Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueelliset ympäristöjulkaisut 419"

Transkriptio

1 Alueelliset ympäristöjulkaisut 419 1

2 2 Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

3 Alueelliset ympäristöjulkaisut Regionala miljöpublikationer 419 Kyrönjoen vesistöalueen alustava hoito-ohjelma Preliminärt skötselprogram för Kyro älvs vattendragsområde Koonnut: / Sammanställt av: Liisa Maria Rautio, Eeva-Kaarina Aaltonen, Karl-Erik Storberg Logot: EU, LSU, VSY, Kyrönjokirahasto Vaasa / Vasa 2006 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Alueelliset ympäristöjulkaisut 419 3

4 SISÄLLYS 1. Johdanto 4 2. Alueen pinta- ja pohjavesien kuvaus Kyrönjoen valuma-alue Maankäyttö Pohjavedet Merenkurkun saaristo 8 3. Kuormittava ja muuttava toiminta Ravinnekuormituksen kehitys Pistekuormitus Hajakuormitus Maaperästä tuleva happamuus Vedenotto Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen Vesien tilan alustava arviointi Sisävesien alustava arviointi Rannikkovesien alustava arviointi Pohjavesien alustava arviointi Erityiskäyttöön otetut alueet Vesienhoidon tavoitteet Vesiensuojelun valtakunnalliset tavoitteet Kyrönjoen neuvottelukunnan asettamat tavoitteet Vesipuitedirektiivin mukaiset tavoitteet Alustava toimenpideohjelma Perustoimenpiteet Pistekuormitus Hajakuormitus Vedenotto Toiminta pohjavesialueilla Vesistöjen säännöstely, padot ja penkereet Haitalliset aineet Arvio perustoimenpiteiden riittävyydestä Täydentävät toimenpiteet Taloudellinen tuki Tutkimus ja koulutus Kunnostukset Sopimukset ja suunnitelmat Arvio toimenpiteiden vaikutuksista Happamuushaittojen vähentäminen Ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Vesistöjen kunnostukset Kokonaisarvio Seurantaohjelma Nykyinen seurantajärjestelmä Seurannan kehittäminen Taloudellinen analyysi Happamuushaittojen vähentämisen kustannukset Ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämisen kustannukset Yhteenveto tiedotuksesta ja yhteistyöstä 76 Kirjallisuusluettelo 78 4 Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

5 INNEHÅLL 1. Inledning 4 2. Beskrivning av yt- och grundvattnet på avrinningsområdet Kyro älvs avrinningsområde Markanvändning Grundvattenförekomsterna Kvarkens skärgård 8 3. Belastande och modifierande verksamhet Utveckling av näringsbelastningen Punktbelastning Diffus belastning Surhet från jordmånen Vattentäkt Reglering och utbyggnad av vattendragen Preliminär klassificering av vattendragen Preliminär klassificering av inlandsvattnen Preliminär bedömning av kustvattnen Preliminär bedömning av grundvattnen Specialutnyttjade områden Mål för vattenvården Nationella mål för vattenskyddet 30 6,2 Kyro älvdelegationens mål Mål enligt vattenramdirektivet Preliminärt åtgärdsprogram Basåtgärder Punktbelastning Diffus belastning Vattentäkt Verksamhet på grundvattenområden Reglering av vattendrag, dammar och invallningar Skadliga substanser Bedömning av basåtgärdernas tillräcklighet Kompletterande åtgärder Ekonomiskt stöd Forskning och utbildning Restaureringar Avtal och planer Uppskattning av åtgärdernas effekter Minskning av surhetsskadona Minskning av närings- och partikelbelastningen Restaurering av vattendrag Helhetsbedömning Övervakningsprogram Nuvarande system Utveckling av övervakningen Ekonomisk analys Kostnaderna för att minska försurningsolägenheterna Kostnaderna för att minska närsalts- och partikelbelastningen Sammanfattning av informationen och samarbetet 76 Litteratur 78 Alueelliset ympäristöjulkaisut 419 5

6 1JOHDANTO INLEDNING Suomessa vesipolitiikan puitedirektiivi on pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä, joka hyväksyttiin joulukuussa Lisäksi on soveltuvin osin muutettu ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Laki vesienhoidon järjestämisestä sisältää perussäädökset vesienhoidon järjestämisestä ja sen edellyttämistä menettelyistä. Lainsäädännön mukaan jokaiselle vesienhoitoalueelle tehdään vesienhoitosuunnitelma ja se hyväksytään valtioneuvostossa vuoden 2009 aikana. Bernet Catch -hankkeessa tehtiin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisia selvityksiä kuudella Itämereen laskevalla vesistöalueella vuosina Suomesta tässä hankkeessa oli mukana Kyrönjoki. Tämä Bernet Catch -hankkeen pilottialue käsittää Kyrönjoen koko valuma-alueen ja myös sen edustalla olevan Merenkurkun merialueen. Tämä alustava hoito-ohjelma on tehty Bernet Catch -hankkeen osassa 2 ja selvityksessä on pääosin pyritty noudattamaan vesipuitedirektiivin liitettä VII, sillä asiaa koskevat kansalliset säädökset olivat vielä valmisteilla, kun selvitystä tehtiin vuosina Laajapohjainen Kyrönjoen neuvottelukunta ja erityisesti Kyrönjokityöryhmä ovat osallistuneet Bernethankkeeseen ja siinä tehtyihin selvityksiin. Selvitysten teosta on vastannut Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ja Länsi-Suomen ympäristökeskus sekä Kyrönjokityöryhmä. Kyrönjoki kuuluu Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja raportissa on osin käytetty myös tämän alueen tietoja, jotka raportoitiin EU:lle maalisuussa Tämän raportin ovat koonneet Liisa Maria Rautio ja Karl- Erik Storberg Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta ja Eeva-Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksestä. Toimenpideohjelman valmisteluun ovat lisäksi osallistuneet Charlotte Haldin Pohjanmaan TE-keskuksesta (kalatalousyksikkö), Yrjö Ojaniemi Etelä-Pohjanmaan MTK:sta ja Stefan Nyman ympäristökeskuksesta. Anna Bonde on tehnyt raportissa käytetyt kartat, Maarit Vuorela on tehnyt VEPSajot ja Merja Antikainen on kerännyt pohjavesitiedot. I Finland har EU:s ramdirektiv för vattenpolitiken förverkligats med lagen om vattenförvaltningens organisation. Dessutom har man till valda delar ändrat miljöskyddslagen och vattenlagen. Lagen om vattenförvaltningens organisation godkändes i december Lagen innehåller grundförfattningar om hur vattenförvaltningen skall organiseras och de tillvägagångssätt som organiseringen förutsätter. I enlighet med lagstiftningen uppgörs för varje vattenvårdsområde en vattenvårdsplan som skall godkännas av statsrådet under år Under åren gjorde man inom ramen för Bernet Catch-projektet utredningar enligt ram-direktivet för vattenpolitiken på sju vattendragsområden som rinner ut i Östersjön. Från Finland deltog Kyro älv i projektet. Detta pilotområde för Bernet Catch-projektet omfattar hela Kyro älvs avrinningsområde och även havsområdet utanför i Kvarken. Detta preliminära skötselprogram har gjorts inom ramen för Bernet Catch-projektets arbetsgrupp 2 och i utredningen har man i huvudsak strävat till att följa bilaga VII i vattenramdirektivet, eftersom de nationella författningarna som berör ärendet ännu var under arbete åren , då utredningen färdigställdes. Delegationen för Kyro älv och speciellt Arbetsgruppen för Kyro älv har deltagit i Bernet Catch-projektet och i de utredningar som gjorts inom projektet. Fonden för Kyro älv, Österbottens vattenskyddsförening r.f. och Västra Finlands miljöcentral har ansvarat för utredningarna. Kyro älv hör till Kumo älv Skärgårdshavet Bottenhavets vattenförvaltningsområde och i rapporten har man också delvis utnyttjat de uppgifter om området som rapporterades till EU i mars Rapporten har sammanställts av Liisa Maria Rautio och Karl-Erik Storberg på Västra Finlands miljöcentral och Eeva-Kaarina Aaltonen vid Österbottens vattenskyddsförening r.f. Vid utarbetandet av åtgärdsprogrammet har dessutom Charlotte Haldin på Österbottens TE-central (fiskerienheten), Yrjö Ojaniemi från den Södra Österbottens lantbruksproducentorganisation och Stefan Nyman från miljöcentralen medverkat. Anna Bonde har gjort de kartor som behövts, Maarit Vuorela har gjort VEPSberäkningarna och Merja Antikainen på miljöcentralen har sammanställt grundvattenuppgifterna. Jenni Roth och Karl- Erik Storberg har översatt programmet till svenska. 6 Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

7 ALUEEN PINTA- JA POHJAVESIEN KUVAUS BESKRIVNING AV YT- OCH GRUNDVATTNET I AVRINNINGSOMRÅDET Kyrönjoen valuma-alue 2.1. Kyro älvs avrinningsområde Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan valtavirta (valuma-alue km 2 ). Kyrönjoen isojen latvahaarojen, Seinäjoen, Jalasjoen ja Kauhajoen lähteet ovat Suomenselän vedenjakajalla lomittain Kokemäenjoen ja Karvianjoen lähteiden kanssa. Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikassa. Kyrönjoki laskee Perämeren Vassorfjärdeniin Vaasan pohjoispuolella (kuva 1 ja 2). Vesistöalueen luonnonolosuhteille on tyypillistä loivapiirteinen topografia ja maaperän hienorakeisuus. Vallitsevana maalajina on rannikolla moreeni ja jokilaaksoissa savi ja siltti. Muualla vallitsevat turve ja moreeni. Vedenjakajaseuduilla Kauhajoen ja Kurikan kunnissa esiintyy sora-, hiekka- ja hieta-alueita. Kyrönjoen valuma-alueen erityispiirre ovat alunamaat eli happamat sulfaattimaat. Nämä Itämeren nk. Litorinameren aikana (noin v e.kr.) muodostuneet sedimentit ovat nykyisin tehokkaassa hapettumisvaiheessa. Sulfaattimaaesiintymät ovat keskittyneet Pohjanlahden rannikon vanhoille vesijättömaille ja mereen laskevien jokien suistoihin. Alunamaa ei ole maalaji, vaan maannostyyppi, jota tavataan monissa eri maalajeissa. Alunamaiden sisältämä sulfidi on peräisin maata peittäneestä merivedestä. Kun sulfidi pohjaveden laskiessa hapettuu rikkihapoksi, muodostaa se helposti veteen liukenevia suoloja eli alunoita. Tästä on seurauksena happamuuden ja metallihuuhtoutumien voimakas lisääntymi- Kyro älv är den största älven i södra Österbotten (avrinningsområde km 2 ). Seinäjoki, Jalasjoki och Kauhajoki åar är stora tillflöden till Kyro älv och deras källflöden ligger omlott med Kuva 2. Kyrönjoen valuma-alue ja yli 50 hehtaarin järvet. Bild 2. Kyro älvs avrinningsområde och sjöar större än 50 ha. Alueelliset ympäristöjulkaisut 419 7

8 Kuva 1. Kyrönjoen valuma-alueen maaperäkartta (lähde: GTK). Bild 1. Jordartskarta över Kyro älvs avrinningsområde. Kumo älvs och Sastmola ås källor på Suomenselkä-åsens vattendelare. Kyro älvs huvudfå ra börjar i Kurikka, där Kauhajoki å och Jalasjoki å flyter samman. Älven rinner ut i Vassorfjärden i Bottenviken norr om Vasa (bild 1 och 2). Svagt sluttande topografi och finkornig jordmån är typiska drag för vattendragsområdets naturförhållanden. Den dominerande jordarten vid kusten är morän och i älvdalarna lera och silt. På andra ställen dominerar torv och morän. På vattendelarområdena i Kauhajoki och Kurikka kommuner förekommer grus-, sand- och mo-områden. Alunjordarna dvs. de sura sulfatjordarna utgör ett karakteristiskt drag för Kyro älvs avrinningsområde. Dessa jordar, som består av de sediment, som uppstod under den s.k. Litorina perioden i Östersjöns historia cirka f.kr, är i dag i ett intensivt oxidationsskede. Förekomsten av sulfatjordar har koncentrerats till gamla tillandningar och till åarnas och älvarnas deltan, där de rinner ut i havet. Alunjord är ingen jordart utan en jordmånstyp som påträffas i många olika jordarter. Alunjord innehåller sulfid som härstammar från det havsvatten som täckt marken. Sulfiden oxideras till svavelsyra då grundvattnet sjunker och bildar då lättlösliga salter, dvs. aluner. Detta leder till en kraftig ökning av surheten och metallurlakningen i vattnet. (Se avsnitt 3.4.) Taulukko 1. Kyrönjoen suurimpien sivuhaarojen keskimääräiset virtaamat ja suurimpien järvien perustiedot. Tabell 1. Medelflödet i de största biflödena och grunduppgifter om de största sjöarna på Kyro älvs avrinningsområde. 8 Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

9 nen jokivedessä. (Kts. kohta 3.4). Kyrönjoen vesistöaluetta luonnehtivat suuret virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut sekä tulvaherkkyys. Kyrönjoen ja sen suurimpien sivuhaarojen keskimääräiset virtaamat ja suurimpien järvien perustiedot ovat taulukossa 1. Jokiuoman kaltevuus on kauttaaltaan pieni ja joen keskiosalla se on erityisen pieni. Siten Ilmajoen Koskenkorvan padon ja Ylistaron Malkakosken välillä on lähes 50 km pitkä suvantojakso, jolla pudotus on vain muutamia senttimetrejä/ km. Tulvahaittojen torjumiseksi on tehty runsaasti vesistötöitä: purojen ja jokien perkauksia, uoman oikaisuja, pengerryksiä ja tekojärviä. 2.2 Maankäyttö Kyrönjoen valuma-alueen maankäyttö on suomalaisessa mittakaavassa erittäin intensiivistä. Valuma-alueen pinta-alasta on peltoa keskimäärin 25 %. Joillakin osavaluma-alueilla pellon osuus on jopa 60 %. Nämä alueet sijaitsevat jokilaakson tasaisilla ja hienorakeisilla alueilla, joille peltoja on ollut helppo raivata. Koko Suomen pinta-alasta on keskimäärin 9 % peltoa ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan pinta-alasta 20 % (Tilastokeskus 2003). Asutuksen, teiden ja muuhun erityiskäyttöön otettujen alueiden osuus Kyrönjoen valuma-alueesta on 1,2 % ja vesistöjen osuus on 1,3 %. Kyro älvs vattendragsområde karakteriseras av stora flödes- och vattennivåskillnader samt variationer i översvämningskänslighet. Medelflödet i Kyro älv och i de största sidoflödena framgår av tabell 1. Älvfårans fall är överlag litet och i älvens mellersta lopp är fallet speciellt litet. Därmed finns det en nästan 50 km lång sträcka med lugnvatten i älven mellan Koskenkorva damm i Ilmajoki och Malkakoski i Ylistaro, där fallet är endast några centimeter per kilometer. För att försvara sig mot översvämningsskador har man gjort omfattande vattendragsarbeten: rensning av bäckar och åar, uträtning av fåror, invallningar och anläggande av konstgjorda sjöar Markanvändning Markanvändningen i Kyro älvs avrinningsområde är mycket intensiv i förhållande till övriga Finland. Avrinningsområdets yta utgörs i medeltal till 25 % av åkrar. På en del av delavrinnings-områdena bildar åkrarna till och med 60 % av arealen. Dessa områden finns på de jämna och fin-korniga områdena där det varit lätt att röja upp åkrar. I medeltal utgörs 9 % av Finlands areal av åkrar och i södra Österbotten är andelen 20 % (Statistikcentralen 2003). Vägar, tomter och andra områden för speciella ändamål utgör 1.2 % av området. Vattenområdenas andel är 1.3 %. Moränområdena som ligger längre bort från älvdalen består av skog och myrar. Momarken Kuva 3. Peltojen, kangasmaiden ja turvemaiden osuus Kyrönjoen valuma-alueella. Bild 3: Andelen åkrar, momark och torvmark på Kyro älvs avrinningsområde. Alueelliset ympäristöjulkaisut 419 9

10 Jokivarresta etäämpänä sijaitsevat moreenialueet ovat metsää ja suota. Kangasmaiden osuus koko valuma-alueen pinta-alasta on 50 % ja turvemaan osuus 22 %. Vesistön latvaosissa soiden osuus on paikoitellen yli 60 % valuma-alueen pinta-alasta. Soista ja soistuvista metsistä on 80 % ojitettu. 2.3 Pohjavedet Muuhun Suomeen verrattuna pohjavesiesiintymät ovat jakaantuneet erittäin epätasaisesti (kuva 4). Kyrönjoen valuma-alueen merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat Kauhajoen kaupungin alueella. Suurimmat pohjavesialueet ovat Pahalähteen, Lumikankaan (I) ja Hyypänmäen pohjavesialueet, joiden vesivarastoja hyödynnetään johtamalla vettä Seinäjoen, Närpiön ja Kaskisten alueille. Myös Kurikassa, Ilmajoella ja Ylistarossa on tuottoisia pohjavesialueita. Näistä ovat merkittävimmät alueet Ilmajoen Salonmäki ja Koskenkorva sekä Kurikan Pitkämönkangas (A) ja Ylistaron Kokkokangas. Niukimmat pohjavesivarat ovat Seinäjoella ja Kyrönmaalla. 2.4 Merenkurkun saaristo Kyrönjoen suisto sijaitsee Merenkurkun saariston pohjoisosassa. Jokivesi ja merivesi kohtaavat monimuotoisella saaristoalueella, jolle maankohoaminen antaa vahvasti leimansa. Maankohoaminen on jäänne edelliseltä jääkaudelta, jolloin kilometrejä paksu mannerjää painoi Keski-Fennoskandian maisemia 800 metriä normaalitasoa alemmas. Nyt maaalue on kohoamassa takaisin noin 9 mm:n vuosivauhdilla, mikä on havaittavissa erityiutgör 50 % av hela avrinningsområdets areal och torvmarkernas andel är 22 %. I vattendragets källflöden utgör myrarna ställvis över 60 % av avrinningsområdets areal. Av myrarna och de skogar som håller på att försumpas har 80 % dränerats Grundvattenförekomsterna Jämfört med övriga Finland är grundvattenförekomsterna i västra Finland mycket ojämnt fördelade (bild 4). De mest betydande grundvattenområdena i Kyro älvs avrinningsområde finns i Kauhajoki stad. De största grundvattenområdena är Pahalähde, Lumikangas (I) och Hyypänmäki grundvattenområden, vilkas vattenreserver utnyttjas genom att vatten leds till Seinäjoki, Närpes och Kaskö. Produktiva grundvattenområden finns även i Kurikka, Ilmajoki och Ylistaro. Av dessa är Salonmäki i Ilmola, Koskenkorva och Pitkämönkangas (A) i Kurikka samt Kokkokangas i Ylistaro de viktigaste. Seinäjoki och Kyrolandet har de minsta grundvattenreserverna. 2.4 Kvarkens skärgård Kyro älvs mynning ligger i norra delen av Kvarkens skärgård. Älv- och havsvattnet möts i det mångskiftande skärgårdsområdet som präglas starkt av landhöjningen. Landhöjningen är en följd av den senaste istiden, då en flera kilometer tjock inlandsis tryckte ner landskapen 800 meter under normalnivån i mellersta av Fennoskandien. Nu håller marken på att stiga igen med cirka 9 mm per år, vilket märks speciellt på Pertti Sevola 10 Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

11 Kuva 4. Kyrönjoen valuma-alueen pohjavesialueet. Bild 4. Grundvattenområden på Kyro älvs avrinningsområde. sesti alavilla mailla. Merenkurkun maisema on pienipiirteistä ja kivikkoista, kuten saaristovedetkin, missä saaria on eniten koko Pohjanlahden rannikkoalueella. Merenkurkun saaristoa on esitetty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi geologisten arvojen perusteella. Rannikkovedet ovat matalia ja Merenkurkun saaristossa keskisyvyys on alle 25 metriä. Erityinen ilmiö Kyrönjoen edustan merialueella on alunamaiden aiheuttama happamoituminen. Tämä on havaittavissa selvimmin keväällä, kun happamat jokivedet laskevat mereen sekoittuen suolaiseen veteen. Hapan vesi aiheuttaa aika ajoin suistossa kalakuolemia ja se saattaa myös häiritä Kyrönjoen edustan mataliin ja suojaisiin vesiin kutemaan tulevien kalojen lisääntymistä. Kyrönjoen edusta on kalataloudellisesti erittäin merkittävä alue ja alueella on useita kymmeniä ammattikalastajia. låglandet i västra Finland. Landskapet i Kvarken är småskaligt och stenigt precis som vattenområdena, där det finns flera öar än på något annat ställe längs hela Bottniska vikens kustområde. Kvarkens skärgård har nominerats till ett av UNESCO:s världsarvsområden på basis av områdets värdefulla geologiska särdrag. Det är grunt längs kusten och medeldjupet i Kvarken är under 25 meter. Kustvattnen kan tidvis lida av försurning, vilket är ett typiskt fenomen i västra Finland och Kyro älvs deltaområde. Detta märks tydligast på våren då det sura ytvattnet rinner ut i havet och blandas med saltvattnet. Det sura vattnet orsakar tidvis fiskdöd och kan även störa leken för de fiskar som kommer för att leka i de grunda och skyddade vattnena utanför Kyro älv. Området utanför Kyro älv är fiskeriekonomiskt ett mycket värdefullt område och där finns flera tiotal yrkesfiskare. Alueelliset ympäristöjulkaisut

12 3 3.1 KUORMITTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA BELASTANDE OCH MODIFIERANDE VERKSAMHET Ravinnekuormituksen kehitys Kyrönjoesta mitattujen virtaamien ja pitoisuuksien perusteella vuosien keskimääräinen fosforivirtaama on noin 150 t P/a ja typpivirtaama 2500 t/a (taulukko 2). Vuosien väliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Kyrönjoen keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet sekä keskivirtaamat eri vuosilta on esitetty kuvassa 5. Fosforipitoisuudet ovat olleet laskussa, mutta typpipitoisuuksissa on lievää nousua. Nousu johtuu osittain lisääntyneistä talvivalumista, mutta kaikkia syyseuraussuhteita ei ole selvitetty. Lisäksi Kyrön Utveckling av näringsbelastningen På basis av uppmätta flöden och halter har fosforutflödet under perioden varit ca 150 t P/a och kväveutflödet 2500 t N/a. Variationerna mellan åren är dock stora. Medelfosfor- och medelkvävehalterna samt medelflödena under olika år framgår av bild 5. Fosforhalterna har sjunkit, medan kvävehalterna har stigit en aning. Ökningen i kvävehalterna beror delvis på ökat utflöde under vintern, men också försurningen ökar kväveurlakningen och minskar fosforutflödet. Orsakerna är inte klarlagda i detalj. Kuva 5. Kyrönjoen (Skatila) ravinnepitoisuuksien vuosikeskiarvot sekä keskivirtaamat vuosina Bild 5. Näringsämneshalterna i medeltal årligen samt medelflödena i Kyro älv åren Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

13 Taulukko 2. Arvio Kyrönjoen kokonaisfosfori- ja typpikuormituksen jakautumisesta (VEPS-malli). Tabell 2. Uppskattning av fördelningen av totalfosfor- och totalkvävebelastningen från olika belastningskällor (VEPSmodellen). joen vesien happamuus lisää typpihuuhtoumia ja pienentää fosforihuuhtoumia. Kyrönjoen ainevirtaaman ositus eri kuormitustekijöiden suhteen VEPS-laskennan pohjalta on taulukossa 2. VEPS-mallia selvitetään tarkemmin kohdassa Pistekuormitus Yhdyskuntien jätevedet Kauhajoen, Kurikan ja Seinäjoen kaupunkien, Jalasjärven, Ilmajoen, Ylistaron ja Mustasaaren (Koivulahti) kuntien sekä Kyrönmaan Jätevesi Oy:n (Isokyrö ja Vähäkyrö) jätevedenpuhdistamoilla käsitellään noin asukkaan ja kuuden suurehkon teollisuuslaitoksen jätevedet. Viemäriin liittyneitä asukkaita on suhteessa eniten Seinäjoella (97 %) ja vähiten Mustasaaren Koivulahdessa (32 %). Keskimääräinen liittymisaste on 70 %. Turvetuotanto Kyrönjoen valuma-alueella oli vuonna 2003 toiminnassa 77 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala oli noin ha. Yksittäisen tuotantokentän keskimääräinen pinta-ala oli siis noin 100 ha, pienimmät alle 10 ha ja isoimmat noin 600 ha (Länsi-Suomen ympäristökeskus). Fördelningen av näringsämnesbelastningen i Kyro älv mellan olika belastningskällor på basis av VEPS-beräkningar finns i tabell 2. VEPSmodellen förklaras noggrannare under punkt Punktbelastning Samhällenas avloppsvatten Vid avloppsreningsverken för städerna Kauhajoki, Kurikka och Seinäjoki, kommunerna Jalasjärvi, Ilmajoki, Ylistaro och Korsholm (Kvevlax) samt Kyrönmaan Jätevesi Oy (Storkyro och Lillkyro) behandlas avloppsvatten från ca invånare och sex större industrianläggningar. Anslutningen till avloppssystemet är proportionellt sett störst i Seinäjoki (97 %) och lägst i Kvevlax i Korsholms kommun. (32 %). Anslutningsgraden är i genomsnitt 70 %. Torvtäkt På Kyro älvs avrinningsområde fanns 77 torvtäktsområden i användning i slutet av år Den sammanlagda arealen på torvtäktsområdena var nästan ha. Medelarealen för enskilda produktionsområden var alltså ca 100 ha; de minsta var under 10 ha och de största ca 600 ha (Västra Finlands miljöcentral). Alueelliset ympäristöjulkaisut

14 Kuva 6. Kyrönjoen valuma-alueella sijaitsevat jätevedenpuhdistamot, suljetut kaatopaikat, alueellinen jätekeskus ja turvetuotantoalueet. Bild 6. Kommunala avloppsvattenreningsverk, stängda avstjälpningsplatser, regional avfallshanteringsanläggning och torvtäktsområden på Kyro älvs avrinningsområde. Muu pistekuormitus Kyrönjoen valuma-alueella on vain yksi toimiva jätteidenkäsittelylaitos. Lakeuden Jätekeskus Etappi aloitti toimintansa vuonna Lisäksi valuma-alueella on suljettuja kuntien kaatopaikkoja yhteensä 28 kpl ja yksi suljettu teollisuuden kaatopaikka Jalasjärvellä. Suljetut kaatopaikat ovat jälkitarkkailussa. Kyrönjoen pistekuormittajien sijainti selviää kuvasta 6. Annan punktbelastning På Kyro älvs avrinningsområde har man endast en verksam avfallshanteringsanläggning. Lakeuden Jätekeskus Etappi som inledde sin verksamhet i början av september Dessutom finns det sammanlagt 28 stängda kommunala avstjälpningsplatser på avrinningsområdet och i Jalasjärvi en stängd avstjälpningsplats för industrin. De stängda avstjälpningplatserna är under uppföljning. Punktbelastarnas läge på avrinningsområdet framgår av bild Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

15 3.3 Hajakuormitus Hajakuormitusta koskevat tiedot on laskettu Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyllä VEPS-arviointijärjestelmällä, jonka avulla voidaan arvioida vuositasolla (kg/km 2 /a) kolmannen jakovaiheen vesistöalueiden ravinnekuormituksen suuruutta. VEPS arvioi erikseen maatalouden, metsätalouden, luonnonhuuhtoutuman, laskeuman ja haja-asutuksen kuormituksen. VEPS-mallin mukaiset fosfori- ja typpihuuhtoumat on esitetty kuvissa 7 ja 8. Peltoviljely Kyrönjokilaakson kunnissa on peltoa ha, mikä on 42 % koko Etelä-Pohjanmaan pelloista. Tilojen keskimääräinen peltoala on Diffus belastning Uppgifter om den diffusa belastningen har räknats ut med hjälp av VEPS-systemet som utvecklats av Finlands miljöcentral. Med dess hjälp kan man bedöma storleken av näringsbelastningen på årsnivå (kg/km 2 /a) med en noggrannhet motsvarande vattendragsområden på tredje delavrinningsområdesnivån. VEPS uppskattar skilt belastningen från jordbruk, skogsbruk, naturlig urlakning, nedfall och glesbebyggelse. Den enligt VEPS-modellen beräknade kväveoch fosforutsköljningen på olika delavrinningsområden framgår av bilderna 7 och 8. Åkerbruk Av hela Södra Österbottens åkerareal finns 42 % i kommunerna i Kyro älvdal ( ha). Går- Kuva 7. Arvio Kyrönjoen valuma-alueelta tulevan fosforin hajakuormituksen (kg/km 2 /a) jakaantumisesta (VEPS-malli). Bild 7. Uppskattning av fördelningen av den diffusa belastningen av fosfor (kg/km 2 /a) mellan olika delavrinningsområden. Kuva 8. Arvio Kyrönjoen valuma-alueelta tulevan typen hajakuormituksen (kg/km 2 /a) jakaantumisesta (VEPS-malli). Bild 8. Uppskattning av fördelningen av den diffusa belastningen av kväve (kg/km 2 /a) mellan olika delavrinningsområden. Alueelliset ympäristöjulkaisut

16 ha eli lähes 3 ha suurempi kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Kyrönjokilaaksossa viljellään pääasiassa nurmea säilörehuksi sekä ohraa, kauraa ja rehuviljaa. Eniten viljeltyjen lajien, heinän, kauran ja ohran hehtaarisadot vaihtelevat enimmäkseen välillä kg/ ha. Keinolannoitteiden käyttö on vähentynyt voimakkaasti viimeisten vuoden aikana (kuva 9). Etelä-Pohjanmaalla levitetään nykyisin keinolannoitteiden mukana fosforia noin 11 kg ja typpeä 80 kg hehtaarille, kun suurimmat levitysmäärät olivat luvun lopussa 31 kg fosforia ja 120 kg typpeä hehtaarille. Keinolannoitteiden lisäksi käytetään orgaanisia lannoitteita. darnas medelåkerareal är 32 ha dvs. nästan 3 ha större än i Södra Österbotten i medeltal. I Kyro älvdal odlar man främst hö till ensilage samt korn, havre och fodersäd. Hektarskördarna för de mest odlade arterna hö, havre och korn varierar för det mesta mellan kg/ha. Under de senaste åren har användningen av konstgödsel minskat kraftigt i Finland (bild 9). Utvecklingen har varit likadan i södra Österbotten. I södra Österbotten sprider man med konstgödsel numera ca 80 kg kväve och 11 kg fosfor per hektar medan de största mängderna i slutet av 1980-talet var 120 kg kväve och 31 kg fosfor per hektar. Utöver konstgödsel används också organiska gödselmedel. 120 kg N / P /ha P N Kuva 9. Väkilannoitteiden käyttö Suomessa (Kemiran myyntitilastot). Bild 9. Användningen av konstgödsel i Finland åren (Kemiras försäljningsstatistik). 16 Alueelliset ympäristöjulkaisut Alajoki/Unto Tapio 419

17 Karjatalous ja turkistarhaus Etelä-Pohjanmaan ja erityisesti Kyrönjokilaakson maatalous perustuu pitkälle kehittyneeseen lihan- ja maidontuotantoon sekä näiden jalostukseen lähialueella sijaitsevissa elintarviketeollisuuden laitoksissa. Etelä-Pohjanmaalla tuotetusta sianlihasta tuotettiin Kyrönjokilaaksossa 62 % ( t/vuosi), naudanlihasta 37 % (4000 t/v) ja maidosta 37 % ( milj. l/v). Karjatiloja Kyrönjokilaaksossa on runsaat 3600 (Etelä-Pohjanmaan Agronomit ry 2003). Turkistarhausta harjoitetaan vain muutamassa Kyrönjokilaakson kunnassa. Enemmän kuin viisi tarhaa on Mustasaaressa, Kauhajoella, Ilmajoella, Isossakyrössä ja Ylistarossa. Vuosittain tuotetaan runsaat minkinja ketunnahkaa. Metsätalouden toimenpiteet Etelä-Pohjanmaalla tehtiin vuonna 2002 kunnostusojituksia yhteensä noin ha alalla, joista 2760 ha ojitettiin Kyrönjokivarren kunnissa. Ojitukset keskittyivät valuma-alueen yläosiin siten, että kaksi kolmasosaa Kyrönjokivarren ojituksista tehtiin Kauhajoella ja Jalasjärvellä. Uudistushakkuita tehtiin Etelä-Pohjanmaalla noin 6500 ha:lla (laskeva suuntaus) ja kasvatushakkuita ha:lla (nouseva suuntaus). Lannoituksia tehtiin reilun 2000 ha:n alalla eli vain puolella siitä alasta, joka lannoitettiin vuonna 1996 (Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus, 2003). Haja- ja loma-asutus Kyrönjokivarressa asuu noin asukasta taloudessa kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella. Haja-asutusta on eniten Kauhajoella, Ilmajoella ja Kurikassa. Lomaasuntoja on Kyrönjokilaakson kunnissa yhteensä noin Noin neljäsosa loma-asunnoista on Kauhajoella ja vähiten niitä on Seinäjoella (Väestörekisterikeskus 2001). Boskapsskötsel och pälsdjursfarmning Jordbruket i södra Österbotten och speciellt i Kyro älvdal grundar sig på en välutvecklad köttoch mjölkproduktion och förädling av dessa vid livsmedelsindustrianläggningar i närområdet. Av svinköttet i södra Österbotten producerades 62 % ( t/år) i Kyro älvdal, av nötköttet 37 % (4000 t/år) och av mjölken 37 % ( milj.l/år). Husdjursgårdarnas antal i Kyro älvdal är drygt 3600 (Etelä-Pohjanmaan Agronomit ry. 2003). Pälsdjursfarmning bedrivs enbart i några kommuner i Kyro älvdal. Flera än fem farmer finns i Korsholm, Kauhajoki, Ilmola, Storkyro och Ylistaro. Årligen produceras drygt mink- och rävskinn. Åtgärder inom skogsbruket År 2002 utförde man i södra Österbotten kompletteringsdikningar på ett område som sammanlagt omfattade ha, varav 2760 ha utdikades i kommunerna i Kyro älvdal. Utdikningarna koncentreras till de övre delarna av avrinningsområdet på så sätt att två tredjedelar av utdikningarna i de nämnda kommunerna utfördes i Kauhajoki och Jalasjärvi. Föryngringsavverkning utfördes på ett område på 6500 ha (sjunkande trend) och beståndsvårdande avverkning på ett område på ha (stigande trend). Gödsling utfördes på ett 2000 ha stort område, dvs. endast på hälften av det område som gödslades år 1996 (Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus, 2003). Gles- och fritidsbebyggelse I Kyro älvdal bor ca invånare i hushåll utanför det kommunala avloppsnätet. Det finns mest glesbebyggelse i Kauhajoki, Ilmajoki och Kurikka. Det finns sammanlagt cirka 3000 semesterbostäder i Kyro älvdal. Ungefär en fjärdedel av semesterbostäderna finns i Kauhajoki och minst finns det i Seinäjoki (Befolkningsregistercentralen 2001). Alueelliset ympäristöjulkaisut

18 3.4 Maaperästä tuleva happamuus Kyrönjoen valuma-alueella sulfaattimaat sijaitsevat pääosin korkeuskäyrän 60 m alapuolella. Kuvassa 10 on esitetty Erviön (1975) kartoittamat Kyrönjoen valuma-alueen pelloilla sijaitsevat sulfaattimaat, joita on ha eli 22 % peltomaasta. Suot ja metsät mukaan lukien happamia sulfaattimaita arvioidaan olevan yhtensä ha, mikä tarkoittaa sitä, että koko valuma-alueesta on happamia sulfaattimaita 7 8 %. Happamuuden syntyä, alueellista jakautumista, huuhtoutuvia ainemääriä ja valumavesien käsittelymahdollisuuksia on tutkittu perusteellisesti Ilmajoen Rintalan pengerrysalueella tehdyissä tutkimuksissa (Ramboll 2005). Åbo Akademin tekemien geokemiallisten tutkimusten mukaan happamilta mailta huuhtoutuu suuria määriä rikkiä, mangaania, alumiinia, sinkkiä, nikkeliä, kobolttia, 3.4. Surhet från jordmånen De sura sulfatjordarna i Kyro älvs avrinningsområde finns i huvudsak på det område som ligger lägre än 60 meter över havet. På bild 10 visas sulfatjordarna på åkrarna på Kyro älvs avrinningsområde som kartlagts av Erviö (1975). Det finns ha sulfatjordar, vilket motsvarar 22 % av åkerjorden. Man uppskattar att förekomsten av sulfatjordar dit även skogar och myrar medräknats, uppgår till ha, vilket innebär att sulfatjordarna utgör 7 8 % av hela avrinningsområdet. I undersökningar vid Rintala invallningsområde i Ilmola, vilka letts av Västra Finlands miljöcentral, har man gjort utförliga undersökningar om uppkomsten av surhet, surhetens fördelning mellan områden, mängden urlakning av ämnen och behandlingsmöjligheter för avrinningsvattnet (Ramboll 2005). Enligt de geokemiska undersökningar, som utförts av Åbo Aka- Kuva 10. Kyrönjoen yli 10 ha:n sulfaattimaa-alueet (Erviö 1975). Bild 10. Över 10 ha stora sulfatjordsområden vid Kyro älv (Erviö 1975). 18 Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

19 kalsiumia ja natriumia ja huuhtoumat jatkuvat suurina vielä useita vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja. Kyrönjoen alimmat vuosittaiset ph arvot on esitetty kuvassa 11. Vaasan kaupunki/ Vaasan Vesi Vaasan Veden vedenjakelun piirissä on asukasta Vaasassa ja Vähässäkyrössä. Vaasan Vesi ottaa kaiken raakavetensä (n m 3 /d) Kyrönjoesta. Kyrönjoesta pumpattava raakavesimäärä on noin 0,3 % Kyrönjoen vuosivirtaamasta, eikä sillä vähäidemi, urlakas det stora mängder svavel, mangan, aluminium, zink, nickel, kobolt, kalcium och natrium från de sura jordarna och urlakningen fortsätter i stor skala ännu under flera årtionden eller t.o.m. århundraden. De lägsta årliga ph-värdena i Kyro älv framgår av bild ph vuosi / år Kuva 11. Vuoden matalin ph-arvo Kyrönjoella (Skatila) vuosina Bild 11. Det lägsta ph-värdet i Kyrå älv (Skatila) årligen åren Vedenotto Kyrönjoen alueen selvästi suurimmat vedenottajat ovat Vaasan Vesi ja Kyrönjokilaakson Vesi Oy Vattentäkt De som tar mest vatten på Kyro älvs avrinningsområde är Vasa Vatten och Kyrönjokilaakson Vesi Oy. Vasa stad/vasa Vatten Det finns invånare i Vasa och Lillkyro som hör till Vasa Vattens vattendistributionsområde. Vasa Vatten tar allt sitt råvatten (ca m 3 /d) ur Kyro älv. Mängden råvatten som pumpas ur Kyro älv motsvarar ca 0,3 % av Kyro älvs årsflöde och på grund av den ringa mängden Alueelliset ympäristöjulkaisut

20 sen suhteellisen määränsä vuoksi ole merkitystä Kyrönjoen vedenlaatuun tai määrään. Kyrönjokilaakson Vesi Oy Kyrönjokilaakson Vesi Oy ottaa pohjavettä erityisestia Kauhajoen, Ilmajoen ja Kurikan alueella sijaitsevilta pohjavesialueilta: Pahalähde, Nummikangas, Iso-Nummikangas, Heikinkangas ja Autionmaa. Vedenotolla on vaikutuksia Hyypänjoen virtaamaan ja yhtiön on lupapäätösten mukaisesti huolehdittava siitä, että Hyypänjoessa virtaa jatkuvasti vähintään 100 l/s Pahalähteen alapuolella. 3.6 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen Kyrönjoen pääuoman kaltevuus on keskimäärin 0,31 m/km, mutta Ilmajoen ja Ylistaron koskien välillä vain 0,041 m/km. Joki on siis tulvaherkkä ja alueella on tehty runsaasti tulvasuojelutöitä. Kyrönjoen erityissuojelulain säätämisen jälkeen (Lex Kyrönjoki 1991) Kyrönjoen yläosan tulvasuojelu toteutettiin ilman voimalaitoksia. Kyrönjoen tekojärvien yhteyteen on rakennettu 1970-luvulla neljä voimalaitosta (taulukko 3), jotka harjoittavat lyhytaikaissäännöstelyä. Kyrkösjärven voimalaitoksen putouskorkeus on iso (44 m) ja myös sen teho on suurin. Näiden lisäksi joessa on lukuisia, lähinnä kotitarvekäytössä olleita pieniä myllylaitoksia, joiden rakenteet ovat pääosin huonokuntoisia (Savea-Nukala ym 1997). har detta ingen inverkan på vattenkvaliteten och flödet i Kyro älv. Kyrönjokilaakson Vesi Oy Kyrönjokilaakson Vesi Oy tar grundvatten från flera grundvattenområden i Kauhajoki, Ilmola och Kurikka: Pahalähde, Nummikangas, Iso-Nummikangas, Heikinkangas och Autionmaa. Uttaget påverkar flötet i Hyypänjoki å och bolaget bör se till att flödet i Hyypänjoki å nedanom Pahalähde alltid är minst 100 l/s Reglering och utbyggnad av vattendragen Lutningen i Kyro älvs huvudfåra är i medeltal 0,31 m/km, men mellan Ilmola och Ylistaro forsar faller älven endast 0,041 m/km. Eftersom älven är känslig för översvämningar gäller de största byggnadsarbetena översvämningsskydd. Efter stiftandet av speciallagen (Lex Kyro älv) förverkligades översvämningsskyddet i Kyro älvs övre lopp utan kraftverk. I anslutning till Kyro älvs konstgjorda sjöar har man på 1970-talet byggt fyra kraftverk (Tabell 3) där man utför korttidsreglering. Fallhöjden vid kraftverket i Kyrkösjärvi är högst (44 m) och även dess effekt är störst. Förutom dessa kraftverk finns det längs älven flera små kvarnverk som främst varit i husbehovsbruk De här kvarnverkens konstruktioner är i huvudsak i dåligt skick (Savea-Nukala et al. 1997). De konstgjorda sjöarna på Kyro älvs avrin- Taulukko 3. Kyrönjoen vesistöalueen voimalaitokset. Tabell 3. Kraftverk på Kyro älvs vattendragsområde. Valmistumis- Putous Teho Energia Rakennus vuosi kork, m MW GWh/a virt, m 3 /s Kalajärvi ,5 1,8 3,2 15 Kyrkösjärvi ,8 19,8 20 Pitkämö I ,3 6,3 23,9 25 Pitkämö II (Niileksen vl) ,5 1,1 4,4 10 Hiirikoski ,2 0,3 10 Voitilankoski 1920-luku 2,9 0,05 3,5 Grundningsår Fallhöjd Effekt Energi Byggnadsm MW GWh/a flöde, m 3 /s Kalajärvi ,5 1,8 3,2 15 Kyrkösjärvi ,8 19,8 20 Pitkämö I ,3 6,3 23,9 25 Pitkämö II (Niiles kraftv.) ,5 1,1 4,4 10 Hiirikoski ,2 0,3 10 Voitbyforsen 1920-talet 2,9 0,05 3,5 20 Alueelliset ympäristöjulkaisut 419

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder Eira Luokkanen ja Annukka Puro- Tahvanainen, Sara Elfvendahl Pello 22.5.2008 1 Luokittelu

Lisätiedot

LUVY - jo 40 vuotta rannikkoseurantaa LUVY- uppföljning av kustvattnen i redan 40 år. LUVY:n juhlaseminaari

LUVY - jo 40 vuotta rannikkoseurantaa LUVY- uppföljning av kustvattnen i redan 40 år. LUVY:n juhlaseminaari LUVY - jo 40 vuotta rannikkoseurantaa LUVY- uppföljning av kustvattnen i redan 40 år LUVY:n juhlaseminaari 13.10.2016 LUVY:n tarkkailutoiminnan lähtötilanne Läget då LUVY:s kontrollverksamhet inleddes

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Kokkolassa 1.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 629/2004 vp Astrid Thors /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 629/2004 rd Vattenskyddet och golfplaner Till riksdagens talman Många golfplaner har byggts i vårt land och flere planeras, ofta i närheten av ett vattendrag.

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Ehdotus Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi

Ehdotus Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2 2009 Ehdotus Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuoteen 2015 Liisa Maria Rautio, Lotta Haldin, Karl-Erik Storberg, Stefan Nyman, Eeva-Kaarina

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Närpiönjoen keskustelu- ja infotilaisuus MetsäBoard Oyj 19.4.2016 Diskussions- och informationsmöte om Närpes å MetsäBoard Abp 19.4.

Närpiönjoen keskustelu- ja infotilaisuus MetsäBoard Oyj 19.4.2016 Diskussions- och informationsmöte om Närpes å MetsäBoard Abp 19.4. Närpiönjoen keskustelu- ja infotilaisuus MetsäBoard Oyj 19.4.2016 Diskussions- och informationsmöte om Närpes å MetsäBoard Abp 19.4.2016 1. Kokouksen avaus / Mötet öppnas Kokous avattiin klo 15.56. Ennen

Lisätiedot

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HASSELHOLMEN BADVATTENPROFIL

UIMAVESIPROFIILI HASSELHOLMEN BADVATTENPROFIL UIMAVESIPROFIILI HASSELHOLMEN BADVATTENPROFIL 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Porvoon kaupunki, Liikuntapalvelut, Rihakamakatu 4 A, 06100 Porvoo 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE MYÖNNETTÄVIEN YLEISAVUSTUSTEN TOIMINNALLISET MITTARIT Hyväksytty sivistyslautakunnassa 2.2. 2005 sivut: 1-4 FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008 20.8.2013 Etusivu > Vesi ja meri > Pinta- ja pohjavesien tila > Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008 Suomen luokitelluista vesimuodostumista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, 28.1.2016 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Taustaa: Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2004 vp Sovitellun ansiopäivärahan kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 5 :n mukaan soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että etuus

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot