Omaistyön helmi. Prospect-projektin loppuraportti. Mielenterveysomaisten keskusliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaistyön helmi. Prospect-projektin 2012-2013 loppuraportti. Mielenterveysomaisten keskusliitto"

Transkriptio

1 Omaistyön helmi Prospect-projektin loppuraportti Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry 1

2 Sisällys Kiitos... 3 Johdanto Projektin lähtökohtana jäsenyhdistysten tarpeet... 7 Aktiivinen arviointi osana toimintaa Rakenteet juurtumisen tukena Vapaaehtoistyöntekijät ovat toiminnan kulmakivi Askeleita mallin leviämiselle Omaiset Prospect+pioneerityön toteuttajina Hankkeen tärkeimmät tuotokset Aktiivinen ja osaava vapaaehtoiskenttä Valtakunnallinen vaikutus ja näkyvyys Prospect-ryhmämallin hyvinvointivaikutukset Uusia ulottuvuuksia vapaaehtoistoiminnan toteutukseen Lopuksi Prospect-toiminta lukuina LÄHTEET LIITE

3 Kiitos Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto toteutti Prospect-projektin tiiviissä yhteistyössä keskusliiton jäsenyhdistysten ja niissä toimivien Prospect-vapaaehtoisten kanssa. Ilman runsasta ja jatkuvaa vuoropuhelua ja vuorovaikutusta kentän kanssa ei projektin tavoitteet olisi päässeet toteutumaan tässä laajuudessaan. Toteutettujen Prospect-ryhmien avulla mielenterveysomaisten askel läheisen mielenterveyssairauden arjessa on kevyempi taivaltaa. Minulta onkin useasti kysytty miten Prospectia voisi kuvata lyhyesti? Vastaan, että Prospect on ennen kaikkea kokemusasiantuntijuutta ja omaisten lähtökohtiin kohdentuva voimaannuttava vertaisryhmä, joka antaa omaisille avaimia kohti tasapainoisempaa arkea läheisen mielenterveysongelman kanssa eläessä. Prospect myös voimaannuttaa omaisia tulemaan itse toimijoiksi. Lainatakseni yhtä pitkän linjan Prospect-ohjaajaa: Prospect on omaisen äidinkieli. On ollut kiehtovaa päästä mukaan kokemaan ainutlaatuista kokemusasiantuntijuuden luovuudesta kumpuavaa innostusta, jonka siivin mielenterveysomaisten Prospect-ryhmämalli on lähtenyt uuteen kukoistukseensa. Kokemusasiantuntijat ovat tehneet projektissa mittavaa pioneerityötä, jonka pohjalta on luotu uudet ryhmäkokonaisuudet sekä maamme että Euroopan omaisten hyvinvointiin. Projektissa käytyjen jäsenyhdistys- ja ohjaajatapaamisten myötä havaittiin suurta tarvetta yhtenäisen omaistyön vapaaehtoistoiminnan perustusten rakentamiseen - erilaisia tarpeita mitä nousee kasvavasta vapaaehtoistoiminnasta, mitä rakenteita, resursseja yms. se vaatii. Nämä tarpeet ovat olleet yhtenä pohjana toiminnan jatkuvuudelle, jota kehitetään osana alkavaa Omaislähtöisyys voimavaraksi - vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja koordinointi omaistyössä- toimintaa ( ). Innostuneisuus, johon yhteistoiminnalla on päästy on saavuttanut myös kansainvälistä kiitosta. FinFamin Prospect-toiminta valittiin voittajaksi Maailman kansalaisjärjestöpäivän NGO-konferessissa Helsingissä, sen innovatiivisesta toiminnasta ennaltaehkäisevässä hyvinvointityössä sosiaali- ja terveys ongelmiin. Suuri kiitos kuuluu aktiiviselle vapaaehtoisten joukolle, jäsenyhdistyksille ja toiminnan mahdollistajalle Raha-automaattiyhdistykselle. Helsingissä Maaliskuussa Minna Canthin päivänä 2014 Suunnittelija Vaula Ollonen Prospect-projekti / FinFami ry 3

4 PROSPECT on ainutlaatuinen tuote ja toimiva työmenetelmä mielenterveystyön kentällä, joka on luotu Eufamin, Euroopan Omaisjärjestöjen liiton Prospect projektissa ( ). Mallin kymmenen moduulin myötä omainen kiinnittää huomion itseensä ja omaan hyvinvointiinsa ja samalla jakaa omia kokemuksiaan muiden omaisten kanssa. Ryhmämallin avulla syntyy käsitys omasta erillisyydestä suhteessa kuntoutujaan. Tämän on todettu lisäävän omaisten hyvinvointia monin eri tavoin. Muita vastaavanlaisia monipuolisesti testattuja, lähes kaikille omaisille sopivia ja melkein kaikissa omaisjärjestöissä yhteisiä tuotteita/työmenetelmiä ei ole vielä juurikaan omaistoiminnassa. Johdanto On kulunut kymmenisen vuotta siitä, kun mielenterveysomaisten Prospect-ryhmämalli saapui maahamme. Aluksi toimintaa toteutettiin lähinnä kokeilu- ja testimuotoisesti Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n jäsenyhdistyksissä Tampereella ja Oulussa Eurooppalaisen Omaisjärjestöjen liiton Eufamin Prospect-projektin myötä materiaalin suomennoksen ja pilottikokemusten saamiseksi. Samoihin aikoihin valmistui myös omaistyön tutkimuksia, (esim. Nyman, Stengård 2001) joista saatiin merkittäviä tuloksia muun muassa siitä, että omaisilla on itsellään kohonnut riski sairastua masennukseen läheisen mielenterveysongelman vuoksi. Omaistyössä lähdettiin entistä ponnekkaammin hakemaan tehokkaampia keinoja omaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja omaisten masennuksen ennaltaehkäisyyn. Tähän aikaan Prospectryhmämalli tuli kuin tilauksena, sopivasti kohdennettuna ja uudenlaisena koulutuksellisena vertaistuen ryhmämuotona. Prospectsaapuu maahamme v.2004 Prospecttoimintaa kokeillaan Tampereella ja Oulussa v.2004, 2005 Keskusliitto kouluttaa ohjaajia v.2007 ja 2008 Keskusliiton Prospect-projekti 2010-> Prospect-ryhmiiä käynnistyy useissa Omaiset mielenterveys työn tukena järjestöissä Toiminnan laajeminen kaikkiin omaistyötä toteuttaviin jäsenjärjestöihin ja mallin leviämisen aloittaminen Kuvio: Prospect-toiminnan prosessikaavio Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton järjestämien Prospect-ohjaajakoulutusten myötä toiminta alkoi hiljalleen löytää paikkansa osana jäsenyhdistysten toimintaa ja tänä päivänä Prospecttoiminnasta on tullut omaistyötä toteuttavien keskusliiton jäsenyhdistysten aktiivisimmin käytetty vertaistoimintamalli. 4

5 Prospect-toiminta on laajentunut Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamien Prospect-projektien avulla, joista ensimmäiset toimivat Pohjois-Suomessa Hyvän mielen talon kahdessa Prospectprojektissa (v ja ) ja viimeisimmät valtakunnallisesti Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton Prospect-projektissa ( ). Keskusliiton Prospectprojektin ensimmäisestä vaiheesta ( ) tehtiin oma loppuraportti - sanomalehden muodossa, joten tämä raportti keskittyy kahden viimeisen ( ) projektivuoden aikaansaannoksiin. Keskusliiton jäsenyhdistysten Prospect-toiminta on eri vaiheessa ja sitä toteutetaan eri laajuudessa. Joissakin toimintaa on toteutettu useiden ryhmien osalta useiden vuosien ajan ja toiminnasta on tullut säännönmukaista. Muutamissa jäsenyhdistyksissä toiminta on käynnistynyt projektin aikana ja se hakee vielä muotoaan. Prospect-vertaisryhmätoiminta pohjautuu vapaaehtoistyölle. Vertaisryhmänohjaajat tarvitsevat oheispalveluita ja tukea sekä paikallisyhdistykseltä että keskusliitolta. Paikallisyhdistys tukee ryhmänohjaajia säännöllisesti, keskusliitto tarjoaa laajemman viitekehyksen ohjaajana toimimiseen ja toimintojen kehittämiseen. Useissa jäsenyhdistyksissä on nähty tarpeellisena kehittää oman alueen vapaaehtoistoimintaa, jolloin keskusliitto on pyrkinyt Prospect-projektin myötä tukemaan tätä kehityssuuntaa järjestämällä Omaisten Prospecttoiminta vastaa omaisten todellisiin tarpeisiin koulutusta myös Prospect- ryhmistä vastaaville työntekijöille. Samalla on tuettu laajemminkin jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminnan organisointia. Muutamat jäsenyhdistykset ovat ilmaisseet tarpeen ulottaa Prospect - ryhmätoimintaa toimialueensa kuntiin. Toiminnan laajentuessa jäsenyhdistykset tarvitsevat enemmän Prospect-ohjaajia. Projektin puitteissa on kehitetty malli jäsenyhdistysten keskinäiseen ohjaajakoulutusten järjestämiseen. Tällöin alueella koulutetaan ohjaajia itsenäisesti, omien koulutettujen ohjaajien turvin. Näin alueet ovat päässeet kouluttamaan ohjaajia omien tarpeidensa mukaan. Ohjaajia tullaan saamaan tällä tavalla myös pienempiin kuntiin ja jatkossa jäsenyhdistyksillä on tieto miten Prospect-ryhmämallia saadaan tarpeen mukaan levitettyä laaja-alaisesti ympäri Suomea. Vuosien saatossa toteutettujen Prospect-ryhmien palautearvioiden myötä on saatu tietoa siitä, että omaiset paitsi kaipaavat myös tarvitsevat lisää tapaamiskertoja toistensa kanssa ryhmän myötä syntyneen hyvinvointiprosessin jatkuvuuden turvaamiseksi ja toisaalta myös vahvistusta jatkaakseen esimerkiksi ryhmänohjaajaksi tai toimijaksi järjestökentällä. Näitä tekijöitä tukee myös projektissa 5

6 tehdyn hyvinvointikyselyn tulokset, jonka mukaan omaisten hyvinvointi kohenee selvästi 3 kuukautta ryhmäkokonaisuuden jälkeen, mutta useissa tekijöissä vuosi ryhmän päättymisestä tilanne alkaa palautua kohti aikaa ennen ryhmää (Prospect-hyvinvointikysely 2013). Prospectin on myös huomattu kannustavan omaisia tulemaan toimijoiksi. Projekti on toiminnoillaan yhtenäistänyt omaisyhdistysten vapaaehtois- ja vertaistoimintaa ja niiden käytäntöjä. Hankkeen avulla on myös kohotettu mielenterveyspotilaiden omaisten asemaa kokemusasiantuntijuuden pohjalta, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että omaiset ovat olleet aidosti mukana toiminnassa asiantuntijoina keskusliiton toiminnoissa työntekijän rinnalla paitsi Prospectryhmien osalta, myös sisältöjen kehittämisessä (lisämoduulit, projektin markkinointi, tiedotus, tukiryhmä) ja toiminnan lanseerauksessa ja markkinoinnissa (esim. yhteistyötapaamiset, eduskunta, messut, maailman kansalaisjärjestöpäivä). Kokemusasiantuntijat ovat luoneet uutta tietoa omista lähtökohdistaan ja kokemuksistaan käsin. Tätä hiljaista tietoa on saatu näkyville kaikkien omaisten hyväksi projektin toiminnoissa esimerkiksi lisämoduulien ja Prospect-ohjaajaoppaan muodossa. Hankkeen aikana luodun Prospect ryhmämallin lisäosalla Prospect+mallilla vahvistetaan omaisten osallisuuden kokemusta ja sillä on luotu omaisten oma konkreettinen vaikuttamisen malli. Omaiset ovat itse toimineet asiantuntijoina omassa asiassaan. Hankkeen avulla on käynnistetty jäsenyhdistysten kanssa myös konkreettista vuoropuhelua, siitä mitä on ylipäätään vapaaehtoistoiminta omaisyhdistyksissä ja millaisia resursseja ja rakenteita tarvitaan kohti laadukasta vapaaehtoistoimintaa. Projektissa on keskitetysti koordinoitu myös valtakunnallisia Prospect-toiminnan lukumääriä, joiden avulla vapaaehtoistyön tuloksia on saatu näkyviin. Prospect-toiminnan avulla on saatu näyttöjä mallin vaikutuksista omaisten hyvinvointiin aikana, jolloin julkinen mielenterveyshoito toimii pääosin avohoidossa. Omaiset ja perheet kamppailevat yhä moninaisemmissa ja vaikeammissa tilanteissa läheisen psyykkisen sairauden kanssa. Ennaltaehkäisevänä mielenterveystyön vertaistukimuotona Prospect on ollut monelle omaiselle polku kohti selkeämpää vuorovaikutusta ja arkea läheisen mielenterveysongelman kanssa. Prospect on toiminut katalysaattorina siinä, että oppii kommunikoimaan sairastuneen kanssa uudella tavalla, on avoin myös suhteessa häneen. - Prospect-ryhmäläinen 6

7 1. Projektin lähtökohtana jäsenyhdistysten tarpeet Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry on tehnyt erinomaisen Prospect mallin perustyön. Tehtäviä ei kuitenkaan saa jättää kesken, vaan koulutus / vertaistuki mallia on laajennettava ja syvennettävä. Prospect ohjelman vaikutus on laaja. Prospect voimaannuttaa omaista ja auttaa arjessa jaksamista. Voimaantunut, itseään ymmärtävä omainen heijastaa rohkaisua myös lähipiiriinsä. Uskaltaa puhua asioista tuoden psyykkisen sairauden esiin ennakkoluulojen ja pelkojen varjoista. Prospect-ryhmässä omaiset oppivat uuden tavan murtaa asenteita omalla suhtautumisellaan. Yleinen asennemuutos lähtee omaisesta, joka oppii muuttamaan omia asenteitaan. Prospect hanke mahdollistaa ryhmämallin juurruttamisen valtakunnallisesti. Hanke mahdollistaa myös ohjaajakoulutuksen, joka on välttämätön jatkuvuuden kannalta. Hankkeen myötä syvenee myös jäsenjärjestöjen yhteistyö. Vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta järjestöissä kasvaa. - v projektihakemus/ Tampereen yhdistys Ritva Mantela, Prospect-ryhmänohjaaja Lähtökohta ja tarve Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton Prospect-toiminnoille on ollut selkeä alusta alkaen. Prospect-ryhmätoimintaa oli toteutettu pienimuotoisesti ennen projektia useissa omaisyhdistyksissä ja kysyntä uusille Prospect-ryhmille ja toiminnan laajentumiselle oli tiedostettu. Ohjaajakoulutuksille alkoi olla kova tarve ja keskusliitolle esitettiin pyyntöjä Prospect-toiminnan laajenemiselle ja toimintojen yhteneväisten käytäntöjen saamiselle. Prospect-toiminta vaatii selkeyttä ja rakenteita, joita projektin avulla lähdettiin tavoittamaan. Projektin aloitusvuonna tarkennettiin toimintaympäristön tarpeita käynnistyvälle toiminnalle, jonka pohjalta työtä lähdettiin toteuttamaan ja suuntaviivoja tarkistamaan. Keskusliitto sai jäsenyhdistyksiltä selkeitä pyyntöjä vastata Prospect-toiminnan valtakunnallisesta ja eurooppalaisesta koordinoinnista, mallin arviointitietojen jatkotyöstämisestä, Prospect-rakenteiden selkeyttämisestä ja menetelmän juurruttamisesta kaikkiin maamme omaisjärjestöihin. Toimintojen yhä laajentuessa oli selkeä tarve, että maassamme olisi yksi taho, joka huolehtisi toiminnan rakenteista ja sisältöjen kehittämisestä. Prospect-kysynnän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa uhkana nähtiin lisenssoidun ja strukturoidun mallin väärinkäytökset tai ylilyönnit, jollei ole selkeää nimettyä tahoa, joka valvoo toiminnan toteutusta ja koordinoi sitä sekä on luomassa kentän kanssa yhtenäiset rakenteet. Samoin ohjaajaresurssin niukkuus suhteessa kasvavaan kysyntään koettiin vaarantavan toiminnan laatua ja jatkuvuutta. Keskusliitto nähtiin paitsi valtakunnallisen että eurooppalaisen yhteydenpidon ja yhteistyön kannalta järkeväksi toiminnan koordinaattoriksi omaistyön Prospect-toiminnan yhteneväisyyden ja laadun varmistamiseksi. 7

8 Ryhmiin osallistuneilta omaisilta oli vuosien saatossa kerättyjen arviointitietojen pohjalta tiedossa, että Prospect-ohjelma kohentaa omaisten hyvinvointia. Projektin myötä saatiin mahdollisuus omaiskyselyn avulla selvittää ja saada näkyväksi millaisia spesifejä hyvinvointitekijöitä Prospectryhmään osallistumisella on osallistujilleen. Projektissa käynnistettiin tätä silmälläpitäen Prospectryhmään osallistuville omaisille suunnattu hyvinvointikysely ( ). Kyselyn tuloksilla saatiin tukea myös mallin markkinointiin. Keskusliiton Prospect-projektissa tehtyjen jäsenyhdistysten tarvekartoitusten ja tilanneselvitysten kautta saatiin pohjaa myös Prospect-toiminnan jatkumiselle osana valtakunnallista omaistyötä projektin jälkeen. Projektissa laadittiin useita swot-analyyseja, joiden avulla haluttiin selvittää toiminnan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja keskeisiä kehittämisalueita ja mahdollisuuksia niin ohjaajien, ryhmiin osallistuneiden kuin työntekijöiden näkökulmista käsin. Swot-analyysi tehtiin myös toiminnan sisällöistä esimerkiksi Prospect+ malliin liittyen. Vahvuudet Antaa eväät avautumiseen, varsinainen voimavarakurssi Tulee kuulluksi ja nähdyksi omien tunteidensa ja ajatustensa kanssa Hyvä, strukturoitu ohjelma, ajaton/ iätön, ohjaajilla hyvät koulutukset, Valmiit osiot, joista pitää kiinni, selkeä ohjelma, helppotajuinen Valtakunnallinen Vertaisuus, avoimuus, positiivisuus, yhteenkuuluvaisuuden tunne Auttaa omaista tunnistamaan ja hyväksymään ristiriitaisetkin tunteensa Auttaa omaista sopeutumaan ja ylläpitämään toivoa Uhat Ohjelma voi olla väärin käytettävissä eli ohjeita muutetaan mielivaltaisesti. Ei uskalla lähteä mukaan, pelkää paljastavansa liikaa itseään ja joku voi käyttää sitä hyväkseen. Ohjaajien kato Ryhmien kokoamisen hankaluus Erillistyminen yhdistyksen toiminnasta (ammatillistuminen, rutinoituminen) Toiminnan loppuminen ellei löydy aktiivisia ja motivoituneita tekijöitä. Ryhmien kokoamisen hankaluus Erillistyminen yhdistyksen toiminnasta (ammatillistuminen, rutinoituminen) Heikkoudet Osallistujien saanti, saada ihmiset rohkaistumaan mukaan, tiedottaa ja mainostaa oikealla tavalla! Ohjaajat eivät ole motivoituneita ja lipsuvat Laajat alueet, resurssien niukkuus, selkeiden rakenteiden puuttuminen Jää liikaa ohjaajien harteille / väsyvät Palkkiokäytännön epäselvyys Prospect-sana-mitä se on? Se on brändi, sitä ei voi suomentaa. Moduuleissa ei riittävästi keskusteluaikaa Mahdollisuudet Lisäämällä kouluttajia levittäytyy Huolehtia koulutuksista, riittävä informointi Julkisen sektorin käyttöön saaminen (Shp:t, srk, oppilaitokset yms. = tilaustyönä) Vertaistuen kasvattaminen ja ymmärryksen lisääminen, oikean keskustelun herättely Tuoda valoa yhä useampien omaisten arkipäivään Vapauttaa ihmiset (omaiset) turhasta syyllisyydestä Antaa lisää omaa tilaa omaiselle ja luvan ottaa sitä! Kuvio: Prospect-toiminnan swot-analyysi - Prospect-ohjaajat 8

9 Yhteiset vuoropuhelut ovat olleet hedelmällisiä toiminnan tarveselvityksen ja kehittymisen kannalta. Edellisessä kaaviossa on ohjaajien kuvausta Prospect-toiminnan vahvuuksista, uhkista, mahdollisuuksista ja heikkouksista, joissa tiivistyy myös keskeisiä asioita projektin toiminnan lähtökohdista ja tavoitteista. Aktiivinen arviointi osana toimintaa Prospect-projektissa keskeinen periaate on alusta lähtien ollut toimijalähtöisyys, joten osallistava työote projektin kohderyhmän kanssa oli säännöllistä. Prospect-ryhmämalli pohjautuu vertaistoimintaan, jossa kokemusasiantuntijuus on toiminnan taustalla. Projektin yhtenä tavoitteena oli vahvistaa omaisten osallisuutta ja heidän asiantuntijuuttaan sekä kuulla heidän ääntään Prospecttoiminnan kehittämistarpeista maassamme. Prospect toimintaan osallistuneiden omaisten ja toimintaa ohjaavien työntekijöiden näkökulman kartoittamiseksi otettiin käyttöön Anna-Leena Välimäen (1993,2003) kehittämä dialoginen Vertaishaastattelu menetelmä, jossa itse osallistujat toimivat tutkijoina ja toiminnan kehittämisen arvioijina. Vertaishaastattelu osoittautui sopivaksi välineeksi, jota kentän toimijat pystyivät suhteellisen helposti hyödyntämään itsenäisesti omaisten näkökulman ja kokemusten kartoittamiseksi. Perinteisestä haastattelusta poiketen vertaishaastattelussa ei ole haastattelijaa ja haastateltavaa, vaan kyseessä on tasavertaisten kumppaneiden keskustelutilanne, josta keskustelijat itse kirjaavat päähavainnot yhteen. Vertaishaastattelun avulla saatiin toimintaan osallistujien kokemuksellista tietoa ja kehittämisajatuksia toiminnasta. 9

10 Projektissa myös mallinnettiin vertaishaastattelumenetelmä omaistyön käyttöön sopivaksi, jota jäsenyhdistykset voivat halutessaan käyttää omissa toiminnoissaan jatkossakin. Haastattelut toteutettiin valmiiden teemojen pohjalta, joita eri kohderyhmien osalta oli neljästä seitsemään kappaletta/ haastattelu. Vertaishaastattelun keskusteluteemat käsittelivät esimerkiksi omaisten tai työntekijöiden kokemuksia Prospect-ryhmästä, sen toimintatavoista ja rakenteista sekä kehittämisajatuksia koskien Prospect-toimintaa. Toiminnan sisältöjen kannalta vertaishaasteluista saatiin arvokasta, hiljaista tietoa myös siitä mikä on osallistujien alkusysäys toimintaan mukaan tulemiselle. Alla olevassa taulukossa on esillä Prospect-ryhmäläisten vertaishaastattelun vastauksia. Toimintaan mukaantulo Ryhmän toimintatavat Ryhmän vastaaminen odotuksiin Kehittämisajatuksia Tarve saada selviytymiskeinoja, ymmärrystä ja keinoja omille ajatuksille ja tunteille sekä vertaistukea ahdistavaan tilanteeseen, huoli tulevaisuudesta, tukea omaisena selviämiseen kriisitilanteista ja ongelmista, joita läheisen sairaus tuo tullessaan. Toisten omaisten kokemuksien kuuleminen ja omien kokemusten jakaminen on tärkeä syy. Prospect-ryhmä on uudenlaisella tavalla jäsentynyt tapa käsitellä asioita, omaisena olemista ja selviämistä. Ryhmän aiheet vastaavat oman elämän pulmiin. Omaisyhdistyksen toimintaan luotettiin. Omaisyhdistyksen työntekijän kannustamista ryhmään tulolle pidettiin merkityksellisenä. Ryhmän luottamuksellisuus hyvä - ohjaajat pitävät keskustelunaiheet jämäkästi hallinnassa ja yhdessä luodut ryhmän säännöt. Ryhmän toimintatavat selkeitä ja ajankäyttö hallittua. Aika on tärkeä, riisuu rönsyilyt, tuo turvallisuutta ja jämäkkyyttä, että ei jääty vellomaan mihinkään ahdistavaan tai surulliseen kohtaan, vaan mentiin eteenpäin. Ryhmässä ei sanottu kenenkään mielipiteestä, että se olisi väärä, vaan ryhmässä sai olla eri mieltä. Kokoontumisilla aina oma teema, joka käsitellään monipuolisesti. Harjoitukset elävöittivät, konkretisoivat ja avasivat teemaa. Harjoitukset olivat tarpeellisia ja niiden painopiste oli omassa itsessä, oli lupa keskittyä omaan itseen, ei sairastuneeseen läheiseen. Pulmatilanteissa ei ollut riittävästi aikaa keskustelulle. Ryhmän ohjelma vastasi hyvin odotuksia. Tärkeää, että jokaisen moduulin päätteeksi osallistuja miettii ja kirjaa ylös, mitä oli tänään oppinut ja millä tavalla oppimani uudet asiat auttavat minua selviytymään arjessa. Sai voimavaroja arkeen. Yleensä ryhmästä lähtiessä oli kevyt ja voimaantunut olo. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kirkastui tärkeäksi: tietoisesti ajatusten suuntaaminen pois ongelmista ja sairaudesta. Konkreettisten tavoitteiden asettaminen auttoi niiden toteuttamiseen. Tuli mietittyä lähi- ja pitemmän ajan tavoitteita oman jaksamisen näkökulmasta. Opin myös laittamaan rajat. Rajat siitä, mitä olin valmis tekemään sairastuneen puolesta. Aina voi palata asioihin uudelleen, kun ne on mustaa valkoisella. Kurssista on ollut hyötyä vielä vuosienkin jälkeen. Iso kokemus kaikkiaan on vertaisporukka, myös se oli avartava kokemus, että oli omaisia eri tilanteista (vanhempia, puolisoita jne.) Prospect ryhmän päättymisen jälkeen olisi toivottavaa, että esim. puolen vuoden kuluttua järjestettäisiin yhteinen jatkotapaaminen, jossa voitaisiin keskustella, miten ryhmän ohjelma on auttanut eteenpäin. Sitten voisi sopia jatkotapaamisia esim. uusien eteen tulleiden tilanteiden selvittelyssä ja uusien teemojen pohjalta (esim. häpeä, syyllisyys). Olisi hyvä, että kaikkien omaisrooli on sama esim. äidit, sisarukset.tilanteen päivityskokous 2x vuodessa. Useamman eri ryhmän tapaamisia, sisältäen myös virkistystä ja hyvää oloa. Voisimme tavata Prospectin merkeissä eri vuosikurssilaisten kanssa. Kävisimme läpi, mitä kenellekin on takkiin jäänyt. Kuvio: Vertaishaastattelukooste Prospect-ryhmäläiset Keskeisimpinä tuloksina vertaishaastattelusta saatiin mallin sisällöllisen toimivuuden lisäksi arvokasta tietoa siitä, miten suunnata myös ohjaajien ja työntekijöiden koulutusten sisältöä ja jäsenyhdistysten tuen tarpeita vapaaehtoistoiminnan rakennetyöhön liittyen. Vertaishaastattelun avulla saatiin Prospect-rakennetyöhön eväitä niin yleiseltä tasolta kuin sisällöllisestikin. Kysymykset 10

11 ja teemat tältä osin koskivat aihealueita kuten esimerkiksi; miten järjestetään Prospectohjajaakoulutuksia ja mikä koetaan olevan tällä hetkellä hyvin Prospectissa. Lisäksi selvitettiin mikä alueen ohjaajakoulutusten osalta on vielä epäselvää, mikä vaatii työstämistä ja mitä haasteita kentän sisällä on omaisten Prospect-toiminnan toteuttamisessa? Prospect-malliin kytkeytyy kiinteästi myös sisäinen arviointi, joka sisältää jokaisen ryhmätapaamiskerran jälkeen olevan ryhmäläisten itsearvioinnin sekä ryhmäkokonaisuuden jälkeen olevat osallistujien ja ohjaajien arvioinnit. Koosteet kaikista arvioinneista toimitetaan keskusliittoon ja Eufamille (Eurooppalainen Omaisjärjestöjen liitto). Projektin aikana omaisten Prospect-toiminnan tarpeet täsmentyivät resursseiltaan erikokoisten omaisyhdistysten toimintoja vastaaviksi käytyjen jäsenyhdistyskeskusteluiden ja vuoropuhelujen myötä. Näkyväksi tuli myös runsaasti vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeita. Ensiarvoisen tärkeäksi nousi esiin niin vapaaehtoistyöntekijöiden jaksamisen näkökulma samoin kuin toimintaa ohjaavien työntekijöiden perehdytys mallin toteuttamiseen. Kartoitukset antoivat tietoa jäsenyhdistyksissä vallinneista tilanteista koskien omaisten Prospect-toimintaa ja yleistä vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. 11

12 Tavoite 1): Prospect-projektin keskeinen tavoite on saada Prospectvertaistukiryhmämalli juurrutettua keskusliiton jäsenyhdistyksiin ja mallin levittämisen aloittaminen jäsenjärjestöiden yhteistyötahoille (esim. julkiselle sektorille) 2. Rakenteet juurtumisen tukena Prospect - vertaistukiryhmämallista on tullut vakiintunut toimintamuoto kolmessatoista (13) keskusliiton jäsenyhdistyksessä, joissa omaistoiminta on toiminnan ytimessä. Keskusliiton neljässä jäsenyhdistyksessä, jotka eivät vielä toteuta Prospect-toimintaa päätoimintamuodot kohdentuvat mielenterveyskuntoutujille. Lähitulevaisuuden kehittämistavoite onkin jalkauttaa Prospectryhmämalli myös näihin jäsenyhdistyksiin. Tähän on suotuisat edellytykset olemassa, sillä kaikki jäsenyhdistykset ovat ilmoittaneet olevansa Prospect-myönteisiä. Keskusliiton jäsenyhdistykset toteuttavat Prospect-toimintaa eri laajudessa. Muutamissa Omaisyhdistyksissä (Kanta-Häme, Salonseutu) Prospect-toiminta on käynnistynyt projektin aikana ja toiminta hakee niissä vielä muotoaan. Joissakin yhdistyksissä toimintaa on toteutettu useiden ryhmien osalta useiden vuosien ajan ja toiminnasta on tullut säännönmukaista. Nämä yhdistykset ja niiden kokeneet ohjaajat ovat merkittävänä apuna toisille jäsenyhdistyksille niiden Prospecttoiminnassa. Keskusliiton toteuttaman (2013) jäsenkyselyn pohjalta myös näissä yhdistyksissä projekti on onnistunut tuomaan toimintaan selkeyttä: Valtakunnallinen koordinointi on tuonut selkeyttä ja linjakkuutta myös oman yhdistyksemme Prospect-toimintaan. Meillä on Prospect-konkareita ollut jo kauan, mutta nyt toiminta on myös yhdistyksen palveluna paremmin juurtunut ja systematisoitunut. Prospect-toiminta on yhdistyksen yksi tärkeä kulmakivi. Ohjaajat ovat saaneet työnohjausta ja koulutusta etc. mitkä tekijät ovat mahdollistaneet koko kurssimuotoisen ohjelman toiminnan. Prospect-toimintaa toteutetaan eri puolilla maata koulutettujen ja toimintaan sitoutuneiden vapaaehtoistyöntekijöiden toimesta. Projektissa pyrittiin ensisijaisesti saamaan yhteneväisiä rakenteita jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminnan toteuttamiselle, minkä puitteissa järjestettiin valtakunnallisia yhteistyötapaamisia ja tilaisuuksia, joissa keskityttiin vapaaehtoistoimijoiden motivointiin, koulutukseen, työnohjaukseen ja työhyvinvointiin sekä jäsenyhdistysten toiminnan rakenteiden tukemiseen edellä olevat tekijät huomioiden. 12

13 Prospect-projektin ydinprosesseiksi mallin jalkautumisen ja levittämisen osalta muodostuivat kolmen päätekijän vahvistaminen: vapaaehtoistoiminnan rakenteiden vankentaminen, riittävän resurssin turvaaminen kasvavaan kysyntään ja mallin markkinointi. Edellä mainitut prosessit sisältävät alaprosesseja, joihin sisältyy esimerkiksi vapaaehtoisten ja vertaisohjaajien koulutusten siirtyminen toteutettavaksi jäsenyhdistysten yhteistyönä, niihin liittyvien sisältöjen luominen ja koulutusten, työnohjauksen, riittävän materiaalin saaminen markkinoinnin tueksi, tiedon tuottaminen näistä aiheista sekä yhteistyöneuvotteluita. Jäsenyhdistysten työntekijöiden sisäänajo ja säännönmukainen vuoropuhelu toimintaa koordinoivien kanssa loivat pohjaa tavoitteelle. Toiminnan arviointitieto pohjana, koulutus, tuki, neuvonta, miten tehdään, kuka vastaa mistäkin, varmuus, laatu, jaksamisen näkökulma Rakenteet vapaaehtoistoiminnalle Riittävät resurssit Ohjaajakoulutukset jäsenyhdisten yhteistyönä, työnohjaukset, materiaali Työntekijöiden säännöllinen perehdytys ja sisääanajo malliin Kokemusasiantuntijat aidosti toteuttajina, yhteistyö, materiaalit, arviointitiedon hyödyntäminen, kentän yhteneväisyys, materiaali Markkinointi Kuvio: Ydinprosessit mallin juurtumiselle ja leviämiselle Yhdistysten itsenäisesti toteutettavien ohjaajakoulutusten rakenteiden luominen varmisti uusien ohjaajien saannin omien tarpeiden ja resurssien mukaisesti maakuntiin. Koulutusten kautta oli tarkoitus lisätä paikallisyhdistysten Prospect-ohjaajien määrää niin, että ohjaajia riittää ryhmien käynnistämiseen myös oman yhdistyksen ulkopuolelle. Jäsenyhdistykset voivat jatkossa hallinnoida sitä, kuinka aktiivista Prospect-toiminta tulee olemaan paikallisesti ja oman alueen sisällä. Uusia Prospect-vertaisohjaajia koulutettiin projektin aikana alueellisten jäsenyhdistysten toteuttamien ohjaajakoulutusten kautta 18 henkilöä. Näistä koulutuksista yksi toteutettiin Tampereen 13

14 yhdistyksen toimesta ja kaksi jäsenjärjestöiden yhteistyönä v.2013 Tampereella ja Seinäjoella. Kaikkiaan projektin aikana uusia ohjaajia on saatu 33 henkilöä, sillä lisäksi 15 omaista on saatu mallin apu-ohjaamisen kautta ryhmänohjaajiksi. Projektin aikana Prospect levisi myös suomenruotsalaisten omaisten käyttöön. Ryhmämallin leviämisen ruotsinkielellä mahdollisti projektissa käännetty ohjaajamateriaali ja esite. Ruotsinkielinen omaisten Prospect- ryhmä käynnistettiin Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseudun yhdistyksen toimesta. Ruotsin omaisyhdistys Skitsofreniförbundet antoi oman ruotsinkielisen Prospect-ohjaajamateriaalin projektin käännöstyön pohjaksi. Sitä hyödyntämällä saatiin materiaali vastaamaan suomenkielistä versiota. Vapaaehtoistyöntekijät ovat toiminnan kulmakivi Prospect-toiminnassa mukana olevat omaiset ovat itse kokeneet vahvan halun olla paitsi toteuttamassa toimintaa, myös sitä kehittämässä ja markkinoimassa. Prospectryhmässä ohjaajia on aina kaksi, jotka ohjaavat ryhmään sisältyvän 10 tapaamiskertaa (90 minuuttia x 10= 15h) sisältävän kokonaisuuden. Vapaaehtoiset toimijat ovat olleet myös projektin tärkein voimavara ja resurssi niin projektin tukiryhmässä, projektin lisämoduulien kehittämistyössä, toiminnan markkinoinnissa (messut, eduskunta, jäsenjärjestöt, tilaisuuksien juonnot, esitelmät), ohjaajien kouluttamisessa ja materiaalin tekemisessä (ohjaajan opas, ohjaajankäsikirjan ruotsinkielelle kääntäminen, ohjaajamateriaalin oikolukeminen). Yksi Prospectryhmä edellyttää vapaaehtoistyön panosta n.80h/ohjaaja Jäsenyhdistyksissä Prospect-toimintaa toteuttamassa on valtakunnallisesti 66 vapaaehtoista, koulutettua Prospect-ryhmänohjaajaa alla olevan taulukon mukaisesti. Pääsääntöisesti ryhmänohjaajat ovat lähellä eläkeikää tai eläkkeellä olevia, mutta joukossa on myös joitakin työelämässä olevia ja yksittäisiä nuoria aikuisia. 14

15 Prospect-ryhmätoimintaa toteuttavat Omaisjärjestöt projektin aikana koulutetut uudet ohjaajat ohjaajien lukumäärä yht./alue Omaiset mielenterveystyön tukena Uusimaa 4 7 Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere 4 7 Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi 7 Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomi 3 6 Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjala 3 5 Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomi 4 6 Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomi 3 5 Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta-Häme 1 1 Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa 3 4 Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Karjala 2 Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Häme 2 6 Omaiset mielenterveystyön tukena Salon seutu 1 2 Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu 5 8 yht Kuvio: Prospect-ohjaajarekisteri Tavoitteen mukaisesti Prospect ryhmätoiminta on juurtunut hyvin alueellisten omaisyhdistysten toimintamuodoksi. Hankkeessa tarkasteltiin vapaaehtoistoimintaa myös resurssina ja mitä resursseja vapaaehtoistoiminnan organisoiminen edellyttää. Prospect-projekti on yhtenäistänyt omaiskentän vapaaehtoistoiminnan rakenteita ja lisännyt omaisten kokemusasiantuntijuutta sekä osallisuutta osana mielenterveysomaisten ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Projekti on tukenut jäsenyhdistyksiä vapaaehtoistoiminnan toteuttamisessa järjestämällä muun muassa säännöllisesti valtakunnallisia työnohjauksia ja koulutuksia sekä kehittämällä vapaaehtoistoimintaa tukevia materiaaleja. Prospectin kautta yhdistys on saanut uusia jäseniä, vaikuttavuutta sekä ennen kaikkea perustoiminnalle vahvuutta -Keskusliiton jäsenkysely 2013 Lisäksi projektissa luotiin sähköinen tietopankki, jossa materiaalit ovat helposti sisäänkirjautumisella Prospect-toimijoiden saatavilla (ulkopuolisilta estetty - vaatii rekisteröitymisen) ja jossa toimijat voivat jakaa kokemuksiaan myös keskustelupalstan kautta. Tähän internetpalveluun rekisteröityi 44 käyttäjää, joista 19 on työntekijöitä ja 25 ohjaajaa. 15

16 Askeleita mallin leviämiselle Prospect-ryhmämallin markkinointi julkiselle sektorille vaatii pitkäjänteistä työtä. Suunnitelmia omaisten Prospect-ryhmän käynnistämiselle julkiselle sektorille on ollut useilla paikkakunnilla ja alustavia neuvotteluja toiminnan käynnistämiseen vuoden aikana on tehty esim. Kanta- Hämeessä, Uudellamaalla ja Turun Ammattikorkeakoulun kanssa. Suuri haaste tavoitteessa oli toiminnan leviäminen hankkeelle laaditussa aikataulussa. Julkisella sektorilla ei projektin aikana varsinaisesti käynnistynyt yhtään Prospect-ryhmää eikä tavoite täyttynyt tältä osin. Tavoitetta kohti ei lähdetty kiirehtimään, vaan tärkeänä nähtiin vahvistaa jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminnan rakenteita ja resursseja riittävästi ennen kuin mallia lähdetään jalkauttamaan omaisyhdistyksistä ulospäin systemaattisesti. Jäsenyhdistykset toteuttavat Prospect-toiminnan lisäksi runsaasti muuta omaistoimintaa, joten projektille laadittu aikataulutus ja haaste mallin levittämiseen koettiin siitäkin syystä liian kiireelliseksi ja haasteelliseksi. Tärkeänä nähtiin, että yhdistykset keskittyvät ensin uusien ohjaajien saamiseen ja heidän kouluttamiseen ja mallin markkinointiin. Samalla he voivat käynnistää omien resurssien ja mahdollisuuksien pohjalta neuvottelut potentiaalisten yhteistyötahojen kanssa Prospecttoiminnan leviämiseen. Konkreettinen päätavoite lähitulevaisuuteen on juurruttaa omaisten tukemisen Prospect - vertaistukiryhmämalli laajemmin julkiselle ja kolmannelle sektorille. Tähän mahdollisuuden antaa projektissa työstetyt askelmerkit ja suunnitelmat. Jäsenyhdistysten työntekijöille suunnattujen neljän koulutustilaisuuden ja kahdentoista jäsenyhdistysvierailun myötä päätettiin käynnistää suunnittelutyö mallin leviämisen tueksi ja työstää omaistyön vapaaehtoistyön rakenteita siihen suuntaan, että mallin leviäminen tulee realistiseksi lähitulevaisuudessa. Osallistujia näissä tapaamisissa oli 4-20 henkilöä/tilaisuus, yhteensä 104 henkilöä. Tapaamisissa pohdittiin muun muassa mitä keinoja löytyy tavoitteen saavuttamiseksi, mistä saadaan uusia ryhmänohjaajia, heidän sitouttaminen toimintaan, ohjaajakoulutusten tukirakenteet, toiminnasta tiedottaminen, markkinointi ja mitkä tahot voisivat omalla alueella olla potentiaalisia yhteistyölle ja millä aikataululla. Lisäksi pohdittiin mitä tarvitaan alueellisesti toiminnan toteutumiseen, johon laadittiin konkreettisia suunnitelmia. Ensiaskeleita mallin jalkautumisesta saatiin myös siinä, että esimerkiksi yhdistysten yhteistyötahot tarjosivat Prospect-ryhmien käyttöön tilojaan (esim. Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa). Projektin aikana käynnistettiin lisäksi suunnittelutyötä Turun Ammattikorkeakoulun ja Kotkan 16

17 Mielenterveyspalveluiden kanssa. Markkinoinnissa hyödynnettiin hankkeen aikana saatuja Prospectmallin hyvinvointikyselyn tuloksia ja hankkeelle opinnäytetyönä saatua markkinointisuunnitelmaa (Heikkuri 2013). Turun Ammattikorkeakoulun kanssa tavoitteeksi asetettiin levittää oppilaitosverkostoissa tietoa toimintamallista, jossa korostuu yhteistoiminnallisuuden ja tietoisuuden lisääminen vapaaehtoisten, nykyisten ja tulevien ammattilaisten välillä. Oppilaitosorganisaation ja kolmannen sektorin vuoropuhelulla voidaan edistää omaistyön ymmärrystä ja vapaaehtoistyön rakenteiden turvaamista, vapaaehtoisten osallisuutta sekä omaisten kokemusasiantuntijuuden osallisuutta. Toimintoja tarkennetaan vuonna 2014 käynnistyvässä toiminnassa. 17

18 Tavoite 2): Projektin aikana tehdään Prospect-ryhmämalliin 3-5 uutta moduulia. Myös näiden moduulien tavoitteena on lisätä omaisten yksilöllistä hyvinvointia ja yhteiskunnallista toimijuutta. Lisäksi ne vahvistavat ja auttavat ylläpitämään kymmenen moduulin aikana aloitettua omaisen voimaantumisprosessia. 3. Omaiset Prospect+pioneerityön toteuttajina The Board was most impressed with the presentation on what we now call Prospect+ (plus), the extra five modules which have been developed by FINFAMI. From our side, EUFAMI is very pleased and is more than happy to endorse Prospect+ and promote it Kevin Jones Eufami Secretary General 11/2013 Eufami oli pohtinut useita vuosia lisämoduulien kehittämisen tarvetta omaisille suunnattuun Prospect- vertaistukiryhmämallin kymmenen perusmoduulin lisäksi. Prospect+ jatko-osa työstettiin Prospect-projektissa Eufamin myöntäessä luvan keskusliitolle niiden tekemiseen. Keskusliitolle lisämoduulien kehittäminen sopi hyvin, koska sen jäsenyhdistyksissä on Euroopan mittakaavassa erinomaista Prospect - osaamista. Lisämoduulien tekeminen pohjautuu täysin kokemusasiantuntijuuteen, jossa omaiset pääsivät yli omaisyhdistysrajojen, valtakunnallisesti kehittämään omaisten tukemisen ryhmämallia, joka levitetään jatkossa Suomeen ja Eufamin toimesta muualle Eurooppaan. Työskentely on myös vahvistanut Prospect-ryhmämallin juurtumista ja se on tuonut näkyväksi kokemusasiantuntijuuden merkittävyyttä. Seitsemän vapaaehtoista Prospect-ohjaajakouluttajaa on tehnyt arvokasta pioneerityötä Prospectmallin lisäosan kehittämisessä. Vapaaehtoistyöntekijät edustavat seuraavia jäsenyhdistyksiä: Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Tampere (2 osallistujaa) ja Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry (alussa 2 osallistujaa, myöhemmin 1). Ryhmässä on ollut 6 naista ja yksi mies. Heistä yksi on työikäinen ja muut ovat eläke-ikäisiä. Kaikilla työryhmän jäsenillä on vankka ja pitkä-aikainen kokemus Prospect-ryhmänohjaamisesta ja tämän lisäksi monilla on kokemusta ryhmänohjaamisesta tai omaistyöstä muutenkin. Työryhmän edustajat ovat arvostettuja käytännön omaistyön konkareita, jotka tuntevat suurta kiinnostusta ja motivaatiota paneutua omaisten hyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Kehittämistyö on pohjautunut vuosien saatossa saatuihin palautteisiin siitä, millaisia teemoja omaiset kokevat tarvitsevansa jatkotyöskentelyyn oman voimaantumisen polulla. Moduuleissa on nähty tarpeellisena käsitellä 18

19 perusprospectin mukaisesti keskeisiä mielenterveysomaisen prosessiin sisältyviä teemoja kuten omaisen syyllisyys, häpeä, elämänhallinta, ja vahvistaa mielenterveysomaista ylläpitämään asettamaansa muutosta sekä tukemaan rakentavaa vuorovaikutusta sairastuneen perheenjäsenen kanssa. Keskusliitto on kehittänyt ja testannut lisämoduuleja yhdessä jäsenyhdistysten kanssa levittäen niitä samanaikaisesti koko järjestöön. Juurtumista aktivoi se, että levittämistyössä avainasemassa ovat Prospect-ryhmänohjaajat. Heidän osallistumisensa Prospect-projektin tuotosten levittämiseen mahdollistaa sekä yhdistyskohtaisen että valtakunnallisen ja eurooppalaisen juurtumisen ja tuo näkyväksi omaisten kokemusasiantuntijuuden merkityksen järjestötoiminnassa ja mielenterveysomaistyön kehittämisessä. Prospect-projektin suunnittelijan koordinoima moduulityöryhmä kokoontui säännöllisesti koko projektin ajan, yhteensä 18 kertaa. Prospect+ kehittämistyö sisältänyt vapaaehtoistyötä yht tuntia kaikkien mielenterveysomaisten hyväksi Työryhmän kokoonpano osoittautui loistavaksi, sillä intuitiivinen, utelias ja avoin ilmapiiri mahdollisti antautumisen dialogiseen vuoropuheluun ja keskustelun virtaan heittäytymiseen. Tiimi kulki yhteisellä tutkimusmatkalla, jonka pohjana oli alkuperäinen Prospect-malli ja omaisten tuen tarpeet. Lisämoduulityön aloitus kouluttajakoulutuksen osana Aihealueiden koostamista ryhmäpalautteiden pohjalta, työn aikataulutuksesta sopiminen Teemojen ja moduulien määrän rajaaminen Taustamateriaalin selvittäminen ja läpikäyntiä Sisältöjen luomista ryhmäkokonaisuuteen (moduulit 11 ja 12) Moduulien 12 ja 13 työstämistä Moduulien 14 ja 15 työstämistä Kokonaisuuden läpikäyntiä, toiminnallisten menetelmien kokeilua, aikataulutuksen tarkistus Kokonaisuuden esitestausviikonloppu , pilotti-ohjaukset ja palautteiden keräys. Jäsenyhdistysten Prospect-ohjaajien koulutuspäivässä moduulien esitestausta ja arviointia (toiminnallisten menetelmien toimivuus). Pilottiryhmät omaisille 11/ : Jyväskylässä, Lahdessa, Tampereella, Vaasassa, Seinäjoella. Pilottiryhmien palautteiden koonti ja läpikäynti Lisämoduulien esittely Eufamin hallitukselle , saatu heiltä nimiehdotus Prospect+ Materiaalien muokkaus palautteiden pohjalta, kieliasun tarkistus , ja Kuvio: Prospect+ mallin kehittämistyön sisällöt ja aikataulu Prospect+ kokonaisuus esitestattiin Prospect-ryhmänohjaajien koulutustilaisuudessa, jonka jälkeen ne testattiin pilottiryhmissä Jyväskylässä, Lahdessa, Vaasassa, Seinäjoella ja Tampereella kaikkiaan 34:n omaisen toimesta. Testiryhmät kokoontuivat loppusyksyllä 2013 ympäri maatamme. Testiryhmissä 19

20 läpi käytiin kaikki 5 uutta moduulia, kerta viikossa tapaamistiheydellä, joissa osallistujat ja ohjaajat arvioivat jokaista moduulia erikseen ja kaikki osiot kokonaisuuden jälkeen. Näiden palautteiden pohjalta mallia ja materiaalia on vielä muokattu ja se saatetaan lopulliseen muotoonsa alkuvuonna Moduulit ja ohjeet niiden käyttöön jaetaan jäsenyhdistysten käyttöön ja ohjaajat saavat koulutusta uusien sisältöjen käyttöön mallin kehittäneiden omaisten toimesta. Prospect+ Moduulit Moduuli 11 - Prospect matka jatkuu Toisiin tutustuminen, lisämoduuli-kokonaisuuden sisäänajoa, osanottajat saadaan tuntemaan olonsa ryhmässä tervetulleeksi, arvostetuksi ja kotoisaksi. Kaikki saavat esitellä itsensä, kertoa miksi ovat mukana sekä kertoa toiveistaan kurssia kohtaan. Osanottajille kerrotaan kurssin rakenteesta ja kurssille laaditaan pelisäännöt. Moduuli 12- Omaisen kokema syyllisyys Käsitellään syyllisyyden ja syyllistämisen tunteita omaisten kokemusten kautta, jonka myötä vääränlainen syyllisyys vähenee. Vaikeidenkin tunteiden tunnistaminen ja käsittely on tärkeää, että ymmärtää paremmin näiden tunteiden vaikutuksia omiin tapoihin. Omaiset tekevät oivalluksia siitä, että tunteet ovat lahja ja tunteidenkäsittely on taito. Moduuli 13- Omaisen häpeän tunne Häpeä voi pahimmillaan eristää omaista ja vaikeuttaa hänen jokapäiväistä elämäänsä. Tämän moduulin myötä omainen oppii tunnistamaan erilaisia tilanteita, joissa kokee häpeää. Moduuli auttaa osanottajia käsittelemään häpeän tunnetta ja pohtivat oman panoksensa merkitystä häpeän tunteen hallinnassa ja oppivat huomaamaan, miten voi päästää irti haitallisesta häpeäntunteesta häpeänkaavusta. Moduuli 14 - Omaisen elämänhallinta - mitä se on? Miten otan vastaan elämän tuomia muutoksia?käsitellään kokemuksia siitä millaista kypsymistä itsessä on tapahtunut läheisen psyykkisen sairauden myötä. Tunnistetaan omaa hyvinvointia tukevia taitoja ja ajattelumalleja. Moduuli 15 - Minä nyt? Kootaan jokaiselle omaiselle sopiva, henkilökohtainen työkalupakki / minä nyt, jonka avulla voi turvata oman hyvinvointinsa muutostilanteissa. Samalla lopetusmoduulissa kootaan loppuarviointi ja päätetään yhteinen Prospect-matka. Tuodaan esille mahdollisuus lähteä mukaan Prospect-ryhmänohjaamiseen. Projektissa kehitetty Prospect+ ohjelma pitää sisällään 5 moduulia, joista jokaisen kesto on 90 minuuttia. Kokonaisuus on kaikkiaan 7,5 tunnin mittainen. Uudet moduulit ovat suunnattu kaikille mielenterveysomaisille, jotka ovat joko a) hiljattain osallistuneet Prospect-ryhmään (moduulit 1-10) tai b) ovat käyneet Prospect-ryhmäkokonaisuuden (1-10 moduulit) vuosia aikaisemmin. Jatkotapaamisissa ryhmän on mahdollista syventää keskustelua tietyistä erityisen tärkeiksi koetuista teemoista ja samalla myös ylläpitää alulle saatettua omaisen psyykkisen vahvistumisen prosessia. 20

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia yhdessä sen 17 jäsenyhdistyksen kanssa.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE

OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE TIINA SILVONEN JÄRVISEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY / OMAISOIVA TEIJA MATALAMÄKI FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY 16.4.2019 FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY Yksi Suomen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

PROSPECT PROJEKTIN SUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2013

PROSPECT PROJEKTIN SUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2013 PROSPECT PROJEKTIN SUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2013 - Omaisten Prospect vertaistukiryhmämallin levittäminen haja-asutusalueille ja lisämoduulien tekeminen ryhmämalliin Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli

Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toiminnassa ja myös yhdistyksessä toteutetussa Etsivä omaistyö -projektissa on toiminnan lähtökohtana omaislähtöisyys

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KOKEMUSTOIMIJOIDEN KOORDINOINTI 09/2018. SEIJA NYQVIST Vapaaehtoistyön koordinaattori Koordinator för frivilligarbete

KOKEMUSTOIMIJOIDEN KOORDINOINTI 09/2018. SEIJA NYQVIST Vapaaehtoistyön koordinaattori Koordinator för frivilligarbete KOKEMUSTOIMIJOIDEN KOORDINOINTI 09/2018 SEIJA NYQVIST Vapaaehtoistyön koordinaattori Koordinator för frivilligarbete VAASAN TOIMINTAMALLI Tarkoitus ja tarpeet Asiakasosallisuuden lisääminen ja mahdollistaminen.

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoinen Anu Arhippainen Vapaaehtoisen rooli kotoutumisessa Mikä vapaaehtoista motivoi? Vapaaehtoinen järjestön näkökulmasta Vapaaehtoisen tukena

Lisätiedot

#lupakertoa - asennekysely

#lupakertoa - asennekysely #lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Tavallisen ihmisen taidoin Palkatonta ja ei-ammatillista Vapaaehtoista Luotettavaa ja sitoutumista tehtävään Luottamuksellista (vaitiolo) Puolueetonta ja suvaitsevaa Tarvitsijan/autettavan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö

Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista MIPA-päätösseminaari 6.2.2019 Diak, Helsinki Jouni Tourunen Rakenne Tutkimusteemoittain -Taustaa: mitä tutkittu, mistä keskusteltu

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Syöpäyhdistys ry Sopeutumisvalmennustoiminta

Suomen Syöpäyhdistys ry Sopeutumisvalmennustoiminta Suomen Syöpäyhdistys ry Sopeutumisvalmennustoiminta SOSTE:n kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus RYHMÄ 2 31.1.2018 Marika Skyttä, kuntoutuksen asiantuntija, tutkija Suvi Pankakoski, projektikoordinaattori

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

TRUST hankeen OHRY II

TRUST hankeen OHRY II TRUST hankeen OHRY II 26.9.2016 1. Esityslista: 1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen 2. TRUST -hankkeen kevätkauden tulokset 3. Koulutuspakettien esittely 4. Monik ry:n puheenvuoro 5. TRUST

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön

Lisätiedot

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,

Lisätiedot

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut

Lisätiedot

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA KOKEILUN PERUSTIEDOT SATAOSAA Kokeilun kesto 1.3.2017 31.12.2018 Satakunnan mallit osallisuuteen

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1 SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIMYLLYT

TYÖHYVINVOINTIMYLLYT TYÖHYVINVOINTIKARTOITUS TYÖHYVINVOINTIMYLLYT STRATEGINEN TYÖHYVINVOINTI JOHTAMINEN TYÖSSÄ JAKSAMINEN KOGNITIIVINEN ERGONOMIA M i k s i h y v i n v o i n t i k a r t o i t u s? Yhä useampi yritys on huomannut

Lisätiedot

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kokijasta asiantuntijaksi

Kokijasta asiantuntijaksi Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot