Omaistyön helmi. Prospect-projektin loppuraportti. Mielenterveysomaisten keskusliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaistyön helmi. Prospect-projektin 2012-2013 loppuraportti. Mielenterveysomaisten keskusliitto"

Transkriptio

1 Omaistyön helmi Prospect-projektin loppuraportti Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry 1

2 Sisällys Kiitos... 3 Johdanto Projektin lähtökohtana jäsenyhdistysten tarpeet... 7 Aktiivinen arviointi osana toimintaa Rakenteet juurtumisen tukena Vapaaehtoistyöntekijät ovat toiminnan kulmakivi Askeleita mallin leviämiselle Omaiset Prospect+pioneerityön toteuttajina Hankkeen tärkeimmät tuotokset Aktiivinen ja osaava vapaaehtoiskenttä Valtakunnallinen vaikutus ja näkyvyys Prospect-ryhmämallin hyvinvointivaikutukset Uusia ulottuvuuksia vapaaehtoistoiminnan toteutukseen Lopuksi Prospect-toiminta lukuina LÄHTEET LIITE

3 Kiitos Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto toteutti Prospect-projektin tiiviissä yhteistyössä keskusliiton jäsenyhdistysten ja niissä toimivien Prospect-vapaaehtoisten kanssa. Ilman runsasta ja jatkuvaa vuoropuhelua ja vuorovaikutusta kentän kanssa ei projektin tavoitteet olisi päässeet toteutumaan tässä laajuudessaan. Toteutettujen Prospect-ryhmien avulla mielenterveysomaisten askel läheisen mielenterveyssairauden arjessa on kevyempi taivaltaa. Minulta onkin useasti kysytty miten Prospectia voisi kuvata lyhyesti? Vastaan, että Prospect on ennen kaikkea kokemusasiantuntijuutta ja omaisten lähtökohtiin kohdentuva voimaannuttava vertaisryhmä, joka antaa omaisille avaimia kohti tasapainoisempaa arkea läheisen mielenterveysongelman kanssa eläessä. Prospect myös voimaannuttaa omaisia tulemaan itse toimijoiksi. Lainatakseni yhtä pitkän linjan Prospect-ohjaajaa: Prospect on omaisen äidinkieli. On ollut kiehtovaa päästä mukaan kokemaan ainutlaatuista kokemusasiantuntijuuden luovuudesta kumpuavaa innostusta, jonka siivin mielenterveysomaisten Prospect-ryhmämalli on lähtenyt uuteen kukoistukseensa. Kokemusasiantuntijat ovat tehneet projektissa mittavaa pioneerityötä, jonka pohjalta on luotu uudet ryhmäkokonaisuudet sekä maamme että Euroopan omaisten hyvinvointiin. Projektissa käytyjen jäsenyhdistys- ja ohjaajatapaamisten myötä havaittiin suurta tarvetta yhtenäisen omaistyön vapaaehtoistoiminnan perustusten rakentamiseen - erilaisia tarpeita mitä nousee kasvavasta vapaaehtoistoiminnasta, mitä rakenteita, resursseja yms. se vaatii. Nämä tarpeet ovat olleet yhtenä pohjana toiminnan jatkuvuudelle, jota kehitetään osana alkavaa Omaislähtöisyys voimavaraksi - vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja koordinointi omaistyössä- toimintaa ( ). Innostuneisuus, johon yhteistoiminnalla on päästy on saavuttanut myös kansainvälistä kiitosta. FinFamin Prospect-toiminta valittiin voittajaksi Maailman kansalaisjärjestöpäivän NGO-konferessissa Helsingissä, sen innovatiivisesta toiminnasta ennaltaehkäisevässä hyvinvointityössä sosiaali- ja terveys ongelmiin. Suuri kiitos kuuluu aktiiviselle vapaaehtoisten joukolle, jäsenyhdistyksille ja toiminnan mahdollistajalle Raha-automaattiyhdistykselle. Helsingissä Maaliskuussa Minna Canthin päivänä 2014 Suunnittelija Vaula Ollonen Prospect-projekti / FinFami ry 3

4 PROSPECT on ainutlaatuinen tuote ja toimiva työmenetelmä mielenterveystyön kentällä, joka on luotu Eufamin, Euroopan Omaisjärjestöjen liiton Prospect projektissa ( ). Mallin kymmenen moduulin myötä omainen kiinnittää huomion itseensä ja omaan hyvinvointiinsa ja samalla jakaa omia kokemuksiaan muiden omaisten kanssa. Ryhmämallin avulla syntyy käsitys omasta erillisyydestä suhteessa kuntoutujaan. Tämän on todettu lisäävän omaisten hyvinvointia monin eri tavoin. Muita vastaavanlaisia monipuolisesti testattuja, lähes kaikille omaisille sopivia ja melkein kaikissa omaisjärjestöissä yhteisiä tuotteita/työmenetelmiä ei ole vielä juurikaan omaistoiminnassa. Johdanto On kulunut kymmenisen vuotta siitä, kun mielenterveysomaisten Prospect-ryhmämalli saapui maahamme. Aluksi toimintaa toteutettiin lähinnä kokeilu- ja testimuotoisesti Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n jäsenyhdistyksissä Tampereella ja Oulussa Eurooppalaisen Omaisjärjestöjen liiton Eufamin Prospect-projektin myötä materiaalin suomennoksen ja pilottikokemusten saamiseksi. Samoihin aikoihin valmistui myös omaistyön tutkimuksia, (esim. Nyman, Stengård 2001) joista saatiin merkittäviä tuloksia muun muassa siitä, että omaisilla on itsellään kohonnut riski sairastua masennukseen läheisen mielenterveysongelman vuoksi. Omaistyössä lähdettiin entistä ponnekkaammin hakemaan tehokkaampia keinoja omaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja omaisten masennuksen ennaltaehkäisyyn. Tähän aikaan Prospectryhmämalli tuli kuin tilauksena, sopivasti kohdennettuna ja uudenlaisena koulutuksellisena vertaistuen ryhmämuotona. Prospectsaapuu maahamme v.2004 Prospecttoimintaa kokeillaan Tampereella ja Oulussa v.2004, 2005 Keskusliitto kouluttaa ohjaajia v.2007 ja 2008 Keskusliiton Prospect-projekti 2010-> Prospect-ryhmiiä käynnistyy useissa Omaiset mielenterveys työn tukena järjestöissä Toiminnan laajeminen kaikkiin omaistyötä toteuttaviin jäsenjärjestöihin ja mallin leviämisen aloittaminen Kuvio: Prospect-toiminnan prosessikaavio Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton järjestämien Prospect-ohjaajakoulutusten myötä toiminta alkoi hiljalleen löytää paikkansa osana jäsenyhdistysten toimintaa ja tänä päivänä Prospecttoiminnasta on tullut omaistyötä toteuttavien keskusliiton jäsenyhdistysten aktiivisimmin käytetty vertaistoimintamalli. 4

5 Prospect-toiminta on laajentunut Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamien Prospect-projektien avulla, joista ensimmäiset toimivat Pohjois-Suomessa Hyvän mielen talon kahdessa Prospectprojektissa (v ja ) ja viimeisimmät valtakunnallisesti Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton Prospect-projektissa ( ). Keskusliiton Prospectprojektin ensimmäisestä vaiheesta ( ) tehtiin oma loppuraportti - sanomalehden muodossa, joten tämä raportti keskittyy kahden viimeisen ( ) projektivuoden aikaansaannoksiin. Keskusliiton jäsenyhdistysten Prospect-toiminta on eri vaiheessa ja sitä toteutetaan eri laajuudessa. Joissakin toimintaa on toteutettu useiden ryhmien osalta useiden vuosien ajan ja toiminnasta on tullut säännönmukaista. Muutamissa jäsenyhdistyksissä toiminta on käynnistynyt projektin aikana ja se hakee vielä muotoaan. Prospect-vertaisryhmätoiminta pohjautuu vapaaehtoistyölle. Vertaisryhmänohjaajat tarvitsevat oheispalveluita ja tukea sekä paikallisyhdistykseltä että keskusliitolta. Paikallisyhdistys tukee ryhmänohjaajia säännöllisesti, keskusliitto tarjoaa laajemman viitekehyksen ohjaajana toimimiseen ja toimintojen kehittämiseen. Useissa jäsenyhdistyksissä on nähty tarpeellisena kehittää oman alueen vapaaehtoistoimintaa, jolloin keskusliitto on pyrkinyt Prospect-projektin myötä tukemaan tätä kehityssuuntaa järjestämällä Omaisten Prospecttoiminta vastaa omaisten todellisiin tarpeisiin koulutusta myös Prospect- ryhmistä vastaaville työntekijöille. Samalla on tuettu laajemminkin jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminnan organisointia. Muutamat jäsenyhdistykset ovat ilmaisseet tarpeen ulottaa Prospect - ryhmätoimintaa toimialueensa kuntiin. Toiminnan laajentuessa jäsenyhdistykset tarvitsevat enemmän Prospect-ohjaajia. Projektin puitteissa on kehitetty malli jäsenyhdistysten keskinäiseen ohjaajakoulutusten järjestämiseen. Tällöin alueella koulutetaan ohjaajia itsenäisesti, omien koulutettujen ohjaajien turvin. Näin alueet ovat päässeet kouluttamaan ohjaajia omien tarpeidensa mukaan. Ohjaajia tullaan saamaan tällä tavalla myös pienempiin kuntiin ja jatkossa jäsenyhdistyksillä on tieto miten Prospect-ryhmämallia saadaan tarpeen mukaan levitettyä laaja-alaisesti ympäri Suomea. Vuosien saatossa toteutettujen Prospect-ryhmien palautearvioiden myötä on saatu tietoa siitä, että omaiset paitsi kaipaavat myös tarvitsevat lisää tapaamiskertoja toistensa kanssa ryhmän myötä syntyneen hyvinvointiprosessin jatkuvuuden turvaamiseksi ja toisaalta myös vahvistusta jatkaakseen esimerkiksi ryhmänohjaajaksi tai toimijaksi järjestökentällä. Näitä tekijöitä tukee myös projektissa 5

6 tehdyn hyvinvointikyselyn tulokset, jonka mukaan omaisten hyvinvointi kohenee selvästi 3 kuukautta ryhmäkokonaisuuden jälkeen, mutta useissa tekijöissä vuosi ryhmän päättymisestä tilanne alkaa palautua kohti aikaa ennen ryhmää (Prospect-hyvinvointikysely 2013). Prospectin on myös huomattu kannustavan omaisia tulemaan toimijoiksi. Projekti on toiminnoillaan yhtenäistänyt omaisyhdistysten vapaaehtois- ja vertaistoimintaa ja niiden käytäntöjä. Hankkeen avulla on myös kohotettu mielenterveyspotilaiden omaisten asemaa kokemusasiantuntijuuden pohjalta, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että omaiset ovat olleet aidosti mukana toiminnassa asiantuntijoina keskusliiton toiminnoissa työntekijän rinnalla paitsi Prospectryhmien osalta, myös sisältöjen kehittämisessä (lisämoduulit, projektin markkinointi, tiedotus, tukiryhmä) ja toiminnan lanseerauksessa ja markkinoinnissa (esim. yhteistyötapaamiset, eduskunta, messut, maailman kansalaisjärjestöpäivä). Kokemusasiantuntijat ovat luoneet uutta tietoa omista lähtökohdistaan ja kokemuksistaan käsin. Tätä hiljaista tietoa on saatu näkyville kaikkien omaisten hyväksi projektin toiminnoissa esimerkiksi lisämoduulien ja Prospect-ohjaajaoppaan muodossa. Hankkeen aikana luodun Prospect ryhmämallin lisäosalla Prospect+mallilla vahvistetaan omaisten osallisuuden kokemusta ja sillä on luotu omaisten oma konkreettinen vaikuttamisen malli. Omaiset ovat itse toimineet asiantuntijoina omassa asiassaan. Hankkeen avulla on käynnistetty jäsenyhdistysten kanssa myös konkreettista vuoropuhelua, siitä mitä on ylipäätään vapaaehtoistoiminta omaisyhdistyksissä ja millaisia resursseja ja rakenteita tarvitaan kohti laadukasta vapaaehtoistoimintaa. Projektissa on keskitetysti koordinoitu myös valtakunnallisia Prospect-toiminnan lukumääriä, joiden avulla vapaaehtoistyön tuloksia on saatu näkyviin. Prospect-toiminnan avulla on saatu näyttöjä mallin vaikutuksista omaisten hyvinvointiin aikana, jolloin julkinen mielenterveyshoito toimii pääosin avohoidossa. Omaiset ja perheet kamppailevat yhä moninaisemmissa ja vaikeammissa tilanteissa läheisen psyykkisen sairauden kanssa. Ennaltaehkäisevänä mielenterveystyön vertaistukimuotona Prospect on ollut monelle omaiselle polku kohti selkeämpää vuorovaikutusta ja arkea läheisen mielenterveysongelman kanssa. Prospect on toiminut katalysaattorina siinä, että oppii kommunikoimaan sairastuneen kanssa uudella tavalla, on avoin myös suhteessa häneen. - Prospect-ryhmäläinen 6

7 1. Projektin lähtökohtana jäsenyhdistysten tarpeet Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry on tehnyt erinomaisen Prospect mallin perustyön. Tehtäviä ei kuitenkaan saa jättää kesken, vaan koulutus / vertaistuki mallia on laajennettava ja syvennettävä. Prospect ohjelman vaikutus on laaja. Prospect voimaannuttaa omaista ja auttaa arjessa jaksamista. Voimaantunut, itseään ymmärtävä omainen heijastaa rohkaisua myös lähipiiriinsä. Uskaltaa puhua asioista tuoden psyykkisen sairauden esiin ennakkoluulojen ja pelkojen varjoista. Prospect-ryhmässä omaiset oppivat uuden tavan murtaa asenteita omalla suhtautumisellaan. Yleinen asennemuutos lähtee omaisesta, joka oppii muuttamaan omia asenteitaan. Prospect hanke mahdollistaa ryhmämallin juurruttamisen valtakunnallisesti. Hanke mahdollistaa myös ohjaajakoulutuksen, joka on välttämätön jatkuvuuden kannalta. Hankkeen myötä syvenee myös jäsenjärjestöjen yhteistyö. Vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta järjestöissä kasvaa. - v projektihakemus/ Tampereen yhdistys Ritva Mantela, Prospect-ryhmänohjaaja Lähtökohta ja tarve Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton Prospect-toiminnoille on ollut selkeä alusta alkaen. Prospect-ryhmätoimintaa oli toteutettu pienimuotoisesti ennen projektia useissa omaisyhdistyksissä ja kysyntä uusille Prospect-ryhmille ja toiminnan laajentumiselle oli tiedostettu. Ohjaajakoulutuksille alkoi olla kova tarve ja keskusliitolle esitettiin pyyntöjä Prospect-toiminnan laajenemiselle ja toimintojen yhteneväisten käytäntöjen saamiselle. Prospect-toiminta vaatii selkeyttä ja rakenteita, joita projektin avulla lähdettiin tavoittamaan. Projektin aloitusvuonna tarkennettiin toimintaympäristön tarpeita käynnistyvälle toiminnalle, jonka pohjalta työtä lähdettiin toteuttamaan ja suuntaviivoja tarkistamaan. Keskusliitto sai jäsenyhdistyksiltä selkeitä pyyntöjä vastata Prospect-toiminnan valtakunnallisesta ja eurooppalaisesta koordinoinnista, mallin arviointitietojen jatkotyöstämisestä, Prospect-rakenteiden selkeyttämisestä ja menetelmän juurruttamisesta kaikkiin maamme omaisjärjestöihin. Toimintojen yhä laajentuessa oli selkeä tarve, että maassamme olisi yksi taho, joka huolehtisi toiminnan rakenteista ja sisältöjen kehittämisestä. Prospect-kysynnän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa uhkana nähtiin lisenssoidun ja strukturoidun mallin väärinkäytökset tai ylilyönnit, jollei ole selkeää nimettyä tahoa, joka valvoo toiminnan toteutusta ja koordinoi sitä sekä on luomassa kentän kanssa yhtenäiset rakenteet. Samoin ohjaajaresurssin niukkuus suhteessa kasvavaan kysyntään koettiin vaarantavan toiminnan laatua ja jatkuvuutta. Keskusliitto nähtiin paitsi valtakunnallisen että eurooppalaisen yhteydenpidon ja yhteistyön kannalta järkeväksi toiminnan koordinaattoriksi omaistyön Prospect-toiminnan yhteneväisyyden ja laadun varmistamiseksi. 7

8 Ryhmiin osallistuneilta omaisilta oli vuosien saatossa kerättyjen arviointitietojen pohjalta tiedossa, että Prospect-ohjelma kohentaa omaisten hyvinvointia. Projektin myötä saatiin mahdollisuus omaiskyselyn avulla selvittää ja saada näkyväksi millaisia spesifejä hyvinvointitekijöitä Prospectryhmään osallistumisella on osallistujilleen. Projektissa käynnistettiin tätä silmälläpitäen Prospectryhmään osallistuville omaisille suunnattu hyvinvointikysely ( ). Kyselyn tuloksilla saatiin tukea myös mallin markkinointiin. Keskusliiton Prospect-projektissa tehtyjen jäsenyhdistysten tarvekartoitusten ja tilanneselvitysten kautta saatiin pohjaa myös Prospect-toiminnan jatkumiselle osana valtakunnallista omaistyötä projektin jälkeen. Projektissa laadittiin useita swot-analyyseja, joiden avulla haluttiin selvittää toiminnan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja keskeisiä kehittämisalueita ja mahdollisuuksia niin ohjaajien, ryhmiin osallistuneiden kuin työntekijöiden näkökulmista käsin. Swot-analyysi tehtiin myös toiminnan sisällöistä esimerkiksi Prospect+ malliin liittyen. Vahvuudet Antaa eväät avautumiseen, varsinainen voimavarakurssi Tulee kuulluksi ja nähdyksi omien tunteidensa ja ajatustensa kanssa Hyvä, strukturoitu ohjelma, ajaton/ iätön, ohjaajilla hyvät koulutukset, Valmiit osiot, joista pitää kiinni, selkeä ohjelma, helppotajuinen Valtakunnallinen Vertaisuus, avoimuus, positiivisuus, yhteenkuuluvaisuuden tunne Auttaa omaista tunnistamaan ja hyväksymään ristiriitaisetkin tunteensa Auttaa omaista sopeutumaan ja ylläpitämään toivoa Uhat Ohjelma voi olla väärin käytettävissä eli ohjeita muutetaan mielivaltaisesti. Ei uskalla lähteä mukaan, pelkää paljastavansa liikaa itseään ja joku voi käyttää sitä hyväkseen. Ohjaajien kato Ryhmien kokoamisen hankaluus Erillistyminen yhdistyksen toiminnasta (ammatillistuminen, rutinoituminen) Toiminnan loppuminen ellei löydy aktiivisia ja motivoituneita tekijöitä. Ryhmien kokoamisen hankaluus Erillistyminen yhdistyksen toiminnasta (ammatillistuminen, rutinoituminen) Heikkoudet Osallistujien saanti, saada ihmiset rohkaistumaan mukaan, tiedottaa ja mainostaa oikealla tavalla! Ohjaajat eivät ole motivoituneita ja lipsuvat Laajat alueet, resurssien niukkuus, selkeiden rakenteiden puuttuminen Jää liikaa ohjaajien harteille / väsyvät Palkkiokäytännön epäselvyys Prospect-sana-mitä se on? Se on brändi, sitä ei voi suomentaa. Moduuleissa ei riittävästi keskusteluaikaa Mahdollisuudet Lisäämällä kouluttajia levittäytyy Huolehtia koulutuksista, riittävä informointi Julkisen sektorin käyttöön saaminen (Shp:t, srk, oppilaitokset yms. = tilaustyönä) Vertaistuen kasvattaminen ja ymmärryksen lisääminen, oikean keskustelun herättely Tuoda valoa yhä useampien omaisten arkipäivään Vapauttaa ihmiset (omaiset) turhasta syyllisyydestä Antaa lisää omaa tilaa omaiselle ja luvan ottaa sitä! Kuvio: Prospect-toiminnan swot-analyysi - Prospect-ohjaajat 8

9 Yhteiset vuoropuhelut ovat olleet hedelmällisiä toiminnan tarveselvityksen ja kehittymisen kannalta. Edellisessä kaaviossa on ohjaajien kuvausta Prospect-toiminnan vahvuuksista, uhkista, mahdollisuuksista ja heikkouksista, joissa tiivistyy myös keskeisiä asioita projektin toiminnan lähtökohdista ja tavoitteista. Aktiivinen arviointi osana toimintaa Prospect-projektissa keskeinen periaate on alusta lähtien ollut toimijalähtöisyys, joten osallistava työote projektin kohderyhmän kanssa oli säännöllistä. Prospect-ryhmämalli pohjautuu vertaistoimintaan, jossa kokemusasiantuntijuus on toiminnan taustalla. Projektin yhtenä tavoitteena oli vahvistaa omaisten osallisuutta ja heidän asiantuntijuuttaan sekä kuulla heidän ääntään Prospecttoiminnan kehittämistarpeista maassamme. Prospect toimintaan osallistuneiden omaisten ja toimintaa ohjaavien työntekijöiden näkökulman kartoittamiseksi otettiin käyttöön Anna-Leena Välimäen (1993,2003) kehittämä dialoginen Vertaishaastattelu menetelmä, jossa itse osallistujat toimivat tutkijoina ja toiminnan kehittämisen arvioijina. Vertaishaastattelu osoittautui sopivaksi välineeksi, jota kentän toimijat pystyivät suhteellisen helposti hyödyntämään itsenäisesti omaisten näkökulman ja kokemusten kartoittamiseksi. Perinteisestä haastattelusta poiketen vertaishaastattelussa ei ole haastattelijaa ja haastateltavaa, vaan kyseessä on tasavertaisten kumppaneiden keskustelutilanne, josta keskustelijat itse kirjaavat päähavainnot yhteen. Vertaishaastattelun avulla saatiin toimintaan osallistujien kokemuksellista tietoa ja kehittämisajatuksia toiminnasta. 9

10 Projektissa myös mallinnettiin vertaishaastattelumenetelmä omaistyön käyttöön sopivaksi, jota jäsenyhdistykset voivat halutessaan käyttää omissa toiminnoissaan jatkossakin. Haastattelut toteutettiin valmiiden teemojen pohjalta, joita eri kohderyhmien osalta oli neljästä seitsemään kappaletta/ haastattelu. Vertaishaastattelun keskusteluteemat käsittelivät esimerkiksi omaisten tai työntekijöiden kokemuksia Prospect-ryhmästä, sen toimintatavoista ja rakenteista sekä kehittämisajatuksia koskien Prospect-toimintaa. Toiminnan sisältöjen kannalta vertaishaasteluista saatiin arvokasta, hiljaista tietoa myös siitä mikä on osallistujien alkusysäys toimintaan mukaan tulemiselle. Alla olevassa taulukossa on esillä Prospect-ryhmäläisten vertaishaastattelun vastauksia. Toimintaan mukaantulo Ryhmän toimintatavat Ryhmän vastaaminen odotuksiin Kehittämisajatuksia Tarve saada selviytymiskeinoja, ymmärrystä ja keinoja omille ajatuksille ja tunteille sekä vertaistukea ahdistavaan tilanteeseen, huoli tulevaisuudesta, tukea omaisena selviämiseen kriisitilanteista ja ongelmista, joita läheisen sairaus tuo tullessaan. Toisten omaisten kokemuksien kuuleminen ja omien kokemusten jakaminen on tärkeä syy. Prospect-ryhmä on uudenlaisella tavalla jäsentynyt tapa käsitellä asioita, omaisena olemista ja selviämistä. Ryhmän aiheet vastaavat oman elämän pulmiin. Omaisyhdistyksen toimintaan luotettiin. Omaisyhdistyksen työntekijän kannustamista ryhmään tulolle pidettiin merkityksellisenä. Ryhmän luottamuksellisuus hyvä - ohjaajat pitävät keskustelunaiheet jämäkästi hallinnassa ja yhdessä luodut ryhmän säännöt. Ryhmän toimintatavat selkeitä ja ajankäyttö hallittua. Aika on tärkeä, riisuu rönsyilyt, tuo turvallisuutta ja jämäkkyyttä, että ei jääty vellomaan mihinkään ahdistavaan tai surulliseen kohtaan, vaan mentiin eteenpäin. Ryhmässä ei sanottu kenenkään mielipiteestä, että se olisi väärä, vaan ryhmässä sai olla eri mieltä. Kokoontumisilla aina oma teema, joka käsitellään monipuolisesti. Harjoitukset elävöittivät, konkretisoivat ja avasivat teemaa. Harjoitukset olivat tarpeellisia ja niiden painopiste oli omassa itsessä, oli lupa keskittyä omaan itseen, ei sairastuneeseen läheiseen. Pulmatilanteissa ei ollut riittävästi aikaa keskustelulle. Ryhmän ohjelma vastasi hyvin odotuksia. Tärkeää, että jokaisen moduulin päätteeksi osallistuja miettii ja kirjaa ylös, mitä oli tänään oppinut ja millä tavalla oppimani uudet asiat auttavat minua selviytymään arjessa. Sai voimavaroja arkeen. Yleensä ryhmästä lähtiessä oli kevyt ja voimaantunut olo. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kirkastui tärkeäksi: tietoisesti ajatusten suuntaaminen pois ongelmista ja sairaudesta. Konkreettisten tavoitteiden asettaminen auttoi niiden toteuttamiseen. Tuli mietittyä lähi- ja pitemmän ajan tavoitteita oman jaksamisen näkökulmasta. Opin myös laittamaan rajat. Rajat siitä, mitä olin valmis tekemään sairastuneen puolesta. Aina voi palata asioihin uudelleen, kun ne on mustaa valkoisella. Kurssista on ollut hyötyä vielä vuosienkin jälkeen. Iso kokemus kaikkiaan on vertaisporukka, myös se oli avartava kokemus, että oli omaisia eri tilanteista (vanhempia, puolisoita jne.) Prospect ryhmän päättymisen jälkeen olisi toivottavaa, että esim. puolen vuoden kuluttua järjestettäisiin yhteinen jatkotapaaminen, jossa voitaisiin keskustella, miten ryhmän ohjelma on auttanut eteenpäin. Sitten voisi sopia jatkotapaamisia esim. uusien eteen tulleiden tilanteiden selvittelyssä ja uusien teemojen pohjalta (esim. häpeä, syyllisyys). Olisi hyvä, että kaikkien omaisrooli on sama esim. äidit, sisarukset.tilanteen päivityskokous 2x vuodessa. Useamman eri ryhmän tapaamisia, sisältäen myös virkistystä ja hyvää oloa. Voisimme tavata Prospectin merkeissä eri vuosikurssilaisten kanssa. Kävisimme läpi, mitä kenellekin on takkiin jäänyt. Kuvio: Vertaishaastattelukooste Prospect-ryhmäläiset Keskeisimpinä tuloksina vertaishaastattelusta saatiin mallin sisällöllisen toimivuuden lisäksi arvokasta tietoa siitä, miten suunnata myös ohjaajien ja työntekijöiden koulutusten sisältöä ja jäsenyhdistysten tuen tarpeita vapaaehtoistoiminnan rakennetyöhön liittyen. Vertaishaastattelun avulla saatiin Prospect-rakennetyöhön eväitä niin yleiseltä tasolta kuin sisällöllisestikin. Kysymykset 10

11 ja teemat tältä osin koskivat aihealueita kuten esimerkiksi; miten järjestetään Prospectohjajaakoulutuksia ja mikä koetaan olevan tällä hetkellä hyvin Prospectissa. Lisäksi selvitettiin mikä alueen ohjaajakoulutusten osalta on vielä epäselvää, mikä vaatii työstämistä ja mitä haasteita kentän sisällä on omaisten Prospect-toiminnan toteuttamisessa? Prospect-malliin kytkeytyy kiinteästi myös sisäinen arviointi, joka sisältää jokaisen ryhmätapaamiskerran jälkeen olevan ryhmäläisten itsearvioinnin sekä ryhmäkokonaisuuden jälkeen olevat osallistujien ja ohjaajien arvioinnit. Koosteet kaikista arvioinneista toimitetaan keskusliittoon ja Eufamille (Eurooppalainen Omaisjärjestöjen liitto). Projektin aikana omaisten Prospect-toiminnan tarpeet täsmentyivät resursseiltaan erikokoisten omaisyhdistysten toimintoja vastaaviksi käytyjen jäsenyhdistyskeskusteluiden ja vuoropuhelujen myötä. Näkyväksi tuli myös runsaasti vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeita. Ensiarvoisen tärkeäksi nousi esiin niin vapaaehtoistyöntekijöiden jaksamisen näkökulma samoin kuin toimintaa ohjaavien työntekijöiden perehdytys mallin toteuttamiseen. Kartoitukset antoivat tietoa jäsenyhdistyksissä vallinneista tilanteista koskien omaisten Prospect-toimintaa ja yleistä vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. 11

12 Tavoite 1): Prospect-projektin keskeinen tavoite on saada Prospectvertaistukiryhmämalli juurrutettua keskusliiton jäsenyhdistyksiin ja mallin levittämisen aloittaminen jäsenjärjestöiden yhteistyötahoille (esim. julkiselle sektorille) 2. Rakenteet juurtumisen tukena Prospect - vertaistukiryhmämallista on tullut vakiintunut toimintamuoto kolmessatoista (13) keskusliiton jäsenyhdistyksessä, joissa omaistoiminta on toiminnan ytimessä. Keskusliiton neljässä jäsenyhdistyksessä, jotka eivät vielä toteuta Prospect-toimintaa päätoimintamuodot kohdentuvat mielenterveyskuntoutujille. Lähitulevaisuuden kehittämistavoite onkin jalkauttaa Prospectryhmämalli myös näihin jäsenyhdistyksiin. Tähän on suotuisat edellytykset olemassa, sillä kaikki jäsenyhdistykset ovat ilmoittaneet olevansa Prospect-myönteisiä. Keskusliiton jäsenyhdistykset toteuttavat Prospect-toimintaa eri laajudessa. Muutamissa Omaisyhdistyksissä (Kanta-Häme, Salonseutu) Prospect-toiminta on käynnistynyt projektin aikana ja toiminta hakee niissä vielä muotoaan. Joissakin yhdistyksissä toimintaa on toteutettu useiden ryhmien osalta useiden vuosien ajan ja toiminnasta on tullut säännönmukaista. Nämä yhdistykset ja niiden kokeneet ohjaajat ovat merkittävänä apuna toisille jäsenyhdistyksille niiden Prospecttoiminnassa. Keskusliiton toteuttaman (2013) jäsenkyselyn pohjalta myös näissä yhdistyksissä projekti on onnistunut tuomaan toimintaan selkeyttä: Valtakunnallinen koordinointi on tuonut selkeyttä ja linjakkuutta myös oman yhdistyksemme Prospect-toimintaan. Meillä on Prospect-konkareita ollut jo kauan, mutta nyt toiminta on myös yhdistyksen palveluna paremmin juurtunut ja systematisoitunut. Prospect-toiminta on yhdistyksen yksi tärkeä kulmakivi. Ohjaajat ovat saaneet työnohjausta ja koulutusta etc. mitkä tekijät ovat mahdollistaneet koko kurssimuotoisen ohjelman toiminnan. Prospect-toimintaa toteutetaan eri puolilla maata koulutettujen ja toimintaan sitoutuneiden vapaaehtoistyöntekijöiden toimesta. Projektissa pyrittiin ensisijaisesti saamaan yhteneväisiä rakenteita jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminnan toteuttamiselle, minkä puitteissa järjestettiin valtakunnallisia yhteistyötapaamisia ja tilaisuuksia, joissa keskityttiin vapaaehtoistoimijoiden motivointiin, koulutukseen, työnohjaukseen ja työhyvinvointiin sekä jäsenyhdistysten toiminnan rakenteiden tukemiseen edellä olevat tekijät huomioiden. 12

13 Prospect-projektin ydinprosesseiksi mallin jalkautumisen ja levittämisen osalta muodostuivat kolmen päätekijän vahvistaminen: vapaaehtoistoiminnan rakenteiden vankentaminen, riittävän resurssin turvaaminen kasvavaan kysyntään ja mallin markkinointi. Edellä mainitut prosessit sisältävät alaprosesseja, joihin sisältyy esimerkiksi vapaaehtoisten ja vertaisohjaajien koulutusten siirtyminen toteutettavaksi jäsenyhdistysten yhteistyönä, niihin liittyvien sisältöjen luominen ja koulutusten, työnohjauksen, riittävän materiaalin saaminen markkinoinnin tueksi, tiedon tuottaminen näistä aiheista sekä yhteistyöneuvotteluita. Jäsenyhdistysten työntekijöiden sisäänajo ja säännönmukainen vuoropuhelu toimintaa koordinoivien kanssa loivat pohjaa tavoitteelle. Toiminnan arviointitieto pohjana, koulutus, tuki, neuvonta, miten tehdään, kuka vastaa mistäkin, varmuus, laatu, jaksamisen näkökulma Rakenteet vapaaehtoistoiminnalle Riittävät resurssit Ohjaajakoulutukset jäsenyhdisten yhteistyönä, työnohjaukset, materiaali Työntekijöiden säännöllinen perehdytys ja sisääanajo malliin Kokemusasiantuntijat aidosti toteuttajina, yhteistyö, materiaalit, arviointitiedon hyödyntäminen, kentän yhteneväisyys, materiaali Markkinointi Kuvio: Ydinprosessit mallin juurtumiselle ja leviämiselle Yhdistysten itsenäisesti toteutettavien ohjaajakoulutusten rakenteiden luominen varmisti uusien ohjaajien saannin omien tarpeiden ja resurssien mukaisesti maakuntiin. Koulutusten kautta oli tarkoitus lisätä paikallisyhdistysten Prospect-ohjaajien määrää niin, että ohjaajia riittää ryhmien käynnistämiseen myös oman yhdistyksen ulkopuolelle. Jäsenyhdistykset voivat jatkossa hallinnoida sitä, kuinka aktiivista Prospect-toiminta tulee olemaan paikallisesti ja oman alueen sisällä. Uusia Prospect-vertaisohjaajia koulutettiin projektin aikana alueellisten jäsenyhdistysten toteuttamien ohjaajakoulutusten kautta 18 henkilöä. Näistä koulutuksista yksi toteutettiin Tampereen 13

14 yhdistyksen toimesta ja kaksi jäsenjärjestöiden yhteistyönä v.2013 Tampereella ja Seinäjoella. Kaikkiaan projektin aikana uusia ohjaajia on saatu 33 henkilöä, sillä lisäksi 15 omaista on saatu mallin apu-ohjaamisen kautta ryhmänohjaajiksi. Projektin aikana Prospect levisi myös suomenruotsalaisten omaisten käyttöön. Ryhmämallin leviämisen ruotsinkielellä mahdollisti projektissa käännetty ohjaajamateriaali ja esite. Ruotsinkielinen omaisten Prospect- ryhmä käynnistettiin Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseudun yhdistyksen toimesta. Ruotsin omaisyhdistys Skitsofreniförbundet antoi oman ruotsinkielisen Prospect-ohjaajamateriaalin projektin käännöstyön pohjaksi. Sitä hyödyntämällä saatiin materiaali vastaamaan suomenkielistä versiota. Vapaaehtoistyöntekijät ovat toiminnan kulmakivi Prospect-toiminnassa mukana olevat omaiset ovat itse kokeneet vahvan halun olla paitsi toteuttamassa toimintaa, myös sitä kehittämässä ja markkinoimassa. Prospectryhmässä ohjaajia on aina kaksi, jotka ohjaavat ryhmään sisältyvän 10 tapaamiskertaa (90 minuuttia x 10= 15h) sisältävän kokonaisuuden. Vapaaehtoiset toimijat ovat olleet myös projektin tärkein voimavara ja resurssi niin projektin tukiryhmässä, projektin lisämoduulien kehittämistyössä, toiminnan markkinoinnissa (messut, eduskunta, jäsenjärjestöt, tilaisuuksien juonnot, esitelmät), ohjaajien kouluttamisessa ja materiaalin tekemisessä (ohjaajan opas, ohjaajankäsikirjan ruotsinkielelle kääntäminen, ohjaajamateriaalin oikolukeminen). Yksi Prospectryhmä edellyttää vapaaehtoistyön panosta n.80h/ohjaaja Jäsenyhdistyksissä Prospect-toimintaa toteuttamassa on valtakunnallisesti 66 vapaaehtoista, koulutettua Prospect-ryhmänohjaajaa alla olevan taulukon mukaisesti. Pääsääntöisesti ryhmänohjaajat ovat lähellä eläkeikää tai eläkkeellä olevia, mutta joukossa on myös joitakin työelämässä olevia ja yksittäisiä nuoria aikuisia. 14

15 Prospect-ryhmätoimintaa toteuttavat Omaisjärjestöt projektin aikana koulutetut uudet ohjaajat ohjaajien lukumäärä yht./alue Omaiset mielenterveystyön tukena Uusimaa 4 7 Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere 4 7 Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi 7 Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomi 3 6 Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjala 3 5 Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomi 4 6 Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomi 3 5 Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta-Häme 1 1 Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa 3 4 Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Karjala 2 Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Häme 2 6 Omaiset mielenterveystyön tukena Salon seutu 1 2 Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu 5 8 yht Kuvio: Prospect-ohjaajarekisteri Tavoitteen mukaisesti Prospect ryhmätoiminta on juurtunut hyvin alueellisten omaisyhdistysten toimintamuodoksi. Hankkeessa tarkasteltiin vapaaehtoistoimintaa myös resurssina ja mitä resursseja vapaaehtoistoiminnan organisoiminen edellyttää. Prospect-projekti on yhtenäistänyt omaiskentän vapaaehtoistoiminnan rakenteita ja lisännyt omaisten kokemusasiantuntijuutta sekä osallisuutta osana mielenterveysomaisten ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Projekti on tukenut jäsenyhdistyksiä vapaaehtoistoiminnan toteuttamisessa järjestämällä muun muassa säännöllisesti valtakunnallisia työnohjauksia ja koulutuksia sekä kehittämällä vapaaehtoistoimintaa tukevia materiaaleja. Prospectin kautta yhdistys on saanut uusia jäseniä, vaikuttavuutta sekä ennen kaikkea perustoiminnalle vahvuutta -Keskusliiton jäsenkysely 2013 Lisäksi projektissa luotiin sähköinen tietopankki, jossa materiaalit ovat helposti sisäänkirjautumisella Prospect-toimijoiden saatavilla (ulkopuolisilta estetty - vaatii rekisteröitymisen) ja jossa toimijat voivat jakaa kokemuksiaan myös keskustelupalstan kautta. Tähän internetpalveluun rekisteröityi 44 käyttäjää, joista 19 on työntekijöitä ja 25 ohjaajaa. 15

16 Askeleita mallin leviämiselle Prospect-ryhmämallin markkinointi julkiselle sektorille vaatii pitkäjänteistä työtä. Suunnitelmia omaisten Prospect-ryhmän käynnistämiselle julkiselle sektorille on ollut useilla paikkakunnilla ja alustavia neuvotteluja toiminnan käynnistämiseen vuoden aikana on tehty esim. Kanta- Hämeessä, Uudellamaalla ja Turun Ammattikorkeakoulun kanssa. Suuri haaste tavoitteessa oli toiminnan leviäminen hankkeelle laaditussa aikataulussa. Julkisella sektorilla ei projektin aikana varsinaisesti käynnistynyt yhtään Prospect-ryhmää eikä tavoite täyttynyt tältä osin. Tavoitetta kohti ei lähdetty kiirehtimään, vaan tärkeänä nähtiin vahvistaa jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminnan rakenteita ja resursseja riittävästi ennen kuin mallia lähdetään jalkauttamaan omaisyhdistyksistä ulospäin systemaattisesti. Jäsenyhdistykset toteuttavat Prospect-toiminnan lisäksi runsaasti muuta omaistoimintaa, joten projektille laadittu aikataulutus ja haaste mallin levittämiseen koettiin siitäkin syystä liian kiireelliseksi ja haasteelliseksi. Tärkeänä nähtiin, että yhdistykset keskittyvät ensin uusien ohjaajien saamiseen ja heidän kouluttamiseen ja mallin markkinointiin. Samalla he voivat käynnistää omien resurssien ja mahdollisuuksien pohjalta neuvottelut potentiaalisten yhteistyötahojen kanssa Prospecttoiminnan leviämiseen. Konkreettinen päätavoite lähitulevaisuuteen on juurruttaa omaisten tukemisen Prospect - vertaistukiryhmämalli laajemmin julkiselle ja kolmannelle sektorille. Tähän mahdollisuuden antaa projektissa työstetyt askelmerkit ja suunnitelmat. Jäsenyhdistysten työntekijöille suunnattujen neljän koulutustilaisuuden ja kahdentoista jäsenyhdistysvierailun myötä päätettiin käynnistää suunnittelutyö mallin leviämisen tueksi ja työstää omaistyön vapaaehtoistyön rakenteita siihen suuntaan, että mallin leviäminen tulee realistiseksi lähitulevaisuudessa. Osallistujia näissä tapaamisissa oli 4-20 henkilöä/tilaisuus, yhteensä 104 henkilöä. Tapaamisissa pohdittiin muun muassa mitä keinoja löytyy tavoitteen saavuttamiseksi, mistä saadaan uusia ryhmänohjaajia, heidän sitouttaminen toimintaan, ohjaajakoulutusten tukirakenteet, toiminnasta tiedottaminen, markkinointi ja mitkä tahot voisivat omalla alueella olla potentiaalisia yhteistyölle ja millä aikataululla. Lisäksi pohdittiin mitä tarvitaan alueellisesti toiminnan toteutumiseen, johon laadittiin konkreettisia suunnitelmia. Ensiaskeleita mallin jalkautumisesta saatiin myös siinä, että esimerkiksi yhdistysten yhteistyötahot tarjosivat Prospect-ryhmien käyttöön tilojaan (esim. Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa). Projektin aikana käynnistettiin lisäksi suunnittelutyötä Turun Ammattikorkeakoulun ja Kotkan 16

17 Mielenterveyspalveluiden kanssa. Markkinoinnissa hyödynnettiin hankkeen aikana saatuja Prospectmallin hyvinvointikyselyn tuloksia ja hankkeelle opinnäytetyönä saatua markkinointisuunnitelmaa (Heikkuri 2013). Turun Ammattikorkeakoulun kanssa tavoitteeksi asetettiin levittää oppilaitosverkostoissa tietoa toimintamallista, jossa korostuu yhteistoiminnallisuuden ja tietoisuuden lisääminen vapaaehtoisten, nykyisten ja tulevien ammattilaisten välillä. Oppilaitosorganisaation ja kolmannen sektorin vuoropuhelulla voidaan edistää omaistyön ymmärrystä ja vapaaehtoistyön rakenteiden turvaamista, vapaaehtoisten osallisuutta sekä omaisten kokemusasiantuntijuuden osallisuutta. Toimintoja tarkennetaan vuonna 2014 käynnistyvässä toiminnassa. 17

18 Tavoite 2): Projektin aikana tehdään Prospect-ryhmämalliin 3-5 uutta moduulia. Myös näiden moduulien tavoitteena on lisätä omaisten yksilöllistä hyvinvointia ja yhteiskunnallista toimijuutta. Lisäksi ne vahvistavat ja auttavat ylläpitämään kymmenen moduulin aikana aloitettua omaisen voimaantumisprosessia. 3. Omaiset Prospect+pioneerityön toteuttajina The Board was most impressed with the presentation on what we now call Prospect+ (plus), the extra five modules which have been developed by FINFAMI. From our side, EUFAMI is very pleased and is more than happy to endorse Prospect+ and promote it Kevin Jones Eufami Secretary General 11/2013 Eufami oli pohtinut useita vuosia lisämoduulien kehittämisen tarvetta omaisille suunnattuun Prospect- vertaistukiryhmämallin kymmenen perusmoduulin lisäksi. Prospect+ jatko-osa työstettiin Prospect-projektissa Eufamin myöntäessä luvan keskusliitolle niiden tekemiseen. Keskusliitolle lisämoduulien kehittäminen sopi hyvin, koska sen jäsenyhdistyksissä on Euroopan mittakaavassa erinomaista Prospect - osaamista. Lisämoduulien tekeminen pohjautuu täysin kokemusasiantuntijuuteen, jossa omaiset pääsivät yli omaisyhdistysrajojen, valtakunnallisesti kehittämään omaisten tukemisen ryhmämallia, joka levitetään jatkossa Suomeen ja Eufamin toimesta muualle Eurooppaan. Työskentely on myös vahvistanut Prospect-ryhmämallin juurtumista ja se on tuonut näkyväksi kokemusasiantuntijuuden merkittävyyttä. Seitsemän vapaaehtoista Prospect-ohjaajakouluttajaa on tehnyt arvokasta pioneerityötä Prospectmallin lisäosan kehittämisessä. Vapaaehtoistyöntekijät edustavat seuraavia jäsenyhdistyksiä: Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Tampere (2 osallistujaa) ja Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry (alussa 2 osallistujaa, myöhemmin 1). Ryhmässä on ollut 6 naista ja yksi mies. Heistä yksi on työikäinen ja muut ovat eläke-ikäisiä. Kaikilla työryhmän jäsenillä on vankka ja pitkä-aikainen kokemus Prospect-ryhmänohjaamisesta ja tämän lisäksi monilla on kokemusta ryhmänohjaamisesta tai omaistyöstä muutenkin. Työryhmän edustajat ovat arvostettuja käytännön omaistyön konkareita, jotka tuntevat suurta kiinnostusta ja motivaatiota paneutua omaisten hyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Kehittämistyö on pohjautunut vuosien saatossa saatuihin palautteisiin siitä, millaisia teemoja omaiset kokevat tarvitsevansa jatkotyöskentelyyn oman voimaantumisen polulla. Moduuleissa on nähty tarpeellisena käsitellä 18

19 perusprospectin mukaisesti keskeisiä mielenterveysomaisen prosessiin sisältyviä teemoja kuten omaisen syyllisyys, häpeä, elämänhallinta, ja vahvistaa mielenterveysomaista ylläpitämään asettamaansa muutosta sekä tukemaan rakentavaa vuorovaikutusta sairastuneen perheenjäsenen kanssa. Keskusliitto on kehittänyt ja testannut lisämoduuleja yhdessä jäsenyhdistysten kanssa levittäen niitä samanaikaisesti koko järjestöön. Juurtumista aktivoi se, että levittämistyössä avainasemassa ovat Prospect-ryhmänohjaajat. Heidän osallistumisensa Prospect-projektin tuotosten levittämiseen mahdollistaa sekä yhdistyskohtaisen että valtakunnallisen ja eurooppalaisen juurtumisen ja tuo näkyväksi omaisten kokemusasiantuntijuuden merkityksen järjestötoiminnassa ja mielenterveysomaistyön kehittämisessä. Prospect-projektin suunnittelijan koordinoima moduulityöryhmä kokoontui säännöllisesti koko projektin ajan, yhteensä 18 kertaa. Prospect+ kehittämistyö sisältänyt vapaaehtoistyötä yht tuntia kaikkien mielenterveysomaisten hyväksi Työryhmän kokoonpano osoittautui loistavaksi, sillä intuitiivinen, utelias ja avoin ilmapiiri mahdollisti antautumisen dialogiseen vuoropuheluun ja keskustelun virtaan heittäytymiseen. Tiimi kulki yhteisellä tutkimusmatkalla, jonka pohjana oli alkuperäinen Prospect-malli ja omaisten tuen tarpeet. Lisämoduulityön aloitus kouluttajakoulutuksen osana Aihealueiden koostamista ryhmäpalautteiden pohjalta, työn aikataulutuksesta sopiminen Teemojen ja moduulien määrän rajaaminen Taustamateriaalin selvittäminen ja läpikäyntiä Sisältöjen luomista ryhmäkokonaisuuteen (moduulit 11 ja 12) Moduulien 12 ja 13 työstämistä Moduulien 14 ja 15 työstämistä Kokonaisuuden läpikäyntiä, toiminnallisten menetelmien kokeilua, aikataulutuksen tarkistus Kokonaisuuden esitestausviikonloppu , pilotti-ohjaukset ja palautteiden keräys. Jäsenyhdistysten Prospect-ohjaajien koulutuspäivässä moduulien esitestausta ja arviointia (toiminnallisten menetelmien toimivuus). Pilottiryhmät omaisille 11/ : Jyväskylässä, Lahdessa, Tampereella, Vaasassa, Seinäjoella. Pilottiryhmien palautteiden koonti ja läpikäynti Lisämoduulien esittely Eufamin hallitukselle , saatu heiltä nimiehdotus Prospect+ Materiaalien muokkaus palautteiden pohjalta, kieliasun tarkistus , ja Kuvio: Prospect+ mallin kehittämistyön sisällöt ja aikataulu Prospect+ kokonaisuus esitestattiin Prospect-ryhmänohjaajien koulutustilaisuudessa, jonka jälkeen ne testattiin pilottiryhmissä Jyväskylässä, Lahdessa, Vaasassa, Seinäjoella ja Tampereella kaikkiaan 34:n omaisen toimesta. Testiryhmät kokoontuivat loppusyksyllä 2013 ympäri maatamme. Testiryhmissä 19

20 läpi käytiin kaikki 5 uutta moduulia, kerta viikossa tapaamistiheydellä, joissa osallistujat ja ohjaajat arvioivat jokaista moduulia erikseen ja kaikki osiot kokonaisuuden jälkeen. Näiden palautteiden pohjalta mallia ja materiaalia on vielä muokattu ja se saatetaan lopulliseen muotoonsa alkuvuonna Moduulit ja ohjeet niiden käyttöön jaetaan jäsenyhdistysten käyttöön ja ohjaajat saavat koulutusta uusien sisältöjen käyttöön mallin kehittäneiden omaisten toimesta. Prospect+ Moduulit Moduuli 11 - Prospect matka jatkuu Toisiin tutustuminen, lisämoduuli-kokonaisuuden sisäänajoa, osanottajat saadaan tuntemaan olonsa ryhmässä tervetulleeksi, arvostetuksi ja kotoisaksi. Kaikki saavat esitellä itsensä, kertoa miksi ovat mukana sekä kertoa toiveistaan kurssia kohtaan. Osanottajille kerrotaan kurssin rakenteesta ja kurssille laaditaan pelisäännöt. Moduuli 12- Omaisen kokema syyllisyys Käsitellään syyllisyyden ja syyllistämisen tunteita omaisten kokemusten kautta, jonka myötä vääränlainen syyllisyys vähenee. Vaikeidenkin tunteiden tunnistaminen ja käsittely on tärkeää, että ymmärtää paremmin näiden tunteiden vaikutuksia omiin tapoihin. Omaiset tekevät oivalluksia siitä, että tunteet ovat lahja ja tunteidenkäsittely on taito. Moduuli 13- Omaisen häpeän tunne Häpeä voi pahimmillaan eristää omaista ja vaikeuttaa hänen jokapäiväistä elämäänsä. Tämän moduulin myötä omainen oppii tunnistamaan erilaisia tilanteita, joissa kokee häpeää. Moduuli auttaa osanottajia käsittelemään häpeän tunnetta ja pohtivat oman panoksensa merkitystä häpeän tunteen hallinnassa ja oppivat huomaamaan, miten voi päästää irti haitallisesta häpeäntunteesta häpeänkaavusta. Moduuli 14 - Omaisen elämänhallinta - mitä se on? Miten otan vastaan elämän tuomia muutoksia?käsitellään kokemuksia siitä millaista kypsymistä itsessä on tapahtunut läheisen psyykkisen sairauden myötä. Tunnistetaan omaa hyvinvointia tukevia taitoja ja ajattelumalleja. Moduuli 15 - Minä nyt? Kootaan jokaiselle omaiselle sopiva, henkilökohtainen työkalupakki / minä nyt, jonka avulla voi turvata oman hyvinvointinsa muutostilanteissa. Samalla lopetusmoduulissa kootaan loppuarviointi ja päätetään yhteinen Prospect-matka. Tuodaan esille mahdollisuus lähteä mukaan Prospect-ryhmänohjaamiseen. Projektissa kehitetty Prospect+ ohjelma pitää sisällään 5 moduulia, joista jokaisen kesto on 90 minuuttia. Kokonaisuus on kaikkiaan 7,5 tunnin mittainen. Uudet moduulit ovat suunnattu kaikille mielenterveysomaisille, jotka ovat joko a) hiljattain osallistuneet Prospect-ryhmään (moduulit 1-10) tai b) ovat käyneet Prospect-ryhmäkokonaisuuden (1-10 moduulit) vuosia aikaisemmin. Jatkotapaamisissa ryhmän on mahdollista syventää keskustelua tietyistä erityisen tärkeiksi koetuista teemoista ja samalla myös ylläpitää alulle saatettua omaisen psyykkisen vahvistumisen prosessia. 20

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki 26.11.2012 OHJELMA 10:00 Tervetuloa ja esittäytymiset 10:30 Missä mennään? Liikuntatuutoroinnin tila eri paikkakunnilla asiantuntija Hanna Laakso, Opiskelijoiden

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveysmessut 2016 Jouni Puumalainen, tutkija Mielenterveyden Keskusliitto / Kuntoutussäätiö Puumalainen 2016 1 Vertaisuus;

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi.

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lasten ja aikuisten palvelut Koti Varhaiskasvatus Koulu Harrastukset Rakenteellinen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot