Open Access -pilotin loppuraportti 1/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Open Access -pilotin loppuraportti 1/2010"

Transkriptio

1 Open Access -pilotin loppuraportti 1/2010

2 Työryhmäraportti 1/ (32) Julkaisija Viestintävirasto Tekijät Open Access (OA) -pilottityöryhmä yhteistyössä Valokaapeliverkkojen vuokratuotteet (FTTH) -työryhmän kanssa Asiakirjan nimi Open Access -pilotin loppuraportti KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä Asiakirjan laji Työryhmäraportti Toimeksiantaja Viestintävirasto Tiivistelmä Tässä raportissa kuvataan Open Access -pilottityöryhmän ja FTTH-työryhmän näkemykset sekä suosituksia tasapuolinen pääsy -mallin toteuttamisesta keskittyen etenkin valokaapeliverkkojen erityiskysymyksiin. Tässä raportissa julkaistaan: Open Access -pilottityöryhmän laatima yksityiskohtaisempi kuvaus, analyysi ja suosituksia tasapuolisen mallin toteuttamisesta, Open Access -pilottien lyhyet kuvaukset sekä piloteista saadut kokemukset sekä FTTH-työryhmän laatimat suositukset tasapuolisen pääsyn palveluiden toteuttamisesta FTTH- ja FTTB-verkoissa. Työryhmien työhön on osallistunut 65 henkilöä 40 organisaatiosta: Klaus Nieminen (OA-pilottityöryhmän ja FTTH-työryhmän pj.) (Viestintävirasto), Heidi Kivekäs (OA-pilottityöryhmän siht. ja FTTH-työryhmän vt.siht.) (Viestintävirasto), Jarna Hälinen (FTTH-työryhmän siht.) (Viestintävirasto), Jyrki Aarnio (Lohjan Kuitua Oy), Markus Ahokangas (Pohjanmaan Puhelin Oy), Janne Ahola (Onninen Teletekno), Veijo Blom (Maxisat-Yhtiöt Oy), Andreas Ek (Dynamo Net Oy), Ulf Grindgärds (Pohjanmaan liitto), Kenneth Grönroos (TDC Oy), Ari Harjula (TeliaSonera Finland Oyj), Timo Heiskala (Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä), Timo Hopponen (Mikkelin Puhelin), Tauno Hovatta (STUL), Fredrik Husberg (TVkaista Oy), Matti Hätönen (K&K Active Oy), Heikki Ilo (TeliaSonera Finland Oyj), Jukka Kantinkoski (Elisa Oyj), Timo Kievari (Liikenne- ja viestintäministeriö), Sami Kilkkilä (Viestintävirasto), Jorma Kohonen (Verkko-osuuskunta Kajo), Pasi Kärkkäinen (Tietokartano Oy), Pekka Laakkonen (SW Television/Welho), Kaisa Laitinen (Liikenne- ja viestintäministeriö), Jukka-Pekka Laulajainen (VVT), Anne-Mari Leppinen (Suupohjan Seutuverkko Oy), Nalle Lindström (Nordic LAN & WAN Communication Oy), Petri Naukkarinen (Verkko-osuuskunta Kuuskaista/6NET), Seppo Nieminen (Digita Oy), Jari Nikko (Anvia), Sari Niskanen (Kainuun Puhelinosuuskunta), Kenneth Nylund (Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy), Krister Palmén (Elisa Oyj), Jukka Palonen (Suupohjan Seutuverkko Oy), Päivi Peltola-Ojala (Viestintävirasto), Tuija Riukulehto (Osuuskunta Keskikaista), Torsti Ruokoski (TeliaSonera Finland Oyj), Osmo Ruuska (TeliaSonera Finland Oyj), Antero Saarinen (Viestintävirasto), Sami Salmi (K&K Active Oy), Reijo Salminen (Mobile Open Access Systems M-OAS Oy), Antti Salonen (Elisa Oyj), Aatu Samppala (Suupohjan Seutuverkko Oy), Tuomas Seppälä (Digita Oy), Kreetta Simola (Liikenne- ja viestintäministeriö), Mika Sinkkonen (K&K Active Oy), Seppo Sirola (Net-S Oy), Anneli Siukola (TeliaSonera Finland Oyj), Kaj Söderman (Saaristoverkot Oy), Harri Taivassalo (Pohjanmaan Puhelin Oy), Tomas Tallkvist (Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy), Simo Tanner (Suomen Kuntaliitto), Jarmo Tervo (Mikkelin Puhelin), Hannu Tiainen (Blue Lake Communications Oy), Jussi Tiensuu (Forssan Seudun Puhelin), Tomi Tuhkanen (Mikkelin Puhelin), Jouni Tuomala (DNA Oy), Klaus Varis (DNA Oy), Tapio Venäläinen (K&K Active Oy), Jouko Viitanen (Finnet Focus Oy), Jari Virtanen (TeliaSonera Finland Oyj), Kimmo Vornanen (Elisa Oyj), Kari Vuorinen (Gridit Oy), Heikki Winberg (Espoon Taloyhtiöverkot) ja Pekka Ylinikkilä (Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy). Avainsanat tasapuolinen pääsy, open access, FTTH ja FTTB Sarjan nimi Viestintäviraston julkaisuja Kokonaissivumäärä 32 Jakaja Viestintävirasto Kieli suomi Hinta 7,50 Kustantaja Viestintävirasto Luottamuksellisuus julkinen Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti PL 313 Itämerenkatu 3 A HELSINKI HELSINKI Telekopio Kotisivu Y-tunnus

3 Työryhmäraportti 1/ (32) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TASAPUOLISEN PÄÄSYN MALLIN YLEISKUVAUS MÄÄRITELMÄT Internet-malli Internet-yhteyspalvelu Tasapuolisen pääsyn malli (Open Access -malli) Tasapuolisen pääsyn verkko (Open Access -verkko) Palvelu Palveluiden koostaja Palveluntarjoaja Provisiointi Verkkoliityntä Verkko-operaattori Verkkoriippumattomat palvelut Verkkoriippumaton palveluportaali TASAPUOLISEN PÄÄSYN PILOTOINTI FIONETS Pilotin kuvaus Pilottikokemukset NETIXOPEN Pilotin kuvaus Pilottikokemukset TASAPUOLISEN PÄÄSYN PALVELUMALLIT Ansaintalogiikka ja rahavirrat Vastuurajapinnat Palveluiden valinta ja provisiointi VERKKOSKENAARIOT TEKNINEN VERKKOTOTEUTUS Palveluiden toteutus FTTH-verkossa Palveluiden toteutus FTTB-verkossa Työryhmän suositukset palveluntarjoajarajapinnan teknisestä verkkototeutuksesta TASAPUOLINEN PÄÄSY JA BITSTREAM LYHENNELUETTELO VIITTEET LIITTEET...29 LIITE 1: Pieni kyläverkko LIITE 2: Pienten verkkojen muodostama verkosto LIITE 3: Perinteisen teleyrityksen rakentama valokaapeliverkko... 30

4 Työryhmäraportti 1/ (32) 1 JOHDANTO Suomalaisten viestintämarkkinoiden jatkuva kehitys kohti erilaisten viestintäverkkojen hyödyntämistä ja moninaista viestintäpalvelujen tarjontaa luo tarpeen kehittää uusia, niin käyttäjä- kuin toimijalähtöisiä, viestintämarkkinoiden toimintamalleja. Esimerkiksi valokuiduilla toteutettujen tilaajayhteyksien määrä on kasvanut tasaisesti. Valokaapeliverkoissa palveluoperaattoreille tarjottavat vuokratuotteet eivät kuitenkaan ole vielä vakiintuneet, eikä alalle ole vielä muodostunut selkeitä käytäntöjä tai malleja palvelujen tarjontaan. Aiheeseen liittyvää määrittelytyötä on tehty muun muassa seuraavissa kahdessa Viestintäviraston työryhmässä: Valokaapeliverkkojen vuokratuotteet (FTTH) -työryhmä: Viestintävirasto perusti työryhmän teleyrityksiltä saatujen ehdotusten perusteella määrittelemään FTTHja FTTB-laajakaistaliittymien tarjonnassa sovellettavia käytäntöjä ja teknisiä rajapintoja. Open Access -pilottityöryhmä: Viestintävirasto perusti työryhmän syyskuussa 2008 määrittelemään ja testaamaan kansallista open access -mallia sekä raportoimaan tuloksista Liikenne- ja viestintäministeriön asettamalle Laajakaistan kehittämistyöryhmälle. Tehdyn työn tulokset julkaistaan kahdessa erillisessä raportissa. Ensimmäisessä raportissa julkaistaan tasapuolisen pääsyn mallin yleiskuvaus [1]. Raportissa kuvataan tasapuolisen pääsyn mallin pääperiaatteet sekä annetaan mallia koskevia soveltamisohjeita. Kuvaus on kirjoitettu tarkoituksella yleisellä tasolla, jotta se on sovellettavissa hyvinkin erilaisissa verkoissa ja palveluissa. Tämän loppuraportin tarkoituksena taas on tarkastella aihetta ja sen taustoja edellistä syvällisemmin keskittyen samalla etenkin valokaapeliverkkojen (FTTH, FTTB) erityiskysymyksiin. Tässä raportissa julkaistaan: Open Access -pilottityöryhmän laatima yksityiskohtaisempi kuvaus, analyysi ja suosituksia tasapuolisen mallin toteuttamisesta, Open Access -pilottien lyhyet kuvaukset sekä piloteista saadut kokemukset sekä FTTH-työryhmän laatimat suositukset tasapuolisen pääsyn palveluiden toteuttamisesta FTTH- ja FTTB-verkoissa. Alla esitetään lyhyt kuvaus eri lukujen tarkemmasta sisällöstä: Luku 2 Tasapuolisen pääsyn mallin yleiskuvaus: Tässä luvussa kuvataan lyhyesti Tasapuolisen pääsyn mallin pääperiaatteet. Luku 3 Määritelmät: Tässä luvussa avataan tarkemmin Tasapuolisen pääsyn mallin kannalta oleelliset määritelmät. Luku 4 Tasapuolisen pääsyn pilotointi: Tässä luvussa käydään läpi Tasapuolisen pääsyn mallin pilotointia ja pilotoinnin taustoja. Luku 5 FIONETS: Tässä luvussa kuvataan ensimmäinen pilottihanke sekä käydään läpi pilotista saatuja kokemuksia. Luku 6 NetixOpen: Tässä luvussa kuvataan toinen pilottihanke sekä käydään läpi pilotista saatuja kokemuksia. Luku 7 Tasapuolisen pääsyn Palvelumallit: Tässä luvussa käsitellään tarkemmin Tasapuolisen pääsyn mallin soveltamista ja erilaisia palvelumalleja sekä kuvataan Open Access -pilottityöryhmän näistä antamat suositukset. Luku 8 Verkkoskenaariot: Tässä luvussa esitellään 3 työryhmän tunnistamaan erilaista verkkoskenaariota sekä näiden Tasapuolisen pääsyn mallin soveltamiselle asettamia erityishaasteita. Luku 9 Tekninen verkkototeutus: Tässä luvussa kuvataan Tasapuolisen pääsyn mallin tekninen verkkototeutus FTTH- ja FTTB-verkoissa sekä FTTH-työryhmän L2-operaattorirajapinnasta antamat tarkemmat tekniset suositukset. Luku 10 Tasapuolinen pääsy ja bitstream: Tässä luvussa kuvataan lyhyesti bitstreampalvelun tarjontaa tasapuolisen pääsyn verkossa.

5 Työryhmäraportti 1/ (32) 2 TASAPUOLISEN PÄÄSYN MALLIN YLEISKUVAUS Tasapuolisen pääsyn malli on määritelty Viestintäviraston työryhmäraportissa Tasapuolinen pääsy - suomalainen Open Access -malli [1]. Mallin pääperiaatteet on esitetty lyhyesti myös tässä luvussa. Tasapuolisen pääsyn mallilla tarkoitetaan sitä, että verkossa toimivien palveluntarjoajien (PO) palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien asiakkaiden käytettävissä riippumatta esimerkiksi liittymän Internet-yhteyspalveluntarjoajasta. Toisin sanoen verkko-operaattori (VO) tarjoaa asiakkaille liittymää verkkoonsa, jonka kautta asiakkaan on mahdollista hankkia samanaikaisesti palveluita useilta eri palveluntarjoajilta. Asiaa kuvaavat seuraavat esimerkit: 1. Asiakas hankkii VO:lta verkkoliitynnän eli yhteyden VO:n verkkoon 2. Asiakas voi hankkia PO1:ltä kunnan etälääkäripalvelun ja PO2:lta IPTV-palvelun ilman, että asiakas hankkii itselleen Internet-yhteyttä. 3. Asiakas voi hankkia edellisten palveluiden lisäksi toisen IPTV-palvelun PO3:lta. 4. Asiakas voi hankkia edellisten palveluiden lisäksi Internet-yhteyden PO4:lta. Tasapuolisen pääsyn -mallissa verkko-operaattorin tarjoama verkkoliityntä erotetaan omaksi palvelukomponentikseen. Perinteisestä palveluiden toteutusmallista poiketen tasapuolisen pääsyn mallissa asiakkaalla on siis oletusarvoisesti asiakassuhde myös verkko-operaattoriin valitsemiensa palveluntarjoajien lisäksi. Varsinaiset palvelut toimitetaan asiakkaalle verkko-operaattorin tarjoaman verkkoliitynnän avulla, jolloin asiakkaat voivat valita haluamansa palvelut keneltä tahansa palveluntarjoajalta. Verkkooperaattori voi tarjota palveluntarjoajille liitynnän lisäksi myös muita lisäpalveluita. Palveluidentarjontaa, asiakkuussuhteita ja rahavirtoja on havainnollistettu kuvassa 1. Palvelut Asiakas Verkkoliityntä Palveluntarjoajat rahavirrat Liityntä ja muut mahdolliset tukkupalvelut Verkko-operaattori Kuva 1: Periaatekuva tarjotuista palveluista, asiakkuussuhteista ja rahavirroista. Tasapuolisen pääsyn mallin etuna on alan kilpailun siirtyminen tietyllä maantieteellisellä alueella viestintäverkoista viestintäpalveluihin. Mallin käyttöönotolla voidaan lisätä verkoissa olevaa palvelutarjontaa ja käyttäjien valinnanvaraa sekä vähentää päällekkäisiä verkkoinfrastruktuurin investointeja ja parantaa tukkuhintojen läpinäkyvyyttä.

6 Työryhmäraportti 1/ (32) 3 MÄÄRITELMÄT Tässä luvussa kuvataan raportissa käytetyt peruskäsitteet. Mallin rahavirtoja ja ansaintalogiikkaa käsitellään tarkemmin luvussa 7 Tasapuolisen pääsyn palvelumallit. 3.1 Internet-malli Internet-mallissa palvelut toimivat asiakkaan Internet-yhteyden yli, joten palveluntarjoajalla ei ole liiketoimintasuhdetta verkko-operaattoriin tai Internet-yhteyspalvelun tarjoajaan. Esimerkkejä tällaisista Internet-mallin mukaisista palveluista ovat Skype 1 ja Apple TV 2. Internet-mallissa palvelut toimivat niin sanotulla best effort -periaatteella, eli mallin mukaisesti toimiville palveluille ei taata toimivuutta tai laatua. Internet-mallissa palveluntarjoaja voi tarjota palveluitaan helposti kenelle tahansa. Malli on käytettävissä kaikissa verkkototeutuksissa ja se toimii parhaiten pientä kaistaa vaativille ja eireaaliaikaisille sovelluksille. Sekä palveluiden reaaliaikaisuus että niiden tarvitsema tiedonsiirtokapasiteetti lisäävät laatuongelmien todennäköisyyttä ja määrää. Huomioitavaa on, että koska Internet-malli on helppo palveluntarjoajien kannalta, tasapuolisen pääsyn mallin on tarjottava Internet-malliin nähden palveluntarjoajille selvää hyötyä, jotta palvelut kannattaa tuoda verkko-operaattorin verkkoon. 3.2 Internet-yhteyspalvelu Internet-yhteyspalvelulla tarkoitetaan yhteyttä asiakkaan päätelaitteelta julkiseen Internetiin. Internet-yhteyspalvelulla tarkoitetaan pelkkää yhteyttä ja sen ominaisuuksia (esim. kiinteä/dynaaminen IP-osoite), eikä se sisällä liittymän päällä tarjottavia liittymän tyypillisiä oheispalveluja kuten sähköpostipalvelua tai kotisivutilaa. 3.3 Tasapuolisen pääsyn malli (Open Access -malli) Tasapuolisen pääsyn mallilla tarkoitetaan sitä, että verkossa toimivien palveluntarjoajien palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien asiakkaiden käytettävissä riippumatta esimerkiksi liittymän Internetyhteyspalveluntarjoajasta. Toisin sanoen verkko-operaattori tarjoaa verkon asiakkaille liittymän, jonka kautta asiakkaan on mahdollista ostaa samanaikaisesti palveluita useilta eri palveluntarjoajilta. Tasapuolisen pääsyn mallin kannalta oleellista on etenkin edellä mainittu verkkoliitynnän erottaminen omaksi palvelukomponentikseen. Perinteisestä palveluiden toteutusmallista poiketen tasapuolisen pääsyn mallissa asiakkaalla voi olla asiakassuhde myös verkko-operaattoriin valitsemiensa palveluntarjoajien lisäksi. 3.4 Tasapuolisen pääsyn verkko (Open Access -verkko) Tasapuolisen pääsyn verkolla tarkoitetaan joko yksittäistä tasapuolisen pääsyn mallin mukaista alueellista verkkoa tai useamman tällaisen verkon muodostamaa kokonaisuutta

7 Työryhmäraportti 1/ (32) 3.5 Palvelu Tasapuolisen pääsyn verkossa tarjottavilla palvelulla tarkoitetaan tasapuolisen pääsyn verkkoon ja verkkoliityntöihin provisioitavia palveluja. Määritelmän ulkopuolelle on rajattu verkkoriippumattomat palvelut (ks. luku 3.11), joita tarjotaan Internet-yhteyden yli. Verrattuna Internet-yhteyden yli tarjottaviin palveluihin tasapuolisen pääsyn mallin etuja ovat mahdollisuus: pitää liikenne verkon sisällä, 3 tarjota tietylle palvelulle kunkin palvelun tarvitsema kapasiteetti erikseen, riippumatta käyttäjän Internet-yhteyden kapasiteetista, taata palveluille helpommin laatutakeita ja määritellä vastuusuhteet selkeästi. Työryhmän tunnistamista palveluista Internet-yhteys on ainoa, joka on pakko tarjota verkkoon "paikallisesti". Tällä tarkoitetaan siis palveluita, joita varten asiakkaalle provisioidaan verkkoon erillinen tiedonsiirtoyhteys sen sijaan, että asiakas käyttäisi ko. palveluita oman internetyhteytensä yli. Muita palveluita, joita voi olla järkevää tarjota suoraan tasapuolisen pääsyn verkossa, ovat esimerkiksi TV- ja puhelinpalvelut, erilaiset asiakasverkkojen yhdistämispalvelut, etälääkäripalvelu ja Supermatrix-konseptin 4 mukaiset palvelut. Paikallisella tarjonnalla (esim. NopolaNews 5 ) tarkoitetaan joko alueellista tai koko verkoston alueella toimivaa palvelua. Oleellista myös tämän määritelmän kannalta on se, että palveluita tarjotaan suljetussa verkossa, eikä Internet-yhteyden yli. 3.6 Palveluiden koostaja Tasapuolisen pääsyn mallissa palveluiden (ks. luku 3.5) ja verkkoriippumattomien palveluiden (luku 3.11) koostaminen (agregointi) on erotettu eri rooleihin, joita ovat palveluiden koostaja ja verkkoriippumattomien palveluiden koostaja (luku 3.12). Tästä roolijaosta huolimatta molempia palveluita on myös mahdollista paketoida ja yhdistää esimerkiksi yhteisen palveluportaalin alle. Palveluiden koostamisella tarkoitetaan palveluntarjoajille tarjottavia palveluita, joiden avulla palveluntarjoajat voivat markkinoida, myydä ja toimittaa palveluitaan eri liityntäverkkoihin. Palveluiden koostaja tarjoaa palveluntarjoajille vähintään yhtenäisen, verkkoriippumattoman ja mahdollisimman pitkälle automatisoidun tilaus- ja toimitusrajapinnan. Työryhmän näkemyksen mukaan palveluntarjoajille olisi syytä tarjota myös verkkoliityntä, jota kautta palveluntarjoajan palvelut saadaan levitettyä eri liityntäverkkoihin. Näiden palveluiden lisäksi palveluntarjoajille voidaan tarjota myös monia muita palvelutarjontaa ja markkinointia helpottavia lisäpalveluita, joita voivat olla esimerkiksi: keskitetty vikailmoituspalvelu, palvelutasosopimukset ja viankorjauspalvelut, paikka ja mainostila palveluportaalissa tai laskutuspalvelu. Tasapuolisen pääsyn malli ei ota kantaa siihen tarjoaako nämä palvelut verkko-operaattori vai ulkopuolinen palveluiden koostaja. Palveluntarjoajalla voi siis olla asiakkuussuhde verkkooperaattorin sijaan vain palveluiden koostajaan. Tavoitteena on lisäksi, että useamman kuin yhden palveluiden koostajan on mahdollista toimia yhtä aikaa tasapuolinen pääsy -periaatteella toimivassa verkossa. Asiakkaalle ei ole koskaan asiakkuussuhdetta palveluiden koostajaan vaan aina suoraan verkkooperaattoriin ja palveluntarjoajiin. Tasapuolisen pääsyn malli ei kuitenkaan estä sitä, että 3 Palveluja on mahdollista tarjota myös palveluntarjoajan omasta verkosta käsin, eli liikenne voi kiertää myös tämän verkon kautta. 4 Supermatrix, 5 NopolaNews,

8 Työryhmäraportti 1/ (32) palveluiden koostaja toimisi verkoissa myös itse palveluntarjoajana esim. jälleenmyymällä verkossa muiden palveluntuottajien palveluita. 3.7 Palveluntarjoaja Palveluntarjoajalla tarkoitetaan toimijaa, jolta asiakas hankkii palvelun, eli asiakkaalla on aina asiakkuussuhde palveluntarjoajaan. Mallissa palveluntarjoajana voi toimia varsinainen palvelun tuottaja tai palveluiden koostaja. 3.8 Provisiointi Provisioinnilla tarkoitetaan asiakkaiden verkkoliityntöjen sekä palvelujen aktivoimista, muuttamista ja passivointia. 3.9 Verkkoliityntä Verkkoliitynnällä tarkoitetaan verkko-operaattorin asiakkaille, palveluntarjoajille tai palvelun koostajille tarjoamaa yhteyttä hallinnoimaansa verkkoon. Verkkoliityntä sisältää sekä tilaajayhteyden että yhteydet tasapuolisen pääsyn verkossa. Verkkoliityntä on erotettu tasapuolisen pääsyn mallissa omaksi tuotteekseen, joka hinnoitellaan erikseen sen avulla käytettävistä palveluista. Verkkoliitynnän hinnoittelukriteerit ja hinnoittelu voivat olla erilaisia asiakkaille ja palveluntarjoajille. Asiaa on käsitelty tarkemmin luvussa Verkkoliitynnän määritelmä on teknologianeutraali ja liityntäverkko voi olla fyysiseltä yhteydeltään esimerkiksi kuitu-, kupari- tai koaksiaalikaapelia tai jopa langaton. Liityntä voi siis olla kiinteä, langaton tai mobiili. Tasapuolisen pääsyn verkon verkkototeutusta käsitellään tarkemmin luvussa 9 Tekninen verkkototeutus Verkko-operaattori Verkko-operaattorilla tarkoitetaan toimijaa, joka ylläpitää vähintään paikallista alueverkkoa sekä tarjoaa asiakkaille ja palveluntarjoajille verkkoliitynnän ja tähän oleellisesti liittyvät palvelut. Näillä palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi verkkoliityntöjen ja palveluiden provisiointia sekä alueverkon ylläpitoa ja viankorjausta. Huomioitavaa on, että tasapuolisen pääsyn mallissa verkko-operaattorin tarjoamiin palveluihin ei katsota kuuluvan Internet-yhteyttä vaan se on yksi verkossa tarjottavista palveluista Verkkoriippumattomat palvelut Verkkoriippumattomilla palveluilla tarkoitetaan asiakkaan Internet-yhteyden yli tarjottavia palveluita. Asiaa on käsitelty tarkemmin luvussa 3.1 Internet-malli Verkkoriippumaton palveluportaali Verkkoriippumattomalla palveluportaalilla tarkoitetaan verkkoriippumattomien palveluiden koostamista asiakkaiden käytettäväksi ja näiden palveluiden esittämistä asiakkaalle tarjottavassa palveluportaalissa. Verkkoriippumattomia palveluita ei tarvitse provisioida erikseen tasapuolisen pääsyn verkkoon eikä palveluntarjoajan tarvitse hankkia palveluiden tarjontaa varten omaa verkkoliittymäänsä. Muuten verkkoriippumattomien palveluiden tarjontaan pätevät samat periaatteet kuin luvussa 3.6 Palveluiden koostaja on esitetty.

9 Työryhmäraportti 1/ (32) 4 TASAPUOLISEN PÄÄSYN PILOTOINTI Viestintävirastossa pidetyn Open Access -työpajan perusteella Liikenne- ja viestintäministeriön Laajakaistan kehittämistyöryhmän alle päätettiin perustaa Open Access -pilottityöryhmä. Työryhmä ja sille perustettu Liiketoimintamallit -alatyöryhmä hahmottelivat syksyn 2008 aikana ehdotuksen tasapuolisen pääsyn mallin määritelmästä. Mallin jatkokehittämistä ja testaamista kahden pilotin (FIONETS ja NetixOpen) avulla jatkettiin vuoden 2009 aikana. Open Access -pilotin tarkoituksena oli määritellä ja testata suomalaiseen operaattorikenttään soveltuvia Open Access liiketoiminta- ja verkkototeutusratkaisuita. Pilottityöryhmän tarkoituksena oli valita pilottikohde tai kohteet ja sopia suositeltavista malleista, menettelytavoista ja prosesseista näissä pilottiverkoissa. Teknistä verkkototeutusta käsiteltiin Viestintäviraston FTTHtyöryhmässä sekä pilottikohteittain pilottiin osallistuvien yritysten kesken. Pilotteja sekä niistä saatuja kokemuksia käsitellään tarkemmin luvuissa 5 ja 6. Yhteenvetona näistä voidaan sanoa, että vaikka koko teleyrityskenttä osallistuikin kiitettävällä tavalla tasapuolisen pääsyn mallin määrittelyyn, suurimmat palveluntarjoajat eivät osallistuneet itse pilotteihin. Tämä vaikutti työryhmän mahdollisuuteen antaa tarkempia suosituksia, sillä parhaita käytäntöjä ei ehtinyt muodostua kaikkiin ratkaisua kaipaaviin kysymyksiin. Tämä on tilanne esimerkiksi tilaus- ja toimitusrajapintojen suhteen. Työryhmä näki selvän tarpeen tilaus- ja toimituskäytäntöjen ja -rajapintojen harmonisoinnille, mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii pilotteja laajamittaisempaa osallistumista ja sitoutumista eri teleyrityksiltä. Työryhmän näkemyksen mukaan pilotoinnilla on kuitenkin saatu todettua mallin käyttökelpoisuus. Piloteissa saatiin hyviä kokemuksia etenkin tasapuolisen pääsyn mallin mukaisesta verkkoliitynnän erottamisesta omaksi tuotekomponentikseen. Muilta osin tarkemmassa ansaintalogiikassa sekä palveluiden tarjontamalleissa mukaan lukien edellä mainittu harmonisointi ja automatisointi on kuitenkin vielä kehitettävää.

10 Työryhmäraportti 1/ (32) 5 FIONETS FIONETS-verkoissa (www.fionets.fi) on tällä hetkellä yhteensä noin 3000 aktiivista käyttäjää ja liittymät on toteutettu pääasiassa valokuitutekniikalla. FIONETS-verkoista verkkomaksu ja palvelumaksu on erotettu tasapuolisen pääsyn mallin mukaisesti muissa kuin Valokaista Osk:n verkoissa, jossa kyseinen muutos on tarkoitus tehdä vuoden 2010 kuluessa. 5.1 Pilotin kuvaus Pilottiprojektiin ovat osallistuneet PPO, Anvia sekä FIONETS-verkot. Pilotin suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana lisäksi VTT. Pilotin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa open access malli FIONETS ry:n verkkoympäristöön. Pilotissa hyödynnetään PPO:n järjestelmää itsepalvelukäyttöliittymässä ja FIONETS:n Netadmin-järjestelmää verkon konfiguroinnissa. Pilotoitaviin palveluihin kuuluvat: Anvia; Internet ja TV-palvelu PPO; Internet ja TV-palvelu Kuuskaista; Internet, TV-palvelu ja tallentava valvontakamerapalvelu Pilottijärjestelmällä tavoitellaan tilannetta missä liityntäverkkoon ensimmäistä kertaa liittyvälle käyttäjälle tarjotaan selainpohjainen valikko, jonka kautta voidaan valita käytettävä palveluoperaattori ja käyttöön kytkettävät palvelut. Pilotissa ehdittiin vuoden 2009 loppuun mennessä toteuttaa ja testata portaalin ja palveluntarjoajien palveluiden automatisointia sekä palveluiden kytkentää testiasiakkaan näkökulmasta. Hanke jatkuukin vuoden 2010 aikana. Pilotin aikataulu on seuraava: Huhtikuu 2009: Tarjottavien palveluiden ja niihin liittyvien vaatimusten kartoittaminen Toukokuu 2009: Netadminin XML-rajapinnan kuvaaminen Kesäkuu 2009: Netadminin XML-rajapinnan kuvaaminen ja toteuttaminen, uuden palveluportaalin suunnittelu Heinäkuu 2009: Uuden palveluportaalin toteutus, FIONETS; asiakaspäätelaitteiden siirto Netadminin hallintaan alkaa Elo-syyskuu 2009: Uuden palveluportaalin toteutus ja testaus Lokakuu tammikuu 2010: Täydellisen testiympäristön rakentaminen, palveluiden välityksen testaus eri verkoissa ja eri päätelaitteilla Helmikuu 2010: Palveluiden tila- ja laskutustietojen välittäminen asiakkaan tiedoksi Maaliskuu 2010: Palveluiden tukitoimintojen siirtäminen www-pohjaisiksi Huhtikuu 2010: FIONETS-verkot ottavat järjestelmän käyttöön kaikissa verkoissa Palveluiden valinta on toteutettu pilotissa palveluportaalin avulla, johon asiakas kirjautuu sisään hänelle annetun käyttäjätunnuksen/salasanan avulla. Asiakas saa nämä tunnukset hankkiessaan valokuituliittymän. Samassa yhteydessä asiakas valitsee myös haluamansa internetyhteyspalvelun, jonka kautta hän pääsee käyttämään myös palveluportaalia. Palveluportaalissa asiakas voi hallita omia tietojaan sekä vaihtaa/tilata palveluja. Palvelun tilauksessa on kaksi toimintatapaa. Asiakas ohjataan automaattisesti oikeaan paikkaan palveluoperaattorin valinnan jälkeen 1. Asiakas tilaa palvelun, jonka tilausprosessi on integroitu suoraan netadminiin 2. Asiakas tilaa palvelun, jonka tilausprosessi on palveluntarjoajan omilla sivuilla Ensimmäisessä vaihtoehdossa tilausprosessi sekä palveluiden provisiointi hoidetaan automaattisesti Netadminin ja portaalin avulla. Kuuskaista on ottamassa käyttöön tämän vaihtoehdon.

11 Työryhmäraportti 1/ (32) Toisessa vaihtoehdossa asiakas ohjautuu palveluoperaattorin (Anvia/PPO) tilaussivulle XMLrajapintaa hyödyntäen. Tässä vaiheessa siirtyvät myös kaikki asiakkaan tiedot palveluoperaattorille automaattisesti. Asiakasta ei erikseen tunnisteta vaan tunnistuksessa luotetaan portaalin tunnistukseen. Asiakas etenee seuraavaksi palveluoperaattorin tilausprosessin mukaisesti, tilaa palvelun tai palvelut ja palautuu asiakasportaaliin. Palveluntarjoaja tarkistaa tilauksen manuaalisesti tai automaattisesti, Tämän jälkeen palveluntarjoaja lähettää netadminiin kytkentäpyynnön palvelun kytkemiseksi. Palvelu kytkeytyy netadminissa kytkentäpyynnön mukaisesti ilman muita tarkistuksia. Palveluntarjoaja saa kuittauksen kytkennästä. Netadminin sekä XML-rajapinnan avulla on mahdollista toteuttaa useita erilaisia malleja palveluntarjoajalle palvelun tarjoamisen ja kytkennän osalta. Valittu toimintatapa ei myöskään aseta teknisiä esteitä erilaisille palveluille. Tämä ei vaadi myöskään palveluntarjoajalta suuria investointeja tai jatkuvaa palveluiden hintojen, kuvauksien jne. päivittämistä ulkopuoliseen järjestelmään. Koko tilausprosessi ja palveluiden kuvaukset ovat palveluntarjoajan omassa järjestelmässä. Ansaintalogiikan osalta tarkempi palveluntarjonnan aiheuttamien kustannusten jako on vielä harkinnassa, Vuoden 2010 loppuun saakka verkossa on käytössä malli, jossa palveluntarjoajalta ei veloiteta mitään palveluiden tarjoamisesta FIONETS-verkoissa. Asiakasmäärien ja palveluntarjoajien lisääntyessä tarvetta veloittaa tiettyjä kustannuksia myös palveluntarjoajilta harkitaan kuitenkin uudestaan. Mahdollisissa ongelmatapauksissa asiakas voi tehdä vikailmoituksen suoraan portaalin kautta. Vikailmoitus ohjautuu tällöin netadminin tiketöinti-järjestelmän kautta kaikille asianosaisille. Vaihtoehtoisesti asiakkaalla on käytössä puhelinnumerot verkon ensimmäisen tason asiakaspalveluun ja palveluntarjoajan asiakaspalveluun. Tekstiviestillä tehtävä vikailmoitus saadaan testaukseen kevään aikana. FIONETS-verkoissa verkon ylläpito ja palvelu ja tietoturvataso pidetään operaattoritasoisena. Ylläpidon osalta verkot ovat tiivistämässä yhteistyötään entisestään ja tässä tietysti keskeisimpänä työkaluna on netadmin-järjestelmä. 5.2 Pilottikokemukset Tasapuolisen mallin mukainen verkkoliittymän kustannusten (verkkomaksu) veloittaminen suoraan asiakkailta on otettu käyttöön syksyn ja vuodenvaihteen aikana. Muutoksesta saatu asiakaspalaute on ollut positiivista eli asia on ollut selkeämmin ymmärrettävissä. Näin on siten tarkoitus jatkaa myös jatkossa. Pilotin toteuttamista hidasti Netadminista alun perin puuttunut avoin rajapinta sekä Netadminin oman portaaliosan soveltumattomuus projektin vaatimuksiin. Projektia varten jouduttiinkin toteuttamaan oma portaali-ratkaisu. Portaaliin on kehitetty muun muassa tilausten ja vikailmoitusten tekomahdollisuus, joiden avulla pyritään selkiyttämään tilausprosessia ja vikailmoitusten tekoa myös asiakasnäkökulmasta. Tavoitteena on myös helpottaa tätä kautta asiakaspalvelukuormaa. Pilotissa havaittiin haasteita myös markkinoilla olevien asiakaspäätelaitteiden hallinnassa sekä keskitetyssä provisioinnissa. Keskitetyn hallinnan järjestäminen vaatikin aika paljon työtä. FIONETS-verkossa oli käytössä kahden valmistajan (Tilgin ja Inteno) päätelaitteita, joita haluttiin hallinnoida Netadminilla. Pilotissa tämä toteutettiin siten, että päätelaitteiden hallintaohjelmistoa päivitettiin siten, että sillä voidaan hallita myös muiden valmistajien päätelaitteita, jonka jälkeen hallintaohjelmisto vielä integrointiin Netadminiin. Saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että päätelaitteita on tarkoituksenmukaisinta hallita yhdellä keskitetyllä hallintajärjestelmällä.

12 Työryhmäraportti 1/ (32) 6 NETIXOPEN NetixOpen on Pietarsaaren Seudun Puhelimen (JNT) kehittämä tasapuolisen pääsyn konsepti. JNT kehitti konseptia TEKES:n rajoituksella välillä Hankkeen virallinen nimi oli Affärsmodell för Open Access. 6.1 Pilotin kuvaus Pilotin tavoitteena oli määritellä open access -liiketoimintamalli. Kehitetyn mallin tarkoituksena oli helpottaa palveluiden tarjontaa tasapuolisen pääsyn mallia soveltamissa verkoissa ja parantaa siten verkkojen kilpailukykyä niin käyttäjien kuin palveluntarjoajien näkykulmista. Projektissa on pyritty kehittämään ratkaisuja operaattoririippumattomaan verkkojen ja yhteyksien hallintaan ja seurantaan. Projektissa arvioitiin ja testattiin myös laajempimittaiseen käyttöön soveltuvia provisiontiratkaisuja. Pilottiin osallistui yhteensä 4 verkkoa, joissa on yhteensä noin 2500 FTTH-liittymää. Pilottiin osallistuneet verkot ovat: Andelslaget KrsNET Osuuskunta (www.krsnet.fi/), Bothnia Broadband Oy (www.bob.fi/), Ab Närpes Dynamo Net Närpiö Oy (www.dynamonet.fi/) ja Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (http://www.jnt.fi/) Palveluita verkoissa tarjosivat seuraavat palveluntarjoajat: Anvia Oyj (www.anvia.fi/): laajakaista-, IPTV- ja puhelinpalvelut Pohjanmaan Puhelin Oy (www.ppo.fi/): laajakaista Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (http://www.jnt.fi/): laajakaista-, IPTV- ja puhelinpalvelut Pilotin aikana noin 150 asiakasta tilasi palveluita NetixOpenin kautta. Palveluita tilattiin yhteensä noin 200 kappaletta, joista suurimman osan tarjosi Pietarsaaren Seudun Puhelin. Pilottiini osallistui siis noin 6 prosenttia verkkojen asiakaskunnasta. Palvelut liitettiin verkkoihin Laajakaistayhteyksien operaattorirajapinnat -työryhmäraportissa [2] kuvatulla L2 VLAN-rajapinnalla. Liityntäpisteenä toimi Anvian laitetila Vaasassa, jonne kaikki verkot oli liitetty. Palvelut liitettiin NetixOpeniin 1 Gbit/s-yhteydellä. NetixOpen toimi verkoissa palveluiden koostajana, eli verkko-operaattoreilla ja palveluntarjoajilla ei ollut suoraa sopimussuhdetta keskenään. Tasapuolisen pääsyn mallin mukaisesti verkkoliityntä ja palvelut veloitettiin toisistaan riippumatta. Pilotissa verkko-operaattorit laskuttivat asiakkaalta verkkoliitynnästä ja palveluntarjoajat käytetyistä palveluista. NetixOpen laskutti sekä verkkooperaattoreita että palveluntarjoajia tarjotusta palveluiden koostamisesta (kuva 2). Kuva 2: NetixOpen-pilotin rahavirrat

13 Työryhmäraportti 1/ (32) Pilotissa sovellettiin perinteisestä bitstream-mallista tuttua tilaus- ja toimitusprosessia, jossa palveluntarjoaja (PO) tunnistaa asiakkaan, tekee tämän kanssa sopimuksen ja lähettää tilauksen. Pilotissa tilaukset tehtiin NetixOpenin tarjoaman verkkorajapinnan kautta. 6.2 Pilottikokemukset Pilottiprojekti päättyi Tämän jälkeen toimintaa on tarkoitus jatkaa. Pietarsaaren Seudun Puhelin on jatkanut keskusteluja verkko-operaattoreiden kanssa palvelun jatkamisesta ja samalla NetixOpenin omistuspohjan laajentamisesta mahdollisesti osuuskuntamuotoisena. Palveluntarjoajilta saadun palautteen perusteella tilaus- ja toimitusprosessi pitäisi saada integroitua paremmin palveluntarjoajien järjestelmiin, jotta manuaalisista työvaiheista päästään eroon. Pilotista saatujen kokemusten perusteella olisi toivottavaa, että rajapinnasta saataisiin laadittua kansallinen suositus. Mikäli uutta suositusta ei laadita, rajapintamäärittelyissä tulisi soveltaa mahdollisuuksien mukaan Operaattorien väliset toimintatavat laajakaistaprosesseissa -työryhmäraportissa [3] annettuja suosituksia. Varsinaisen provisioinnin automatisointi voi kuitenkin aiheuttaa sen verran suuria kustannuksia, että automatisoinnin hyödyt ja kustannukset on arvioitava tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kaikista pienimmissä verkoissa provisiointia ei ole välttämättä kustannustehokasta automatisoida. Liittymien provisiointia ja tilaajien tunnistamista varten NetixOpen tarvitsi täydelliset ja ajantasaiset tiedot verkoista, verkkojen yhteyksistä ja kytketyistä tilaajista. Pilottikokemusten perusteella tämän tiedon ylläpito vaatii käytännössä sähköisen rajapinnan luomista palveluiden koostajan (NetixOpen) ja verkko-operaattorien välille. Pilotissa palvelun tarjoajan tuli tarkistaa ensin oman verkkonsa ennen vikatilanteiden raportointia NetixOpenille. Tämän jälkeen NetixOpen otti yhteyttä kyseiseen verkko-operaattoriin käytännössä joko puhelimitse tai sähköpostitse. Pilottikokemusten perusteella tätä menettelytapaa tulee yksinkertaistaa ennen kuin mallia sovelletaan laajemmissa verkoissa. Pilotissa havaittiin muutamia pieniä ongelmia verkkojen laatuun ja laadun ylläpitoon liittyen. Osallistujat kokivat tärkeäksi, että palvelutasosopimusten (SLA) tarjonnasta saataisiin laadittua yhteiset käytännöt ja suositukset etenkin tilanteisiin, joissa palveluntarjoajilla ja verkkooperaattorilla ei ole suoraa sopimussuhdetta.

14 Työryhmäraportti 1/ (32) 7 TASAPUOLISEN PÄÄSYN PALVELUMALLIT Tässä luvussa tarkastellaan tarkemmin tasapuolisen pääsyn palvelumalleihin liittyviä kysymyksiä sekä niistä työryhmän antamia suosituksia. 7.1 Ansaintalogiikka ja rahavirrat Tässä luvussa käsitellään ansaintalogiikkaa ja rahavirtoja eri tuotekomponenttien kautta. Tuotekomponenttipohjaisesta jaosta huolimatta eri palveluita voidaan esimerkiksi paketoida, myydä ja laskuttaa toistensa yhteydessä Verkkoliityntä Tasapuolisen pääsyn mallissa verkkoliittymä on erotettu omaksi tuote- ja hinnoittelukomponentikseen, jolloin verkkoliitynnän kustannukset on mahdollista veloittaa erikseen varsinaisista palveluista. Tärkeimmät syyt tähän jakoon ovat: Mallin läpinäkyvyys, tasapuolisuus ja mahdollisuus useisiin eri veloitusmalleihin. Verkkoliitynnän kustannuksia ei tarvitse yrittää jakaa eri palveluille, jolloin palvelut on esim. mahdollista hinnoitella valtakunnallisesti. Verkko-operaattori voi veloittaa verkkoliitynnästä ja sen ylläpidosta usealla eri tavalla, joita ovat esimerkiksi: liittymismaksu, kiinteä kuukausimaksu, käytettyyn kapasiteettiin perustuva maksu tai edellisten yhdistelmänä. Asiakas voi maksaa verkkoliitynnästä suoraan verkko-operaattorille tai se voidaan periä myös jonkin palvelun ohessa. Oletusarvona kuitenkin on, että verkko-operaattori perii maksun itse suoraan asiakkaalta. Mallin kannalta oleellista on, että esimerkiksi käytetystä kapasiteetista riippumaton maksun perusosa tulisi maksettavaksi vain kertaalleen riippumatta käytettävien palveluiden määrästä. Verkon rakennus- ja operointikustannukset voi olla syytä erottaa ja mahdollisesti myös veloittaa erillään toisistaan ainakin osassa verkkoskenaarioista (esim. ALV-vaikutusten takia) Palvelut Tasapuolisen pääsyn mallin ajatuksena on siis, että asiakas maksaa erikseen käyttämistään palveluista 6. Mallissa on mahdollista myös tarjota asiakkaalle ilmaisia palveluita. Tasapuolisen pääsyn mallissa on päädytty palveluiden erillisveloitukseen, sillä nykyisin käytössä oleva malli 7 on ongelmallinen seuraavista kahdesta syystä johtuen: 1. Verkkoliittymän kustannusten jakaminen eri palveluille erilaisissa käyttötapauksissa: Tasapuolisen pääsyn mallissa yksi asiakas voi hankkia esimerkiksi pelkän etävalvontapalvelun tai IPTV-palvelun. Toisella asiakkaalla on voi taas käytössään Internet-yhteyspalvelu, TV-palveluita kahdelta eri palveluntarjoajalta sekä VoIP-palvelu. Verkkoliittymän kustannusten jako käytettävien palveluiden osaksi on haasteellista, koska periaatteessa kustannukset tulisi tällöin jakaa dynaamisesti asiakkaan käyttämille palveluille. Lisäksi kustannusten jakoa ei voida tehdä suoraan käytettyjen resurssien perusteella, mikäli verkkoon halutaan saada tarjolle muitakin palveluita kuin pelkkä Internet-yhteys. 6 Huom, myös verkko-operaattori voi myydä asiakkaalle erillisveloitettavia verkkopalveluita kuten esimerkiksi lähiverkkojen yhdistämispalveluita. 7 Palveluntarjoaja veloittaa asiakasta palvelun lisäksi myös tämän verkkoliitynnästä ja maksaa verkkoliitynnän osuuden edelleen verkko-operaattorille.

15 Työryhmäraportti 1/ (32) 2. Palveluiden verkkoriippumaton hinnoittelu: Verkkojen rakennus- ja ylläpitokustannusten sekä verkkoliittymän rakennuskustannusten suuruus ja painotus liityntämaksun ja kuukausimaksujen välillä voivat vaihdella suuresti eri verkkojen välillä. Tämän vuoksi palveluiden verkkoriippumaton hinnoittelu on käytännössä mahdollista vain silloin, kun verkkoliitynnän kustannuksia ei veloiteta perinteisellä tavalla osana palveluita. Työryhmän näkemyksen mukaan mahdollisuus palveluiden verkkoriippumattomaan hinnoitteluun lisäisi kiinnostusta palveluiden tarjontaan tasapuolisen pääsyn verkossa. Työryhmän näkemyksen mukaan myös palveluntarjoajilta tulee olla mahdollista periä toimenpiteisiin (esim. palvelun aktivointi asiakkaalle) ja/tai kapasiteetin käyttöön perustuvia maksuja. Näiden maksujen tulee kuitenkin jäädä suhteellisen alhaiselle tasolle verkkoliitynnän kustannuksiin verrattuna, tai palveluiden verkkoriippumaton hinnoittelu ei käytännössä toteudu. Suositus 1: Työryhmä suosittelee, että tasapuolisen pääsyn verkkojen lisäksi myös muissa valokaapeliverkoissa harkitaan verkkoliitynnän erottelua omaksi tuote- ja hinnoittelukomponentikseen Palveluiden koostaminen Tässä yhteydessä palveluiden koostajaa käsitellään kokonaan uutena toimijana, sillä sen omistuspohja voi olla järjestetty hyvin monella tavalla. Käytännössä palveluiden koostamista voi tarjota kokonaan ulkopuolinen yritys tai se voi olla joko verkko-operaattorien tai jonkin palveluntarjoajan omistuksessa. Palveluiden koostajan tarjoamia palveluita on käsitelty tarkemmin kappaleessa 3.6 Palveluiden koostaja. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että oletusarvoisesti palveluita tarjotaan sekä verkko-operaattorille, että verkossa toimiville palveluntarjoajille. Täten palveluiden koostaja voi periä kustannuksiaan myös molemmilta näiltä toimijoilta. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii NetixOpen-pilotti (katso luku 6 NetixOpen). Pilottikokemusten perusteella ei kuitenkaan ole vielä mahdollista sanoa, mikä tai mitkä mallit olisivat toisia parempia, joten asiasta ei ole vielä mahdollista antaa tarkempia suosituksia. Jatkotyökohde: Palveluiden koostaminen Palveluiden laskutus Alla on esitelty lyhyesti erilaiset tasapuolisen pääsyn verkossa tarjottavien palveluiden (mukaan lukien myös verkkoliityntä) eri laskutusmallivaihtoehdot: erilliset laskut, palveluntarjoajan lasku, verkko-operaattorin lasku tai palveluiden koostajan lasku. Erilliset laskut: Tässä tapauksessa verkkoliityntä ja palvelut laskutetaan asiakkaalta toisistaan riippumatta, jolloin asiakas joutuu maksamaan useampia laskuja kuin muissa malleissa. Tämä lisää laskutuskustannuksia mutta se antaa palveluntarjoajille samalla mahdollisuuden asiakaskontaktiin, esimerkiksi laskun ohessa välitettävän tiedon tai mainosten avulla. Työryhmä suosittelee tämän laskutusmallin käyttöä, mikäli palveluntarjoaja ei halua tai sille ei ole tarjolla kohdassa Palveluiden koostajan lasku käsiteltävää laskutuspalvelua.

16 Työryhmäraportti 1/ (32) Palveluntarjoajan lasku: Tämä on nykyisistä laajakaistapalveluista tuttu laskutusmalli, jossa palveluntarjoaja laskuttaa asiakasta palvelun lisäksi myös tämän verkkoliitynnästä ja maksaa verkkoliitynnän osuuden edelleen verkko-operaattorille. Työryhmän näkemyksen mukaan tätä mallia on mahdollista käyttää, jos verkko-operaattori sopii asiasta erikseen jonkin tai joidenkin tiettyjen palveluntarjoajien kanssa. Malli saattaa olla kuitenkin muita laskutusmalleja hankalampi eikä työryhmä erityisesti suosittele sen käyttöä. Verkko-operaattorin lasku: Tässä mallissa verkko-operaattori laskuttaa asiakkaalta verkkoliitynnän lisäksi myös tämän käyttämistä palveluista. Kyseessä on siis verkko-operaattorin palveluntarjoajille tarjoama laskutuspalvelu. Asiaa on käsitelty tarkemmin kohdassa Palveluiden koostajan lasku. Palveluiden koostajan lasku: Palveluiden koostaja voi tarjota VO:lle ja palveluntarjoajille laskutuspalvelua, jolloin jokaista palvelua ei tarvitse laskuttaa erikseen. Tämän lisäksi tai siitä riippumatta palveluiden koostaja voi tarjota asiakkaalle myös kootun näkymän asiakkaan käyttämiin palveluihin sekä näistä syntyviin tai syntyneisiin veloitettaviin kustannuksiin. Pilottien aikana tästä palveluiden koostajan laskusta ei kuitenkaan ehditty saada vielä varsinaisia kokemuksia, joten aiheesta ei ole mahdollista antaa vielä tarkempia suosituksia. 7.2 Vastuurajapinnat Tasapuolinen pääsy -mallin määrittelyn mukaisesti asiakkaalla on oletusarvoisesti asiakkuussuhde sekä verkko-operaattoriin, että palveluntarjoajiin. Verkossa toimivilla palveluntarjoajilla taas voi olla liiketoimintasuhde joko verkko-operaattorin tai palveluiden koostajan kanssa. Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa työryhmä pitää tärkeänä, että vastuurajapinnat määritellään selkeästi. Työryhmä on tunnistanut seuraavat kohdat, joista eri osapuolten tulee sopia: Vikailmoituspiste ja vian korjaus Ylläpito, palvelutaso Provisiointi ja asiakkaan tunnistus Laskutus toimijoiden välillä Tietoturva Liityntärajapinta Tässä vaiheessa tasapuolisen pääsyn mallista tai palveluiden koostamisesta ei ole vielä riittävästi kokemuksia, jotta vastuurajapinnoista olisi mahdollista antaa tarkempia suosituksia. Työryhmän näkemyksen mukaan tämä on kuitenkin yksi tärkeimmistä jatkotyökohteista, jonka osalta kehitystä tulee seurata ja pyrkiä tarvittaessa määrittelemään parhaita käytäntöjä. Jatkotyökohde: Vastuurajapintojen määrittely

17 Työryhmäraportti 1/ (32) 7.3 Palveluiden valinta ja provisiointi Palveluiden valintaan ja provisiointiin liittyy aihealueita, joita koskevat epäselvyydet ja epäyhtenäiset käytännöt vaikeuttavat palveluiden tarjonnan kehittymistä tasapuolisen pääsyn verkoissa. Käytännössä epäyhtenäiset mallit vaativat palveluntarjoajilta enemmän sovittautumista, mikä nostaa kustannuksia ja samalla myös kynnystä aloittaa palveluiden tarjonta ko. verkossa. Esimerkiksi päätelaitteiden laaja kirjo ja niiden erilaiset asetusmahdollisuudet saattavat aiheuttaa ongelmia palveluiden käyttöönotolle. Tässäkin yhteydessä tulee ottaa huomioon palveluiden verkkototeutukseen liittyviä asioita, kuten päätelaitteen ja asiakkaan tunnistus ja palvelun sitominen päätelaitteelle. Toisen tällaisen aihekokonaisuuden muodostavat perinteisistä toimintatavoista (bitstream ja perinteiset vuokratuotteet) poikkeavat ja usein verkosta toiseen vaihtelevat menettelytavat. Siksi palveluiden tarjonnan edistämiseksi myös palveluiden valintaan ja verkko- ja palveluoperaattorin välisiin tilaus- ja toimitusprosesseihin olisi hyvä löytää yhtenäiset menettelytavat ja rajapinnat. Pilottijakson aikana ei kuitenkaan ollut vielä mahdollista laatia yhteisiä suosituksia tilaus- ja toimitusrajapinnasta tai palveluiden provisiointikäytännöistä puhumattakaan provisiointirajapinnasta. Työryhmä näkee kuitenkin tärkeänä, että suositukset yhteisistä toimintatavoista ja rajapinoista saadaan määriteltyä ja ehdottaakin näiden määrittelyä erillisenä projektina. Jatkotyökohde: Tilaus- ja toimitusrajapinta sekä -käytännöt Ennen yhteisten toimintatapojen muodostumista, palveluntarjoajat joutuvat sovittautumaan erikseen jokaiseen verkkoon tai mikäli tämä ei ole mahdollista kustannusten takia, verkkooperaattori voi toimia myös esimerkiksi palveluntarjoajien jälleenmyyjänä ja huolehtia itse tarvittavista sovituksista. Tällöin automaattinen palveluiden valinta ja kytkeytymien jää kuitenkin vain haaveeksi. Automaattinen palveluiden valinta ja aktivointi vaativat joka tapauksessa tiukempaa järjestelmäintegraatiota. Mikäli käyttäjille halutaan tarjota automaattista palvelunvalintaa, toimintatapojen sopiminen on vasta projektin ensimmäinen vaihe. Palvelun aktivointia varten verkko-operaattorin ja palveluntarjoajien tulee sopia myös teknisestä palvelujen aktivointirajapinnasta lähetettävine sanomineen ja niiden tietosisältöineen. Tämäkin voi vaatia huomattavaa integrointia ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että myös tähän rajapintaan löydetään mahdollisimman standardinmukainen ja muuttumaton rajapintaratkaisu. Verkko-operaattorin tuleekin pyrkiä pitämään palveluntarjoajille näkyvä rajapinta mahdollisimman vakaana. Lopuksi on vielä hyvä muistaa, että automaattista palveluiden valintaa ja provisiointia on hankalaa toteuttaminen puhtaalla VLAN-mallilla, koska esimerkiksi asiakkaan pääsyä palveluportaaliin on vaikea järjestää. Helpoimmin tämä järjestyy esim. siten, että asiakkaalle tarjotaan liittymän yhteydessä myös internet-yhteys, jonka kautta portaalia voidaan käyttää. Asiakkaalle voidaan esimerkiksi kaupata liittymän hankinnan yhteydessä jonkin verkossa toimivan palveluntarjoajan internet-yhteys tai vaihtoehtoisesti asiakkaalle voidaan tarjota osoitepohjaisesti rajoitettu internetyhteys vain portaaliin ja mahdollisesti palveluntarjoajien sivuille.

18 Työryhmäraportti 1/ (32) 8 VERKKOSKENAARIOT Tässä luvussa kuvataan verkkoon liittymiseen ja palveluntarjontaan liittyviä kysymyksiä ja reunaehtoja erilaisissa verkkoskenaarioissa. Liitteellä 1 esitetään erilaisia verkkomalleja, mallien erityispiirteitä sekä näistä aiheutuvia haasteita verkko-operaattorin näkökulmasta. Kuten kuvausten perusteella on havaittavissa, erilaiset verkkoskenaariot asettavat hyvin erilaisia haasteita palveluiden saatavuudelle ja tarjonnalle ja siten myös tasapuolisen pääsyn mallin soveltamiselle. Pienissä kyläverkoissa haasteena on tyypillisesti etenkin verkkojen pieni koko ja sijainti. Tämän vuoksi verkkoihin on ollut vaikeaa saada palveluntarjoajia tai verkkoja on ollut jopa vaikeaa saada yhdistettyä muihin yleisiin viestintäverkkoihin. Tasapuolisen pääsyn mallin ja tässä raportissa esitettyjen suositusten soveltaminen pitäisi helpottaa palveluiden tuotteistusta näissä verkoissa lisäten myös verkkojen kiinnostavuutta palveluntarjoajien silmissä. Lisäksi suositusten soveltamisen pitäisi helpottaa näiden verkkojen liittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja sitä kautta laajempaan palveluntarjontaan. Pienten verkkojen muodostamassa verkostossa Tasapuolisen pääsyn mallin soveltaminen tuo vielä selvempiä etuja. Verkkoriippumattoman hinnoittelun lisäksi palveluntarjoajille on mahdollista tarjota muitakin verkkoriippumattomia rajapintoja esimerkiksi palveluiden provisioinnissa, viankorjauksessa ja laskutuksessa. Tasapuolisen pääsyn malli on helposti sovellettavissa myös perinteisten teleyritysten verkoissa. Mallin käyttöönotto vaatii kuitenkin nykyisen ansaintalogiikan muuttamista. Tasapuolisen pääsyn mallin ajatuksenahan on kilpailun siirtyminen verkkokilpailusta palvelukilpailuksi, minkä voisi kuvitella hyödyttävän pitemmän päälle niin verkko-operaattoreita kuin palveluntarjoajiakin. Oleellista mallin soveltamisessa on kuitenkin kaikkien palveluntarjoajien tasapuolinen kohtelu sekä kustannusten läpinäkyvyys.

19 Työryhmäraportti 1/ (32) 9 TEKNINEN VERKKOTOTEUTUS Tässä luvussa on kuvattu FTTH-työryhmän määrittelemät käytännöt ja suositukset FTTH- ja FTTB -laajakaistaliittymien tarjonnassa sovellettavista käytännöistä ja teknisistä rajapinnoista. Annetut suositukset käsittelevät ensisijaisesti verkko-operaattorin (VO) ja palveluntarjoajien välistä operaattorirajapintaa ja näin ollen VO:n verkon sisällä myös muut tekniset toteutukset (esimerkiksi GPON ja MPLS) ovat mahdollisia. Työryhmän antamat suositukset perustuvat Laajakaistayhteyksien operaattorirajapinnat - työryhmän vuonna 2004 määrittelemään ja xdsl-verkoissa käytössä olevaan L2- operaattorirajapintaan, joka on kuvattu Viestintäviraston työryhmäraportissa 7/2004 [2]. Samassa raportissa on kuvattu lyhyesti myös Ethernet-tekniikkaa ja sillä toteutettua operaattorirajapintaa. Vuokratuoterajapinnaksi on valittu Ethernet, sillä tämä vastaa nykyisissä xdsl-verkoissa käytössä olevaa tekniikkaa ja vaatii siten vain pieniä muutoksia olemassa oleviin prosesseihin ja liityntätapoihin. Työryhmä on päättänyt suositella VLAN-rajapintaa, sillä sen on arvioitu olevan parempi ratkaisu tähän tarkoitukseen kuin Point-to-Point Protocol over Ethernet (PPPoE). Tärkeimmät tekijät tähän ratkaisuun ovat seuraavat: PPPoE:n käytöstä ollaan luopumassa sillä asiakkaille halutaan tarjota palveluita ilman kirjautumista ja näin helpottaa asiakaspäätelaitteen käyttöä. PPPoE ei sovi kovin hyvin ryhmälähetysten jakeluun. Työryhmä on tunnistanut, että myöskään L2 VLAN -rajapinta ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta raportin julkaisuhetkellä parempaa ratkaisua ei ollut yleisesti käytettävissä. Työryhmän näkemyksen mukaan vuokratuoterajapinta voi olla tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa tulevaisuudessa L3-tasolla, mutta kuten sanottua, ratkaisu vaatii vielä kehitystä. Työryhmän näkemyksen mukaan L2-verkkototeutuksen aiheuttamia rajoituksia voidaan poistaa myös käyttämällä reitittäviä asiakaspäätelaitteita, mutta tämä nostaa päätelaitteiden hintaa ja lisää myös hieman ratkaisun monimutkaisuutta. Työryhmän näkemyksen mukaan tällainen kehitys olisi kuitenkin tarpeen, sillä tässä kuvatussa verkkototeutuksessa jokaisen palveluntarjoajan palvelut on kytkettävä kukin omaan porttiinsa, mikä rajoittaa mm. niiden käyttöä samoilta päätelaitteilta tai samassa sisäverkossa. Optisten liityntäverkkojen kuitutoteutuksia käsitellään tarkemmin Viestintäviraston työryhmäraportissa 1/2006 Optiset liityntäverkot [4]. Ethernet-verkkojen tietoturvaa tullaan käsittelemään määräyksessä 13 ja määräyksen 28G/2010 M MPS-dokumentissa, joten asiaa ei käsitellä tarkemmin tässä luvussa. 9.1 Palveluiden toteutus FTTH-verkossa FTTH-ratkaisussa kuituyhteys ulottuu liityntäsolmusta tilaajan huoneistoon asti. Rivi- ja kerrostaloissa VO:n kuitu päätetään talojakamoon, josta optinen yhteys jatkuu kiinteistön nousukaapelointina (kiinteistön sisäverkkona) kotijakamoon. Kotijakamo on huoneiston jakamo, johon päätetään nousu- sekä kotikaapelointi ja sijoitetaan kodin tietoliikennepalveluiden edellyttämät aktiivilaitteet, kuten esimerkiksi optinen verkkopääte. Pientaloissa talojakamo toimii samalla kotijakamona, jolloin VO:n kuitu jatkuu liityntäsolmulta pientaloon asti. Valitussa verkkototeutuksessa jokainen palveluntarjoaja tuodaan asiakaspäätelaitteelle omassa VLANissaan ja tämä VLAN-ohjataan asiakaspäätelaitteessa kuvan 3 mukaisesti tiettyyn porttiin. Portit voidaan kytkeä kiinteästi johonkin haluttuun VLANiin tai ne voidaan konfiguroida etähallinnan avulla. Verkko-operaattori vastaa siis VLANien hallinnasta ja siten myös palveluiden provisioinnista. Asiaa on käsitelty tarkemmin luvussa 9.3 Työryhmän suositukset palveluntarjoajarajapinnan teknisestä verkkototeutuksesta.

20 Työryhmäraportti 1/ (32) Kuva 3: Tasapuolisen pääsyn mallin toteutus FTTH-verkossa FTTH-verkoissa palveluntarjoajan ja verkko-operaattorin välinen luovutusrajapinta asiakkaan päässä on asiakaspäätelaitteen Ethernet-portti. Tämä on tarpeen, jotta verkko-operaattori voi huolehtia palveluiden provisioinnista oikeisiin portteihin. Aihetta on käsitelty tarkemmin luvussa 9.2. Lisäksi näin vältytään erilaisten liittimien ja optiikoiden aiheuttamilta ongelmilta ja näin rajapinta on riippumaton siitä käytetäänkö aktiivista vai passiivista ratkaisua (Ethernet vs. PON). 9.2 Palveluiden toteutus FTTB-verkossa FTTB-ratkaisussa verkko-operaattorin kuitu tuodaan kiinteistön talojakamoon, jossa liitytään kiinteistön sisäverkkoon. Talojakamossa sijaitsevat kiinteistön aktiivilaitteet. Kiinteistön sisäverkko on toteutettu joko perinteisellä puhelinkaapeloinnilla, yleiskaapeloinnilla (esim. CAT5/6), valokuiduilla tai näiden yhdistelmällä. FTTB-verkoissa tasapuolinen pääsy -mallin toteuttamiseen pätevät pääsääntöisesti samat vaatimukset kuin FTTH-verkkoihin. Oikeastaan ainoa ero on se, että kuituyhteys on päätetty jo kiinteistön talojakamossa eli päätelaitteen WAN-portti ei ole optinen vaan sähköinen (toteutettu joko Ethernet- tai xdsl-tekniikalla). Tämä on esitetty kuvassa 4. Kuva 4: Tasapuolisen pääsyn mallin toteutus FTTB-verkossa Puhelinkaapeloitujen kiinteistöjen talojakamoon asennetaan yleensä pieni laajakaistakeskitin (DSLAM), josta tarjotaan yhteydet huoneistoihin käyttäen nykyisin ADSL2+ tai VDSL2 -tekniikkaa. ADSL2+ -tekniikkaa käyttäen päästään tyypillisesti maksimissaan 24M/3M-liittymänopeuksiin ja VDSL2-tekniikkaa käyttäen jopa yli 100M symmetrisiin liittymänopeuksiin. Huoneistoihin tarvitaan myös aina päätelaite (DSL-modeemi), Yleiskaapeloitujen kiinteistöjen talojakamoon asennetaan yleensä Ethernet-kytkin. Asiakasportit voivat olla esimerkiksi 10/100M tai jopa 10/100/1000M yhteysnopeudet mahdollistavia Ethernet-

Viranomaisnäkökulma. Kansallinen yhteistyö, määräykset ja ohjeet sekä markkinakehitys. Klaus Nieminen

Viranomaisnäkökulma. Kansallinen yhteistyö, määräykset ja ohjeet sekä markkinakehitys. Klaus Nieminen Viranomaisnäkökulma Kansallinen yhteistyö, määräykset ja ohjeet sekä markkinakehitys Klaus Nieminen 8.4.2008 Esityksen sisältö markkinakehitys valokaapeliverkojen vuokratuotteet (FTTH) työryhmä laajakaistan

Lisätiedot

Eurajoen Puhelin Osk. operaattori Metro Ethernet palvelukuvaus

Eurajoen Puhelin Osk. operaattori Metro Ethernet palvelukuvaus 01.01.2014 1(6) Eurajoen Puhelin Osk operaattori Metro Ethernet palvelukuvaus 01.01.2014 1 01.01.2014 2(6) 1. YLEISTÄ...3 2. ETHERNET-LIITÄNTÄ...3 3. OPERAATTORI ETHERNET -LIITTYMÄ...3 4. VERKKOJEN YHTEEN

Lisätiedot

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille

Lisätiedot

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille

Lisätiedot

OPERAATTORILAAJAKAISTA HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015

OPERAATTORILAAJAKAISTA HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015 1 (11) MPY Palvelut Oyj Mikonkatu 16 50100 Mikkeli OPERAATTORILAAJAKAISTA HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015 MPY Palvelut Oyj Y-tunnus 1570688-2 Kotipaikka Mikkeli 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleiskuvaus...

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Hinnasto

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Hinnasto Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Alueverkon Ethernet Hinnasto Voimassa alkaen toistaiseksi 2(5) Alueverkon Ethernet -liittymän kytkentä- ja kk-maksut Tuotenro Alueverkon Ethernet -liittymä 21288 1M/1M

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU

PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU 24.06.2009 1(6) PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU 24.06.2009 1 24.06.2009 2(6) 1. YLEISTÄ... 3 2. ADSL -LIITTYMÄ... 3 3. VERKKOJEN YHTEEN LIITTÄMINEN... 3 4. PÄÄTELAITTEET...

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36 Sivu 1 (9) LL/AJ 21.12.2015 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36 Hinnasto sisältää Länsilinkki Oy:n (Y-tunnus 0853251-1 ja teleyritystunniste 23) vahvistamat televerkko-operaattoripalvelujen

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Anvia Telecom Oy. Operaattori DSL Kuitu -hinnasto

Anvia Telecom Oy. Operaattori DSL Kuitu -hinnasto Teleoperaattorihinnasto Anvia Telecom Oy Operaattori DSL Kuitu -hinnasto Voimassa 1.3.2014 alkaen toistaiseksi Anvia Telecom Oy Anvia Telecom Ab Silmukkatie 6, 65100 Vaasa Cirkelvägen 6, 65100 Vasa Puhelin/Telefon

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Anvia Oyj. Kapasiteettituotteet - hinnasto

Anvia Oyj. Kapasiteettituotteet - hinnasto 1(7) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Kapasiteettituotteet - hinnasto Voimassa 1.1.2010 alkaen toistaiseksi 2(7) SISÄLLYSLUETTELO KAPASITEETTITUOTEHINNASTO... 3 1. SIIRTOVERKON YHTEYDET (TUOTERYHMÄ 1206)...

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT...

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT... PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Palvelun rajoitukset... 2 1.2 Valvonta... 2 1.3 Ylläpito... 2 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Liitäntä... 3 2.2 Nopeusluokat...

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana 140 osallistujaa (+ 27% viime vuodesta) 37% (52) Rakennuttajat 21% (29) Toimittajat (aktiivi / passiivikomponentit) 17% (24) Urakoitsijat (suunnittelu / rakentaminen)

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

LPOnet Oy Ab Operaattori DSL -tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.6.2015 alkaen toistaiseksi

LPOnet Oy Ab Operaattori DSL -tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.6.2015 alkaen toistaiseksi VIITE: Alv 0 % 1/ 11 LPOnet Oy Ab Operaattori DSL -tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.6.2015 alkaen toistaiseksi VIITE: Alv 0 % 2/ 11 SISÄLLYSLUETTELO: 1. LPOnet Oy:n Operaattori DSL laajakaistayhteydet

Lisätiedot

OPERAATTORIHINNASTO JA PALVELUKUVAUS

OPERAATTORIHINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1 HINNASTO OPERAATTORIHINNASTO JA PALVELUKUVAUS 2 HINNASTO Sisällysluettelo 1. Tilaajayhteydet 3 1.1 Tilaajakuituyhteys 3 1.1.1 Tilaajakuituyhteys, pientalo (omakotitalot ja paritalot ja vapaa-ajan kiinteistöt)

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

Operaattorien väliset toimintatavat laajakaistaprosesseissa

Operaattorien väliset toimintatavat laajakaistaprosesseissa Suositus 1 (35) Operaattorien väliset toimintatavat laajakaistaprosesseissa n suosituksia Suositus 2 (35) Sisältö 1 Johdanto... 4 1.1 Prosessien osapuolet... 4 1.2 Suosituksessa käsiteltävät tukkutuotteet...

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

IKAALISTEN-PARKANON PUHELIN OSAKEYHTIÖ. OPERAATTORI xdsl -HINNASTO JA TUOTEKUVAUS

IKAALISTEN-PARKANON PUHELIN OSAKEYHTIÖ. OPERAATTORI xdsl -HINNASTO JA TUOTEKUVAUS 1 (1) IKAALISTEN-PARKANON PUHELIN OSAKEYHTIÖ OPERAATTORI xdsl -HINNASTO JA TUOTEKUVAUS VOIMASSA 22.8.2011 LÄHTIEN Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Kotipaikka: IKAALINEN, Y-tunnus: 0133011-6, Kauppakatu

Lisätiedot

Anvia Oyj. Kapasiteettituotteet - hinnasto

Anvia Oyj. Kapasiteettituotteet - hinnasto 1(8) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Kapasiteettituotteet - hinnasto Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi 2(8) SISÄLLYSLUETTELO KAPASITEETTITUOTEHINNASTO... 3 1. SIIRTOVERKON YHTEYDET (TUOTERYHMÄ 4623)...

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) 1025/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Karijoki

Lisätiedot

JulkICTLab projektien tilannekatsaukset 06/2015

JulkICTLab projektien tilannekatsaukset 06/2015 JulkICTLab projektien tilannekatsaukset 06/2015 Hallinnon karttapalvelu Työn alla / Jatkuu Valmis Tulossa seuraavaksi Projektin sisäinen valmius Palvelun seuraavan version suunnittelu Asennukset Labiin

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI)

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Analyysi 1 (7) Tämä analyysi korvaa Dnro: 28.10.2011 päivätyn analyysin. 14.1.2016 1081/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan

Lisätiedot

KYMP OY. Liityntäverkon vuokrahinnasto teleoperaattoreille

KYMP OY. Liityntäverkon vuokrahinnasto teleoperaattoreille KYMP OY Liityntäverkon vuokrahinnasto teleoperaattoreille 2 (8) Sisältö KYMP OY... 1 1. NORMAALI TILAAJAYHTEYS PUHEKÄYTTÖÖN (O.)... 3 2. TILAAJAYHTEYDEN RINNAKKAISKAISTA... 3 3. TILAAJAYHTEYDEN RINNAKKAISKAISTA

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) 556/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) Markkina-analyysi koskee Kainuun maakuntayhtymän ilmoittamaa hankealuetta, joka kattaa koko Sotkamon kunnan.

Lisätiedot

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Tavoitettavuusasetusten hallinta Oma Elisa -käyttöliittymällä Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin.

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

Operaattori DSL tuotekuvaus ja hinnasto

Operaattori DSL tuotekuvaus ja hinnasto 1 Vaasan Läänin Puhelin Oy Operaattori DSL tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.9.2007 alkaen toistaiseksi Seinäjoki Vaasa Vasa Postiosoite Postadress Puskantie 18 Silmukkatie 6 Cirkelvägen 6 Vaasan Läänin

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste)

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Elisa Oyj:n Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Voimassa 1.7.2006 alkaen Hinnaston yleiset ehdot 1. Oikeus hintojen muutoksiin pidätetään. 2. Hinnastossa mainitut maksut ovat

Lisätiedot

LIITTYMÄHINNASTO kotitalouksille, vapaa-ajan asunnoille ja yrityksille sekä paritaloihin

LIITTYMÄHINNASTO kotitalouksille, vapaa-ajan asunnoille ja yrityksille sekä paritaloihin Voimassa 1.9.2016 alkaen toistaiseksi. Hinnat koskevat Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n verkkoa ja palveluita. Oikeudet hinnan muutoksiin pidätetään. Hintamuutokset ilmoitetaan osoitteessa www.ksvv.fi.

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

Sähköinen rajapinta Urakoitsijan näkökulmasta Verkonrakennuttaja- ja verkostourakointipäivät / Esa Peura

Sähköinen rajapinta Urakoitsijan näkökulmasta Verkonrakennuttaja- ja verkostourakointipäivät / Esa Peura Sähköinen rajapinta Urakoitsijan näkökulmasta Asiakkaat Sähköverkkoyhtiöt Elenia Oy, Fortum Sähkönsiirto, Herrfors, EON Kainuun Sähköverkko Oy, Savon Voiman Verkko Oy, Oulun Seudun Sähköverkkopalvelut

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallinen palveluväylä JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallisen palveluväylän yleiskuva Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2014) -päivitys JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara Päivitysluonnoksen valmistelu Työryhmä käynnisti työskentelyn marraskuussa 2012, kokoonpano:

Lisätiedot

Sonera ODSL Ethernet operaattorituote Hinnasto Sonera ODSL Ethernet Operaattorituote. ODSL / ADSL-liittymä. Ethernet-nieluliitäntä

Sonera ODSL Ethernet operaattorituote Hinnasto Sonera ODSL Ethernet Operaattorituote. ODSL / ADSL-liittymä. Ethernet-nieluliitäntä Sonera ODSL Ethernet operaattorituote Hinnasto 01.08.2013 Sonera ODSL Ethernet Operaattorituote Kaikki seuraavassa esitetyt hinnat on ilmoitettu ilman arvonlisäveroa. Lopullisiin hintoihin lisätään kulloinkin

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON SUOSITUS TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYÄ KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMISESTA

VIESTINTÄVIRASTON SUOSITUS TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYÄ KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMISESTA 24.11.2004 VIESTINTÄVIRASTON SUOSITUS TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYÄ KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMISESTA SUOSITUS 308/2004 S 1 (5) Julkaisija Tekijät KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 24.11.2004 Asiakirjan

Lisätiedot

Jarno Laitinen. Puheenjohtaja

Jarno Laitinen. Puheenjohtaja Jarno Laitinen Puheenjohtaja Yleistä Perustettu 26.9.2001 Jäseniä 73 Missio Edistämme laajakaistaisten yhteyksien rakentamista Suomessa. Tasavertainen tietoyhteiskuntakehitys on tehtävämme. Lisää meidän

Lisätiedot

LIITTYMÄHINNASTO kotitalouksille, vapaa-ajan asunnoille ja yrityksille sekä paritaloihin

LIITTYMÄHINNASTO kotitalouksille, vapaa-ajan asunnoille ja yrityksille sekä paritaloihin HINNASTO Voimassa 1.9.2016 alkaen toistaiseksi. Hinnat koskevat Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n verkkoa ja palveluita. Oikeudet hinnan muutoksiin pidätetään. Hintamuutokset ilmoitetaan osoitteessa www.ksvv.fi.

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Elisa teema-aamu 08.02.2005

Elisa teema-aamu 08.02.2005 Elisa teema-aamu 08.02.2005 Elisa työministeriön tietoliikennepalveluiden kokonaistoimittaja Petri Heino senior account manager Elisa Oyj Visio 2010 Suomi on osaamiseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

LPOnet Oy Ab Ethernet-access yhteydet voimassa 1.10.2013 alkaen toistaiseksi

LPOnet Oy Ab Ethernet-access yhteydet voimassa 1.10.2013 alkaen toistaiseksi ETH.HINNASTO 1/ 5 LPOnet Oy Ab Ethernet-access yhteydet voimassa 1.10.2013 alkaen toistaiseksi ETH.HINNASTO 2/ 5 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Saatavuusalue. 2. Operaattori Ethernet-access yhteydet tuotekuvaus

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Taloyhtiöinfo. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy

Taloyhtiöinfo. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Taloyhtiöinfo Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Taloyhtiöinfo 1 Sisältö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Tuotteet taloyhtiöille Valokuituliittymän hinta Internetpalvelut Valokuitu palvelujen mahdollistajana

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi JHS166:n uudistus ja lopputulokset JUHTA 11.12.2014 Raimo Porttikivi JHS166 uudistamisen työryhmä Raimo Porttikivi, pj Tommi Nordberg, puolustusministeriö Harri Eskola, Tekes Matti Lisitsin, Maanmittauslaitos

Lisätiedot

1 (2) Hyvä alueen asukas, Kaisanet Oy aloittaa valokuituverkkojen rakentamisen yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa asuinalueellanne kesällä 2011. Rakentaminen on osa valtakunnallista Laajakaista 2015 -hanketta.

Lisätiedot

Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa /9520/ päivätyn markkina-analyysin

Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa /9520/ päivätyn markkina-analyysin Analyysi 1 (6) Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 4.4.2016 1071/9520/2011 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KYMENLAAKSO HANKEALUE 31 (KOUVOLA)

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet. Viestintäviraston suosituksia 208/2015. Suositus 1 (25) 208/2015 27.3.2015

Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet. Viestintäviraston suosituksia 208/2015. Suositus 1 (25) 208/2015 27.3.2015 Suositus 1 (25) Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet n suosituksia Suositus 2 (25) 1 Johdanto... 3 2 Suosituksessa käsiteltävät tukkutuotteet... 4 2.1 Bitstream... 4 2.2 Operaattori Ethernet... 5 3 Bitstream...

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO 1 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO Hinnasto sisältää Ikaalisten- Parkanon Puhelin Osakeyhtiön vahvistamat televerkko-operaattoripalvelujen maksut. Hinnaston maksut kattavat myös Yhtiön televerkkoihin

Lisätiedot

TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYSPALVELUT OPERAATTOREILLE HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015

TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYSPALVELUT OPERAATTOREILLE HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015 1 (7) MPY Palvelut Oyj Mikonkatu 16 50100 Mikkeli TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYSPALVELUT OPERAATTOREILLE HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015 MPY Palvelut Oyj Y-tunnus 1570688-2 Kotipaikka Mikkeli Sisällysluettelo

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Palvelukuvaus Vaihtotilaus Versio: 1.0 9.4.2015

Palvelukuvaus Vaihtotilaus Versio: 1.0 9.4.2015 PALVELUKUVAUS 1 (8) Palvelukuvaus Vaihtotilaus Versio: 1.0 PALVELUKUVAUS 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vaihtotilaus prosessin osapuolet... 3 3 Vaihtotilauksen tekeminen DNA:lle... 3 4 Vaihtotilauksen

Lisätiedot

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20. Vyöhyke 0A (Pääkaupunkiseutu)

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20. Vyöhyke 0A (Pääkaupunkiseutu) 1(6) Elisa Operaattorilaajakaistapalvelut Operaattorilaajakaista Kertamaksu Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20 Lisäpalvelut Kertamaksu Tilaajayhteyden

Lisätiedot

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20 1(6) Elisa Operaattorilaajakaistapalvelut Operaattorilaajakaista kertamaksu Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20 Kertamaksut Tilaajayhteys 2-johdin kytkentä

Lisätiedot

LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo

LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo Yrityksen nimi LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Yhtiömuoto Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus 01395577 Osoite Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo n tyyppi aloitettu

Lisätiedot

Anvia Oyj. Kapasiteettituotteet - hinnasto

Anvia Oyj. Kapasiteettituotteet - hinnasto 1(6) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Kapasiteettituotteet - hinnasto Voimassa 1.2.2014 alkaen toistaiseksi 2(6) SISÄLLYSLUETTELO KAPASITEETTITUOTEHINNASTO... 3 1. SIIRTOVERKON YHTEYDET (TUOTERYHMÄ 4623)...

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA

VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA Menthal Capital Care tarjosi Hämeenlinnalle mahdollisuutta kehittää sähköistä palveluaan psykososiaalisten palveluiden

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen JulkICTLab-projektihakemus v0.4 2 (6) DOKUMENTINHALLINTA Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt VERSION HALLINTA versionro mitä tehty pvm/henkilö v0.4 3 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20. Vyöhyke 0A (Pääkaupunkiseutu)

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20. Vyöhyke 0A (Pääkaupunkiseutu) 1(6) Elisa Operaattorilaajakaistapalvelut Operaattorilaajakaista Kertamaksu Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20 Lisäpalvelut Kertamaksu Tilaajayhteyden

Lisätiedot

Tilaajayhteyksien ja bitstream-tuotteiden syrjimättömyys

Tilaajayhteyksien ja bitstream-tuotteiden syrjimättömyys Raportti 1 (13) Tilaajayhteyksien ja bitstream-tuotteiden syrjimättömyys Syrjimättömyystyöryhmän raportti Raportti 2 (13) Sisältö 1 Syrjimättömyystyöryhmän tarkoitus ja tehtävät... 3 2 Syrjimättömyyssuositus

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

Anvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus

Anvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus Teleoperaattoripalvelut Anvia Telecom Oy Alueverkon Ethernet Voimassa 20.2.2017 alkaen toistaiseksi Anvia Telecom Oy Anvia Telecom Ab Silmukkatie 6, 65100 Vaasa Cirkelvägen 6, 65100 Vasa Puhelin/Telefon

Lisätiedot

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Mikko Kurtti toimitusjohtaja, CEO Kaisanet Oy mikko.kurtti@kaisanet.fi 044 7344 240 22.4.2016 Kurtti Mikko 1 Omistus ja hallinto Kaisanet Oy jatkaa

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot