Ydinenergia-alan Osaamistyöryhmän työn tulokset. Oulun yliopisto Oulu Jorma Aurela Energiaosasto

Transkriptio

1 Ydinenergia-alan Osaamistyöryhmän työn tulokset Oulun yliopisto Oulu Jorma Aurela Energiaosasto

2 Eduskunta Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat kannattivat PAP-vahvistamista), TtV, StV, HaV, ja mietintö TaV (3 vastalausetta) Äänestystulokset: TVO OL Posivan OL Fennovoima Ponnet eli lausumat hyväksyttiin 1) ydinvastuu kuntoon Suomessa; laki muutettiin 2) ydinjäteneuvottelut käyntiin 2010; käynnistettiin 3) uusiutuvan energian lakiesitykset 2010 eduskuntaan, ok 4) työvoima ja yrityskenttä mukaan, ydinvoiman osaamiseen panostettava tässä on mukana Osaamistyöryhmä 2

3 Eduskunnan lausuma työvoimasta, osaamisesta ja teollisuudesta Eduskunta edellyttää, että hallitus luo osaltaan edellytyksiä suomalaisen työvoiman, osaamisen ja yrityskentän mahdollisimman laajaksi hyödyntämiseksi ydinvoimahankkeissa Suomalaisen työvoiman laaja hyödyntäminen ydinvoimahankkeissa riippuu luvanhaltijan projektin rakenteesta ja järjestelyistä, työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta sekä työn houkuttelevuudesta näihin voidaan vaikuttaa kehittämällä eri osa-alueita siten, että teollisuus on kiinnostunut hankkeista. Ydinturvallisuuden osaamisen kehittäminen on TEM:n vastuulla. Perusteilla on laaja-alainen osaamistyöryhmä, joka kuitenkin keskittynee lähinnä ydinturvallisuuden osaamisen kehittämiseen (infrastruktuuri ja resurssit opetuksessa ja tutkimuksessa). Osallistujina ministeriöt (TEM, YM, STM, OKM), STUK, tutkimuslaitokset, yliopistot ja voimayhtiöt. Yrityskentän laaja hyödyntäminen saa aikaan myös suomalaisen työvoiman hyödyntämistä ydinvoimahankkeissa. Tämä on luvanhaltijoiden ja teollisuuden toiminta-alueella. 3

4 TVO s Infrastructure 4

5 Fennovoiman voimalaitos Hanhikivi 1 Pyhäjoella 5

6 LO3 site (conceptual picture) Loading and unloading site Liquid waste solidification plant Interim storage for spent nuclear fuel LO2 reactor LO1 reactor Rescue station Training centre Repository for low and medium-level waste Gas turbine power plant Turbine hall Power lines Power plant administration and staff (technology, safety, operation, maintenance, logistics and security)

7 Ydinenergian Osaamistyöryhmä TEM perusti Osaamistyöryhmän, jossa arvioidaan myös suomalainen infrastruktuuri. Tähän työryhmään koottiin laajapohjainen joukko asiantuntijoita, jotka voivat hahmottaa tulevaisuuden infrastruktuuri- ja koulutustarpeet sekä keinot toteuttaa niiden asettamat vaatimukset. Takaraja työlle ensin , myöhemmin siten, että työ tuli saattaa valmiiksi heti kun mahdollista = 3/2012. Osaamistyöryhmän tehtävinä on selvittää ydinvoima-alan toimijoiden nykyiset henkilöresurssit, kartoittaa suomalaisen alan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen tilanne, selvittää suomalaisen osallistumisen mahdollisuudet tulevissa suurissa ydinlaitoshankkeissa, kartoittaa ydinvoima-alan toimijoiden käytössä oleva tutkimusinfrastruktuuri sekä määrittää linjat Suomen osallistumiselle kansainväliseen ydinturvallisuusalan tutkimustyöhön. Tehty laaja kysely lähes 300 suomalaiselle organisaatiolle. 7

8 Osaamistyöryhmän kokoonpano Puheenjohtaja teollisuusneuvos Riku Huttunen TEM, alkaen ylijohtaja, Energiamarkkinavirasto Työryhmässä ovat olleet edustettuina TEM, YM, STM, OKM, STUK, VTT, Aalto-yliopisto, Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto, FinNuclear, Fennovoima, Fortum, TVO sekä Posiva. 8

9 Osaamistyöryhmän kokoonpano; jaostot Jaosto 1 Datan keruu ja järjestely Jaosto 2 Koulutus Jaosto 3 Teollisuusjaosto Jaosto 4 Tutkimuksen infrastruktuuri Jaosto 5 Kansallinen ja kansainvälinen tutkimus Jaosto 6 VTT:n tutkimusreaktori Jorma Aurela Jarmo Ala-Heikkilä Juhani Hyvärinen Heikki Purhonen Eija Karita Puska Jaana Avolahti Työryhmän työ on tehty pääasiassa jaostoissa. Niiden toimintaan on osallistunut jopa 150 henkilöä alan eri organisaatioista. Jaostot toimittavat pääasiassa myös työryhmän raportin. 9

10 Osaamistyöryhmän työn tuloksia Työ jaostoissa ja työryhmässä on toiminut alan tehokkaana foorumina yli vuoden ajan Alan tilanne on kartoitettu kyselyllä, jonka tulokset ovat merkittäviä ja osin yllättäviä, katso jäljempänä. Meitä on paljon, mutta tarpeet ovat edelleen merkittävät. Työn rinnalla ovat varsinkin koulutusorganisaatiot tehneet valintojaan tulevaisuuteen; uusia avauksia Oulusta (LTY myös mukana) ja mahdollisesti Aallosta? Uutta rahaa ei suoranaisesti ole saatavissa valtion budjetista, mutta rahoitusta voidaan suunnata uudelleen ja etsiä aivan uusia lähteitä Infrastruktuuria on uusittava välttämättä, tässä SAFIR- ja KYTohjelmilla merkittävä rooli. VTT:n Ydinturvallisuustalo ja Lappeenrannan tutkimusinfrastruktuurin uusinta keskeistä. 10

11 Suomen ydinenergiatutkimus 2010 Funding Sources in 2010, Total 73,5 M Tekes 3 % VTT 7 % VYR 6 % EU 3 % Others 8 % Power companies 73 % 11

12 Suomen ydinenergiatutkimus 2010 Research Areas in 2010, Total 73,5 M Fusion 7 % Other 5 % Reactor Safety 20 % Nuclear Waste Management 68 % 12

13 Alan henkilöstö tutkinnoittain Alan koko henkilöstö Ylempi korkeakoulututkinto 1585 Lisensiaatti 55 Tohtori 232 Alempi korkeakoulu 1024 Toinen aste

14 Alan henkilöstö kokemusvuosittain v v v. yli aste alempi ylempi 14

15 Alan henkilöstö eri alueilla 15

16 Alan henkilöstön tarve tulevaisuudessa 16

17 Koulutusnäkymät 1 Suomessa vain kaksi+ ydinvoimaspesifistä professuuria. Joillakin avainalueilla (reaktorifysiikka, termohydrauliikka yms.) on ollut työvoimapulaa tai linja on hyvin ohut. Toisaalta kaikilla alueilla ei tarvita pitkää ydinspesifistä lisäkoulutusta. Kehitys on uusien mahdollisuuksien luomisessa hidasta. Aalto-yliopistossa kaksi ydinjätealalla toimivaa professuuria. Aallon uudet suunnitelmat Vuonna 2000 Suomessa oli 500 ydinturvallisuusalan erikoistuntijaa (KTM:n työryhmä tutki), vuonna 2005 heitä oli 700 ja vuonna 2010 jo Ensimmäisten ydinsukupolvien eläköityminen jatkuu edelleen. 17

18 Koulutusnäkymät 2 Yhtiöt, tutkimuslaitokset ja viranomaiset ovat lisänneet henkilöstöään selvästi vuodesta 2002 lähtien. Kysymyksessä on kokonaan uusia sukupolvia jo työssä olevien lisäksi. Yhtiöillä on omia laajoja koulutusohjelmiaan. Työssä ihminen oppii parhaiten! Ydinturvallisuuskurssi YK9 käynnissä (Lappeenrannan teknillinen yliopisto päävastuussa tässä laajassa talkootyössä). Yli 500 osaajaa täydennyskoulutettu yli sadan johtavan asiantuntijan voimin. Myös ydinjätehuollon alueella vastaava ohjelma toista vuotta käynnissä. Uutta virkeää toimintaa; Oulu (allianssi LTY:n kanssa) ja Jyväskylä 18

19 Koulutusnäkymät 3 FinNuclear, teollisuuden yhteenliittymä, on aloittanut omat koulutuksensa. Sen rinnalla on Teknologiateollisuuden toimialaryhmä. Ydinjätepuolella Posiva on huolehtinut täydennyskoulutuksesta, nyt ollaan liikkeellä laajemmalla rintamalla STUK on ollut aktiivinen kansainvälisessä täydennyskoulutuksessa, esimerkiksi Itämeren piirin kurssitus ja maakohtaiset täsmäkurssit. Suomi on ollut neljännen sukupolven kysymyksiin paneutumisessa kovin vaatimaton. Toisaalta GENIVFINverkosto hyvin tunnettu maailmalla. 19

20 Tutkimusohjelmat 1 Vuonna 2007 koko Suomen tutkimusbudjetti luokkaa 50 M, nyt 73,5 M. Siitä valtaosan muodosti voimayhtiöiden ydinjätehuoltotutkimus (ONKALOn ympärillä). SAFIR2010 oli luokkaa 7 M /a (vuosi 2010), SAFIR2014 luokkaa 10 M /a (vuosi 2011). Ydinjätehuollon kansallinen ohjelma KYT2014 luokkaa 1,9 M /a Suomen Akatemian energiaohjelma => GenIV-tutkimusta NETNUC, 1,2 M /a, loppui jo 2011, mitä nyt? VTT+teoll.+Tekes: Jules Horowitz-materiaalitutkimusreaktori MTRohjelma: projekti ,7 M, jatko lähes 6 M. Euratomin fission ydinturvallisuustutkimusohjelma, luokkaa 50 M /a, Suomen osuus miljoonan luokkaa vuosittain. 20

21 Tutkimusohjelmat 2 VTT:n kuumakammiohanke eli Ydinturvallisuustalosta VTT:n päätös NKS-ohjelma; ydinturvallisuus ja valmiussuunnittelu & pelastuspalvelu/pohjoismaat, volyymi yli 1 M /a. OECD NEA; CSNI:n erillisprojektit ja Haldenin materiaalitutkimusreaktori (Suomi 0,5 M /a) IAEA:n erilliset tutkimushankkeet Useita erillisiä kysymyksiä infrastruktuurin alueella; VTT, korkeakoulut ja yliopistot, SRA Strategic Research Agenda: Myrrha (B, ADS), Pallas (NL, MTR), Astrid (F, SFR), Allegro (X, GFR), DGR, ESFRI, IGT-TP, SNETP, SET Plan = ESNII, ja lopuksi vaikka FOAK! 21

22 VTT Centre for Nuclear Safety in Espoo House for 150 researchers, 11 Hot Cells 26 M + infrastucture (Hot Cells et al) 10 M Funding from VTT and the Finnish Nuclear Waste Fund VYR Decision , construction time about four years