1. TOIMINTAVUOSI SOSIAALINEN LOMATOIMINTA Hakijoiden ja lomalaisten kuvaus Lomaviikot lomamuodoittain...

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAVUOSI SOSIAALINEN LOMATOIMINTA Hakijoiden ja lomalaisten kuvaus Lomaviikot lomamuodoittain Lomapaikat MAASEUDUN TUKIHENKILÖVERKON TOIMINTA TIEDOTTAMINEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ TALOUS KEHITTÄMINEN JA TOIMINNAN ARVIOINTI RISKIT JA MAHDOLLISUUDET YHTEISTYÖ LIITTEET... 15

3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry osoitti historiansa 61. toimintavuoden aikana kykynsä uudistua. Järjestö käynnisti heti alkuvuodesta strategiaprosessin, jonka tarkoituksena oli etsiä MTLH:n toiminnalle uusia tulevaisuuden tavoitteita. Prosessi tempaisi mukaansa niin meidät luottamushenkilöt kuin koko henkilöstön. Strategiatyön lopputuloksena syntyi asiakirja, joka kurkottaa vuoteen 2021 teemoilla hyvinvointi, terveys, vertaisuus ja vapaaehtoisuus. Perinteisen lomatoiminnan rinnalle löysimme uusia ja innovatiivisia suomalaisten hyvinvointia tukevia toimintamuotoja. Jatkossa kokeilemme avomuotoisia lomia ja hyödynnämme uusia virtuaalisia ympäristöjä tukeaksemme yhä useamman suomalaisen hyvinvointia. Tärkeässä roolissa jatkossakin on maaseudun tukihenkilötoiminnan ja monimuotoisen vertaistuen tarjoaminen kriisejä kohtaaville maatalousyrittäjille ja muille haja-asutusalueiden asukkaille. Erityisen kiinnostavaa oli strategiatyöpajoissamme syntynyt oivallus siitä, kuinka paljon järjestöllämme on sosiaalisen lomatoiminnan kautta syntynyttä tietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden uhkatekijöistä. Teimme samassa yhteydessä linjauksen siitä, että velvollisuutemme on jatkossa hyödyntää tätä tietovarantoa tutkimusten muodossa ja osallistua tutkimustulosten kautta myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ensimmäiset askeleet tutkitun tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä otettiin syksyllä, kun yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa selvitimme perhelomille osallistuneiden perheiden käsityksiä lomien vaikutuksista. Uusi strategia edellytti muutoksia myös Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n sääntöihin. Sekä strategia että sen pohjalta uudistetut säännöt hyväksyttiin yleisissä kokouksissa yksimielisesti. Tämä oli osoitus siitä, että valittu uusi suunta on saanut jäsenyhteisöjen luottamuksen. Kuten tiedetään, maamme taloudella on mennyt heikosti jo usean vuoden ajan. Tämä näkyi myös sosiaalisten lomien entistä suurempina hakijamäärinä. Valitettavasti pystymme nykyresursseilla tarjoamaan sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein myönnetyn lomatuen vain noin puolelle hakijoista. Haluan kiittää niin rahoittajaa Raha-automaattiyhdistystä, lomapaikkoja, jäsenyhteisöjämme sekä muita yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä vuoden 2015 aikana. Iso kiitos toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta kuuluu tietysti ennen kaikkea sitoutuneelle henkilöstöllemme! Uutena puheenjohtajana haluan kiittää jäsenyhteisöjämme luottamuksesta niiden valittua minut Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n puheenjohtajaksi. Edeltäjäni Merja Uusitalon johdolla MTLH:sta on tullut arvostettu ja ajan hermolla elävä järjestö. MTLH:n toiminta tavoittaa kymmeniä tuhansia suomalaisia. Tarjoamme heille mahdollisuuksia lomaan, virkistykseen ja vertaistukeen entistä monipuolisemmalla toiminnalla. Kiitokset Merjalle koko järjestön puolesta kuluneista vuosista ja valtavasta panoksestasi sosiaalisen lomatoiminnan kehittämisessä sekä suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tästä on hyvä jatkaa! Anssi Kemppi puheenjohtaja

4

5 1. TOIMINTAVUOSI 2015 Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kulunut toimintavuosi on ollut tulevaisuuteen tähtäävä vuosi. Sääntöuudistus tehtiin alkuvuodesta ja uudet säännöt astuivat voimaan kesällä Uudistettujen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää sosiaalista lomatoimintaa, kehittää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tehdä vaikuttamistyötä ja kerätä varoja toimeenpanemalla asianomaisella luvalla arpajaisia, myyjäisiä ja keräyksiä sekä antaa tukea ja ohjausta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja tuottaa tietoa hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Yhdistyksessä valmisteltiin uusi strategia ja arvot vuoteen Arvoja ovat avoimuus, kunnioitus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja välittäminen. Arvot toteutuvat vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä hallinnollisissa päätöksissä. Toimintaa kehitetään, johdetaan ja ylläpidetään sytyttävän toimintatavan ydinasioiden pohjalta, joita ovat tekemisen ilo, arvostava kohtaaminen, kannustus sekä vapaus ja vastuu. Järjestön toimipaikka on Helsinki ja toiminta on valtakunnallista toimintaa. MTLH:n toiminta on kokonaan RAY:n rahoittamaa toimintaa. Konkreettisia toimintamuotoja ovat olleet sosiaalinen lomatoiminta ja Maaseudun Tukihenkilöverkon vapaaehtoistoiminnan koordinointi. Lisäksi MTLH hallinnoi lomajärjestöjen yhteistä sähköistä asiakasrekisteriä LOTU:a. Lomajärjestöjen edustajista ja Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys edustajasta on ollut työryhmä, joka seuraa ja kehittää yhteistä asiakashallintaohjelmaa LOTU:a. Lomaa hakeneiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta reilulla kahdella tuhannella hakijalla. Lomatuen saaja maksaa omavastuuosuuden lomastaan. Tuettujen lomien merkitys yksinäisyyden lieventäjänä, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä on ollut merkittävä. Tavoitteelliset erilaisille kohderyhmille järjestetyt lomat ovat olleet ohjattuja ja ohjelmallisia. Järjestöjen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä lomien onnistumiseksi erityisryhmille. Lomapaikkojen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut jatkuvaa ja välitöntä. Lomia toteutettiin 33 eri lomapaikassa. Maaseudun tukihenkilöverkon toiminta perustuu vapaaehtoisten tekemään tukihenkilötyöhön ja verkon koordinoimaan koulutukseen. Auttamiskontaktit lisääntyivät kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2015 toimintaa voidaan kuvata uudistamisen ja kehittämisen vuodeksi myös tukihenkilöverkossa. Työyhteisön kehittämisprosessiin saatiin Työsuojelurahaston apuraha ja prosessin veti konsultti Juha Siitonen. Sähköisen asiakashallintarekisterin LOTU:n hallinnointi siirtyi vuoden 2015 alusta Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry:ltä MTLH:lle hallinnoitavaksi. Hallinnointi, järjestöjen yhteiset kehittämistarpeet ja yhteydet palveluntarjoajan Visma Consulting kanssa hoidetaan muun työn ohella. 4

6 2. SOSIAALINEN LOMATOIMINTA Lomatoiminta on tuettujen lomien suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä erilaisille kohderyhmille. Kohderyhminä ovat vuoden aikana olleet eri-ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa oleva henkilöt, lapsiperheet, omaishoitajat, eläkeläiset, erilaiset potilas- ja vammaisryhmät sekä työikäiset. Toimistotyö on painottunut päivittäiseen asiakaspalveluun, ohjaukseen ja neuvontaan. Ohjauksen määrä on noussut vuosi vuodelta. Työ on myös kuuntelemista ja yksinäisyyden lievittämistä. Osa kontakteista on sähköpostiviestejä ja niihin vastaamista. Lomasihteerit kirjaavat hakemukset lomaohjelmaan, tekevät lomavalinnat ja muodostavat ryhmät sekä pitävät yhteyttä lomapaikkoihin. Erityislomien asiakkaisiin ollaan usein yhteydessä avun tarvetta määriteltäessä tai arvioitaessa loman sopivuutta. Lisäksi erityislomissa tehdään jokaisessa ryhmässä yksilöllistä avun tarpeen arviointia yhdessä järjestön, lomapaikan ja hakijan kanssa. Lomien toteutusta seurataan asiakaspalautteiden avulla. Palautekoosteet saadaan ryhmittäin. Vuoden 2015 lomien varaus ja vuosiohjelma suunniteltiin jo edellisvuoden kesällä. Lomaryhmiä peruuntui vuoden aikana 105 viikkoa, ja ohjelmaa päivitettiin pitkin vuotta tarpeita vastaavaksi. MTLH:n toiminta on vahvasti yhteistyöpainotteista erilaisten järjestöjen, palveluntuottajien ja muiden verkostojen kanssa. Vuoden 2015 aikana järjestettiin 595 tuettua lomaviikkoa 33 eri palveluntuottajan kanssa. Hakemuksia tuli vuoden aikana kpl, joissa yksittäisiä hakijoita oli henkilöä. Loma myönnettiin henkilölle (50,37 %) Uusia lomalaisia oli henkilöä, lomalaisista 71 %. Lomalla olleista aikuisia oli henkilöä ja lapsia henkilöä. Lomansa peruuttaneita oli henkilöä. Tuettuja lomia pystyttiin myöntämään vähemmän kuin edellisenä vuonna. Loman hakijoita oli reilut pari tuhatta enemmän kuin edellisenä vuonna. Syynä myönnettyjen lomien vähenemiseen oli se, että siirtyvää avustusta oli käytettävissä vähemmän kuin edellisenä vuonna ja omavastuuosuuksien kohtuullistamisia oli edellisvuosia enemmän. Lisäksi perhelomia on enemmän kuin edellisvuosina ja siitä syystä omavastuuosuuksia kertyi aiempaa vähemmän. Järjestön monipuolisen tiedottamisen ja yhteistyön avulla saavutettiin erityiset kohderyhmät. Yhteistyökumppaneille järjestettiin neuvottelutilaisuus tammikuussa, jossa käsiteltiin tuettujen lomien toimintatapoja. Yhteistyössä ja asiakaspalvelussa tavoitteisiin pääsemistä edisti työnjako tiimeinä. Järjestössä toteutettiin jatkuvaa seurantaa toiminnan toteutuksesta. Loman omavastuuosuutta oli jokaisen lomasihteerin mahdollista omalla päätöksellään perustellusti (rahan puute) kohtuullistaa 50 / loma. Työttömien, pienituloisten yksinhuoltajien ja muutaman järjestön sekä joulunlomat olivatkin lähtökohtaisesti 50 / loma/aikuinen. Jouluksi järjestettiin lisäksi erityisesti perheille lisälomia vuoden aikaan peruuntuneiden lomien tilalle tai ilmaispaikoista säästyneillä rahoilla. 5

7 2.1. Hakijoiden ja lomalaisten kuvaus Ensikertalaisia lomalaisia toimintavuoden aikana oli henkilöä (4 611 hakemusta). Muutoin loman saaneet perustelivat lomatarpeensa seuraavasti: sosiaaliset perusteet yhteensä , fyysinen sairaus yhteensä 9 426, mielenterveysongelmat 2 766, omaishoito 1085, taloudelliset perusteet ja alle 1400 tulot olivat lomalaisella. Luvut ovat hakemuskohtaisia päähakijan mukaan laskettu. Hakijoiden ja lomalaisten tulotaso on alhainen. Alle köyhyysrajan tulot on (alle 1400 / kk) yli 75 % lomalaisista. Kaiken kaikkiaan voidaan tilastoista nähdä se, että hakijoiden elämäntilanteet ovat moni ilmeisiä ja ihmiset sinnittelevät haasteellisissa tilanteissa. Lomalaisista naisia oli (hakijoista naisia ) ja miehiä oli (hakijoista miehiä ). Lomatuen sai 51 % hakijoista. Eniten lomalaisia sekä hakijoita oli alle 17- vuotiaitten ikäryhmässä ja toiseksi eniten yli 63- vuotiaitten ikäryhmässä. Merkille pantavaa on myös suuri mieshakijoiden määrä. Lomalaisista lapsia oli 6685, aikuisikäisiä 5688 ja eläkeläisiä Lomatoiminta on valtakunnallista toimintaa. Lomista ilmoitetaan maakunnallisissa lehdissä ja lomia toteutetaan eri puolilla Suomea olevissa lomakohteissa. Eniten hakijoita ja loman saaneita oli Länsi-Suomesta ja toiseksi eniten Etelä-Suomesta. Järjestö on perinteisesti ilmoittanut alueellisissa julkaisuissa ja pyrkinyt tavoittamaan haja-asutusalueilla olevat. Lomatuen saaneiden ammattijakauma on muuttunut vuosien mittaan. Ei tietoa olevien luvussa on mukana lapset. Palkansaajien määrä on lisääntynyt (2 165), samoin työttömien (891) ja eläkeläisten (6772) Lomaviikot lomamuodoittain Tuettujen lomien toteutus lomamuodoittain jaetaan kohderyhmän ja sisällön mukaisesti. Lomatoiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää työtä. Pääpaino MTLH:n vuoden 2015 lomatoiminnassa oli omaishoitajalomissa, lapsiperhelomissa, eläkeläis- ja potilasryhmälomissa. Yleishaussa olevia lomia toteutui 255 (8821 lomalaista) ja yhteistyölomia yrittäjien, eläkeläis-, vammais-, omaishoitaja- ja potilasjärjestöjen tai paikallisyhdistysten kanssa toteutui 340 (9693 lomalaista). Kulut yleishaussa olevien aikuisten lomiin oli , perhelomiin , eläkeikäisten lomiin ja yhteistyölomiin Lapsiperheille suunnattuja perhelomia toteutettiin koulujen loma-aikoina. Yleishaussa olevia perhelomia toteutui vuoden aikana yhteensä 172 ja järjestöperhelomia 50. Lomakohteet olivat lapsiperheille majoituksen ja ohjelman puolesta sopivat kohteet. Lomilla järjestettiin ohjelmaa koko perheelle sekä omaa ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Kaikkiaan eläkeläislomia toteutui toimintavuoden aikana 125 lomaviikkoa, luvussa on mukana eläkeläisyhdistykset. Lomien sisältö muodostui ohjatusta liikunnasta, luennoista sekä aktivoivasta virikeohjelmasta. 6

8 Työikäisten lomaviikkoja toteutui vuoden aikana 42. Lomat ovat työkyvyn ylläpitämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen suunnattuja lomaviikkoja. Kohdennettuina lomina oli erityisesti yrittäjille, maatalousyrittäjille, journalisteille sekä työttömille ja peliriippuvuudesta toipuville. Omaishoitajalomateemalla olevia lomia toteutui vuoden aikana 19. Ainakin 15 omaishoitajalomaa toteutui voimaa vertaisuudesta teeman alla. Yhteisiä lomia hoidettavan kanssa toteutui 26. Erilaisille potilasjärjestöjen ja yhdistysten kanssa yhteistyössä toteutui Voimaa vertaisuudesta lomia aikuisille 161 ja perheille 50. Yhteistyökumppaneina oli 60 valtakunnallista järjestöä. Valtakunnallisista järjestöistä keskeisimpiä olivat Aivo-, Epilepsia-, Hengitys-, Invalidi-, Kuulo-, Lihastauti-, Neuro-, Parkinson- ja Reumaliitto. Muisti-, Sydän ja FINFAMI liitot järjestävät lomia yhdistystensä kautta. Usealla lomalla oli mukana yhdistyksen työntekijä, vertaisohjaaja tai lomaohjaaja. Uusperheiden liiton perhelomat, monikkoperheiden lomat, perhehoitoliiton lomat ja yhdenhuoltajaliiton perhelomat olivat erittäin kysyttyjä lomaviikkoja. Maahanmuuttajalomia toteutettiin 5 viikkoa Inkerikeskuksen kanssa inkeriläisille paluumuuttajille. Yhdistyksen tai järjestön edustat, vertaisohjaajat sekä hoitajaksi lomalle tulevan maksut lomapaikkaan maksoi lomajärjestö tai siihen käytettiin sopimuksen mukaista ilmaispaikkaa Lomapaikat Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto osti vuoden 2015 lomat eri puolella Suomea sijaitsevilta lomakohteilta. Lomia toteutettiin kertomusvuoden aikana alueellisesti ja asiakastarpeen mukaisesti eri puolilla maata 33 eri lomakohteesta. Lomien järjestäminen siten, että saavutettavuus oli kohtuullinen ja palvelut sopivia, oli joissakin erityisryhmissä haasteellista. Lomaryhmiä jouduttiin peruuttamaan noin 107 viikkoa. Peruutusten syynä oli lomapaikan sopimattomuus ko. ryhmälle tai liian vähäinen hakijamäärä. Lomaryhmien kokoa suurennettiin ja uusia ryhmiä perustettiin tarpeen mukaan, esim. jouluksi perustettiin lisäviikkoja. 7

9 1.AAGROUP/ Hotelli Kajaani 4 ryhmää / 0,68 % 62 lomalaista / 0,18% 2.Anttolanhovi/ Verve 3 ryhmää/ 0,51% 43 lomalaista / 0,23 % 3.HealthLake/ Herttuan kunt.keskus 2 ryhmää/ 0,34 % 53 lomalaista / 0,29 % 4..Hotelli Rantakalla 3 ryhmää/ 0,50 % 80 lomalaista / 0,43 % 5. Hotelli Siikaranta 5 ryhmää/ 0,84 % 85 lomalaista / 0,46 % 6. Hotelli Ylläsrinne 27 ryhmää / 4,54 % 981 lomalaista/ 4,32 % 7. Härmän Kuntokeskus 30 ryhmää / 5,04 % 1261 lomalaista/ 6,28 % 8.Ikaalisten Kylpylä 4 ryhmää/ 0,67 % 135 lomalaista/ 0,73 % 9. Imatran Kylpylä 3 ryhmää/ 0,50 % 67 lomalaista/ 0,36 % 10. Kansanlääkintäkeskus Kaustinen 3 ryhmää/ 0,50 % 83 lomalaista/ 0,45 % 11. Kk.kunto OY/ LPR:n kylpylä 1 ryhmä/ 0,17 % 17 lomalaista/ 0,09 % 12. Kopolan kurssikeskus 5 ryhmää/ 0,84 % 104 lomalaista/ 0,56 % 13. Kruunupuisto 2 ryhmää/ 0,34 % 33 lomalaista/ 0,18 % 14. Kunnonpaikka 94 ryhmää/ 15,78 % lomalaista/ 6,67 % 15. Kuntoutumiskeskus Apila 8 ryhmää/ 1,35 % 141 lomalaista/ 0,75 % 16. Kuortaneen Urheiluopisto 42 ryhmää/ 7,06 % 2005 lomalaista/ 10,78 % 17. Kylpylä Kivitippu 42 ryhmää/ 7,06 % 1280 lomalaista/ 6,85 % 18. Kylpylähotelli Kuntoranta 32 ryhmää/ 5,38 % 842 lomalaista/ 4,56 % 19. Kylpylähotelli Peurunka 8 ryhmää/ 1,34 % 418 lomalaista/ 2,26 % 20. Kylpylähotelli Rauhalahti 6 ryhmää/ 1,01 % 227 lomalaista/ 1,23 % 21. Kylpylähotelli Sani 117 ryhmää/ 19,61 % lomalaista/ 17 % 22. Kylpylähotelli Summassaari 15 ryhmää/ 2,52 % 363 lomalaista/ 1,96 % 23. Kymen Hoito- ja Kunt. HOIKU 1 ryhmää/ 0,17 % 25 lomalaista/ 0,14 % 24. Kyyhkylä/Mikkeli 28 ryhmää/ 4,7 % 538 lomalaista/ 2,91 % 25. Kyyhkylä/Savonlinna 2 ryhmää/ 0,34 % 46 lomalaista/ 0,25 % 26. Lamminniemen Hyvinvointikeskus 6 ryhmää/ 1,01 % 107 lomalaista/ 0,62 % 27. Lautsian Lomakeskus Oy 1 ryhmä/ 0,17 % 30 lomalaista/ 0,16 % 28. Rokua Health & Spa 5 ryhmää/ 0,84 % 79 lomalaista/ 0,43 % 29. Runnin Kylpylä Oy 33 ryhmää/ 5,55% 846 lomalaista/ 4,17% 30.Vuokatin Urheiluopisto 7 ryhmää/ 1,18 % 312 lomalaista/ 1,56 % 31. Yyterin Kylpylä 55 ryhmää/ 9,24 % 623 lomalaista/ 3,37 % YHTEENSÄ 595 ryhmää / 100 % lomalaista/ 100,00 % 8

10 3. MAASEUDUN TUKIHENKILÖVERKON TOIMINTA Maaseudun tukihenkilöverkon toiminnassa oli uudistusten vuosi. Koordinaattorina on toiminut FM Maija Mielonen, joka organisoi toimintaa. Projektityöntekijänä lokakuusta alkaen on toiminut FM Henna Hietakangas, joka vastaa kohderyhmäselvityksen tekemisestä ja 20-vuotisjuhlavuoden muistelujen kokoamisesta. Tukihenkilöverkon sivutoimisena kouluttajana on toiminut ThM. Eija Himanen. Tukihenkilöverkon toiminnan kehittämisestä ja linjauksista vastaa verkon ohjausryhmä, joka koostuu taustajärjestöjen ja Tukihenkilöverkon edustajista. Ohjausryhmään kuuluivat vuonna 2015 Kirkon Diakonia- ja Yhteiskuntayksikkö, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Maa- ja Kotitalousnaisten Keskus/ProAgria, Maaseudun Sivistysliitto (MSL), Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry., Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), Suomen Mielenterveysseura (SMS), Työterveyslaitos (TTL) sekä Svenska Landbruksproducenternas Centralförbundet (SLC). Ohjausryhmä kokoontui kolme (3) kertaa. Työvaliokunta kokoontui 4 kertaa. Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta riippumatta. Tukihenkilö on maaseudun olosuhteet tunteva vapaaehtoinen, tehtävään koulutettu auttaja, jolle voi puhua ja jonka kanssa voi etsiä ulospääsyä vaikeista tilanteista. Tukeminen on kuulemista, keskustelemista ja rinnalla kulkemista. Tuen saaminen on luottamuksellista. Toiminnassa on mukana 180 aktiivista tukihenkilöä. Vuonna 2015 Maaseudun tukihenkilöverkon tukikontakteja oli 1498 kappaletta. Tukihenkilökohtaamisten määrä on noussut parilla sadalla kohtaamisella, yht kpl. Aluetapaamisia on ollut vuoden aikana 23 kpl ja emäntäryhmät ovat tavanneet viisi kertaa. Tukihenkilöistä kymmenen on mukana Tukinet:in toiminnassa ja vastausmääriä 277 kpl. Verkko on järjestänyt kuusi koulutustilaisuutta vuoden aikana, joissa osallistujia on ollut yhteensä 117. Vuoden aikana on tehty sidosryhmäkysely sekä aloitettu kohderyhmäkysely. Tukihenkilöverkon toimintaa käytiin esittelemässä noin 25 sidosryhmätilaisuudessa. Tukikontaktit ovat olleet yli 52 % puhelimitse tapahtuvia, tapaamisia yli 42 % ja sähköpostitse tuettiin yli 5 % verran. Yhteydenotoissa painottuivat fyysiset sairaudet, ihmissuhdeongelmat, arkipäivän vaikeudet ja mielenterveysongelmat. Seuraavaksi tulivat yksinäisyys, työn vaativuuteen ja monipuolisuuteen liittyvät kysymykset sekä taloudelliset ongelmat. Tukihenkilöverkon toiminta maakunnissa perustuu aluetoimintaan. Toiminnallisia alueita on 18 kappaletta. Vuonna 2015 aluevastaavia oli 15. Aluetapaamisia järjestettiin yhteensä 24 kappaletta (v. 2014: 25 kappaletta) ja osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 157 henkilöä. (v. 2014: 195 henkilöä) Keskimäärin aluetapaamisiin osallistui seitsemän henkilöä. (v. 2014: 8 henkilöä) 9

11 Aluevastaavat tekivät välitöntä työtä 96,5 tuntia (vuonna 2014: 163 tuntia) ja välillistä työtä 320 tuntia (vuonna 2014: 373 tuntia). Yhteensä aluevastaavien tekemää työtä kertyi 416,5 tuntia (vuonna 2014: 536 tuntia). Tukihenkilöiden peruskoulutuksia järjestettiin vuonna 2015 kaksi kappaletta. Suomenkielinen peruskoulutus järjestettiin maaliskuussa. Koulutukseen osallistui kahdeksan (8) henkilöä. Ruotsinkielinen peruskoulutus järjestettiin lokakuussa. Koulutukseen osallistui yksitoista (11) henkilöä. Jatkokoulutusta järjestetään peruskoulutuksen käyneille tukihenkilöille. Jatkokoulutuksella edistetään tukihenkilön osaamista, ylläpidetään asiantuntemusta sekä tuetaan jaksamista. Tukihenkilöpäivät järjestettiin huhtikuussa ja sisältökoulutus marraskuussa, osallistujia oli yht. 80 henkilöä. Tukinet-koulutus järjestettiin syyskuussa. Alueilla järjestettiin koulutustilaisuuksia koordinaattorin ja kouluttajan toimesta syksyn aikana. Vuoden 2015 aikana Tukihenkilöverkon kotisivut uudistuivat ja verkolle avattiin toinen verkkotunnus Lisäksi luotiin uutta tiedotusmateriaalia sekä avattiin omat Facebook-sivut. 4. TIEDOTTAMINEN Lomaesitteitä painettiin kpl. Esitteitä lähetettiin suoraan yksityishenkilöille, jäsenja yhteistyöjärjestöille, kuntien palvelupisteisiin, seurakuntiin, muille järjestöille. Lomista tiedotettiin lehti-ilmoituksin valtakunnallisissa ja maakunnallisissa lehdissä sekä joissakin ilmaisjakelulehdissä. Omaishoitaja- ja potilasjärjestöt tiedottivat yhteistyölomista omissa julkaisuissaan. Suomen Yrittäjät markkinoivat yrittäjälomia Suomen Yrittäjät - lehdessä, jäsenjärjestöjensä julkaisuissa ja tiedotteissa. Järjestön omat kotisivut ja facebook- sivut toimivat tehokkaasti ilmoituskanavana. Kotisivujen kautta on ollut mahdollisuus päästä lomakalenteriin ja sähköiseen hakemuslomakkeeseen tai sieltä voi tulostaa hakemuslomakeen. Kotisivuilta oli linkit myös lomapaikkoihin, mahdollisuus antaa lomapalaute sekä lähettää se suoraan lomajärjestöön. Lomajärjestöillä on ollut yhteinen nettisivusto, josta on linkit järjestöjen omille sivuille. Hakemuksista yli puolet tulee jo sähköisenä. Maaseudun Tukihenkilöverkolla on oma suomenkielinen ja ruotsinkielinen esitteensä. Esitteitä lähetettiin eri toimipisteisiin ja tilaisuuksiin. Tukihenkilöverkon omat kotisivut, myös ruotsinkieliset toimivat tiedotuskanavana ja Facebook-sivut otettiin käyttöön viime vuoden aikana. Lisäksi tukihenkilöille lähetettiin tiedote useamman kerran vuoden aikana. Uudesta Maaseutupuhelimesta tiedotettiin monessa eri tiedotuskanavassa. Lomatoiminnalla ja Tukihenkilöverkolla oli useita yhteisiä lehti-ilmoituksia sekä yhteisesiintymisiä messuilla. 10

12 5. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n puheenjohtajana toimintavuonna 2015 toimi Sosiaalineuvos Merja Uusitalo ja varapuheenjohtajana järjestöpäällikkö Anssi Kemppi. Hallituksen muut jäsenet olivat ylilääkäri Marjut Frantsi- Lankia, toiminnanjohtaja Hanna Mattila, ESh Sari Palmu, hallintopäällikkö Merja Perälä, toiminnanjohtaja Jukka Salminen, johtaja Timo Sipilä ja järjestöjohtaja Anna Tamminen. Hallituksen kokouksia vuoden aikana oli 9. Keskeisiä asioita vuoden aikana oli sääntöuudistus, strategian laatiminen, toiminnanjohtajan valintaprosessi ja lomatoiminnan sekä Maaseudun Tukihenkilöverkon hallinnointi. Jäsenjärjestöjä vuoden vaihteessa oli 23. Sääntömääräisiä yleiskokouksia pidettiin kaksi. Merja Uusitalo luopui puheenjohtajan tehtävästä ja syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Anssi Kempin ja uudeksi hallituksen jäseneksi Kempin tilalle Kristiina Ruuskasen. Järjestö haki sosiaalineuvoksen arvonimeä pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Merja Uusitalolle. Toukokuun alussa presidentti myönsi arvonimen ja luovutus tapahtui elokuun lopussa Helsingissä. Vuoden aikana henkilöstössä oli pieniä muutoksia. Järjestön palveluksessa olivat lomasihteerit Anne Aulonen, Leena Lindell, Liisa Moilanen (äitiysloma alkaen, sijaisena Erja Puumala), Jyrki Nurmi, taloussihteeri Maarit Kainulainen ja tiedottaja Sirpa Otava. Kesätyössä oli Lotta Tervo ja sairausloman sijaisena Johanna Utriainen. Maaseudun Tukihenkilöverkon koordinaattorina toimi Maija Mielonen ja projektityöntekijänä on ollut lokakuusta alkaen Henna Hietakangas ja sivutoimisen kouluttajana on toiminut Eija Himanen. Järjestön toiminnanjohtajana on toiminut Airi Tella ja uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin TtM Anne Ylönen ( alkaen). IT- sopimus on Provol Oy:n kanssa. Toimitilojen siivous on ostettu Piuski ky:lta. Taloushallintopalvelusopimus on Tilitoimisto Jarmo Castren Oy:n kanssa. Tilintarkastuspalvelut on ostettu KHT Raimo Hakolalta. Hallinnollisesti merkittävämpiä toimia olivat lomatoiminnan kilpailutusprosessi vuosille ja tilitoimistokilpailutus vuodelle 2016 (1+1 optio). Uudeksi tilitoimistoksi valittiin vuoden 2016 alusta Administer Oy. 6. TALOUS Tilinpäätöstietoihin sisältyy kaikki neljä erilaista työmuotoa, Sosiaalinen lomatoiminta, LOTU- sähköinen asiakashallintarekisteri, Työyhteisön kehittäminen ja Maaseudun Tukihenkilöverkko. Vuoden 2015 tilikauden tulos on 9 961,03. Ray:n avusta oli käytössä kaikkiaan ,80, josta edelliseltä kaudelta siirtynyttä avustusta ,80. Seuraavalla vuodelle siirtyvää avustusta on , 08. Lomatoiminnan siirtyvä osuus on , 76 ja Maaseudun Tukihenkilöverkon osalta , 32. Vuoden 2015 aikana asiakasmaksuja kertyi ,54. Kaiken kaikkiaan tuotot olivat yhteensä ,26. 11

13 Suurin kuluerä oli käyttömaksut, lomatoiminnan ,21 ja tukihenkilöverkon toimintakuluissa ,08. LOTUN osalta kehittämistyön ja ylläpidon kulut olivat Henkilöstökuluja oli yhteensä ,16. Taseen loppusumma oli ,35. Maksuvalmius oli hyvä vuoden aikana ja yhdistyksen likviditeetti vuoden lopussa oli , KEHITTÄMINEN JA TOIMINNAN ARVIOINTI Yksi toiminnan kehittämisen painopisteistä on ollut sisäisten toimintatapojen kehittäminen. Työntekijät ovat käsitelleet lomat yksin ja tiimeinä. Näin on ollut mahdollisuus konsultoida ja myös sijaistaa loma-aikoina. Toimintatapojen yhtenäistämiseen luotiin yhteinen käsikirja. Samalla käsiteltiin lomavalintakriteereitä. Työntekijät osallistuivat ulkopuolisiin koulutuksiin mielenkiintonsa perusteella ja työntekijät ovat osallistuneet syksystä alkaen ryhmätyönohjaukseen. Toiminnan kehittämiseksi tehtiin selvitys Kuntoutussäätiön kanssa yhteistyössä. Selvityksessä tarkasteltiin perhelomalaisten hakemisen perusteita ja kysyttiin vielä loman jälkeen palautetta. Tuloksissa todettiin, että lomat kohdentuivat eniten tukea tarvitseville ja loman merkitys perheille oli suuri. Vaikutukset perhesuhteisiin oli merkittävimmät. Laurean sosiaalialan opiskelijat tekivät sidosryhmiin kohdistuvan selvityksen. Sidosryhmäkyselyt lähetettiin lomakohteille ja yhteistyöjärjestöille. Tuloksissa todettiin, että yhteistyö on välttämätöntä monen erityisryhmän kohdalla ja lomat merkittäviä asiakkaille. Enemmän toivottiin sitä, että päästäisiin vaikuttamaan lomapaikkavalintaan. Yhteistyö koettiin mutkattomaksi ja selkeäksi. MTLH osti erikseen sähköisen dokumentinhallinnan eli arkistointi mahdollisuuden LOTUohjelmaan. Vuoden 2015 paperiset hakemukset skannattiin ohjelmaan ja työ rationalisoitui. Lisäksi kaikkien yhteiset kehittämistarpeet toteutettiin pitkin vuotta. Kaikilta lomalaisilta on pyydetty lomapalautteet sähköisesti. Palautteita saatiin kpl. Osassa lomakohteita lomia oli vähän ja joistakin ryhmistä yhteistyökumppani keräsi omat palautteensa ja näistä lomajärjestöllä ei ole tietoa. Eniten palautteita tuli Kalajoen kylpylähotelli Sanista, Kylpylähotelli Kunnonpaikasta ja Kylpylä Kivitipusta. Palautteiden määrä on verrannollinen lomalaisten määrään. Lähes kaikista lomapaikoista tuli asiakaspalautteita. Palautteita antaneista lomaa vietti yli henkilöä puolison kanssa, yksin lähes 2000 henkilöä ja perheenä noin Palautteissa kysyttiin loman hakemiseen liittyvää palautetta. Kysymyksillä kartoitettiin lomajärjestöstä saatua palvelua. Eniten tyytymättömiä oltiin lomatukipäätöksen ilmoittamisesta ja maksukäytännöstä. Tyydyttävänä lomajärjestön palvelua, esitteen ja hakemuksen selkeyttä, lomatukipäätöksestä ilmoittamista ja maksukäytäntöä piti yhteensä 753 palautteen antajaa. Erinomaisena ja hyvänä em. asioita piti 98 % vastaajista. 12

14 Lomasta tietoa sai ystäviltä tai tuttavilta 1800 vastaajaa, reilut 2000 henkilöä sai lomasta tietoa lehdistä, esitteistä tai internetistä, potilasjärjestöstä ilmoitti saaneensa tietoa 700 henkilöä, työpaikalta, ammattiliitosta tai sosiaalitoimistosta noin 300 vastaajaa ja jostakin muualta lähes 1000 vastaajaa. Itse lomaohjelmaa piti hyvänä 3700 vastaajaa ja 900 vastaajista oli tyydyttävää tai huonoa. Asiakaspalautteilla seurataan myös lomapaikan palveluja. Vastaajista 3700 mielestä palvelu oli hyvää ja tyydyttävää 900 vastaajan mielestä. Seuraava kaavio kuvaa arvioita loman sisällöstä. Lomat ovat sisällöltään erilaisia ja se näkyy vastauksissa. Vastaajista 78 % mielestä erilaisia palveluja oli paljon tai sopivasti. Tuetulla lomalla toivotaan olevan merkitystä lomalaisen elämään. Lomalaiset arvioivat loman merkityksen omaan elämäänsä seuraavassa kaaviossa. Paljon ja sopivasti arvioivat loman vaikuttaneen 86 % vastanneista. Kuntoon ja terveyteen ilmoitti loman vaikuttaneen paljon ja sopivasti 4759 vastaajaa, vähän tai ei lainkaan 769 vastaajaa. Henkiseen jaksamiseen arvioi 5053 vastajaa loman vaikuttaneen paljon tai sopivasti. Arjessa selviytymiseen puolestaan arvioi 4417 vastaajaa loman vaikuttaneen paljon tai sopivasti ja perhe-ja ihmissuhteisiin 4459 vastaajaa. Lomapaikan palveluita piti hyvänä tai erinomaisena lähes 95 % vastaajista. Tyytyväisiä oli lähes 10 % ja huonona palveluja piti vain 1 %. Lomalla parasta oli ruoka, palvelu ja ohjaajat, lepo, kylpyläpalvelut ja ympäristö. Huonoimpana lomalaiset pitivät huonevarustelua ja ilmastointia tai ohjelmien ajoitusta. 8. RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Yleisen taloustilanteen vaihtelut näkyvät tuetulle lomalle hakeutumisessa. Tukeen oikeutettavien määrä ja hakijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Yksityistalouksissa yleinen taloustilanteen kiristyminen, epävarmuus tulevaisuudesta ja työttömyys näkyivät lomalle hakeutumisen syissä. Yhteistyö eri järjestöjen kanssa on vakiintunut vuosien mittaan. Uusia haasteita ja asiakasryhmiä tulee esille jatkuvasti. Järjestö näkee hyvänä mahdollisuutena uudistua järjestön strategiatyön ja sääntöjen uudistumisen avulla. Tavoitteena on jalkauttaa strategiaa ja kehittää uusia toimintamuotoja sekä vahvistaa henkilöstörakennetta. Riskeinä voidaan nähdä myös yksipuolinen rahoitus, joka nojaa pelkästään RAY:n avustuksiin. Jos rahoituksen taso laskee, se vaikuttaa heti suoraan lomatukien määrään. Järjestön toiminnan kehittäminen on vaarassa, jos tulkinnat tuettujen lomien muodoista pidetään rahoittajan taholla entisellään. Riskejä ovat myös pienen työyhteisön henkilöstömuutokset ja mahdolliset pidempiaikaiset sairastumiset. Erityisesti Tukihenkilöverkon toiminta on haavoittuvaa, kun yksi ihminen hoitaa sitä. 13

15 Riskinä voidaan pitää myös lomapaikkojen kilpailutukseen liittyvät ohjeistukset ja niiden vaikutukset esim. erityisryhmälomiin. Lisäksi lomapaikkojen toimintavarmuus on riski lomatoiminnan sujumiselle, (mm. omistajavaihdokset). Toisaalta mahdollisuutena voidaan nähdä hyvät toimivat yhteistyösuhteet ja ammatillinen toiminta lomapaikoissa ja yhteistyöjärjestöissä. 9. YHTEISTYÖ Järjestön keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet kansanterveysjärjestöt, vammaisjärjestöt ja neurologiset potilasjärjestöt. Valtakunnallisia yhteistyöjärjestöjä oli kuluneen vuoden aikana yli 50 ja paikallisyhdistyksiä lähes sata. Yhteistyöjärjestöjen panos lomaryhmien markkinoinnissa ja lomasisältöjen kehittämisessä oli merkityksellistä. Yhteistyö lomapaikkojen kanssa tapahtui henkilökohtaisissa tapaamisissa toimistolla tai vierailuilla lomapaikoissa. Lomapaikkojen kilpailutus oli tehty vuodelle 2014 ja Lomien ostot ja varaukset tehtiin kilpailutuksen tuloksen mukaisesti ja niissä noudatettiin etuostojärjestystä sekä asiakkaan tarvetta ja maantieteellisiä etäisyyksiä. Järjestöjen kanssa suunniteltiin myös vuoden 2016 lomia. Yhteistyöjärjestöiltä kysyttiin myös kilpailutusta varten asiakastarpeita. Yhteistyöjärjestöjen panos lomista ilmoittamisessa ja lomasisältöjen kehittämisessä oli merkityksellistä. Yhteistyö lomapaikkojen kanssa on toimintavuoden aikana ollut lähes viikoittaista ja toiminnan kannalta välttämätöntä. Lomapaikat käyttivät monipuolista asiantuntemustaan ja kokemustaan toteuttaessaan lomia. Yhteisellä suunnittelulla luotiin kohdennetut lomaohjelmat oikeille kohderyhmille. Vuoden runsaasta hakemusmäärästä selvittiin ammattitaitoisten työntekijöiden ansiosta hyvin. Hallitus seurasi aktiivisesti myös toiminnan toteutusta ja päätöksillään mahdollisti toiminnan kehittämisen. MTLH on jäsenenä Raha-automaattiyhdistyksessä (RAY), SOSTE Sosiaali ja terveys ry:ssa) ja Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työnantajayhdistyksessä. Järjestö on mukana myös Lomajärjestöjen yhteistyöryhmässä (LYR). Yhteistyö muiden järjestöjen, lomapaikkojen, rahoittajan ja muiden yhteisöjen kanssa on välttämätöntä, jotta järjestössä voidaan palvella avun ja tuen tarpeessa olevia ja löytää eniten apua tarvitsevat. 14

16 LIITTEET Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry Y-tunnus TULOSLASKELMA EURO VARSINAINEN TOIMINTA Avustettu toiminta Tuotot RAY Myönnetyt avustukset tilikaudelta , ,00 RAY Edelliseltä kaudelta siirtyneet avustukset , ,00 RAY Avustuksen oikaisu, edellinen tilikausi 0, ,42 RAY Käyttämättömän osan siirto ennakoihin , ,80 Asiakasmaksut , ,20 Muut tulot , ,50 Tuotot yhteensä , ,32 Kulut Henkilöstökulut , ,33 Poistot , ,48 Muut kulut , ,63 Kulut yhteensä , ,44 Avustettu toiminta tuotto-/kulujäämä , ,88 Muu varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut , ,21 Muut kulut , ,73 Kulut yhteensä , ,94 Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä , ,94 Tuotto-/kulujäämä , ,94 VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot 2 300, ,00 Varainhankinta yhteensä 2 300, ,00 Tuotto-/kulujäämä , ,94 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 18,79 18,01 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 18,79 18,01 Tuotto-/kulujäämä , ,95 RAY Investointiavustus 0, ,00 Avustuksen siirto taseeseen 0, ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,95 15

17 TASE EURO Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,53 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,53 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,94 Muut aineelliset hyödykkeet 5 430, ,42 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,36 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,15 Sijoitukset yhteensä , ,15 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,04 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,00 Muut saamiset , ,83 Siirtosaamiset , ,51 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,34 Rahat ja pankkisaamiset , ,89 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,23 Vastaavaa yhteensä , ,27 16

18 TASE EURO Vastattavaa OMA PÄÄOMA Huoneistorahasto , ,81 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä -4, ,17 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,95 Oma pääoma yhteensä , ,59 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 Pakolliset varaukset yhteensä , ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,17 Muut velat , ,65 Siirtovelat , ,86 Lyhytaikaiset velat yhteensä , ,68 Vieras pääoma yhteensä , ,68 Vastattavaa yhteensä , ,27 17

19 TILINTARKASTUSKERTOMUS Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n jäsenille Olen tilintarkastanut Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavana tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenani on antaa suorittamani tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatan ammattieettisiä periaatteita. Olen suorittanut tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastus-tavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelen ja suoritan tilintarkastuksen hankkiakseni kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toiminta kertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsitykseni mukaan olen hankkinut lausuntoni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonani esitän, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 31.päivänä maaliskuuta 2016 Raimo Hakola HT-tilintarkastaja Ratavartijankatu 4 E Helsinki 18

20 Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry Mannerheimintie 31 B 20, Helsinki, p lomat@mtlh.fi