Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Humanistinen ala

Transkriptio

1 Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Humanistinen ala Jatkokoulutusopas 2012

2 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa

3 1 Sisältö 1 Vaasan yliopiston Tutkijakoulu 2 Jatko-opinnot humanistisella alalla 3 Jatko-opintojen aloittaminen 3.1 Opinto-oikeuden hakeminen 3.2 Tutkimussuunnitelma ja opintosuunnitelma 3.3 Ilmoittautuminen 3.4 Jatko-opintojen ohjaus ja ohjaussuunnitelma 3.5 Jatko-opintosuunnitelman vahvistaminen 3.6 Tutkimusetiikka 4 Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot 4.1 Jatkotutkintojen yleinen rakenne 4.2 Tutkijantaidot (50 op) 4.3 Työelämätaidot (10 op) 4.4 Lisensiaatin tutkinto 4.5 Lisensiaatintutkimus 4.6 Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja arvostelu 4.7 Tohtorin tutkinto 4.8 Väitöskirja 4.9 Väitöskirjan esitarkastus 4.10 Väitöskirjan jättäminen tarkastettavaksi 4.11 Väitöskirjan tarkastaminen; vastaväittäjä(t), kustos ja arvosanalautakunta 4.12 Väitöskirjan arviointikriteerit ja arvosteluasteikon soveltaminen 4.13 Väittely prosessina 5 Valmistuminen 5.1 Tutkintotodistukset 6 Jatkotutkintojen opetussuunnitelmat pääaineittain 6.1 Nykysuomi 6.2 Ruotsi ja pohjoismaiset kielet 6.3 Saksan kieli ja kirjallisuus 6.4 Englannin kieli 6.5 Viestintätieteet ja soveltava kielitiede 7 Vaasan yliopiston tohtorifoorumi 8 Tutkijakoulut 9 VAKKI 10 DAAD-tutkimusapurahat jatko-opiskelijoille

4 2 11 Opintotuki 12 Apurahatutkijat ja apurahat 13 Vaasan tiedekirjasto Tritonia 14 Käytännön ohjeita väittelijälle 14.1 Väitöstilaisuuden ajankohta 14.2 Väitöksestä tiedottaminen 14.3 Pukeutuminen väitöstilaisuuteen 14.4 Vastaväittäjä(t) ja kustos 14.5 Tohtorinkaronkka 14.6 Kutsut karonkkaan 14.7 Pukeutuminen karonkkaan 14.8 Pöytäjärjestys 14.9 Karonkan ohjelma Promootio Liite: Väitöstilaisuuden kulkua koskevat ohjeet

5 1 Vaasan yliopiston Tutkijakoulu 3 Vaasan yliopistossa järjestettävä tohtorikoulutus organisoidaan yhteisen Tutkijakoulun alle alkaen. Tutkijakoulua johtaa vararehtori Merja Koskela. Tutkijakoulu vastaa tohtorikoulutuksen kehittämisestä aina hakumenettelystä tohtorin tutkinnon myöntämiseen saakka. Tutkijakoulu jakautuu viiteen tohtoriohjelmaan, jotka ovat Liiketoimintaosaamisen, Kielten ja viestinnän, Hallintotieteiden, Laskennallisten tieteiden sekä Teknologioiden kehittämisen tohtoriohjelmat. Filosofisessa tiedekunnassa toimii lähtien kaksi tohtoriohjelmaa: 1. Kielten ja viestinnän tohtoriohjelma, johtajana professori Esa Lehtinen 2. Hallintotieteiden tohtoriohjelma, johtajana professori Ari Salminen Tiedekunnassa kirjoilla olevat humanistisen alan jatko-opiskelijat sijoittuvat Kielten ja viestinnän tohtoriohjelmaan ja myös Tutkijakouluun lukien. Siirtymäaika on saakka. Siirtymäaikana otetaan yhteyttä kaikkiin kirjoilla oleviin jatko-opiskelijoihin ja varmistetaan, että jokaiselle aktiiviselle jatko-opiskelijalle on nimetty ohjaaja tai ohjaajat. Samalla tarkistetaan opintosuunnitelmat ja jatko-opintojen edistyminen.

6 2 Jatko-opinnot humanistisella alalla 4 Vaasan yliopiston filosofisessa tiedekunnassa voi humanistisella koulutusalalla suorittaa tieteellisinä jatkotutkintoina filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot. Jatkotutkintoja voidaan suorittaa seuraavilla tieteenaloilla: 3. pohjoismaisten kielten ala (pohjoismaiset kielet, ruotsin kieli) 4. suomen kieli ja sen sukukielten ala (nykysuomi) 5. viestintätieteiden ala (viestintätieteet) 6. englantilainen filologia, englanti (englannin kieli) 7. germaaninen filologia (saksan kieli ja kirjallisuus) 8. soveltava kielitiede. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 94/2004, 21)

7 3 Jatko-opintojen aloittaminen 5 Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Hakijalla tulee olla 1. soveltuva ylempi korkeakoulututkinto; 2. soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka 3. soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin (Yliopistolaki 558/2009, 38). Yleisten vaatimusten lisäksi jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on vähintään hyvin tiedoin suoritetut syventävät opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavissa opinnoissa sekä vähintään arvolauseella cum laude approbatur hyväksytty pro gradu -tutkielma. Opiskelijan on tarvittaessa täydennettävä opintojaan saavuttaakseen riittävät valmiudet jatko-opintojen aloittamiseksi. 3.1 Opinto-oikeuden hakeminen Jatkotutkinnon suoritusoikeutta haetaan kirjallisesti filosofiselta tiedekunnalta. Tiedekunta ottaa uusia opiskelijoita jatkokoulutukseen kaksi kertaa vuodessa. Kevään hakuaika päättyy ja syksyn hakuaika Hakulomakkeita saa yliopiston opiskelijakansliasta, tiedekunnasta ja yliopiston verkkosivuilta ( Hakemus toimitetaan liitteineen filosofiseen tiedekuntaan osoitteeseen: Eija Heinonen-Özdemir, Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta, PL 700 (Yliopistonranta 10), VAASA. Opinto-oikeus myönnetään aina tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi halutessaan suorittaa ensin filosofian lisensiaatin tutkinnon. Jatko-opintohakemuksesta tulee käydä ilmi suoritettu ylempi korkeakoulututkinto ja sen pääaine tai muu jatko-opintojen pohjana oleva koulutus. Tutkintotodistuksen jäljennös ja/tai muut jatkoopintokelpoisuutta osoittavat selvitykset liitetään hakemukseen. Hakijalta edellytetään jo hakuvaiheessa alustavaa tutkimus- ja opintosuunnitelmaa, jotka liitetään hakemukseen. Jatko-opintoja suunnittelevan on syytä olla jo hakuvaiheessa yhteydessä oppiaineen professoriin. Opinto-oikeuden myöntää dekaani oppiaineen professorin lausunnon perusteella. Jatko-opiskelijoiden valinnassa voidaan jatko-opintokelpoisuuden arvioinnin ohella ottaa huomioon hakijan opinto- ja tutkimussuunnitelma sekä yksikön voimavarojen riittävyys ohjaukseen ja jatkoopintojen järjestämiseen. 3.2 Tutkimussuunnitelma ja opintosuunnitelma 1) Alustavasta tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi väitöskirjan aihe ja sen liittyminen alan aikaisempaan tutkimukseen, tutkimuksessa käytettävät aineistot ja metodit sekä hakijan perehtyneisyys aiheeseen.

8 6 2) Alustavassa jatko-opintosuunnitelmassa esitetään jatko-opintojen sisältö, alustava aikataulu, väitöskirjan etenemissuunnitelma sekä rahoitussuunnitelma. Yleinen tavoite on, että tohtorin tutkinto voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa neljässä vuodessa. Opiskelijan jatko-opintosuunnitelmaa voidaan päivittää opintojen aikana. Suunnitelmaa tarkennetaan yhdessä ohjaajan kanssa ja se toimitetaan tiedekuntaan hyväksyttäväksi ennen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan tarkastamista. 3.3 Ilmoittautuminen Jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua jokaisen lukuvuoden alkaessa yliopistoon. Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija voi suorittaa opintoja yliopistossa. Opiskelija, joka ei ole määräaikaan mennessä ilmoittautunut yliopistoon, poistetaan opiskelijarekisteristä. Ilmoittautumisen voi tehdä sähköisesti WebOodin kautta. Ilmoittautumislomakkeen voi myös tulostaa yliopiston www-sivuilta ja toimittaa täytettynä postitse opiskelijakansliaan. Jatko-opiskelijaksi hyväksytty voi ilmoittautua myös suoraan kansliaan puhelimitse tai sähköpostin kautta Opiskelijakanslia sijaitsee Luotsi-rakennuksessa, Wolffintie 34. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatko-opiskelijalle vapaaehtoista. 3.4 Jatko-opintojen ohjaus ja ohjaussuunnitelma Hyväksymispäätöksen yhteydessä vahvistetaan jatko-opintojen pääasiallinen ohjaaja. Myös muita ohjaajia voidaan nimetä, mikäli se on perusteltua. Ohjaaja ja opiskelija sopivat ohjaussuhdetta aloitettaessa yhteistyön periaatteista sekä kummankin vastuista ja velvollisuuksista. Humanistisella alalla noudatetaan seuraavia tiedekuntaneuvoston vahvistamia ohjauksen yleisperiaatteita. Sopimuslomake löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Tiedekunta on vahvistanut seuraavat ohjauksen yleisperiaatteet: 1. Sekä ohjaajan että jatko-opiskelijan tulee toimia siten, että heidän välillään on avoin ja suora viestintäyhteys. 2. Jatko-opiskelija ja ohjaaja sopivat yhteisistä tapaamisista niin, että ohjaussuhteesta syntyy jatkuva. Tapaamisten tavoitteena on vaihtaa ajatuksia ja keskustella jatko-opintoihin ja väitöskirjatyöhön liittyvistä keskeisistä asioista sekä antaa jatko-opiskelijalle mahdollisuus hyödyntää ohjaajan kokemusta ja tietoa. 3. Jatko-opintosuhde on tavoitteellinen ja se perustuu opiskelijan laatimaan jatko-opintosuunnitelmaan, jonka ohjaaja hyväksyy.

9 7 4. Ohjaussuhde voi olla olemassa vain aktiivisiin jatko-opiskelijoihin. Vähimmäisedellytys aktiivisuudelle on se, että opiskelija tekee säännöllisesti opintosuorituksia, osallistuu tutkimusseminaareihin, edistää tutkimustaan ja raportoi työnsä edistymisestä sovitulla tavalla. 5. Aktiivisessa ohjaussuhteessa oleva opiskelija saa ohjaajaltaan asiantuntevaa ja opiskelijan asiaan perehtynyttä asiantuntijaohjausta asianmukaisella tavalla ja sovittujen aikataulujen puitteissa. 6. Aktiivisessa ohjaussuhteessa ohjaaja voi odottaa opinto- ja tutkimusprosessien etenevän tehdyn ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. 7. Ohjaaja ja opiskelija tiedottavat toisilleen tapahtumista, jotka vaikuttavat ohjaussuhteeseen. Tällaisia tapahtumia ovat ohjaajan puolelta esim. virkavapaus, työpaikan vaihto tai muu merkittävä asia, joka muuttaa ohjaussuhdetta. Opiskelijan osalta tällaisia ovat opiskelun estyminen tai merkittävä suunnitellusta aikataulusta poikkeaminen tai muu merkittävä ohjaussuhdetta muuttava asia. 8. Ohjaussuhteessa noudatetaan tiedekunnan jatko-opinto-oppaissa vahvistettuja menettelytapoja. 3.5 Jatko-opintosuunnitelman vahvistaminen Hakuvaiheessa laadittua alustavaa opintosuunnitelmaa muutetaan ja täydennetään tarvittaessa ohjaajan suostumuksella. Tarkennettu jatko-opintosuunnitelma on toimitettava tiedekunnan vahvistettavaksi viimeistään ennen lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan tarkastamista. Jatko-opintosuunnitelman vahvistaa dekaani ohjaajan lausunnon perusteella. Suunnitelmalomake on tiedekunnan sivuilla osoitteessa: Tutkimusetiikka Kaikessa tutkimustyössä on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä. Yliopisto on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Ohje on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sen on luettavissa myös verkossa: Vaasan yliopisto on myös vahvistanut eettiset suoritukset, joissa linjataan eettisesti kestävän opinto-, tutkimus ja hallintokulttuurin tavoitteita ja toimintaa tiedeyhteisössä. (linkki eettisiin suosituksiin: 7c969b531f0a acb/eettiset_suositukset)

10 4 Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot 4.1 Jatkotutkintojen yleinen rakenne Jatkotutkintoihin vaaditaan opintopisteen laajuiset jatko-opinnot ja 2. lisensiaatintutkimus (FL-tutkinto) tai väitöskirja (FT-tutkinto). 8 Tutkimusta tukevat jatko-opinnot (60 op) muodostuvat tutkijantaitoja ja tutkimustyötä tukevista opinnoista sekä muista akateemisia ja työelämätaitoja edistävistä opinnoista. Tutkijantaitoja ja muita tutkimustyötä tukevia opintoja suositellaan suoritettavaksi noin 50 opintopistettä ja muita työelämätaidon opintoja noin 10 opintopistettä. Tieteelliset jatko-opinnot nivelletään tutkimustyöhön ja niiden tulee antaa jatko-opinnäytteen tekemiseen tarvittavaa tietopohjaa. Tarkoituksena on, että kaikki jatko-opinnot ovat suoritettuna ennen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan tarkastamista. Vaasan yliopiston Tohtorifoorumi tarjoaa yleisiin tutkijantaitoihin soveltuvaa opetusta. Tiedekunta voi järjestää myös omia yhteisiä jatkokoulutustilaisuuksia. 4.2 Tutkijantaidot (n. 50 op) Oman tutkimusalan/pääaineen jatko-opintoihin kuuluu mm. tutkijaseminaari, tieteenteorian opintoja ja menetelmäopintoja, tutkimusetiikkaa sekä perehtymistä oman alan ajankohtaiseen tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun. Opintojen suoritustapoja ovat esimerkiksi tenttiminen, tieteelliset esseet, kurssien suorittaminen, tutkijakoulun tilaisuudet, esitelmät konferensseissa ja seminaareissa, opinnot ulkomaisissa yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. 4.3 Työelämätaidot (n. 10 op) Jatko-opintoihin sisällytettävät työelämätaidot ovat akateemiseen ja muuhun työelämään valmentavaa koulutusta. Suoritustapoja voivat olla mm. artikkelit ja muu julkaisutoiminta, yliopisto-opetus, toiminta tieteellisissä seuroissa ja yhdistyksissä sekä toimikunnissa. Työelämätaitoihin voi sisältyä opintoja esimerkiksi seuraavilta aloilta: - pedagogiset opinnot - kieliopinnot - johtamisopinnot - julkishallinnon ja -oikeuden opinnot - liiketoimintaosaamisen opinnot - yrittäjyysopinnot - projektinhallintaopinnot - tai tutkimusaiheen kannalta relevantteja sivuaineen opintoja.

11 9 Jatko-opinnoista määrätään tarkemmin oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Suoritustavoista ja opintojen sisällöstä sovitaan yksityiskohtaisemmin ohjaajan kanssa. Opinnot sisällytetään henkilökohtaiseen jatko-opiskelijan opintosuunnitelmaan. 4.4 Lisensiaatin tutkinto Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tiedekunnan määräämät tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot ja laatinut lisensiaatintutkimuksen. 4.5 Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Lisensiaatintutkimukseksi aiottu työ jätetään tarkastajien määräämistä varten tiedekuntaan kolmena täydellisenä kappaleena. 4.6 Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja arvostelu Dekaani määrää asianomaista oppiainetta kuultuaan lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa. Ainakin toisen tarkastajan tulee olla tiedekunnan ulkopuolelta. Työn ohjaaja voi toimia toisena tarkastajana. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajilla tulee olla tohtorin tutkinto tai vastaava tieteellinen pätevyys. Tarkastajien esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, 27 28). Tarkastajien määräämisen jälkeen työn ohjaaja sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön seikoista. Tutkimus tarkastetaan julkisesti asianomaisen aineen seminaarissa. Tutkimusta jätetään tiedekunnalle yleistä jakelua varten 20 kappaletta. Julkista tarkastusta varten lisensiaatintutkimusta on pidettävä saatavilla 10 päivän ajan ennen tarkastusta. Tutkimuksen jakelusta huolehtii yliopiston opiskelijakanslia. Päätöksen lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä tekee dekaani tarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella. Tarkastajat ehdottavat lausunnossaan tutkimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Lisensiaatintutkimuksesta ei anneta arvolausetta. Ennen päätöksentekoa varataan tutkimuksen tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Tutkimuksen tekijä voi tehdä arvostelusta oikaisupyynnön yliopiston tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

12 10 Lisensiaatintutkimuksen tarkastukseen liittyvissä asioissa neuvoo amanuenssi Ulla Laakkonen 4.7 Tohtorin tutkinto Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee 1. suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä 3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. 4.8 Väitöskirja Väitöskirja voi olla joko yhtenäinen monografia tai väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Artikkeliväitöskirjaan tulee sisältyä vähintään kolme tieteellistä artikkelia, joista pääosan tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjan osiksi voidaan hyväksyä myös vielä julkaisematon tai julkaisulupaa vailla oleva käsikirjoitus. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, mikäli väitöskirjan tekijällä on ollut niissä itsenäinen ja osoitettavissa oleva osuus. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys yhteisjulkaisuista samalla kun tutkimus jätetään esitarkastukseen. Väitöskirjan tarkastukseen liittyvissä asioissa neuvoo amanuenssi Ulla Laakkonen 4.9 Väitöskirjan esitarkastus Väitöskirja tarkastetaan ensin esitarkastuksessa. Väittelylupa myönnetään esitarkastuslausuntojen perusteella ja vasta väittelyluvan saanut tutkimus tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa. Väitöskirjaksi aiottua tutkimusta on jätettävä kolme täydellistä kappaletta tiedekunnalle esitarkastusta varten. Käsikirjoitus jätetään valmiiksi nidottuina tai mapitettuina kappaleina. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Jatko-opiskelijan täytyy olla kirjoittautunut yliopistoon läsnä olevaksi, jotta väitöskirja voidaan ottaa esitarkastukseen. Esitarkastajien esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, 27 28). Esitarkastajien tulee olla oman tiedekunnan ulkopuolelta ja heillä tulee olla dosentin pätevyys tai tohtorin tutkinto ja erityisasiantuntemusta väitöskirjan alalta. Väitöskirjan pääasiallinen ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausua esitarkastajien mahdollisesta esteellisyydestä ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä. Esitarkastajien tehtävänä on arvioida, täyttääkö tutkimus väitöskirjalle asetettavat vaatimukset, ja voidaanko väittelylupaa puoltaa. Esitarkastajat voivat lausunnossaan esittää käsikirjoitukseen korja-

13 11 us- ja parannusehdotuksia. Lausunto ei kuitenkaan voi olla ehdollinen. Esitarkastajat esittävät joko väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä. Esitarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon. Artikkeliväitöskirjan esitarkastuslausunnossa tulee arvioida, muodostavatko artikkelit ja yhteenveto kokonaisuuden, jota voidaan puolustaa väitöskirjana. Artikkelit tulee arvioida myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavassa tieteellisissä julkaisuissa. Esitarkastajien lausunnot toimitetaan väitöskirjan tekijälle. Tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta esitarkastuslausuntojen perusteella. Käytännössä esitarkastajan kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että jatko-opiskelija pyytää esitarkastusprosessin keskeyttämistä. Mikäli esitarkastusmenettely raukeaa tai tiedekuntaneuvosto ei myönnä väittelylupaa jatko-opiskelija voi pyytää uutta esitarkastusta sen jälkeen, kun väitöskirjaan on tehty hylkäävissä lausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työn ohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä Väitöskirjan jättäminen tarkastettavaksi Ennen julkista tarkastusta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle 75 kappaletta väitöskirjaansa. Julkinen esillepano eli väitöskirjan naulaus tapahtuu viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Naulauksen ajankohdasta sovitaan työn ohjaajan kanssa. Väitöskirjaa pidetään yleisessä jakelussa yliopiston kansliassa vähintään 10 päivän aikana ennen tarkastusta. Mikäli tutkimus halutaan julkaistavaksi Vaasan yliopiston sarjassa, tulee väittelijän julkaisuluvan saatuaan pyytää julkaisutoimikunnalta että tutkimus julkaistaisiin Acta Wasaensia -sarjassa. Julkaisemiseen liittyvissä asioissa neuvoo julkaisusihteeri Tarja Salo, puh Julkaisuohjeet löytyvät myös osoitteesta Julkaisuohje.pdf/. Julkaisuprosessi sujuu nopeammin, mikäli tutkimus on alusta alkaen kirjoitettu yliopiston ohjeiden mukaisesti. Painovalmiille käsikirjoitukselle on varattava vähintään viisi viikkoa painoprosessia varten. Väitöskirjaan liitetään erillinen nimilehti, josta käy ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi filosofisen tiedekunnan suostumuksella. Väitöskirjaan on liitettävä tiivistelmä, jonka kielestä sovitaan ohjaajan kanssa Väitöskirjan tarkastaminen; vastaväittäjä(t), kustos ja arvosanalautakunta Tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan ja jonkun yliopiston professorin kustokseksi väitöstilaisuuteen. Vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, 27 28). Vastaväittäjällä on oltava dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Oman tiedekunnan ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausua vastaväittäjän mahdollisesta esteellisyydestä ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä.

14 12 Tiedekuntaneuvosto asettaa väitöskirjan hyväksymistä ja arvosanaehdotusta varten arvosanalautakunnan. Arvosanalautakunta tekee esityksen väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. Lopullisen päätöksen tekee tiedekunnan dekaani. Arvosanalautakuntaan nimetään vastaväittäjä/vastaväittäjät, sekä kustos ja tiedekunnan edustaja. Väitöskirjan ohjaaja voi kuulua lautakuntaan vain puhevaltaisena jäsenenä. Lisäksi arvosanalautakuntaan voidaan nimetä 1 2 ulkopuolista jäsentä, joilla tulee olla riittävä tieteellinen asiantuntemus väitöskirjan alalta. Kustos kutsuu lautakunnan koolle ja lautakunta valitsee äänivaltaisten jäsenten keskuudesta itselleen puheenjohtajan. Työn ohjaajalla on aina oikeus osallistua lautakunnan kokoukseen puhevaltaisena jäsenenä. Väittelijälle varataan tilaisuus lausua arvosanalautakunnan kokoonpanosta. Kustos on yleensä työn ohjaaja tai toissijaisesti joku muu oppiaineen professori. Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana ja valvojana. Kustoksen tehtävänä on myös perehdyttää vastaväittäjä tiedekunnan arvostelua koskeviin säädöksiin, määräyksiin ja arvosteluasteikkoon. Arvosanalautakunnan puheenjohtaja laatii pöytäkirjan, johon sisältyy arvosanaehdotus ja lyhyt selostus väitöstilaisuudesta. Arvosanalautakunta antaa lausuntonsa viimeistään neljän viikon kuluttua väitöstilaisuudesta. Tiedekuntaneuvoston määräämän vastaväittäjän on neljän viikon kuluessa julkisesta tarkastamisesta annettava kirjallinen lausuntonsa väitöskirjatutkimuksesta. Lausunnon tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä, vastaako se tarkoitustaan sekä myös väitöskirjan puolustuksesta. Vastaväittäjä tekee myös oman ehdotuksen väitöskirjasta annettavasta arvolauseesta. Väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta. Dekaani tekee lopullisen päätöksen väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä hyväksytyn väitöskirjan arvosanasta. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur Väitöskirjan arviointikriteerit ja arvosteluasteikon soveltaminen Tiedekunta on määritellyt väitöskirjan arviointikriteerit ja arvosanan yleiset määräytymisperusteen. Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Tutkimuksen on oltava tieteellisesti rehellistä ja täytettävä tutkimuseettiset normit dokumentoinnissa, viittauksissa ja suhteessa muihin tutkimuksiin ja mahdollisissa koeasetelmissa (ks. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002.) Väitöskirjan arvostelussa otetaan huomoon: Aihevalinta, tutkimusongelma ja tehtävän rajaus. Tutkimusaiheen tulee olla informaatioarvoltaan merkittävä. Aihe ja työn laajuus on rajattava tarkoituksen-mukaisesti.

15 13 Perehtyneisyys tutkimusalaan ja aiemman tutkimuksen huomioiminen. Tutkimuksen tulee olla jatkoa aiempaan tutkimukseen tai kokonaan uusi tutkimusavaus. Aiheen teoreettinen hallinta, käsitteellinen selkeys ja määritelmät. Tutkimuksen tulee olla käsitteellisesti selkeä ja siitä tulee selkeästi käydä ilmi miten aihe ja valitut metodiset ratkaisut liittyvät toisiinsa. Lukijalle tulee olla selvää, mistä tutkimuksessa on kyse. Aineiston kattavuus ja käsittely. Tutkimusaineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät. Tutkijan on esiteltävä menetelmänsä ja perusteltava niiden käyttö. Tulosten teoreettinen ja käytännöllinen merkitys. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Tuloksia ja johtopäätöksiä tulee arvioida suhteessa aiempaan tutkimukseen. Esityksen johdonmukaisuus ja selkeys. Esityksen tulee olla rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Tutkijan on hallittava oman tieteenalansa terminologia ja muu kielenkäyttö. Tutkimuksen puolustus väitöstilaisuudessa. Tutkijan tulee kyetä esittelemään ja puolustamaan tutkimustaan väitöstilaisuudessa Arvosteluasteikon soveltamisperiaatteet Approbatur Työssä on vakavia puutteita, mutta se täyttää kuitenkin väitöskirjalle asetetut vähimmäisvaatimukset. Lubenter approbatur Työssä on arviointikriteerien valossa useita huomattavia puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Non sine laude approbatur Työssä on arviointikriteerien valossa puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Cum laude approbatur Työ on hyvä normaalisuoritus. Työ on käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä. Tutkimusongelma, metodiset ratkaisut ja johtopäätökset ovat hyvin perusteltuja ja tutkimus perustuu relevanttiin aineistoon. Työn erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa mahdollisesti ilmenneitä puutteita. Magna cum laude approbatur

16 14 Työ on keskimääräistä parempi. Työssä on arviointikriteerien valossa selkeitä ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Eximia cum laude approbatrur Työssä on arviointikriteerien valossa useita huomattavia ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Laudatur Työ on kaikin puolin kunnianhimoinen ja kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erittäin ansiokas. Väitöskirjan arvosteluun tyytymätön voi tehdä arvostelusta oikaisupyynnön yliopiston tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Väittely prosessina Väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen käsikirjoitus jätetään tiedekuntaan Tiedekuntaneuvosto nimeää esitarkastajat Esitarkastajien lausunnot saapuvat tiedekuntaan Esitarkastuslausunnot toimitetaan väittelijälle ja ohjaajalle tiedoksi Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta Tiedekuntaneuvosto määrää vastaväittäjän/vastaväittäjät ja kustoksen väitöstilaisuuteen Tiedekuntaneuvosto nimeää arvosanalautakunnan Väitöskirja toimitetaan painoprosessiin Väitöstilaisuuden ajankohdasta päätetään Väitöskirjan esillepano eli naulaus viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta Tiedottaminen väitöstilaisuudesta Väitöstilaisuus Vastaväittäjä toimittaa lausuntonsa tiedekuntaan Vastaväittäjän lausunto toimitetaan väittelijälle tiedoksi Arvosanalautakunta toimittaa lausuntonsa tiedekuntaan

17 15 Arvosanalautakunnan lausunto toimitetaan väittelijälle tiedoksi Väittelijälle varataan mahdollisuus lausua vastaväittäjän lausunnosta Dekaani päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta

18 16 5 Valmistuminen 5.1 Tutkintotodistukset Kun opiskelija on suorittanut kaikki jatkotutkintoon kuuluvat opinnot, hän saa pyynnöstä tutkintotodistuksen. Todistuspyyntö on jätettävä tiedekuntaan viimeistään 28 päivää (neljä viikkoa) ennen aiottua todistustenantopäivää. Lisensiaatin tutkinnon tutkintotodistukseen merkitään tieteenala sekä lisensiaatintutkimuksen nimi. Tohtorin tutkintotodistuksessa mainitaan väitöskirjan nimi ja siitä annettu arvosana sekä tieteenala, johon väitöstutkimus kuuluu.

19 6 Jatkotutkintojen opetussuunnitelmat pääaineittain 6.1 Nykysuomi 17 Nykysuomessa tutkimuksen painopistealueita ovat suomen ja ruotsin välinen kääntäminen ja kontrastointi sekä ammatti- ja erikoiskielten tutkimus. Myös muut suomen kielen tutkimukseen liittyvät aiheet ovat mahdollisia. Jatkotutkinnon aiheesta sovitaan professorin kanssa. Nykysuomen ja kääntämisen yksikkö on aktiivisesti mukana valtakunnallisen kielentutkimuksen tutkijakoulun Langnetin toiminnassa. Opiskelijoita rohkaistaan myös kansainväliseen verkostoitumiseen. Jatko-opintojen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy itsenäiseksi tutkijaksi ja kasvaa osaksi tiedeyhteisöä. Erityisesti tohtorin tutkinnossa painottuu perusteellinen syventyminen tieteellisiin teorioihin ja kyky tuottaa uutta tieteellistä tietoa. 1 Tutkijantaidot (50 op) Jatko-opintoihin tulee sisältyä seuraavia osa-alueita: a) tieteenteorian ja -metodologian opintoja, b) suomen kielen tutkimukseen syventyminen, c) tutkimusalaan liittyviä tutkimustyötä tukevia opintoja ja d) oman alan tutkimustulosten esittely ja arviointi. Opintoja voidaan suorittaa mm. kursseina, kirjatentteinä ja esseinä. Kurssit voivat olla mm. tohtorifoorumin tai Langnetin järjestämiä. Kohdassa d) suoritukseksi sopii esimerkiksi esitelmä tieteellisessä kongressissa, tieteellinen artikkeli ja/tai kirja-arvio. Opinnoista ja suoritustavoista sovitaan tarkemmin ohjaajan kanssa. Jatko-opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista seminaari-istuntoihin ja säännöllistä raportointia työn edistymisestä. 2 Työelämätaidot (10 op) Jatko-opintoihin sisällytettäviin työelämätaitoihin voi kuulua mm. julkaisutoimintaa, yliopistoopetusta, pedagogisia opintoja, kieliopintoja tai hallintoon ja johtamiseen liittyviä opintoja. Ks. s Väitöskirja/lisensiaatintutkimus 6.2 Ruotsi ja pohjoismaiset kielet Tutkimus suuntautuu erikoisalaviestintään, monikielisyyteen, kielenoppimiseen, kielikylpyyn ja tulkkaukseen. Tutkijat osallistuvat aktiivisesti kotimaassa ja ulkomailla järjestettäviin oman alansa konferensseihin ja seminaareihin, järjestävät konferensseja ja tutkijatapaamisia sekä osallistuvat tutkijakoulujen ja erilaisten verkostojen työskentelyyn. Tieteellisen profiilin mukaisesti filosofian maisterin tutkintoon sisältyvät opinnot suuntautuvat nykykieleen ja moderniin kielentutkimukseen (ks. Tutkijankou-

20 18 lutukseen on sisällytetty opintoja, joiden tarkoituksena on perehdyttää opiskelija myös perinteisimpiin nordistiikan osa-alueisiin. Jatko-opinnot ovat itsenäistä tutkimustyötä ohjaajan valvonnassa. Opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista jatko-opintoseminaariin kunnes tutkimustyö on valmis. Kirjallisuusosiosta (1.1) järjestetään erillinen kuulustelu (suullinen ja kirjallinen). Opinnoista ja niiden suorittamisesta sovitaan ohjaajan kanssa. Suoritukset kootaan portfolioon. 1 Tutkijantaidot (n. 50 op) 1.1 Tentittävä kirjallisuus 15 op 1.2 Tutkimusalaa koskevat opinnot 15 op 1.3 Tieteenteoria ja menetelmäopinnot 10 op 1.4 Konferenssiosallistumiset/esitelmät 5 op 1.5 Seminaari-istunnot 5 op 2 Työelämätaidot (n. 10 op) 2.1 Tieteelliset artikkelit 6 op 2.2 Toimiminen tieteellisissä järjestöissä, konferenssien järjestelytoimikunnissa, hankkeissa 4 op 2.3 Opinnot/yliopisto- opetus 0 10 op 3 Väitöskirja/lisensiaatintutkimus 6.3 Saksan kieli ja kirjallisuus Saksan kielen ja kirjallisuuden oppiaineessa tutkimus ja jatkokoulutus painottuvat kieli- ja kirjallisuustieteeseen. Näiden lisäksi profiiliin kuuluvat kulttuurintutkimus ja käännöstiede. Lingvistisen tutkimuksen painopistealueita ovat leksikologia ja ammattikielet. Kirjallisuudentutkimuksen painopistealueen muodostavat saksankielinen nykykirjallisuus sekä saksankielisten maiden ja Suomen väliset kirjallisuus- ja kulttuurikontaktit. Oppiaineessa järjestetään säännöllisesti sekä kieli- että kirjallisuustieteellisiä kansainvälisiä konferensseja, jotka tarjoavat jatko-opiskelijoille tieteellisen foorumin esitellä tutkimustaan ja mahdollisuuden verkostoitua oman alan muiden tutkijoiden kanssa. Oppiaineella on tutkimuksen osalta tiivistä kansainvälistä yhteistyötä useiden saksankielisten maiden sekä pohjoismaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 1 Tutkijantaidot (n. 50 op) Saksan kielen ja kirjallisuuden jatko-opintojen tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimustyötä ja antaa hänelle hyvät valmiudet itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Jatko-opintoihin kuuluu tieteenteorian opintoja (4 6 op) ja tutkimustyötä tukevia oman tutkimusalan/pääaineen opintoja (36 42 op). Lisäksi opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista ja esitelmän pitämistä tieteellisessä konferenssissa kotimaassa tai ulkomailla (4 8 op). Opinnoista ja niiden suorittamisesta sovitaan ohjaajan kanssa.