TIETOISKU 7/

Transkriptio

1 TIETOISKU 7/ TYÖPAIKAT JA TOIMIALAT ESPOOSSA Petri Lintunen Sisällys: Työpaikkakehitys Espoossa 1 Yritysten toimipaikat päätoimialoittain 2 Työpaikat päätoimialoittain 3 Työpaikkojen jakauma toimialoilla 4 Työpaikkojen sijainti Espoossa 8 Toimialojen alueellinen jakautuminen Espoossa vuonna Työllisyys ja työttömyys Espoossa 14 Tämän tarkastelun työpaikkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja ne kuvaavat tilannetta. Osa-alueittaiset ja toimialakohtaiset luvut eivät ole täysin tarkkoja mm. siksi, että ne perustuvat yritysten omiin, laadultaan vaihteleviin ilmoituksiin. Toimialakohtaiset ja osa-alueittaiset työpaikkaluvut ovatkin enemmän suuruusluokkaa kuvaavia kuin tarkkoja lukuja. Yritystoimipaikkoja koskevat luvut perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin, jonka tiedot kootaan verohallinnon rekistereistä sekä vuosittaisilla tiedusteluilla. Yritystoimipaikkojen henkilöstöluvut ovat osin laskennallisia, ja siksi suuntaa antavia. Keskeiset käsitteet, kuten toimipaikka ja työpaikka, on määritelty viimeisellä sivulla. Toimialat on määritelty Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL2002). Työpaikkakehitys Espoossa Työpaikkaa Työpaikkojen määrä Espoossa v (* ennakkotieto) * Kuva 1. Työpaikkojen määrä Espoossa v sekä ennuste v Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Espoon kaupunki Internet Petri Lintunen Kehittämis- ja tutkimusryhmä Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 puh. (09) PL 12 Sähköposti Jakelu: puh. (09) ESPOON KAUPUNKI petri.lintunen@espoo.fi ISSN

2 Vuoden 2002 lopulla Espoossa oli työpaikkaa luvun talouslaman jälkeinen työpaikkamäärän kasvu taittui vuoden 1997 jälkeen ollen vuonna 2002 enää 180 työpaikkaa. Ennakkotiedon mukaan työpaikkojen määrä kääntyi laskuun vuonna Helsingissä työpaikkojen määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2002 ja lasku on ollut jyrkempää kuin Espoossa. Toisaalta työpaikkojen määrän ennustetaan niin Espoossa kuin koko seudullakin kääntyvän taloudellisten suhdanteiden parantuessa lähivuosina jälleen nousuun. Työpaikkaa Työpaikkojen määrän muutos edellisestä vuodesta Espoossa v (* ennakkotieto) * Kuva 2. Työpaikkojen määrän muutos Espoossa v Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Yritysten toimipaikat päätoimialoittain Syksyllä 2003 Espoossa oli noin yritysten toimipaikkaa. Näistä 37 % oli rahoitustoiminnan ja liikeelämän palvelujen, 28 % kaupan ja 13 % yhteiskunnallisten palvelualojen toimipaikkoja. Viimeksi mainittuihin kuuluvat mm. koulutus- ja terveydenhuoltoalan toimipaikat. 2 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005

3 Yritystoim ipaikkojen m äärä päätoim ialoittain Espoossa v Rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut (J, K) Kauppa (G, H) Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) Rakentaminen (F) Kuljetus, tietoliikenne (I) Teollisuus (C-E) Muut toimialat Kuva 3. Yritystoimipaikkojen määrä päätoimialoittain Espoossa syyskuussa Työpaikat päätoimialoittain Työssäkäyntitilaston mukaan Espoossa oli vuoden 2002 lopulla yhteensä yritys- ja julkisen sektorin työpaikkaa. Työpaikaksi on laskettu yksi työssäkäyvä henkilö riippumatta työsuhteen koko- tai osaaikaisuudesta. Espoon työpaikoista yli neljännes oli yhteiskunnallisten palvelujen toimialoilla, joihin kuuluvat mm. sosiaali- ja terveysala, koulutusala sekä julkinen hallinto. Noin neljännes työpaikoista oli liike-elämän palvelualoilla rahoitustoiminta mukaan lukien. Kolmas suuri työllistäjä oli kauppa vajaan neljänneksen osuudella Espoon työpaikoista. Yritysten toimipaikoissa oli vuoden 2002 lopulla henkilöstöä noin , josta noin 30 % työskenteli kaupan toimipaikoissa sekä yli neljännes rahoitustoiminnan ja liike-elämän palvelujen toimipaikoissa. Teollisuuden, johon kuuluu myös sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, toimipaikoilla työskenteli yli viidennes yritystoimipaikkojen henkilöstöstä. Lähteenä käytetyn yritys- ja toimipaikkarekisterin henkilöstöluvut ovat osin laskennallisia ja siten lähinnä suuruusluokkia osoittavia (ks. tarkemmat määrittelyt viimeiseltä sivulta). Työpaikkojen määrä toimialoittain Espoossa v Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) Rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut (J, K) Kauppa (G, H) Teollisuus (C-E) Kuljetus, tietoliikenne (I) Rakentaminen (F) Tuntematon (X) Maa- ja metsätalous (A, B) työpaikkaa Kuva 4. Työpaikkojen määrä toimialoittain Espoossa v Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 3

4 Rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut (J, K) Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) Maa- ja metsätalous (A, B) Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärä päätoimialoittain Espoossa v Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Kauppa (G, H) Teollisuus (C-E) Kuljetus, tietoliikenne (I) Rakentaminen (F) henkeä Kuva 5. Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärä päätoimialoittain Espoossa v Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Työpaikkojen jakauma toimialoilla Kauppa Espoossa oli vuoden 2002 lopulla noin kaupan alan työpaikkaa. Suurin työllistäjä alalla oli tukkukauppa yli 50 %:lla alan työpaikoista. Pelkästään teknisen tukkukaupan osuus kaupan työpaikoista oli noin 30 %. Näistä merkittävimpiä työllistäjiä olivat koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden, etenkin tietokonealan, tukkukauppa. Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan osuus alan työpaikoista oli 13 %. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan osuus kaupan työpaikoista oli noin 10 %, samoin moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osuus. Työpaikkojen lukumäärä kaupan toimialalla Espoossa v Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Tekninen tukkukauppa Kulutustavaroiden ja muu tukkukauppa Päivittäistavaroiden vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemustoiminta Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto; polttoaineiden vähittäiskauppa Muu vähittäiskauppa ja korjauspalvelut Sisustus-, rautakauppa- ja kodinkonealan vähittäiskauppa Agentuuritoiminta Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa työpaikkoja Kuva 6. Kaupan alan työpaikat toimialoittain Espoossa v Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005

5 Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut työllistivät Espoossa noin henkeä vuoden 2002 lopulla. Hallitsevassa asemassa ovat tietojenkäsittelypalvelut, joiden osuus alan työpaikoista on lähes 30 %. Huomattavia alan työllistäjiä Espoossa ovat myös rahoitustoiminta, tekniset palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi, joissa kussakin oli yli kymmenesosa liike-elämän palvelualojen työpaikoista. Työpaikkojen määrä liike-elämän palvelualoilla Espoossa v Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Tietojenkäsittelypalvelut Rahoitustoiminta Tekniset palvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi; hallintayhtiöt Kiinteistöalan palvelut Turva- ja siivouspalvelut Työvoimapalvelut Muut liike-elämän palvelut Kulkuneuvojen, koneiden, laitteiden ym. vuokraus Mainospalvelut työpaikkoja Kuva 7. Liike-elämän palvelualojen työpaikat Espoossa v Teollisuus Vuoden 2002 lopulla Espoossa oli teollisuusalojen työpaikkaa, kun mukaan lasketaan sähkö-, kaasu- ja vesihuolto. Ylivoimaisesti suurimpana alan työllistäjänä oli elektroniikkateollisuus, jonka osuus Espoon teollisista työpaikoista oli 60 %. Valtaosa elektroniikkateollisuuden työpaikoista oli tietoliikennevä- lineiden valmistuksessa. Espoon teollisista työpaikoista 17 % oli kemian teollisuudessa. Näistä yli puolet oli lääketeollisuuden alalla. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 5

6 Työpaikkojen lukumäärä teollisuuden toimialalla Espoossa v Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Elektroniikkateollisuus Kemian teollisuus ml. polttoaineteollisuus Kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljennös Muu teollisuus Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus Metalliteollisuus Sähkö-, kaasu ja vesihuolto Elintarvikkeiden ja juomien valmistus työpaikkoja Kuva 8. Työpaikkojen määrä teollisuuden toimialalla Espoossa v Yhteiskunnalliset palvelut Yhteiskunnallisten palvelualojen työpaikkoja Espoossa oli runsaat vuoden 2002 lopulla. Suurin työllistäjä yhteiskunnallisissa palveluissa oli koulutusala noin 30 %:n osuudella. Eniten alan työpaikkoja oli korkeakouluissa ja peruskouluissa. Sosiaalipalvelujen osuus yhteiskunnallisten palvelualojen työpaikoista oli vajaa neljännes terveydenhuollon osuuden ollessa vajaa viidennes. Ryhmän muut palvelut työpaikoista 55 % oli julkishallinnon alalla. Työpaikkojen määrä yhteiskunnallisten palvelujen toimialalla Espoossa v Koulutus Sosiaalipalvelut Terveydenhuoltopalvelut Muut palvelut Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta Järjestötoiminta Pakollinen sosiaalivakuutus työpaikkoja Kuva 9. Työpaikkojen määrä yhteiskunnallisten palvelujen toimialalla Espoossa v Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005

7 Kuljetus- ja liikenne Vuoden 2002 lopulla Espoossa oli kuljetus- ja liikennealan työpaikkaa. Selvästi suurin työllistäjä oli teleliikenne vajaan 30 %:n osuudella alan työpaikoista. Tieliikenteen tavarankuljetuksen osuus oli vajaa viidennes. Linja-auto- ja taksiliikenteessä oli yhteensä vajaa 30 % alan työpaikoista. Liikennettä palvelevaan toimintaan kuuluvat mm. huolinta, matkatoimistot, lastinkäsittely ja varastointi. Kuljetus ja liikennealan työpaikat Espoossa v Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Teleliikenne Tieliikenteen tavarankuljetus Linja-autoliikenne Taksiliikenne Meriliikenteen tavarankuljetus Posti- ja kuriiritoiminta Liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot Muut työpaikkoja Kuva 10. Kuljetus- ja liikennealan työpaikat Espoossa v Informaatiosektori Vuonna 2002 Espoossa oli informaatiosektorin työpaikkaa, mikä oli 25 % kaikista työpaikoista. Informaatioala on jaettu tavarantuotantoon (mm. informaatio- ja tietoliikennevälineet, -koneet ja -laitteet, sekä johtimet ja kaapelit), palvelutuotantoon (mm. tietojenkäsittelypalvelut, teleliikenne, tietokoneiden sekä tietoliikennevälineiden ja viihde-elektroniikan tukkukauppa) sekä sisältötuotantoon (mm. tutkimus ja kehittäminen, liikkeenhoidon konsultointi, kustantaminen ja painaminen, markkinatutkimus, mainospalvelut, sihteeri- ja käännöspalvelut, kulttuuri- ja viihdetoiminta sekä kirjasto-, arkisto- ja museotoiminta). Informaatioalan työpaikoista noin 45 % oli palvelutuotannossa, jossa ylivoimaisesti suurimpana työllistäjänä olivat tietojenkäsittelypalvelut. Tavaratuotannossa oli informaatioalan työpaikoista noin kolmannes, pääosin radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistuksessa. Sisältötuotannossa oli informaatioalan työpaikoista noin neljännes, josta noin puolet oli tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 7

8 Taulukko 1. Informaatioalan työpaikat Espoossa v sekä jakautuminen tavara-, palvelu- ja sisältötuotantoon (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2002). Vuosi Inform aatioalan työpaikat Osuus inform aatioalan työpaikoista (%) Osuus työ- Tavara- Palvelu- Sisältö- Lkm paikoista (%) tuotanto Tuotanto tuotanto Työpaikkojen sijainti Espoossa Espoon työpaikat ovat keskittyneet kaupungin itäosiin. Vuoden 2002 lopulla työpaikoista vajaa kolmannes sijaitsi Kanta-Tapiolan ja Otaniemen alueilla, ja viidennes Kanta-Leppävaaran ja Kilo-Karakallion alueilla. Työpaikka-alueina erottuvat pääliikenneväylien, lähinnä Länsiväylän, Turunväylän, Kehä I:n ja kasvavassa määrin myös Kehä II:n varret. Kanta-Espoon ja Bembölen osuutta nostavat julkisen sektorin työpaikkakeskittymät (mm. Espoon kaupungin virastot ja Jorvin sairaala). Otaniemessä Teknillinen korkeakoulu on suurin työnantaja. Vuosina työpaikkojen määrä kasvoi absoluuttisesti eniten Kanta-Leppävaarassa, mutta kasvu oli huomattavaa myös Otaniemen ja Kanta-Tapiolan ja Matinkylän alueilla. Kasvuvyöhykkeitä ovat Länsiväylän ja Kehä I:n varret. Työpaikkojen määrä väheni eniten Kanta-Espoon, Kilo-Karakallion sekä Haukilahti-Westendin alueella. 8 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005

9 Kuva 11. Työpaikkojen määrä tilastoalueittain v Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 9

10 Kuva 12. Osuus Espoon työpaikoista tilastoalueittain v Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005

11 Kuva 13. Työpaikkojen määrän muutos Espoossa v Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/

12 Toimialojen alueellinen jakautuminen Espoossa vuonna 2002 Kauppa Alueellisesti tasaisimmin jakautunut toimiala Espoossa on kauppa (majoitus- ja ravitsemustoiminta mukaan lukien), jolla on merkittävä osuus työpaikoista kaikilla tilastoalueilla. Alan työpaikasta oli kuitenkin Kanta-Tapiolassa yli viidennes, Kilo-Karakalliossa, samoin kuin Kanta-Leppävaarassa reilu kymmenesosa. Kaupan osuus työpaikoista oli suurin (yli 50 %) Laajalahden sekä Muuralan-Gumbölen alueilla. Yli kolmanneksen osuus kaupan toimialalla oli Nöykkiö-Latokasken, Saunalahden ja Matinkylän alueilla. Suurista työpaikka-alueista Kanta-Tapiolassa kaupan osuus työpaikoista oli vajaa kolmannes sekä Kanta- Leppävaarassa ja Kilo-Karakalliossa noin neljännes. Rahoitus ja liike-elämän palvelut Rahoitus-, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelualojen noin työpaikasta oli Kanta-Tapiolassa neljännes, Otaniemessä viidennes ja Kilo-Karakallion alueella yli kymmenesosa. Näiden toimialojen osuus työpaikoista oli suurin Otaniemessä (yli 40 %). Osuus työpaikoista on kolmanneksen luokkaa Kanta-Tapiolassa, Olarissa, Haukilahti-Westendissä ja Kilo-Karakalliossa. Alalla on merkittävä osuus yrityssektorin työpaikoista muuallakin Espoossa joitakin pohjoisia ja läntisiä tilastoalueita lukuun ottamatta. Teollisuus Espoon noin teollisuustyöpaikasta viidennes sijaitsi Kilo-Karakalliossa ja toinen viidennes Kanta- Tapiolassa. Otaniemessä ja Kanta-Leppävaarassa sijaitsi kummassakin yli 10 % teollisuuden työpaikoista. Suurin työllistäjä on elektroniikkateollisuus, jonka yli työpaikasta reilu neljännes sijaitsi Kilo- Karakalliossa, viidennes Kanta-Leppävaarassa ja viidennes Otaniemessä. Toiseksi suurimman teollisuudenalan, Kemian teollisuuden, noin työpaikasta 2/3 sijaitsi Kanta-Tapiolassa ja 17 % Kurttila-Vanttilan alueella. Teollisuuden osuus työpaikkarakenteessa oli suurin Kurttila-Vanttilassa ja Saunalahdessa yli 40 % osuudella työpaikoista. Osuus oli % Kilo-Karakalliossa, Mankkaalla ja Vanhakartano-Röylässä. Yhteiskunnalliset palvelut Yhteiskunnallisten palvelualojen (yli työpaikkaa) suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Bembölen - Kanta-Espoon alue (neljännes alan työpaikoista) sekä Kanta-Tapiolan - Otaniemen alue (vajaa neljännes alan työpaikoista). Kanta-Leppävaarassa on vajaa kymmenesosa alan työpaikoista. Työpaikkarakenteessa yhteiskunnallisten palvelujen osuus oli suurin Bembölessä (vajaa 75 %), jossa suurimpana työllistäjänä on Jorvin sairaala. Kalajärvi-Lakiston alueella, jossa sijaitsee Rinnekoti, alan osuus työpaikoista on yli 60 %. Suurista työpaikka-alueista Kanta-Espoossa osuus on vajaa 60 % ja Kanta- Espoonlahdessa vajaa puolet. 12 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005

13 Kuljetus ja liikenne Kuljetus- ja liikennealan noin työpaikasta yli 10 % sijaitsi Kanta-Leppävaarassa, samoin yli 10 % sijaitsi Otaniemessä. Kummallakin alueella alan työpaikkarakennetta hallitsi teleliikenne, jonka osuus oli Otaniemessä yli 95 % ja Kanta-Leppävaarassa vajaa 75 %. Seuraavaksi suurimmat kuljetus- ja liikennealan työpaikkakeskittymät ovat Mankkaa (8 % alan työpaikoista, joista 80 % linjaautoliikenteessä) ja Vanhakartano-Röylä (7 % alan työpaikoista, joista 2/3 maaliikenteen kuljetusaloilla). Kuva 14. Työpaikkojen toimialajakauma Espoossa tilastoalueittain v Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/

14 Työllisyys ja työttömyys Espoossa Työllisyysaste on pääkaupunkiseudulla ollut jo vuosikymmeniä muuta maata korkeampi ja Espoossa erityisen korkea. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste saavutti Espoossa ja Helsingissä 1990-luvun laman jälkeisen huipun vuonna Tuolloin työllisyysaste oli vuosikeskiarvona Espoossa 74,8 %. Vuoden 2003 taantuman jälkeen työllisyysaste kääntyi Espoossa jälleen nousuun ollen vuonna 2004 keskimäärin 75,5 %. Helsingissä ja Vantaalla kehitys on edelleen ollut laskusuuntaista ja koko maassa työllisyysaste vuosikeskiarvona on pysytellyt noin 67 %:ssa. % 80 Työllisyysaste v vuosikeskiarvo Tilastokeskus, työvoimatutkimus ESPOO VANTAA HELSINKI KOKO MAA Kuva 15. Työllisyysaste Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa v (Tilastokeskus, työvoimatutkimus). Työttömyysaste on pääkaupunkiseudulla, etenkin Espoossa ja Kauniaisissa, ollut huomattavasti alhaisempi kuin muualla maassa. Työministeriön työnvälitystilaston mukaan Espoon työttömyysaste oli vuonna 2004 keskimäärin 6,7 %. Pääkaupunkiseudulla 1990-luvun talouslaman jälkeinen työttömyysasteen lasku taittui vuonna 2001, minkä jälkeen työttömyysaste on noussut. Sen sijaan koko maan työttömyysaste on laskenut vuoden 2004 loppuun asti, jolloin lasku pysähtyi. Espoossa oli vuoden 2004 lopussa noin työtöntä työnhakijaa. Työttömyys aleni vuoden 1994 jälkeen ollen alhaisimmillaan vuonna 2001, jolloin työttömiä oli vuoden lopussa noin Tämän jälkeen työttömien määrä on ollut lievässä kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömänä olleiden) määrä oli vuonna 2004 noin 2 300, mikä on vajaa 30 % kaikista työttömistä. Luku on keskiarvo joka kuukauden lopun tilanteesta. Määrä on noussut kahdellasadalla vuodesta 2002, jolloin pitkäaikaistyöttömyys oli alhaisimmillaan vuoden 1994 jälkeen. Tosin pitkäaikaistyöttömien osuus on pienentynyt kolmessa vuodessa muutaman prosenttiyksikön. 14 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005

15 % 20 Työttömyysaste v vuosikeskiarvo Työministeriön työnvälitystilasto VANTAA KOKO MAA ESPOO HELSINKI Kuva 16. Työttömyysaste Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa v Työministeriön työnvälitystilasto. Työttömien määrä Espoossa v (vuosikeskiarvo) Lkm Työttömiä yhteensä Alle 25 v. työttömiä Yli vuoden työttömänä olleita Kuva 17. Työttömien määrä Espoossa v Työministeriön työnvälitystilasto. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/

16 Keskeiset määritelmät Työpaikka - Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa työpaikka on yksi työssäkäyvä henkilö riippumatta työsuhteen koko- tai osa-aikaisuudesta. Työpaikkojen määrä on siis ko. alueella työssäkäyvien henkilöiden lukumäärä. Työpaikkojen määrä kussakin toimipisteessä perustuu yritysten omiin, laadultaan vaihteleviin ilmoituksiin eikä siten ole täysin luotettava. - Yritys- ja toimipaikkarekisterissä työpaikkojen määrä on sama kuin alueella sijaitsevien toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä. Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokopäivätyöllisiksi siten, että esim. puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella. Henkilöstömäärät ovat osittain suuruusluokkaarvioita, joten ne eivät ole tarkkoja lukuja. Lukujen luotettavuutta heikentää se, että toimipaikkojen henkilöstömäärät perustuvat yritysten omiin, laadultaan vaihteleviin ilmoituksiin. Yrityksiä ovat liikeyritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka ovat arvonlisäverollisia tai työnantajia. Myös julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset kuuluvat yrityksiin. Tässä tarkastelussa, siltä osin kuin on tarkasteltu yritystoimipaikkoja, ei ole mukana ennakkoperintärekisteriin (EPR) merkittyjä elinkeinonharjoittajia. EPR-yksiköt eivät maksa arvonlisäveroa tai työnantajamaksua eikä niiden toiminnan tarvitse olla jatkuvaa. Espoossa EPR-yksiköiden henkilöstömäärä oli noin 500 vuonna Useimmat olivat yhden hengen yksiköitä. Julkisyhteisöt ovat valtion ja kunnan yhteisöjä, jotka eivät ole yrityksiä. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yhteisön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka, suurimmilla jopa satoja. Espoossa valtaosalla yrityksistä on vain yksi toimipaikka. Työllisyysaste on työlliseen työvoimaan kuuluvien määrä suhteessa työikäisten määrään. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työikäisiksi on määritelty vuotiaat. Työttömyysaste on työttömien työnhakijoiden määrä suhteessa työvoiman määrään. Työvoimaa on työikäinen ( vuotias) taloudellisesti aktiivinen väestö. - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa tiedonkeruu perustuu kuukausittaiseen haastatteluun, jossa otoksena on henkilöä. Henkilö on työtön, jos on hakenut työtä 4 viikon aikana sekä on työhön käytettävissä 2 viikon aikana tai odottaa sovitun työn alkamista noin 2 viikon kuluessa. Otantaan perustuvat luvut eivät ole täysin tarkkoja. - Työministeriön työnvälitystilastossa henkilö on työtön, jos hänellä on voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa. Luvut perustuvat rekisteriin. Työministeriön käyttämät työvoiman määrät päivittyvät vuosittain ja ovat yleensä 1-2 vuotta vanhempia lukuja kuin työttömien määrät, jotka päivittyvät kuukausittain. Siksi työministeriön työttömyysasteet eivät ole tarkkoja lukuja. Lähteet ja kirjallisuus: Laakso, Seppo. Espoon elinkeinojen rakennekuvaus. Tutkimuksia Espoosta 1/2002. Tieto- ja tutkimuspalvelut. Espoon kaupunki SeutuCD 04. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä YTV. Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tilastokeskus. Toimialaluokitus TOL Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005