Sakari Kilkki Suvi Törrönen YHTEISKUNTAOPPI

Transkriptio

1 Sakari Kilkki Suvi Törrönen PÄIVÄNSELVÄÄ YHTEISKUNTAOPPI

2 TIEDUSTELUT JA TILAUKSET Oppimateriaalikeskus Opike Viljatie 4 C, Helsinki puh. (09) tilaukset@kvl.fi Käsikirjoitus: Sakari Kilkki, Suvi Törrönen Selkokielen tarkistus: Henna Kara Kommentointi: Henna Pekurinen, Mats Österback Taitto: Birgit Tulla Kuvitus: Antti Ollikainen, Miikka Paajanen Valokuvat: Rodeo, Shutterstock Kehitysvammaliitto ry, 2016 ISBN Kopiointiehdot Tämän materiaalin digitaalinen jakaminen (esimerkiksi tiedostona sähköpostilla tai oppilaitoksen omassa verkkoympäristössä) on kielletty. Oppilaan sivuja voi tulostaa ja kopioida manuaalisesti.

3 Sinäkin olet yhteiskunnan jäsen Tämä kirja kertoo yhteiskunnasta. Yhteiskunta tarkoittaa maailmaa ympärilläsi. Kuulut erilaisiin yhteisöihin, kuten perheeseen, sukuun tai esimerkiksi luokkaan koulussasi. Kun sinä käyt koulua, harrastat tai vaikkapa kuljet liikenteessä, toimit silloin yhteiskunnan jäsenenä. Monista yhteiskunnan asioista on olemassa sääntöjä ja lakeja. Kun opiskelet yhteiskuntaoppia, saat tietoa ja taitoja, miten toimia yhteiskunnassa. Saat myös käsityksen siitä, millaisia oikeuksia sekä velvollisuuksia sinulla on ja mihin asioihin voit itse vaikuttaa. Tervetuloa yhteiskuntaan Tuuren ja Jamilan matkassa! Kopiointi sallittu 3

4 Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että perheet voivat olla erilaisia. Oppilas tarkastelee omaa rooliaan perheen jäsenenä ja sitä, millaisista asioista kodin hyvä arki muodostuu. Oppilas tietää, että mikä on henkilötunnus ja mihin tarvitaan yhteiskunnassa. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Millainen on suomalainen perhe tänään? Työn merkitys, Suomen kansainvälistyminen ja perhekäsitysten laajentuminen ovat esimerkiksi vaikuttaneet siihen, millaiset asiat ovat keskeisiä, kun puhutaan tämän päivän perheestä ja sen jäsenistä. Perheen arkea ja sääntöjä käsitellessä on tärkeää, että opettajalla on tarvittavaa tietoa ja ymmärrystä oppilaan perhetaustasta sekä näkemys siitä, miten luvun teemat kannattaa käsitellä myös oppilaiden erilaiset taidot huomioiden. On lähestyttävä sisältöä hienovaraisesti mutta selkeästi, oppilaan tasolla. Yhteinen keskustelu on opettajan antaman ohjauksen kulmakivi. Tämän kirjan sivuilla oppilas tutustuu 11-vuotiaaseen Jamilaan ja 12-vuotiaaseen Tuureen. He ovat naapureita ja käyvät samaa koulua. Jamilan ja Tuuren elämästä kertovat tapahtumat tarjoavat oppilaalle esimerkkejä, miten alakouluikäinen voi toimia häntä ympäröivässä yhteiskunnassa. Orientoi oppilasta tuleviin oppitunteihin ja materiaalin teksteihin antamalla hänelle ennakkotehtävä, joka löytyy kirjan jokaisen luvun alusta. Jos haluatte tehdä tehtävät yhteisesti keskustellen, niin ne voi ladata tietokoneelle esimerkiksi kosketustaulukäyttöä varten. Ennakkotehtävät löytyvät lisämateriaalina kirjan verkkosivuilta osoitteesta Päivänselvää Yhteiskuntaoppi. Niistä voi vaihtoehtoisesti rakentaa kosketustaululle myös yhteisen sähköisen visailun hyödyntämällä erilaisia mobiililaitteille tarkoitettuja kyselysovelluksia (esimerkiksi Kopioi oppilaille henkilöiden kuvat (s. 8) sivun 7 tehtävää 2 varten. Kopioi oppilaille tai näytä dokumenttikameralla kuva perheestä, (s. 9). Pohtikaa oppilaiden kanssa, millaista perhettä kuva esittää. Voiko se esittää muutakin kuin ydinperhettä (esimerkiksi uusperhettä, sateenkaariperhettä, sijaisperhettä, adoptioperhettä)? Oman huoneen pohjapiirros, (s. 11): Selitä oppilaille esimerkein, mitä tarkoittaa pohjapiirros. Oppilaat voivat pohjapiirroksen sijaan piirtää myös huoneensa esineitä tai huonekaluja. Tehtävässä voi hyödyntää asumiseen liittyvää kuvamateriaalia esimerkiksi osoitteesta Kuvapankki. Kuvia voi käyttää myös kokoamalla oman huoneen piirroksen tietokoneelle tai kosketusnäyttötaululle. Oppilaan tekstissä sivulla 20 annetaan neuvoja toisen kuuntelemisesta ja yhteisymmärrykseen pääsemisestä. Konkretisoikaa vaiheita sopivien kuvien avulla. Harjoitelkaa ristiriitojen ratkaisemista sivun 21 tehtävän yhteydessä roolileikin avulla. Opettaja voi antaa oppilaille vihjeeksi muitakin esimerkkitilanteita, joissa voi tulla riitaa myös koulussa (luokan järjestäjän tehtävät, vuorot tietokoneella, nimittelyä vai ei välitunnilla, mieleinen maila liikuntatunnilla). Hyödyntäkää teeman läpikäymisessä tunteisiin liittyviä kuvia Papunetin kuvapankista (Tunteet ja tunnetilat) tai taitokortteja osoitteesta 4 Päivänselvää YHTEISKUNTAOPPI 2016 Oppimateriaalikeskus Opike

5 Perheen elämää Tämä luku kertoo perheen elämästä. Luvussa esitellään myös erilaisia perheitä. Sen jälkeen käsitellään perheen arkea. Sitä ovat esimerkiksi asuminen, kotitöiden tekeminen ja perheen yhteiset säännöt. Luvun lopussa kerrotaan sosiaalisista taidoista ja ristiriitojen ratkaisemisesta. Ne ovat taitoja, joita tarvitset kotona, koulussa ja muualla yhteiskunnassa. Luvussa kerrotaan lisäksi, miten lapselle annetaan nimi ja mikä on henkilötunnus. Keskustelkaa kuvan perusteella. Millaisia kodin tehtäviä Tuurella on? Millaisia tehtäviä isällä on? Kopiointi sallittu 5

6 Mikä on mielestäsi totta? Merkitse rastilla. Tiedän, mihin aikaan minun on lähdettävä aamuisin kouluun. Minä teen perheessäni eniten kotitöitä. Osaan sopia riitoja. Osaan ulkoa syntymäaikani. Osaan ulkoa henkilötunnukseni. Henkilötunnus tarvitaan, kun varataan aika lääkärille. 6 Kopiointi sallittu

7 Monenlaisia perheitä Perhe tarkoittaa yleensä yhdessä asuvia ihmisiä, jotka ovat sukua toisilleen. Jos perheessä on lapsia, aikuiset pitävät heistä huolta ja kasvattavat heitä. Perheessä on yleensä äiti, isä ja lapset. Tällaista perhettä sanotaan ydinperheeksi. Lapsen perheessä voi olla myös vain äiti tai vain isä. Silloin puhutaan yksinhuoltajasta ja yksinhuoltajaperheestä. Isällä tai äidillä voi olla lapsia jo ennestään aiemmasta suhteesta. Tällöin puhutaan uusperheestä. Uusperheen vanhemmilla voi olla lisäksi yhteisiä lapsia. On myös perheitä, joissa lasten vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Näitä perheitä kutsutaan sateenkaariperheiksi. Kopiointi sallittu 7

8 Jos pari ei saa omaa biologista lasta, se voi adoptoida lapsen. Adoptio tarkoittaa, että pari ottaa omakseen lapsen, jonka joku toinen on synnyttänyt. Joskus voi olla, että lapsi ei asu vanhempiensa luona. Silloin lapsi voi asua sijaisperheessä. Hänestä pidetään siellä huolta. Yhdessä asuva parikin on perhe, vaikka parilla ei olisi lasta. On myös ihmisiä, jotka eivät halua perustaa perhettä. Tehtävä: 1. Yhdistä oikein sana ja määritelmä. Uusperhe Yksinhuoltajaperhe Ydinperhe Sateenkaariperhe Sijaisperhe perhe, jossa on isä, äiti ja heidän yhteiset lapsensa perhe, jossa on vain toinen vanhempi perhe, jossa voi olla lapsia vanhempien aiemmasta suhteesta perhe, jossa lapsi ei elä omien vanhempiensa luona perhe, jossa vanhemmat ovat samaa sukupuolta 2. Muodosta erilaisia perheitä henkilöiden kuvilla (ydinperhe, yksinhuoltajaperhe, uusperhe, sateenkaariperhe, sijaisperhe). Kaverisi voi päätellä, millaisen perheen muodostit. 8 Kopiointi sallittu

9 Skannattavaksi tai oppilaalle kopioitavaksi. LEIKKAA KATKOVIIVAA PITKIN! Kopiointi sallittu 9

10 Skannattavaksi tai oppilaalle kopioitavaksi. Millainen perhe kuvassa voi olla? Pohtikaa yhdessä. 10 Kopiointi sallittu

11 Kotona Perhe voi asua kerrostalossa, rivitalossa tai omakotitalossa. Perheen kodin yhteisiä tiloja ovat tavallisesti keittiö ja kylpyhuone. Kaikissa kodeissa täytyy olla keittiö, jossa perhe voi valmistaa ruokaa. Asunnoissa täytyy olla myös WC ja suihku, jotta asukkaat voivat peseytyä. Olohuone on tila, jossa perhe ja vieraat viettävät aikaa yhdessä. Perheenjäsenet tarvitsevat myös omaa tilaa. Lapsilla voi olla omat huoneet. Siellä puuhaillaan omia asioita ja ollaan rauhassa. Sisaruksilla voi olla myös yhteinen huone. Perheen koti voi olla omistusasunto tai vuokra-asunto. Omistusasunto on perheen omaisuutta. Vuokra-asunnon omistaa joku muu. Silloin perhe maksaa asumisesta vuokraa asunnon omistajalle. Naapurit Perheen naapurit asuvat samassa talossa tai lähellä. Naapurisopu on hyvä asia. Se tarkoittaa, että tunnetaan naapurit, tervehditään heitä ja sovitaan joistain yhteisistä säännöistä. 12 c Jamila asuu kerrostalossa. Kopiointi sallittu 11

12 Tehtävä: Piirrä pohjapiirros kotisi yhdestä huoneesta niin hyvin kuin osaat ja muistat. Merkitse rastilla tai väritä se paikka tai asia, joka on sinulle tärkein huoneessa. Kerro siitä muille. 12 Kopiointi sallittu

13 Arki ja ajankäyttö Perheen jokapäiväistä elämää sanotaan arjeksi. Arkipäivinä maanantaista perjantaihin lapset ovat koulussa. Koulun lukujärjestys kertoo, mihin aikaan koulu alkaa ja päättyy. Monet vanhemmat tekevät arkipäivinä töitä. Osa vanhemmista voi olla työttömänä. Jotkut vanhemmat opiskelevat. Arkipäivinä aikuiset käyvät usein ruokaostoksilla ja asioivat esimerkiksi lääkärissä, pankissa tai postissa. Lepää ja syö hyvin Koulupäivän ja kotitehtävien jälkeen on aikaa muille asioille. Mutta lepo on myös tärkeää. Lapset tarvitsevat unta noin 10 tuntia yössä. Levon lisäksi on tärkeää, että syö hyvin. Säännöllinen ruokailu ja monipuoliset ateriat auttavat pysymään terveenä. Kopiointi sallittu 13

14 Tehtävä: 1. Merkitse kelloon a) punaisilla viisareilla kellonaika, jolloin yleensä heräät koulupäivänä. b) sinisillä viisareilla kellonaika, jolloin yleensä menet nukkumaan. 2. Laske, kuinka monta tuntia a) olet hereillä b) nukut 3. Täydennä, mitä söit eilen. Söin aamupalaksi Söin koulussa Söin välipalaksi Söin päivälliseksi Söin iltapalaksi Kopiointi sallittu

15 Viikonloppu Viikonloppu kestää lauantaista sunnuntaihin. Lauantai ja sunnuntai ovat usein lasten ja vanhempien vapaapäiviä. On myös vanhempia, jotka käyvät työssä myös viikonloppuna. Vapaapäivinä voidaan ottaa rennosti. Viikonloppuna voi esimerkiksi vierailla ystävien tai sukulaisten luona, harrastaa tai tehdä muita omia asioita. Viikonloppu on hyvää aikaa myös siivota kotona. Kopiointi sallittu 15

16 Mitä teit viikon aikana? Kirjoita tai piirrä taulukkoon 1 2 tärkeintä asiaa joka päivältä. Voit tehdä tehtävän yhdessä vanhempien kanssa. Asiat voivat liittyä kouluun, harrastuksiin, kaupassa käymiseen, liikuntaan, toimintaterapiaan ja niin edelleen. Tutki! Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Mielialani oli tänään eniten (ympyröi) Mielialani oli tänään eniten (ympyröi) Mielialani oli tänään eniten (ympyröi) Mielialani oli tänään eniten (ympyröi) Mielialani oli tänään eniten (ympyröi) Mielialani oli tänään eniten (ympyröi) Mielialani oli tänään eniten (ympyröi) 16 Kopiointi sallittu

17 Perheen säännöt Kaikissa perheissä on sääntöjä. Ne kertovat, miten perheessä toimitaan. Perheenjäsenet voivat sopia säännöistä yhdessä. Silloin ne ovat reiluja ja kaikkien tiedossa. Perheessä voidaan päättää esimerkiksi, miten lapset käyttävät kännykkää tai tietokonetta tai milloin perhe ruokailee yhdessä. Säännöt voivat muuttua, kun lapset vanhenevat ja heidän taitonsa kasvavat. Kun vanhemmat luottavat lasten taitoihin, lapset saavat päättää itse omista asioistaan yhä useammin. Tällainen asia voi olla esimerkiksi lapsen kotiintuloaika. Tehtävä: Keskustelkaa! 1. Keksi kuvien avulla, millaisia sääntöjä perheessä voi olla. 2. Millaisia sääntöjä sinun perheessäsi on? Kopiointi sallittu 17

18 Kotityöt kuuluvat kaikille Kotityöt ovat tehtäviä, jotka liittyvät kodin järjestykseen, ruokailuun ja puhtauteen. Kotitöillä huolehditaan, että perheenjäsenet voivat hyvin ja kodissa on mukava viettää aikaa. Lapset oppivat vanhemmiltaan kotitöiden tekemisen. Myös sisarukset voivat opastaa toisiaan. Kotitöiden opettelu vie aikaa. Mitä useammin teet kotitöitä, sitä paremmin ne sujuvat. Joissain perheissä lapset saavat kotitöiden tekemisestä pienen palkkion. Kotitöiden tekeminen ei tunnu aina helpolta tai mukavalta. Oman osuuden tekeminen on kuitenkin reilua muita kohtaan. Kun kaikki perheenjäsenet osallistuvat kotitöihin, niistä on perheelle vähemmän vaivaa. 18 Kopiointi sallittu

19 Tehtävä: Miten autat kotona? Merkitse rasti sopivaan kohtaan. Omassa huoneessa Siivoan roskat. Usein Keskustelkaa! Joskus En koskaan Vien tavarani käytön jälkeen niiden omille paikoille. Pyykinpesussa Vien likaiset vaatteeni pyykkikoriin. Vien puhtaat vaatteeni vaatekaappiin. Keittiössä Autan ruoanlaittajaa sen verran kuin osaan. Katan pöydän ruokailua varten. Vien astiat ja ruoat pois pöydästä ruokailun jälkeen. Pyyhin keittiön työtasot ja huuhtelen pesualtaan. Vien roskat ulos niille tarkoitettuihin jäteastioihin. 2. Vertailkaa vastauksia kaverisi kanssa tai ryhmässä. Kopiointi sallittu 19

20 Ota muut huomioon Lapset oppivat perheen arjessa sosiaalisia taitoja. Nämä taidot tarkoittavat sitä, miten ollaan ja käyttäydytään toisten seurassa. Toisten huomioon ottaminen kuuluu sosiaalisiin taitoihin. Osoitat huomaavaisuutta, kun tervehdit muita. On ystävällistä käyttää sanoja kiitos, anteeksi ja ole hyvä. Voit myös kysellä, miten vanhempasi tai sisaruksesi päivä on mennyt. Kun otat muut huomioon, myös sinua kohdellaan ystävällisesti. On tavallista, että perheenjäsenten välille syntyy ristiriitoja. Niitä voi syntyä esimerkiksi kotitöistä tai siitä, ettei noudateta perheen sääntöjä. Se saattaa aiheuttaa pahaa mieltä. Ristiriitoja ei kannata vältellä. Paras tapa selvittää ristiriitoja on kertoa toiselle omista ajatuksista ja tunteista. 20 Kopiointi sallittu

21 Näin pääsette yhteisymmärrykseen: Kuuntelen, mitä toinen sanoo. Osoitan hänelle eleilläni ja sanoillani, että kuuntelen. Yritän ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa. Kerron toiselle, mitä mieltä minä olen. Kun selitän mielipiteeni, toisen on mahdollista ymmärtää minua. Miettikää yhdessä, ymmärrättekö toisianne. Keksikää ratkaisu, joka sopii molemmille. Jos molemmat joustavat omasta mielipiteestään, yhteinen ratkaisu syntyy helpommin. Kopiointi sallittu 21

22 Tehtävä: Sovinto karkkihyllyillä Jamila suunnittelee syntymäpäiväjuhlaansa. Mieti kaverisi kanssa, miksi Jamila ja äiti ovat ensin eri mieltä kaupassa. Keskustelkaa! Jamila ja äiti pääsivät yhteisymmärrykseen. Kirjoita puhekupliin, mitä he sanoivat. 22 Kopiointi sallittu

23 Kaikki saavat nimen ja henkilötunnuksen Suomessa kaikilla lapsilla pitää olla etunimi ja sukunimi. Kun asioit kotisi ulkopuolella, sinun täytyy kertoa nimesi melkein joka paikassa, esimerkiksi lääkärissä. Kaikilla suomalaisilla on henkilötunnus. Se on kirjaimista ja numeroista muodostuva tunnus. Henkilötunnus lukee esimerkiksi passissa ja Kela-kortissa. Henkilötunnusta kysytään, kun ilmoittaudut lääkärin vastaanotolle tai vaikka hankit itsellesi kirjastokortin. Ihmiset erottuvat toisistaan henkilötunnuksen avulla. Kahdella ihmisellä voi olla sama nimi, mutta kahta samanlaista henkilötunnusta ei ole. Oma henkilötunnus on hyvä opetella ulkoa. Sitä ei kuitenkaan kannata kertoa ulkopuolisille. Joku voi käyttää henkilötunnusta vääriin tarkoituksiin, esimerkiksi tilata jonkin tavaran sinun nimissäsi ilman, että tiedät siitä mitään. Jamila näyttää Kela-korttiaan hammaslääkärin vastaanotolla. Kopiointi sallittu 23

24 Tehtävä: Keskustelkaa! 1. Missä tilanteissa sinulta voidaan kysyä henkilötunnusta? Merkitse rasti. Ilmoittaudut terveyskeskukseen. Ostat jäätelön kioskilta. Menet elokuvateatteriin ilman vanhempia. Pyydät lisää ruokaa koulun ruokalassa. Tarvitset uuden kirjastokortin. Menet uimaan rannalle. 2. Miksi henkilötunnusta ei kannata kertoa vieraalle ihmiselle? 3. Mihin passia tarvitaan? 24 Kopiointi sallittu

25 Tehtävä: Henkilötunnus lukee esimerkiksi passissa ja Kela-kortissa eli sairausvakuutuskortissa. Tutki! A308T Henkilötunnuksen alussa on syntymäaika. Henkilötunnuksen lopussa on yksilönumero A308T syntymäaika yksilönumero Yksilönumero muodostuu kolmesta numerosta. Naisilla yksilönumeron viimeinen numero on parillinen, miehillä pariton. Yksilönumeron jälkeen on vielä tarkistusmerkki (kirjain tai numero, esimerkissä T). Kuuluuko kortin henkilötunnus miehelle vai naiselle? Perustele. 2. Päättele, milloin henkilö on syntynyt. Kopiointi sallittu 25