Näkemyksestä menestystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Luovat alat Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Luovat alat Toimialaraportti Sami Peltola, Matias Ollila, 7/2014 Timo Metsä-Tokila TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2014 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sami Peltola Matias Ollila Timo Metsä-Tokila Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Luovien alojen toimialaraportti Tiivistelmä Liikevaihdon kehitystä seurattaessa luovien toimialojen kehityksessä on havaittavissa viimeisimmän tiedon mukaan pientä kasvua, mikä on myönteinen uutinen, kun ottaa huomioon yleisen käsityksen huonosta taloudellisesta tilasta Suomessa. Yleinen talouskasvu onkin ollut negatiivista, kun Suomen bruttokansantuote supistui jo toista vuotta peräkkäin vuonna Kasvualan tai tulevaisuuden alan statuksesta huolimatta luovien alojen profiili on jäänyt epäselväksi. Sen tunnistettavuus on heikompi verrattuna muihin aloihin, koska luova osaaminen on tiivisti osana eri alojen tuotannollisia prosesseja, mikä hankaloittaa luovan alan tuotannon mittaamista. Raportin sisällössä onkin huomioitu nimenomaan se luova liiketoiminta, joka on yksilöity mm. Tilastokeskuksen tilastoissa itsenäisenä yritystoimintana. Tässä luovien alojen toimialaraportissa on kiinnitetty huomiota siihen miten alan erityisasemaa nimenomaan arvonluojana voidaan korostaa. Toiseksi raporttiin on liitetty kaksi erilaista tulevaisuuden skenaariomallia synnyttämään keskustelua ja ajatuksia liiketoiminnan kehittämiseksi. Luovilla aloilla toimii raportin tilastojen mukaan reilu henkilöä. He toimivat yhteensä n toimipaikassa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 6,6 miljardia euroa. Toimiala on kasvanut viime vuosina ja kuuluu niihin aloihin, jotka ovat pystyneet toipumaan nk. finanssikriisistä. Suurimpana yksittäisenä työllistävänä sektorina alalla on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, joka työllistää kokonaismäärästä jopa yli puolet yhteensä n henkilöä. Ohjelmistoalaa edustaa myös peliala, jonka kasvu on ollut suopeaa ja merkittävääkin ajatellen liikevaihtoa ja työllistävyyttä. Ohjelmistoala on siis luovien alojen keskiössä, ja oletettavasti sen merkitys vain kasvaa digitalisaation ja automatisaation edetessä. Luovan talouden merkitys arvonluojana on jo todistettu, joten on mielenkiintoista nähdä onko juuri digitalisaatio sillanrakentaja luovan kompetenssin ja biotalouden cleantechin välillä. Digitalisaation keskiössä tulee suurella todennäköisyydellä olemaan teollinen internet, joka saattaa internet-yhteyden mitä arvaamattomimpiinkin paikkoihin. Se tullee auttamaan meitä myös resurssiviisaudessa, kun voimme kohdistaa resursseja viisaammin mm. liikkumisessa niin kuntoliikunnassa kuin tieliikenteessäkin. Tällaisten tuotteiden suunnittelu ja toteutus tarvitsee paljon teknologista osaamista, mutta tarjoaa myös osaamiskysyntää muotoilulle ja erityisesti palvelumuotoilulle, jolla voidaan parantaa käytettävyyttä. Tältä pohjalta on luotu toimialaraportin tulevaisuusskenaariot, jotka löytyvät julkaisun lopusta. Lisätietoja: TEM Toimialapalvelu, Esa Tikkanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sami Peltola, Asiasanat cleantech, digitalisaatio, luova talous, luovat alat, ohjelmistosuunnittelu, peliala, resurssiviisaus ISSN Verkkojulkaisu Kokonaissivumäärä 64 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Sami Peltola Matias Ollila Timo Metsä-Tokila Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om kreativa branscher Referat När man följer med omsättningsutvecklingen kan enligt den senaste uppgiften en liten tillväxt skönjas i de kreativa branschernas utveckling, vilket är en positiv nyhet, när man beaktar den allmänna uppfattningen om Finlands negativa ekonomiska läge. Den allmänna ekonomiska tillväxten har varit negativ, eftersom Finlands bruttonationalprodukt år 2013 minskade redan för andra året i följd. Trots statusen som tillväxtbransch eller framtidsbransch har den kreativa branschens profil förblivit oklar. Den är svårare att identifiera än andra branscher, eftersom kreativ kompetens hör intimt samman med produktionsprocesserna i olika branscher, vilket gör det svårare att mäta produktionen inom den kreativa branschen. I rapporten har man uttryckligen beaktat den kreativa affärsverksamhet som bl.a. i Statistikcentralens statistik har specificerats som självständig företagsverksamhet. I denna branschrapport om de kreativa branscherna har man för det första fäst uppmärksamhet vid hur branschens särställning uttryckligen som värdeskapare kan framhävas. För det andra har till rapporten fogats två olika framtidsscenarion för att ge upphov till debatt och tankar för utveckling av affärsverksamheten. De kreativa branscherna sysselsatte enligt statistiken i rapporten drygt personer. De arbetade på totalt cirka verksamhetsställen med en sammanlagd omsättning på cirka 6,6 miljarder euro. Branschen har vuxit under de senaste åren och hör till de branscher som har förmått återhämta sig från den s.k. finanskrisen. Den största enskilda, sysselsättande sektorn i branschen är dataprogrammering, som sysselsätter till och med över hälften av det totala antalet personer, cirka Till programvarubranschen hör också spelbranschen, som har haft en gynnsam och rentav betydande tillväxt med tanke på omsättningen och sysselsättningsförmågan. Programvarubranschen ligger alltså i centrum för de kreativa branscherna och antagligen kommer dess betydelse bara att öka i takt med att digitaliseringen och automatiseringen framskrider. Eftersom den kreativa ekonomins betydelse som värdeskapare redan har bevisats blir det intressant att se om just digitaliseringen kommer att vara en brobyggare mellan kreativ kompetens och cleantech, som ingår i bioekonomin. I centrum för digitaliseringen kommer med stor sannolikhet att finnas industriellt internet, som ger internetförbindelse också på de mest oväntade ställen. Detta kommer också att hjälpa oss att vara resurskloka, då vi på ett klokare sätt kan rikta resurserna bl.a. när det gäller rörlighet, inom såväl motionsidrotten som landsvägstrafiken. Planeringen och genomförandet av sådana produkter behöver mycken teknisk kompetens men erbjuder också kompetensefterfrågan på design och särskilt tjänstedesign, som kan förbättra användbarheten. På denna grund har de framtidsscenarion som finns i slutet av publikationen skapats. Ytterligare upplysningar: ANM Branschtjänst, Esa Tikkanen, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, Sami Peltola, Nyckelord cleantech, digitalisering, kreativ ekonomi, kreativa branscher, dataprogrammering, spelbranschen, resursklokhet ISSN Sidoantal 64 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan määrittelyä Luovien alojen toimintaympäristön muutoksesta Toimialan tilastollista määrittelyä Toimialan rakenne Toimialan rakenne ja alueellinen jakautuminen Toimialan työvoimarakenne Markkinoiden rakenne ja kehitys Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit Taloudellinen tila Toimialan keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet Tulevaisuudennäkymät toimialalla ja mahdolliset tulevaisuuden skenaariot Tulevaisuus on itse luotava - heikkoja signaaleja luovien alojen tulevaisuudesta Arvontuottajasta arvokkaaksi arjenratkojaksi Yhteenvetoanalyysi Liite 1 Laaja lista luoviin aloihin kuuluvista toimialoista ja niiden toimialakoodit (TOL 2008). Lisäksi tiedot ao. toimialojen yritysten määristä, liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä vuonna TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

6 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuoden 2014 lopulla julkaistaan seitsemän toimialaraporttia. Raportit käsittelevät elintarvikealaa, uusiutuvaa energiaa, kaivosalaa, puualaa, ohjelmistotoimialaa, luovia aloja sekä matkailua. Nämä ja aiemmin julkaistut raportit ovat saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne löytyvät kyseisen raportin kohdalta. Raportissa käytetään lähteenä viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Yksi keskeinen tiedon lähde raportin laatimisessa on ollut yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuva työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien sekä Finnvera Oyj:n Pk-yritysbarometri. Lisäksi olen haastellut raporttia varten alan yrittäjiä sekä muita toimijoita. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty pääasiallisen lukijakunnan eli yrittäjien tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös hallinnon kuten ELY-keskusten sekä muiden toimialan sidosryhmien tarpeita. Tämä luovien alojen toimialaraportti 2014 on vuonna 2013 ilmestyneen ensimmäisen luovien alojen toimialaraportin päivitys. Muutoksena aiempaan raporttiin tähän raporttiin on haluttu tuoda mukaan mahdollisia visioita tulevaisuuden luovista aloista. Tulevaisuuden tutkimuksessa mahdollisia tulevaisuuksia on aina monia. Toimialaraportin kirjoittajina olemme halunneet tuoda mukaan omat näkemyksemme alan tulevaisuuden heikoista signaaleista. Erityiskiitos kuuluukin näitä meille haastatteluissa esittäneille luovan toimialan ammattilaisille. Todellisuudessa tulevaisuuden tekevät luovan alan yrittäjät, organisaatiot ja muut ammattilaiset omien tarpeidensa ja innovaatioidensa kautta. Toivomme, että tämäkin toimialaraportti rohkaisee alan tekijöitä luomaan uusia työllistäviä innovaatioita jotain, jota emme vielä ole nähneet tai uskoneet sen yleistymiseen. Yksi heikko signaali tulevaisuuden luovasta liiketoiminnasta on kaiken entistä laajempi digitalisoituminen. Aika näyttää, mitä mahdollisuuksia digitalisoituminen tuo meille luovien alojen kuluttajina, kehittäjinä ja seuraajina. Varmaa tulevaisuudessa on myös esimerkiksi joukkorahoittamisen, joukkoistamisen, pelillistämisen ja teollisen internetin yleistyminen. Tätä toimialaraporttia on myös pyritty tiivistämään aiempaa tiiviimmäksi. Lisäksi raportissa on pyritty keskittymään enemmän toimialan nykyisyyteen ja tulevaisuuden skenaarioihin toimialan menneisyyden selittämisen sijaan. Oman haasteensa luovan toimialan tulevaisuuden arvioimiseen tuo toimialan ketteryys. Kevyen rakenteen omaavat luovat yritykset kääntävät laivansa kurssia huomattavasti nopeammin kuin muut yritykset ovat perinteisesti tottuneet tekemään. Tätä toimialaraporttia lukiessa on otettava huomioon työn rajaus. Toimialaraportti on kirjoitettu luovien alojen yritysten suhdanteiden tarkastelun näkökulmasta. Raportin toimialan kuvaus ei pidä sisällään luovien alojen harrastustoimintaa eikä kaikkea julkisen tai kolman- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 nen sektorin kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaa. Lisäksi huomionarvoista on se, että tämä toimialaraportti kuvaa vain ja ainoastaan raporttiin valittuja luovien alojen alatoimialoja. Tämän vuoksi raportista ei suoraan pysty lukemaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon koko toimiala kaikkine toimialoineen työllistää henkilöitä. Raportti keskittyy valittuihin alatoimialoihin, jotka sinällään antavat hyvän yleiskuvan toimialasta, mutta eivät suoranaisesti kerro koko totuutta varsin laajasta ja hieman vaikeasti tilastoitavasta toimialasta. Luovat alat on terminä ja toimialana suhteellisen uusi ja omanlainen kokonaisuus Suomessa, vaikka jotkin alan yrityksistä ovatkin toimineet jo melko pitkään. Luova-ala on imagoltaan hyvin nuorekas ja dynaaminen. Se on kuitenkin kehittynyt ja muuttunut nopeasti, ja siitä on nopeasti tullut tiivis osa suomalaista yrityskenttää ja elinkeinoelämää. Voidaan myös sanoa, että luovasta alasta on tullut osa suomalaista liike-elämän palveluiden kokonaisuutta, ja se vaikuttaa suoraan koko elinkeinoelämään. Luovalla alalla on myös paljon yrityksiä, joiden ensisijainen asiakas on yksittäinen kuluttaja. Hyvä esimerkki tästä on pelialan yritykset tai vaatesuunnittelijat. Luovien alojen yrittäjyyden yhtiömuoto on muita toimialoja useammin yhteisöllinen osuuskunta. Tulevaisuuden yrittäjyys tuleekin olemaan enemmän verkostomaisesti toimivaa, joukkorahoitettua tai joukkoistettua suunnittelua sisältävää toimintaa. Uuden lainsäädännön mukainen osuuskunta on monenlaiseen yritystoimintaan sopiva työkalu. Oman mausteensa luovien alojen yrittäjämäiseen toimintaan tuo laskutusosuuskunta-toiminta, joka mahdollistaa yksityishenkilölle tavan laskuttaa tilaajaa ilman varsinaista omaa yritystä. Tämä toiminta on työvoimahallinnon mukaan omassa työssä työllistymistä, joka oikeuttaa soviteltuun päivärahaan, koska varsinaista yrittäjä-statusta ei synny. Laskutuspalvelun mahdollistama kevytyrittäjyys antaa paljon käytetyn mahdollisuuden toimia ikään kuin palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa omaa työtään laskuttaen. Toiminnasta syntyy todennäköisesti tulevaisuudessa paljon uutta yrittäjyyttä, kunhan sille annetaan mahdollisuus ensin hakea tuulta siipiensä alle. Luovien alojen liiketoimintamahdollisuudet ovat luonnollisesti yhteydessä koko maamme talouden kehitykseen. Viimeisien vuosien aikana luovat alat ovat myös monipuolistuneet ja olleet uranuurtajia monella tavalla. Varsinkin toimintojen sähköistyminen ja digitalisoituminen on tuonut moninkertaisen määrän mahdollisuuksia monistaa omia tuotteita ja jakaa niitä vaikka globaalisti. Ala on yksi tärkeä talouden osakokonaisuus, ja sen arvioidaan jatkavan kasvua tulevinakin vuosina viime vuosien taantumasta ja talouden epävarmuudesta huolimatta. Oikeastaan taloudellisesta taantumasta nouseminen ja uusien teknologisten mahdollisuuksien avautuminen antaa toimialalle erinomaisen kasvumahdollisuuden. Monen muun liike-elämän palveluiden tavoin luovan alan menestys on yksi hyvä mittari talouden piristymisestä. Tämän toimialaraportin tavoitteena on palvella luovan alan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi muun muassa yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä, joista uusin on toteutettu syksyllä Lisäksi raportin päivityksessä on haastateltu useita alan toimijoita valtakunnallisesti. 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

8 Haluan lausua kiitokseni kaikille niille yhteistyötahoille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa Sami Peltola projektipäällikkö TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan määrittelyä Kotimainen pitkään käytössä ollut luovien alojen määrittely on peräisin nykyistä työ- ja elinkeinoministeriötä (jatkossa TEM) edeltäneen kauppa- ja teollisuusministeriön ajoilta vuodelta Määritelmä on edelleen käytetyin toimialan rajaus. Luovat alat ovat kuitenkin toimialana luonteeltaan tätä määritelmää laajempi kokonaisuus. Luovat alat pitää nähdä kaikkia toimialoja horisontaalisesti poikkileikkaavana liiketoiminnan muotona. Sen ytimeen kuuluvat liiketoiminnan muodot ovat sisällöltään hyvin teknis-taiteellis-kaupallisia aloja, joiden yhteinen nimittäjä löytyy ihmisen, yrityksen tai prosessin kehittämän luovan idean kaupallistamisesta. Kaikkea tätä tekemistä ei aina osata nähdä luovana toimialana. Tästä hyvä esimerkki on viestintäala, jonka edustajia on in-house-tekijöinä lähes alalla kuin alalla. Tarkkaan rajatusta toimialan määritelmästä on siirryttävä alaa paremmin kuvaavaan luovan kompetenssin määritelmään. Uusi määritelmä pohjautuu Valtioneuvoston periaatepäätökseen aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta. Kyseessä on uusi pohjoismainen tapa määritellä alaa. Luovalle liiketoiminnalle tyypillinen lisäarvoa tuottava osaaminen on horisontaalista luovaa kompetenssia, jota tarvitaan kaikkialla liiketoiminnassa. Valtioneuvoston (jatkossa VN) periaatepäätöksen mukaan aineeton arvonluonti perustuu tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntämisen lisäksi kasvavassa määrin laajojen tietoaineistojen keräämiseen, analysointiin ja oivaltavaan yhdistelyyn. VN:n periaatepäätöksen mukaan Suomen kansantalouden kilpailukyky perustuu jatkossa suuremmassa määrin yritysten ja yksilöiden osaa miseen ja sen avulla luotuun korkeaan arvonlisään tavara- ja palvelutuotannon kan sainvälisessä arvoketjussa. Perinteisesti tavarantuotanto on ollut arvonmuodostuksen ydinalue. Tavaran teollisen valmistuksen ja kokoonpanon merkitys yritystoi minnassa taloudellisen arvon kannalta on kuitenkin vähenemässä. Jalostusarvosta kasvavan osan tuottaa aineetonta pääomaa hyödyntävä toiminta, kuten tutkimus ja tuotekehitys, suunnittelu, muotoilu, markkinointi, jakelu ja erilaiset palvelut. Tämän kaltaisessa arvon tuottamisessa on hyvin pitkälti kyse luovan kompetenssin käyttämisestä. Asiantuntijatyö on entistä helpompi hajauttaa maantieteellisesti ja hankkia erilaisina palveluina yrityksen ulkopuolelta. Tämän vuoksi digitaalisen aikakautemme luovien alojen yritykset ovatkin usein suoraan kansainvälisillä markkinoilla toimivia ketteriä yrityksiä. VN:n aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmassa todetaan myös, että luovasta kompetenssista on tullut neljäs tuotannontekijä. Perinteiset tuotannontekijät (työvoima, pää oma, tuotantovälineet) ja niiden välisten suhteiden optimointi eivät enää takaa taloudellista kilpailukykyä. Näitä täydentämään on muodostunut neljäs tuotannontekijä, jonka merkityksen kasvun olemme nähneet. Sen täsmällinen määrittely ei ole aivan yksinkertaista, mutta se sisältää sellaisia immateriaalisia tekijöitä kuin tieto, osaaminen, luovuus, verkostot ja merkitykset. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

10 Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomen tulevaisuuden elinkeinopolitiikan uudet kärkiteemat ovat biotalous, cleantech ja digitaalisuus. Miten nämä liittyvät luoviin aloihin? Voisi väittää, että ilman luovia aloja ei ole digitaalista sisältöäkään. Voisi kysyä, miksi digitaalista sisältöä ei ole ilman luovia aloja. Vastaus kuuluu, että digitaalisuus ja luovat alat liittyvät toisiinsa hyvin erottamattomasti. Esimerkiksi digitaalinen sovellus verkossa tai älypuhelimessa on vain tyhjä kuori ilman sisällöntuotantoa. Sisällöntuotanto taas on luovien alojen ydinosaamista. Sovellus on pelkkä tyhjä käyttöliittymä ilman luovaa ideaa eli innovaatiota, vetoavaa visuaalisuutta, funktionaalista ja esteettistä muotoilua, mielenkiintoista luovaa sisältöä ja hyvin suunniteltua käytettävyyttä. Luovien alojen kompetenssista ja luovasta taloudesta lähtevä liiketoiminta voidaan yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään: mediaryhmä sisältää monistettavat tuotteet kuten av-viestinnän, radion ja television, kirjallisuuden ja musiikin. Tämän ryhmän jakelukanavat ovat digitaalisessa ympäristössä. Toiminta on osin kansainvälistä tai kansainvälisestä kilpailusta riippuvaista kasvuyritystoimintaa. palvelut ryhmä sisältää luovan tai poikkitoimialaisen osaa misen hyödyntämisen muilla toimialoilla. Tällaista osaamista ovat esimerkiksi muotoilu, arkkitehtipalvelut, mainonta ja kehittämispalvelut luovien metodien kautta. Palveluliiketoiminnan keskiössä on asiak kaille tuotu lisäarvo ja kilpailukyvyn kasvattaminen. taide ja kulttuuri ryhmä sisältää aluetaloudellista vaikutusta omaavan taidesisältöisen kehitystoiminnan kuten festivaalit, museot, galleriat, urheilutapahtumat, kuvataiteen, käsityön ja esittävät taiteet. Kuvio 1. Luovien alojen kolmijako-määritelmä (Lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta, 2014) Media Palvelut Taide ja kulttuuri Digitaaliset ekosysteemit Poikkitoimialainen Paikalliset ja alueelliset Monistettavat tuotteet Kansainvälinen liiketoiminta liiketoiminta Paikallisesta kansainväliseen luovien alojen ekosysteemit Aluetaloudellinen vaikutus Julkaisutoiminta, musiikki, radio, televisio, kirjat, lehdet, audiovisuaalinen ala, peliteollisuus Muotoilu, arkkitehtuuri, muoti, vaatesuunnittelu, mainonta, markkinointiviestintä, kulttuurin hyvinvointituotteet, luovat metodit työelämässä Festivaalit, tapahtumat, esittävä taide, galleriat, museot, kuvataide ja muu visuaalinen taide, käsi- ja taideteollisuus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Kuvio 1 kuvaa aiempaa määritelmää paremmin luovien alojen nykyistä tilannetta, jossa luova kompetenssi vaikuttaa joka alan sisällä, ja tuo nykyisessä liiketoiminnassa tarvittavaa luovaa sisältöä, uusia toimintatapoja, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Nykytilanteessa luovuus kompetenssina ei kuulu pelkästään luovien alojen sisälle vaan uusia innovaatioita edistävää luovaa osaamista on myös muiden alojen organisaatioiden sisällä. Tämän vuoksi saavutamme varsinaisen luovan talouden vain kaikilla aloilla hyödynnettävän luovuuden kautta. Kotimaisilla työmarkkinoilla ei todennäköisesti ole odotettavissa jatkossakaan riittävää kysyntää kaikille luoville osaajille koulutustaan suoraan vastaavassa työssä, vaan paikka työmarkkinoilla löytyy ennemminkin osaamista soveltaen ja kehittäen horisontaalisen luovan kompetenssin hyödyntämisen kautta. On huomioitava myös luovien alojen työmahdollisuuksien siirtyminen enemmän yrityksen tai laskutuspalvelun kautta tehtävään itsensä työllistämiseen kuin perinteisen työllistymiseen omalle alalle. Määritelmä kuvaa myös paremmin koko ajan muutoksessa olevan toimialan rakennetta. Uusi määritelmä menee edellistä luovien alojen jaottelua pidemmälle ja rakentuu horisontaalisesti kaiken liiketoiminnan sisään. Luova ala on luonteeltaan nopeasti kehittyvä, mikä asettaa määrittelylle omat haasteensa, kuten aiemminkin totesimme. Lisäksi luovien alojen määrittely vaihtelee paljon myös eri maiden välillä eikä kansainvälistä yleispätevää määrittelyä löydy. Esimerkiksi markkinointi ja mainonta on joissakin maissa luokiteltu luoviksi aloiksi, kun taas toisissa ei. Nopean kehityksen vuoksi maailmalla saattaa olla luovia aloja, joita kaikkialla, esimerkiksi Suomessa, ei vielä tunnisteta tai jotka ovat hyvin marginaalisia. Tämä tuo myös oman haasteensa alan tarkasteluun toimialaluokkiin perustuvan tilastoaineiston avulla, koska joistakin nousevista luovan alan osakokonaisuuksista ei saa tietoa kuin yrityskohtaisesti. Lisäksi jokin pieni nouseva ala voi saada runsaasti huomiota vaikka vain yhden kansainvälisen läpimurron tehneen yrittäjän myötä. Suomessa luovaksi alaksi on yleisesti määritelty liiketoiminta, joka synnyttää aineetonta arvoa, esimerkiksi tuotemerkkejä, patentteja tai tekijänoikeuksia. Määritelmää ei tule tulkita väärin, sillä tietenkin luovilla aloilla syntyy myös konkreettisia ja aineellisia tuotteita, esimerkiksi vaatteita, grafiikkaa, musiikkitallenteita ja käsitöitä. Tästä syystä mikään yksittäinen määritelmä ei tunnu kuvaavan tai kattavan koko luovan alan moninaista kirjoa. Voimme myös ajatella, että luovuutta itsessään tarvitaan kaikessa menestyvässä liiketoiminnassa, vaikka liiketoimintaa ei aina määriteltäisikään luovan alan toiminnaksi. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

12 Kuvio 2. Luovat toimialat ja luova talous. (Lähde: KTM: Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015.) Kuten kuviosta 2 voidaan todeta, luovien alojen yrittäjyysnäkökulman määrittelystä päästään luontevasti luovan talouden käsitteen määrittelyyn. Luovia aloja pohtiessa voidaan huomioida myös niiden vaikutus kansantalouteen, jolloin puhutaan luovasta taloudesta. Luovan talouden määritelmä ei ole yhtä yksiselitteinen kuin luovien alojen. Luova talous voidaan nähdä kaikkein yksinkertaisimmillaan liiketoimintana, josta syntyy pääasiassa aineetonta arvoa eli jo aiemmin mainittuja tuotemerkkejä, patentteja ja tekijänoikeuksia. Toisaalla käsite on rajattu tiukasti koskettamaan pääasiassa vain selkeästi kulttuurisia aloja, kun taas toisaalla luovaan talouteen nähdään kuuluvaksi kaikkien alojen luovuus. Määrittelystä riippumatta luovat alat vaikuttavat kansantalouteen. Luovan talouden perusta on uudenlaisessa yrittäjyydessä ja yrittäjyyden organisoitumistavoissa. Esimerkiksi perinteinen osuuskuntayrittäjyys on saanut uutta nousua luovien alojen kasvun ja kehittymisen myötä. Alan toimijat hakevat kasvua tekijöistä, jotka lisäävät tuottavuutta ja vähentävät yhteiskunnan kustannuksia sekä lisäävät yleisiä hyvinvointivaikutuksia. Asioiden ja tekemisen tapojen uusilla yhdistelmillä ja kohtaamisilla haetaan kustannussäästöjä myös kiristyvään julkiseen talouteen. Luovuus ja uudet innovaatiot etenevät yhtä matkaa. Ilman luovuutta ei ole innovaatioita, ja tämäkin tosiasia tukee luovan kompetenssin horisontaalista määritelmää. Suomessa innovaatio nähdään usein liian yksipuolisesti vain insinöörivetoisena teknisenä tavarantuottamisena, josta olisikin hyvä päästä laajempaan käsitykseen palveluliiketoiminnan ja luovien ideoiden yhdistämisestä. Innovatiivisuus ja luovuus ovat kykyä yhdistää mieli- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 kuvitusta olemassa olevaan tietoon ja osaamiseen uusien ideoiden, tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi. Kulttuuriin liittyvä osaaminen on tärkeä osa luovaa alaa, mutta luovaa alaa ei tule nähdä pelkästään kapeana kulttuurin tuottamisena. Se edistää kulttuurisen pääoman hyödyntämistä henkisessä, sosiaalisessa ja tuotannollisessa kehityksessä. Oman ja muiden kulttuurien ymmärtäminen on etu erityisesti käyttäjä- ja asiakaslähtöisessä innovaatiotoiminnassa. Uudistuminen ja uusien ratkaisujen syntyminen tapahtuu useimmiten useiden toimialojen välisessä kanssakäymisessä. Kun toimialojen keskittymät ja klusterit ovat tiiviitä yhteisöjä omine toimintatapoineen, on hedelmällisin innovaatioiden syntymisympäristö näiden toimialojen välisessä maastossa. Sinne erilaiset tiedon ja osaamisen osat kasaantuvat luomaan hedelmällisen monenkirjavan kasvumaaston. Innovaatioiden edistämisen kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että tällaisille kohtaamisille on tilaa ja mahdollisuuksia. Luovat alat vaikuttavat kansantaloudessa kolmella tavalla: luovan osaamisen perustalle syntyy uutta itsenäistä liiketoimintaa luova osaaminen auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää koko maamme kilpailukykyä 1.2 Luovien alojen toimintaympäristön muutoksesta Luova raha -julkaisussa on kerätty yhteen luovien alojen toimintaympäristöön ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Nämä tekijät myös vaikuttavat koko elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutokseen. Luovalla alalla voi olla merkittävä muutosta edesauttava rooli ja vaikutus. Julkaisussa esille nostetaan erityisesti kaiken toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin, sähköistyminen, digitalisoituminen, elämyksellisyys, luontoarvojen korostuminen, globalisaatio sekä kaiken toiminnan vastuullisuus. Nämä trendit ovat toisiinsa yhteydessä ja luovat mahdollisuuksia luovan osaamisen hyödyntämiselle. Julkaisun mukaan tärkeimpiä seurauksia trendeistä ovat: Luovien alojen ja muiden alojen välinen yhteistyö: strateginen yhteistyö eri toimialojen kesken, kuten terveydenhoito, opetus, turvallisuus, vapaa-aika, teknologia, tuotanto, palvelut ja kuluttajatuotteet. Yhteistyöllä kehitetään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnan haasteisiin ja hyödynnetään suunnitteluajattelua. Kansainvälisessä kilpailussa kestävät liiketoimintamallit: markkinoilla toimiminen edellyttää erikoistumista ja erilaistumista esimerkiksi muotoilun tai saatavuuden keinoilla. Tuotteiden ja palveluiden elämyksellisyyden ja ainutlaatuisuuden arvo kasvaa: kuluttajat etsivät yhä räätälöidympiä ja yksilöllisempiä palveluja. Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen: verkostomaiset toimintamallit auttavat sopeutumaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ne synnyttävät myös uusia yrittäjyyden muotoja. Co-creation lisääntyy: digitaalinen ympäristö luo mahdollisuuden laajojen ryhmien osaamisen hyödyntämiseen mm. tuotekehityksessä. Kansallisvaltioiden rajat yritysten, kuluttajien ja tuottajien välillä hämärtyvät. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

14 Langaton yhteiskunta on kaikkialla läsnä: tiedon ja viihteen sisältöjen kuluttamisen tavat, aika ja paikka ovat rajoittamattomia. Osallistuminen saa uusia muotoja. Vastuullisten tuotteiden, palveluiden ja materiaalien käyttö: muotoilun ja suunnittelun kasvava rooli vastuullisten tuotteiden ja palveluiden luomisessa. Luovien alojen yritykset toimivat avoimessa, dynaamisessa ja vaativassa globaalissa ympäristössä. Lähtökohtaisesti useat luovan alan yritykset ovat heti perustamisestaan asti kansainvälisillä markkinoilla. Näin ollen kilpailu on kovaa ja vain harvat yritykset pystyvät juurruttamaan asemansa pitkäksi aikaa. Yritykset ovat usein pieniä, eikä vahvoja toimialarakenteita ole. Verkostomaisten toimintamallien kautta syntyy joustavaa kasvua sekä kykyä sopeutua muutoksiin. Tärkein edellytys uuden yritystoiminnan syntymiselle ja sen kasvulle on yrittäjyyttä tukeva toimintaympäristö. Sekä lainsäädännön että julkisten kehittämistoimien tulisi tukea myös uudenlaista yrittäjyyttä, jossa yksittäisen yrityksen elinkaari voi olla hyvinkin lyhyt. Yksinyrittäjyys, osuuskuntayrittäjyys ja osa-aikainen yrittäjyys ovat keinoja nostaa osaaminen käyttöön innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseksi. 1.3 Toimialan tilastollista määrittelyä Toimiala- ja virallisten tilastojen näkökulmasta luovat alat ovat monella tavalla haaste. Tässä toimialaraportissa esitetty määritelmä, jossa luovaa kompetenssia voidaan käyttää kaikkien alojen liiketoimintaan lisäarvoa tuovana toimialana, tuo tilastollisia määrittelyongelmia. Tässä kohtaa oli tehtävä se päätös, että toimialan tilastot haettiin niiden alatoimialojen mukaan, joissa luova ala on päätoimialana. Esimerkiksi perinteisellä metalliteollisuuden toimialalla työskentelee myös tuotemuotoilusta vastaavia suunnittelijoita, jotka voidaan lukea luovan alan työntekijöiksi. Tarkasteltaessa toimialojen tilastomäärittelyjä mahdollisimman laajasti voimme kerätä ainakin 33 eri toimialaa, jotka voivat muodostaa luovien alojen kokonaisuuden. Tilastokeskuksen mukaan nämä alat ovat: Taideliikkeet, Antiikkiliikkeet, Kirjojen kustantaminen, Sanomalehtien kustantaminen, Paikallislehtien ja harvemmin ilmestyvien sanomalehtien kustantaminen, Aikakauslehtien kustantaminen, Muu kustannustoiminta, Tietokonepelien kustantaminen, Muu ohjelmistojen kustantaminen, Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto, Elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto, Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien levitys, Elokuvien esittäminen, Äänitysstudiot; äänitteiden ja musiikin kustantaminen, Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, Arkkitehtipalvelut, Mainostoimistot, Suora- ja ulkomainonta, Muu mainospalvelu, Graafinen muotoilu, Sisustussuunnittelu, Teollinen muotoilu ym., Valokuvaamot ja muu kuvaustoiminta, Valokuvien kehittäminen, Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut, Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing, Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym., Urheilu- ja liikuntakoulutus, Taiteen ja musiikin koulutus, Esittävät taiteet, Esittäviä taiteita palveleva toiminta, Taiteellinen luominen, Taidelaitosten toiminta, Kirjastojen ja arkistojen toiminta, Museoiden toiminta, Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta, Urheilulaitosten toiminta, Urheiluseurojen toiminta, Kuntokeskukset, Huvi- ja teemapuistojen toiminta, Hiihto- ja laskettelukeskukset, Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoi- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 minta ja Tutkimusta ja kulttuuria palvelevat järjestöt. (Liitteessä 1 on esitelty näiden alojen toimialakoodit.) Tässä raportissa käytetään pääasiassa seuraavia toimialaluokkia. Kaikkien toimialakuvauksien lähde on Tilastokeskus. Toimialaluokat ovat seuraavat: 5811 Kirjojen kustantaminen Tähän toimialaan kuuluu kirjojen ja vastaavien julkaisujen kustantaminen eri muodoissaan (paperilla, ääni- ja kuvatallenteina jne.): kirjojen, esitteiden, pienpainatteiden ja vastaavien julkaisujen kustantaminen, sana- ja tietosanakirjojen kustantaminen, kartastojen, karttojen ja merikorttien kustantaminen, äänikirjojen kustantaminen sekä hakuteosten ja vastaavien kustantaminen. Toimialaan ei kuitenkaan kuulu karttapallojen valmistus, mainosmateriaalin kustantaminen, musiikin ja nuottien kustantaminen tai kirjailijatoiminta Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto Toimialakokonaisuuteen kuuluu elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien (televisiosarjat, dokumenttiohjelmat jne.) sekä televisiomainosten tuotanto. Toimialaan puolestaan eivät kuulu filmien jäljentäminen (paitsi filmikopioiden valmistus elokuvateatterilevitystä varten) ja ääni- ja kuvanauhojen, CD- ja DVD-levyjen jäljentäminen alkuperäiskopioista, jälkituotantopalvelut, äänitetuotanto, televisio-ohjelmien lähettäminen tv-yhtiön toimesta, televisiokanavan ohjelmiston koostaminen ostetuista tai itse tuotetuista ohjelmista tai niiden yhdistelmistä, näyttelijöiden tai taiteilijoiden henkilökohtaisten agenttien ja ohjelmatoimistojen toiminta, eikä itsenäisten näyttelijöiden, sarjakuvapiirtäjien, ohjaajien, lavastajien ja teknisten ammattilaisten toiminta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus TOL luokituksen mukaan tähän toimialaan kuuluvat ohjelmiston rakenteen ja sisällön suunnittelu ja/tai ohjelmakoodin kirjoittaminen varusohjelmistoja (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), sovelluksia (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), tietokantoja, web-sivustoja ja tietokonepelejä varten sekä olemassa olevan sovelluksen muuntaminen ja konfigurointi tilaustyönä niin, että se toimii tarkoituksenmukaisesti asiakkaan järjestelmäympäristössä. Ohjelmistoalaan ei kuitenkaan kuulu valmisohjelmistojen kustantaminen, valmisohjelmistojen kääntäminen tai muokkaaminen erityiskohderyhmälle omaan lukuun (lokalisointi), sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia, vaikkakin ohjelmisto voi olla erottamaton osa järjestelmää, tai web-sivustojen erillinen graafinen suunnittelu Mainostoimistot Tähän luokkaan sisältyvät mainos- ja mediatoimistoihin kuuluvat ns. täyden palvelun ja osapalvelun mainostoimistot, jotka suunnittelevat mainontaa pääasiassa lehtiin ja sähköisiin viestimiin. Täyden palvelun mainos- ja mediatoimistojen palveluja ovat mainonnan suunnittelu ja konsultointi sekä mainosten suunnittelu ja valmistelu. Osapalvelun mainostoimistot ovat erikoistuneet esim. mainosten suunnitteluun ja konsultointiin (suunnittelutoimistot). 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

16 Tähän kuuluu: mainoskonseptin suunnittelu ja rakentaminen markkinointikampanjoiden ja muiden mainospalvelujen toteuttaminen mainoskampanjoiden rakentaminen ja toteuttaminen mainosten laatiminen sanoma- ja aikakauslehtiin, televisioon, radioon, Internetiin ja muihin tiedotusvälineisiin Tähän toimialakokonaisuuteen ei kuitenkaan kuulu: yritysten itsensä tekemä mainonta mainosmateriaalin kustantaminen kaupallisten tiedotteiden tuottaminen television tai elokuviin kaupallisten tiedotteiden tuottaminen radioon markkina- ja mielipidetutkimukset postituspalvelut suoramainontaa varten ml. osoite-, lajittelu- yms. palvelut suora- ja ulkomainontaan erikoistuneet yritykset mainostilan vuokraus ja myynti viestintä ja suhdetoiminta mainospainotuotteiden painaminen Graafinen muotoilu Graafisen muotoilun toimialaan lasketaan kuuluvan graafinen muotoilu, typografia, digitaalinen grafiikka, visuaalinen kommunikaatio ja visuaalinen viestintä. Tähän eivät kuulu aiemmin mainitut web-sivustojen sisällön ja ohjelmiston suunnittelu sekä mainostoimistojen graafinen suunnittelu eivätkä taidegraafikot Sisustussuunnittelu Tähän toimialaluokkaan kuuluvat sisustussuunnittelu- ja vihersisustuspalvelut yms. Palveluun voi kuulua myös suunnitelman toteutus. Toimialaluokkaan ei kuulu arkkitehtien toimesta tapahtuva suunnittelu eikä kaavasuunnittelu Teollinen muotoilu ym. Teollisen muotoilun luokkaan kuuluu teollinen muotoilu sekä tuotteiden suunnittelu ja kehittäminen tuotantoa varten: teollinen suunnittelu ts. tuotteiden luominen, kehittäminen ja muotoilu niiden käytön, arvon ja ulkonäön optimoimiseksi (ml. materiaali, rakenne, mekanismi, muoto, värit ja pinnan viimeistely). Tähän kuuluu myös tuotteiden taideteollinen muotoilu ja muotisuunnittelu kuten tekstiilien, vaatteiden, kenkien ja korujen suunnittelu ja muotoilu, huonekalujen suunnittelu ja muotoilu sekä kotitaloustavaroiden suunnittelu ja muotoilu. Tähän ei kuulu insinöörityöhön kuuluva rakennesuunnittelu ts. fysiikan lakien ja periaatteiden soveltaminen koneiden, materiaalien, instrumenttien, rakenteiden, prosessien ja systeemien teknisessä suunnittelussa eikä taiteilijoiden alkuperäisteosten luominen. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 90010 Esittävät taiteet Esittäviin taiteisiin tilastoluokituksessa kuuluvat teatteriesitysten, konserttien, ooppera- ja tanssiesitysten sekä muiden näyttämöllä tapahtuvien esitysten tuotanto ja esittäminen. Tarkemmin tällä tarkoitetaan laitosteattereiden ja teatteriryhmien toimintaa, oopperoiden, orkesterien, yhtyeiden ja kuorojen toimintaa sekä tanssi- ja muiden esittävien ryhmien sekä sirkusten toimintaa. Tähän luokkaan kuuluu myös itsenäisten esiintyvien taiteilijoiden, kuten näyttelijöiden, tanssijoiden, muusikoiden, taikurien yms. toiminta sekä itsenäisten esiintyvien juontajien, tiskijukkien, karaokevetäjien, luennoijien, puhujien jne. toiminta. Tähän toimialaluokkaan eivät kuitenkaan kuulu esittäviä taiteita palvelevat tekniset yms. palvelut erillisenä toimintana, näyttelijöiden ja muiden taiteilijoiden henkilökohtaisten agenttien tai ohjelmatoimistojen toiminta eivätkä näyttelijöiden ja muiden esiintyjien valintatoimistot (roolittamistoiminta) Taiteellinen luominen Tähän toimialaluokkaan kuuluu itsenäisten taiteilijoiden alkuperäisteosten luominen: itsenäiset taiteilijat, kuten kuvanveistäjät, taidemaalarit, sarjakuvapiirtäjät, taidegraafikot, kuvittajat ja muut kuvataiteilijat säveltäjät kauno- ja tietokirjailijat taidekäsityöläiset taidevalokuvaajat taideteosten ja museoesineiden konservoijat itsenäisinä toimijoina freelance-toimittajat tekniset kirjoittajat (esim. käyttöohjeiden kirjoittaminen) Uutistoimistot Tähän toimialaluokkaan kuuluvat uutiskuvatoimistot sekä uutistoimistot, jotka tuottavat uutismateriaalia, kuvia sekä artikkeleita ja raportteja tiedotusvälineille. Tähän toimialaluokkaan ei kuulu freelance-valokuvaajien toiminta (74201) ja freelance-toimittajien toiminta (90030). 60 Radio- ja TV-toiminta Tähän toimialaluokkaan kuuluu ohjelmatoiminta, ts. kanavasisältöjen koostaminen ja oikeuksien hankkiminen lähetettävien ohjelmien sisältöön niiden lähettämiseksi sekä radioja televisiolähetyksiin. Tähän kuuluvat myös radio- ja televisioyhtiön ohjelmatuotanto sekä eri kohderyhmille tarkoitettujen ja sisällöltään erikoistuneiden ohjelmien tuotanto. Ohjelmat voidaan tarjota kuluttajille käyttäen eri tekniikoita. Tähän toimialaluokkaan ei kuulu ohjelmakanavien niputtaminen ohjelmapaketeiksi ja niiden jakelu katsojille (61) Huvi ja teemapuistojen toiminta Tähän toimialaluokkaan kuuluvat: huvi-, teema- ja seikkailupuistot vesipuistot 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

18 planetaariot näkötornit museorautatiet kiertävät tivolit Tähän toimialaluokkaan eivät kuulu: sirkukset (90010) akvaariot ja delfinaariot (91040) eläin- ja kotieläintarhat (91040) Tähän tutkimukseen valitut toimialat edustavat myös luovien alojen kolmijakomallia, joka on esitelty valtioneuvoston periaatepäätöksessä aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta. Joukossa on monistettavia tuotteita tuottavia aloja, palveluliiketoimintaa edustavia aloja sekä puhtaasti taiteellista toimintaa edustavia toimialoja. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan rakenne ja alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukko 1. Luovilla aloilla toimivien yritysten määrä, toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto (Milj ) vuonna 2012 (Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). Toimiala Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj. ) Kirjojen kustantaminen Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mainostoimistot Graafinen muotoilu Sisustussuunnittelu Teollinen muotoilu Esittävät taiteet Taiteellinen luominen Radio- ja televisiotoiminta Uutistoimistot Em. luovat alat yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukosta 1 voimme havaita, että raporttiin valituilla luovilla aloilla toimi yhteensä henkilöä vuonna He toimivat yhteensä toimipaikassa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 6,6 miljardia euroa. Toimiala on kasvanut edellisen vuoden tarkastelun jälkeen hieman, ja se työllistää hyvin huomattavan joukon erilaisia ammattilaisia ja asiantuntijoita. Taulukosta huomaamme myös, että ohjelmistoalan merkitys tässä kokonaisuudessa on erittäin suuri. Esimerkiksi tähän raporttiin kuuluvien luovien alojen henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa työskentelee ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen alalla. Kuvioissa 3, 4, 5, ja 6 voi selvästi huomata digitaalisen ohjelmistoalan painoarvon luovien alojen toimialakokonaisuudessa. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

20 Kuvio 3. Luovalla alalla toimivien yritysten määrä, toimipaikkojen määrä, henkilöstön määrä ja alan liikevaihdon kehitys vuosina (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri) Yritysten määrä Toimipaikkojen määrä Henkilöstön määrä Liikevaihdon määrä Kuviossa 3 on analysoitu luovien alojen kehitystä vuosina suhteessa vuoden 2007 lähtötilanteeseen. Kuviossa näkyy selvästi vuoteen ajoittuva kansainvälinen finanssikriisi, jolloin luovien alojen liikevaihdon notkahdus alaspäin oli n. 15 %. Vuoden 2008 lähtötasoon palaaminen kesti noin neljä vuotta. Huomion arvoista on, että koko tarkasteluajankohtana toimipaikkojen määrä jatkoi tasaista kasvua. Vain henkilöstömäärä väheni selvästi. Kuvio 4. Luovilla aloilla toimivien yritysten toimipaikkojen määrä vuonna TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Kuvio 5. Luovilla aloilla toimivien yritysten henkilöstön määrä vuonna Kuvioita 4 ja 5 tarkastellessa voidaan tehdä huomio, että n mainostoimistossa työskenteli vuonna 2012 n henkilöä, kun taas ohjelmistoalalla n yrityksessä työskenteli n henkilöä. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että kotimaisissa mainostoimistoissa on töissä keskimäärin 2,2 henkilöä, kun taas ohjelmistoyrityksissä on töissä keskimäärin 7 henkilöä. Ohjelmistoalan henkilöstövaltaisuus verrattuna muihin luoviin aloihin nähden tulee hyvin selkeästi esille kuviossa 5. Toisella sijalla henkilöstön määrässä oleva mainostoimistoala jää tässä vertailussa hyvin kauas ohjelmistoalasta. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

22 Kuvio 6. Luovilla aloilla toimivien yritysten liikevaihdon (1000 euroa) määrä vuonna Kuvioissa 7, 8 ja 9 on esitetty tutkimukseen valittujen luovien alojen suhteellista muutosta vuodesta 2008 vuoteen Näistä kuvioista voidaan nähdä, että viimeisten vuosien aikana kirjojen kustantaminen on supistunut kaikilla kolmella mittarilla. Tähän lienee syynä digitaalisuuden kehitys. Liikevaihtojen suhteellisissa muutoksissa selkeitä kasvajia ovat olleet teollinen muotoilu, graafinen muotoilu ja huvi- ja teemapuistojen toiminta. Tosin huvi- ja teemapuistojen toiminnan liikevaihto on laskenut yli 30 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna, mutta kyse on vain yhden vuoden tarkastelujaksosta. Teollisen muotoilun ja graafisen muotoilun liikevaihdon pitkäaikainen kasvu kertoo siitä, että suomalaisissa yrityksissä tuotteiden ja palveluiden muotoiluun, visuaalisuuteen ja käytettävyyteen on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Kuluttajat myös osaavat arvostaa aiempaa enemmän näitä ominaisuuksia ostopäätöksiä tehdessään. Lisäksi yleinen puhe suomalaisesta muotoilusta ja alan monet kehittämishankkeet ovat omaltaan voineet nostaa alan kiinnostusta ja arvostusta. Toki on huomattava, että esimerkiksi juuri graafisen alan työpaikkojen lisääntymisessä pienikin muutos on suhteellisesti merkittävä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Kuvio 7. Luovien alojen toimipaikkojen määrän suhteellinen muutos (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

24 Kuvio 8. Luovien alojen henkilöstön määrän suhteellinen muutos (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). Kuviossa 8 huomionarvoista on elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien selkeä nousu koko tarkastelujaksolla. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Kuvio 9. Luovien alojen liikevaihdon määrän suhteellinen muutos (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

26 Taulukko 2. Toimialan yritysten lukumäärät ja muutosprosentti Yritykset Muutos Kirjojen kustantaminen ,1 % Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien ,9 % tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,5 % Mainostoimistot ,7 % Graafinen muotoilu ,0 % Sisustussuunnittelu ,5 % Teollinen muotoilu ,3 % Esittävät taiteet ,4 % Taiteellinen luominen ,2 % Radio- ja televisiotoiminta ,9 % Uutistoimistot ,3 % Em. luovat alat yhteensä ,0 % Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukko 2 osoittaa tarkastelujakson selkeät kasvualat luovien alojen sisällä. Ne ovat: teollinen muotoilu 67,3 prosenttia, graafinen muotoilu 48 prosenttia ja ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 18,5 prosenttia. Taulukko 3. Luovien alojen toimipaikkojen määrä ja muutosprosentti Toimipaikat Muutos Kirjojen kustantaminen ,4 % Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien ,4 % tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,5 % Mainostoimistot ,7 % Graafinen muotoilu ,8 % Sisustussuunnittelu ,6 % Teollinen muotoilu ,6 % Esittävät taiteet ,3 % Taiteellinen luominen ,1 % Radio- ja televisiotoiminta ,2 % Uutistoimistot ,0 % Em. luovat alat yhteensä ,7 % Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukosta 3. voidaan todeta luovien alojen alatoimialat, joissa toimipaikkojen määrä on tarkastelujaksolla selkeästi vähentynyt. Ne ovat: kirjojen kustantaminen -16,4 prosenttia ja uutistoimistot -7 prosenttia. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Taulukko 4. Luovien alojen yritysten henkilökunnan määrä ja muutosprosentti Henkilökunnan määrä Muutos Kirjojen kustantaminen ,2 % Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien ,5 % tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,1 % Mainostoimistot ,0 % Graafinen muotoilu ,5 % Sisustussuunnittelu ,8 % Teollinen muotoilu ,7 % Esittävät taiteet ,8 % Taiteellinen luominen ,2 % Radio- ja televisiotoiminta ,1 % Uutistoimistot ,0 % Em. luovat alat yhteensä ,0 % Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukosta 4. näemme toimialan yritysten henkilöstön määrän muutokset alatoimialoittain. Henkilökunnan voidaan todeta vähentyneen tarkastelujaksolla eniten kirjojen kustantamisessa -27,2 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat prosentuaaliset vähennykset ovat tapahtuneet elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotannossa -17,5 ja uutistoimistoissa -12 prosenttia. Suurin henkilöstömäärän kasvu on nähty graafisen muotoilun alalla, 81,5 %. Kasvu on ollut merkittävää myös taiteellisessa luomisessa (50,2 %), esittävissä taiteissa (41,8 %) ja teollisessa muotoilussa (30,7 %). 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

28 Taulukko 5. Luovien alojen yritysten liikevaihdon määrä ja muutosprosentti Liikevaihdon määrä (Milj. ) Muutos Kirjojen kustantaminen 388,5 362,0 358,7 346,8 343,4 330,8-14,9 % Elokuvien, videoiden ja televisioohjelmien 220,0 249,1 239,6 241,8 215,6 239,9 9,0 % tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3 123, , , , , ,1 8,6 % Mainostoimistot 1 329, , , , , ,6-2,3 % Graafinen muotoilu 25,5 32,9 33,9 33,4 37,6 40,9 60,0 % Sisustussuunnittelu 52,8 68,0 80,4 63,0 76,3 77,7 47,2 % Teollinen muotoilu 47,0 48,8 48,6 57,1 56,4 60,7 29,3 % Esittävät taiteet 56,7 109,0 97,6 91,4 93,9 104,1 83,8 % Taiteellinen luominen 50,7 55,9 55,2 58,9 63,7 67,7 33,3 % Radio- ja televisiotoiminta 794,0 860,5 880,3 899,6 992, ,3 28,8 % Uutistoimistot 47,3 30,1 28,0 26,9 26,7 26,4-44,1 % Em. luovat alat yhteensä 6 135, , , , , ,3 8,6 % Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukosta 5. voidaan havaita luovien alojen alatoimialojen suhteellisesti selkeät kasvajat ja toisaalta selvät suhteelliset taantujat. Taulukkoa tulkitessa on huomattava, että kyseessä on suhteellinen kasvu. Euromääräinen liikevaihdon kasvu ei välttämättä kaikissa suhteellisissa kasvajissa ole suuren suurta, mutta prosentuaalinen muutos on silti huomattava. Suhteellisesti selkeät kasvajat ovat esittävät taiteet (83,8 %), graafinen muotoilu (60 %) ja sisustussuunnittelu (47,2 %). Selvät suhteelliset laskualat olivat uutistoimistot (-44,1 %) ja kirjojen kustantaminen (-14,9 %). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 Taulukko 6. Aloittaneet yritykset, lopettaneet yritykset ja nettomuutos Aloittaneet Kirjojen kustantaminen yritykset Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mainostoimistot Graafinen muotoilu Sisustussuunnittelu Teollinen muotoilu Esittävät taiteet Taiteellinen luominen Radio- ja televisiotoiminta Uutistoimistot Em. luovat alat yhteensä Lopettaneet Kirjojen kustantaminen yritykset Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mainostoimistot Graafinen muotoilu Sisustussuunnittelu Teollinen muotoilu Esittävät taiteet Taiteellinen luominen Radio- ja televisiotoiminta Uutistoimistot Em. luovat alat yhteensä Nettomuutos Kirjojen kustantaminen Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mainostoimistot Graafinen muotoilu Sisustussuunnittelu Teollinen muotoilu Esittävät taiteet Taiteellinen luominen Radio- ja televisiotoiminta Uutistoimistot Em. luovat alat yhteensä Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Viimeisinä vuosina alalle on syntynyt tasaisesti reilu uutta yritystä. Määrä on huomattava ja eri alojen suhteellinen osuus näyttää pysyneen suunnilleen samana vuodesta toiseen. Vuoden 2009 lasku selittyy suurelta osin sillä, että ohjelmistoalalle syntyi sinä vuonna merkittävästi vähemmän yrityksiä kuin vuonna Lopettaneiden yritysten määrä on ollut monena vuonna vajaat yritystä. Huomattavaa on, että vuonna 2010 yrityksiä lopetti reilu tuhat, mikä on selvästi vähemmän kuin sitä ennen ja sen jälkeen. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

30 Aikaisemmasta kuviosta 7 voidaan huomata teollisen muotoilun yritysten perustamisien selkeä suhteellinen kasvu vuosien aikana. Myös ohjelmistojen suunnittelussa ja valmistuksessa yrityksiä on perustettu selkeästi kasvavia määriä vuodesta 2008 alkaen. Toisaalta lopettaneiden yritysten taulukosta voimme lukea myös suuren lopettamismäärän ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen alalla, mutta alan nettomuutos on selkeästi kasvun puolella. Kirjojen kustantamisen alalla sekä aloittaneiden yritysten että lopettaneiden yritysten määrät ovat melko samoilla tasoilla. Vuonna 2012 nettomuutos jäi kuitenkin miinusmerkkiseksi kirjojen kustantamisessa. Positiivisena yllätyksenä voidaan pitää esittävien taiteiden ja taiteellisen luomisen yrittäjyyden aloittamisen melko merkittäviäkin lukuja. Näillä aloilla yritysten lukumäärien nettomuutokset ovat selvästi kasvu-uralla. Nämä eivät kuitenkaan ole aloja, jotka yleisesti miellettäisiin vahvasti yrittäjävetoisiksi aloiksi. Aloittaneet yritykset / yrityskannan muutos Kuvio 10. Luovien alojen aloittaneiden yritysten yrityskannan muutos (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % Toimialat yhteensä Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mainostoimistot 4 % 2 % 0 % TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

31 Lopettaneet yritykset / yrityskannan muutos Kuvio 11. Luovien alojen lopettaneiden yritysten yrityskannan muutos (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). 12 % 10 % 8 % Toimialat yhteensä 6 % 4 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mainostoimistot 2 % 0 % Taulukko 7. Luovien alojen yritysmuodot Tilastokeskuksen laajan määritelmän mukaan vuonna Yritysten lkm Prosenttiosuus 2011 Prosenttiosuus 2011 Liikkeen ja ammatinharj ,28 Kuolinpesä 3 0,01 Verotusyhtymä 22 0,10 Avoin yhtiö 443 2,09 Konkurssipesä 6 0,03 Kommandiittiyhtiö ,05 Osakeyhtiö ,33 Osuuskunta 174 0,82 Aatteellinen yhdistys 6 0,03 Taloudellinen yhdistys 6 0,03 Julkisoikeudellinen yhteisö 0 0,00 Muu oikeudellinen muoto 48 0,23 Yhteensä Taulukossa 7 on luovien alojen yritysten yritysmuotojen määrät vuonna 2011 ja niiden suhteellinen osuus. Listassa on huomioitu 43 luovan alan toimialojen yritysten tiedot. Aivan kuten yleensäkin elinkeinoelämässä yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi sekä osakeyhtiö. 53 prosenttia alan yrityksistä on osakeyhtiöitä. Viime vuosina osuuskuntaneuvontaan on panostettu paljon ja uusia luovan alan osuuskuntia on syntynyt ja syntymässä enemmän kuin tämä vuoden 2011 tilasto antaa ymmärtää. Tilastojen mukaan alalla on ollut TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

32 osuuskuntaa vuonna Tulevaisuudessa osuuskuntien määrä tulee suurella todennäköisyydellä lisääntymään, sillä osuuskuntayrittäjyys mahdollistaa tietyin ehdoin esimerkiksi työttömyysjaksot ja työn tekemisen. Luovilla aloilla on myös vakiintunut niin sanottujen laskutusosuuskuntien käyttö. Kuvio 12. Luovan alan prosentuaalinen jakautuminen toimipaikkojen, henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan ELY-keskuksittain vuonna 2011 (Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). Kuviossa 12 on eritelty luovien alojen jakautumista maantieteellisesti. Uudenmaan osuus korostuu kaikkien mittareiden kohdalla ja erityisesti liikevaihdon kohdalla. Se, että noin kolme neljäsosaa alan liikevaihdosta tulee Uudeltamaalta, kertoo osin alan voimakkaasta keskittymisestä, mutta myös siitä, että siellä on enemmän tarjontaa. Uudellamaalla on tarjolla myös erikoistuneempia alan yrityksiä. Voimme olettaa, että luovien alojen yritysten palveluiden ostaminen on yleisempää siellä, missä taloudellinen aktiivisuus on suurempaa. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen osuus alan toimipaikoista on 62 prosenttia ja osuus henkilöstöstä yli 50 prosenttia. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan havainnollistaa vertaamalla, kuinka montaa luovan alan yritystä eri alueilla palvelee. Vuonna 2011 luovan alan yrityksiä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän vain Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Uudellamaalla luovan alan yrityksiä on kuusi jokaista sataa yritystä kohden. Suhteellisesti ottaen seuraavaksi eniten alan yrityksiä on Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Hieman yllättävää on, että Varsinais-Suomi sijoittuu vasta neljänneksi, sil- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

33 lä yleisesti ottaen Varsinais-Suomea on pidetty monella tapaa luovan alan edelläkävijänä. Suhteellisesti vähiten alan yrityksiä on Etelä-Pohjanmaalla. Taulukko 8. Luovien alojen yritysten osuus toimipaikoista kokomaassa ja ELY-keskuksittain vuonna 2011 Luovat alat Kaikki toimialat Luovien alojen osuus Uudenmaan ELY-keskus ,0 Varsinais-Suomen ELY-keskus ,6 Satakunnan ELY-keskus ,5 Hämeen ELY-keskus ,3 Pirkanmaan ELY-keskus ,7 Kaakkois-Suomen ELY-keskus ,4 Etelä-Savon ELY-keskus ,5 Pohjois-Savon ELY-keskus ,7 Pohjois-Karjalan ELY-keskus ,5 Keski-Suomen ELY-keskus ,7 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ,0 Pohjanmaan ELY-keskus ,8 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,2 Kainuun ELY-keskus ,5 Lapin ELY-keskus ,6 Ahvenanmaa ,2 Yhteensä ,2 Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Taulukko 9. Luovan alan yritysten henkilöstön osuus henkilöstöstä kokomaassa ja ELY-keskuksittain vuonna 2011 Luovat alat Kaikki toimialat Luovien alojen osuus Uudenmaan ELY-keskus ,6 Varsinais-Suomen ELY-keskus ,3 Satakunnan ELY-keskus ,7 Hämeen ELY-keskus ,1 Pirkanmaan ELY-keskus ,6 Kaakkois-Suomen ELY-keskus ,8 Etelä-Savon ELY-keskus ,6 Pohjois-Savon ELY-keskus ,0 Pohjois-Karjalan ELY-keskus ,8 Keski-Suomen ELY-keskus ,3 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ,7 Pohjanmaan ELY-keskus ,1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,1 Kainuun ELY-keskus ,7 Lapin ELY-keskus ,7 Ahvenanmaa ,6 Yhteensä ,6 Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

34 Taulukossa 9 on hahmoteltu sitä, mikä osuus kaikkien toimialojen henkilöstöistä toimii luovien alojen toimialoilla. Koko maan tasolla alalla toimii 2,6 prosenttia henkilöstöstä. Uudenmaan kohdalla vastaava luku on selvästi korkein, 4,6 prosenttia. Seuraavaksi korkeimmat osuudet löytyvät jälleen Pirkanmaalta, jonka jälkeen tulevat Keski-Suomi ja Ahvenanmaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja TEM Toimialapalvelu yhdistivät resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näissä kyselyissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen ja kasvuun liittyviä näkemyksiä. Vuoden 2013 kysely toteutettiin kevään ja kesän 2013 aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 320 luovien alojen yrittäjää samoilta toimialoilta, joita tässä toimialaraportissa pääasiassa analysoidaan. Yrityksiltä kysyttäessä luovien alojen suhdannenäkymiä, ne ovat henkilökunnan määrän osalta koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pk-yritysten näkymiä heikommat. Kymmenys alan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua. Henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 6 % vastaajista. Saldoluku on näin ollen vertailuryhmän huonoin (4 %), ja se on tippunut selvästi edellisvuoteen (17 %) verrattuna. Kuvio 13. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, prosenteissa. Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

35 2.2 Toimialan työvoimarakenne Työvoiman rakennetta voidaan tarkastella monin tavoin. Yksi yleinen tapa on tarkastella valituilla toimialoilla työskentelevien henkilöiden ikäjakaumaa. Seuraavassa kolmessa kuviossa on luovien alojen työntekijöiden ikäjakaumat. Lähtökohtaisesti voisimme olettaa, että luovilla aloilla työskentelee suhteellisen nuoria ihmisiä. Ohjelmistoalan kohdalla tämä ennakko-olettamus pitääkin erittäin hyvin paikkansa, mutta esimerkiksi elokuvien, videoiden ja televisiotuotannon toimialalla ikäjakauma on tasainen. Eri muotoilun toimialoilla ikäjakauman osoittama keski-ikä on melko alhainen. Osin tämä selittyy sillä, että alan muodollinen koulutus on suhteellisen nuorta Suomessa ja esimerkiksi ammattikorkeakoulujen myötä maahamme on koulutettu systemaattisesti enemmän eri alojen muotoilijoita. Kirjojen kustannustoiminnan parissa puolestaan työskentelee hieman vanhempaa väestöä, mikä selittynee alan pitkällä historialla. Alalla arvostetaan kokemusta, jonka myötä on helpompi arvioida yleisöä kiinnostavaa kirjallisuutta. Sen sijaan elämystuotannon huvi- ja teemapuistot toimivat korostetusti nuorten kausityöllistäjänä kesätöiden myötä. Toimitukset toimivat myös viestintäalan asiantuntijatehtäviin pätevöittäjinä, mikä usein ohjaa tekijöitä työurien puolessa välissä murroksessa olevaa uutistoimitustyötä vakinaisempiin viestintätehtäviin mm. yritys- ja järjestöviestintään. Kuvio 14. Valittujen luovien alojen toimialojen työntekijöiden ikäjakauma. Kuvio 15. Valittujen luovien alojen toimialojen työntekijöiden ikäjakauma. 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

36 Kuvio 16. Valittujen luovien alojen toimialojen työntekijöiden ikäjakauma. Luovilla aloilla työskentelevien henkilöiden ammattinimikkeitä on useita kymmeniä. Ala on niin laaja, että kattavaa listaa on lähes mahdoton laatia. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne muutamalla valitulla luovan alan ammattikunnalla vuoden 2014 alkupuoliskolla maakunnittain ilmenee alla olevista kartoista. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen työnhakijoiden tietojen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet TE-toimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Syytä on huomata, että yleinen taloudellinen toimeliaisuus ja hyvät alueelliset näkymät vaikuttavat myös luovien alojen osaamisen kysyntään, kuten esimerkiksi sovellussuunnittelijoiden kohdalla Pohjois-Karjalassa. Maakunta on ollut poikkeuksellisesti kasvava uusi työ poikii uutta työtä ympärilleen. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

37 Kuvio 17. Kuvataiteilijoiden työvoiman kohtaantotilanne vuoden 2014 alkupuoliskolla. Lähde: Ammattibarometri. 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

38 Kuvio 18. Sovellussuunnittelijoiden työvoiman kohtaantotilanne vuoden 2014 alkupuoliskolla. Lähde: Ammattibarometri. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

39 Kuvio 19. Tuote- ja vaatesuunnittelijoiden kohtaantotilanne vuoden 2013 alkupuoliskolla. Lähde: Ammattibarometri. 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä. Luovat alat. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Näkemyksestä menestystä. Luovat alat. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Näkemyksestä menestystä Luovat alat Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009 TILASTOJA 42 2011 KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009 Kulttuurialan kokonaisuus muodostuu julkisen sektorin toiminnoista ja yksityisten yritysten toiminnasta. Joskus, ja

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Muistio 1 Alueellinen kulttuurisatelliitti 2008-09 1(9) aku alanen 28.10.2012

Muistio 1 Alueellinen kulttuurisatelliitti 2008-09 1(9) aku alanen 28.10.2012 1(9) Kulttuurin tuotanto maakuntatasolla 2008-2009 yleistilanteen esitys Kulttuurisiksi katsottavien alojen taloudellinen toiminta on jakautunut Suomessa hyvin epätasaisesti alueellisesti, paljon koko

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen : 11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Oulu Rauma Tampere Turku Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Oulun, Rauman, Tampereen ja

Lisätiedot

Luovuutta ja liike-elämän palveluita

Luovuutta ja liike-elämän palveluita Luovuutta ja liike-elämän palveluita CIBS -klusteri Carita Harju MYR 26.6.07 Päätoimijat: Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Keski-Suomen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi 2 Esimerkkejä lisensoinnista Oman ydin - IPR:n tunnettuuden kasvu 3 Esimerkkejä lisensoinnista

Lisätiedot

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Taustaa Pohjautuu Uudenmaan TE-keskuksen hallinnoiman TEM/ESR-rahoitteisen SILEprojektin (v. 2004 2008) toimintatapaan Jalostamo-tapaamisia

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot