Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli. 18 Lautakunnalle annettavat selvitykset ja esittelyt
|
|
- Eero Nieminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikkeli Kokouskutsu 1 (26) Aika , klo 14:00 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Käsiteltävät asiat 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 17 Pöytäkirjan tarkastus 18 Lautakunnalle annettavat selvitykset ja esittelyt 19 ESPER-hankkeen hankesuunnitelman linjausten hyväksyminen 20 Sosiaalihuoltolain uudistus Sotainvalideille annettavien koti- ja hoivapalvelujen ostopalvelujen hinnankorotus alkaen 22 Osallistuminen Terve-Sos 2015 koulutustapahtumaan Otto-oikeus, viranhaltijapäätökset 24 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 25 Ilmoitusasiat
2 Mikkeli Kokouskutsu 2 (26) Osallistujat Pekka Moilanen, puheenjohtaja Teijo Ylönen, 1. varapuheenjohtaja Timo Talo, sihteeri Eero Aho Sanna Häkkinen Veikko Elo Hannu Mielonen Sami Järvinen Satu Pulkkinen Markku Aholainen Katriina Noponen Keijo Partio Maija Pietiläinen Maritta Mynttinen Sirkka Härkönen Helvi Valtonen Seija Kuikka, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Ruhanen Esko Kekkonen Armi Salo-Oksa, kaupunginhallituksen jäsen Matias Hilden Unto Pasanen Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Niina Kaukonen, vammais- ja vanhuspalvelujen johtaja Johanna Will-Orava, perhepalveluiden johtaja Minna Mutanen, terveyspalveluiden johtaja Hans Gärdström, johtava ylilääkäri
3 Mikkeli Kokouskutsu 3 (26) 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
4 Mikkeli Kokouskutsu 4 (26) 17 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pulkkinen Satu ja Mynttinen Maritta.
5 Mikkeli Kokouskutsu 5 (26) 18 Lautakunnalle annettavat selvitykset ja esittelyt Lautakunnalle annetaan kokouksessa selvitykset ja esittely seuraavista asioista: - Lääkärityövoiman nykytilanne ja kehittyminen - Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käynnistyminen ja toimintamalli Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Merkitään tiedoksi.
6 Mikkeli Kokouskutsu 6 (26) 19 ESPER-hankkeen hankesuunnitelman linjausten hyväksyminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo,Minna Mutanen,Maria Närhinen,Niina Kaukonen,Hans Gärdström,Katriina Halmeaho,Johanna Will-Orava,Kirsi Ollikainen,Anri Tanninen,Tarja Rutkiewicz timo.talo@mikkeli.fi, Minna.Mutanen@mikkeli.fi, Maria.Narhinen@mikkeli.fi, Niina.Kaukonen@mikkeli.fi, Hans.Gardstrom@mikkeli.fi, Katriina.Halmeaho@mikkeli.fi, johanna.will-orava@mikkeli.fi, Kirsi.Ollikainen@mikkeli.fi, anri.tanninen@mikkeli.fi, Tarja.Rutkiewicz@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite_ESPER-hanke hankesuunnitelma.pdf Esper-hankkeen hankesuunnitelma on valmistunut ja suunnitelmaa käsitellään sairaanhoitopiirin valtuustossa ESPER-hankkeen tavoitteena on tehdä suunnitelma Mikkelin kaupungilta siirtyvien toimintojen ja sairaanhoitopiirin toimintojen yhdistymisestä tilojen osalta sekä nykyisen sairaalan modernisoinnista. Suunnitelmassa on esitetty hankkeen rakentamiseen liittyvät periaatteet sekä Mikkelin kaupungilta siirtyvien toimintojen ja ja erikoissairaanhoidon palvelujen alustava yhteistyömalli. Hankesuunnittelun yleiset linjaukset Esper-hankkeen hankesuunnittelun aikana on käynnistynyt myös sotealueen suunnittelu, jolla on vaikutusta myös ESPERhankkeessa tehtäviin linjauksiin. ESPER-hankesuunnitelma sisältää linjauksia, joihin joudutaan ottamaan kantaa sotealueen valmistelun yhteydessä, jolloin myös tietyt hankesuunnitelman linjaukset tulevat tarkentumaan ja mahdollisesti muuttuvat sotealueen suunnittelun edetessä. Mm toiminnan tulevaisuuden linjausten osalta sairaanhoitopiirin strategiset linjaukset tulevat korvautumaan laajemman sotealueen strategioilla ja linjauksilla. Sotealueen valmistelun yhteydessä tarkasteluun tulee mm. alueellinen työnjako ja eri erikoisalojen resursointi NHG:n raportin mukaisesti, jolloin myös sairaanhoitopiirin toimintaa arvioidaan sen mukaisesti. Yhteinen tahtotila on kuitenkin se, että turvataan 24/7 päivystävä erikoissairaanhoidon sairaala Mikkelissä. ESPER-hankesuunnitelmassa on otettu kantaa lähipalvelujen määrittämiseen. Tätä asiaa linjataan myös osana sotealueen valmistelua ja valmistelussa tullaan arvioimaan lähipalveluja saavutettavuuden, sisällön, saatavuuden sekä myös sähköisen asioinnin näkökulmista. Lisäksi suunnitelmassa esitettyjen tukipalvelujen järjestämistä tullaan arvioimaan osana sotealueen suunnitelmaa nyt valmistunutta hankesuunnitelmaa laajemmin.
7 Mikkeli Kokouskutsu 7 (26) Mikkelin kaupungilta siirtyvät toiminnot Mikkelin kaupungin toimintojen osalta keskussairaalan yhteyteen on suunniteltu siirtyvän seuraavat toiminnot - Pankalammen vastaanotto syksyllä Pankalammen mielenterveysvastaanotto keväällä kaikki kantakaupungin terveysneuvonnan toiminnot poislukien koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto syksyllä kantakaupungin suun terveydenhoito syksyllä lastensuojelu keväällä perheoikeudelliset palvelut syksyllä perhetyö ja lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu syksyllä lasten kehityksen tukiyksikkö syksyllä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityö keväällä vanhus- ja vammaispalvelujen kotisairaala, kotiuttamistiimi, yöpartio ja kotihoidon lääkärinvastaanotto alkuvuonna 2018 Siirtyvien toimintojen toimintamalli Kuuma sairaala Mikkelin kaupungin osalta kotisairaalan toiminnot ja kotiutustiimi sekä kotihoidon lääkäripalvelut siirtyvät sairaalan ns kuuman sairaalan yhteyteen. Kuumaan sairaalaan on suunniteltu sijoittuvan myös mm. sairaanhoitopiirin ensihoito, päivystys sekä päivystysosasto. Sijoittuminen yhteisiin tiloihin mahdollistaa saumattoman toimintamallin rakentamisen, jossa sairaalasta kotiutuminen joustavoituu sekä yhteistyö sairaalan ja jatkohoitoyksiköiden välille paranee. Kuuman sairaalan yhteyteen on alustavasti kaavailtu myös sosiaalipäivystyksen sijoittumista Sosiaalipäivystyksen toimintamallia ei kuitenkaan vielä ole päätetty eikä lopullinen toimintamalli ja sijoittumisen aikataulu ole myöskään varmaa. Toimistosairaala Toimistosairaalan yhteyteen sijoittuu erikoissairaanhoidon poliklinikat sekä perusterveydenhuollon vastaanotto. Yhteisellä sijoittumisella voidaan parantaa konsultaatiomahdollisuuksia sekä potilaan kannalta luoda joustavia ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Toimistosairaalan toimintamallia ja palveluohjausta tulee edelleen kehittää ja mm. Ensineuvon ja Palveluneuvon toimintatapoja arvioida edelleen. Ensineuvon toiminta-aikoja muuttamalla on saatu hyviä tuloksia tavoitettavuuden parantumisessa ja tältä osin Ensineuvon toimintamallin edelleen muuttamisessa tulisi noudattaa varovaisuutta. Erityinen huomio toimistosairaalan osalta tulee kiinnittää siihen, että asiakkaiden odotusjärjestelyt voivat muodostua hankaliksi suunniteltujen asiakkaiden odotustilojen vähyyden vuoksi sekä odotusaulasta vastaanottopisteeseen pitkien välimatkojen vuoksi, ellei asiakasvirran toimintamallia saada hyvinkin joustavaksi.
8 Mikkeli Kokouskutsu 8 (26) Mikkelin kaupungin osalta ratkaistavaksi Pankalammen vastaanoton siirtymisen yhteydessä tulee pienten Mikkelin terveysasemien tilanne. Esimerkiksi Anttolan vastaanoton lakkautumista tulee arvioida osana koko lääkärin vastaanottopalvelujen järjestämistä. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon osalta siirtyminen sairaalakampukselle tarkoittaa Rantakylän, Lähemäen sekä Pankalammen kahden hammashoitolan lakkautumista. Siirtyminen yhteen yksikköön sairaanhoitopiirin toimintojen yhteyteen mahdollistaa erityisosaamisen hyödyntämisen parantamisen, joustavamman konsultoinnin sekä suuremman yksikön joustavamman toiminnan sekä säästöt laite- ja välinehuollossa synergiaetujen muodossa. Edelleen suun terveydenhuollon toimipaikkarakenteen muuttumisen yhteydessä ratkaistavaksi tulee Haukivuoren ja Anttolan hammashoitoloiden tilanne. Järjestelyjen yhteydessä tarkoituksenmukaista olisi lakkauttaa Haukivuoren ja Anttolan hammashoidon yksiköt ja korvata koululaisten hammastarkastusten järjestäminen esim. liikkuvalla suuhygienistipalvelulla. Toimintamalli tulisi kuitenkin arvioida ja suunnitella osana sotealueen suunnittelua. Mikkelin kaupungin alueelle jäisi näin ollen hammashoitolat keskussairaalan yhteyteen sekä Ristiinaan. Samalla Ristiinan hammashoidon yksikön toimintaa voitaisiin laajentaa. Somaattiset vuodeosastot Mikkelin kaupungin akuuttiosastot (os 25 ja 26; 50 hoitopaikkaa) sijaitsevat tällä hetkellä sairaanhoitopiirin tiloissa. Hankesuunnitelman mukaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon vuodeosastot sijaitsisivat samassa rakennuksessa, jolloin voidaan rakentaa yhteisiä logistisia ratkaisuja koskien lääkehuoltoa, ruokahuoltoa, siivousta, materiaalitoimea, logistiikkaa sekä ICT-palveluja. Suunnitelmassa on, että 2018 perusterveydenhuollon akuuttipaikkoja vähennettäisiin nykyisestä 50 paikasta 25 paikkaan kotihoitoon panostamisen myötä. Vuodeosastopaikkojen vähentämisen vaikutusta kotihoidon toimintamalliin ei kuitenkaan ole tarkemmin vielä arvioitu. Akuuttihoidon jälkeinen vaativa kuntoutus, saattohoito ja geriatrinen kuntoutus ovat sijoittumassa Kyyhkylän kuntoutuskeskukseen. Vuoteen 2018 mennessä suunnitelma sisältää erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhoidossa paikkamäärän vähentymisen yhteensä 118 potilaspaikalla, mikä tarkoittaa koko vuodeosastohoitomallin tehostumista nykyisestä merkittävästi ja panostamista kotona annettavaan hoitoon. Hoitoketjujen suunnitteluun tältä osin tulee kiinnittää erityinen huomio.
9 Mikkeli Kokouskutsu 9 (26) Perhetalo Perhetalon kokonaisuuteen sijoittuu Mikkelin kaupungin neuvolat, perhetyö, lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, perheoikeudelliset palvelut, lasten kehityksen tukiyksikkö sekä lastentautien, lasten neurologian sekä naistentautien ja äitiyspoliklinikka sekä lastentautien sekä vastasyntyneiden seurannan ja synnyttäneiden vuodeosastot. Toiminnallisena tavoitteena on parantaa lapsiperheiden palvelua ja yksinkertaistaa hoidon ja tuen polkuja. Tavoitteena on muodostaa toimiva naisten ja lasten alueellisten lähipalvelujen ja erityispalvelujen kokonaisuus. Neuvoloiden palvelurakenteesta on päätetty valtuuston päätöksellä xx.xx y. Mielentalo Mielentalon kokonaisuuteen sijoittuvat lähes kaikki psykiatrian palvelut sekä kaupungilta siirtyvät mielenterveysyksikkö sekä mielenterveyskuntoutus sekä päihdesosiaalityö ja lastensuojelu. Tavoitteena on luoda mielentalosta mielenterveysja päihdepalvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Samoin tavoitteena on luoda joustavat toimintamallit erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä perheiden tukemiseksi yhdessä lastensuojelun, lasten ja nuorisopsykiatrian ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimijoiden kanssa. Aikuissosiaalityön osuus palvelukokonaisuudessa tarkastellaan toimintamallien luomisten yhteydessä. Osana psykiatrian järjestelyjä ratkaistaan myös päihdekatkaisun toimintamalli tuotantolautakunnan aikaisempien linjausten mukaisesti. Kaupungin mielenterveyspalvelut olisi tärkeä saada siirrettyä hyvinvointikampukselle suunnitelmassa esitettyä aikataulua nopeammin koska juuri tässä hoitopolussa on peruspalveluiden ja erikoispalveluiden kesken eniten päällekkäisyyttä ja epätarkoituksenmukaista työnjakoa. Suunnitelmassa on mainittu A-klinikan sijoittuminen mielentalon yhteyteen. A-Klinikka on Mikkelin kaupungin päihdepalvelujen avohoidon ostopalvelujen tuottaja tällä hetkellä. Mikäli Mikkelin kaupunki kilpailuttaa päihdepalvelujen avohoidon, niin palveluntuottaja voi tältä osin muuttua. Kuntoutus Avofysioterapian toiminta on siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi lukien. Hankesuunnitelmissa on otettu kantaa kuntoutuksen alueelliseen järjestämiseen ja tältä osin myös Kyyhkylän rooliin jatkossa. Kyyhkylä sopii alueelliseksi kuntoutusosaamiskeskukseksi. Kyyhkylään tulee keskittää koko sotetuotantoalueen laitoskuntoutus ja lähipalveluna toteutettu avokuntoutus tukeutuu Kyyhykylän osaamiseen. Suurin osa kuntoutuksesta tapahtuu kuitenkin lähipalveluna. Kyyhkylässä on
10 Mikkeli Kokouskutsu 10 (26) nykyaikaiset ja sopivat tilat kuntoutukseen ja kotikuntoutuksen ja veteraanikuntoutuksen koordinointi voisi olla osana Kyyhkylän toimintaa Henkilöstösuunnitelma Hankesuunnitelmassa on arvioitu uusiin toimintoihin siirtyvien henkilöiden lukumäärää. Hankesuunnitelmassa hahmotetut henkilöstömäärät ja -rakenne kuvaavat nykytilannetta nykyisellä toimintamallilla. Tältä osin henkilöstön siirtymiseen, sijoittumiseen ja lukumäärään eri toimintayksiköihin tarkentuu toiminnallisen mallin suunnittelun edetessä. Uuden sotealueen mahdollisesti käynnistyessä vuoden 2017 alussa on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että Mikkelin kaupungin henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen tapahtuu samassa yhteydessä uuden seudullisen sotealueen käynnistyessä, vaikka tiettyjä toimintoja siirtyisikin sairaanhoitopiirin yhteyteen ennen sitä. Myöskin toimintojen henkilöstömitoitukset tulee arvioida toimintamallin määrittämisen yhteydessä. Hankkeen taloudelliset hyödyt ja investointikustannus ESPER-hankkeen kustannuksien on arvioitu olevan Hankkeen taloudellisten hyötyjen tavoitteeksi on asetettu 5 %:n käyttötalousmenojen vähentyminen. On arvioitu, että hankkeella saadaan 6,364 milj. :n säästöt suhteessa vuoden 2015 käyttötalousmenoihin. Lopullinen säästötavoite toteutuu vuoteen 2020 mennessä, kun koko hanke on valmis ja toimintamallien muutoksen mukainen toiminnan tehostuminen toteutuu. Jatkosuunnittelutyö Hankesuunnitelmassa kuvatut toiminnalliset yhteistyömallit ovat alustavia linjauksia ja erityinen huomio tulee hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen kiinnittää toimintamallien suunnitteluun. Tämä työ tulisi kytkeä osaksi tulevan sotealueen suunnittelua. Työtä varten on perustettava työryhmiä sotealuetyön alaisuuteen. Kuntataajamien tulevaisuuden palveluvalikoima ja palvelutuotantotavat valmistellaan sotealuehankkeessa Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Lautakunta toteaa, että hankesuunnitelman toimintamallit ovat alustavia ja jatkotyöskentelyn osalta erityinen huomio tulee kiinnittää toimintamallien rakentamiseen. Toimintamallien rakentamisen osalta esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen sotealueen valmistelun kunnan johtajatyöryhmälle, että toimintamallin suunnittelutyö kytketään osaksi seudullisen sotealueen suunnittelutyötä ja resursoitaisiin osana hanketta.
11 Mikkeli Kokouskutsu 11 (26) Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että osana ESPER-hanketta hyväksytään sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat seuraavat toimipistelinjaukset - Suun terveydenhuollon Mikkelin kantakaupungin yksiköt (Pankalampi. Lähemäki ja Rantakylä) yhdistetään yhdeksi yksiköksi, joka toimii jatkossa sairaanhoitopiirin tiloissa - Suun terveydenhuollon Anttolan ja Haukivuoren yksiköt lakkautetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun suun terveydenhuollon yksiköiden siirtyminen tapahtuu Tiedoksi kaupunginhallitus
12 Mikkeli Kokouskutsu 12 (26) 20 Sosiaalihuoltolain uudistus 2015 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Johanna Will-Orava,Niina Kaukonen johanna.will-orava@mikkeli.fi, Niina.Kaukonen@mikkeli.fi Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistettiin Uudistukset tulevat voimaan asteittain. Kotipalvelua koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Muu lainsäädäntö tulee osaltaan voimaan pääosin , mutta lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tavoite ja tarkoitus. Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain asemaa keskeisenä yleislakina. Lain tarkoituksena on siirtää painopistettä erityispalveluista yleisiin palveluihin (korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen), vahvistaa sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, vahvistaa asiakaskeskeisyyttä, turvata asiakkailla oikeus huolenpidon, toimeentulon sekä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömiin palveluihin, tarjota asiakkaille mahdollisimman tehokas ja oikea-aikainen matalan kynnyksen lyhytaikainen tuki ja tuen saanti omissa arkiympäristöissä, yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasprosessia ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja matalan kynnyksen palveluja. Perhepalveluissa painopisteen on tarkoitus muuttua niihin perhepalveluihin, joissa lapsilla ei ole vielä lastensuojelun asiakkuutta. (mm. perhetyö ja kotipalvelu, tukiperhe). Sosiaalihuoltolakia sovelletaan kunnalliseen sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuoltoon sisältyvät sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yleis- ja erityislainsäädännön mukaiset sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut. Sosiaalipalveluilla tarkoitetaan kunnallisia sosiaali- ja tukipalveluita ja muita sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta edistäviä ja ylläpitäviä toimia. Tuen tarpeet. Sosiaalipalveluihin oikeuttavat tuen tarpeet on lueteltu uuden lain 11 :ssä. Kotikunnan on järjestettävä tuen tarpeeseen vastaavat sosiaalipalvelut sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin laissa säädetään. Tuen tarpeet voivat olla: 1) jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen liittyvä tuen tarve 2) asumiseen liittyvä tuen tarve 3) taloudellisen tuen tarve
13 Mikkeli Kokouskutsu 13 (26) 4) sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi tarvittava tuki 5) lähisuhde- ja perheväkivallasta, muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuva tuen tarve 6) äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve 7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseen liittyvä tuen tarve 8) päihde- ja mielenterveysongelmasta, muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuva tuen tarve 9) muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarve 10) tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukeminen Sosiaalipalvelut. Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut on lueteltu 14 :ssä: 1 ) sosiaalityötä; 2) sosiaaliohjausta; 3) sosiaalista kuntoutusta; 4) perhetyötä; 5) kotipalvelua; 6) kotihoitoa; 7) asumispalveluja; 8) laitospalveluja; 9) liikkumista tukevia palveluja; 10) päihdetyötä; 11) mielenterveystyötä; 12) kasvatus- ja perheneuvontaa; 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa; 14) muita 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja Sosiaalinen kuntoutus sekä lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta on määritelty uusina lakiin. Lisäksi kunnan tulee järjestää erityislakien mukaiset kunnalliset sosiaalipalvelut: 1) kehitysvammaisten erityishuolto ja vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet 2) toimeentulotuen antaminen ja sosiaalisen luoton myöntäminen 3) kuntouttava työtoiminta 4) päihdehuollon palvelut 5) omaishoidon tuki 6) perhehoidon palvelut 7) lasten ja nuorten huollon palvelut 8) lastensuojelun palvelut ja tukitoimenpiteet 9) ottolapsineuvonta, perheasioiden sovittelu, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosovittelu ja tuomioistuinsovitteluun kuuluvat asiantuntijapalvelut 10) lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvät tehtävät
14 Mikkeli Kokouskutsu 14 (26) 11) opiskeluhuollon järjestäminen Lain toteutus. Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää siten, että asiakkaan vakaumusta, yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioitetaan ja hänen etunsa otetaan huomioon päätöksenteossa (30 ). Asiakasta on kuultava ennen päätöksentekoa ja hänelle on kerrottava eri vaihtoehdoista (31 ). Lapsen ja nuoren riittävään tietoon perustuva mielipide on selvitettävä sosiaalihuollon tarvetta arvioitaessa, lasta ja nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä sekä sosiaalihuoltoa toteutettaessa ja se on otettava huomioon (32 ). Lisäksi sosiaalipalvelujen tulee olla sisällöltään ja laadultaan lainsäädännön mukaisia ja yleiset kunnalliset sosiaalipalvelut on toteutettava siten, että ne soveltuvat kaikille asiakkaille ja että niihin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti riittävän aikaisessa vaiheessa (33 ). Tarvittaessa avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö on ohjattava erityispalvelujen piiriin. Myös tiedot siitä, minkälaisia sosiaalipalveluja on mahdollista saada, miten niitä voi hakea ja mitkä ovat palvelujen saamisen perusteet, on julkaistava helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla (33 ). Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Kun terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori, sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon palveluksessa oleva, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa oleva, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Erityistä tukea tarvitseva henkilö / asiakas ja lapsi. Uusi laki määrittelee sosiaalihuollon erityistä tukea tarvitsevan henkilön tai asiakkaan ja lapsen. Erityistä tukea tarvitsevalla asiakkaalla tai henkilöllä on erityisiä vaikeuksia saada tai hakea tarvitsemiaan palveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman, sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Korkeaan ikään liittyen tuen tarve ei yksinään ole peruste sosiaalihuoltolain mukaisen erityisen tuen saamiseen. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta säädetään vanhuspalvelulaissa. Erityistä tukea tarvitsevaksi lapsi määritetään silloin, kun kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai
15 Mikkeli Kokouskutsu 15 (26) joka on erityisen tuen tarpeessa edellä mainituista syistä. Laki määrittää lapsen alle 18 vuotiaaksi. Nuori määritellään laissa vuotiaaksi. Palvelutarpeen arviointi ja henkilöstön kelpoisuudet. Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä on kiireellinen avun tarve arvioitava välittömästi ja henkilöllä oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä; - henkilö yli 75 vuotta tai saa ylintä vammaisen hoitotukea => seitsemäntenä arkipäivänä vireille tulosta. Palvelutarpeen arvioinnin tekijällä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus, (kelpoisuuslaki 3), mikäli asiakas katsotaan erityistä tukea tarvitsevaksi. - erityistä tukea tarvitseva lapsi => viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Palvelutarpeen arvioinnin tekijällä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Muissa tapauksissa edellytetään, että viranhaltijalla on palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen kelpoisuuslain mukainen sosiaalihuollon ammatillinen kelpoisuus. Palvelutarpeen arviointi tulee tehdä kirjallisesti ja sen tulee sisältää yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta, johtopäätökset, kirjattava asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan sekä asiakkaan ja työntekijän arvion omatyöntekijän tarpeesta. Laki velvoittaa osallistumaan työntekijän pyynnöstä muiden asiantuntijoiden palvelutarpeen arviointiin. Omatyöntekijä ( 4). Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Omatyöntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Esimerkiksi vanhuspalvleulain mukainen vastuutyöntekijä. Omatyöntekijällä on oltava asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuus. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen työntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Omatyöntekijänä toimivan henkilön tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja tuen tarpeen päättymistä tai tarvittaessa turvata tuen jatkuvuus sekä toimia tarvittaessa muissa tässä laissa säädetyissä tehtävissä (= yhteistoiminta muiden kanssa). Erityistä tukea tarvitsevaa lasta koskevaa sosiaalihuoltoa toteutettaessa lapsen omatyöntekijän tai muun lapsen sosiaalipalveluista vastaavan työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti.
16 Mikkeli Kokouskutsu 16 (26) Asiakkaan hoidossa olevan henkilön tilanteen selvittäminen (SHL 44 ). Asiakkaan hoidossa olevan lapsen tai muun henkilön hoidon ja tuen tarve on selvitettävä, kun asiakas: 1) saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaalija terveydenhuollon palveluja, joiden aikana tai ennen tarvittavien palvelujen saamista (+) hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia hoidosta tai kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen 2) aloittaa tutkintavankeuden tai vankeusrangaistuksen suorittamisen; riittävän hoidon ja tuen saaminen on tarvittaessa varmistettava tapaamalla lasta tai muuta hoidettavaa henkilöä, velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tarpeesta kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle säädetään 35 :ssä. Sosiaalihuoltoa koskeva päätöksenteko ja toimeenpano (SHL 45 ). Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa tapauksissa kuin kiireellisssä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian virelle tulosta. Aika voi olla pidempi, mikäli asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen syy. Sosiaalipalveluiden maksullisuus. Sosiaalihuollon asiakasmaksulain 4 muuttuu. Maksuttomia sosiaalihuoltolain mukaisista palveluita ovat: sosiaaliohjaus, perhetyö, sosiaalinen kuntoutus, kasvatus- ja perheneuvolan palvelut sekä lapsen ja vanhemman valvotut/tuetut tapaamiset/valvotut vaihdot. Muut palvelut, esim. kotipalvelu ja SHL 28 :n mukaiset muut sosiaalipalvelut, ovat maksullisia riippumatta tuen tarpeesta. Lastensuojelulain muutokset. Nimike pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi muuttuu jälkeen yhteydenotoksi sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos asiakkaalta ei saada suostumusta, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun lastensuojelun (sosiaali)työntekijä on muutoin saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Tällöin arvioidaan kiireellisten lastensuojelun tarve. Jos on kiireellisten lastensuojelun toimien tarve, käynnistyy lastensuojeluasiakkuus. Muutoin aloitetaan palvelutarpeen arviointi (SHL 36 ). 7 arkipäivän kuluessa tulee tehdä päätös palvelutarpeen arvioinnista. Tämän arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen saakka lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun tehdään ratkaisu lastensuojelutarpeen selvittämisestä. Uuden lain mukaan lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että 1)lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai
17 Mikkeli Kokouskutsu 17 (26) kehitystä; taikka 2)lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja 3)lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Lastensuojeluasiakkuus alkaa lisäksi, kun 1)aloitetaan kiireelliset lastensuojelutoimet tai 2)lapselle ja hänen perheelle annetaan muutoin lastensuojelun palveluja tai muuta lastensuojelun tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista. Lisäksi uudessa laissa on tullut muutoksia avohuollon sijoitukseen. Ensisijaisena tavoitteena on koko perheen sijoitus avohuollon tukitoimenpiteenä. Lapsi voidaan sijoittaa yksin, jos se on lapsen edun mukaista ja huoltaja sekä 12 vuotta täyttänyt lapsi suostuu ja lisäksi sijoituksen edellytyksenä on, että sijoitus on tarpeen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi lapsen sijoittaminen avohuollon tukitoimenpiteenä on mahdollista, vaikka lastensuojelulain 40 :n huostaanoton edellytykset ovat olemassa (37 a :n ensimmäinen lause poistettu). Jos lapsi on 40 :ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto (sovelletaan alkaen), "Muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa peruste poistuu. Ennen kiireellistä sijoitusta, kiireellisen sijoituksen jatkamista tai lakkaamista koskevan päätöksen tekemistä on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta. Mielipiteen selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos siitä johtuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle. Jos mielipidettä ei ole selvitetty ennen kiireellistä sijoitusta, on henkilölle tiedotettava kiireellisestä sijoituksesta mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tiedottamisen yhteydessä henkilölle on varattava mahdollisuus esittää käsityksensä asiasta ja saada tietoa oikeudesta saada apua. Vanhuspalvelut ja sosiaalihuoltolaki. Sosiaalihuoltolakia yleislakina sovelletaan myös iäkkäisiin henkilöihin. Vanhuspalvelulakia sovelletaan niissä tilanteissa, joissa iäkkäällä henkilöllä on oikeus sen mukaisiin palveluihin ja ne toteuttavat asiakkaan etua paremmin kuin sosiaalihuoltolaki. Iäkkäät asiakkaat tarvitsevat usein samanaikaisesti monia eri palveluita, joten heitä hyödyttävät pykälät asiakkaan tuen tarpeesta ilmoittamisesta (40 ) ja monialaisesta yhteistyöstä (41 ). Palvelutarpeen arviointiin on ryhdyttävä viipymättä, jos iäkäs henkilö tai joku hänen puolestaan sitä pyytää, iäkäs henkilö on tehnyt hakemuksen sosiaalipalveluista (hakemus voidaan tehdä myös suullisesti), neuvontapalveluissa on ilmennyt tarve selvitykselle, iäkkään henkilön palvelun tarpeesta on tehty
18 Mikkeli Kokouskutsu 18 (26) ilmoitus tai sosiaalipalveluja saavan iäkkään henkilön olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Iäkkäälle henkilölle on alkaen nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen liittyvissä asioissa esim., jos hän ei sairauden, päihdeongelman tai muun syyn vuoksi kykene huolehtimaan itsestään, vaikea elämäntilanne tai muutosvaihe, kuten leskeytyminen, vakavan sairauden pahenemisvaihe tai kotiutus laitoshoitojakson jälkeen, monipalveluasiakkaat, jotka tarvitsevat apua palvelukokonaisuuden hallinnassa, turvattomuus, esim. muistisairaudesta johtuen, omaishoitotilanteet, joissa omainen tarvitsee apua ja tukea asiakkaan asioiden hoitamisessa. Vastuutyöntekijänä voi toimia henkilö, jolla on sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus sekä asiakkaan tarpeisiin nähden riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tuntemus ja ikääntymiseen liittyvä asiantuntemus. Liikkumisen tuen (23 ) laajeneminen pelkästä kuljetuspalvleusta koskemaan laajemmin kaikkia liikkumista tukevia toimia turvaa osaltaan iäkkäiden henkilöiden suoriutumista, omatoimisuutta, osallisuutta sekä kotona asumista. Ensisijaisesti aina julkisen joukkoliikenteen käyttö ja kutsu- ja palvleuliikenne. Vammaispalvelut ja sosiaalihuoltolaki. Vammaispalveluja koskevaa erityislakia sovelletaan, jos henkilö tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea suoriutuakseen tavanomaisen elämän toiminnoista. Sosiaalihuoltolaki parantaa niiden henkilöiden asemaa, joilla ei ole oikeutta palvelujen saamiseen vammaislainsäädännön perusteella. Laki vaikuttaa merkittävästi myös niihin perheisiin, joissa on vammaisia lapsia. Jatkossa ehkäiseviä palveluja on mahdollista saada sosiaalihuoltolain nojalla. Lastensuojelun asiakkuus on tarpeen, jos perhe tarvitsee niiden lisäksi lastensuojelulain mukaisia tukitoimia. Sosiaalinen kuntoutus ( 17) tarkoittaa yksilöllisen ja toiminnallisen tuen yhdsitävää palvelua sosiaalisen toimitnakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus tulee olla asiakkaalle maksutonta. MIkkelissä sosiaalista kuntoutusta on ostopalveluna ja omana toimintana ns. kotikuntoutuksena päihde- ja mielenterveysasiakkaille. Jatkossa alken palvleu tulee maksuttomaksi. Säännöksiä palvelujen laadun varmistamiseen. Sosiaalihuollon toimintayksikön on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden turvaamiseksi (47 ). Suunnitelma on pidettävä julkisesti esillä ja sen toteutumista seurataan. Lisäksi henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli sosiaalipalveluissa on sosiaalihuollon toteuttamista estäviä epäkohtia ( 48), tämä muutos tulee
19 Mikkeli Kokouskutsu 19 (26) voimaan Ilmoitusvelvollisuuteen on hyvä luoda toimintamalli. Kokouksessa esitellään lain keskeinen sisältö. Koulutusmateriaali uudesta sosiaalihuoltolaista on nähtävänä www-sivulla Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen merkitsee tiedoksi uuden sosiaalihuoltolain. Lisäksi lautakunta päättää, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on alkaen sosiaalihuoltolain mukaisesti asiakkaille maksutonta.
20 Mikkeli Kokouskutsu 20 (26) 21 Sotainvalideille annettavien koti- ja hoivapalvelujen ostopalvelujen hinnankorotus alkaen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Niina Helminen Niina.Helminen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite_Pelakuu_hinnankorotus.pdf Mikkelin Hoivapalvelu Pelakuu Oy ilmoittaa saapuneella kirjeellä korottavansa sotainvalideille annettavien koti- ja hoivapalvelujen maksuja alkaen niin, että uusi veroton tuntihinta on koti-ja hoivapalvelutyössä 34,80 /tunti ( hinta oli 34,20 /tunti), korotus on n. 1,7 %. Pienin veloitus on puoli tuntia. Työajan prosenttikorotus on iltatyössä 15 %, lauantai-, aatto- ja yötyössä 45 % sekä sunnuntai- ja pyhätyössä 100%. Matkoista peritään kulloisenkin verohallituksen päätöksen mukainen kilometrikorvaus (veroton hinta, alv 0%). Edellisen kerran hintoja on tarkistettu Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen hyvkäsyy Mikkelin Hoivopalvelu Pelakuu Oy:n ilmoittamat hinnankorotukset alkaen. Tiedoksi Mikkelin Hoivapalvelu Pelakuu Oy
21 Mikkeli Kokouskutsu 21 (26) 22 Osallistuminen Terve-Sos 2015 koulutustapahtumaan MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Sosiaali- ja terveysalan koulutustapahtuma Terve-SOS 2015 järjestetään Jyväskylässä Koulutstapahtuman seminaareissa käsitellään mm. sotepalvelujen integraatiota, tietojohtamista, rahoitusjärjetelmää, soteuudistusta, lastensuojelua sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Oheismateriaalina Terve-Sos tilaisuuden ohjelma. Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Lautakunta päättää osallistumisesta TERVE-SOS-tapahtumaan. Tiedoksi Nimetyt
22 Mikkeli Kokouskutsu 22 (26) 23 Otto-oikeus, viranhaltijapäätökset Hallintosääntö 29: Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä ottooikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvita ilmoittaa, voidaan ottooikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta päätti , ettei seuraavassa mainittuja asiaryhmiä koskevia päätöksiä tarvitse ilmoittaa lautakunnalle: * KVTES:n mukaiset ehdottomat virkavapaudet ja työlomat, * vuosilomat ja mahdolliset lomarahavapaat, * sijaisten ottaminen alle 6 kuukauden määräajaksi, * kulutustavarahankinnoista sekä alle euron irtaimistohankinnoista päättäminen, * maksujen määräämistä koskevat asiat, * koulutusta ja virkamatkoja koskevat päätökset, * alle 12 kuukauden palkattomat virkavapaudet. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat sekä työsopimukset, jotka on toimitettu lautakunnalle. Johtava ylilääkäri 2 Jatkoa LL Minni Oksarannan palkkaamiseen määräaikaiseen erikoistuvan lääkärin tehtävään ajalle Jatkoa LL Lauri Oksarannan palkkaamiseen terveyskeskuslääkärin tehtäviin määräajalle Jatkoa LL Sona Safarovan palkkaamiseen määräajalle terveyskeskuslääkärin tehtäviin ajalle Perhepalveluiden johtaja 5 Saukkonen Katja, palkkaaminen määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Olkkariin aj Palvelussuhteen päättyminen alkaen, Kiukas Sirpa Terveyspalveluiden johtaja
23 Mikkeli Kokouskutsu 23 (26) 9 Irtisanoutuminen terveydenhoitajan toimesta alkaen, Laamanen Marita Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Koska sosiaali- ja terveysjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa/ työsopimuksissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle sosiaali- ja terveysjohtaja ehdottaa, ettei lautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin.
24 Mikkeli Kokouskutsu 24 (26) 24 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Hallintosääntö 29: Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä ottooikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvita ilmoittaa, voidaan ottooikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta päätti , ettei seuraavassa mainittuja asiaryhmiä koskevia päätöksiä tarvitse ilmoittaa lautakunnalle: * KVTES:n mukaiset ehdottomat virkavapaudet ja työlomat, * vuosilomat ja mahdolliset lomarahavapaat, * sijaisten ottaminen alle 6 kuukauden määräajaksi, * kulutustavarahankinnoista sekä alle euron irtaimistohankinnoista päättäminen, * maksujen määräämistä koskevat asiat, * koulutusta ja virkamatkoja koskevat päätökset, * alle 12 kuukauden palkattomat virkavapaudet. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat sekä työsopimukset, jotka on toimitettu lautakunnalle. Johtava ylilääkäri 9 LL Dmitry Yakunin palkkaaminen määräaikaiseen terveyskeskuslääkärin virkaan ajalle , Palvelupäällikkö/Sote 15 Irtisanoutuminen lähihoitajan toimesta, Karjalainen Tarja, Irtisanoutuminen sairaanhoitajan toimesta, Hotti Nina, Irtisanoutuminen lähihoitajan toimesta, Nummenpää Janina, Terveyspalveluiden johtaja 10 Irtisanoutuminen terveydenhoitajan toimesta alkaen, Järn Nina,
25 Mikkeli Kokouskutsu 25 (26) 11 Kati Suuronen, palkkaaminen määräaikaiseksi tekstinkäsittelijäksi ajalle , Vammais- ja vanhuspalveluiden johtaja 3 Irtisanoutuminen vanhuspalveluvastaavan virasta, Kämppi Merja, Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Koska sosiaali- ja terveysjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa/ työsopimuksissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle sosiaali- ja terveysjohtaja ehdottaa, ettei lautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin.
26 Mikkeli Kokouskutsu 26 (26) 25 Ilmoitusasiat Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset , Mikkelin seudun vanhuspalveluiden käsikirja. Lautakunta hyväksyi vanhuspalveluiden käsikirjan 6, Omaishoidon seudullinen toimintaohjelma Lautakunta hyväksyi Omaishoidon seudullisen toimintaohjelman , Palveluseteli Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa Lautakunta hyväksyi palvelusetelitoiminnan periaatteet liitteen mukaisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että rintamaveteraanien kotiin vietävien avopalvelujen palvelusetelin arvoksi määritetään 500 ja muutos päivitetään myös vanhuspalveluiden toimintakäsikirjaan. 8, Sähköisen ovenavausjärjestelmän hankinta. Lautakunta päätti aloittaa sähköisen ovenavausjärjestelmän kilpailutuksen ja julkaista tietopyynnön. Lopullinen tarjouspyyntö hyväksytään erikseen ennen julkaisemista sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Merkitään tiedoksi.
Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta, 19, Kaupunginhallitus, 177, Kaupunginvaltuusto, 57,
Mikkeli Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (9) Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta, 19, 18.03.2015 Kaupunginhallitus, 177, 18.05.2015 Kaupunginvaltuusto, 57, 25.05.2015 57 Esperin
LisätiedotMikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 7 / 2014 Sivu 1 25.06.2014
Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 7 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 12.00 - Paikka Mikkelin kaupunginvaltuuston istuntosali, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet
LisätiedotMikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli. 18 Lautakunnalle annettavat selvitykset ja esittelyt
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 1 (33) Aika 18.03.2015, klo 14:00-17:17 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Käsitellyt asiat 16 Kokouksen laillisuus
LisätiedotJääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ ( ) SOSIAALIFOORUMI 21.4.
Jääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ (1989-2017) SOSIAALIFOORUMI 21.4.2018, ARBIKSELLA 2010-luvun sote-mylläkkä kulkee erikoissairaanhoito edellä entä
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä
Sosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä Neuvolapalvelut lähemmäksi perhettä 20.10.2015 Erityisasiantuntija Virva Juurikkala / STM 2.4.2015 Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotSosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille
Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille 22.4.2015 Lakimiehen laatikko Ylitarkastaja Riikka Jackson 1 Kysymys: Tuottaja on merkitty kunnan
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotMikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2014 Sivu
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 12.00-15.13 Paikka Mikkelin kaupunginvaltuuston istuntosali, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla
LisätiedotLakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin
Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi
LisätiedotYKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta
YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
Lisätiedot24.09.2014. Aika 24.09.2014 Keskiviikko klo 14.00. Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli
Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 10 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 14.00 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet
Lisätiedot24.09.2014. Aika 24.09.2014 Keskiviikko klo 14.00-17.45. Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 24.09.2014 Kokoustiedot Aika 24.09.2014 Keskiviikko klo 14.00-17.45 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen
LisätiedotAjankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto
Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen
LisätiedotMitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen?
Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen? Seminaari RSKK 4.9.2015 Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö Esityksen sisältö Yleistä sosiaalihuoltolaista
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotUudesta sosiaalihuoltolaista tukea asunnottomuustyölle. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 16.10. 2015 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM
Uudesta sosiaalihuoltolaista tukea asunnottomuustyölle Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 16.10. 2015 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan 1.4.2015
LisätiedotLAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ
LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotSosiaalihuoltolaki ja opiskeluhuolto
Sosiaalihuoltolaki ja opiskeluhuolto Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan 1.4.2015 kotipalvelua koskevia säädöksiä sovellettu 1.1.2015 lukien, lapsen kiireellisen sijoituksen ehtojen tiukkeneminen
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotOmavalvontasuunnitelma yksityissektorilla
Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla Yksityissektorin edunvalvonnalliset päivät 2017 Tehy Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala 15.9.2017 1 Keskustele naapurisi kanssa: Onko työpaikallasi omavalvontasuunnitelma?
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotMikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 9 / 2013 Sivu
Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 9 / 2013 Sivu 1 02.10.2013 Kokoustiedot Aika 02.10.2013 Keskiviikko klo 14.00 Paikka Mikkelin pelastuslaitoksen auditorio, Jääkärinkatu 16, 50100 Mikkeli Saapuvilla olleet
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotVanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen
Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi
LisätiedotPaikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli
Mikkeli Pöytäkirja 25/2016 1 (9) Aika 09.06.2016, klo 14:04-15:44 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Käsitellyt asiat 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu. Uuden sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja vaikutukset vammaispalveluihin Vammaispalvelujen neuvottelupäivät
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Uuden sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja vaikutukset vammaispalveluihin Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 30.1.2015 1 Lain tarkoitus 1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotTUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki
Parempi Arki Seminaarikierros 3 1.6.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki
Parempi Arki Seminaarikierros 1 18.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 3 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotNaantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje alkaen
Naantalin kaupunki 1 Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje 1.6.2019 alkaen Naantalin kaupunki 2 Johdanto Sosiaalihuoltolaissa säädetään
LisätiedotLainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa
Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016
LisätiedotMiten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?
Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut
LisätiedotSosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat
Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat Versio 3.0 Kesä 2019 Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö Sisältö Johdanto Kuvausten tarkoitus Lukuohje ja kuvaustapa Palvelutehtävät,
LisätiedotVanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto
Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Lain tavoitteet Ikääntynyt väestö ( =vanhuuseläkeikäiset) - tuetaan hyvinvointia,
LisätiedotAika Keskiviikko klo Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 11 / 2014 Sivu 1 01.10.2014 Kokoustiedot Aika 01.10.2014 Keskiviikko klo 14.00-16.34 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10,
LisätiedotLastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014
Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotViranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa:
Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa: Lasten ja nuorten palvelut, peruspalvelut Palveluvastaava sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19. :n mukaisesta lapsiperheiden
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne
SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän
LisätiedotUusi lastensuojelulaki
1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotLASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1
LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotLainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira
Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet 15.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 22.6.2015 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
LisätiedotMikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 2 / 2015 Sivu 1 25.02.2015
Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 2 / 2015 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 14.00 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet
LisätiedotOsaatko asioida oikein? Asiakkaan ennakolliset oikeusturvakeinot sosiaalihuollossa
Osaatko asioida oikein? Asiakkaan ennakolliset oikeusturvakeinot sosiaalihuollossa Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Timo Turunen timo.turunen@riihimaki.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Riihimäen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito
Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -
LisätiedotP E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö
KOKEMÄEN KAUPUNKI Hyväksytty KV 19.4.2010 14 Voimaantulo 1.5.2010 P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Valinta ja kokoonpano 2 Perusturvalautakunnan tehtävä
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKohti asiakaslähtöisempiä palveluja
Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotTeknisen lautakunnan otto-oikeusmenettely
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 662/00.02.02/2018 110 Teknisen lautakunnan otto-oikeusmenettely Hallintopäällikkö Anne Rantala 4.6.2018: Raision kaupunginhallitus on päättänyt 21.5.2018 118 päätösten
LisätiedotSosiaalihuoltolain täydennyskoulutus Helsinki
Sosiaalihuoltolain täydennyskoulutus 29.11.2016 Helsinki Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila 1 Ajankohtaista sosiaalihuollossa Katsaus ajankohtaisiin lakihankkeisiin 2 Eduskunnassa olevia hallituksen esityksiä
LisätiedotPaikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli
Mikkeli Pöytäkirja 24/2016 1 (9) Aika 21.04.2016, klo 14:05-15:17 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Käsitellyt asiat 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotMitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1
Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus sirkka Myllys sirkka.myllys@hotmail.co
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Hiekkataipale irma.tolmunen@okv.fi
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotSosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä, muutokset kv 21.1.2015, voimaan 1.2.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena
LisätiedotKohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä
Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa
LisätiedotLastensuojelu koulunkäynnin tukena
Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin
LisätiedotLastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Ilari Huhtasalo ilari.huhtasalo@parkinson.fi
LisätiedotSosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus
Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU
1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on
LisätiedotVapaa-aikalautakunnan otto-oikeusmenettely
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 975/00.02.02/2018 57 Vapaa-aikalautakunnan otto-oikeusmenettely Sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus 26.9.2018: Raision kaupunginhallitus on päättänyt 21.5.2018 118
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen
Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti RITVA TILTTI ritva@tiltti.net Organisaatio, jota vastaus edustaa Tuusulan vammaispalvelu
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi
LisätiedotLastensuojelun asiakkaana Suomessa
Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
Lisätiedot