Lastensuojelun Keskusliiton lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta; aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut

Transkriptio

1 1/ Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: OKM/55/010/2015 Lastensuojelun Keskusliiton lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta; aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi liittyen perusopetuslain 48 f :n muuttamiseen. Pykälässä säädetään aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista. Luonnoksen esityksessä ehdotetaan muutettavan perusopetuslakia siten, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta voitaisiin määrätä maksu siten, että kuukausimaksu saisi olla 570 tunnin osalta enintään 120 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 160 euroa kuukaudessa. Mikäli lapsi olisi aamu- ja iltapäivätoiminnassa enemmän kuin 760 tuntia, voitaisiin ylimenevältä ajalta periä kunnan määräämä maksu. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maksu saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Luonnoksessa siis esitetään enimmäismaksuun 100 %:n korotusta. 1 Luonnoksen esityksen mukaan pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että maksu olisi jätettävä perimättä tai sitä olisi alennettava, mikäli siihen olisi syytä ottaen huomioon huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuihin ehdotetut muutokset ovat hallitusohjelman mukaiset. 2 Lastensuojelun Keskusliitto pitää ehdotettuja korotuksia asiakasmaksujen enimmäismääriin kohtuuttomina ja painottaa, että esitysluonnos on ristiriitainen hallitusohjelman lapsi- ja perhepalvelujen tavoitteiden kanssa. Tavoitteiksi hallitusohjelmaan on kirjattu, vanhemmuuden ja matalan kynnysten palvelujen vahvistaminen sekä hallintorajojen ylittäminen palveluita 1 Perusopetuslain 48 f : Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- tai iltapäivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Samoin jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- tai iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Toimintaan osallistumisesta ei voida periä muita maksuja. ( /1081) Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. 2 Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma a4-8b4b-5b5491d6cc82 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N S K Y D D Armfeltintie 1, Helsinki Armfeltsvägen 1, Helsingfors Puhelin/Telefon (09) Faksi/Fax (09) toimisto@lskl.fi

2 2/10 järjestettäessä. Koulua ja varhaiskasvatusta olisi tarkoitus hallitusohjelman mukaisesti kehittää tukemaan lapsen hyvinvointia. 3 Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta luonnos esitykseksi on ongelmallinen. Se ei toteuta yhdenvertaisuuden vaatimusta, sillä perheiden sosioekonominen asema tulee vaikuttamaan lasten mahdollisuuteen osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan: maksujen korottumisen myötä osa pienituloisten perheiden lapsia tulee jäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan ulkopuolelle. Esityksessä painopiste on selkeästi taloudellisissa kysymyksissä ja se, miten esitys toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattua lapsen edun edistämistä 4, jää hyvin epäselväksi. YK:n lapsen oikeuksien komitea toi viimeisimmissä päätelmissään Suomelle esille, että se pitää myönteisenä peruskoulun ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Samalla komitea esitti huolensa siitä, ettei kuntia velvoiteta järjestämään tällaista toimintaa, mikä vaikeuttaa vanhempien työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. 5 Lastensuojelun Keskusliitto tuo esille lausunnossaan seuraavia näkökulmia: Keskusliitto pitää suunniteltua korotusta asiakasmaksuihin ehdottomasti liian korkeana. Lapsivaikutusten ja perhevaikutusten arviointi on esityksessä tehty puutteellisesti. Luonnoksen esitys perusopetuslain 48 f 2 momentiksi, jossa tarkoituksena on lisätä velvoittavuutta asiakasmaksujen perimättä jättämiseen tai alentamiseen, ei ole tavoitteeseen nähden riittävä ja asianmukainen. Keskusliitto ehdottaa, että velvoite maksualennuksista ja -vapautuksista tiedottamisesta lisättäisiin perusopetuslain säännökseen. Keskusliitto ehdottaa, että eduskuntakäsittelyn aikana esitykseen pyydetään perustuslakivaliokunnan kannanottoa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta edistää työn ja perheen yhteensovittamista, koska se mahdollistaa lapselle turvallisen aamu- ja iltapäivän sinä aikana kun lapsen vanhemmat ovat työssä. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän. Perusopetuslain (PoL) 48 b 4 mom mukaan toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello välisenä aikana. Toiminnan järjestämiseen liittyvien ratkaisujen, toimintatapojen ja toimintaympäristön tulee tukea aamu- ja iltapäivätoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä määrittämällä toiminnassa noudatettavat perusteet. Uudistetut perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet tulivat voimaan Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma , s Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma , s YK:n lapsen oikeuksien komitea. Sopimusvaltioiden yleissopimuksen 44 artiklan mukaisesti antamien raporttien käsittely (2011). CRC/C/FIN/CO/4. Komitean antamat suositukset kohta Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Opetushallitus

3 3/10 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä keskeisellä sijalla ovat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kaikki neljä yleisperiaatetta syrjinnän kielto (2 artikla), lapsen edun periaate (3 artikla), lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja näkemysten huomioon ottaminen (12 artikla). Toiminnan kannalta merkityksellisiä ovat myös yleissopimuksen 31 artikla, joka koskee lapsen oikeutta lepoon, vapaaaikaan, leikkiin ja virkistystoimintaan sekä artiklat 28 ja 29, jotka koskevat lapsen oikeutta koulutukseen ja opetukseen 7. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi tuodaan esille, että arvioitaessa aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen suuruutta on otettava huomioon perustuslain 22, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Maksujen tasoa arvioitaessa on otettava huomioon myös perustuslain 19, joka velvoittaa julkista valtaa tukemaan perhettä lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun toteutumiseksi. 8 Aamu- ja iltapäivätoiminta on vuosina jonkin verran lisääntynyt. Vuonna 2014 yli puolet (54,6 %) ensimmäisen luokan oppilaista ja 29,4 % toisen vuosiluokan oppilaista osallistui koulutyönsä ohessa aamu- ja iltapäivätoimintaan. Vuonna 2004 ensimmäisen luokan oppilaista osallistui toimintaan 40,7 % ja toisen vuosiluokan oppilaista 22,5 %. 9 Mikäli luonnoksessa esitetyt asiakasmaksujen korotukset toteutuvat, on olemassa suuri riski sille, että aamu- ja iltapäivätoiminta tulee vähenemään. Suuri osa Suomen kunnista järjestää perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, vaikka lainsäädäntö ei siihen kuntia velvoitakaan. Jos kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille 10 kunnan päättämässä laajuudessa (PoL 48 b ). Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on tarpeellista, sillä kansainvälisesti vertailtaessa Suomessa lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste ja kokopäivätyöaste on korkea ja lasten koulupäivän pituus lyhyempi. 11 Valtionosuuteen oikeuttavaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee nykyisellään tarjota 570 tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnat voivat periä toimintaan osallistumisesta kohtuullisia maksuja, joiden suuruuden kunnat itse päättävät. Jotta maksut pysyisivät kohtuullisina eivätkä muodostuisi esteeksi lasten yhdenvertaiselle osallistumiselle, on perusopetuslaissa säädetty perittävän maksun enimmäismäärästä. Lain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan periä maksua enintään 60 (570 tunnin osalta) tai 80 euroa (760 tunnin osalta) kuukaudessa 12. Jos toimintaa 7 Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 28 artiklassa määrätään lapsen oikeudesta koulutukseen ja opetukseen ja 29 artiklassa lapsen koulutuksen tavoitteista. 8 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta, Luonnos , s Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit. 10 Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 :stä sen mukaan kuin 14 :n nojalla säädetään tai määrätään. 11 Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, Perheet ja työ vuonna Lain mukaan asiakasmaksua voidaan periä kolmen päivittäisen tunnin toiminnasta enintään 60 euroa kuukaudessa ja neljän päivittäisen tunnin toiminnasta enintään 80 euroa kuukaudessa. HE 124/2006 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain 48 b ja 48 f :n muuttamisesta: Esityksen 760 tuntia vastaa keskimäärin neljää tuntia kutakin arkipäivää kohti koulun työvuoden aikana. Aamu- ja iltapäivätoiminnan keskimääräinen tosiasiallinen toiminta-aika on viisi tuntia päivässä koulun työvuoden aikana.

4 4/10 tarjotaan enemmän kuin 760 tuntia vuodessa, ylimenevien tuntien maksun enimmäismäärää ei ole säädetty. Näin ollen, jos toimintaa tarjotaan viisi tuntia päivässä, kunta voi päättää, että maksu on esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa. 13 Maksu voidaan jättää myös perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos lapsen huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on tarvetta. Perusopetuslain 48 f :n mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumisesta ei voida periä muita maksuja. Enimmäismaksujen korotus kohtuuton Lastensuojelun Keskusliitto pitää OKM:n luonnoksessa esitettyä asiakasmaksujen enimmäismäärän korotusta 60 eurosta 120 euroon ja 80 eurosta 160 euroon kohtuuttoman suurena. Esityksessä perustellaan maksujen 100 %:n korotusta sillä, että enimmäismaksut ovat jääneet merkittävästi jälkeen yleisestä hintakehityksestä. Keskusliitto kuitenkin painottaa, että nyt luonnoksessa ehdotettu asiakasmaksujen korotus on erittäin paljon suurempi kuin yleinen kustannustason nousu. Elinkustannusindeksin mukaan laskettuna (vuodesta 2006 vuoteen 2015) olisivat korotetut maksut n. 71 euroa (luonnoksen ehdotus 120 euroa) ja n. 94 euroa (luonnoksen ehdotus 160 euroa). Jos vertailuajankohdaksi otetaan elinkustannusindeksin korotus vuodesta 2004 vuoteen 2015, jolloin 60 euron enimmäismaksu tuli perusopetuslaissa voimaan, tarkoittaisi se 60 euron maksun korottumista n. 73 euroon. Luonnoksen perusteluosiossa myös tuodaan esille, että opetushallituksen seurantakyselyssä huoltajista n. 81 % piti aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävää maksua kohtuullisena suhteessa toiminnan laatuun. Toisaalta opetusministeriölle laaditussa selvityksessä (2009) Pienperheyhdistykselle tehdyssä kyselyssä puolet huoltajista piti asiakasmaksujen suuruutta kohtuullisena ja puolet liian korkeana tai aivan liian korkeana tuloihinsa nähden. 14 Vaikka Pienperheyhdistyksen kyselyyn osallistuneiden määrä oli pieni, antaa se kuitenkin viitettä siitä, että yleisesti sopivana pidetyistä maksuista voi joissain elämäntilanteissa olla vaikeaa tai mahdotonta suoriutua. Vaikka nykyisiä enimmäismaksuja pidettäisiinkin kohtuullisina, niin vaarana on, että korotuksen jälkeen tilanne muuttuisi toiseksi. Keskusliitto tiedusteli Leijonaemot ry:n vanhemmilta heidän mielipiteitään esitysluonnoksesta ja vastaajista enemmistö totesi asiakasmaksujen enimmäismäärän korotuksen olevan liiallinen: Korotus on 100 % ja on kohtuuton. Moni vanhempi elää jo nyt todella vähällä rahalla ja tuo korotus on siinä mielessä kohtuuton. meiltä loppuu lapselta ip, jos tuo on hinta. jos hinta olis 160 e jäis väliin. Esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että opetushallitus seuraa säännöllisin seurantakyselyin aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä. Viimeisin kysely on toteutettu vuonna Luonnoksessa esitetään, että asiakasmaksujen keskiarvo oli kolmen päivittäisen tunnin toiminnasta 55,90 euroa ja 13 Esa Iivonen: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009: Esa Iivonen: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:8, s

5 5/10 neljän päivittäisen tunnin toiminnasta 70,20 euroa. Seurantakyselyä ei ole julkisesti saatavilla, josta syystä kyselyn tilastotietoja ei ole mahdollista yksityiskohtaisemmin tarkastella. Esityksen luonnoksessa annettujen tietojen perusteella ei voida arvioida riittävän tarkasti asiakasmaksujen tasoa eri kunnissa 15. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Tuusulassa, Turussa ja Rovaniemellä neljän päivittäisen tunnin toiminnasta asiakasmaksu on 80 euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena ja tavoitteena on, että kaikilla lapsilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimintaan asuinpaikasta riippumatta. Jos maksujen väliset erot ovat kuntien välillä suuria, tämä tavoite ei voi toteuta. Luonnoksen esityksessä tuodaan esille, että Maksujen merkittävä korottaminen saattaisi johtaa siihen, että sosiaalisesti ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lasten mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan vaikeutuisi. Jos lakimuutos toteutuisi ehdotetun kaltaisena, todennäköisesti näin juuri kävisikin: muutos mahdollistaisi tuntuvat korotukset asiakasmaksuissa. Mikään ei takaisi sitä, että maksuja ei nostettaisi välittömästi tai lähitulevaisuudessa laissa määriteltyyn enimmäismäärään asti. Ongelmallista on myös se, että jos lapsi on aamu- ja iltapäivätoiminnassa enemmän kuin 760 tuntia, ei ylimenevältä ajalta määriteltäisi hintaa laisinkaan vaan se jäisi kunnan vapaan hinnoittelun varaan. Enimmäismaksuihin tuleva tuntuva korotus heijastuu myös ylimääräisenä korotuksena aamuja iltapäivätoiminnan nk. viidennen tunnin asiakasmaksuihin. Nykyisellään useat kunnat perivät 100 euron maksua, jos lapsi on aamu- ja iltapäivätoiminnassa enemmän kuin 760 tuntia (4 tuntia päivässä). Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen Perusopetuslain 48 f :n sanamuotoa ehdotetaan esityksessä tiukennettavan. Perusteluissa myös viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulaki) 11 :ään 16, jota perusopetuslain kirjaus vastaisi. Luonnoksen perustelujen mukaan sanamuodon tiukentaminen turvaisi kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien lasten iltapäivähoidon korotetuista maksuista huolimatta. 17 Perusteluissa myös tuodaan esille, että lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, jolla ilmeisestikin viitataan siihen, että asiakasmaksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen on selkeä tarve tänä päivänä. Lähtökohtaisesti on kannatettavaa, että säännöksen sanamuotoa pyritään tekemään velvoittavammaksi. Keskusliitto pitää kuitenkin suurena puutteena sitä, ettei esitysluonnoksessa ole tarkempia perusteita sille, kenellä on tosiasiallisesti mahdollisuus saada maksun alennusta tai vapautus maksusta. Jos yksittäisessä kunnassa näitä ehtoja edellytysten täyttymiselle pidetään tiukkoina, ei luonnoksen sanamuodolla on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava ole juurikaan merkitystä. Opetusministeriölle vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että maksuvapautus- ja alennusmahdollisuudesta ei kaikilla perheillä ollut tietoa. Oli myös kuntia, joissa maksuvapautuksia ja - 15 Tilastotietoa seurantakyselystä ei ole saatavissa julkisesti. 16 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 11 : Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että: 1) muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai 2) maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. 17 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta, Luonnos , s. 3.

6 6/10 alennuksia ei myönnetty lainkaan, vaan niitä anovat ohjattiin toimeentulotuen asiakkaiksi. Selvityksen yhtenä toimenpide-ehdotuksena oli, että maksualennuksista ja -vapautuksista ja niiden hakemis- ja päätösmenettelyistä annetaan Opetushallituksen yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa valmistelema valtakunnallinen suositus. Toimenpide-ehdotuksessa korostettiin myös sitä, että tiedotusta mahdollisuudesta hakea aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksusta alennusta tai vapautusta tulisi lisätä merkittävästi. 18 Keskusliitto ehdottaa, että velvoite maksualennuksista ja - vapautuksista tiedottamisesta lisättäisiin perusopetuslain säännökseen. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja vammaisten lasten vanhemmat ovat tuoneet esille, että tiedottaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestelyistä, maksualennuksista ja vapautuksista on puutteellista. Tieto vanhemmille tulee lähinnä vertaistuen kautta. Iltapäivähoitoa on järjestetty kehitysvammaisille lapsille kehitysvammalain (laki kehitysvammaisten erityishuollosta) mukaisena erityishuoltona ja se on asiakasmaksulain 4 :n mukaisesti maksutonta. Kehitysvammaisen oppilaan erityishuollon saamisen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos erityishuollon tarvetta ei ole, aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää perusopetuslain mukaisena toimintana myös kehitysvammaiselle oppilaalle. Ainakin 9-vuotiaasta lähtien aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee järjestää kehitysvammaisille oppilaille erityishuoltona, jolloin kuukausimaksua ei tule periä. Kehitysvammaisten lasten osalta on edelleen epäselvyyttä siitä, onko toiminta perusopetuslain mukaista toimintaa vai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista hoitoa 19. Opetusministeriön selvityksessä 20 esitettiin kehitysvammaisen oppilaan aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen selkeyttämistä lainsäädäntöä täsmentämällä. Lastensuojelun Keskusliitto painottaa, että vammaisten lasten, pitkäaikaissairaiden lasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta tarvitaan nykyistä enemmän panostusta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestelyihin ja selkeyttä lainsäädäntöön. Tähän asti hoito on tullut maksutta, kuten päivähoitokin kehitysvammadiagnoosin jälkeen. Pelkkä autismi-dg ei siihen vielä riittänyt vaikka on usein pahempikin toimintaeste kuin keva. (Leijonaemot ry:n jäsenen huomioita aamu- ja iltapäivätoiminnasta) Vammaisten lasten, pitkäaikaissairaiden lasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä tulee painottua inkluusioajattelu ja yhdenvertaisuus sekä myös se, että toiminta tulee järjestää lapsen ikäkauden mukaisesti. Tähän velvoittavat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva ylissopimus, jonka ratifiointiprosessi on Suomessa vielä kesken. Kun kyseessä on lapsi tai nuori, jota ei voi turvallisuussyistä jättää yksin hetkeksikään edes vuosien lisääntyessä, ei maksua voi periä hoidosta ainakaan kolmannesta luokasta lähtien. Siinä vaiheessa normaalia kehityspolkua kulkevat lapset jo pärjäävät ilman ap/ip-hoitoa mutta erityislapset (muutkin kuin kehitysvammaiset) eivät. Mikäli lääkäri katsoo hoidon välttämättömäksi, tulisi hoidon olla ilmaista. Muuten erityislapsiperheet joutuvat eriarvoiseen asemaan. Työnteko on monesti muutenkin jo hankaloitunut erityislapsiperheissä eikä sitä tule koko kouluiän jatkuvilla maksuilla entisestään hankaloittaa. (Leijonaemot ry:n jäsenen huomioita aamu- ja iltapäivätoiminnasta) 18 Esa Iivonen: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:8, s. 33, 90. Toimenpide-ehdotus Esa Iivonen: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:8, s Opetusministeriön selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuuden, laadun sekä palvelutarjonnan monipuolisuuden kehittymisestä sekä lain vaikutuksista palvelun rahoitukseen ja hintaan (2006).

7 7/10 Lapseni kaipaisi omia luokkatovereita leikkikavereikseen. Varovainen kehitysvammainen lapsi ei löydä ryhmästä, missä on todella vauhdikkaita ja motorisia lapsia sekä askartelua rakastavia tavistyttöjä itselleen vertaista kaveria. Viimevuoden poikani vietti ip-kerhossa yksin tai aikuisten seurassa. Iltapäiväkerho olisi ihanteellinen paikka leikille ja sosiaaliselle kehitykselle ja kasvulle, kun siihen olisi mahdollisuus. (Leijonaemot ry:n jäsenen huomioita aamu- ja iltapäivätoiminnasta) Lapsivaikutusten ja perhevaikutusten arviointi Esitysluonnokseen on kirjattu esityksen vaikutukset lapsiin. Lastensuojelun Keskusliitto pitää esityksen lapsivaikutusten ja perhevaikutusten arviointia puutteellisena. Lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen edun ensisijaisuuden toteuttaminen edellyttää kaikkien lapsiin suorasti tai epäsuorasti liittyvien toimien ja päätösten lapsivaikutusten arviointia. 21 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on määritellyt lapsivaikutusten arvioinnin yhteiskunnallisten päätösten arvioinniksi lasten kannalta. Arviointi tulisi tehdä prosessina päätöksiä suunniteltaessa ja uudelleen myöhemmin toimenpiteitä arvioitaessa. Oikeusministeriön ohjeen mukaisesti säädösehdotusten arvioinnissa tulee selvittää edistääkö lainsäädäntöhanke lapsen etua. Esitysluonnoksessa kokonaisvaltaista lapsen edun pohdintaa enemmän on keskitytty esityksen taloudellisten vaikutusten pohdintaan. Esityksestä puuttuu perusteltu ja kattava näkemys siitä, miten kyseinen esitys toteuttaa nimenomaisesti lapsen etua. Ehdotettu korotus enimmäismaksuihin on niin suuri, että se olisi ehdottomasti kaivannut tuekseen selvityksiä ja tutkittua tietoa siitä, millainen vaikutus korotuksella tulee olemaan lapsien ja perheiden arjessa. Esitysluonnoksessa ei ole myöskään otettu huomioon kokonaisuutena niitä kaikkia leikkauksia, joita perhe-, kasvatus- ja koulutuspalveluihin ollaan parhaillaan suunnittelemassa. Kyse ei ole vain yhdestä yksittäisestä maksusta ja toimenpiteestä vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jolla lasten ja perheiden asemaa ja oikeuksia ollaan heikentämässä. Esimerkiksi useissa perheissä saattaa koululainen/koululaiset osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan ja sisarus/sisarukset olla varhaiskasvatuksen piirissä. Nyt kun samanaikaisesti on suunnitteilla myös korotuksia päivähoitomaksuihin, lisää se todella tuntuvasti taloudellista rasitusta lapsiperheissä. Kuten jo aiemmin lausunnossaan keskusliitto totesi, lakiesityksen sanamuotoon tehty korjaus ei ole riittävää, jotta se turvaisi yhdenvertaisesti kaikille lapsille, myös niille, joiden perheille asiakasmaksu on liiallinen, oikeuden aamu- ja iltapäivätoimintaan. Velvollisuus maksun perimättä jättämiseen tai sen alentamiseen perustuu PoL 48 f 2 momentissa huoltajan elatusvelvollisuuteen, toimeentuloedellytyksiin tai huollollisiin näkökohtiin liittyviin seikkoihin. Perusteluissa olisi ehdottomasti kaivattu tarkempaa pohdintaa, myös muista lapsen ja perheen elämään liittyvistä näkökulmista, jotka voisivat oikeuttaa maksun alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä Lastensuojelun Keskusliitto pitää keskeisenä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan laatuun ja alueelliseen tasa-arvoon kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota muun muassa tilojen, toiminnan sisällön, ohjaajien pysyvyyden sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten suhteen. 21 General comment No. 14 (2013) on the right of the child to have his or her best interests taken as a primary consideration (art. 3, para. 1). CRC/C/GC/14.

8 8/10 Kaiken kaikkiaan esitysluonnoksen perusteluissa on puutteellisesti tuotu esille vammaisten lasten asemaa ja oikeuksia aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Esimerkiksi Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti sisältää merkittäviä uudistusesityksiä myös aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyen 22. Leijonaemot ry:lle tehdyn kyselyn yhteydessä nousi esille, että nk. haastavasti käyttäytyvien lasten asema on ongelmallinen aamu- ja iltapäivähoidossa. He ovat usein siinä mielessä väliinputoajia, että heillä ei välttämättä ole oikeutta kehitysvammalain mukaisiin palveluihin mutta he eivät myöskään pärjää liian suurissa ryhmissä ja tarvitsevat avustajaa aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Erityislapsella ei ole edes ollut mahdollisuutta aamu- iltapäivätoimintaan, koska ryhmäkoot ovat niin isoja, eikä siellä ole yhtään resursseja erityisille. Koulussa sanottiin suoraan, että lapsi ei tule pärjäämään siellä, eikä koululla tai kunnalla ole tarjota mitään tilalle. Onneksi on saatu asiat järjestymään ilman sitä. (Leijonaemot ry:n jäsenen huomioita aamu- ja iltapäivätoiminnasta) Leijonaemot ry:n vastauksissa tuotiin esille kuntakohtaisesti vaihtelevia käytäntöjä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Lisäksi vastauksissa tuli esille toivomus selkeämmästä ja myös velvoittavammasta sääntelystä: Ap-hoitoon ei ole mahdollisuutta ja ip-hoito loppuu klo 16, joten kokoaikainen työ molemmilla vanhemmilla on mahdottomuus. Meillä ei ole ollut ap-toimintaa lainkaan. Ip- kerho loppui tokaluokkaan ja ainakin meillä olis kaivattu joustoa. Alueellinen epätasa-arvo tässä asiassa on kyllä tosi tosi suuri. Olisi tärkeää, että lakiin/asetukseen kirjattaisiin oikeus ilta/aamu hoitoon kaikilla sitä tarvitseville ja riittävät tukitoimet niille, jotka niitä tarvitsee. Alueellinen epätasa-arvo tässä asiassa on kyllä tosi tosi suuri. Just kuulin, että eräässä kunnassa ip-toimintaan pääsee vaikka ysiluokkaan asti, käytännössä kuulemma monet on siellä viidenteen luokkaan. Aivan upeaa. Mutta tosi harmi, että monessa paikassa pääsee vain ekaluokkalaiset jos hekään. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa. 23 Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Vaikka suurin osa kunnista järjestää iltapäivätoimintaa, tarvitaan myös riittävästi mahdollisuuksia osallistua toimintaan aamupäivän aikana. 22 VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN uudistamistyöryhmän loppuraportti, 16 Lyhytaikainen huolenpito yksityiskohtaiset perustelut: Lyhytaikaisella huolenpidolla on tarkoitus korvata kehitysvammalain perusteella muuna hoitona ja huolenpitona tai vammaispalvelulain perusteella muuna palveluna järjestetty tilapäishoito. Sen lisäksi tarkoituksena on korvata esimerkiksi erityishuoltona toteutettu koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tai koulujen lomien aikainen hoito sellaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät suoriudu luokkatovereidensa tavoin yksin kotona vanhempien ollessa töissä. Silloin, kun kunta järjestää perusopetuslain nojalla kaikille ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille mahdollisuuden osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaa, myös vammaisen lapsen aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään perusopetuslain perusteella, kuten nykyisinkin Perusopetuslain 48 a :n 1 ja 2 mom Toiminnan tavoitteet ja perusteet: Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa.

9 9/10 Aamupäivän yksinolo ennen koulujen alkua voi olla pienelle koululaiselle yhtä ikävää ja pelottavaa kuin yksin oleminen koulupäivän jälkeenkin. Oulussa on kaupunki päättänyt että koko ap-toiminta loppuu EHOn ulkopuolella olevien osalla. Moni perhe on tämän päätöksen takia ongelmissa. Seurakunnat, urheiluseurat jne ovat osittain vastanneet huutoon, mutta niihin kerhoihin ei kaikki Oulun ekaluokkalaisetkaan sovi, ja erityislasten perheet ovat vielä suuremman haasteen edessä. (Leijonaemot ry:n jäsenen huomioita aamu- ja iltapäivätoiminnasta) Meillä ei ole ollut ap-toimintaa lainkaan. Ip- kerho loppui tokaluokkaan ja ainakin meillä olis kaivattu joustoa. 9-vuotiaana jos olis pitänyt suoriutua iltapäivästä yksin, en edes halua ajatella mitä kaikkea katastrofia siellä kotona olis tapahtunut. Puhumattakaan siitä, että ko. lapsi ei todellakaan ollut henkisestikään valmis olemaan yksin tai lähtemään yksin kouluun. (Leijonaemot ry:n jäsenen huomioita aamu- ja iltapäivätoiminnasta) Keskusliitto korostaa, että hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta auttaa yhtenäistämään lasten koulupäiväkokonaisuutta. Opetusministeriön selvityksessä 24 esitettiin, että olisi tarpeen eheyttää lasten koulupäivän rakennetta järjestämällä koulutyötä ja aamu- ja iltapäivätoimintaa luontevaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Suomessa on vahva perinne pienten koululaisten varhaiseen itsenäistämiseen. Keskusliitto esittää huolensa siitä, että korkeammat asiakasmaksut rajoittaisivat aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttöä. Vanhemmat saattavat pitää maksuja korkeina ja arvioivat pienen koululaisen pärjäävän ilman ohjattua ja valvottua toimintaa. Keskusliitto pitää ongelmallisena sitä, että esityksen myötä lasten yhdenvertainen oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan suurella todennäköisyydellä kärsii. Julkisessa keskustelussa on ratkaisuna aamu- ja iltapäivätoiminnan puutteisiin esitetty kerhotoimintaa. Keskusliitto painottaa, että vaikka kerhotoiminta on erittäin arvokasta ja lasten kannalta merkityksellistä, sillä ei kuitenkaan voida korvata perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Lapset osallistuvat aamu- ja iltapäivätoimintaan 3-5 tuntia päivässä kun taas kerhotoimintaa on vain muutama tunti viikossa. Lisäksi ongelmallista on, että hallitusohjelmassa suunnitellaan samanaikaisesti leikkauksia perusopetuksen laaturahoitukseen, mikä uhkaa muun muassa juuri koulujen kerhotoimintaa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnalla pyritään lisäämään tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa mukaista tukea ja ohjausta. Perusteissa todetaan, että osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja tavoitteeksi on asetettu, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja että lapsen tukemiseen ja tarvittavaan tuen järjestämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Aamu- ja iltapäivätoiminta on merkittävä varhaisen tuen toimintamuoto. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla edistetään perusopetuksen ja oppilashuollon tavoitteita ja toiminta toteuttaa myös ehkäisevää lastensuojelutyötä. 25 Koska esitysluonnokseen sisältyy runsaasti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, Lastensuojelun Keskusliitto pitää perusteltuna, että esityksen eduskuntakäsittelyssä pyydettäisiin perustuslakivaliokunnan kannanottoa asiaan. 24 Opetusministeriön selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuuden, laadun sekä palvelutarjonnan monipuolisuuden kehittymisestä sekä lain vaikutuksista palvelun rahoitukseen ja hintaan (2006). 25 Esa Iivonen: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:8, s. 52.

10 10/10 Lastensuojelun Keskusliiton lausunnon keskeinen sisältö: Lastensuojelun Keskusliitto pitää luonnoksessa esitettyä asiakasmaksujen enimmäismäärän 100 %:n korotusta kohtuuttoman suurena. Luonnoksessa ehdotettu asiakasmaksujen korotus on merkittävästi korkeampi kuin yleinen kustannustason nousu. Esitys ei toteuta perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta yhdenvertaisuuden vaatimusta, sillä perheiden sosioekonominen asema tulee suurella todennäköisyydellä vaikuttamaan lasten mahdollisuuteen osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan. Ongelmallista on myös se, että jos lapsi on aamu- ja iltapäivätoiminnassa enemmän kuin 760 tuntia, ei ylimenevältä ajalta määriteltäisi hintaa laisinkaan vaan se jäisi kunnan vapaan hinnoittelun varaan. Enimmäismaksuihin tuleva tuntuva korotus heijastuu myös ylimääräisenä korotuksena aamu- ja iltapäivätoiminnan nk. viidennen tunnin asiakasmaksuihin. Lähtökohtaisesti on kannatettavaa, että säännöksen sanamuotoa maksujen perimättä jättämisestä tai alentamisesta pyritään tekemään velvoittavammaksi. Keskusliitto pitää kuitenkin suurena puutteena sitä, ettei esitysluonnoksessa ole tarkempia perusteita sille, kenellä on tosiasiallisesti mahdollisuus saada maksun alennusta tai vapautus maksusta. Jos yksittäisessä kunnassa näitä ehtoja edellytysten täyttymiselle pidetään tiukkoina, ei luonnoksen sanamuodolla on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava ole juurikaan merkitystä. Keskusliitto korostaa, että tiedotusta mahdollisuudesta hakea aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksusta alennusta tai vapautusta tulisi lisätä merkittävästi. Velvoite maksualennuksista ja -vapautuksista tiedottamiseen tulee kirjata perusopetuslain säännökseen. Lastensuojelun Keskusliitto pitää esityksen lapsivaikutusten ja perhevaikutusten arviointia puutteellisena. Esitysluonnoksessa kokonaisvaltaista lapsen edun pohdintaa enemmän on keskitytty esityksen taloudellisten vaikutusten pohdintaan. Esityksestä puuttuu perusteltu ja kattava näkemys siitä, miten kyseinen esitys toteuttaa nimenomaisesti lapsen etua. Ehdotettu korotus enimmäismaksuihin on niin suuri, että se olisi ehdottomasti kaivannut tuekseen selvityksiä ja tutkittua tietoa siitä, millainen vaikutus korotuksella tulee olemaan lapsien ja perheiden arjessa. Esitysluonnoksessa ei ole myöskään otettu huomioon kokonaisuutena niitä kaikkia leikkauksia, joita perhe-, kasvatus- ja koulutuspalveluihin ollaan parhaillaan suunnittelemassa.