länsiosa laskee kohti vanhaa jokiuomaa ollen tasolla n. 95. Suurimmalla osalla tutkimusaluetta nykyinen maanpinta on täyttöä. Täytön paksuus ulottuu vanhan jokiuoman kohdalla vähintään 5 m syvyyteen. Täytön alapinta ulottuu pääosin tasoon 90 tai hieman sen alapuolelle. Täyttö on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja viimeisimmät osat siitä on tehty 2000 luvun alussa. Täytemaa on suunnittelemattomasti rakennettua ja saattaa sisältää myös eloperäisiä

25 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 25 aineksia tai sekalaisitakin materiaalia eikä sen laatua pysty luotettavasti varmistamaan kuin laajaalaisin koekuopin. Pohjaveden pinnan tason mittaamista varten asennettiin 2 pohjavesiputkea. Tutkimuspisteessä 10 vesipinta oli tasolla (N2000) ja tutkimuspisteeseen 6 asennetusta pohjavesiputkesta havaittiin vesipinta tasolla +90,57 (N2000). Alueen pohjoisosasta pieni kaistale kanavan kohdalta kuuluu Taulumäen pohjavesialueeseen. Maaperän pilaantuneisuus Alueelta on tehty Kankaan paperitehtaan maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvitys Ramboll/Harri Görman Kohteessa on havaittu ylempien ohjearvojen ylityksiä, jotka edellyttävät maaperän kunnostamista. Alueella ei ole kuitenkaan havaittu merkittäviä pitoisuuksia helposti kulkeutuvia yhdisteitä, jonka johdosta kunnostuksilla ei ole välitöntä kiirettä. Tätä tukee pohjavesiputkista tehdyt havainnot. Havaittujen pilaantumien kunnostustarve ja tavoitepitoisuudet voidaan tarvittaessa arvioida ns. kohdekohtaisella riskinarvioinnilla. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu, tulee arviointi suorittaa uudestaan. Lisäksi on huomioitava, että kynnysarvopitoisuudet ylittävillä maaaineksilla voi olla käyttörajoituksia, vaikka pitoisuudet eivät edellyttäisi alueen puhdistamista. Alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainekset luokitellaan pilaantuneiksi ja kaivettuna ne ovat jätettä, joka on toimitettava asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Pohjavesinäytteissä ei ole todettu erityisen merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, eikä pohjavedellä ole siten kunnostustarvetta. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen parantaa pohjaveden laatua pitkällä aikavälillä. Kankaan paperitehtaan pilaantuneeksi tunnistetut maa-alueet on esitetty liitteenä olevissa tutkimuspiirroksessa Y1 ja Y2: Selluvaraston länsipuolella olevan tankkauspisteen alueella on mineraaliöljyn keskitisleillä pilaantunutta maata arviolta m3 VPT-rakennuksen korjaamotilojen alapuolella on metalleilla pilaantunutta maata vähintään 200 m3. Pilaantuneen täyttömaan laajuutta ei ole kuitenkaan tehdyillä tutkimuksilla voitu rajata. Mikäli pilaantuneisuus ulottuu koko korjaamon alapuoliseen maakerrokseen, voi pilaantunutta maa-ainesta olla alueella jopa 1000 m3 Turbiinirakennuksen takana oleva öljyllä pilaantunut maa-alueen laajuus on tehtyjen tutkimusten perusteella korkeintaan 100 m3 Hiilimontun alueella on vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan öljy-yhdisteillä pilaantunutta maata noin 600 m3 3.3 Rakennettu ympäristö Kankaan paperitehdas on rakennettu useassa eri vaiheessa raskaan teollisuuden käyttöön. Alueella sijaitsee vanha ja uusi paperitehdas, joita yhdistää putkimaiset kulkusillat. Ns. Valkoinen talo on vanha toimistorakennus ja se sijaitsee erillään joen töyräällä. Alueella on myös porttirakennus, voimala ja joen toisella rannalla vanha muuntamorakennus. Ailakinkadun varrella on vanha asuinrakennus ja toinen Kympikatu 3:ssa. Vanhan punatiilisen paperitehtaan rakennukset ovat vanhimmilta osiltaan vuodelta Nykyinen keskusvarasto ja puutyöpaja vuosilta ovat ajalta, jolloin tehdas oli riippuvainen sen sivuitse virtaavasta vedestä. Vuosina toteutetut läntisimmät punatiiliset tehdasosat muodostavat klassisia piirteitä omaavan läntisen julkisivun. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös pergamenttiosasto. Uusi paperitehdas sekä uusi voimala on rakennettu 1970-luvulla. Ailakinkadun varrella on asuinkerrostaloja, palvelutalo ja toimistorakennuksia sekä Vapaaherrantien ja Tourulantien varrella liikerakennuksia, jotka ovat osayleiskaava-alueen ulkopuolella.