Sosiaaliasiamiehen. selvitys. Anne Korpelainen

Transkriptio

1 Sosiaaliasiamiehen 5 selvitys Anne Korpelainen Lahti

2 Sisältö Esipuhe... Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen vuonna Yhteydenottojen lukumäärät Yhteydenottojen tehtäväalueet Yhteydenottojen syyt Sosiaaliasiamiehen toiminta Muistutukset Sosiaalihuoltolain toimeenpanon tilanne kyselyn valossa Lapsiperheiden kotipalvelu (9 ) Monialainen yhteistyö (4 ) Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat Asiakkaan osallisuus Uuden sosiaalihuoltolain tuomat kokemukset Kuntakohtainen luku, Lahti Sosiaaliasiamiehen yhteydenotot Muistutukset ja oikaisuvaatimukset Sosiaaliasiamiehen huomiot ja kehittämisehdotukset... LÄHTEET LIITEET Liite Lapsiperheiden kotipalvelun nettisivukoonti

3 TAULUKOT Taulukko. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Verson alueella vuosina 9-5 Taulukko. Yhteydenotot tehtäväalueittain vuonna 5 Taulukko 3. Koskiko yhteydenotto Kelan hoidettavaksi siirtyvää perustoimeentulotukea? Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko. Taulukko. Taulukko. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Yhteydenottojen syyt Yhteydenottojen luonne Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet yhteydenottojen perusteella Muistutukset ja kantelut Miten lapsiperheiden kotipalvelu on tuotettu? Onko lapsiperheiden kotipalveluun varatut määrärahat olleet riittäviä? Toimenpiteet monialaisen yhteistyön edistämiseksi Miten asiakkaan suostumus monialaiseen yhteistyöhön selvitetään? Miten monialainen yhteistyö eri tahojen välillä toimii? Miten erityisen tuen tarpeessa oleva asiakas pystytään tunnistamaan? Erityisen tuen tarpeessa olevalle sosiaalityöntekijä vastuutyöntekijäksi Toimenpiteet asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Lahden yhteydenottokuukaudet Yhteydenottajat Lahdessa Yhteydenotot sektoreittain Lahdessa Lahden muistutusten sisältö

4 Esipuhe Sosiaalialalla eletään suurten muutosten aikaa. Sote-uudistus on viimeinkin toteutumassa ja tämä herättää paljon kysymyksiä niin ammattilaisissa kuin asiakkaissa. Sosiaaliasiamiehen asiakkaita puhuttaa paljon myös tuleva toimeentulotuen Kela-uudistus, tässä nähdään paljon hyvää muun muassa asiakkaiden tasapuolisen kohtelun paranemisessa, mutta toisaalta asiakkaat tuovat esille pelkoa siitä, miten yksittäinen asiakas mahdollisesti häviää Kelan isoon koneistoon ja saako yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta tilanteessaan myös jatkossa. Uusi sosiaalihuoltolaki on nyt ollut voimassa vajaan vuoden ja yleisesti koetaan, että laki on tuonut hyviä uudistuksia sosiaalihuoltoon. Haasteita on kuitenkin lain hengen toteuttamisessa muun muassa riittävien resurssien osalta. Näissä isoissa muutoksissa sosiaaliasiamies pyrkii toimimaan palveluiden laadun varmistajana ja seuraamaan sitä, että asiakkaan oikeudet toteutuvat. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (4 ) tuodaan vahvasti esiin asiakkaan oikeus hyvään kohteluun ja asiakkaan mielipiteiden ja toiveiden huomioiminen. Asiakkailla on tarve tulla kuulluksi ja saada tuotua oma näkemyksensä päätöksen tekoon ja palvelujen toteuttamiseen. Sosiaaliasiamiehen työ on oiva näköalapaikka toimia lain antamien tehtävien ja asiakkaan ja ammattilaisten välisen yhteistyön kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Osana sosiaaliasiamiehen työtä julkaistaan tämä selvitys. Selvitys on tänä vuonna rakenteeltaan sellainen, että alussa käsitellään koko Verson toiminta-alueen (Päijät-Häme ja itäinen Uusimaa) yhteydenottojen perusteella nousevat huolenaiheet. Sitten katsotaan kuntakyselyn ja muistutusten tuottamaan tietoa ja lopuksi kuntakohtaisesti nostan ajankohtaisia ongelmakohtia esiin. Selvityksen tehtävä ei ole tuottaa täydellistä kuvaa asiakkaan asemasta, siihen sen aineistot ovat liian valikoituneet. Toivon, että kunnat ja sen virkamiehet voivat nostaa kehittämisaihioita asiakkaiden kertomasta tai käyttää näitä signaaleja päätösten perusteluina. Lahdessa.3.6 Anne Korpelainen, sosiaaliasiamies

5 Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen vuonna 5 Asiakas on tässä tilastossa: - henkilö, joka käyttää sosiaalihuollon palveluja ja jota päätös/sopimus/kohtelu/etuus koskee - henkilö, joka ottaa yhteyttä toisen puolesta sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa (läheinen/edunvalvoja/oikeusavustaja/diakoni ym.) - henkilö, joka yleisellä tasolla ottaa yhteyttä sosiaalihuollon ilmiöistä tai ongelmista - julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon työntekijä, joka ottaa yhteyttä esiin tulleesta ongelmasta tai kysyy sosiaaliasiamiehen neuvoa menettelystä tai laintulkinnasta Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiakastapauksina. Tapaus voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa saman tien vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Tapaus voi sisältää myös useita yhteydenottoja (useilta eri tahoiltakin). Sama asiakas voi myöhemmin ottaa yhteyttä samasta tai eri asiasta. Jos asiakas esittää asiassa jotain uutta selvitettävää asiaa tai kokonaan uuden ongelman, tulee siitä uusi asiakastapaus. Jos yhteydenottaja tiedustelee tai valittaa samalla kertaa kahdesta sosiaalihuollon eri toimialueesta (esim. lastensuojelu ja toimeentulotuki), täytetään molemmista asioista oma yhteydenottolomakkeensa, ja asia kirjautuu kahtena tapauksena. Yhteydenotot voivat tapahtua puhelimitse, kirjeitse, sähköpostitse tai tapaamisella.

6 3. Yhteydenottojen lukumäärät Taulukko. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Verson alueella vuosina 9 5 Kunta Kunnan asukasluku *) Vertailuluku Yhteydenottoja/ as Asikkala ,7 (,) Hollola ,6 (,5) Hämeenkoski 3 7,9 () Kärkölä , (,4) Padasjoki ,3 (,9) Oiva yhteensä ,7 (,8) Hartola ,7 (,6) Iitti ,6 (,3) Myrskylä 3 97,5 () Nastola ,6 (,8) Orimattila ,9 (,9) Pukkila () Sysmä (,5) Aava yhteensä , (,9) Lahti ** 3938, (,) Sipoo ,3 (,5) Askola ,7 (,8) Heinola ** 9589,7 (,8) Porvoo ** 49988,5 (,5) Loviisa Lapinjärvi ja , (,6) Yhteensä , () *) väkiluku **) tilasto puolelta vuodelta

7 4 Yllä olevaan taulukkoon on koottu yhteydenottojen lukumäärät. Vertailutietoa on joidenkin kuntien ja kuntayhtymien osalta jo yhteensä 7 vuodelta, jolloin Verso on hoitanut asiamiestehtävää. Vuoden 5 aikana toinen asiamiehistä jälleen vaihtui ja vajaamiehitystä oli noin 3 kk. Lukumäärissä ei tähän taustaan peilaten ole isoja yllätyksiä. Oivan kuntien osalta yhteydenottojen määrä on jatkanut kutistumistaan. Loviisasta tuli tänä vuonna aikaisempia vuosia selvästi enemmän yhteydenottoja. Suhdeluku viimeisessä sarakkeessa kuvaa sitä, kuinka monta yhteydenottoa asukasta kohden on kunnasta tullut. Siinä pienten kuntien osalta muutaman yhteydenoton heitto jo nostaa suhdelukua. Keskiarvo on noin yksi yhteydenotto asukasta kohden, joten sosiaaliasiamiehen tilastoon tulee suhtautua tämä seikka mielessä.. Yhteydenottojen tehtäväalueet Taulukko. Yhteydenotot tehtäväalueittain vuonna 5 Askola 5 3 Lsa+Lvi 5 5 Sipoo 6 Toimeentulotuki Lastensuojelu Heinola 6 Ikääntyneiden palv Vammaispalvelut Oiva Aava Keh.vammahuolto Omaishoidotuki Perheasiat Porvoo Kotihoito Päihdehuolto Lahti Koko alue Päivähoito Sosiaalityö muu Muu palvelu % % 4 % 6 % 8 % % Yllä olevaan taulukkoon on koottu vuoden 5 yhteydenotot tehtäväalueittain. Alimpana palkkina on koko aluetta koskevat osuudet. Siitä huomataan, että lähes puolet yhteydenotoista koskee toimeentulotukea. Viidesosa koskee lastensuojelua ja vajaan % osuudet ikääntyneiden palveluita ja vammaispalveluita. Verrattuna edelliseen vuoteen dramaattisia muutoksia ei voi havaita tehtäväaluejaossa. Ikääntyneiden palveluihin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet kuitenkin sen verran, että kolmosasema on tänä vuonna saavutettu yleisempien asioiden listalla. Kunnittain tai kuntayhtymittäin tarkasteltuna painotukset voivat erota merkittävästikin tästä yleisestä linjasta. Toimeentulotukipainotteisuutta on tänäkin vuonna erityisesti Lahdessa mutta myös Loviisa-Lapinjärvi alueella. Lastensuojelun osuus on huomattavin Heinolassa, mutta myös Porvoo ja Aavan alue ovat hyvin edustettuina.

8 5 Taulukko 3. Koskiko yhteydenotto Kelan hoidettavaksi siirtyvää perustoimeentulotukea? Kelan hoidettavaksi siirtyvä toimeentulotuki suhteessa toimeentulotuen yhteydenottoihin 75 6 Täysin Osittain Kelan hoidettavaksi siirtyvä toimeentulotuki suhteessa kaikkiin Ei lainkaan % % 4 % 6 % 8 % % Taulukkoon kolme on arvioitu sitä, miten iso osa sosiaaliasiamiehen yhteydenotoista koskee vuoden 7 alussa Kelan hoidettavaksi siirtyvää toimeentulotukea. Arvio on tehty sen perusteella, koskiko yhteydenotto täysin tai osittain sellaista osaa toimeentulotuesta, että jatkossa asiaan vastaisi Kela eikä kuntaan jäävä sosiaalityö. Kaikista yhteydenotoista 4 % koski toimeentulotukea. Toimeentulotukea koskevista yhteydenotoista puolet luokiteltiin sellaiseksi, että jatkossa asia kuuluu kokonaan Kelalle. Lisäksi valtaosa muistakin toimeentulotuen yhteydenotoista sisälsi kysymyksiä, jotka koskevat perustoimeentulotukea ja siten ovat Kelan vastuulla. Toimeentulotukeen liittyvät yhteydenotot muodostavat varsin ison osan sosiaaliasiamiehen työn sisällöstä. Täysin selvää ei vielä tässä vaiheessa ole, millaisin valtuuksin sosiaaliasiamiehet voivat asiakkaiden asioita Kelan suuntaan selvitellä. Osa yhteydenottojen perusteista kuitenkin toivottavasti myös poistuu Kelan saadessa toiminnan sujuvaksi. Odotettavissa on kuitenkin myös uusia yhteydenottajia siinä vaiheessa, kun siirto tapahtuu ja asiakkaat eivät vielä tunne uusia käytäntöjä.

9 6.3 Yhteydenottojen syyt Taulukko 4. Yhteydenottojen syyt Askola Lsa+Lvi Päätökset/sopimukse t Jonotus/käsittelyaika Sipoo Heinola palvelun toteuttaminen kohtelu tietosuoja Oiva Aava Porvoo maksuasiat/vahingon korvaus itsemääräämisoikeus yl.tiedontarve muu syy Lahti Koko alue % % 4 % 6 % 8 % % Yllä olevaan taulukkoon on koottu yhteydenottojen syyt. Tänä vuonna tilastointi on mahdollistanut useammankin syykoodin valinnan yhdelle yhteydenotolle. Siten asiakkaan esiin nostamia ongelmia on voitu tilastoida todenmukaisemmin valikoimatta niistä vain yhtä päällimmäisintä. Yleisimpänä syynä on päätöksiin ja sopimuksiin liittyvät asiat, hyvänä kakkosena tulee palvelun toteuttaminen viidenneksen osuudella. Kohtelu on tilastoitu 7 % keskeiseksi yhteydenoton aiheeksi. Verrattuna viime vuoteen, on tässä reilu nousu, sillä vuonna 4 luku oli %. Osittain sitä selittää se, että syitä on tämän vuoden tilastoon voinut tilastoida useamman kuin yhden. Toisaalta selvästi kohteluun liittyvät yhteydenotot on ennenkin tilastoitu siihen kategoriaan eli myös absoluuttista nousua lukemissa on. Kohteluun liittyvät yhteydenotot henkilöityvät osittain yksittäisiin työntekijöihin kunnissa, jolloin kyse ei ole koko työpaikan huonon kohtelun työkulttuurista. Vertaillessa eri kuntien osuuksia huomio kiinnittyy Sipoon käsittelyaikoja koskevien yhteydenottojen suureen määrään sekä Heinolan kohtelun osuuteen. Molempien osalta lukemat vastaavat noin kolmasosaa yhteydenotoista.

10 7 Taulukko 5. Yhteydenottojen luonne Askola 4 Lsa+Lvi 5 3 Sipoo Heinola tiedustelu Oiva 5 Aava 9 3 tyytymättömyys Porvoo 9 8 Lahti 4 83 Koko alue % % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % Yhteydenottojen luonne on määritelty joko tiedustelevaksi tai tyytymättömyyttä ilmaisevaksi. Tiedustelevien yhteydenottojen osuus on noin kolmannes vuosittain ja loput ovat eriasteisesti tyytymättömiä. Tämä luku on pitkään pysynyt samana, mutta siinä on kuntakohtaisia eroja, kuten yllä olevasta taulukosta voi huomata..4 Sosiaaliasiamiehen toiminta Taulukko 6. Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet yhteydenottojen perusteella Askola Lsa+Lvi kuunneltu/viesti vastaanotettu neuvonta Sipoo muistutusneuvonta Heinola kanteluneuvonta Oiva Aava Porvoo muu oikeusturvaneuvonta selvittäminen/sovitte lu vaikuttamistoiminta Lahti muu toimenpide Koko alue % % 4 % 6 % 8 % %

11 8 Sosiaaliasiamiehen toiminta yhteydenoton perusteella on tilastoitu yllä. Tämän vuoden tilastoon oli mahdollista valita useampi mahdollinen toimenpide. Silti tilastointi jättää paljon työstä kertomatta. Neuvonta voi sisältää lukemattoman määrän puheluita asiakkaan kanssa ja selvittäminen puolestaan liittää joukkoon vielä työntekijäkontaktit, joita yhteen tapaukseen voi liittyä monta. Neuvonnan osuus on melko tasoissa selvittämisen/sovittelun kanssa. Joidenkin kuntien osalta suhdeluvut kuitenkin ovat erilaiset. Muistutusneuvonta painottuu tässä ja jatkossakin kanteluneuvontaa enemmän jo siitä syystä, että vuoden 5 alusta lukien tuli Aluehallintovirastolle mahdollisuus palauttaa kantelu muistutuksena käsiteltäväksi kuntaan. Tästä syystä entistä useampaa asiakasta neuvotaan muistutuksen teossa. Muu oikeusturvaneuvonta pitää sisällään muissa oikaisumenettelyissä sekä valituksissa neuvonnan ja tarvittaessa tapaamiset..5 Muistutukset Taulukko 7. Muistutukset ja kantelut Kunta/kuntayhtymä Muistutuksia Kanteluita Aviin Kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle Aava 7 (4) 3 (5) Askola Heinola 8 (7) 3 (4) Lahti 4 (36) () 3 Loviisa/Lapinjärvi 9 (4) () Oiva 6 (5) 3 (4) Porvoo 6 (6) 4 (3) Sipoo (7) 4 () Taulukkoon on koottu kunnista saatu tieto asiakaslain mukaisista muistutuksista sekä kanteluista Aluehallintovirastoon (Aviin) ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Joissain kunnissa muistutusten määrä on noussut huomattavasti. Toivottavasti tähän on syynä se, että entistä useampi kohteluun liittynyt yhteydenotto on käsitelty muistutuksena, eikä niinkään se, että valitettavaa kohtelusta olisi näin paljon enemmän.

12 9 3 Sosiaalihuoltolain toimeenpanon tilanne kyselyn valossa Tavoitteena oli arvioida vuoden 5 aikana voimaan tulleen sosiaalihuoltolain uudistusten vastaanottoa kunnissa. Lakiuudistus on merkittävä ja siihen sisältyy paljon uudistuksia, joiden implementointi käytäntöön ei kuitenkaan onnistu nappia painamalla. Oletuksena ei kyselyssä ollut, että asiat olisivat kunnissa ehtineet muuttua merkittävästi, mutta toiveena ovat ainakin oikean suuntaiset uudistukset. Omalta osaltaan myös sosiaaliasiamiehet haluavat olla mukana tukemassa kunnan työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä lain edellyttämää laadukasta sosiaalihuoltoa. Kysely toteutettiin perinteisenä sosiaaliasiamiehen kuntakyselynä alkuvuodesta 6. Kyselyssä oli muutamia teknisiä ongelmia. Vastaukset annettiin joko koko kuntaa koskien yhtenä vastauksena tai sitten erillisinä vastauksina eri sektoreilta. Asiamiesten toiveena oli saada paljon erillisiä vastauksia, mutta yksi yhteinen vastaus annettiin mahdollisuudeksi ja sitä moni kunta halusi käyttää. Tällä on pieniä vaikutuksia tuloksiin joidenkin kysymysten osalta, jotka tekstissä tullaan mainitsemaan. Kyselyyn vastasi 8 kuntaa tai kuntayhtymää. Muutamista kunnista jäi joitain sektoreita pois. Osa kysymyksistä on ollut muotoiluiltaan identtisiä 5 muun osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen omille kunnille esittämien kysymysten kanssa. Tästä saadaan toivottavasti kevään mittaan vertailutietoa erilliselle pienelle selvitykselle. Kappaleiden alussa olevat lain ja sisällön määrittelyt ovat uudesta sosiaalihuoltolaista ja sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisoppaan luonnoksesta (8.6.5). 3. Lapsiperheiden kotipalvelu (9 ) Uudessa sosiaalihuoltolaissa säädetyillä palveluilla toteutetaan lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattuja lapsen oikeuksia. Niillä toteutetaan myös perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa edellytettyä perheen ja vanhempien tukea. Sääntelyn tarkoituksena on lisätä ja kehittää lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja ennaltaehkäisevänä, varhaisen tukemisen keinona. Lapsiperheille kotiin annettavat palvelut ovat tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista perheen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn (muun muassa sairaus, synnytys tai vamma) tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen (esimerkiksi vanhempien erotilanne) perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelu pitää sisällään asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Alla olevasta taulukosta näkyy, että valtaosa Verson alueen kunnista on tuottanut lapsiperheiden kotipalvelun omana toimintanaan ja muutama kunta palvelusetelillä. Kaikissa tapauksissa vuodelle 5 varatut määrärahat ovat kyselyn mukaan riittäneet. Tämä kertoo siitä, että kunnat ovat osanneet varautua pykälän voimaantuloon ja varata määrärahoja riittävästi. Toisaalta voi myös olla niin, ettei kotipalvelua ole vielä täysin löydetty asiakkaiden puolelta.

13 Taulukko 8. Miten lapsiperheiden kotipalvelu on tuotettu? Taulukko 9. Onko lapsiperheiden kotipalveluun varatut määrärahat olleet riittäviä? Liitteessä on taulukkomuodossa Verson alueen kuntien nettisivuilleen lapsiperheiden kotipalvelusta kokoamaa tietoa. Nettisivukatsaus tehtiin hakukoneella Google ottamalla hakusanaksi lapsiperheiden kotipalvelu ja kunkin kunnan nimi. Vaikka sivustoissa oli paljon yhteistä, myös eroja löytyi. Vertailun avulla myös saa selkeämmän kuvan siitä, mikä olisi asiakkaan kannalta olennaista ja tärkeää informaatiota. Useimmat kunnat olivat listanneet tilanteita, joissa asiakas voi hakea kotipalvelua ja monet myös tilanteita, joissa kotipalvelua ei myönnetä. Oli myös selkeitä kuvauksia siitä, mitä lapsiperheiden kotipalvelu pitää sisällään. Nämä konkretisoivat mielestäni hyvin asiakkaalle sitä, mitä he voivat palvelulta odottaa ja voisiko se olla vastaus heidän ongelmaansa. Maksullisuudesta olivat kunnat maininneet jotain ja monet myös sen, että palvelu voi olla maksutonta. Mielestäni paras vaihtoehto on kertoa konkreettiset hinnat ja ehdottomasti myös tulosidonnaisuus, jolloin tulee ilmi, että palvelu voi olla myös maksutonta. Hyvänä pidän myös joidenkin kuntien kuvausta siitä, millaisen prosessin kautta palvelua saadaan. Parhaimmillaan palvelu tietysti noudattelisi sosiaalihuoltolain mukaista asiakasprosessia, jossa yhteydenottoon on selkeä yhteystietoa ja palvelutarpeen arvioinnin kautta päädytään palveluun ja siitä tehdään päätös ja tarpeen mukaan myös suunnitelma. Osa kunnista on ainakin tässä vaiheessa kohdentanut palvelua arkipäiviin klo 8-6 välille. Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan luonnos (8.6.5) toteaa kuitenkin, että kotipalvelua järjestettäessä kunnissa on otettava huomioon sosiaalihuoltolain 9 :n mukaisen velvoitteen lisäksi sosiaalihuoltolain 3. Kun kyse on lapsen terveyden tai kehityksen turvaamisesta, kotipalvelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. 3. Monialainen yhteistyö (4 ) Uuden sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaan palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Sosiaalihuoltoa tulee toteuttaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallintoalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Sosiaalihuollon viranomainen on vastuussa siitä, että käytettävissä on riittävästi asiantuntemusta. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin. Yhteistyön kehittämisellä on pyritty

14 siihen, että sosiaalihuollon ydintehtävä vahvistuu ja asiakas saisi oikea-aikaista ja tuen tarvetta vastaavaa palvelua. Yhteistyön merkitys tulee esille eri tavoin eri väestöryhmien palvelujen toteuttamisessa. Riippuen asiakkaasta eri sektorien painopisteet vaihtelevat, mutta yhteistyötä tarvitaan niin toimialojen sisällä kuin niiden välillä. Sosiaalityön tavoitteena tulisi olla yhä selvemmin asiakkaan toimintamahdollisuuksien varmistaminen ja tilanteiden ollessa mutkikkaita niiden ratkaisemiseksi on tärkeä olla sektorirajat ylittävää, joustavaa yhteistyötä. Alla olevaan taulukkoon on koottu niitä toimenpiteitä, joita Verson alueen kunnat ovat tehneet monialaisen yhteistyön edistämiseksi. Eniten on toteutettu koulutusta ja tiedotusta yhteistyökumppaneille. Noin puolet vastaajista ilmoitti myös kunnan järjestäneen koulutusta henkilöstölle. Hyvänä käytäntönä voisi toimia esimerkiksi Porvoon toteuttama työpajamuotoinen koulutus, jossa eri sektoreiden työntekijät yhdessä pyrkivät pääsemään yhteiseen näkyyn kaupungin tavasta tehdä monialaista yhteistyötä ja paikallistaa ja poistaa sen esteitä. Taulukko. Toimenpiteet monialaisen yhteistyön edistämiseksi Monialaisen yhteistyön asiakkuuden aikana sosiaalihuollon työntekijän tulee olla muihin viranomaisiin yhteydessä pääasiassa asiakkaan suostumuksella. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetään asiakastietojen luovuttamisesta vastoin asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä taas sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa. Lähtökohtana tulisi kuitenkin siis olla, että tarvittava tieto kulkee viranomaisten välillä asiakkaan suostumuksella. Kuntakyselyssä selvitimme, miten asiakkaan suostumus monialaiseen yhteistyöhön selvitetään. Vastaajista 65 % ilmoitti, että suostumus selvitetään suullisesti ja kirjataan asiakastietoihin. Osa vastaajista ilmoitti, että suostumus selvitetään kaikilla mainituilla keinoilla. Asiakkaan ja organisaation kannalta varmin tapa on käyttää erillistä lomaketta, jota olisikin suositeltava kehittää monialaisen yhteistyön esteiden pikaisen purkamisen nimessä.

15 Taulukko. Miten asiakkaan suostumus monialaiseen yhteistyöhön selvitetään? Alla olevaan taulukkoon on koottu kuntien vastaukset kysymykseen, miten monialainen yhteistyö sosiaalihuollon viranomaisten ja muiden tahojen kanssa toimii. Kysymyksessä pyydettiin vastaamaan oman toimialan kannalta olennaisten yhteistyökumppanien kohtiin, mistä johtuen eri kohtiin on eri määrä vastauksia. Pisteytys toimii siten, että = erittäin huonosti ja 5 erittäin hyvin. Kuntien vastaukset vaihtelevat myös sen suhteen, että joistain kunnista haluttiin antaa vain yksi yhteinen vastaus ja toisista eri sektorit vastasivat erikseen. Kyse ei siis ole tieteellisesti merkittävästä tiedosta, mutta antaa suuntaa sen suhteen, missä onnistutaan jo hyvin ja missä vielä on hiomisen varaa. Vastausten keskiarvo on 3,4, joten karkealla arviolla sen yli menevä keskiarvo kertoo hyvästä yhteistyöstä ja sen alle jäävä kehittämistä vaativasta yhteistyöstä. Myös vastausten hajonta tai keskittyminen kertovat jotain. Yhteistyö sosiaalipäivystyksen kanssa koettiin kaikkein toimivimmaksi. Sen saama keskiarvo on 4,5 ja kukaan vastaajista ei antanut sille arvosanaa tai. Vastaajina olleiden kuntien alueella toimii kaksi eri sosiaalipäivystystä Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla. Näiden suhteen ei ollut eroa yhteistyökumppaneiden tyytyväisyydessä. Heikointa yhteistyö näyttää olevan aikuispsykiatrian kanssa, jossa tilanne on niin ikään sama molemmilla alueilla. Itäisen Uudenmaan ja Päijät-Hämeen välillä erot ovat hyvin pieniä. Pientä eroa löytyy siinä, että Päijät-Hämeessä ollaan hivenen tyytyväisempiä yhteistyöhön erikoissairaanhoidon kanssa ja itäisellä Uudellamaalla perusterveydenhuollon kanssa. Te-toimisto yhteistyötä pidetään aavistuksen parempana itäisellä Uudellamaalla, mutta Kela yhteistyö on molemmilla alueilla samoissa lukemissa ja alle keskiarvon.

16 3 Taulukko. Miten monialainen yhteistyö eri tahojen välillä toimii? yhteensä keskiarvo Kunnan omien sosiaalipalvelujen kesken 9 5 3,84 Opetustoimen kanssa 7 4 3,67 Perusterveydenhuollon kanssa ,68 Erikoissairaanhoidon kanssa , Lasten psykiatrian kanssa 5 8 3,5 Aikuispsykiatrian kanssa ,4 TE-toimiston kanssa 6 8 3,39 KELA:n kanssa 9 3 3,3 Poliisin kanssa ,78 Sosiaalipäivystyksen kanssa ,5 Joku muu, mikä? (seurakunta) Yhteensä ,4 3.3 Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat Sosiaalihuoltolain muutokseen kirjattiin tarve tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Säännöksillä on tarkoitus turvata se, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Syitä erityisen tuen tarpeeseen voivat aiheuttaa mm. kognitiivinen tai psyykkinen sairaus, päihteiden ongelmakäyttö tai usean yhtäaikaisen tuen tarve. Soveltaessaan tätä lakia työntekijä tekee yksilökohtaisen arvion henkilön erityisen tuen tarpeesta. Kuntakyselyssä kartoitimme, miten hyvin erityisen tuen tarpeessa oleva asiakas on pystytty tunnistamaan eri sektoreilla. Parhaiten vastaajien mukaan tunnistetaan alaikäisten erityisen tuen tarve, huonoiten työikäisten.

17 4 Taulukko 3. Miten erityisen tuen tarpeessa oleva asiakas pystytään tunnistamaan? Asiakkaalla on oikeus saada omatyöntekijä koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Omatyöntekijällä on oltava palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillinen kelpoisuus. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun asiakkaan omatyöntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus (4 ). Kuntakyselyssä kartoitettiin, onko kunnassa aina pystytty tarjoamaan erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille sosiaalityöntekijä vastuutyöntekijäksi. Kyselyn mukaan alaikäisten osalta tämä on toteutunut täysin, sen sijaan työikäisten ja ikääntyneiden osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Harvassa kunnassa on ikäihmisten palveluissa sosiaalityöntekijän nimikkeellä toimivia työntekijöitä. Yhtenä mallina vastata sosiaalityöntekijän tarpeeseen erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kohdalla onkin esitetty yhteistyötä muiden sektoreiden sosiaalityöntekijöiden kanssa. Mikäli ikääntyneiden palveluissa huomataan erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö, jolle lain mukaan pitää nimetä vastuutyöntekijäksi kelpoinen sosiaalityöntekijä, pyydetään työhön työpariksi sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityöstä tai päihdeklinikalta. Taulukko 4. Erityisen tuen tarpeessa olevalle sosiaalityöntekijä vastuutyöntekijäksi Verso on selvittänyt kelpoisten sosiaalityöntekijöiden osuuksia Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla. Tilanne on aikaisempina vuosina ollut kohtuullisen hyvä itäisellä Uudellamaalla ja huono Päijät-Hämeessä. Viimeisimmässä selvityksessä kävi ilmi, että itäisen Uudenmaan tilanne on pysynyt hyvänä. Kuntien ilmoituksen mukaan 8 % sosiaalityöntekijän vakansseista on täytetty kelpoisuusehdot täyttävillä sosiaalityöntekijöillä. Päijät-Hämeessä vastaava luku kuntien oman ilmoituksen mukaan on 47 %. Päijät- Hämeessä on eroja sektoreittain, sillä esimerkiksi terveyssosiaalityössä on 75 % päteviä kun taas lastensuojelussa jäädään alle 4 %:n. Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden puuttuessa on lain vaatimuksiin hankala ilman erityisiä työjärjestelyitä vastata. 3.4 Asiakkaan osallisuus Kuntakyselyssä kartoitettiin, mitä toimenpiteitä on tehty asiakkaiden ottamiseksi mukaan toiminnan kehittämiseen. Puolet vastaajista ilmoitti, että kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta ja 6 % oli toteuttanut asiakastyytyväisyyskyselyjä. Asiakasraateja alueella toimi mm. kotihoidossa ja lapsiperheiden kotipalvelussa. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi kunnissa kerrottiin, että asiakkaita kuullaan mm. erilaisissa

18 5 tilaisuuksissa. Myös esimerkiksi vanhusneuvostojen kautta saatiin palautetta. Alueella toimii myös esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalityössä nuorten kehittäjäasiakkaiden ryhmä. Taulukko 5. Toimenpiteet asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi 3.5 Uuden sosiaalihuoltolain tuomat kokemukset Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon (Sosiaalihuollon asiakaslaki 4 ). Kysyimme kuntakyselyssä, miten lain uudistus on edistänyt tämän toteutumista. Useammassa vastauksessa ilmeni, että sosiaalihuolto on ollut aiemminkin laadultaan hyvää ja asiat toimineet. Sosiaalityön tekemisen määrä on lain myötä lisääntynyt ja osa vastaajista koki, että palveluja tuotetaan enemmän asiakkaan tarpeen perusteella kuin ennen. Lain katsottiin lisänneen moniammatillista yhteistyötä kunnan sisällä ja eri sektoreiden ymmärrystä toisistaan. Asiakkaan katsottiin saavan parempaa palvelua, kun eri toimijoilla oli samankaltainen palvelutarpeen arviointi ja käytetty kieli. Palvelutarpeen arvioimiseen panostamisen koettiin auttavan siinä, että ongelmien tunnistaminen on lisääntynyt ja on päästy työskentelemään asiakkaan kanssa aikaisemmin kuin ennen. Lakiuudistuksen katsottiin muuttaneen palveluiden painopistettä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Haasteina lain toteuttamiselle koettiin muun muassa jäykäksi koetut tietosuojasäädökset, joiden koetaan hankaloittavan yhteistyötä. Selvennystä työnjakoon eri sektorien välillä toivottiin. Ylipäänsä moniammatillinen yhteistyö koettiin paikoin haastavaksi. Lain toteuttamista varten tarvittaisiin myös lisää henkilökuntaa. Palvelutarpeen selvittäminen uuden lain myötä on auttanut moniammatillisen yhteistyön kehittymineen, huomiota pitäisi kuitenkin kiinnittää vielä enemmän erityisen tuen tarpeessa oleviin asiakkaisiin. Haasteita koettiin siinä, kuka kuuluu tähän ryhmään ja kuka ei.

19 6 4 Kuntakohtainen luku, Lahti 4. Sosiaaliasiamiehen yhteydenotot Lahdesta tuli yhteydenottoja vuonna 5 yhteensä 5. Luku on hieman korkeampi kuin vuonna 4 (). Vuonna 4 samoin kuin 5 vuonna Lahdessa oli osan vuotta tilanne, että varsinaista sosiaaliasiamiestä ei ollut. Uusi sosiaaliasiamies aloitti toimintansa ja edellinen lopetti maaliskuun alkupuolella 5, joten alueella toimiva toinen sosiaaliasiamies sijaisti kevätkauden Lahtea. Yhteydenottoja tuli tasaisesti koko vuoden lukuun ottamatta maalis-toukokuuta, jolloin yhteydenottomäärissä näkyy selvä notkahdus. Tämä selittynee juuri varsinaisen sosiaaliasiamiehen puuttumisella. Määrällisesti eniten yhteydenottoja tuli elokuussa. Useimmiten yhteydenottaja oli sosiaalihuollon asiakas (65 %). Asiakkaan edustajien yhteydenottoja oli 34 %. Henkilökunnalta tuli vain muutama yhteydenotto koko vuonna. Taulukko 6. Lahden yhteydenottokuukaudet Taulukko 7. Yhteydenottajat Lahdessa

20 7 Kuten edellisenäkin vuonna eniten yhteydenottoja Lahdessa tuli toimeentulotuesta (49 %). Seuraavana oli lastensuojelu ( %) ja vammaispalvelut (,5 %). Kaikista tulleista yhteydenotoista /3 koski tiedustelua ja /3 tyytymättömyyttä. Taulukko 8. Yhteydenotot sektoreittain Lahdessa Toimeentulotukeen liittyvistä yhteydenotoista 9 oli luonteeltaan tiedusteluja ja loput 4 liittyivät asiakkaan tyytymättömyyteen. Tiedusteluasioissa nousivat esiin muun muassa toimeentulotuen hakemiseen liittyvät kysymykset ja myöntämisen kriteerit. Tyytymättömien osalta esiin nousi erityisesti kohteluun liittyvät kysymykset (epäasiallinen kohtelu, ei saa työntekijää kiinni, ei neuvottu asiakasta, ei tullut kuulluksi) ja päätöksiin liittyvät kysymykset. Näitä olivat mm. norminalennusten käyttö, takaisinperinnät, laskelman perusteet, huomioitavat tulot ja menot ja kohtuulliset asumismenot. Vuonna 5 sosiaaliasiamies tilastoi toimeentulotuen osalta sitä, koskiko yhteydenotto Kelan hoidettavaksi siirtyvää perustoimeentulotukea. Lähes kaikki toimeentulotukeen liittyvistä yhteydenotoista liittyi täysin tai osittain perustoimeentulotukeen. Huomioitavaa on, että aikuissosiaalityön osalta yhteydenotot koskivat lähes yksinomaan toimeentulotukea, esimerkiksi vuonna 5 ei tullut yhtäkään yhteydenottoa päihdehuoltoa koskien. Useampia huolenaiheita nousi sen sijaan asunnottomuudesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Asiakkaat kokivat vahvaa neuvottomuutta ja toivottomuutta niin asunnon saamisen kuin siihen liittyvän ohjaamisen ja neuvonnan osalta.

21 8 Lastensuojelun osalta Lahdesta tuli 4 yhteydenottoa. Suurin osa näistä tuli asiakkailta ( kpl). Vain yksi yhteydenotto koski tiedustelua, muuten kaikki kohdistuivat tyytymättömyyteen eri asioihin. Useampi yhteydenotto koski lapsen sijoituspaikan toimintaa. Yhteydenottajat olivat kokeneet, että vanhempia ei kuunneltu eikä tuettu riittävästi ja sijoituspaikassa painostettiin lasta. Toinen esiin noussut aihe oli kohtelu. Yhteyttä ottaneet asiakkaat kokivat, että heitä ei kuunneltu, asioista ei neuvoteltu ja mielipidettä ei huomioitu. Useampi asiakas myös nosti esiin sen, että työntekijöitä on vaikea tavoittaa eivätkä he vastaa soittopyyntöihin. Asiakkaiden kokemaa oli myös, että vanhempaa ei tuetta huostaanottoprosessin aikana. Vammaispalvelun osalta yhteydenottoja tuli 3. Näistä asiakkaita oli kahdeksan ja edustajia neljä. Eniten aiheita tuli palvelujen toteuttamisesta. Yhteydenotot koskivat mm. palvelusuunnitelmien puuttumista, maksatusten myöhästymistä ja kohtelua (ei saa työntekijää kiinni, epäasiallinen kohtelu). Lahden osalta ikääntyneiden palveluista tuli yhteensä yhteydenottoa. Ikäihmiset olivat ainoa asiakasryhmä, jossa yhteydenottaja oli useammin asiakkaan edustaja ( kpl) kuin asiakas itse ( kpl). Ikäihmisten palveluista tulevat kyselyt poikkeavat muutenkin muista ryhmistä, sillä yhteydenotoissa oli enemmän tiedusteluja (7 kpl) kuin tyytymättömyydestä johtuvia yhteydenottoja (4 kpl). Eniten keskustelua ja kyselyä herättivät kriteerit, joilla palveluja saadaan, useampi yhteydenottaja halusi selvittää, miten määritellään esimerkiksi paljon tukea tarvitseva henkilö. Myös palveluseteillä toteutettavat palvelut aiheuttivat kysymyksiä, erityisesti pitkäaikaisen asumisen osalta. 4. Muistutukset ja oikaisuvaatimukset Lahdessa tehtiin vuonna 5 asiakaslain mukaisia muistutuksia 4 kpl (edellinen vuosi 36 kpl). Aluehallintovirastoon meni kanteluita kpl (edellinen vuosi kpl) ja oikeusasiamiehelle 3 kpl. Alla olevaan taulukkoon on koottu muistutuksista Lahden osalta esiin nousseita aiheita. Luetellut asiat eivät ole lukumääräisesti samat kuin muistutusten määrä, koska samoista aiheista on saattanut tulla useitakin muistutuksia. Taulukko 9. Lahden muistutusten sisältö Toimintayksikkö Mihin palveluun liittyi Mikä oli koettu huono kohtelu? Lastensuojelu palvelutarpeen arviointi sijaishuolto - ei ole huomioitu tuen tarvetta - kerrottu asiakkaan henk.koht. asioita asiankuulumattomille tahoille - lapsen kuulleen esitetty syytöksiä - tiedonkulku ei toimi, asiakas ei ole saanut

22 9 palaverikutsua, tieto ei tule sovituista asioista asiakkaalle - kirjaukset tulevat monia kuukausia myöhässä - asiakasta ei kuultu eikä sovituista asioista pidetty kiinni - asioita kirjattu virheellisesti avopalvelut - ei ole toteutettu ohjausja neuvontavelvollisuutta - palaveriaikoja ei voi sopia niin, että niihin pääsisi Toimeentulotuki päätökset liitteet ja lisäselvitykset - ei saanut päätöstä eikä valitusohjetta asianmukaisesti - päätöksen tekemiseen mennyt paljon aikaa - korjauslaskelmaa viivytelty tarpeettomasti - hakemuksen puutteellinen käsittely - epäselvät ohjeet mitä pitää toimittaa - toimitetut paperit ovat hävinneet, pyydetty aina uudelleen samoja selvityksiä asiakkaan kohtaaminen - ei vastata yhteydenottopyyntöihin - epäasiallinen kohtelu (ei kuunneltu asiaa, valitti kiirettä, alentuvaa suhtautumista, syrjintää, saatu asiakas itkemään, ei saanut asianmukaista ohjausta ja neuvontaa) - asiakkaan tuen tarpeisiin ei ole uskottu

23 - työntekijän vaihtuminen Aikuissosiaalityö Vammaispalvelu asunnottomuus henkilökohtainen apu - ei ole saanut tukea vaikeassa tilanteessaan (asunnottomuus) - hakemuksen pitkä käsittelyaika - avustajan palkkaamisen ongelmat neuvonta ja ohjaus - ei saanut ajanvarausta, vaikka olisi tarvetta - asiaton kohtelu, ei saa neuvoja, epäasiallinen kommunikointi apuvälineet - asiakas ei ole saanut hakemiaan apuvälineitä, vammoja vähätelty kuljetuspalvelu - kielteinen päätös ja huono kohtelu asumispalvelu - huono hoito ja kohtelu Ikäihmisten palvelut lain mukaisen vastuutyöntekijän saaminen - Omaiselle ei ole määrätty omaa vastuutyöntekijää, vaikka tarve olisi perheoikeudelliset palvelut elatussopimukset - erimielisyys tulojen huomioimisesta ja elatusavun määräämisestä - työntekijä huutanut asiakkaalle

24 4.3 Sosiaaliasiamiehen huomiot ja kehittämisehdotukset Yleisesti voidaan todeta, että asiakkaat ovat edelleen sitä mieltä, että työntekijöitä on vaikea saa kiinni. Kunnat ovat tehneet tähän hyviä käytäntöjä, joiden kautta tilanne hiljalleen paranee. Ikäihmisten palveluissa on palveluohjausyksiköitä, joihin on yksi numero ja sitä kautta asiakas pääsee asiassaan eteenpäin. Muun muassa Aavassa on myös muiden kuin ikäihmisten osalta otettu käyttöön vastaava malli, POLKU. Siinä asiakas saa yhden puhelinnumeron kautta yhteyttä palveluohjaajaan, joka voi ohjata asian joko omalle työntekijälle tai vastata kyselyyn suoraan. Mukana palvelussa ovat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja vammaisten palvelut. Palveluohjaus Polussa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Epäpätevien sosiaalityöntekijöiden määrä on Päijät-Hämeessä edelleen liian suuri suhteessa uuden sosiaalihuoltolain tavoitteisiin. Tämä kehittämishaaste nousee tänäkin vuonna esille. Monialaisen yhteistyön esteenä on teknisiä asioita; tietojärjestelmien käyttöoikeudet, asiakkaan suostumuksen selvittämisen yhdenmukainen tapa ja yhteydenpidon välineiden puutteet kuten suojatun sähköpostin puuttuminen. Näitä yhteistyön esteitä tulisi edelleenkin pyrkiä poistamaan. Lahden osalta on tullut viestiä erityisesti toimeentulotuessa, että viesti sosiaalityöntekijän ja etuuskäsittelijän välillä ei kulje optimaalisella tavalla, asiakkaat kokevat, että samoja asioita joutuu moneen kertaan selvittämään ja tarkistamaan, että sovitut asiat hoituvat. Tähän toivoisi selvennystä edelleen. Asumisen ongelmat ovat suuria edelleen ja myös asunnottomuutta pitäisi päästä ratkomaan. Yhteistyö kiinteistöyhtiöiden kanssa olisi välttämätöntä, mutta siihen tarvitaan myös muiden kuin sosiaalitoimen painostusta. Erityisen tuen tarpeen huomioimiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä sen tunnistaminen esimerkiksi aikuisväestössä on haastavaa. On myös mahdollista, ettei näitä asiakkaita tavoiteta tämän hetken työtavoilla vaan tarvittaisiin jalkautuvampaa työotetta. Käsittelyaikoihin ja toimeentulotuen soveltamisen kehittämiseen on hyvä kiinnittää huomiota tänäkin vuonna, vaikka perustoimeentulotuki on siirtymässä Kelan hoitoon vajaan vuoden päästä. Terveydenhuoltokustannukset ovat kasvussa ja se näkyy mm. eläkeläisten rahaongelmina, oman sairaanhoidon karsimisena ja lääkkeistä tinkimisenä. Tämä on edelleen ongelma, johon pitää keskittyä.

25 Lapsiperheiden kotipalvelu on lakisääteinen palvelu, jonka asettuminen palveluvalikoimaan etsii vielä paikkaansa. Toistaiseksi kuntien tiedotus asiasta on vaihtelevaa ja palvelun ehdot kuten maksut ja prosessi kaipaavat terävöittämistä. Myös rajaus arkipäiviin on ristiriidassa sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan tulkinnan kanssa. Lastensuojelun osalta voidaan todeta, että vanhempien epäluottamus sijaishuoltoon näkyy yhteydenotoissa sekä laitoshoidon että perhehoidon osalta. Ongelma kertoo sopeutumisen ongelmista ja kysymyksenä onkin, voiko asialle tehdä enemmän kuin tänä päivänä pystytään tekemään? Asiakkaan kokevat työntekijöiden puolueellisuutta kahden vanhemman välillä. Ongelma on haastava, mutta esimerkiksi avoimen kirjaamisen avulla on saatu hyviä kokemuksia konkreettisella tasolla siitä, että hankalissakin kommunikaatiotilanteissa voidaan löytää hyviä ratkaisuja. Asiakkaat ovat tuoneet esiin vaikeutta ymmärtää lastensuojelun syitä ja seurauksia. He eivät esimerkiksi ymmärrä puuttumisen perusteita eivätkä sitä, mitä pitäisi tapahtua, jotta lapset voisivat taas palata kotiin tai huoli lastensuojelusta hälvenisi. Asiakkaan sanoin huolipuheesta pitäisi päästä konkretiaan ja asioista keskustella niiden oikeilla nimillä. Asiakkaiden hyvään kohteluun tulee edelleen kiinnittää huomiota, asiakkaan kuuleminen ja mukaan ottaminen asioiden hoitoon on tärkeää. Aidolla kohtaamisella on suuri merkitys, vaikka asioista oltaisiinkin eri linjoilla. Miten taataan sosiaalityöntekijä erityisen tuen tarpeessa oleville ikäihmisille, kun geriatrista sosiaalityötä ei juuri Verson alueen kunnissa ole tarjolla. Voisiko vastauksena olla yhteistyön tiivistäminen aikuissosiaalityön tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden sosiaalityöntekijöiden kanssa? Myös terveyssosiaalityöntekijöiden hyödyntäminen tähän tulisi pohtia. Erityisesti ikäihmisten asiakasyhteydenottojen perusteella palvelujen saamisen kriteerit ovat epäselvät ja kokemus on myös, että kriteerit avun saamiseen ovat erittäin korkeat. Asiakkaat ja omaiset toivoisivat selvennyksiä ja lisää tietoa näihin asioihin. Myös palvelujen maksujen muodostumisessa on epäselvyyksiä. Ikääntyneiden menot kasvavat nyt monella rintamalla. Olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, ettei välttämätöntä palvelua jätetä rahasyistä ottamatta. SELVITYKSESSÄ KÄYTETYT LÄHTEET Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 8 / Sosiaalihuoltolaki 3/4 sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisopasluonnos sosiaalihuoltolaista 8.6.5

26 3 Liite. Lapsiperheiden kotipalvelun nettisivu koonti Kuntien internet sivuilta löytyvää tietoa hakusanalla kunnannimi lapsiperheiden kotipalvelu (Tiedot haettu..6 hakukoneella google) kunta mihin voi saada maksut miten Aava Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu pääsääntöisesti alle kouluikäisten lasten perheille tilapäisesti. Palvelua voidaan tarjota olemassa olevien resurssien puitteissa lähinnä seuraavin kriteerein: raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvä avun tarve ei mainintaa samassa esitteessä, mutta hakutuloksena kolmantena löytyy erillinen esite pdf, jossa maksut on esitelty seikkaperäisesti. Palvelun kesto: palvelu toimii pääsääntöisesti ma pe 8-6 välisenä aikana palvelu on tilapäistä ja lyhytkestoista palveluntarvetta arvioidaan säännöllisesti kriisi perheessä (esim. perheenjäsenen sairastuminen tai kuolema, avioero ) lapsen pitkäaikainen sairaus tai vamma, joka ei edellytä kotisairaanhoitoa vanhemman sairaus tai vamma vanhemman masennus ja/tai uupumus vanhemman tai lapsen hoitoon liittyvät käynnit (esim. terapian käynnistyminen) Askola Kotipalvelua voi hakea esimerkiksi uupumuksen, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai vaikean perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Askolassa lapsiperheiden lyhytaikainen kotipalvelu toteutetaan ostopalveluna palvelusetelillä. Lapsiperheiden kotipalvelua voit tiedustella p Lapsiperheiden kotipalvelu antaa tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen auttamalla lasten- ja kodinhoidossa, esim. siivouksessa, ruuanlaitossa, vaatehuollossa. Heinola raskauteen, synnytykseen ja vauvan hoitoon liittyvä tarve vanhemman asioiden hoito Palvelu maksaa 9,6e /tunti, enintään 44e/päivä, Lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea soittamalla suoraan perhetyön vastaavalle

27 4 (yksinhuoltajaperheet/pikkulapsip erheet) monikkoperheeseen liittyvä avun tarve vanhemman tai lapsen sairauteen tai vammautumiseen liittyvä tarve (esim. hoitokäyntien mahdollistaminen ja muu tuki akuutissa vaiheessa) korkeintaan 3e/kk. ohjaajalle Jokaiseen hakemukseen annetaan kirjallinen päätös. muu äkillinen kriisi (esim. avioero, onnettomuus, kuolema lähipiirissä). Työskentely perheessä voi sisältää lasten hoitoa, kevyitä kotitöitä, yleissiisteydestä huolehtimista, pyykkihuoltoa, ruuan laitossa avustamista, keskustelua ja ohjausta. Lahti vaikea raskaus, synnytys tai sairastuminen sairas tai vammainen lapsi kaksoset tai kolmoset perheessä uupumus erotilanne perheessä perheenjäsenen sairastuminen tai kuolema toisen vanhemman vankeustuomio Lapsiperheiden kotipalvelu antaa tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen opastamalla ja auttamalla lasten- ja kodinhoidossa. Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista, mutta se voi myös olla tuloista ja perhetilanteesta johtuen maksutonta. Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään säännöllisenä ja suunnitelmallisena palveluna ja tilapäisenä kertaluonteisena palveluna. Tilapäistä palvelua myönnetään resurssien mukaan. Kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 9 :n mukaista sosiaalipalvelua, jota myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelutarpeen arviointiin päästäksesi ota yhteyttä lastensuojelun alkuarviointiin tai lapsiperheiden kotipalvelun palveluohjaajaan. Loviisa/ Lapinjär vi Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään tilapäisesti ja yksilöllisesti perheen tarpeiden mukaan esim. sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelua ei myönnetä pelkästään siivouksen tarpeeseen, ei myöskään tilanteeseen, jossa lapsi on sairastunut ja vanhemmalla on itse Pyrimme vastaamaan palvelutarpeeseen mahdollisimman pian. Palvelua on tarjolla arkisin 8-6. Perhetyöntekijän kartoituskäynti on maksuton, mutta itse kotipalvelu on maksullista. Kotipalvelun Lapsiperheillä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole muutoin mahdollista. Perheen tilanne kartoitetaan, alustavasti

28 5 oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta. Työskentelyn tavoitteen on vahvistaa perheen arjessa selviytymistä tarjoamalla käytännön apua lapsiperheen kotiin. kotikäynnistä veloitetaan 9,3-37,4 riippuen käynnin kestosta, mutta se voi myös perheen tuloista tai muusta erityistilanteesta johtuen olla maksutonta. puhelimitse ja useimmiten vielä neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnin yhteydessä. Oiva raskaus tai synnytys monikkoperhe vanhemman uupumus/ masennus perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus vanhemman ja lapsen hoitoon liittyvät käynnit perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman, ero tmv. syyn vuoksi Palvelusta perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/99) ja asetuksen (9/99) mukaan. Maksut astuvat voimaan otamme käyttöön myös palvelusetelin. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan tarjota tilapäisesti tai säännöllisenä. Tilapäisessä kotipalvelussa on kyse kertaluonteisesta (käyntikertoja keskimäärin alle /viikko) ja lyhytaikaisesta (kesto - kk) palvelusta. Tilapäisessä lapsiperheiden kotipalvelussa ei laadita sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (8/) 7 :n mukaista suunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan säännöllisessä kotipalvelussa. Porvoo Lapsiperhetyön asiakkaina ovat perheet joissa on tilapäinen tai jatkuva erityisen tuen ja avun tarve vanhemman uupumus tai sairaus lapsen sairaus tai vamma monikkoperheet itkuinen vauva esim. koliikki muutokset perheen elämäntilanteissa Kotihoidon perhetyö on maksullista. Aloittaessa teemme kartoituskäynnin joka on maksuton, käynnillä kartoitamme tarpeen ja perheen tilanteen. Perhetyöntekijä tukee perhettä kokonaisvaltaisesti, lähtökohtana perheen omat voimavarat ja niiden hyödyntäminen. Perhetyö tapahtuu pääsääntöisesti arkisin, päiväsaikaan. Kotihoidon perhetyössä tarjoamme asiakkaalle apua mahdollisimman

29 6 lyhyt omaishoidon lomitus pian, ilman jonoja. Kotihoidon lapsiperhetyöntekijä voi hoitaa lapsia, ohjata kasvatuksessa, tai tukea vanhemmuutta, arkirutiinien hallintaa ja perheen toimintakykyä muuttuvissa elämäntilanteissa. Sipoo Perhetyö toteuttaa myös uuden sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden lyhytaikaista kotipalvelua. Kotipalvelua annetaan esim. uupumuksen, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai vaikean perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista. Perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua voit tiedustella numerosta Lapsiperheiden kotipalvelu antaa tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen auttamalla lasten- ja kodinhoidossa, esim. siivouksessa, ruuanlaitossa, vaatehuollossa.