OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, ÄÄNEKOSKEN KESKUSTA UUDISTUVAN YDINKESKUSTAN ASEMAKAAVA I (Korttelit 312 (osa), 315 ja 316 sekä niihin liittyvät katu-, pysäköinti- ja puistoalueet) Kuva 1 Suunnittelualue osoitettu sinisellä soikiolla.

2 2 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskustassa Citymarketin koillispuolella Kautonkadun, Torikadun ja Työskintien rajaamalla alueella. Alue tukeutuu yhteen keskustan tärkeimmistä kevyenliikenteen kulkuyhteyksistä, joka johtaa Torikadulta nykyisen torin suunnasta entisen seurakuntatalon vieritse matkakeskukselle ja Pukkimäen suuntaan. Suunnittelualue on Äänekosken keskustan tulevan miljöön ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittävä: alue sijaitsee kaupunkikeskustan ytimessä ja se on ensimmäinen asemakaavatasolla suunniteltava ja toteutettava osa Äänekosken uudistuvasta keskustasta. Suunnittelualueella sijaitsevat entinen valtion virastotalo ja kaupungin omistukseen siirtynyt entinen seurakuntatalo sekä T.A.Niskanen Oy:n omistuksessa oleva liikerakennus. Lisäksi asemakaavaa on tarkoitus muuttaa tontteihin rajoittuvien katu-, pysäköinti- ja puistoalueiden osalta. Alueen pinta-ala on noin 2 ha. Suunnittelualueen rajaus saattaa täsmentyä jatkosuunnittelun yhteydessä. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA MAANKÄYTTÖSOPIMUS Äänekosken ydinkeskustassa on suunnitteilla Ääneseudun Kehitys Oy:n toimesta käynnistetty oikeusvaikutukseton Uudistuvan Äänekosken ydinkeskustan yleissuunnitelman laatiminen. Yleissuunnitelma on keskustan kehittämisvisio, joka toimii tarkempien asemakaavaratkaisujen tausta-aineistona. Asemakaavoituksessa tutkitaan yleissuunnitelmaa tarkemmin suunnitelman toteuttamismahdollisuudet pitäen tavoitteena kaavaratkaisun sopeuttamista yleissuunnitelmassa määriteltyyn tavoitetilanteeseen. Yleissuunnittelutyötä on ohjannut ohjausryhmä, jossa on mukana kehitysyhtiön ja kaupungin edustajien lisäksi alueella toimivia yrittäjiä. Ohjausryhmä on laadituttanut alueelle kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan mm. torin ja matkakeskuksen sijoituksen sekä asuin- ja liikerakentamisen toteuttamistavan osalta: Arkadikäytävät (VE1) ja Etelätori (VE2). Äänekosken kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan ydinkeskustan jatkosuunnittelun pohjaksi Etelätori vaihtoehdon (kts s.6 ja 7): Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken ydinkeskustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto Etelätori. Uudisrakentamisen tavoitteellinen kokonaisala on k-m2. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa suunnittelualueelle Etelätori vaihtoehtoon tukeutuva maankäyttö asemakaavatasolla. Etelätori visiossa alueelle sijoittuisi kaupungin uusi tori, jonka ympärille on tarkoitus muodostaa monipuolinen ja viihtyisä asumis-, palvelu- ja oleskeluympäristö. Elinkaarensa päätä lähestymässä olevan rakennuskannan tilalle on tarkoitus kaavoittaa nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä ja mahdollistaa mm. asuinkerrostalojen rakentamisella asuntojen määrän merkittävä kasvu palvelujen äärelle kaupungin ytimeen. Tavoitteena on luoda Äänekoskelle uusi urbaani ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen keskusta, joka sopeutuu nykyiseen rakenteeseen mm. rakennusmassojen sijoittelun puolesta. Uudistuvassa keskustassa halutaan maankäytön osalta mahdollistaa monimuotoisten palveluiden yhteensovittaminen ja Äänekosken mittakaavaan sopeutuvan laadukkaan keskustaasumisen tarjonnan lisääminen. Alueen maanomistajia ovat Kiinteistö Oy Äänekosken Torikatu 4, T.A.Niskanen Oy ja Äänekosken kaupunki. Kiinteistö Oy Äänekosken Torikatu 4 omistaa tontin , jolla sijaitsee entinen valtion virastotalo. T.A.Niskanen Oy:n omistuksessa ovat tontit ja , joilla sijaitsee yksityisiä liiketiloja. Kaupungille kuuluu katu- ja puistoalueiden lisäksi entisen seurakuntatalon tontti

3 3 Kuva 2 Kiinteistörajat suunnittelualueella. Hankkeena asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta, mutta hanketta on luonnosteltu ja viety eteenpäin yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa. Kiinteistö Oy Torikatu 4 on tehnyt kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta Etelätori - vaihtoehdon pohjalta laadittavana. Kaupunki ja T.A.Niskanen Oy:n edustaja ovat lisäksi sopineet Kauppakadun varrella sijaitsevan ns. Niskasen liiketilan mukaan ottamisesta kaavamuutokseen. Kaavoituksen edettyä luonnos- tai ehdotusvaiheeseen on tarkoitus tehdä kaavoitukseen ja kaavan toteuttamiseen liittyvä maankäyttösopimus tai sopimuksia.

4 4 3. KAAVATILANNE JA SELVITYKSET 3.1. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (punainen väri, C). Alueen läheisyydessä sijaitsee taajamatoimintojen aluetta (vaaleanruskea väri, A). Suunnittelualue sijaitsee rautatien (musta hakasviiva) välittömässä läheisyydessä. Alueen eteläpuolella kulkee myös seututie (musta viiva, st). KUVA 3 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen, jonka kaavan luonnoksessa (nähtävillä ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (punainen väri). Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu ohjeellinen meluvyöhykkeen raja (musta aaltoviiva). Kuva 4 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta. Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä soikiolla.

5 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa , ja vahvistetut sekä ja Äänekosken kaupunginvaltuustossa hyväksytyt asemakaavat. Voimassaolevissa asemakaavoissa suunnittelualue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK) autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja puistoksi (VP) sekä yleiseksi pysäköinti- ja katualueeksi. Kuva 5 Ote voimassaolevasta asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus (punaisella).

6 6 3.4 Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta - kehittämisvisio Äänekosken kaupunginhallitus valitsi keskustan kehittymistä ohjaavaksi visioksi yleissuunnitelmatasoisen Etelätori- vaihtoehdon. Yleissuunnitelmassa ei ole vielä otettu kantaa uuden rakentamisen ilmeeseen ja arkkitehtuuriin, vaan haettu katutilojen, kortteleiden ja palveluien sijoittumisen yleispiirteistä ratkaisua, joka antaa edellytykset alueen jatkosuunnittelulle korkealuokkaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelmassa Äänekosken uusi tori on sijoitettu Kauppakadun varrelle keskeiselle paikalle nykyisten kulkuyhteyksien ja palvelujen kannalta. Torista pyritään luomaan aktiivinen ja käyttökelpoinen oleskelutila kaupunkilaisille. Katutilat ja reitit muodostavat selkeän verkoston, jotka mahdollistavat tilojen suunnittelun monimuotoisiksi aktiviteetti- ja kohtaamispaikoiksi sekä kulkureiteiksi. Julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittumisella on yleissuunnitelmassa pyritty vahvistamaan kaupungin keskustaa ja luomaan edellytykset erikokoisten ja tyyppisten liiketilojen muodostamiselle (mm. kivijalkamyymälät). Uusi matkakeskus on suunniteltu sijoitettavaksi torin etelälaidalle. Näin tori sijaitsisi liikenteellisesti ja toiminnallisesti keskeisellä paikalla kaupungin ytimessä. Keskuskortteleihin sijoittuu liiketilojen lisäksi runsaasti uutta asumista, millä pyritään monipuolistamaan keskustan toiminnallisuutta ja vireyttä. Suunnitelma antaa hyvän pohjan arkkitehtoniselle jatkosuunnittelulle; kortteleiden perusratkaisut mahdollistavat kaupunkirakenteen ja julkisten tilojen korkealuokkaisen arkkitehtonisen suunnittelun. Yleissuunnitelmassa koko suunnittelualueen kokonaiskerrosalaksi uudisrakentamisen osalta on osoitettu k-m 2. Nyt vireille saatettavalle asemakaavan muutosalueelle on osoitettu korkeintaan viisikerroksista rakentamista. Asemakaavoitettavana olevan alueen kerrosala ja kerroskorkeudet täsmentyvät jatkosuunnittelun yhteydessä. Kuva 6 Uudistuvan Äänekosken keskustan yleissuunnitelma, Etelätori- vaihtoehto.

7 7 Kuva 7 Uudistuvan Äänekosken keskustan yleissuunnitelman detaljikuva, Etelätori. 3.5 Selvitykset Kaavamuutoksen pohjaksi laaditaan rakennus- ja tonttikohtainen luonnossuunnittelu, jonka yhteydessä arvioidaan mm. kaupunkikuvalliset seikat, rakennusten mittasuhteiden ja kerroslukujen yhteensopivuus, piha- ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen sekä rakennusoikeudet (Arkkitehtuuritoimisto AT ky). Muista jo laadituista selvityksistä keskeisimmät ovat: - Äänekoski osayleiskaavan aineistot - Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta - kehittämissuunnitelma (Ramboll / Arkkitehtitoimisto Harris-Kjiisik 2015) 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavasta arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 5. OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin lautakunnat - Äänekosken Energia oy - Keski-Suomen Pelastuslaitos - Nuorisovaltuusto - Vanhusneuvosto - Vammaisneuvosto

8 8 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Alkuvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä järjestetään suunnitteluun liittyvä keskustelu- ja infotilaisuus. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään parin viikon ajan ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot Äänekosken Yrittäjät ry:ltä, Äänekosken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen Pelastuslaitokselta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta, Jyväskylän Pyöräilyseuralta (Äänekosken jaos) ja kaupungin lautakunnilta. Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski-Suomen liitolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoja: kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai yleiseen liikenteeseen eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Mainituista syistä johtuen myöskään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä tarpeellisena. 7. AIKATAULU Kaava tulee vireille syksyllä Tavoiteaikataulun mukaan kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolo ja ehdotusvaihe ajoittuvat talveen 2015 kevääseen Tavoitteen mukaan kaava pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn kesäkuussa YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki / Kaavoituspalvelut Hallintokatu ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Kaavasuunnittelija Olli Kinnunen Henriikka Lonka olli.kinnunen@aanekoski.fi henriikka.lonka@aanekoski.fi