Eliisa Irpola, Suomen Ympäristökeskus Kylmäainelainsäädäntö nyt ja lähitulevaisuudessa

Transkriptio

1 Eliisa Irpola, Suomen Ympäristökeskus Kylmäainelainsäädäntö nyt ja lähitulevaisuudessa 1 Kansainväliset sopimukset lainsäädännön taustalla 1.1 Montrealin pöytäkirja Otsonikerroksen suojelua koskeva Wienin yleissopimus tehtiin vuonna 1985 ja siihen liittyvä Montrealin pöytäkirja vuonna Pöytäkirjaa on muutettu tähän mennessä neljä kertaa. Pöytäkirja sisältää rajoituksia otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotantoon ja kulutukseen sekä niiden kauppaan. Kaikille pöytäkirjan kattamille aineille on sovittu tuotannon ja kulutuksen lopetuspäivämäärät. Montrealin pöytäkirjan mukaan osapuolimaiden on kiellettävä otsonikerrosta heikentävien aineiden kauppa sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät ole pöytäkirjan osapuolia. Euroopan unioni toimii pöytäkirjan yhtenä yhtenäisenä osapuolena kiintiöitä ja rajoituksia koskevissa asioissa. Kehitysmaiden tukemiseksi perustetun rahaston rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä kukin jäsenmaa edustaa itseään. Montrealin pöytäkirjan on ratifioinut 183 valtiota. 1.2 Kioton pöytäkirja Ilmastonmuutosta koskevassa Kioton pöytäkirjassa 1997 teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään pöytäkirjassa mainittuja kasvihuonekaasupäästöjään niin, että niiden päästöjen kokonaismäärä vähenee vähintään 5 prosenttia vuoden 1990 päästöjen tasosta. Velvoite tulee saavuttaa vuosina , joka on ensimmäinen velvoitekausi. Käytännössä maat sitoutuivat eriasteisiin päästövähennyksiin. Euroopan yhteisöä sekä useimpia assosiaatiomaita koskee korkein vähennysvelvoite 8%, USA:lle se on 7% ja Japanilla 6%. Venäjän velvoite on 0%. Joidenkin maiden sallitaan kuitenkin nostavan päästöjään: Norjan 1%, Australian 8% ja Islannin 10%. Päästökehityksen väliarviointi kussakin maassa tapahtuu vuonna EU-maat saavat toteuttaa 8 prosentin päästövähennyksen yhdessä sopimalla keskuudessaan sisäisestä taakanjaosta. Suomen osalle taakanjaossa on tullut taso 0%. Vähentämissitoumuksessa on mukana kuusi kaasua/kaasuryhmää: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), fluorihiilivedyt (HFCt), perfluorivedyt (PFCt) ja rikkiheksafluoridi (SF6).

2 2 Kylmäainesäädökset Suomessa Kylmäaineisiin liittyviä rajoituksia on sekä kansallisessa lainsäädännössä, että EU:n direktiiveissä ja asetuksessa. Valtioneuvoston päätös 262/1998 otsonikerrosta heikentävistä aineista sisältää aineiden käytön ja markkinoille luovuttamisen rajoituksia, sekä säädöksiä talteenotosta ja hävityksestä. EU:n asetus 2037/2000 otsonikerrosta heikentävistä aineista säätelee EU:n alueella tapahtuvaa tuotantoa ja kulutusta ja määrittelee tuotanto- ja markkinoille luovuttamisen kiintiöitten perusteet. Asetuksessa on velvoitteita myös hävittämiselle, talteenotolle ja esimerkiksi yli 3 kilon kylmäainetäytöksellä varustettujen laitteiden vuositarkastuksista. Valtioneuvoston asetus 1187/2001 otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorihiilivetyjä sisältävien laitteiden huollosta sekä huoltotoimintaa ja jätehuoltoa suorittavien pätevyysvaatimuksista toimeenpanee EU:n asetuksen vaatimuksen vähimmäispätevyysvaatimusten voimaansaattamisesta jäsenmaissa otsonikerrosta heikentäviä aineita käsitteleville huolto-, jätehuolto- ym henkilöille. Yli 3 kg CFC:tä tai HCFC:tä sisältävien laitteiden vuositarkastus- sekä huoltokirjanpitovelvoite sisältyy VNa:n velvoitteisiin. Ympäristöministeriön asetus 1129/2001 yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta määrittelee kylmäaineiden lisäksi ongelmajätteeksi esimerkiksi CFC:tä, HCFC:tä ja HFC:tä sisältävät kylmä.

3 Taulukkoon 1 on koottu halogenoituja kylmäaineita koskevat rajoitukset ja erityiset vaatimukset Rajoitus / muu vaatimus CFC-yhdisteet - valmistus ja markkinoille luovutus kielletty - käyttö kielletty - EU:sta vienti kielletty, Suomesta vientiin jätesiirtolupa - jätteenkäsittelyssä vähimmäispätevyysvaatimukset CFC:tä sisältävät - valmistus ja markkinoille luovutus kielletty - kylmäaineen lisääminen tms täyttö kielletty - EU:sta vienti kielletty - yli 3 kg:n laitteelle vuositarkastus, huoltokirja HCFC-yhdisteet - valmistus kielletty - käyttö kielletty paitsi ennen v valmistettujen laitteiden huoltoon - huoltokäyttökielto 2015 (uudelle 2010) - EU:n alueelle tuonti ja EU:sta vienti luvanvaraista - vähimmäispätevyysvaatimukset käsittelyssä HCFC:tä sisältävät - valmistus kielletty - vuonna 2000 ja sen jälkeen valmistettujen laitteiden markkinoille luovutus kielletty - yli 3 kg laitteelle vuositarkastus, huoltokirja HFC-yhdisteet ja niitä sisältävät - vähimmäispätevyysvaatimus huoltajilla ja asentajilla - HFC:n tai sitä sisältävän laitteen maahantuonnista raportoitava SYKE:lle

4 3 EU:n suunnitelmat fluorikaasujen päästöjen vähentämiseksi Euroopan neuvoston päätelmissä yhteisön ilmastostrategiasta vuonna 2000 neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen Euroopan ilmastonmuutosohjelman (European Climate Change Program ECCP) valmistelusta. Neuvosto korosti fluorikaasujen päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimien tärkeyttä ottaen huomioon jäsenmaissa jo toteutetut toimet ja vaihtoehtoisten teknologioitten kirjon. Neuvosto tähdensi myös taloudellisten instrumenttien tärkeyttä muiden toimien tukena ilmastonmuutoksen hallinnassa. ECCP:n valmistelu tehtiin työryhmissä, joista teollisuustyöryhmän alatyöryhmä käsitteli fluorikaasuja. Ryhmä päätyi esittämään 6 yleistä suositusta sekä sektorikohtaisia suosituksia. Yksi suositus koski fluorikaasuille luonnosteltavan EU direktiivin tarpeellisuutta ja sisältöä. Tärkeimpinä tavoitteina nähtiin päästöjen valvonnan tehostaminen ja verifiointi, fluorikaasuja sisältävien laitteiden tiiveyden parantaminen ja markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoitukset tietyille sektoreille, kuten autonrenkaat ja kaksoisikkunoiden välieriste. Kylmä- ja ilmastointisektorilla etenkin tiiveyden parantamisen ja päästöjen tarkkailun ja verifioinnin tulisi sisältyä tuleviin säädöksiin. Lisäksi vaihtoehtoisten kylmäaineiden ja tekniikoiden käyttöä tulisi edistää. Vuoden 2001 päätelmissään ECCP:n ensimmäisen vaiheen toimeenpanosta neuvosto tuki komission esitystä fluorikaasuja koskevan puitedirektiivin valmistelusta yhteisönlaajuisten toimien voimaansaattamiseksi. Puitedirektiivin sisältöön esitettiin mm. tiiveyden parantamista, markkinoille luovutettavien fluorikaasumäärien valvontaa sekä kieltoja ja rajoituksia soveltuville sektoreille, joille on korvaavia tekniikoita eikä tiiveyden parantaminen ole tarkoituksenmukaista. Syksyllä 2002 komissio on esittänyt epävirallisia kantoja tulevan yhteisötason säädösluonnoksen muodosta ja sisällöstä. Näiden viestien mukaan säädös tultaneen antamaan erillisenä EU-asetuksena. Säädöksen tullee näillä näkymin sisältämään neljä kokonaisuutta. Fluorikaasujen talteenotto tulisi saattaa pakolliseksi kylmä- ja ilmastointilaitteista, liuottimia sisältävistä laitteista, sammutuslaitteista sekä kaasueristeisistä kytkinlaitoksista. Talteenottovelvoite koskisi sekä huoltovaihetta että jätevaihetta. Rakennuseristeitä ja astmainhalaattoreita velvoite koskisi vain, mikäli talteenotto on käytännössä helposti järjestettävissä. Kaikki varotoimet tulisi suorittaa fluorikaasujen vuotojen estämiseksi tai minimoimiseksi. Yli kolmen kilogramman laitokset tulisi tarkistaa vuotojen varalta ja huolto- ja asennushenkilöstön tulisi täyttää jäsenmaissa asetetut vähimmäispätevyysvaatimukset. Jäsenmaiden tulisi raportoida päästöjen kehityksestä, jotta voidaan arvioida toimien riittävyys.

5 Koska monissa jäsenmaissa on jo toimivia järjestelmiä fluorikaasujen päästöjen vähentämiseksi, tulevan säädöksen tulisi sisältää tietojenvaihtoon ja hyvien käytäntöjen edistämiseen liittyviä toimia. Komissio on teettänyt säädösvalmistelun tueksi kolme selvitystä, päästöjen vähentämiseen tähtäävän lainsäädännön vaikuttavuus ja kustannukset (The Costs and the Impact on Emissions of Potential Regulatory Framework for reducing emissions of HFCs, PFCs and SF6), liikkuvan kaluston ilmastointilaitteiden tiiveyden parantaminen (Containment in Mobile Air Conditioning) ja tiiveyden parantamiseen tähtäävien säädösten vaikuttavuus (Regulatory Impact Study on Containment) 4 Muiden maiden säädöksiä tai säädösehdotuksia Sveitsi on notifioinut 2002 EU:lle säädösluonnoksen, joka sisältää rajoituksia fluorikaasuille (pysyville orgaanisille fluoriyhdisteille) kylmäainekäytössä. Fluorikaasuja ei saisi käyttää kylmäaineena kotitalouksien laitteissa 2002 jälkeen, kuivaimissa ja ilmastointilaitteissa 2005 jälkeen ja autojen ilmastointilaitteissa 2008 jälkeen. Suurten jäähdytys- ja ilmastointilaitteiden käyttö tulisi käytännössä vaatimaan paikallisviranomaisen luvan, lisäksi valtuutettujen tarkastajien olisi tarkastettava laite vuosittain. Tanskassa ammattimaisen fluorikaasujen valmistajan tai maahantuojan on maksettava veroa, joka määräytyy kullekin kaasulle erikseen DKR/kg, esimerkiksi R-134a:n vero on 130 DKR/kg. HFC-, PFC ja SF6-yhdisteiden ja niitä sisältävien uusien tuotteiden maahantuonti, myynti ja käyttö tulee kielletyksi jälkeen. Tiettyjen käyttökohteiden kiellot astuivat jo voimaan, tällaisia ovat saumavaahdot, autonrenkaat, kaksoisikkunat jne. Eräille tuotteille on toistaiseksi voimassa poikkeus ym. kiellosta, esimerkiksi rokotteiden jäähdyttimille, autojen ilmastointilaitteille ja liikkuvan kaluston jäähdytyslaitteille. Autojen ilmastointilaitteessa on oltava merkintä siitä, että laite sisältää teollista kasvihuonekaasua. Itävalta on notifioinut kansallisen säädöksen, jolla kielletään HFC-, PFC- ja SF6-yhdisteiden käyttö ja markkinoille luovuttaminen. Kylmäainekäyttö on sallittu enintään vuoden 2007 alkuun, käyttö kotitalouslaitteissa olisi kiellettyä säädöksen voimaantullessa. Poikkeuksena kiellosta on huoltokäyttö niissä laitteissa, jotka ovat olleet markkinoilla ennen kiellon voimaanastumista, sekä tietyissä suorakontaktijäähdytyslaitteissa (suurtehoelektroniikka).