Sosiaaliasiamiehen. selvitys. Sipoo. Ritva Liukonen

Transkriptio

1 Sosiaaliasiamiehen 5 selvitys Ritva Liukonen Sipoo

2 Sisällys. Esipuhe.... Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen vuonna Yhteydenottojen lukumäärät.... Yhteydenottojen tehtäväalueet Yhteydenottojen syyt Sosiaaliasiamiehen toiminta Muistutukset Sosiaalihuoltolain toimeenpanon tilanne kyselyn valossa Lapsiperheiden kotipalvelu (9 )..... Monialainen yhteistyö ( )..... Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat..... Asiakkaan osallisuus Uuden sosiaalihuoltolain tuomat kokemukset...6. Kuntakohtainen arvio ja sosiaaliasiamiehen huomiot...7. Sipoon yhteydenotot...7. Sosiaaliasiamiehen huomioit vuodelta Lähteet... Liitteet...

3 . Esipuhe Vuosi 5 on ollut sosiaalihuollolle merkittävä vuosi voimaan tulleen uuden sosiaalihuoltolain ansiosta. Asiakkaan asemalle uusi sosiaalihuoltolaki tarkoittaa mielestäni merkittäviä parannuksia, mikäli lain implementointi kunnissa saa riittävästi resursseja eikä huku rakenteellisen sote-keskustelun jalkoihin. Laki tuo mukanaan linjakkuutta sosiaalihuollon prosessille ja yhdistää parhaimmillaan liian kauaksi etsiytyneet palvelusiilot jälleen asiakkaan palvelutarpeen äärelle. Vaatimus moniammatilliselle työlle on laissa vahva. Kuitenkin moniammatilliselle työlle asettuu käytännön työssä esteitä, joista työntekijät nostavat itse jatkuvasti esiin yhteydenpidon työläyden suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja toisaalta tietojärjestelmien ja käyttöoikeuksien kankeuden muuttua toimimaan oikeasti asiakastyötä tukevalla tavalla. Toinen asiakkaan aseman kannalta merkittävä asia on perheiden tukeminen entistä laajemmin ilman lastensuojelun asiakkuutta. Asiamiehenä olen saanut aikaisempina vuosina palautetta siitä, että perheiden toivomaa käytännön apua tai vaikkapa taloudellista tukea on ollut vaikea saada, ennen kuin tilanne on ajautunut jo todella huonoksi. Lapsiperheiden kotipalvelun pykälä tuli voimaan heti vuoden 5 alussa ja kunnat ovat pienen kyselymme perusteella osanneet varautua palveluun riittävin määrärahoin. Ovatko perheet kuitenkaan löytäneet palvelun ja onko sen ehdot ja maksut yhdenvertaiset, onkin sitten toinen kysymys. Selvitys on tänä vuonna rakenteeltaan sellainen, että alussa käsitellään koko Verson toiminta-alueen (Päijät-Häme ja itäinen Uusimaa) yhteydenottojen trendit. Sitten katsotaan kuntakyselyn tuottamaan tietoa ja lopuksi kunta/kuntayhtymäkohtaisesti nostan ajankohtaisia ongelmakohtia esiin. Selvityksen tehtävä ei ole tuottaa täydellistä kuvaa asiakkaan asemasta, siihen sen aineistot ovat liian valikoituneet. Parhaimmillaan selvitys voi nostaa asiakkaiden kertomasta huolia keskusteluun ja toimia muutoksen käynnistäjänä tai tukijana. Porvoossa karkauspäivänä 9..6 Sosiaaliasiamies Ritva Liukonen

4 . Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen vuonna 5 Asiakas on tässä tilastossa: - henkilö, joka käyttää sosiaalihuollon palveluja ja jota päätös/sopimus/kohtelu/etuus koskee - henkilö, joka ottaa yhteyttä toisen puolesta sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa (läheinen/edunvalvoja/oikeusavustaja/diakoni ym.) - henkilö, joka yleisellä tasolla ottaa yhteyttä sosiaalihuollon ilmiöistä tai ongelmista - julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon työntekijä, joka ottaa yhteyttä esiin tulleesta ongelmasta tai kysyy sosiaaliasiamiehen neuvoa menettelystä tai laintulkinnasta Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiakastapauksina. Tapaus voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa saman tien vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Tapaus voi sisältää myös useita yhteydenottoja (useilta eri tahoiltakin). Sama asiakas voi myöhemmin ottaa yhteyttä samasta tai eri asiasta. Jos asiakas esittää asiassa jotain uutta selvitettävää asiaa tai kokonaan uuden ongelman, tulee siitä uusi asiakastapaus. Jos yhteydenottaja tiedustelee tai valittaa samalla kertaa kahdesta sosiaalihuollon eri toimialueesta (esim. lastensuojelu ja toimeentulotuki), täytetään molemmista asioista oma yhteydenottolomakkeensa, ja asia kirjautuu kahtena tapauksena. Yhteydenotot voivat tapahtua puhelimitse, kirjeitse, sähköpostitse tai tapaamisella.. Yhteydenottojen lukumäärät Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteydenottojen lukumäärät. Vertailutietoa on joidenkin kuntien ja kuntayhtymien osalta jo yhteensä 7 vuodelta, jolloin Verso on hoitanut asiamiestehtävää. Vuoden 5 aikana toinen asiamiehistä jälleen vaihtui ja vajaamiehitystä oli noin kk. Lukumäärissä ei tähän taustaan peilaten ole isoja yllätyksiä. Oivan kuntien osalta yhteydenottojen määrä on jatkanut kutistumistaan. Loviisasta tuli tänä vuonna aikaisempia vuosia selvästi enemmän yhteydenottoja. Suhdeluku viimeisessä sarakkeessa kuvaa sitä, kuinka monta yhteydenottoa asukasta kohden on kunnasta tullut. Siinä pienten kuntien osalta muutaman yhteydenoton heitto jo nostaa suhdelukua. Keskiarvo on noin yksi yhteydenotto asukasta kohden, joten sosiaaliasiamiehen tilastoon tulee suhtautua tämä seikka mielessä.

5 Kunta 5 9 Kunnan asukasluku *) Vertailuluku Yhteydenottoja/ as Asikkala ,7 (,) Hollola ,6 (,5) Hämeenkoski 7,9 () Kärkölä 5 6 6, (,) Padasjoki, (,9) Oiva yhteensä ,7 (,8) Hartola ,7 (,6) Iitti 7 69,6 (,) Myrskylä 97,5 () Nastola ,6 (,8) Orimattila ,9 (,9) Pukkila () Sysmä (,5) Aava yhteensä , (,9) Lahti ** 98, (,) Sipoo , (,5) Askola ,7 (,8) Heinola ** 9589,7 (,8) Porvoo ** 9988,5 (,5) Loviisa Lapinjärvi ja , (,6) Yhteensä , () *) väkiluku..5 **) tilasto puolelta vuodelta Taulukko. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Verson alueella vuosina 9 5

6 5. Yhteydenottojen tehtäväalueet Askola 5 Lsa+Lvi 5 5 Sipoo 6 Toimeentulotuki Lastensuojelu Heinola 6 Ikääntyneiden palv Vammaispalvelut Oiva Aava Porvoo Keh.vammahuolto Omaishoidotuki Perheasiat Kotihoito Päihdehuolto Lahti 6 6 Päivähoito Sosiaalityö muu Koko alue Muu palvelu % % % 6 % 8 % % Taulukko. Yhteydenotot tehtäväalueittain vuonna 5 Yllä olevaan taulukkoon on koottu vuoden 5 yhteydenotot tehtäväalueittain. Alimpana palkkina on koko aluetta koskevat osuudet. Siitä huomataan, että lähes puolet yhteydenotoista koskee toimeentulotukea. Viidesosa koskee lastensuojelua ja vajaan % osuudet ikääntyneiden palveluita ja vammaispalveluita. Verrattuna edelliseen vuoteen dramaattisia muutoksia ei voi havaita tehtäväaluejaossa. Ikääntyneiden palveluihin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet kuitenkin sen verran, että kolmosasema on tänä vuonna saavutettu yleisempien asioiden listalla. Kunnittain tai kuntayhtymittäin tarkasteltuna painotukset voivat erota merkittävästikin tästä yleisestä linjasta. Toimeentulotukipainotteisuutta on tänäkin vuonna erityisesti Lahdessa mutta myös Loviisa-Lapinjärvi alueella. Lastensuojelun osuus on huomattavin Heinolassa, mutta myös Porvoo ja Aavan alue ovat hyvin edustettuina. Kelan hoidettavaksi siirtyvä toimeentulotuki suhteessa toimeentulotuen yhteydenottoihin 75 6 Täysin Osittain Kelan hoidettavaksi siirtyvä toimeentulotuki suhteessa kaikkiin Ei lainkaan % % % 6 % 8 % % Taulukko. Koskiko yhteydenotto Kelan hoidettavaksi siirtyvää perustoimeentulotukea?

7 6 Taulukkoon kolme on arvioitu sitä, miten iso osa sosiaaliasiamiehen yhteydenotoista koskee vuoden 7 alussa Kelan hoidettavaksi siirtyvää toimeentulotukea. Arvio on tehty sen perusteella, koskiko yhteydenotto täysin tai osittain sellaista osaa toimeentulotuesta, että jatkossa asiaan vastaisi Kela eikä kuntaan jäävä sosiaalityö. Kaikista yhteydenotoista % koski toimeentulotukea. Toimeentulotukea koskevista yhteydenotoista puolet luokiteltiin sellaiseksi, että jatkossa asia kuuluu kokonaan Kelalle. Lisäksi valtaosa muistakin toimeentulotuen yhteydenotoista sisälsi kysymyksiä, jotka koskevat perustoimeentulotukea ja siten ovat Kelan vastuulla. Toimeentulotukeen liittyvät yhteydenotot muodostavat varsin ison osan sosiaaliasiamiehen työn sisällöstä. Täysin selvää ei vielä tässä vaiheessa ole, millaisin valtuuksin sosiaaliasiamiehet voivat asiakkaiden asioita Kelan suuntaan selvitellä. Osa yhteydenottojen perusteista kuitenkin toivottavasti myös poistuu Kelan saadessa toiminnan sujuvaksi. Odotettavissa on kuitenkin myös uusia yhteydenottajia siinä vaiheessa, kun siirto tapahtuu ja asiakkaat eivät vielä tunne uusia käytäntöjä.. Yhteydenottojen syyt Askola 5 Lsa+Lvi Sipoo Heinola Päätökset/sopimukse t Jonotus/käsittelyaika palvelun toteuttaminen kohtelu tietosuoja Oiva Aava maksuasiat/vahingon korvaus itsemääräämisoikeus yl.tiedontarve Porvoo muu syy Lahti Koko alue % % % 6 % 8 % % Taulukko. Yhteydenottojen syyt Yllä olevaan taulukkoon on koottu yhteydenottojen syyt. Tänä vuonna tilastointi on mahdollistanut useammankin syykoodin valinnan yhdelle yhteydenotolle. Siten asiakkaan esiin nostamia ongelmia on voitu

8 7 tilastoida todenmukaisemmin valikoimatta niistä vain yhtä päällimmäisintä. Yleisimpänä syynä on päätöksiin ja sopimuksiin liittyvät asiat, hyvänä kakkosena tulee palvelun toteuttaminen viidenneksen osuudella. Kohtelu on tilastoitu 7 % keskeiseksi yhteydenoton aiheeksi. Verrattuna viime vuoteen, on tässä reilu nousu, sillä vuonna luku oli %. Osittain sitä selittää se, että syitä on tämän vuoden tilastoon voinut tilastoida useamman kuin yhden. Toisaalta selvästi kohteluun liittyvät yhteydenotot on ennenkin tilastoitu siihen kategoriaan eli myös absoluuttista nousua lukemissa on. Kohteluun liittyvät yhteydenotot henkilöityvät osittain yksittäisiin työntekijöihin kunnissa, jolloin kyse ei ole koko työpaikan huonon kohtelun työkulttuurista. Vertaillessa eri kuntien osuuksia huomio kiinnittyy Sipoon käsittelyaikoja koskevien yhteydenottojen suureen määrään sekä Heinolan kohtelun osuuteen. Molempien osalta lukemat vastaavat noin kolmasosaa yhteydenotoista. Askola Lsa+Lvi 5 Sipoo Heinola tiedustelu Oiva 5 Aava 9 tyytymättömyys Porvoo 9 8 Lahti 8 Koko alue % % % 6 % 8 % % Taulukko 5. Yhteydenottojen luonne Yhteydenottojen luonne on määritelty joko tiedustelevaksi tai tyytymättömyyttä ilmaisevaksi. Tiedustelevien yhteydenottojen osuus on noin kolmannes vuosittain ja loput ovat eriasteisesti tyytymättömiä. Tämä luku on pitkään pysynyt samana, mutta siinä on kuntakohtaisia eroja, kuten yllä olevasta taulukosta voi huomata.

9 8. Sosiaaliasiamiehen toiminta Askola 8 5 Lsa+Lvi 6 5 kuunneltu/viesti vastaanotettu neuvonta Sipoo 7 muistutusneuvonta Heinola kanteluneuvonta Oiva Aava muu oikeusturvaneuvonta selvittäminen/sovittel u vaikuttamistoiminta Porvoo muu toimenpide Lahti Koko alue 6 5 % % % 6 % 8 % % Taulukko 6. Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet yhteydenottojen perusteella Sosiaaliasiamiehen toiminta yhteydenoton perusteella on tilastoitu yllä. Tämän vuoden tilastoon oli mahdollista valita useampi mahdollinen toimenpide. Silti tilastointi jättää paljon työstä kertomatta. Neuvonta voi sisältää lukemattoman määrän puheluita asiakkaan kanssa ja selvittäminen puolestaan liittää joukkoon vielä työntekijäkontaktit, joita yhteen tapaukseen voi liittyä monta. Neuvonnan osuus on melko tasoissa selvittämisen/sovittelun kanssa. Joidenkin kuntien osalta suhdeluvut kuitenkin ovat erilaiset. Muistutusneuvonta painottuu tässä ja jatkossakin kanteluneuvontaa enemmän jo siitä syystä, että vuoden 5 alusta lukien tuli Aluehallintovirastolle mahdollisuus palauttaa kantelu muistutuksena käsiteltäväksi kuntaan. Tästä syystä entistä useampaa asiakasta neuvotaan muistutuksen teossa. Muu oikeusturvaneuvonta pitää sisällään muissa oikaisumenettelyissä sekä valituksissa neuvonnan ja tarvittaessa tapaamiset.

10 9.5 Muistutukset Taulukkoon on koottu kunnista saatu tieto asiakaslain mukaisista muistutuksista sekä kanteluista Aluehallintovirastoon (Aviin) ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Joissain kunnissa muistutusten määrä on noussut huomattavasti. Toivottavasti tähän on syynä se, että entistä useampi kohteluun liittynyt yhteydenotto on käsitelty muistutuksena, eikä niinkään se, että valitettavaa kohtelusta olisi näin paljon enemmän. Muistutusten sisällöt ovat pysyneet melko samoina ja myös ovat sisällöltään juuri tosiasiallista kohtelua koskevia. Kunta/kuntayhtymä Muistutuksia Kanteluita Aviin Aava 7 () (5) Askola Heinola 8 (7) () Lahti (6) () Loviisa/Lapinjärvi 9 () () Oiva 6 (5) () Porvoo 6 (6) () Sipoo (7) () Kanteluita eduskunnan oikeusasiamieh elle Taulukko 7. Muistutukset ja kantelut 5 kuntien oman ilmoituksen mukaan, suluissa luvut. Sosiaalihuoltolain toimeenpanon tilanne kyselyn valossa Tavoitteena oli arvioida vuoden 5 aikana voimaan tulleen sosiaalihuoltolain uudistusten vastaanottoa kunnissa. Lakiuudistus on merkittävä ja siihen sisältyy paljon uudistuksia, joiden implementointi käytäntöön ei kuitenkaan onnistu nappia painamalla. Oletuksena ei kyselyssä ollut, että asiat olisivat kunnissa ehtineet muuttua merkittävästi, mutta toiveena ovat ainakin oikean suuntaiset uudistukset. Omalta osaltaan myös sosiaaliasiamiehet haluavat olla mukana tukemassa kunnan työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä lain edellyttämää laadukasta sosiaalihuoltoa. Kysely toteutettiin perinteisenä sosiaaliasiamiehen kuntakyselynä alkuvuodesta 6. Kyselyssä oli muutamia teknisiä ongelmia. Vastaukset annettiin joko koko kuntaa koskien yhtenä vastauksena tai sitten erillisinä vastauksina eri sektoreilta. Asiamiesten toiveena oli saada paljon erillisiä vastauksia, mutta yksi yhteinen vastaus annettiin mahdollisuudeksi ja sitä moni kunta halusi käyttää. Tällä on pieniä vaikutuksia tuloksiin joidenkin kysymysten osalta, jotka tekstissä tullaan mainitsemaan. Kyselyyn vastasi 8 kuntaa tai kuntayhtymää. Muutamista kunnista jäi joitain sektoreita pois. Osa kysymyksistä on ollut muotoiluiltaan identtisiä 5 muun osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen omille kunnille esittämien kysymysten kanssa. Tästä saadaan toivottavasti kevään mittaan vertailutietoa erilliselle pienelle selvitykselle.

11 .. Lapsiperheiden kotipalvelu (9 ) Uudessa sosiaalihuoltolaissa säädetyillä palveluilla toteutetaan lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattuja lapsen oikeuksia. Niillä toteutetaan myös perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa edellytettyä perheen ja vanhempien tukea. Sääntelyn tarkoituksena on lisätä ja kehittää lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja ennaltaehkäisevänä, varhaisen tukemisen keinona. Lapsiperheille kotiin annettavat palvelut ovat tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista perheen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn (mm. sairaus, synnytys tai vamma) tai erityisen perhetai elämäntilanteen (esimerkiksi vanhempien erotilanne) perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelu pitää sisällään asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Alla olevasta taulukosta näkyy, että valtaosa Verson alueen kunnista on tuottanut lapsiperheiden kotipalvelun omana toimintanaan ja muutama kunta palvelusetelillä. Kaikissa tapauksissa vuodelle 5 varatut määrärahat ovat kyselyn mukaan riittäneet. Tämä kertoo siitä, että kunnat ovat osanneet varautua pykälän voimaantuloon ja varata määrärahoja riittävästi. Toisaalta voi myös olla niin, ettei kotipalvelua ole vielä täysin löydetty asiakkaiden puolelta. Taulukko 8. Millä tavoin lapsiperheiden kotipalvelu on järjestetty kunnassanne? Liitteessä on taulukkomuodossa Verson alueen kuntien nettisivuilleen lapsiperheiden kotipalvelusta kokoamaa tietoa. Nettisivukatsaus tehtiin hakukoneella Google ottamalla hakusanaksi lapsiperheiden kotipalvelu ja kunkin kunnan nimi. Vaikka sivustoissa oli paljon yhteistä, myös eroja löytyi. Vertailun avulla myös saa selkeämmän kuvan siitä, mikä olisi asiakkaan kannalta olennaista ja tärkeää informaatiota. Useimmat kunnat olivat listanneet tilanteita, joissa asiakas voi hakea kotipalvelua ja monet myös tilanteita, joissa kotipalvelua ei myönnetä. Oli myös selkeitä kuvauksia siitä, mitä lapsiperheiden kotipalvelu pitää sisällään. Nämä konkretisoivat mielestäni hyvin asiakkaalle sitä, mitä he voivat palvelulta odottaa ja voisiko se olla vastaus heidän ongelmaansa. Maksullisuudesta olivat kunnat maininneet jotain ja monet myös sen, että palvelu voi olla maksutonta. Mielestäni paras vaihtoehto on kertoa konkreettiset hinnat ja ehdottomasti myös tulosidonnaisuus, jolloin tulee ilmi, että palvelu voi olla myös maksutonta. Hyvänä pidän myös joidenkin kuntien kuvausta siitä, millaisen prosessin kautta palvelua saadaan. Parhaimmillaan palvelu tietysti noudattelisi sosiaalihuoltolain mukaista asiakasprosessia, jossa yhteydenottoon on selkeä yhteystietoa ja palvelutarpeen arvioinnin kautta päädytään palveluun ja siitä tehdään päätös ja tarpeen mukaan myös suunnitelma. Osa kunnista on ainakin tässä vaiheessa kohdentanut palvelua arkipäiviin klo 8-6 välille. Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan luonnos (8.6.5) toteaa kuitenkin, että kotipalvelua järjestettäessä kunnissa on

12 otettava huomioon sosiaalihuoltolain 9 :n mukaisen velvoitteen lisäksi sosiaalihuoltolain. Kun kyse on lapsen terveyden tai kehityksen turvaamisesta, kotipalvelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan... Monialainen yhteistyö ( ) Uuden sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaan palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Sosiaalihuoltoa tulee toteuttaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallintoalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Sosiaalihuollon viranomainen on vastuussa siitä, että käytettävissä on riittävästi asiantuntemusta. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin. Yhteistyön kehittämisellä on pyritty siihen, että sosiaalihuollon ydintehtävä vahvistuu ja asiakas saisi oikea-aikaista ja tuen tarvetta vastaavaa palvelua. Yhteistyön merkitys tulee esille eri tavoin eri väestöryhmien palvelujen toteuttamisessa. Riippuen asiakkaasta eri sektorien painopisteet vaihtelevat, mutta yhteistyötä tarvitaan niin toimialojen sisällä kuin niiden välillä. Sosiaalityön tavoitteena tulisi olla yhä selvemmin asiakkaan toimintamahdollisuuksien varmistaminen ja tilanteiden ollessa mutkikkaita niiden ratkaisemiseksi on tärkeä olla sektorirajat ylittävää, joustavaa yhteistyötä. Alla olevaan taulukkoon on koottu niitä toimenpiteitä, joita Verson alueen kunnat ovat tehneet monialaisen yhteistyön edistämiseksi. Eniten on toteutettu koulutusta ja tiedotusta yhteistyökumppaneille. Noin puolet vastaajista ilmoitti myös kunnan järjestäneen koulutusta henkilöstölle. Hyvänä käytäntönä voisi toimia esimerkiksi Porvoon toteuttama työpajamuotoinen koulutus, jossa eri sektoreiden työntekijät yhdessä pyrkivät pääsemään yhteiseen näkyyn kaupungin tavasta tehdä monialaista yhteistyötä ja paikallistaa ja poistaa sen esteitä.

13 Taulukko 9. Mitä olette tehneet SHL :n mukaisen monialaisen yhteistyön edistämiseksi kunnassanne? Monialaisen yhteistyön asiakkuuden aikana sosiaalihuollon työntekijän tulee olla muihin viranomaisiin yhteydessä pääasiassa asiakkaan suostumuksella. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetään asiakastietojen luovuttamisesta vastoin asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä taas sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa. Lähtökohtana tulisi kuitenkin siis olla, että tarvittava tieto kulkee viranomaisten välillä asiakkaan suostumuksella. Kuntakyselyssä selvitimme, miten asiakkaan suostumus monialaiseen yhteistyöhön selvitetään. Vastaajista 65 % ilmoitti, että suostumus selvitetään suullisesti ja kirjataan asiakastietoihin. Osa vastaajista ilmoitti, että suostumus selvitetään kaikilla mainituilla keinoilla. Asiakkaan ja organisaation kannalta varmin tapa on käyttää erillistä lomaketta, jota olisikin suositeltava kehittää monialaisen yhteistyön esteiden pikaisen purkamisen nimessä.

14 Taulukko. Miten asiakkaan suostumus monialaiseen yhteistyöhön selvitetään? Alla olevaan taulukkoon on koottu kuntien vastaukset kysymykseen miten monialainen yhteistyö sosiaalihuollon viranomaisten ja muiden tahojen kanssa toimii? Kysymyksessä pyydettiin vastaamaan oman toimialan kannalta olennaisten yhteistyökumppanien kohtiin, mistä johtuen eri kohtiin on eri määrä vastauksia. Pisteytys toimii siten, että = erittäin huonosti ja 5 erittäin hyvin. Kuntien vastaukset vaihtelevat myös sen suhteen, että joistain kunnista haluttiin antaa vain yksi yhteinen vastaus ja toisista eri sektorit vastasivat erikseen. Kyse ei siis ole tieteellisesti merkittävästä tiedosta, mutta antaa suuntaa sen suhteen, missä onnistutaan jo hyvin ja missä vielä on hiomisen varaa. Vastausten keskiarvo on,, joten karkealla arviolla sen yli menevä keskiarvo kertoo hyvästä yhteistyöstä ja sen alle jäävä kehittämistä vaativasta yhteistyöstä. Myös vastausten hajonta tai keskittyminen kertoo jotain. Yhteistyö sosiaalipäivystyksen kanssa koettiin kaikkein toimivimmaksi. Sen saama keskiarvo on,5 ja kukaan vastaajista ei antanut sille arvosanaa tai. Vastaajina olleiden kuntien alueella toimii kaksi eri sosiaalipäivystystä Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla. Näiden suhteen ei ollut eroa yhteistyökumppaneiden tyytyväisyydessä. Heikointa yhteistyö näyttää olevan aikuispsykiatrian kanssa, jossa tilanne on niin ikään sama molemmilla alueilla. Itäisen Uudenmaan ja Päijät-Hämeen välillä erot ovat hyvin pieniä. Pientä eroa löytyy siinä, että Päijät-Hämeessä ollaan hivenen tyytyväisempiä yhteistyöhön erikoissairaanhoidon kanssa ja itäisellä Uudellamaalla perusterveydenhuollon kanssa. Te-toimisto yhteistyötä pidetään aavistuksen parempana itäisellä Uudellamaalla, mutta Kela yhteistyö on molemmilla alueilla samoissa lukemissa ja alle keskiarvon.

15 YHTEISTYÖTAHO 5 yhteensä keskiarvo Kunnan omien sosiaalipalvelujen kesken 9 5,8 Opetustoimen kanssa 7,67 Perusterveydenhuollon kanssa 9 5,68 Erikoissairaanhoidon kanssa 9, Lasten psykiatrian kanssa 5 8,5 Aikuispsykiatrian kanssa 5 8, TE-toimiston kanssa 6 8,9 KELA:n kanssa 9, Poliisin kanssa 6,78 Sosiaalipäivystyksen kanssa 5,5 Joku muu, mikä? (seurakunta) Yhteensä 7 5 5, Taulukko. Miten monialainen yhteistyö sosiaalihuollon viranomaisten ja muiden tahojen kanssa toimii? =erittäin huonosti, =melko huonosti, =ei hyvin eikä huonosti, =melko hyvin, 5=erittäin hyvin.. Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat Uuden sosiaalihuoltolain myötä konkretisoitui tarve tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Säännöksillä on tarkoitus turvata se, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Syitä erityisen tuen tarpeeseen voivat aiheuttaa mm. kognitiivinen tai psyykkinen sairaus, päihteiden ongelmakäyttö tai usean yhtäaikaisen tuen tarve. Soveltaessaan tätä lakia työntekijä tekee yksilökohtaisen arvion henkilön erityisen tuen tarpeesta. Kuntakyselyssä kartoitimme, miten hyvin erityisen tuen tarpeessa oleva asiakas on pystytty tunnistamaan eri sektoreilla. Parhaiten vastaajien mukaan tunnistetaan alaikäisten erityisen tuen tarve, huonoiten työikäisten. Taulukko. Kuinka hyvin on lähtenyt käyntiin erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistaminen? =erittäin huonosti, =melko huonosti, =ei hyvin eikä huonosti, =melko hyvin, 5=erittäin hyvin

16 5 Asiakkaalla on oikeus saada omatyöntekijä koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Omatyöntekijällä on oltava palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillinen kelpoisuus. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun asiakkaan omatyöntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus ( ). Kuntakyselyssä kartoitettiin, onko kunnassa aina pystytty tarjoamaan erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille sosiaalityöntekijä vastuutyöntekijäksi. Kyselyn mukaan alaikäisten osalta tämä on toteutunut täysin, sen sijaan työikäisten ja ikääntyneiden osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Harvassa kunnassa on ikäihmisten palveluissa sosiaalityöntekijän nimikkeellä toimivia työntekijöitä. Yhtenä mallina vastata sosiaalityöntekijän tarpeeseen erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kohdalla onkin esitetty yhteistyötä muiden sektoreiden sosiaalityöntekijöiden kanssa. Mikäli ikääntyneiden palveluissa huomataan erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö, jolle lain mukaan pitää nimetä vastuutyöntekijäksi kelpoinen sosiaalityöntekijä, pyydetään työhön työpariksi sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityöstä tai päihdeklinikalta. Taulukko. Erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille on aina pystytty nimeämään sosiaalityöntekijä vastuutyöntekijäksi? Verso on selvittänyt kelpoisten sosiaalityöntekijöiden osuuksia Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla. Tilanne on aikaisempina vuosina ollut kohtuullisen hyvä itäisellä Uudellamaalla ja huono Päijät-Hämeessä. Viimeisimmässä selvityksessä kävi ilmi, että itäisen Uudenmaan tilanne on pysynyt edelleen hyvänä, mutta kunnat kertovat tilanteiden myös vaihtelevan. Kuntien ilmoituksen mukaan 8 % sosiaalityöntekijän vakansseista on täytetty kelpoisuusehdot täyttävillä sosiaalityöntekijöillä. Tilanne on lastensuojelussa hivenen huonompi, siinä 7 % on päteviä. Päijät-Hämeessä vastaava luku kuntien oman ilmoituksen mukaan on 7 %. Päijät-Hämeessä on eroja sektoreittain, sillä esimerkiksi terveyssosiaalityössä on 75 % päteviä kun taas lastensuojelussa jäädään alle %:n. Valoa tilanteeseen tuo kuitenkin useampi lähiaikoina valmistuva työntekijä, joka toivottavasti jää työhön Päijät-Hämeeseen. Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden puuttuessa on lain vaatimuksiin hankala ilman erityisiä työjärjestelyitä vastata... Asiakkaan osallisuus Kuntakyselyssä kartoitettiin, mitä toimenpiteitä on tehty asiakkaiden ottamiseksi mukaan toiminnan kehittämiseen. Puolet vastaajista ilmoitti, että kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta ja 6 % oli toteuttanut asiakastyytyväisyyskyselyjä. Asiakasraateja alueella toimi mm. kotihoidossa ja lapsiperheiden kotipalvelussa. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi kunnissa kerrottiin, että asiakkaita kuullaan mm. erilaisissa tilaisuuksissa. Myös esimerkiksi vanhusneuvostojen kautta saatiin palautetta. Alueella toimii myös esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalityössä nuorten kehittäjäasiakkaiden ryhmä.

17 6 Taulukko. Mitä toimenpiteitä on tehty asiakkaiden ottamiseksi mukaan toiminnan kehittämiseen?.5. Uuden sosiaalihuoltolain tuomat kokemukset Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon (Sosiaalihuollon asiakaslaki ) Kysyimme kuntakyselyssä, miten lain uudistus on edistänyt tämän toteutumista. Useammassa vastauksessa ilmeni, että sosiaalihuolto on ollut aiemminkin laadultaan hyvää ja asiat toimineet. Sosiaalityön tekemisen määrä on lain myötä lisääntynyt ja osa vastaajista koki, että palveluja tuotetaan enemmän asiakkaan tarpeen perusteella kuin ennen. Lain katsottiin lisänneen moniammatillista yhteistyötä kunnan sisällä ja eri sektoreiden ymmärrystä toisistaan. Asiakkaan katsottiin saavan parempaa palvelua, kun eri toimijoilla oli samankaltainen palvelutarpeen arviointi ja käytetty kieli. Palvelutarpeen arvioimiseen panostamisen koettiin auttavan siinä, että ongelmien tunnistaminen on lisääntynyt ja on päästy työskentelemään asiakkaan kanssa aikaisemmin kuin ennen. Lakiuudistuksen katsottiin muuttaneen palveluiden painopistettä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Haasteina lain toteuttamiselle koettiin muun muassa jäykäksi koetut tietosuojasäädökset, joiden koetaan hankaloittavan yhteistyötä. Selvennystä työnjakoon eri sektorien välillä toivottiin. Ylipäänsä moniammatillinen yhteistyö koettiin paikoin haastavaksi. Lain toteuttamista varten tarvittaisiin myös lisää henkilökuntaa. Palvelutarpeen selvittäminen uuden lain myötä on auttanut moniammatillisen yhteistyön kehittymiseen, huomiota pitäisi kuitenkin kiinnittää vielä enemmän erityisen tuen tarpeessa oleviin asiakkaisiin. Haasteita koettiin siinä, kuka kuuluu tähän ryhmään ja kuka ei.

18 7. Kuntakohtainen arvio ja sosiaaliasiamiehen huomiot Tässä luvussa esittelen lyhyesti kunnan yhteydenotot sekä ne huomioit, joita on selvityksen ja sen aineistojen perusteella tehty. Sosiaaliasiamiehelle kertyy myös hiljaista tietoa erilaisista tilaisuuksista ja yhteistyöstä työntekijöiden kanssa. Kaikki huomiot eivät koske samassa laajuudessa kaikkia kuntia, mutta tavoitteena onkin herättää aiheesta keskustelua.. Sipoon yhteydenotot Sipoosta tuli vuonna 5 muutama yhteydenotto vähemmän kuin sitä edellisenä vuonna ja muutokset ovat hyvin lieviä. Toimeentulotuen ja ikäihmisten palveluiden yhteydenotot lisääntyivät hieman, lastensuojelun yhteydenotot pysyivät samana ja vammaispalveluissa ja perheasioissa oli laskua yhteydenottojen määrässä. Jonotus- ja käsittelyajasta oli poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja, mistä suurin osa liittyy toimeentulotuen käsittelyn venymiseen yli 7 arkipäivän ajoittain vuoden mittaan. Sipoosta toimeentulotuen yhteydenottojen linja oli muista poiketen hyvin perustoimeentulotuki painotteinen, vain yksi yhteydenotto on sellainen, että se ei ole täysin Kelan hoitoon siirrettävien asioiden listalla. Keskeinen huolenaihe on käsittelyajan pituus sekä asiakkaan oikeus päästä työntekijän juttusille sekä saada toimeentulotuen hakemiseen asianmukaista neuvontaa. Käsittelyajan suhteen Sipoo on myös Avin seurannassa. Tästä syystä sosiaaliasiamiehen osalta tehtäväksi on jäänyt ohjeistaa asiakkaita kertomaan tietojaan suoraan sinne. Kela siirto tuonee Sipoolle helpotusta tämän vuoden otoksessa havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun osalta kysymyksiä herätti tietosuojaan, kirjauksiin ja maksuasioihin liittyvät kysymykset sekä vaikeissa ero- ja perhekriisitilanteissa lastensuojelun toiminnan oikeellisuus yhteydenottajan näkökulmasta. Näissä tilanteissa ei asiamies voi ottaa kantaa puoleen tai toiseen vaan keskittyä neuvomaan asiakasta asiakkaana olemisessa. Miten hän parhaalla mahdollisella tavalla voisi toimia yhteistyössä siten, että tulisi kuulluksi. Ikäihmisten palveluista tulleista yhteydenotoista kaikki ovat tulleet omaisilta, jotka ovat vanhempiensa puolesta selvitelleet vaihtoehtoja tilanteeseen. Asiamiehelle uutena ja tulevaisuuden kasvavana ongelmana tuli esiin ulkomailta palaamisen problematiikka. Kun kotikuntaa ei Suomessa enää ole ja kunto selvitellä itse asioita heikkenee jatkuvasti. Lisäksi ikäihmisten rahankäytön holtittomuus tuli ilmi ja on yhteinen huoli monille omaisille. Osana sairautta voi ilmetä erilaista ongelmakäyttäytymistä ja omaiset joutuvat miettimään edunvalvonnan kysymyksiä. Omaishoidontuen alimman maksuluokan poisto herätti hämmennystä, mutta kunnasta saadusta selvityksestä kävi ilmi, että suurin osa oli siirretty joko ylempään luokkaan tai sitten avun määrä oli alle omaishoidon kriteerien. Itsemääräämisoikeuskysymysten kanssa painiskeltiin palveluasumispaikan pakkovaihtoon liittyvässä tapauksessa.

19 8. Sosiaaliasiamiehen huomioit vuodelta 5 Yleiset Asiakkaat ovat edelleen sitä mieltä, että työntekijöitä on vaikea saa kiinni. Kunnat ovat tehneet tähän hyviä käytäntöjä, joiden kautta tilanne hiljalleen paranee. Ikäihmisten palveluissa on palveluohjausyksiköitä (mm. Siiri, Pauli ja Ruori), joihin on yksi numero ja sitä kautta asiakas pääsee asiassaan eteenpäin. Aavassa on myös muiden kuin ikäihmisten osalta otettu käyttöön vastaava malli, POLKU. Siinä asiakas saa yhden puhelinnumeron kautta yhteyttä palveluohjaajaan, joka voi ohjata asian joko omalle työntekijälle tai vastata kyselyyn suoraan. Mukana palvelussa ovat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja vammaisten palvelut. Palveluohjaus Polussa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Vastaavien palvelujen kehittämistä voi lämpimästi suositella, myös pienempiin kuntiin. Epäpätevien sosiaalityöntekijöiden määrä on Päijät-Hämeessä edelleen liian suuri suhteessa uuden sosiaalihuoltolain tavoitteisiin. Itäisellä Uudellamaalla tilanne on nyt hyvä, mutta sosiaalihuoltolain vaatimukset ja toisaalla ammattihenkilölaki tuovat tilanteeseen haasteita. Monialaisen yhteistyön esteenä on teknisiä asioita; tietojärjestelmien käyttöoikeudet, asiakkaan suostumuksen selvittämisen yhdenmukainen tapa ja yhteydenpidon välineiden puutteet kuten suojatun sähköpostin puuttuminen. Aikuissosiaalityö Asumisen ongelmat ovat suuria edelleen, eikä toimeentulotuen Kela siirto tule vähentämään tarvetta asiakkaiden asumisen turvaamiselle ja myös erityisryhmien asuttamiselle. Yhteistyö kiinteistöyhtiöiden kanssa olisi välttämätöntä, mutta siihen tarvitaan myös muiden kuin sosiaalitoimen painostusta. Erityisen tuen tarpeen huomioimiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä sen tunnistaminen aikuisväestössä on vaikeaa. On myös mahdollista, ettei näitä asiakkaita tavoiteta tämän hetken työtavoilla vaan tarvittaisiin jalkautuvampaa työotetta. Oikeasti kokonaisvaltainen tuki ja itsemääräämisen tukeminen ovat asiakkaiden näkemyksen mukaan toimeentulotukeen sitoutuneessa työssä vaikeaa. Käsittelyajat ja toimeentulotuen soveltamisen kehittäminen pitää muistaa vuoden 6 loppuun asti, vaikka toimeentulotuki on siirtymässä Kelan hoitoon. Terveydenhuoltokustannukset ovat kasvussa ja se näkyy mm. eläkeläisten rahaongelmina, oman sairaanhoidon karsimisena ja lääkkeistä tinkimisenä. Perheiden sosiaalityö Perheiden auttaminen taloudellisesti pelkän toimeentulotuen keinoin on monesti mahdotonta perheiden monimutkaisten taloudellisten ongelmien vuoksi. Rinnalle voisi kehittää uudenlaista yhteistyötä talous- ja velkaneuvonnan kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelu on lakisääteinen palvelu, jonka asettuminen palveluvalikoimaan etsii vielä paikkaansa. Toistaiseksi kuntien tiedotus asiasta on vaihtelevaa ja palvelun ehdot kuten maksut ja prosessi kaipaavat terävöittämistä. Myös rajaus arkipäiviin on ristiriidassa sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan tulkinnan kanssa.

20 9 Lastensuojelu Vanhempien epäluottamus sijaishuoltoon näkyy yhteydenotoissa sekä laitoshoidon että perhehoidon osalta. Ongelma kertoo sopeutumisen ongelmista ja vanhempien vaikeudesta hyväksyä sijaishuoltoa kasvatuskumppanuuteen. Perhehoidon osalta mietityttää riittääkö sijaisperheiden saama tuki oireilevan lapsen ja hänen synnyinperheensä kanssa. Asiakkaat kokevat puolueellisuutta kahden vanhemman välillä. Ongelma ei ole täysin poistettavissa, mutta hyviä kokemuksia on saatu konkreettisella tasolla avoimesta kirjaamisesta. Asiakkaat ovat tuoneet esiin vaikeutta ymmärtää lastensuojelun syitä ja seurauksia. He eivät ymmärrä puuttumisen perusteita eivätkä sitä, mitä pitäisi tapahtua, jotta lapset voisivat taas palata kotiin tai huoli lastensuojelusta hälvenisi. Asiakkaan sanoin huolipuheesta pitäisi päästä konkretiaan. Vammaispalvelut ja ikääntyneiden palvelut Mitä tehdä kuljetuspalvelun suhteen, kun julkinen liikenne puuttuu? Asiakas selviäisi sen turvin, mutta sen puuttuessa kulkeminen onkin täysin mahdottomuus. Välimatkat palveluihin eivät ole lyhenemään päin, kun syrjäseuduilta julkiset ja yksityiset palvelut keskitetään isompiin yksiköihin ja keskuskuntiin. Itsemäärääminen ja läheisten kanssa toimiminen asumispalveluissa ovat aiheita, joissa ajaudutaan ajoittain ongelmatilanteisiin. Se, että asioista uskalletaan puhua ja niitä selvitetään, on hyvä asia. Henkilökunnan ja esimiesten asenne on avain asioiden selvittelyyn, mutta myös toimivien käytäntöjen jakaminen voisi helpottaa. Miten taataan sosiaalityöntekijä erityisen tuen tarpeessa oleville ikäihmisille, kun geriatrista sosiaalityötä ei Verson alueen kunnissa ole tarjolla? Voisiko vastauksena olla yhteistyön tiivistäminen aikuissosiaalityön, vammaispalvelujen tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden sosiaalityöntekijöiden kanssa? Myös terveyssosiaalityöntekijöiden roolia voisi pohtia osana ikäihmisten palveluita. Asiakasyhteydenottojen perusteella palvelujen saamisen kriteerit koetaan epäselvinä ja kynnys palvelujen piiriin kovana. Samoin palvelujen maksut koetaan epäselvinä ja liian korkeina. Ikääntyneiden menot kasvavat nyt monella rintamalla, kun Kela on nostanut lääkkeiden ja matkakulujen omavastuita ja monet kunnat ovat nostaneet asiakasmaksuja. Yhteydenottajat ovat kertoneet jättävänsä välttämättömiä lääkkeitä, hoitoja ja palveluita ottamatta taloudellisen tilanteensa takia.

21 Lähteet Sosiaalihuoltolaki. Soveltamisopas STM. Liitteet Liite. Lapsiperheiden kotipalvelun nettisivu koonti Kuntien internet sivuilta löytyvää tietoa hakusanalla kunnannimi lapsiperheiden kotipalvelu (Tiedot haettu..6 hakukoneella google) kunta mihin voi saada maksut miten Aava Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu pääsääntöisesti alle kouluikäisten lasten perheille tilapäisesti. Palvelua voidaan tarjota olemassa olevien resurssien puitteissa lähinnä seuraavin kriteerein: raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvä avun tarve ei mainintaa samassa esitteessä, mutta hakutuloksena kolmantena löytyy erillinen esite pdf, jossa maksut on esitelty seikkaperäisesti. Palvelun kesto: palvelu toimii pääsääntöisesti ma pe 8-6 välisenä aikana palvelu on tilapäistä ja lyhytkestoista palveluntarvetta arvioidaan säännöllisesti kriisi perheessä (esim. perheenjäsenen sairastuminen tai kuolema, avioero ) lapsen pitkäaikainen sairaus tai vamma, joka ei edellytä kotisairaanhoitoa vanhemman sairaus tai vamma vanhemman masennus ja/tai uupumus vanhemman tai lapsen hoitoon liittyvät käynnit (esim. terapian käynnistyminen) Askola Kotipalvelua voi hakea esimerkiksi uupumuksen, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai vaikean perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Askolassa lapsiperheiden lyhytaikainen kotipalvelu toteutetaan ostopalveluna palvelusetelillä. Lapsiperheiden kotipalvelua voit tiedustella p Lapsiperheiden kotipalvelu antaa tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen auttamalla lasten- ja kodinhoidossa, esim. siivouksessa,

22 ruuanlaitossa, vaatehuollossa. Heinola raskauteen, synnytykseen ja vauvan hoitoon liittyvä tarve vanhemman asioiden hoito (yksinhuoltajaperheet/pikkulapsiper heet) monikkoperheeseen liittyvä avun tarve vanhemman tai lapsen sairauteen tai vammautumiseen liittyvä tarve (esim. hoitokäyntien mahdollistaminen ja muu tuki akuutissa vaiheessa) Palvelu maksaa 9,6e /tunti, enintään e/päivä, korkeintaan e/kk. Lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea soittamalla suoraan perhetyön vastaavalle ohjaajalle Jokaiseen hakemukseen annetaan kirjallinen päätös. muu äkillinen kriisi (esim. avioero, onnettomuus, kuolema lähipiirissä). Työskentely perheessä voi sisältää lasten hoitoa, kevyitä kotitöitä, yleissiisteydestä huolehtimista, pyykkihuoltoa, ruuan laitossa avustamista, keskustelua ja ohjausta. Lahti vaikea raskaus, synnytys tai sairastuminen sairas tai vammainen lapsi kaksoset tai kolmoset perheessä uupumus erotilanne perheessä perheenjäsenen sairastuminen tai kuolema toisen vanhemman vankeustuomio Lapsiperheiden kotipalvelu antaa tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen opastamalla ja auttamalla lasten- ja kodinhoidossa. Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista, mutta se voi myös olla tuloista ja perhetilanteesta johtuen maksutonta. Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään säännöllisenä ja suunnitelmallisena palveluna ja tilapäisenä kertaluonteisena palveluna. Tilapäistä palvelua myönnetään resurssien mukaan. Kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 9 :n mukaista sosiaalipalvelua, jota myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelutarpeen arviointiin päästäksesi ota yhteyttä lastensuojelun alkuarviointiin tai lapsiperheiden kotipalvelun palveluohjaajaan. Loviisa/ Lapinjärvi Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään tilapäisesti ja yksilöllisesti perheen tarpeiden mukaan esim. sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä Pyrimme vastaamaan palvelutarpeeseen mahdollisimman pian. Palvelua on tarjolla arkisin 8-6. Lapsiperheillä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen

23 alentavan syyn perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelua ei myönnetä pelkästään siivouksen tarpeeseen, ei myöskään tilanteeseen, jossa lapsi on sairastunut ja vanhemmalla on itse oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta. Työskentelyn tavoitteen on vahvistaa perheen arjessa selviytymistä tarjoamalla käytännön apua lapsiperheen kotiin. Perhetyöntekijän kartoituskäynti on maksuton, mutta itse kotipalvelu on maksullista. Kotipalvelun kotikäynnistä veloitetaan 9, - 7, riippuen käynnin kestosta, mutta se voi myös perheen tuloista tai muusta erityistilanteesta johtuen olla maksutonta. hyvinvoinnin turvaaminen ei ole muutoin mahdollista. Perheen tilanne kartoitetaan, alustavasti puhelimitse ja useimmiten vielä neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnin yhteydessä. Oiva raskaus tai synnytys monikkoperhe vanhemman uupumus/ masennus perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus vanhemman ja lapsen hoitoon liittyvät käynnit perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman, ero tmv. syyn vuoksi Palvelusta perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (7/99) ja asetuksen (9/99) mukaan. Maksut astuvat voimaan..... otamme käyttöön myös palvelusetelin. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan tarjota tilapäisesti tai säännöllisenä. Tilapäisessä kotipalvelussa on kyse kertaluonteisesta (käyntikertoja keskimäärin alle /viikko) ja lyhytaikaisesta (kesto - kk) palvelusta. Tilapäisessä lapsiperheiden kotipalvelussa ei laadita sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (8/) 7 :n mukaista suunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan säännöllisessä kotipalvelussa. Porvoo Lapsiperhetyön asiakkaina ovat perheet joissa on tilapäinen tai jatkuva erityisen tuen ja avun tarve vanhemman uupumus tai sairaus lapsen sairaus tai vamma monikkoperheet Kotihoidon perhetyö on maksullista. Aloittaessa teemme kartoituskäynnin joka on maksuton, käynnillä kartoitamme tarpeen ja perheen tilanteen. Perhetyöntekijä tukee perhettä kokonaisvaltaisesti, lähtökohtana perheen omat voimavarat ja niiden hyödyntäminen. Perhetyö tapahtuu pääsääntöisesti arkisin, päiväsaikaan. itkuinen vauva esim. koliikki Kotihoidon perhetyössä

24 muutokset perheen elämäntilanteissa lyhyt omaishoidon lomitus Kotihoidon lapsiperhetyöntekijä voi hoitaa lapsia, ohjata kasvatuksessa, tai tukea vanhemmuutta, arkirutiinien hallintaa ja perheen toimintakykyä muuttuvissa elämäntilanteissa. tarjoamme asiakkaalle apua mahdollisimman pian, ilman jonoja. Sipoo Perhetyö toteuttaa myös uuden sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden lyhytaikaista kotipalvelua. Kotipalvelua annetaan esim. uupumuksen, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai vaikean perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista. Perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua voit tiedustella numerosta Lapsiperheiden kotipalvelu antaa tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen auttamalla lasten- ja kodinhoidossa, esim. siivouksessa, ruuanlaitossa, vaatehuollossa.