Open Access -pilotin loppuraportti 1/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Open Access -pilotin loppuraportti 1/2010"

Transkriptio

1 Open Access -pilotin loppuraportti 1/2010

2 Työryhmäraportti 1/ (32) Julkaisija Viestintävirasto Tekijät Open Access (OA) -pilottityöryhmä yhteistyössä Valokaapeliverkkojen vuokratuotteet (FTTH) -työryhmän kanssa Asiakirjan nimi Open Access -pilotin loppuraportti KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä Asiakirjan laji Työryhmäraportti Toimeksiantaja Viestintävirasto Tiivistelmä Tässä raportissa kuvataan Open Access -pilottityöryhmän ja FTTH-työryhmän näkemykset sekä suosituksia tasapuolinen pääsy -mallin toteuttamisesta keskittyen etenkin valokaapeliverkkojen erityiskysymyksiin. Tässä raportissa julkaistaan: Open Access -pilottityöryhmän laatima yksityiskohtaisempi kuvaus, analyysi ja suosituksia tasapuolisen mallin toteuttamisesta, Open Access -pilottien lyhyet kuvaukset sekä piloteista saadut kokemukset sekä FTTH-työryhmän laatimat suositukset tasapuolisen pääsyn palveluiden toteuttamisesta FTTH- ja FTTB-verkoissa. Työryhmien työhön on osallistunut 65 henkilöä 40 organisaatiosta: Klaus Nieminen (OA-pilottityöryhmän ja FTTH-työryhmän pj.) (Viestintävirasto), Heidi Kivekäs (OA-pilottityöryhmän siht. ja FTTH-työryhmän vt.siht.) (Viestintävirasto), Jarna Hälinen (FTTH-työryhmän siht.) (Viestintävirasto), Jyrki Aarnio (Lohjan Kuitua Oy), Markus Ahokangas (Pohjanmaan Puhelin Oy), Janne Ahola (Onninen Teletekno), Veijo Blom (Maxisat-Yhtiöt Oy), Andreas Ek (Dynamo Net Oy), Ulf Grindgärds (Pohjanmaan liitto), Kenneth Grönroos (TDC Oy), Ari Harjula (TeliaSonera Finland Oyj), Timo Heiskala (Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä), Timo Hopponen (Mikkelin Puhelin), Tauno Hovatta (STUL), Fredrik Husberg (TVkaista Oy), Matti Hätönen (K&K Active Oy), Heikki Ilo (TeliaSonera Finland Oyj), Jukka Kantinkoski (Elisa Oyj), Timo Kievari (Liikenne- ja viestintäministeriö), Sami Kilkkilä (Viestintävirasto), Jorma Kohonen (Verkko-osuuskunta Kajo), Pasi Kärkkäinen (Tietokartano Oy), Pekka Laakkonen (SW Television/Welho), Kaisa Laitinen (Liikenne- ja viestintäministeriö), Jukka-Pekka Laulajainen (VVT), Anne-Mari Leppinen (Suupohjan Seutuverkko Oy), Nalle Lindström (Nordic LAN & WAN Communication Oy), Petri Naukkarinen (Verkko-osuuskunta Kuuskaista/6NET), Seppo Nieminen (Digita Oy), Jari Nikko (Anvia), Sari Niskanen (Kainuun Puhelinosuuskunta), Kenneth Nylund (Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy), Krister Palmén (Elisa Oyj), Jukka Palonen (Suupohjan Seutuverkko Oy), Päivi Peltola-Ojala (Viestintävirasto), Tuija Riukulehto (Osuuskunta Keskikaista), Torsti Ruokoski (TeliaSonera Finland Oyj), Osmo Ruuska (TeliaSonera Finland Oyj), Antero Saarinen (Viestintävirasto), Sami Salmi (K&K Active Oy), Reijo Salminen (Mobile Open Access Systems M-OAS Oy), Antti Salonen (Elisa Oyj), Aatu Samppala (Suupohjan Seutuverkko Oy), Tuomas Seppälä (Digita Oy), Kreetta Simola (Liikenne- ja viestintäministeriö), Mika Sinkkonen (K&K Active Oy), Seppo Sirola (Net-S Oy), Anneli Siukola (TeliaSonera Finland Oyj), Kaj Söderman (Saaristoverkot Oy), Harri Taivassalo (Pohjanmaan Puhelin Oy), Tomas Tallkvist (Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy), Simo Tanner (Suomen Kuntaliitto), Jarmo Tervo (Mikkelin Puhelin), Hannu Tiainen (Blue Lake Communications Oy), Jussi Tiensuu (Forssan Seudun Puhelin), Tomi Tuhkanen (Mikkelin Puhelin), Jouni Tuomala (DNA Oy), Klaus Varis (DNA Oy), Tapio Venäläinen (K&K Active Oy), Jouko Viitanen (Finnet Focus Oy), Jari Virtanen (TeliaSonera Finland Oyj), Kimmo Vornanen (Elisa Oyj), Kari Vuorinen (Gridit Oy), Heikki Winberg (Espoon Taloyhtiöverkot) ja Pekka Ylinikkilä (Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy). Avainsanat tasapuolinen pääsy, open access, FTTH ja FTTB Sarjan nimi Viestintäviraston julkaisuja Kokonaissivumäärä 32 Jakaja Viestintävirasto Kieli suomi Hinta 7,50 Kustantaja Viestintävirasto Luottamuksellisuus julkinen Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti PL 313 Itämerenkatu 3 A HELSINKI HELSINKI Telekopio Kotisivu Y-tunnus

3 Työryhmäraportti 1/ (32) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TASAPUOLISEN PÄÄSYN MALLIN YLEISKUVAUS MÄÄRITELMÄT Internet-malli Internet-yhteyspalvelu Tasapuolisen pääsyn malli (Open Access -malli) Tasapuolisen pääsyn verkko (Open Access -verkko) Palvelu Palveluiden koostaja Palveluntarjoaja Provisiointi Verkkoliityntä Verkko-operaattori Verkkoriippumattomat palvelut Verkkoriippumaton palveluportaali TASAPUOLISEN PÄÄSYN PILOTOINTI FIONETS Pilotin kuvaus Pilottikokemukset NETIXOPEN Pilotin kuvaus Pilottikokemukset TASAPUOLISEN PÄÄSYN PALVELUMALLIT Ansaintalogiikka ja rahavirrat Vastuurajapinnat Palveluiden valinta ja provisiointi VERKKOSKENAARIOT TEKNINEN VERKKOTOTEUTUS Palveluiden toteutus FTTH-verkossa Palveluiden toteutus FTTB-verkossa Työryhmän suositukset palveluntarjoajarajapinnan teknisestä verkkototeutuksesta TASAPUOLINEN PÄÄSY JA BITSTREAM LYHENNELUETTELO VIITTEET LIITTEET...29 LIITE 1: Pieni kyläverkko LIITE 2: Pienten verkkojen muodostama verkosto LIITE 3: Perinteisen teleyrityksen rakentama valokaapeliverkko... 30

4 Työryhmäraportti 1/ (32) 1 JOHDANTO Suomalaisten viestintämarkkinoiden jatkuva kehitys kohti erilaisten viestintäverkkojen hyödyntämistä ja moninaista viestintäpalvelujen tarjontaa luo tarpeen kehittää uusia, niin käyttäjä- kuin toimijalähtöisiä, viestintämarkkinoiden toimintamalleja. Esimerkiksi valokuiduilla toteutettujen tilaajayhteyksien määrä on kasvanut tasaisesti. Valokaapeliverkoissa palveluoperaattoreille tarjottavat vuokratuotteet eivät kuitenkaan ole vielä vakiintuneet, eikä alalle ole vielä muodostunut selkeitä käytäntöjä tai malleja palvelujen tarjontaan. Aiheeseen liittyvää määrittelytyötä on tehty muun muassa seuraavissa kahdessa Viestintäviraston työryhmässä: Valokaapeliverkkojen vuokratuotteet (FTTH) -työryhmä: Viestintävirasto perusti työryhmän teleyrityksiltä saatujen ehdotusten perusteella määrittelemään FTTHja FTTB-laajakaistaliittymien tarjonnassa sovellettavia käytäntöjä ja teknisiä rajapintoja. Open Access -pilottityöryhmä: Viestintävirasto perusti työryhmän syyskuussa 2008 määrittelemään ja testaamaan kansallista open access -mallia sekä raportoimaan tuloksista Liikenne- ja viestintäministeriön asettamalle Laajakaistan kehittämistyöryhmälle. Tehdyn työn tulokset julkaistaan kahdessa erillisessä raportissa. Ensimmäisessä raportissa julkaistaan tasapuolisen pääsyn mallin yleiskuvaus [1]. Raportissa kuvataan tasapuolisen pääsyn mallin pääperiaatteet sekä annetaan mallia koskevia soveltamisohjeita. Kuvaus on kirjoitettu tarkoituksella yleisellä tasolla, jotta se on sovellettavissa hyvinkin erilaisissa verkoissa ja palveluissa. Tämän loppuraportin tarkoituksena taas on tarkastella aihetta ja sen taustoja edellistä syvällisemmin keskittyen samalla etenkin valokaapeliverkkojen (FTTH, FTTB) erityiskysymyksiin. Tässä raportissa julkaistaan: Open Access -pilottityöryhmän laatima yksityiskohtaisempi kuvaus, analyysi ja suosituksia tasapuolisen mallin toteuttamisesta, Open Access -pilottien lyhyet kuvaukset sekä piloteista saadut kokemukset sekä FTTH-työryhmän laatimat suositukset tasapuolisen pääsyn palveluiden toteuttamisesta FTTH- ja FTTB-verkoissa. Alla esitetään lyhyt kuvaus eri lukujen tarkemmasta sisällöstä: Luku 2 Tasapuolisen pääsyn mallin yleiskuvaus: Tässä luvussa kuvataan lyhyesti Tasapuolisen pääsyn mallin pääperiaatteet. Luku 3 Määritelmät: Tässä luvussa avataan tarkemmin Tasapuolisen pääsyn mallin kannalta oleelliset määritelmät. Luku 4 Tasapuolisen pääsyn pilotointi: Tässä luvussa käydään läpi Tasapuolisen pääsyn mallin pilotointia ja pilotoinnin taustoja. Luku 5 FIONETS: Tässä luvussa kuvataan ensimmäinen pilottihanke sekä käydään läpi pilotista saatuja kokemuksia. Luku 6 NetixOpen: Tässä luvussa kuvataan toinen pilottihanke sekä käydään läpi pilotista saatuja kokemuksia. Luku 7 Tasapuolisen pääsyn Palvelumallit: Tässä luvussa käsitellään tarkemmin Tasapuolisen pääsyn mallin soveltamista ja erilaisia palvelumalleja sekä kuvataan Open Access -pilottityöryhmän näistä antamat suositukset. Luku 8 Verkkoskenaariot: Tässä luvussa esitellään 3 työryhmän tunnistamaan erilaista verkkoskenaariota sekä näiden Tasapuolisen pääsyn mallin soveltamiselle asettamia erityishaasteita. Luku 9 Tekninen verkkototeutus: Tässä luvussa kuvataan Tasapuolisen pääsyn mallin tekninen verkkototeutus FTTH- ja FTTB-verkoissa sekä FTTH-työryhmän L2-operaattorirajapinnasta antamat tarkemmat tekniset suositukset. Luku 10 Tasapuolinen pääsy ja bitstream: Tässä luvussa kuvataan lyhyesti bitstreampalvelun tarjontaa tasapuolisen pääsyn verkossa.

5 Työryhmäraportti 1/ (32) 2 TASAPUOLISEN PÄÄSYN MALLIN YLEISKUVAUS Tasapuolisen pääsyn malli on määritelty Viestintäviraston työryhmäraportissa Tasapuolinen pääsy - suomalainen Open Access -malli [1]. Mallin pääperiaatteet on esitetty lyhyesti myös tässä luvussa. Tasapuolisen pääsyn mallilla tarkoitetaan sitä, että verkossa toimivien palveluntarjoajien (PO) palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien asiakkaiden käytettävissä riippumatta esimerkiksi liittymän Internet-yhteyspalveluntarjoajasta. Toisin sanoen verkko-operaattori (VO) tarjoaa asiakkaille liittymää verkkoonsa, jonka kautta asiakkaan on mahdollista hankkia samanaikaisesti palveluita useilta eri palveluntarjoajilta. Asiaa kuvaavat seuraavat esimerkit: 1. Asiakas hankkii VO:lta verkkoliitynnän eli yhteyden VO:n verkkoon 2. Asiakas voi hankkia PO1:ltä kunnan etälääkäripalvelun ja PO2:lta IPTV-palvelun ilman, että asiakas hankkii itselleen Internet-yhteyttä. 3. Asiakas voi hankkia edellisten palveluiden lisäksi toisen IPTV-palvelun PO3:lta. 4. Asiakas voi hankkia edellisten palveluiden lisäksi Internet-yhteyden PO4:lta. Tasapuolisen pääsyn -mallissa verkko-operaattorin tarjoama verkkoliityntä erotetaan omaksi palvelukomponentikseen. Perinteisestä palveluiden toteutusmallista poiketen tasapuolisen pääsyn mallissa asiakkaalla on siis oletusarvoisesti asiakassuhde myös verkko-operaattoriin valitsemiensa palveluntarjoajien lisäksi. Varsinaiset palvelut toimitetaan asiakkaalle verkko-operaattorin tarjoaman verkkoliitynnän avulla, jolloin asiakkaat voivat valita haluamansa palvelut keneltä tahansa palveluntarjoajalta. Verkkooperaattori voi tarjota palveluntarjoajille liitynnän lisäksi myös muita lisäpalveluita. Palveluidentarjontaa, asiakkuussuhteita ja rahavirtoja on havainnollistettu kuvassa 1. Palvelut Asiakas Verkkoliityntä Palveluntarjoajat rahavirrat Liityntä ja muut mahdolliset tukkupalvelut Verkko-operaattori Kuva 1: Periaatekuva tarjotuista palveluista, asiakkuussuhteista ja rahavirroista. Tasapuolisen pääsyn mallin etuna on alan kilpailun siirtyminen tietyllä maantieteellisellä alueella viestintäverkoista viestintäpalveluihin. Mallin käyttöönotolla voidaan lisätä verkoissa olevaa palvelutarjontaa ja käyttäjien valinnanvaraa sekä vähentää päällekkäisiä verkkoinfrastruktuurin investointeja ja parantaa tukkuhintojen läpinäkyvyyttä.

6 Työryhmäraportti 1/ (32) 3 MÄÄRITELMÄT Tässä luvussa kuvataan raportissa käytetyt peruskäsitteet. Mallin rahavirtoja ja ansaintalogiikkaa käsitellään tarkemmin luvussa 7 Tasapuolisen pääsyn palvelumallit. 3.1 Internet-malli Internet-mallissa palvelut toimivat asiakkaan Internet-yhteyden yli, joten palveluntarjoajalla ei ole liiketoimintasuhdetta verkko-operaattoriin tai Internet-yhteyspalvelun tarjoajaan. Esimerkkejä tällaisista Internet-mallin mukaisista palveluista ovat Skype 1 ja Apple TV 2. Internet-mallissa palvelut toimivat niin sanotulla best effort -periaatteella, eli mallin mukaisesti toimiville palveluille ei taata toimivuutta tai laatua. Internet-mallissa palveluntarjoaja voi tarjota palveluitaan helposti kenelle tahansa. Malli on käytettävissä kaikissa verkkototeutuksissa ja se toimii parhaiten pientä kaistaa vaativille ja eireaaliaikaisille sovelluksille. Sekä palveluiden reaaliaikaisuus että niiden tarvitsema tiedonsiirtokapasiteetti lisäävät laatuongelmien todennäköisyyttä ja määrää. Huomioitavaa on, että koska Internet-malli on helppo palveluntarjoajien kannalta, tasapuolisen pääsyn mallin on tarjottava Internet-malliin nähden palveluntarjoajille selvää hyötyä, jotta palvelut kannattaa tuoda verkko-operaattorin verkkoon. 3.2 Internet-yhteyspalvelu Internet-yhteyspalvelulla tarkoitetaan yhteyttä asiakkaan päätelaitteelta julkiseen Internetiin. Internet-yhteyspalvelulla tarkoitetaan pelkkää yhteyttä ja sen ominaisuuksia (esim. kiinteä/dynaaminen IP-osoite), eikä se sisällä liittymän päällä tarjottavia liittymän tyypillisiä oheispalveluja kuten sähköpostipalvelua tai kotisivutilaa. 3.3 Tasapuolisen pääsyn malli (Open Access -malli) Tasapuolisen pääsyn mallilla tarkoitetaan sitä, että verkossa toimivien palveluntarjoajien palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien asiakkaiden käytettävissä riippumatta esimerkiksi liittymän Internetyhteyspalveluntarjoajasta. Toisin sanoen verkko-operaattori tarjoaa verkon asiakkaille liittymän, jonka kautta asiakkaan on mahdollista ostaa samanaikaisesti palveluita useilta eri palveluntarjoajilta. Tasapuolisen pääsyn mallin kannalta oleellista on etenkin edellä mainittu verkkoliitynnän erottaminen omaksi palvelukomponentikseen. Perinteisestä palveluiden toteutusmallista poiketen tasapuolisen pääsyn mallissa asiakkaalla voi olla asiakassuhde myös verkko-operaattoriin valitsemiensa palveluntarjoajien lisäksi. 3.4 Tasapuolisen pääsyn verkko (Open Access -verkko) Tasapuolisen pääsyn verkolla tarkoitetaan joko yksittäistä tasapuolisen pääsyn mallin mukaista alueellista verkkoa tai useamman tällaisen verkon muodostamaa kokonaisuutta

7 Työryhmäraportti 1/ (32) 3.5 Palvelu Tasapuolisen pääsyn verkossa tarjottavilla palvelulla tarkoitetaan tasapuolisen pääsyn verkkoon ja verkkoliityntöihin provisioitavia palveluja. Määritelmän ulkopuolelle on rajattu verkkoriippumattomat palvelut (ks. luku 3.11), joita tarjotaan Internet-yhteyden yli. Verrattuna Internet-yhteyden yli tarjottaviin palveluihin tasapuolisen pääsyn mallin etuja ovat mahdollisuus: pitää liikenne verkon sisällä, 3 tarjota tietylle palvelulle kunkin palvelun tarvitsema kapasiteetti erikseen, riippumatta käyttäjän Internet-yhteyden kapasiteetista, taata palveluille helpommin laatutakeita ja määritellä vastuusuhteet selkeästi. Työryhmän tunnistamista palveluista Internet-yhteys on ainoa, joka on pakko tarjota verkkoon "paikallisesti". Tällä tarkoitetaan siis palveluita, joita varten asiakkaalle provisioidaan verkkoon erillinen tiedonsiirtoyhteys sen sijaan, että asiakas käyttäisi ko. palveluita oman internetyhteytensä yli. Muita palveluita, joita voi olla järkevää tarjota suoraan tasapuolisen pääsyn verkossa, ovat esimerkiksi TV- ja puhelinpalvelut, erilaiset asiakasverkkojen yhdistämispalvelut, etälääkäripalvelu ja Supermatrix-konseptin 4 mukaiset palvelut. Paikallisella tarjonnalla (esim. NopolaNews 5 ) tarkoitetaan joko alueellista tai koko verkoston alueella toimivaa palvelua. Oleellista myös tämän määritelmän kannalta on se, että palveluita tarjotaan suljetussa verkossa, eikä Internet-yhteyden yli. 3.6 Palveluiden koostaja Tasapuolisen pääsyn mallissa palveluiden (ks. luku 3.5) ja verkkoriippumattomien palveluiden (luku 3.11) koostaminen (agregointi) on erotettu eri rooleihin, joita ovat palveluiden koostaja ja verkkoriippumattomien palveluiden koostaja (luku 3.12). Tästä roolijaosta huolimatta molempia palveluita on myös mahdollista paketoida ja yhdistää esimerkiksi yhteisen palveluportaalin alle. Palveluiden koostamisella tarkoitetaan palveluntarjoajille tarjottavia palveluita, joiden avulla palveluntarjoajat voivat markkinoida, myydä ja toimittaa palveluitaan eri liityntäverkkoihin. Palveluiden koostaja tarjoaa palveluntarjoajille vähintään yhtenäisen, verkkoriippumattoman ja mahdollisimman pitkälle automatisoidun tilaus- ja toimitusrajapinnan. Työryhmän näkemyksen mukaan palveluntarjoajille olisi syytä tarjota myös verkkoliityntä, jota kautta palveluntarjoajan palvelut saadaan levitettyä eri liityntäverkkoihin. Näiden palveluiden lisäksi palveluntarjoajille voidaan tarjota myös monia muita palvelutarjontaa ja markkinointia helpottavia lisäpalveluita, joita voivat olla esimerkiksi: keskitetty vikailmoituspalvelu, palvelutasosopimukset ja viankorjauspalvelut, paikka ja mainostila palveluportaalissa tai laskutuspalvelu. Tasapuolisen pääsyn malli ei ota kantaa siihen tarjoaako nämä palvelut verkko-operaattori vai ulkopuolinen palveluiden koostaja. Palveluntarjoajalla voi siis olla asiakkuussuhde verkkooperaattorin sijaan vain palveluiden koostajaan. Tavoitteena on lisäksi, että useamman kuin yhden palveluiden koostajan on mahdollista toimia yhtä aikaa tasapuolinen pääsy -periaatteella toimivassa verkossa. Asiakkaalle ei ole koskaan asiakkuussuhdetta palveluiden koostajaan vaan aina suoraan verkkooperaattoriin ja palveluntarjoajiin. Tasapuolisen pääsyn malli ei kuitenkaan estä sitä, että 3 Palveluja on mahdollista tarjota myös palveluntarjoajan omasta verkosta käsin, eli liikenne voi kiertää myös tämän verkon kautta. 4 Supermatrix, 5 NopolaNews,

8 Työryhmäraportti 1/ (32) palveluiden koostaja toimisi verkoissa myös itse palveluntarjoajana esim. jälleenmyymällä verkossa muiden palveluntuottajien palveluita. 3.7 Palveluntarjoaja Palveluntarjoajalla tarkoitetaan toimijaa, jolta asiakas hankkii palvelun, eli asiakkaalla on aina asiakkuussuhde palveluntarjoajaan. Mallissa palveluntarjoajana voi toimia varsinainen palvelun tuottaja tai palveluiden koostaja. 3.8 Provisiointi Provisioinnilla tarkoitetaan asiakkaiden verkkoliityntöjen sekä palvelujen aktivoimista, muuttamista ja passivointia. 3.9 Verkkoliityntä Verkkoliitynnällä tarkoitetaan verkko-operaattorin asiakkaille, palveluntarjoajille tai palvelun koostajille tarjoamaa yhteyttä hallinnoimaansa verkkoon. Verkkoliityntä sisältää sekä tilaajayhteyden että yhteydet tasapuolisen pääsyn verkossa. Verkkoliityntä on erotettu tasapuolisen pääsyn mallissa omaksi tuotteekseen, joka hinnoitellaan erikseen sen avulla käytettävistä palveluista. Verkkoliitynnän hinnoittelukriteerit ja hinnoittelu voivat olla erilaisia asiakkaille ja palveluntarjoajille. Asiaa on käsitelty tarkemmin luvussa Verkkoliitynnän määritelmä on teknologianeutraali ja liityntäverkko voi olla fyysiseltä yhteydeltään esimerkiksi kuitu-, kupari- tai koaksiaalikaapelia tai jopa langaton. Liityntä voi siis olla kiinteä, langaton tai mobiili. Tasapuolisen pääsyn verkon verkkototeutusta käsitellään tarkemmin luvussa 9 Tekninen verkkototeutus Verkko-operaattori Verkko-operaattorilla tarkoitetaan toimijaa, joka ylläpitää vähintään paikallista alueverkkoa sekä tarjoaa asiakkaille ja palveluntarjoajille verkkoliitynnän ja tähän oleellisesti liittyvät palvelut. Näillä palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi verkkoliityntöjen ja palveluiden provisiointia sekä alueverkon ylläpitoa ja viankorjausta. Huomioitavaa on, että tasapuolisen pääsyn mallissa verkko-operaattorin tarjoamiin palveluihin ei katsota kuuluvan Internet-yhteyttä vaan se on yksi verkossa tarjottavista palveluista Verkkoriippumattomat palvelut Verkkoriippumattomilla palveluilla tarkoitetaan asiakkaan Internet-yhteyden yli tarjottavia palveluita. Asiaa on käsitelty tarkemmin luvussa 3.1 Internet-malli Verkkoriippumaton palveluportaali Verkkoriippumattomalla palveluportaalilla tarkoitetaan verkkoriippumattomien palveluiden koostamista asiakkaiden käytettäväksi ja näiden palveluiden esittämistä asiakkaalle tarjottavassa palveluportaalissa. Verkkoriippumattomia palveluita ei tarvitse provisioida erikseen tasapuolisen pääsyn verkkoon eikä palveluntarjoajan tarvitse hankkia palveluiden tarjontaa varten omaa verkkoliittymäänsä. Muuten verkkoriippumattomien palveluiden tarjontaan pätevät samat periaatteet kuin luvussa 3.6 Palveluiden koostaja on esitetty.

9 Työryhmäraportti 1/ (32) 4 TASAPUOLISEN PÄÄSYN PILOTOINTI Viestintävirastossa pidetyn Open Access -työpajan perusteella Liikenne- ja viestintäministeriön Laajakaistan kehittämistyöryhmän alle päätettiin perustaa Open Access -pilottityöryhmä. Työryhmä ja sille perustettu Liiketoimintamallit -alatyöryhmä hahmottelivat syksyn 2008 aikana ehdotuksen tasapuolisen pääsyn mallin määritelmästä. Mallin jatkokehittämistä ja testaamista kahden pilotin (FIONETS ja NetixOpen) avulla jatkettiin vuoden 2009 aikana. Open Access -pilotin tarkoituksena oli määritellä ja testata suomalaiseen operaattorikenttään soveltuvia Open Access liiketoiminta- ja verkkototeutusratkaisuita. Pilottityöryhmän tarkoituksena oli valita pilottikohde tai kohteet ja sopia suositeltavista malleista, menettelytavoista ja prosesseista näissä pilottiverkoissa. Teknistä verkkototeutusta käsiteltiin Viestintäviraston FTTHtyöryhmässä sekä pilottikohteittain pilottiin osallistuvien yritysten kesken. Pilotteja sekä niistä saatuja kokemuksia käsitellään tarkemmin luvuissa 5 ja 6. Yhteenvetona näistä voidaan sanoa, että vaikka koko teleyrityskenttä osallistuikin kiitettävällä tavalla tasapuolisen pääsyn mallin määrittelyyn, suurimmat palveluntarjoajat eivät osallistuneet itse pilotteihin. Tämä vaikutti työryhmän mahdollisuuteen antaa tarkempia suosituksia, sillä parhaita käytäntöjä ei ehtinyt muodostua kaikkiin ratkaisua kaipaaviin kysymyksiin. Tämä on tilanne esimerkiksi tilaus- ja toimitusrajapintojen suhteen. Työryhmä näki selvän tarpeen tilaus- ja toimituskäytäntöjen ja -rajapintojen harmonisoinnille, mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii pilotteja laajamittaisempaa osallistumista ja sitoutumista eri teleyrityksiltä. Työryhmän näkemyksen mukaan pilotoinnilla on kuitenkin saatu todettua mallin käyttökelpoisuus. Piloteissa saatiin hyviä kokemuksia etenkin tasapuolisen pääsyn mallin mukaisesta verkkoliitynnän erottamisesta omaksi tuotekomponentikseen. Muilta osin tarkemmassa ansaintalogiikassa sekä palveluiden tarjontamalleissa mukaan lukien edellä mainittu harmonisointi ja automatisointi on kuitenkin vielä kehitettävää.

10 Työryhmäraportti 1/ (32) 5 FIONETS FIONETS-verkoissa (www.fionets.fi) on tällä hetkellä yhteensä noin 3000 aktiivista käyttäjää ja liittymät on toteutettu pääasiassa valokuitutekniikalla. FIONETS-verkoista verkkomaksu ja palvelumaksu on erotettu tasapuolisen pääsyn mallin mukaisesti muissa kuin Valokaista Osk:n verkoissa, jossa kyseinen muutos on tarkoitus tehdä vuoden 2010 kuluessa. 5.1 Pilotin kuvaus Pilottiprojektiin ovat osallistuneet PPO, Anvia sekä FIONETS-verkot. Pilotin suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana lisäksi VTT. Pilotin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa open access malli FIONETS ry:n verkkoympäristöön. Pilotissa hyödynnetään PPO:n järjestelmää itsepalvelukäyttöliittymässä ja FIONETS:n Netadmin-järjestelmää verkon konfiguroinnissa. Pilotoitaviin palveluihin kuuluvat: Anvia; Internet ja TV-palvelu PPO; Internet ja TV-palvelu Kuuskaista; Internet, TV-palvelu ja tallentava valvontakamerapalvelu Pilottijärjestelmällä tavoitellaan tilannetta missä liityntäverkkoon ensimmäistä kertaa liittyvälle käyttäjälle tarjotaan selainpohjainen valikko, jonka kautta voidaan valita käytettävä palveluoperaattori ja käyttöön kytkettävät palvelut. Pilotissa ehdittiin vuoden 2009 loppuun mennessä toteuttaa ja testata portaalin ja palveluntarjoajien palveluiden automatisointia sekä palveluiden kytkentää testiasiakkaan näkökulmasta. Hanke jatkuukin vuoden 2010 aikana. Pilotin aikataulu on seuraava: Huhtikuu 2009: Tarjottavien palveluiden ja niihin liittyvien vaatimusten kartoittaminen Toukokuu 2009: Netadminin XML-rajapinnan kuvaaminen Kesäkuu 2009: Netadminin XML-rajapinnan kuvaaminen ja toteuttaminen, uuden palveluportaalin suunnittelu Heinäkuu 2009: Uuden palveluportaalin toteutus, FIONETS; asiakaspäätelaitteiden siirto Netadminin hallintaan alkaa Elo-syyskuu 2009: Uuden palveluportaalin toteutus ja testaus Lokakuu tammikuu 2010: Täydellisen testiympäristön rakentaminen, palveluiden välityksen testaus eri verkoissa ja eri päätelaitteilla Helmikuu 2010: Palveluiden tila- ja laskutustietojen välittäminen asiakkaan tiedoksi Maaliskuu 2010: Palveluiden tukitoimintojen siirtäminen www-pohjaisiksi Huhtikuu 2010: FIONETS-verkot ottavat järjestelmän käyttöön kaikissa verkoissa Palveluiden valinta on toteutettu pilotissa palveluportaalin avulla, johon asiakas kirjautuu sisään hänelle annetun käyttäjätunnuksen/salasanan avulla. Asiakas saa nämä tunnukset hankkiessaan valokuituliittymän. Samassa yhteydessä asiakas valitsee myös haluamansa internetyhteyspalvelun, jonka kautta hän pääsee käyttämään myös palveluportaalia. Palveluportaalissa asiakas voi hallita omia tietojaan sekä vaihtaa/tilata palveluja. Palvelun tilauksessa on kaksi toimintatapaa. Asiakas ohjataan automaattisesti oikeaan paikkaan palveluoperaattorin valinnan jälkeen 1. Asiakas tilaa palvelun, jonka tilausprosessi on integroitu suoraan netadminiin 2. Asiakas tilaa palvelun, jonka tilausprosessi on palveluntarjoajan omilla sivuilla Ensimmäisessä vaihtoehdossa tilausprosessi sekä palveluiden provisiointi hoidetaan automaattisesti Netadminin ja portaalin avulla. Kuuskaista on ottamassa käyttöön tämän vaihtoehdon.

11 Työryhmäraportti 1/ (32) Toisessa vaihtoehdossa asiakas ohjautuu palveluoperaattorin (Anvia/PPO) tilaussivulle XMLrajapintaa hyödyntäen. Tässä vaiheessa siirtyvät myös kaikki asiakkaan tiedot palveluoperaattorille automaattisesti. Asiakasta ei erikseen tunnisteta vaan tunnistuksessa luotetaan portaalin tunnistukseen. Asiakas etenee seuraavaksi palveluoperaattorin tilausprosessin mukaisesti, tilaa palvelun tai palvelut ja palautuu asiakasportaaliin. Palveluntarjoaja tarkistaa tilauksen manuaalisesti tai automaattisesti, Tämän jälkeen palveluntarjoaja lähettää netadminiin kytkentäpyynnön palvelun kytkemiseksi. Palvelu kytkeytyy netadminissa kytkentäpyynnön mukaisesti ilman muita tarkistuksia. Palveluntarjoaja saa kuittauksen kytkennästä. Netadminin sekä XML-rajapinnan avulla on mahdollista toteuttaa useita erilaisia malleja palveluntarjoajalle palvelun tarjoamisen ja kytkennän osalta. Valittu toimintatapa ei myöskään aseta teknisiä esteitä erilaisille palveluille. Tämä ei vaadi myöskään palveluntarjoajalta suuria investointeja tai jatkuvaa palveluiden hintojen, kuvauksien jne. päivittämistä ulkopuoliseen järjestelmään. Koko tilausprosessi ja palveluiden kuvaukset ovat palveluntarjoajan omassa järjestelmässä. Ansaintalogiikan osalta tarkempi palveluntarjonnan aiheuttamien kustannusten jako on vielä harkinnassa, Vuoden 2010 loppuun saakka verkossa on käytössä malli, jossa palveluntarjoajalta ei veloiteta mitään palveluiden tarjoamisesta FIONETS-verkoissa. Asiakasmäärien ja palveluntarjoajien lisääntyessä tarvetta veloittaa tiettyjä kustannuksia myös palveluntarjoajilta harkitaan kuitenkin uudestaan. Mahdollisissa ongelmatapauksissa asiakas voi tehdä vikailmoituksen suoraan portaalin kautta. Vikailmoitus ohjautuu tällöin netadminin tiketöinti-järjestelmän kautta kaikille asianosaisille. Vaihtoehtoisesti asiakkaalla on käytössä puhelinnumerot verkon ensimmäisen tason asiakaspalveluun ja palveluntarjoajan asiakaspalveluun. Tekstiviestillä tehtävä vikailmoitus saadaan testaukseen kevään aikana. FIONETS-verkoissa verkon ylläpito ja palvelu ja tietoturvataso pidetään operaattoritasoisena. Ylläpidon osalta verkot ovat tiivistämässä yhteistyötään entisestään ja tässä tietysti keskeisimpänä työkaluna on netadmin-järjestelmä. 5.2 Pilottikokemukset Tasapuolisen mallin mukainen verkkoliittymän kustannusten (verkkomaksu) veloittaminen suoraan asiakkailta on otettu käyttöön syksyn ja vuodenvaihteen aikana. Muutoksesta saatu asiakaspalaute on ollut positiivista eli asia on ollut selkeämmin ymmärrettävissä. Näin on siten tarkoitus jatkaa myös jatkossa. Pilotin toteuttamista hidasti Netadminista alun perin puuttunut avoin rajapinta sekä Netadminin oman portaaliosan soveltumattomuus projektin vaatimuksiin. Projektia varten jouduttiinkin toteuttamaan oma portaali-ratkaisu. Portaaliin on kehitetty muun muassa tilausten ja vikailmoitusten tekomahdollisuus, joiden avulla pyritään selkiyttämään tilausprosessia ja vikailmoitusten tekoa myös asiakasnäkökulmasta. Tavoitteena on myös helpottaa tätä kautta asiakaspalvelukuormaa. Pilotissa havaittiin haasteita myös markkinoilla olevien asiakaspäätelaitteiden hallinnassa sekä keskitetyssä provisioinnissa. Keskitetyn hallinnan järjestäminen vaatikin aika paljon työtä. FIONETS-verkossa oli käytössä kahden valmistajan (Tilgin ja Inteno) päätelaitteita, joita haluttiin hallinnoida Netadminilla. Pilotissa tämä toteutettiin siten, että päätelaitteiden hallintaohjelmistoa päivitettiin siten, että sillä voidaan hallita myös muiden valmistajien päätelaitteita, jonka jälkeen hallintaohjelmisto vielä integrointiin Netadminiin. Saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että päätelaitteita on tarkoituksenmukaisinta hallita yhdellä keskitetyllä hallintajärjestelmällä.

12 Työryhmäraportti 1/ (32) 6 NETIXOPEN NetixOpen on Pietarsaaren Seudun Puhelimen (JNT) kehittämä tasapuolisen pääsyn konsepti. JNT kehitti konseptia TEKES:n rajoituksella välillä Hankkeen virallinen nimi oli Affärsmodell för Open Access. 6.1 Pilotin kuvaus Pilotin tavoitteena oli määritellä open access -liiketoimintamalli. Kehitetyn mallin tarkoituksena oli helpottaa palveluiden tarjontaa tasapuolisen pääsyn mallia soveltamissa verkoissa ja parantaa siten verkkojen kilpailukykyä niin käyttäjien kuin palveluntarjoajien näkykulmista. Projektissa on pyritty kehittämään ratkaisuja operaattoririippumattomaan verkkojen ja yhteyksien hallintaan ja seurantaan. Projektissa arvioitiin ja testattiin myös laajempimittaiseen käyttöön soveltuvia provisiontiratkaisuja. Pilottiin osallistui yhteensä 4 verkkoa, joissa on yhteensä noin 2500 FTTH-liittymää. Pilottiin osallistuneet verkot ovat: Andelslaget KrsNET Osuuskunta (www.krsnet.fi/), Bothnia Broadband Oy (www.bob.fi/), Ab Närpes Dynamo Net Närpiö Oy (www.dynamonet.fi/) ja Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (http://www.jnt.fi/) Palveluita verkoissa tarjosivat seuraavat palveluntarjoajat: Anvia Oyj (www.anvia.fi/): laajakaista-, IPTV- ja puhelinpalvelut Pohjanmaan Puhelin Oy (www.ppo.fi/): laajakaista Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (http://www.jnt.fi/): laajakaista-, IPTV- ja puhelinpalvelut Pilotin aikana noin 150 asiakasta tilasi palveluita NetixOpenin kautta. Palveluita tilattiin yhteensä noin 200 kappaletta, joista suurimman osan tarjosi Pietarsaaren Seudun Puhelin. Pilottiini osallistui siis noin 6 prosenttia verkkojen asiakaskunnasta. Palvelut liitettiin verkkoihin Laajakaistayhteyksien operaattorirajapinnat -työryhmäraportissa [2] kuvatulla L2 VLAN-rajapinnalla. Liityntäpisteenä toimi Anvian laitetila Vaasassa, jonne kaikki verkot oli liitetty. Palvelut liitettiin NetixOpeniin 1 Gbit/s-yhteydellä. NetixOpen toimi verkoissa palveluiden koostajana, eli verkko-operaattoreilla ja palveluntarjoajilla ei ollut suoraa sopimussuhdetta keskenään. Tasapuolisen pääsyn mallin mukaisesti verkkoliityntä ja palvelut veloitettiin toisistaan riippumatta. Pilotissa verkko-operaattorit laskuttivat asiakkaalta verkkoliitynnästä ja palveluntarjoajat käytetyistä palveluista. NetixOpen laskutti sekä verkkooperaattoreita että palveluntarjoajia tarjotusta palveluiden koostamisesta (kuva 2). Kuva 2: NetixOpen-pilotin rahavirrat

13 Työryhmäraportti 1/ (32) Pilotissa sovellettiin perinteisestä bitstream-mallista tuttua tilaus- ja toimitusprosessia, jossa palveluntarjoaja (PO) tunnistaa asiakkaan, tekee tämän kanssa sopimuksen ja lähettää tilauksen. Pilotissa tilaukset tehtiin NetixOpenin tarjoaman verkkorajapinnan kautta. 6.2 Pilottikokemukset Pilottiprojekti päättyi Tämän jälkeen toimintaa on tarkoitus jatkaa. Pietarsaaren Seudun Puhelin on jatkanut keskusteluja verkko-operaattoreiden kanssa palvelun jatkamisesta ja samalla NetixOpenin omistuspohjan laajentamisesta mahdollisesti osuuskuntamuotoisena. Palveluntarjoajilta saadun palautteen perusteella tilaus- ja toimitusprosessi pitäisi saada integroitua paremmin palveluntarjoajien järjestelmiin, jotta manuaalisista työvaiheista päästään eroon. Pilotista saatujen kokemusten perusteella olisi toivottavaa, että rajapinnasta saataisiin laadittua kansallinen suositus. Mikäli uutta suositusta ei laadita, rajapintamäärittelyissä tulisi soveltaa mahdollisuuksien mukaan Operaattorien väliset toimintatavat laajakaistaprosesseissa -työryhmäraportissa [3] annettuja suosituksia. Varsinaisen provisioinnin automatisointi voi kuitenkin aiheuttaa sen verran suuria kustannuksia, että automatisoinnin hyödyt ja kustannukset on arvioitava tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kaikista pienimmissä verkoissa provisiointia ei ole välttämättä kustannustehokasta automatisoida. Liittymien provisiointia ja tilaajien tunnistamista varten NetixOpen tarvitsi täydelliset ja ajantasaiset tiedot verkoista, verkkojen yhteyksistä ja kytketyistä tilaajista. Pilottikokemusten perusteella tämän tiedon ylläpito vaatii käytännössä sähköisen rajapinnan luomista palveluiden koostajan (NetixOpen) ja verkko-operaattorien välille. Pilotissa palvelun tarjoajan tuli tarkistaa ensin oman verkkonsa ennen vikatilanteiden raportointia NetixOpenille. Tämän jälkeen NetixOpen otti yhteyttä kyseiseen verkko-operaattoriin käytännössä joko puhelimitse tai sähköpostitse. Pilottikokemusten perusteella tätä menettelytapaa tulee yksinkertaistaa ennen kuin mallia sovelletaan laajemmissa verkoissa. Pilotissa havaittiin muutamia pieniä ongelmia verkkojen laatuun ja laadun ylläpitoon liittyen. Osallistujat kokivat tärkeäksi, että palvelutasosopimusten (SLA) tarjonnasta saataisiin laadittua yhteiset käytännöt ja suositukset etenkin tilanteisiin, joissa palveluntarjoajilla ja verkkooperaattorilla ei ole suoraa sopimussuhdetta.

14 Työryhmäraportti 1/ (32) 7 TASAPUOLISEN PÄÄSYN PALVELUMALLIT Tässä luvussa tarkastellaan tarkemmin tasapuolisen pääsyn palvelumalleihin liittyviä kysymyksiä sekä niistä työryhmän antamia suosituksia. 7.1 Ansaintalogiikka ja rahavirrat Tässä luvussa käsitellään ansaintalogiikkaa ja rahavirtoja eri tuotekomponenttien kautta. Tuotekomponenttipohjaisesta jaosta huolimatta eri palveluita voidaan esimerkiksi paketoida, myydä ja laskuttaa toistensa yhteydessä Verkkoliityntä Tasapuolisen pääsyn mallissa verkkoliittymä on erotettu omaksi tuote- ja hinnoittelukomponentikseen, jolloin verkkoliitynnän kustannukset on mahdollista veloittaa erikseen varsinaisista palveluista. Tärkeimmät syyt tähän jakoon ovat: Mallin läpinäkyvyys, tasapuolisuus ja mahdollisuus useisiin eri veloitusmalleihin. Verkkoliitynnän kustannuksia ei tarvitse yrittää jakaa eri palveluille, jolloin palvelut on esim. mahdollista hinnoitella valtakunnallisesti. Verkko-operaattori voi veloittaa verkkoliitynnästä ja sen ylläpidosta usealla eri tavalla, joita ovat esimerkiksi: liittymismaksu, kiinteä kuukausimaksu, käytettyyn kapasiteettiin perustuva maksu tai edellisten yhdistelmänä. Asiakas voi maksaa verkkoliitynnästä suoraan verkko-operaattorille tai se voidaan periä myös jonkin palvelun ohessa. Oletusarvona kuitenkin on, että verkko-operaattori perii maksun itse suoraan asiakkaalta. Mallin kannalta oleellista on, että esimerkiksi käytetystä kapasiteetista riippumaton maksun perusosa tulisi maksettavaksi vain kertaalleen riippumatta käytettävien palveluiden määrästä. Verkon rakennus- ja operointikustannukset voi olla syytä erottaa ja mahdollisesti myös veloittaa erillään toisistaan ainakin osassa verkkoskenaarioista (esim. ALV-vaikutusten takia) Palvelut Tasapuolisen pääsyn mallin ajatuksena on siis, että asiakas maksaa erikseen käyttämistään palveluista 6. Mallissa on mahdollista myös tarjota asiakkaalle ilmaisia palveluita. Tasapuolisen pääsyn mallissa on päädytty palveluiden erillisveloitukseen, sillä nykyisin käytössä oleva malli 7 on ongelmallinen seuraavista kahdesta syystä johtuen: 1. Verkkoliittymän kustannusten jakaminen eri palveluille erilaisissa käyttötapauksissa: Tasapuolisen pääsyn mallissa yksi asiakas voi hankkia esimerkiksi pelkän etävalvontapalvelun tai IPTV-palvelun. Toisella asiakkaalla on voi taas käytössään Internet-yhteyspalvelu, TV-palveluita kahdelta eri palveluntarjoajalta sekä VoIP-palvelu. Verkkoliittymän kustannusten jako käytettävien palveluiden osaksi on haasteellista, koska periaatteessa kustannukset tulisi tällöin jakaa dynaamisesti asiakkaan käyttämille palveluille. Lisäksi kustannusten jakoa ei voida tehdä suoraan käytettyjen resurssien perusteella, mikäli verkkoon halutaan saada tarjolle muitakin palveluita kuin pelkkä Internet-yhteys. 6 Huom, myös verkko-operaattori voi myydä asiakkaalle erillisveloitettavia verkkopalveluita kuten esimerkiksi lähiverkkojen yhdistämispalveluita. 7 Palveluntarjoaja veloittaa asiakasta palvelun lisäksi myös tämän verkkoliitynnästä ja maksaa verkkoliitynnän osuuden edelleen verkko-operaattorille.

15 Työryhmäraportti 1/ (32) 2. Palveluiden verkkoriippumaton hinnoittelu: Verkkojen rakennus- ja ylläpitokustannusten sekä verkkoliittymän rakennuskustannusten suuruus ja painotus liityntämaksun ja kuukausimaksujen välillä voivat vaihdella suuresti eri verkkojen välillä. Tämän vuoksi palveluiden verkkoriippumaton hinnoittelu on käytännössä mahdollista vain silloin, kun verkkoliitynnän kustannuksia ei veloiteta perinteisellä tavalla osana palveluita. Työryhmän näkemyksen mukaan mahdollisuus palveluiden verkkoriippumattomaan hinnoitteluun lisäisi kiinnostusta palveluiden tarjontaan tasapuolisen pääsyn verkossa. Työryhmän näkemyksen mukaan myös palveluntarjoajilta tulee olla mahdollista periä toimenpiteisiin (esim. palvelun aktivointi asiakkaalle) ja/tai kapasiteetin käyttöön perustuvia maksuja. Näiden maksujen tulee kuitenkin jäädä suhteellisen alhaiselle tasolle verkkoliitynnän kustannuksiin verrattuna, tai palveluiden verkkoriippumaton hinnoittelu ei käytännössä toteudu. Suositus 1: Työryhmä suosittelee, että tasapuolisen pääsyn verkkojen lisäksi myös muissa valokaapeliverkoissa harkitaan verkkoliitynnän erottelua omaksi tuote- ja hinnoittelukomponentikseen Palveluiden koostaminen Tässä yhteydessä palveluiden koostajaa käsitellään kokonaan uutena toimijana, sillä sen omistuspohja voi olla järjestetty hyvin monella tavalla. Käytännössä palveluiden koostamista voi tarjota kokonaan ulkopuolinen yritys tai se voi olla joko verkko-operaattorien tai jonkin palveluntarjoajan omistuksessa. Palveluiden koostajan tarjoamia palveluita on käsitelty tarkemmin kappaleessa 3.6 Palveluiden koostaja. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että oletusarvoisesti palveluita tarjotaan sekä verkko-operaattorille, että verkossa toimiville palveluntarjoajille. Täten palveluiden koostaja voi periä kustannuksiaan myös molemmilta näiltä toimijoilta. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii NetixOpen-pilotti (katso luku 6 NetixOpen). Pilottikokemusten perusteella ei kuitenkaan ole vielä mahdollista sanoa, mikä tai mitkä mallit olisivat toisia parempia, joten asiasta ei ole vielä mahdollista antaa tarkempia suosituksia. Jatkotyökohde: Palveluiden koostaminen Palveluiden laskutus Alla on esitelty lyhyesti erilaiset tasapuolisen pääsyn verkossa tarjottavien palveluiden (mukaan lukien myös verkkoliityntä) eri laskutusmallivaihtoehdot: erilliset laskut, palveluntarjoajan lasku, verkko-operaattorin lasku tai palveluiden koostajan lasku. Erilliset laskut: Tässä tapauksessa verkkoliityntä ja palvelut laskutetaan asiakkaalta toisistaan riippumatta, jolloin asiakas joutuu maksamaan useampia laskuja kuin muissa malleissa. Tämä lisää laskutuskustannuksia mutta se antaa palveluntarjoajille samalla mahdollisuuden asiakaskontaktiin, esimerkiksi laskun ohessa välitettävän tiedon tai mainosten avulla. Työryhmä suosittelee tämän laskutusmallin käyttöä, mikäli palveluntarjoaja ei halua tai sille ei ole tarjolla kohdassa Palveluiden koostajan lasku käsiteltävää laskutuspalvelua.

16 Työryhmäraportti 1/ (32) Palveluntarjoajan lasku: Tämä on nykyisistä laajakaistapalveluista tuttu laskutusmalli, jossa palveluntarjoaja laskuttaa asiakasta palvelun lisäksi myös tämän verkkoliitynnästä ja maksaa verkkoliitynnän osuuden edelleen verkko-operaattorille. Työryhmän näkemyksen mukaan tätä mallia on mahdollista käyttää, jos verkko-operaattori sopii asiasta erikseen jonkin tai joidenkin tiettyjen palveluntarjoajien kanssa. Malli saattaa olla kuitenkin muita laskutusmalleja hankalampi eikä työryhmä erityisesti suosittele sen käyttöä. Verkko-operaattorin lasku: Tässä mallissa verkko-operaattori laskuttaa asiakkaalta verkkoliitynnän lisäksi myös tämän käyttämistä palveluista. Kyseessä on siis verkko-operaattorin palveluntarjoajille tarjoama laskutuspalvelu. Asiaa on käsitelty tarkemmin kohdassa Palveluiden koostajan lasku. Palveluiden koostajan lasku: Palveluiden koostaja voi tarjota VO:lle ja palveluntarjoajille laskutuspalvelua, jolloin jokaista palvelua ei tarvitse laskuttaa erikseen. Tämän lisäksi tai siitä riippumatta palveluiden koostaja voi tarjota asiakkaalle myös kootun näkymän asiakkaan käyttämiin palveluihin sekä näistä syntyviin tai syntyneisiin veloitettaviin kustannuksiin. Pilottien aikana tästä palveluiden koostajan laskusta ei kuitenkaan ehditty saada vielä varsinaisia kokemuksia, joten aiheesta ei ole mahdollista antaa vielä tarkempia suosituksia. 7.2 Vastuurajapinnat Tasapuolinen pääsy -mallin määrittelyn mukaisesti asiakkaalla on oletusarvoisesti asiakkuussuhde sekä verkko-operaattoriin, että palveluntarjoajiin. Verkossa toimivilla palveluntarjoajilla taas voi olla liiketoimintasuhde joko verkko-operaattorin tai palveluiden koostajan kanssa. Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa työryhmä pitää tärkeänä, että vastuurajapinnat määritellään selkeästi. Työryhmä on tunnistanut seuraavat kohdat, joista eri osapuolten tulee sopia: Vikailmoituspiste ja vian korjaus Ylläpito, palvelutaso Provisiointi ja asiakkaan tunnistus Laskutus toimijoiden välillä Tietoturva Liityntärajapinta Tässä vaiheessa tasapuolisen pääsyn mallista tai palveluiden koostamisesta ei ole vielä riittävästi kokemuksia, jotta vastuurajapinnoista olisi mahdollista antaa tarkempia suosituksia. Työryhmän näkemyksen mukaan tämä on kuitenkin yksi tärkeimmistä jatkotyökohteista, jonka osalta kehitystä tulee seurata ja pyrkiä tarvittaessa määrittelemään parhaita käytäntöjä. Jatkotyökohde: Vastuurajapintojen määrittely

17 Työryhmäraportti 1/ (32) 7.3 Palveluiden valinta ja provisiointi Palveluiden valintaan ja provisiointiin liittyy aihealueita, joita koskevat epäselvyydet ja epäyhtenäiset käytännöt vaikeuttavat palveluiden tarjonnan kehittymistä tasapuolisen pääsyn verkoissa. Käytännössä epäyhtenäiset mallit vaativat palveluntarjoajilta enemmän sovittautumista, mikä nostaa kustannuksia ja samalla myös kynnystä aloittaa palveluiden tarjonta ko. verkossa. Esimerkiksi päätelaitteiden laaja kirjo ja niiden erilaiset asetusmahdollisuudet saattavat aiheuttaa ongelmia palveluiden käyttöönotolle. Tässäkin yhteydessä tulee ottaa huomioon palveluiden verkkototeutukseen liittyviä asioita, kuten päätelaitteen ja asiakkaan tunnistus ja palvelun sitominen päätelaitteelle. Toisen tällaisen aihekokonaisuuden muodostavat perinteisistä toimintatavoista (bitstream ja perinteiset vuokratuotteet) poikkeavat ja usein verkosta toiseen vaihtelevat menettelytavat. Siksi palveluiden tarjonnan edistämiseksi myös palveluiden valintaan ja verkko- ja palveluoperaattorin välisiin tilaus- ja toimitusprosesseihin olisi hyvä löytää yhtenäiset menettelytavat ja rajapinnat. Pilottijakson aikana ei kuitenkaan ollut vielä mahdollista laatia yhteisiä suosituksia tilaus- ja toimitusrajapinnasta tai palveluiden provisiointikäytännöistä puhumattakaan provisiointirajapinnasta. Työryhmä näkee kuitenkin tärkeänä, että suositukset yhteisistä toimintatavoista ja rajapinoista saadaan määriteltyä ja ehdottaakin näiden määrittelyä erillisenä projektina. Jatkotyökohde: Tilaus- ja toimitusrajapinta sekä -käytännöt Ennen yhteisten toimintatapojen muodostumista, palveluntarjoajat joutuvat sovittautumaan erikseen jokaiseen verkkoon tai mikäli tämä ei ole mahdollista kustannusten takia, verkkooperaattori voi toimia myös esimerkiksi palveluntarjoajien jälleenmyyjänä ja huolehtia itse tarvittavista sovituksista. Tällöin automaattinen palveluiden valinta ja kytkeytymien jää kuitenkin vain haaveeksi. Automaattinen palveluiden valinta ja aktivointi vaativat joka tapauksessa tiukempaa järjestelmäintegraatiota. Mikäli käyttäjille halutaan tarjota automaattista palvelunvalintaa, toimintatapojen sopiminen on vasta projektin ensimmäinen vaihe. Palvelun aktivointia varten verkko-operaattorin ja palveluntarjoajien tulee sopia myös teknisestä palvelujen aktivointirajapinnasta lähetettävine sanomineen ja niiden tietosisältöineen. Tämäkin voi vaatia huomattavaa integrointia ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että myös tähän rajapintaan löydetään mahdollisimman standardinmukainen ja muuttumaton rajapintaratkaisu. Verkko-operaattorin tuleekin pyrkiä pitämään palveluntarjoajille näkyvä rajapinta mahdollisimman vakaana. Lopuksi on vielä hyvä muistaa, että automaattista palveluiden valintaa ja provisiointia on hankalaa toteuttaminen puhtaalla VLAN-mallilla, koska esimerkiksi asiakkaan pääsyä palveluportaaliin on vaikea järjestää. Helpoimmin tämä järjestyy esim. siten, että asiakkaalle tarjotaan liittymän yhteydessä myös internet-yhteys, jonka kautta portaalia voidaan käyttää. Asiakkaalle voidaan esimerkiksi kaupata liittymän hankinnan yhteydessä jonkin verkossa toimivan palveluntarjoajan internet-yhteys tai vaihtoehtoisesti asiakkaalle voidaan tarjota osoitepohjaisesti rajoitettu internetyhteys vain portaaliin ja mahdollisesti palveluntarjoajien sivuille.

18 Työryhmäraportti 1/ (32) 8 VERKKOSKENAARIOT Tässä luvussa kuvataan verkkoon liittymiseen ja palveluntarjontaan liittyviä kysymyksiä ja reunaehtoja erilaisissa verkkoskenaarioissa. Liitteellä 1 esitetään erilaisia verkkomalleja, mallien erityispiirteitä sekä näistä aiheutuvia haasteita verkko-operaattorin näkökulmasta. Kuten kuvausten perusteella on havaittavissa, erilaiset verkkoskenaariot asettavat hyvin erilaisia haasteita palveluiden saatavuudelle ja tarjonnalle ja siten myös tasapuolisen pääsyn mallin soveltamiselle. Pienissä kyläverkoissa haasteena on tyypillisesti etenkin verkkojen pieni koko ja sijainti. Tämän vuoksi verkkoihin on ollut vaikeaa saada palveluntarjoajia tai verkkoja on ollut jopa vaikeaa saada yhdistettyä muihin yleisiin viestintäverkkoihin. Tasapuolisen pääsyn mallin ja tässä raportissa esitettyjen suositusten soveltaminen pitäisi helpottaa palveluiden tuotteistusta näissä verkoissa lisäten myös verkkojen kiinnostavuutta palveluntarjoajien silmissä. Lisäksi suositusten soveltamisen pitäisi helpottaa näiden verkkojen liittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja sitä kautta laajempaan palveluntarjontaan. Pienten verkkojen muodostamassa verkostossa Tasapuolisen pääsyn mallin soveltaminen tuo vielä selvempiä etuja. Verkkoriippumattoman hinnoittelun lisäksi palveluntarjoajille on mahdollista tarjota muitakin verkkoriippumattomia rajapintoja esimerkiksi palveluiden provisioinnissa, viankorjauksessa ja laskutuksessa. Tasapuolisen pääsyn malli on helposti sovellettavissa myös perinteisten teleyritysten verkoissa. Mallin käyttöönotto vaatii kuitenkin nykyisen ansaintalogiikan muuttamista. Tasapuolisen pääsyn mallin ajatuksenahan on kilpailun siirtyminen verkkokilpailusta palvelukilpailuksi, minkä voisi kuvitella hyödyttävän pitemmän päälle niin verkko-operaattoreita kuin palveluntarjoajiakin. Oleellista mallin soveltamisessa on kuitenkin kaikkien palveluntarjoajien tasapuolinen kohtelu sekä kustannusten läpinäkyvyys.

19 Työryhmäraportti 1/ (32) 9 TEKNINEN VERKKOTOTEUTUS Tässä luvussa on kuvattu FTTH-työryhmän määrittelemät käytännöt ja suositukset FTTH- ja FTTB -laajakaistaliittymien tarjonnassa sovellettavista käytännöistä ja teknisistä rajapinnoista. Annetut suositukset käsittelevät ensisijaisesti verkko-operaattorin (VO) ja palveluntarjoajien välistä operaattorirajapintaa ja näin ollen VO:n verkon sisällä myös muut tekniset toteutukset (esimerkiksi GPON ja MPLS) ovat mahdollisia. Työryhmän antamat suositukset perustuvat Laajakaistayhteyksien operaattorirajapinnat - työryhmän vuonna 2004 määrittelemään ja xdsl-verkoissa käytössä olevaan L2- operaattorirajapintaan, joka on kuvattu Viestintäviraston työryhmäraportissa 7/2004 [2]. Samassa raportissa on kuvattu lyhyesti myös Ethernet-tekniikkaa ja sillä toteutettua operaattorirajapintaa. Vuokratuoterajapinnaksi on valittu Ethernet, sillä tämä vastaa nykyisissä xdsl-verkoissa käytössä olevaa tekniikkaa ja vaatii siten vain pieniä muutoksia olemassa oleviin prosesseihin ja liityntätapoihin. Työryhmä on päättänyt suositella VLAN-rajapintaa, sillä sen on arvioitu olevan parempi ratkaisu tähän tarkoitukseen kuin Point-to-Point Protocol over Ethernet (PPPoE). Tärkeimmät tekijät tähän ratkaisuun ovat seuraavat: PPPoE:n käytöstä ollaan luopumassa sillä asiakkaille halutaan tarjota palveluita ilman kirjautumista ja näin helpottaa asiakaspäätelaitteen käyttöä. PPPoE ei sovi kovin hyvin ryhmälähetysten jakeluun. Työryhmä on tunnistanut, että myöskään L2 VLAN -rajapinta ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta raportin julkaisuhetkellä parempaa ratkaisua ei ollut yleisesti käytettävissä. Työryhmän näkemyksen mukaan vuokratuoterajapinta voi olla tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa tulevaisuudessa L3-tasolla, mutta kuten sanottua, ratkaisu vaatii vielä kehitystä. Työryhmän näkemyksen mukaan L2-verkkototeutuksen aiheuttamia rajoituksia voidaan poistaa myös käyttämällä reitittäviä asiakaspäätelaitteita, mutta tämä nostaa päätelaitteiden hintaa ja lisää myös hieman ratkaisun monimutkaisuutta. Työryhmän näkemyksen mukaan tällainen kehitys olisi kuitenkin tarpeen, sillä tässä kuvatussa verkkototeutuksessa jokaisen palveluntarjoajan palvelut on kytkettävä kukin omaan porttiinsa, mikä rajoittaa mm. niiden käyttöä samoilta päätelaitteilta tai samassa sisäverkossa. Optisten liityntäverkkojen kuitutoteutuksia käsitellään tarkemmin Viestintäviraston työryhmäraportissa 1/2006 Optiset liityntäverkot [4]. Ethernet-verkkojen tietoturvaa tullaan käsittelemään määräyksessä 13 ja määräyksen 28G/2010 M MPS-dokumentissa, joten asiaa ei käsitellä tarkemmin tässä luvussa. 9.1 Palveluiden toteutus FTTH-verkossa FTTH-ratkaisussa kuituyhteys ulottuu liityntäsolmusta tilaajan huoneistoon asti. Rivi- ja kerrostaloissa VO:n kuitu päätetään talojakamoon, josta optinen yhteys jatkuu kiinteistön nousukaapelointina (kiinteistön sisäverkkona) kotijakamoon. Kotijakamo on huoneiston jakamo, johon päätetään nousu- sekä kotikaapelointi ja sijoitetaan kodin tietoliikennepalveluiden edellyttämät aktiivilaitteet, kuten esimerkiksi optinen verkkopääte. Pientaloissa talojakamo toimii samalla kotijakamona, jolloin VO:n kuitu jatkuu liityntäsolmulta pientaloon asti. Valitussa verkkototeutuksessa jokainen palveluntarjoaja tuodaan asiakaspäätelaitteelle omassa VLANissaan ja tämä VLAN-ohjataan asiakaspäätelaitteessa kuvan 3 mukaisesti tiettyyn porttiin. Portit voidaan kytkeä kiinteästi johonkin haluttuun VLANiin tai ne voidaan konfiguroida etähallinnan avulla. Verkko-operaattori vastaa siis VLANien hallinnasta ja siten myös palveluiden provisioinnista. Asiaa on käsitelty tarkemmin luvussa 9.3 Työryhmän suositukset palveluntarjoajarajapinnan teknisestä verkkototeutuksesta.

20 Työryhmäraportti 1/ (32) Kuva 3: Tasapuolisen pääsyn mallin toteutus FTTH-verkossa FTTH-verkoissa palveluntarjoajan ja verkko-operaattorin välinen luovutusrajapinta asiakkaan päässä on asiakaspäätelaitteen Ethernet-portti. Tämä on tarpeen, jotta verkko-operaattori voi huolehtia palveluiden provisioinnista oikeisiin portteihin. Aihetta on käsitelty tarkemmin luvussa 9.2. Lisäksi näin vältytään erilaisten liittimien ja optiikoiden aiheuttamilta ongelmilta ja näin rajapinta on riippumaton siitä käytetäänkö aktiivista vai passiivista ratkaisua (Ethernet vs. PON). 9.2 Palveluiden toteutus FTTB-verkossa FTTB-ratkaisussa verkko-operaattorin kuitu tuodaan kiinteistön talojakamoon, jossa liitytään kiinteistön sisäverkkoon. Talojakamossa sijaitsevat kiinteistön aktiivilaitteet. Kiinteistön sisäverkko on toteutettu joko perinteisellä puhelinkaapeloinnilla, yleiskaapeloinnilla (esim. CAT5/6), valokuiduilla tai näiden yhdistelmällä. FTTB-verkoissa tasapuolinen pääsy -mallin toteuttamiseen pätevät pääsääntöisesti samat vaatimukset kuin FTTH-verkkoihin. Oikeastaan ainoa ero on se, että kuituyhteys on päätetty jo kiinteistön talojakamossa eli päätelaitteen WAN-portti ei ole optinen vaan sähköinen (toteutettu joko Ethernet- tai xdsl-tekniikalla). Tämä on esitetty kuvassa 4. Kuva 4: Tasapuolisen pääsyn mallin toteutus FTTB-verkossa Puhelinkaapeloitujen kiinteistöjen talojakamoon asennetaan yleensä pieni laajakaistakeskitin (DSLAM), josta tarjotaan yhteydet huoneistoihin käyttäen nykyisin ADSL2+ tai VDSL2 -tekniikkaa. ADSL2+ -tekniikkaa käyttäen päästään tyypillisesti maksimissaan 24M/3M-liittymänopeuksiin ja VDSL2-tekniikkaa käyttäen jopa yli 100M symmetrisiin liittymänopeuksiin. Huoneistoihin tarvitaan myös aina päätelaite (DSL-modeemi), Yleiskaapeloitujen kiinteistöjen talojakamoon asennetaan yleensä Ethernet-kytkin. Asiakasportit voivat olla esimerkiksi 10/100M tai jopa 10/100/1000M yhteysnopeudet mahdollistavia Ethernet-

2/2010. Tasapuolinen pääsy - suomalainen open access -malli

2/2010. Tasapuolinen pääsy - suomalainen open access -malli 2/2010 Tasapuolinen pääsy - suomalainen open access -malli Työryhmäraportti 2/2010 1 (7) Julkaisija Viestintävirasto Tekijät Open Access -pilottityöryhmä Asiakirjan nimi Tasapuolinen pääsy - suomalainen

Lisätiedot

Menettelytavat tietojen luovuttamisesta toiselle palveluoperaattorille

Menettelytavat tietojen luovuttamisesta toiselle palveluoperaattorille 17.6.2008 Menettelytavat tietojen luovuttamisesta toiselle palveluoperaattorille n suosituksia 316/2008 S Suositus 316/2008 S 1 (5) Kuvailulehti Julkaisija Tekijät Tietojen luovutus -työryhmä Asiakirjan

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Anvia Oyj. Operaattori DSL hinnasto

Anvia Oyj. Operaattori DSL hinnasto 1(9) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Operaattori DSL hinnasto Voimassa 1.10.2012 alkaen toistaiseksi 2(9) SISÄLLYSLUETTELO OPERAATTORI DSL HINNASTO... 3 1. ANVIA OYJ:N OPERAATTORI DSL - LAAJAKAISTAYHTEYDET...

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

xdsl Operaattorihinnasto

xdsl Operaattorihinnasto 1. Alajärven Puhelinosuuskunnan xdsl -operaattorilaajakaistayhteydet... 2 1.1 xdsl -yhteyksien tuotekuvaus... 2 1.2 Tuotteiden toimitusaika... 3 1.3 Tuotteiden hinnoittelu... 3 1.3.1 ATM/ETHERNET-alueverkon

Lisätiedot

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014 Sivu 1/11 Sivu 2/11 1. Analoginen 2-johtiminen tilaajayhteys, tavanomainen laatu... 3 1.1 Tuotekuvaus... 3 1.2 Hinnat...

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen väliarviointi

Laajakaistahankkeen väliarviointi Laajakaistahankkeen väliarviointi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 100 megan laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä

Lisätiedot

Anvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet -hinnasto

Anvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet -hinnasto Teleoperaattorihinnasto Anvia Telecom Oy Alueverkon Ethernet -hinnasto Voimassa 1.3.2015 alkaen toistaiseksi Anvia Telecom Oy Anvia Telecom Ab Silmukkatie 6, 65100 Vaasa Cirkelvägen 6, 65100 Vasa Puhelin/Telefon

Lisätiedot

OPERAATTORILAAJAKAISTA HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015

OPERAATTORILAAJAKAISTA HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015 1 (11) MPY Palvelut Oyj Mikonkatu 16 50100 Mikkeli OPERAATTORILAAJAKAISTA HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015 MPY Palvelut Oyj Y-tunnus 1570688-2 Kotipaikka Mikkeli 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleiskuvaus...

Lisätiedot

Laitilan Puhelin Osk:n Ethernet xdsl-operaattorituote Palvelukuvaus 1.1.2014

Laitilan Puhelin Osk:n Ethernet xdsl-operaattorituote Palvelukuvaus 1.1.2014 Laitilan Puhelin Osk:n Ethernet xdsl-operaattorituote Palvelukuvaus 1.1.2014 1 Laitilan Puhelin Osk:n Operaattori Ethernet xdsl-laajakaistayhteydet Tässä palvelu- ja tuotekuvauksessa määritellään Laitilan

Lisätiedot

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna NETPLAZA Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden Suomen Seutuverkot ry syysseminaari Tommi Linna Netplaza Oy Perustettu 1996 Työntekijöiden omistama, yli 20 työntekijää Liikevaihto 2014:

Lisätiedot

Tähtikuitu Oy Yritystuotteet

Tähtikuitu Oy Yritystuotteet Tähtikuitu Oy Yritystuotteet Palvelukuvaukset ja hinnasto Voimassa alkaen: 1.1.2014 TÄHTIKUITU OY PL 60, 99601 Sodankylä Puhelin: +358 40 764 8213 Y-tunnus: 42547673-4 sähköposti: etunimi.sukunimi@tahtikuitu.fi

Lisätiedot

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Jouni Honkanen 3.2.2015 Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Perustaja ja pääomistaja Tampereen kaupunki Kaupungin omistusosuus tällä hetkellä noin 60 % Omistus siirtyy vähitellen

Lisätiedot

Liityntäverkon hinnasto

Liityntäverkon hinnasto Liityntäverkon hinnasto (Tilaaja- ja kiinteiden yhteyksien vuokraaminen) Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti

Lisätiedot

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S 12.5.2008 Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely n suosituksia 315/2008 S Suositus 315/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 12.5.2008 Asiakirjan

Lisätiedot

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille

Lisätiedot

DNA Welho 7.3.2012 / Hki

DNA Welho 7.3.2012 / Hki DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO

OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO YLEISTÄ Tilaajayhteys (Cu) Kiinteä yhteys (Cu) Yhdysjohto (Cu) Kaikki tässä hinnastossa (alv 0%) esitetyt tuotteet ovat analogisilla kuparipareilla tai

Lisätiedot

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Veijo Happonen DAXTUM OY Gsm: 040-5254232, e-mail: veijo.happonen@daxtum.com BAFF / Automaatio Talotekniikassa LUENNON SISÄLTÖ

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Created by Neevia docuprinter LT trial version http://www.neevia.com Created by Neevia docuprinter LT trial version

Created by Neevia docuprinter LT trial version http://www.neevia.com Created by Neevia docuprinter LT trial version KUVAUS 1 (7) VAKKA-SUOMEN PUHELIN OY:N ETHERNET DSL OPERAATTORITUOTE PALVELUKUVAUS 1.6.2008 Created by Neevia docuprinter LT trial version KUVAUS 2 (7) 1 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n Operaattori Ethernet

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU

PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU 24.06.2009 1(6) PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU 24.06.2009 1 24.06.2009 2(6) 1. YLEISTÄ... 3 2. ADSL -LIITTYMÄ... 3 3. VERKKOJEN YHTEEN LIITTÄMINEN... 3 4. PÄÄTELAITTEET...

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala 1 (5) Määräys METALLIJOHTIMISTEN TILAAJAYHTEYKSIEN JA NIIHIN KYTKETTYJEN VIESTINTÄVERKKOLAITTEIDEN TEKNISISTÄ OMINAISUUKSISTA Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Operaattorien väliset toimintatavat laajakaistaprosesseissa

Operaattorien väliset toimintatavat laajakaistaprosesseissa Suositus 1 (35) Operaattorien väliset toimintatavat laajakaistaprosesseissa n suosituksia Suositus 2 (35) Sisältö 1 Johdanto... 4 1.1 Prosessien osapuolet... 4 1.2 Suosituksessa käsiteltävät tukkutuotteet...

Lisätiedot

Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet 3/2010

Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet 3/2010 Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet 3/2010 Työryhmäraportti 3/2010 1 (25) Julkaisija Viestintävirasto Tekijät FTTH (Valokaapeliverkojen vuokratuotteet) -työryhmä Asiakirjan nimi Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet

Lisätiedot

IKAALISTEN-PARKANON PUHELIN OSAKEYHTIÖ. OPERAATTORI xdsl -HINNASTO JA TUOTEKUVAUS

IKAALISTEN-PARKANON PUHELIN OSAKEYHTIÖ. OPERAATTORI xdsl -HINNASTO JA TUOTEKUVAUS 1 (7) IKAALISTEN-PARKANON PUHELIN OSAKEYHTIÖ OPERAATTORI xdsl -HINNASTO JA TUOTEKUVAUS VOIMASSA LÄHTIEN Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Kotipaikka: IKAALINEN, Y-tunnus: 0133011-6, Kauppakatu 1,

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Abuse-seminaari 12.9.2006

Abuse-seminaari 12.9.2006 Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Taloyhtiöiden kiinteistöverkot

Taloyhtiöiden kiinteistöverkot Taloyhtiöiden kiinteistöverkot Toimintamalli taloyhtiöille ja operaattoreille palveluntarjoajan vaihtotilanteissa Mika Enäjärvi lakiasiat FiCom ry Lähtökohdat Taloyhtiöiden ja asukkaiden mahdollisuudet

Lisätiedot

Anvia Oyj. Operaattori DSL Kuitu Palvelukuvaus. Voimassa 1.10.2012 alkaen toistaiseksi

Anvia Oyj. Operaattori DSL Kuitu Palvelukuvaus. Voimassa 1.10.2012 alkaen toistaiseksi Anvia Oyj Operaattori DSL uitu Palvelukuvaus Voimassa alkaen toistaiseksi Anvia Operaattori DSL uitu palvelukuvaus 2(6) SSÄLLSLUEELO 1 LESÄ...3 2 DSL OPERAAORUOE UU...3 2.1 LMÄRHMÄOHAE VLA...4 2.2 LMÄOHAE

Lisätiedot

Anvia Telecom Oy. Operaattori DSL Kuitu Palvelukuvaus

Anvia Telecom Oy. Operaattori DSL Kuitu Palvelukuvaus eleoperaattoripalvelut Anvia elecom Oy Operaattori DSL uitu Voimassa alkaen toistaiseksi Anvia Operaattori DSL uitu 2(5) leistä Operaattori DSL uitu -liittymä sisältää ADSL/-liittymän, liitännän Anvian

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1707/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Anvia Oyj. Operaattori DSL Kuitu Hinnasto

Anvia Oyj. Operaattori DSL Kuitu Hinnasto Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Operaattori DSL Kuitu Hinnasto Voimassa alkaen toistaiseksi 2(5) Operaattori DSL Kuitu -liittymän kytkentä- ja kk-maksut Tuotenro Operaattori DSL Kuitu, liittymäryhmäkohtainen

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt xx päivänä xxkuuta 2007 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36 Sivu 1 (9) LL/AJ 21.12.2015 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36 Hinnasto sisältää Länsilinkki Oy:n (Y-tunnus 0853251-1 ja teleyritystunniste 23) vahvistamat televerkko-operaattoripalvelujen

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

Suomen Seutuverkot Ry. Kevätseminaari 2015 Jarno Laitinen puheenjohtaja

Suomen Seutuverkot Ry. Kevätseminaari 2015 Jarno Laitinen puheenjohtaja Suomen Seutuverkot Ry Kevätseminaari 2015 Jarno Laitinen puheenjohtaja Hallitus 2015 Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Jarno Laitinen, pj puheenjohtaja@seutuverkot.fi Eija Nuotio, siht ja rahasto eija.nuotio@seutupalvelukeskus.fi

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Valokuitu kirkkaasti paras kiinteistöyhteys Soneran Laajakaista- ja tv-palvelut VTS Tampere 25.11.2014 Jukka Harju Sisältö Miksi valokuituyhteys on kirkkaasti

Lisätiedot

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista VASO-ASUKKAAN OPAS DNA Kiinteistölaajakaista 1 Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Vason asuntoon.tämä on opas laajakaistan käyttöönottoon ja

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana 140 osallistujaa (+ 27% viime vuodesta) 37% (52) Rakennuttajat 21% (29) Toimittajat (aktiivi / passiivikomponentit) 17% (24) Urakoitsijat (suunnittelu / rakentaminen)

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

LPOnet Oy Ab Operaattori DSL -tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.6.2015 alkaen toistaiseksi

LPOnet Oy Ab Operaattori DSL -tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.6.2015 alkaen toistaiseksi VIITE: Alv 0 % 1/ 11 LPOnet Oy Ab Operaattori DSL -tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.6.2015 alkaen toistaiseksi VIITE: Alv 0 % 2/ 11 SISÄLLYSLUETTELO: 1. LPOnet Oy:n Operaattori DSL laajakaistayhteydet

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

KYMP OY Verkkoliiketoiminta. Metro Ethernet palvelut

KYMP OY Verkkoliiketoiminta. Metro Ethernet palvelut KYMP OY Verkkoliiketoiminta Metro Ethernet palvelut 2 (6) Sisältö 1. KUVAUS -PALVELUSTA...3 2. PALVELUN SISÄLTÖ...4 3. VLAN...4 4. HINNAT...5 4.1. PÄÄTELAITEVUOKRA...5 4.2. MUUTOKSET JA VERKKOPÄÄTTEEN

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi Anvia Oyj Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus Voimassa alkaen toistaiseksi 2(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 PALVELUN TOTEUTUS... 3 2.1 RUNKOVERKON ETHERNET LIITÄNTÄ... 4 2.2 ALUEVERKON ETHERNET -LIITTYMÄ...

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

Operaattori DSL tuotekuvaus ja hinnasto

Operaattori DSL tuotekuvaus ja hinnasto 1 Vaasan Läänin Puhelin Oy Operaattori DSL tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.9.2007 alkaen toistaiseksi Seinäjoki Vaasa Vasa Postiosoite Postadress Puskantie 18 Silmukkatie 6 Cirkelvägen 6 Vaasan Läänin

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot Ohjeita käyttöönottoon ja jatkoa varten Päätelaitteen asennus Sähköposti Vartonenkin voisi liittyä. Tulisi vauhtia elämään. Laskutus Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon,

Lisätiedot

KYMP OY. Liityntäverkon vuokrahinnasto teleoperaattoreille

KYMP OY. Liityntäverkon vuokrahinnasto teleoperaattoreille KYMP OY Liityntäverkon vuokrahinnasto teleoperaattoreille 2 (8) Sisältö KYMP OY... 1 1. NORMAALI TILAAJAYHTEYS PUHEKÄYTTÖÖN (O.)... 3 2. TILAAJAYHTEYDEN RINNAKKAISKAISTA... 3 3. TILAAJAYHTEYDEN RINNAKKAISKAISTA

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin

Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry sant@sant.fi www.sant.fi 12.11.2009 Satelliitti-

Lisätiedot

Anvia Oyj. Kuitutilaajayhteyshinnasto

Anvia Oyj. Kuitutilaajayhteyshinnasto 1(5) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Kuitutilaajayhteyshinnasto Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi 2(5) SISÄLLYSLUETTELO KUITUTILAAJAYHTEYSHINNASTO... 3 KUITUTILAAJAYHTEYDET... 3 MUUT MUUTOS- JA KYTKENTÄTYÖT...

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto

Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto Voimassa 1.1.2015 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (PSP) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille teleoperaattoreille

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

IKAALISTEN-PARKANON PUHELIN OSAKEYHTIÖ. OPERAATTORI xdsl -HINNASTO JA TUOTEKUVAUS

IKAALISTEN-PARKANON PUHELIN OSAKEYHTIÖ. OPERAATTORI xdsl -HINNASTO JA TUOTEKUVAUS 1 (1) IKAALISTEN-PARKANON PUHELIN OSAKEYHTIÖ OPERAATTORI xdsl -HINNASTO JA TUOTEKUVAUS VOIMASSA 22.8.2011 LÄHTIEN Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Kotipaikka: IKAALINEN, Y-tunnus: 0133011-6, Kauppakatu

Lisätiedot

PAIMENSAARI JA KYLÄNIEMI ETELÄ-KARJALAN

PAIMENSAARI JA KYLÄNIEMI ETELÄ-KARJALAN PAIMENSAARI JA KYLÄNIEMI ETELÄ-KARJALAN ENSIMMÄISINÄ! Toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Verkottaja Kari Kotirinta Nek Saimaa Oy ESITTELY TUOMO PUHAKAINEN * 1974-1989 -15 VUOTTA SONERAN TEKNIIKASSA, KAAPELITYÖT

Lisätiedot

Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä

Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä KYMP Viihde alk. 39,90 /kk KYMP Laajakaista Tarjous! ADSL 10/1 M 16,00 /kk (Kotkan alue. 18 kk sopimus ensimmäiset 6 kk -50 %. Norm. 32,00 /kk,

Lisätiedot

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen Optinen kiinteistökaapelointi Eino Jauhiainen Perustietoa yhtiöstä Nestor Cables Oy valmistaa ja myy sekä optisia että kuparijohtimisia tietoliikenne-, teollisuus- ja erikoiskaapeleita ja valokaapelitarvikkeita

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille dna Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Analyysi 27.2.2015 Dnro: 1202/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN

Lisätiedot

Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet. Viestintäviraston suosituksia 208/2015. Suositus 1 (25) 208/2015 27.3.2015

Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet. Viestintäviraston suosituksia 208/2015. Suositus 1 (25) 208/2015 27.3.2015 Suositus 1 (25) Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet n suosituksia Suositus 2 (25) 1 Johdanto... 3 2 Suosituksessa käsiteltävät tukkutuotteet... 4 2.1 Bitstream... 4 2.2 Operaattori Ethernet... 5 3 Bitstream...

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Asennustoiminnan kehitysnäkymät

Asennustoiminnan kehitysnäkymät Asennustoiminnan kehitysnäkymät Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta Satelliitti ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi Sisältö Teleasennussektorit Asennustoiminnan eri osa alueet Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot DNA VASON ohje SM.indd 1 21.8.2008 10:55:41 Tervetuloa nopean laajakaistan

Lisätiedot

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste)

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Elisa Oyj:n Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Voimassa 1.7.2006 alkaen Hinnaston yleiset ehdot 1. Oikeus hintojen muutoksiin pidätetään. 2. Hinnastossa mainitut maksut ovat

Lisätiedot

Sonera ODSL Ethernet. Palvelukuvaus 1.12.2013

Sonera ODSL Ethernet. Palvelukuvaus 1.12.2013 1 (11) Sonera ODSL Ethernet Palvelukuvaus Yritystiedot TeliaSonera Finland Oyj Teollisuuskatu 15, 00510 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus 1475607-9, ALV REK Yhteystiedot Vaihde 020401 www.sonera.fi/operaattoreille

Lisätiedot