Riittääkö kaikille viheralueita Helsingissä?

Transkriptio

1 Riittääkö kaikille viheralueita Helsingissä? Kati Vierikko Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Ympäristöekologian laitos Helsingin yliopisto

2 Huomisen Helsinki: riittääkö viherverkosto ihmisille ja luonnolle? Kuva: Kaupunkisuunnitteluvirasto

3 Riittääkö viheralueet? Luontoa kaupungissa miksi? Mitä ja kenelle? Korvaako laatu määrän?

4 Kolme syytä suojella luontoa kaupungissa Kaupunkiluonto on rikasta! Kaupunkiluonto on ainutlaatuista! Kaupunkilaisten vuoksi!

5 Kaupungeissa on edelleen runsaasti alkuperäisiä ja uhanalaisia lajeja 2014 by The Royal Society Aronson M F J et al. Proc. R. Soc. B 2014;281:

6 Built areas Forests Parks and public gardens Fields Brownfields Allotment gardens Open wetlands Meadows Lawns Cemeteries Street green Open rocks Sands and gravels Berlin (%) Helsinki (%) Helsingin ja Berliinin viherrakenne on hyvin samankaltainen. Berliinissä laskennallinen viherpinta-ala peittää 40 % Helsingissä 46 %. Molemmissa kaupungeissa tavataan merkittävä osa maiden kaikista tunnetuista lajeista. Kaupunkien merkitys monimuotoisuudelle on tärkeä Berlin (%) Helsinki (%) 0 Birds Mammals Amphibian and reptiles Polypores Vascular 6 plants

7 Selviääkö (monimuotoinen) luonto kaupungissa?

8 lajimäärä Lajien vasteet kaupungistumiseen eroavat esikaupunkilaiset kaupunkien välttelijät kaupunkiin sopeutuneet maaseutu esikaupunki kaupunki Kaupungistumisen aste läpäisevän pinnan osuus

9 Ranta ja Viljanen (2011) arvioivat, että kun metsien määrä kaupungissa putoaa alle 30 %:iin maapinta-alasta, alkuperäisten metsälajien määrä alkaa vähetä

10 Selviääkö (monimuotoinen) luonto kaupungissa? Toisaalta ihmisen vahingossa tuottamat elinympäristöt kaupungissa voivat olla erittäin lajirikkaita (tienvarret, joutomaat, hylätyt rakennustontit)

11 Asiantuntijatyöpaja: pärjääkö lajisto kaupungissa? 17 lajiasiantuntijaa (linnut, lepakot, kasvit, jäkälät, kaksisiipiset, kovakuoriaiset, maakiitäjät, perhoset, sudenkorennot, kääväkkäät) 9 viranomaista (KSV, YK, RV, Uudenmaan liitto) Nykyiset lajisto hot-spotit ja vaateliaiden lajien tunnistetut esiintymät ja alueet, joissa tiedot ovat puutteelliset Asiantuntija-arviointi kaupunkibiotooppien potentiaalisesta lajirikkaudesta

12 Uhkatekijä Elinympäristön häviäminen 7 Luonnonhoito 7 Kulutus 6 Pirstoutuminen 6 Typpikuormitus ja rehevöityminen 6 Avointen alueiden umpeenkasvu 5 Metsäalueiden häviäminen 4 Ykispuolinen rakentaminen 3 Liikenne 2 Vapaana olevat kissat/koirat 2 Vauriot 2 Vesiympäristön "luonnottomuus" 2 Vieraslajit 2 Kolopuiden puuttuminen 2 Muutokset vedenkiertoon 2 Valosaaaste 2 Vanhojen rakennusten hävittäminen 2 Kuivatus 1 Maiseman pienpiirteisyyden katoaminen 1 Melu 1 Poiminta 1 Ulkoilu 2 Vedenlaatu 1 Ilmansaasteet 1 Vanhojen lehti(laho)puiden katoaminen

13 Rakennettua vai rakentamatonta luontoa: metsiä, niittyjä, joutomaita vai puistoja Pitäisikö pyrkiä säästämään luontoalueet ja jos kyllä niin Suurina kokonaisuuksina vai rakennetun alueen sisällä? Luonnontilaista, muokattua vai rakennettua viheraluetta? Kenen ehdoilla, kuka hyötyy, kuka häviää?

14 Huomisen Helsinki Liikenneväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi Mahdollistaa tuhansien asuntojen kaavoituksen Merkitys kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle?

15

16 Kaupunkiluonto yleiskaavoituksessa Tuotamme uudenlaista kaupunkivihreää ja -luontoa jatkuvasti tarkoituksella tai tahattomasti Elämäntapamme tai uudet trendit heijastuvat välittömästi tai välillisesti monimuotoisuuteen Kaavoitus luo monimuotoisuutta, antavat paikoille arvon ja ylläpitävät kulttuurisesti merkityksellisestä monimuotoisuutta

17 Luonto ja viherkäytävät kaupunkirakenteessa Kuva: Huovila, P. 1984: Vantaan metsien väheneminen. Metsäkaupunki-ihanne ja 1950-luvuilla. Rakentamisessa korostettiin alkuperäisen luonnon säilyttämistä yhtenäisenä ja rakentaminen tuli sijoittaa metsiin (P-Haaga, Tapiola). Metsän positiivinen vaikutus ihmisten terveyteen ja mielentilaan. Uudet alueet sijoittuvat maastonmuotoja kunnioittaen itsenäisiksi solukoiksi maisemaan (asumalähiö). Yhtenäiset metsä- ja luontoalueet kytkeytyivät viherverkostokokonaisuudeksi

18 Helsingin kestävä viherrakenne (2014): Tuloksia ja suosituksia yleiskaavan tueksi

19

20 Niittyverkosto muodostuu kulttuuribiotoopeista, ruderaateista ja muista avointen biotooppien kasvupaikoista. Avointen biotooppien tarjoamien elinympäristöjen korvaaminen on mahdollista tienvarsilla, puistoissa, pihoilla, voimalinjoilla, viherkatoilla

21 Helsingin metsäinen viherverkosto Metsäpinta-ala on n. 22 % yleiskaavan maapinta-alasta. Ne ovat edelleen yleisin viheraluetyyppi Helsingissä (n ha), mutta erittäin pirstoutuneita. Laajoja, yhtenäisiä (> 40 ha) metsäalueita on 25 (moni saaristossa)

22 Korvaako laatu määrän? Milloin yksittäinen viheralue on riittävän iso ylläpitämään ekologista laatua?

23 Kaupunkimetsien lajiston ominaisuuksia: tallaus ja kulutus > asukasta aiheuttaa muutoksia lähimetsän kasvilajistoon Pitkään tallattujen polkujen ulkopuolella tapahtuu muutoksia kasvilajien runsauksissa Vaikutukset ulottuvat jopa kahdeksaan metriin asti polun reunasta Vaikutukset myös maaperän mikrobilajiston rakenteessa selvät

24 Kalliot, karut kangasmetsät, rehevät metsät sekä kosteikot herkimpiä kulutuspaineelle

25 Metsät vähintään 3 ha kokoisia Muoto mahdollisimman pyöreä Käyttöpaine huomioitava (asukasmäärä kilometrin säteellä)

26 Helsingin metsät biokulttuurisena areenana Kulttuurinen merkitys Monimuotoisuusarvot korkeammat kuin perinteisessä talousmetsässä Tarjoaa monia ekosysteemipalveluita Käytetään YMPÄRI vuoden Kustannustehokas ja halpa viherympäristö Kuva: Tea von Bonsdorff Page 26

27 Eniten mainintoja metsistä (>500 kertaa). Erityisesti laajat metsäalueet kuten Keskuspuisto ja Meri-Rastila nousivat tärkeiksi virkistysalueiksi kyselyssä. Rakennusviraston tuottamien asukaskyselyiden perusteella metsät ja erityisesti kookkaammat metsät koettiin mielipaikoiksi ja tärkeiksi virkistyskohteiksi

28 Alueet, jotka saivat yleiskaavan pehmo-gis kyselyissä täällä on arvokasta kaupunkiluontoa merkinnän yli sadalta (1-3) tai yli 50:tä vastaajalata (4-6). Aineisto on osa julkaisematonta artikkelia: Haase, D. and Vierikko, K. (2015)

29 Helsingissä asukkaat kokevat metsät ja kalliot tärkeiksi Forests Open rocks Parks and gardens Fields Meadows Lawns Open wetlands Cemeteries Allotment garden Sands and gravels Locations Respondents 757 vastaajaa tekivät lähes 2500 paikannusta metsiin. Kallioihin 812 paikannusta 455 vastaajalta. Puistot saivat 709 paikannusta 375 vastaajalta. Metsät saivat paljon paikannuksia yksittäisiltä vastaajilta Page 29

30 Suomessa riittää luontoa, miksi tarvitsemme sitä kaupungissa?

31 Kosketus luontoon ja arvostus luontoon sen omin ehdoin on katoamassa

32 Allergiologian professori Tari Haahtela puhuu katoavasta luonnonvarasta ihollamme kehomme mikrobiolajistomme köyhtyy, kun luontoympäristömme köyhtyy Kädet maahan! According to the biodiversity hypothesis, reduced contact of people with natural environmental features and biodiversity may adversely affect the human commensal microbiota and its immunomodulatory capacity Compared with healthy individuals, atopic individuals had lower environmental biodiversity in the surroundings of their homes and significantly lower generic diversity of gammaproteobacteria on their skin (Hanski et al. 2012: Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. PNAS May 7, 2012)

33 Rakennetut puistot ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja, mutta jos monimuotoisuus on merkityksetöntä kulutammeko kaupunkiluonnon loppuun? From consuming (ecosystem) services towards sense of place place making and new creations to support diversity of life. 8th ESP World Conference 9-13 November

34 There is nothing insignificant in the world. It all depends on how we look at it. Johann Wolfgang von Goethe Read more:

35 Suosituksia yleiskaavaan (Vierikko ym. 2014) 1. Helsingin luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset ydinalueet ja monimuotoisuutta tukevat alueet tulee säilyttää kaavoituksessa. 2. Helsinkiin luodaan metsäinen ja avoimien biotooppien verkosto. Tällaiset verkostot täydentävät yllämainittuja monimuotoisuuden ydinalueita ja ovat osa virkistysverkostoa. Avoimien biotooppien verkosto voi sisältää varsin monipuolisesti erilaisia ympäristöjä, kuten joutomaita ja viherkattoja. 3. Neljän E:n periaatteen avulla (I) estetään ekologisten yhteyksien katkeaminen, (II) elävöitetään ekologiset yhteydet kaupunkilaisten ulkoilureiteiksi, (III) ennallistetaan pienvedet ja (IV) enemmän puita rakennetuille alueille

36 Suosituksia yleiskaavaan (Vierikko ym. 2014) 4. Ilmastonmuutokseen varaudutaan valuma-aluelähtöisellä suunnittelulla 5. Kehitetään monimuotoisuutta huomioivia viherkertoimia ja -mittareita. 6. Aloitetaan ekologisen seuranta-aineiston kerääminen. Kaupungilla olisi hyvä mahdollisuus toteuttaa kansainvälisesti ainutlaatuista lajistoseurantaa. 7. Lisääntyvän virkistyskäytön ohjaaminen pois alueilta, jotka ovat herkkiä (kalliot) alueille, joille lisääntynyt käyttöpaine voi olla jopa suotavaa (avoimet ruderaatit), 9. Monihyödyllisten viheralueiden tunnistaminen (ekologia, sosiaalinen ja taloudellinen), jolla saavutetaan win-win - tilanne

37 Kokonaisuuksien suunnitteleminen tiivistyvässä kaupunkirakenteessa Colding, J. (2007): Ecological land-use complementation for building resilience in urban ecosystems. Landscape and Urban Planning 81,

38 Asiantuntijoiden ehdotuksia kuinka monimuotoisuutta voidaan tukea kaupunkiympäristössä (Vierikko ym. 2014)

39 Kiitos!