YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 SEUTUHALLITUS. Ylivieskatalo Akustiikka, videoneuvotteluhuone, Koulukatu 2 B

Transkriptio

1 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 Kokousaika Kokouspaikka: Jakelu: Maanantai klo 9.00 alkaen Ylivieskatalo Akustiikka, videoneuvotteluhuone, Koulukatu 2 B Olli Ikonen, Alavieska, seutuhall. puh.joht./ seutuhall. jäsen Kari Jokela, Merijärvi, seutuhall. varapuh.joht./ seutuhall. jäsen Jukka Puoskari, Kalajoki, seutuhallituksen jäsen Terho Ojanperä, Ylivieska, seutuhallituksen jäsen Esa Sippola, Oulainen, seutuhallituksen jäsen Janne Tervo, Sievi, seutuhallituksen jäsen Esko Valikainen, Kalajoki, seutuhallituksen jäsen Pekka Rahkola, Oulainen, seutuhallituksen jäsen Juha Pylväs, Ylivieska, seutuhallituksen jäsen, kansanedustaja Juhani Kärki, Oulainen, seutuvaltuuston puheenjohtaja Markku Autio, Sievi, seutuvaltuuston I varapuheenjohtaja Eero Kippola, Ylivieska, seutuvaltuuston II varapuheenjohtaja Kaija-Maija Perkkiö, Ylivieska, maakuntahallituksen jäsen Karoliina Nevalainen, Ylivieska, maakuntahallituksen jäsen Raili Myllylä, Kalajoki, maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Jorma Kortesoja, Oulainen, maakunnan yhteistyöryhmän varapuh.joht. Hanna Halmeenpää, Kalajoki, kansanedustaja Rami Rauhala, Sievi, asiantuntijajäsen Timo Kiema, Ylivieskan seutukunta, seutuhallituksen esittelijä Jukka Koivisto, Ylivieskan seutukunta, seutuhallituksen sihteeri 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 3 JEDUN YHTYMÄJOHTAJA KEIJO MAKKOSEN ALUSTUS SEUTUVAL- TUUSTOSSA OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUSELVITYKSEN JOH- TOPÄÄTÖKSISTÄ JA JATKOTOIMENPITEISTÄ 4 MAAKUNTAJOHTAJA PAULI HARJUN ALUSTUS SEUTUVALTUUSTOS- SA ITSEHALLINTOALUEIDEN VAIKUTUKSESTA ALUEHALLINTOON JA SEUDULLISEEN ALUEKEHITYSTYÖHÖN 5 MERIJÄRVEN JA ALAVIESKAN EDUSTUS SEUTUKUNNAN ELINKEINO- JA HANKETIIMISSÄ VUODEN 2016 ALUSTA, SIEVIN TILANTEEN TO- TEAMINEN 6 HANKEASIAT 7 MUUT ASIAT Seudullisten kärkiprojektien yrityskontaktien/toimenpiteiden tilanne seutukunnan kunnissa Kevään kokousaikataulu Mahdolliset muut asiat

2 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 2 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Esitys: Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Esitys: Vahvistetaan edellisen kokouksen pöytäkirja. 3 JEDUN YHTYMÄJOHTAJA KEIJO MAKKOSEN ALUSTUS SEUTUVALTUUS- TOSSA OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUSELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖK- SISTÄ JA JATKOTOIMENPITEISTÄ seutuvaltuuston kokouksessa Jedun yhtymäjohtaja kertoo selvitystyön tuloksista, johtopäätöksistä ja jatkotoimenpiteistä. Alueen ja kuntien elinvoiman ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta seudullisessa yhteistyössä tehty selvitystyö käsitellään korkeimmassa seutukunnan elimessä seutuvaltuustossa ja seutuvaltuuston käsittelyn perusteella selvityksen tuloksia, johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteitä on syytä edelleen arvioida operatiivisesti seutuhallituksessa. Seutuvaltuuston esityslistalla asia on kuvattu alla (kursivoitu) ja seutuvaltuuston käsittely saadaan seutuhallituksen kokoukseen. Seutuvaltuuston päätös toimitetaan seutuhallituksen jäsenille ennen seutuhallituksen kokousta. Seutuvaltuuston käsittelyn perustella ja seutuhallituksen oman käsittelyn perusteella seutuhallitus harkitsee tarvitaanko seutukunnallista toimenpidettä Oulun Eteläisen korkeakoulutoiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen. Ylivieskan Seutukuntayhdistys ja Oulun Eteläisen seutukuntaorganisaatiot tekevät paljon yhteistyötä Centria Ylivieskan kanssa mm. teollisen internetin, digitalisaation ja laajemmin tuotannollisen toiminnan ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä yrityksille ja yritysten saamiseksi uutta luoviin TKI-ympäristöihin. Yhteistyö seutukuntien ja Centria Ylivieskan, Oulun Eteläisen instituutin ja Jedun kesken on hyvin tiivistä. Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen (Centria Ylivieska, Oulun Eteläisen instituutti, Jedu ja Oulun Eteläisen seutukunnat) strategia 2020 on laadittu tiiviissä yhteistyössä.

3 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 3 Centria Ylivieskan rooli osaamisen kehittämisessä elinkeinoelämälle on hyvin merkittävä. Alueen/seutukuntien ja kuntien tulee aktiivisesti viestittää ja vaikuttaa Ylivieskassa ammattikorkeakoulutoimintaa järjestävään organisaatioon, tällä hetkellä Centria ammattikorkeakoulun johtoon ja ammattikorkeakoulun päättäviin elimiin, ettei toimintaa kuihduteta Ylivieskasta. Huolestuttavinta on, että volyymi Centria ammattikorkeakoulussa on 1/3 opetuksen osalta ja 2/3 TKI-toiminnan osalta. Molempia toimintoja, koulutusta ja TKI-toimintaa, tulee olla myös Ylivieskassa. Ne tukevat toisiaan. Ylivieskassa tulee säilyttää, kehittää ja vahvistaa TKI-toimintaa ja Ylivieskan roolin tulee olla myös tulevaisuudessa merkittävä opetuksen ja TKI-toiminnan osalta Centria ammattikorkeakoulun kokonaisuudessa sekä sen tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden ja yritysten sekä Ylivieskassa ammattikorkeakoulu-toimintaa järjestävän tahon tulee vahvistaa mahdollisimman nopeasti ja systemaattisesti luottamuspääomaa Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan sidosryhmiin, yhteistyökumppaneihin ja yrityksiin. Mahdollisimman nopeasti sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden ja yritysten kannalta strategisesti tulee määritellä Ylivieskan ammattikorkeakoulu toiminnalle uskottava rooli, jolla Ylivieskan ammattikorkeakoulu-toiminta palvelee Oulun Eteläistä aluetta ja osittain vaikuttaa myös Raahen seudun suuntaan sekä ammattikorkeakoulun organisaation sisällä. Nyt tehty selvitys antaa tähän eväitä Ylivieskan osalta, mutta työ on täysin alussa ja siihen täytyy alueen toimijat, sidosryhmät ja yritykset saada täysipainoisesti mukaan. Seutujohtaja paljon Centria Ylivieskan palveluita ja asiantuntemusta käyttävänä tahona on ollut yhteydessä tammikuussa aloittavaan toimitusjohtaja/rehtori Kari Ristimäkeen. Hän antoi palautteen, että Ylivieska nähdään tärkeänä osana koko ammattikorkeakoulua ja Oulun Eteläinen merkittävänä alueena. Nyt on hyvä aika seutukunnan ja koko Centria Ylivieskan vaikutusalueen kutsua uusi operatiivinen johto toimitusjohtaja, TKI- ja koulutusjohtaja alueen neuvotteluun, johon kutsutaan tärkeimmät Oulun Eteläisen, Raahen seudun sidosryhmät, yhteistyökumppanit ja yritykset. Neuvottelussa käsitellään Centria ammattikorkeakoulu Ylivieskan tulevaisuuden roolia ja tehtäviä alueen vetovoiman ja elinvoiman kehittämisessä. Kokoonkutsujana voi hyvin toimia Ylivieskan seutukuntayhdistys ja seutujohtaja Timo Kiema. Seutuvaltuusto , selvityshenkilön selvitysraportti on valmistunut. Virallista lopullista dokumenttia ei ole vielä ollut jaossa. Eri tahoille raportti on pyynnöstä saatu, kuten seutujohtajalle raportti on tullut. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JE- DU:n yhtymäjohtaja Keijo Makkonen alustaa asiaa. Seuraavassa on hyvin tiivistetysti raportin keskeinen sisältö. Selvitysraportista tiivistelmä (seutujohtaja koonnut): Centrian yksi kruununjalokivi - Ylivieskan TKI - on pidettävä kirkkaassa loistossa jatkossakin. Se on suuri turva alueen ja sen yritysten kehittymiselle. Selvitystyön yhteydessä on analysoitu ja vertailtu erilaisia AMK-toiminnan toteutusmalleja. Realistiset vaihtoehdot ovat vähissä. Ehkä pääsyy tähän on se, että toiminnan pitää olla taloudellisesti kannattavaa.

4 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 4 Vertailun jälkeen selvitysmiehen päävaihtoehdoksi nousee: Centrian Ylivieskan yksikön avoin AMK-kampus. Panokset tulee nyt keskittää sen rakentamiseen. Centrian Ylivieskan yksikön henkilöstö oli yksikössä pidetyssä miniseminaarissa vahvasti tämän mallin takana. Selvitystyön toimeksianto oli rajattu niin, että siinä ei tule puuttua lainkaan hallinnollisiin ratkaisuihin. Tämä rajaus on vaikeuttanut selvitystyön tekoa mutta on toisaalta tehnyt selvitystyöstä yksinkertaisemman. Kuitenkaan kun katsotaan miten selvitystyön teemassa pitäisi edetä, jotta selvitystyön raportti lähtisi elämään, ei voida välttyä ottamasta kantaa myös hallinnollisiin kysymyksiin. Selvityshenkilö ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: 1. Centrian hallitus ryhtyy käsittelemään selvitysmiehen ehdotuksia mahdollisimman nopeasti 2. Centrian Ylivieskan yksikön henkilöstö on saanut kuvauksen selvitystyön taustoista ja vaiheesta sekä antanut oman panoksensa selvitystyön toimeksiannon tehtävien ratkaisuun varautuu valmistelemaan uutta tulevaisuutta (uudistamaan ja uudistumaan) tässä selvityksessä esitetyn uuden koulutusmallin mukaisesti kytketään tiiviisti uuden mallin valmistelutyöhön sitä mukaa kun hallitus tekee päätöksiä uuden mallin toteuttamisesta. Selvityshenkilön havaintoja: Nyt kun olen perusteellisesti analysoinut Oulun Eteläisen aluetta ja siellä parin vuosikymmenen ajan harjoitettua ammattikorkeakoulutoimintaa, näen selkeästi tässä laajuudessa ja tällä tavalla toteutetun AMK-toiminnan merkityksen aluekehitykselle, alueen yritysten menestymiselle ja alueen ihmisten hyvinvoinnille. Kun minulle vielä on esitetty selkeästi luvut toiminnan taloudellisesta kannattavuudesta ja kehittymishalukkuudesta, olen vahvasti toiminnan jatkamisen kannalla, mutta niin, että sitä kehitetään ajan vaatimusten mukaisesti - vieläpä yhtenä valtakunnallisena malliesimerkkinä. Ainekset tähän ovat olemassa. Ehdotus: Merkitään kuntayhtymäjohtaja Keijo Makkosen informaatio/alustus tiedoksi. Käydään keskustelua valmistuneesta raportista ja arvioidaan tilannetta ja päätetään, mikäli seutuvaltuusto näkee tarpeelliseksi, toimenpiteistä, seutuhallitukselle kokouksessa käsiteltäväksi. Seutuhallituksen esityslistalle asia on tulossa, koska Centrian Ylivieskan toiminnalla on erittäin merkittävä vaikutus alueelle, erityisesti sen elinkeinoelämälle.

5 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 5 Esitys: Seutujohtaja ja tarpeen mukaan seutuvaltuuston kokoukseen osallistuneet seutuhallituksen jäsenet alustavat asiaa. Käydään keskustelua seutuvaltuuston päätöksestä ja sen aiheuttamista mahdollisista tarvittavista toimenpiteistä. Järjestetään Ylivieskassa helmikuun aikana Ylivieskan seutukuntayhdistyksen toimesta Centria Ylivieskan ammattikorkeakoulu-yksikön tärkeimpien sidosryhmien, yhteistyökumppanien ja yritysten neuvottelutilaisuus, jossa käydään läpi ja annetaan palautetta Ylivieskan ammattikorkeakoulu-toiminnan tulevaisuuden suunnitelmiin ja tehtäviin. Päätetään neuvottelutilaisuudessa, millaista säännöllistä esim. foorumitoimintaa/neuvottelukuntatoimintaa voidaan systemaattisesti järjestää alueen elinkeinoelämän ja elinkeinoelämää edistävien organisaatioiden ja Centria Ylivieskan ammattikorkeakoulu yksikön / Centria ammattikorkeakoulun kanssa. 4 MAAKUNTAJOHTAJA PAULI HARJUN ALUSTUS SEUTUVALTUUSTOSSA ITSE- HALLINTOALUEIDEN VAIKUTUKSESTA ALUEHALLINTOON JA SEUDULLI- SEEN ALUEKEHITYSTYÖHÖN seutuvaltuuston kokouksessa Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju antaa informaation ja alustaa uudistuksen vaikutuksista. SOTE-rakenteen osalta uudistus on erittäin merkittävä, mutta myös aluehallintoon tulee samalla muutoksia. Arviointia ja mahdollisia tarvittavia toimenpiteitä tulee miettiä vuonna 2016 seudulliseen/seutukunnalliseen yhteistyöhön ja sen toteuttamiseen EU:n ohjelmakaudella. Pohjois-Pohjanmaalla seudullisen/seutukunnallisen työn kautta on toteutettu EU:n ohjelmakautta vuodesta 1995 lähtien seutukuntaorganisaatioiden ollessa merkittävässä roolissa EU-rahoitteisten aluekehitysprojektien aktivoinnissa, valmistelun auttamisessa ja osittain toteuttamisessa. Seutukuntatasolla on valmisteltu yhteistyössä aluekehitysstrategioita Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Yhteistyötä on tiivistetty koko ajan oppilaitosten kanssa ja merkittävää alueen ja kuntien elinvoiman kehittämiseen tehdään seutukuntaorganisaatioiden ja Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön, Jedun ja Oulun Eteläisen instituutin kanssa. Kuntien näkökulmaan, tarpeita ja intressejä aluekehitystyöhön on pääasiallisesti tuotu hyvässä yhteistyössä seutukuntayhteistyössä kuntien kanssa. Isot kaupungit Suomessa kuten Oulu Pohjois-Pohjanmaalla ovat kokoluokalta niin isoja, että ne pystyvät toimimaan itsenäisesti aluekehitystyön moottoreina. Omilla erityisalueilla myös Ylivieskan seutukunnassa on perinteisesti tuettu kuntalähtöistä kehittämistyötä kuten esim. Kalajoella matkailu/jedu, Oulaisissa hyvinvointi/oulaskangas/oulun ammattikorkeakoulu/oulainen, Ylivieskassa kauppa/teknologinen osaaminen/centria, Sievissä tuotannollinen toiminta/bioala, Alavieska ja Merijärvi ovat hyötyneet verkostossa kaikista osaamisaloista kuten myös kaikki seutukunnan kunnat. EU:n älykkään erikoistumisstrategian mukaista tunnistamista on pystytty tekemään Ylivieskan seutukunnan elinkeino- ja osaamisstrategiassa (YSK2014+), jonka perusteella seutukunnallisia kärkihankkeita on valmisteltu ja

6 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 6 käynnistetty EU:n ohjelmakauden I-jaksoon 2014/ /2018 (3v). Ylivieskan seutukunnassa on päivitysprosessi menossa elinkeino- ja osaamisstrategian osalta ja se tullaan viemään loppuun ensi vuoden aikana. Esimerkiksi, vaikka strategia on tehty vuoden 2013 lopulla, mm. digitalisaation ja teollisen internetin, sähköisten palveluiden, bioalan, terveysteknologian mahdollisuuksia ei osattu määritellä joko ollenkaan tai riittävän hyvin, mitä tietoa on tullut kahden viimeisen vuoden aikana. Seutuvaltuuston esityslistalla asia on kuvattu alla (kursivoitu) ja seutuvaltuuston käsittely saadaan seutuhallituksen kokoukseen. Seutuvaltuuston päätös toimitetaan seutuhallituksen jäsenille ennen seutuhallituksen kokousta. Seutuvaltuuston käsittelyn perustella ja seutuhallituksen oman käsittelyn perusteella seutuhallitus harkitsee, mitä toimenpiteitä vuonna 2016 seutukuntatyön suuntaamiseksi tulee tehdä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille Valtioneuvosto päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Kuntien rooli elinvoiman vahvistamisessa tulee tähän mennessä saadun informaation perusteella kasvamaan (esim. kuntaliiton erilaiset kuntien tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinnat esim. Myös kuntien välisen seudullisen yhteistyön tehtävät ja roolit tulevassa uudistuksessa ovat nousseet esille ja pohdintaan. Usean EU:n ohjelmakauden aikana Pohjois-Pohjanmaalla on kuntien ja alueitten elinvoimatehtävää tuettu ja vahvistettu seudullisen työn kautta. Pohjois-Pohjanmaan maakunta on laaja maantieteellisesti ja alueilla on omat profiilit erityisesti aluekehitystyön kannalta koskien elinkeino- ja osaamisrakenteita, ammatillista koulutusta sekä saavutettavuutta. Seutukuntatasolla työ on selkeästi Ylivieskan seutukunnassa ja seutukunnan kunnissa fokusoitunut ao. teemojen turvaamiseen, edistämiseen ja kehittämiseen. Esiin nousevia kysymyksiä ovat esimerkiksi: Onko nykyiset painopisteet/tehtävät ja toimenpiteet kuntien ja muodostuvan itsehallintoalueen kannalta seutukuntaorganisaatioissa edelleen relevantteja tai tuleeko niitä muuttaa Pohjois-Pohjanmaalla? Millä aikataululla asiaan tulee reagoida ja miten?

7 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 7 Käynnissä olevalla EU:n ohjelmakaudella neljä seutukuntaa, Ylivieska, Nivala Haapajärvi, Raahe ja Haapavesi Siikalatva, ja oppilaitokset ovat huomattavasti lisänneet yhteistyötä ja yhteistyö on lisääntynyt Business Oulun kanssa. Joissakin erikoisteemoissa kuten rakennustuote- tai metallituoteteollisuudessa yhteistyöalue on vielä laajempi. Ehdotus: Merkitään maakuntajohtajan informaatio/alustus tiedoksi ja käydään keskustelua tilanteesta. Mikäli todetaan, että on syytä ryhtyä toimenpiteisiin, päätetään mahdollisista toimenpiteistä seutuhallituksen valmisteltavaksi esimerkiksi 2016 kevättai syyskokoukseen. Esitys: Seutujohtaja esittelee lyhyesti nykyisen Ylivieskan seutukunnan elinkeino- ja osaamisstrategian (YSK2014+) ja sen päivitysprosessin. Seutujohtaja sekä tarpeen mukaan seutuvaltuuston kokoukseen osallistuneet seutuhallituksen jäsenet alustavat asiaa. Käydään keskustelua seutuvaltuuston päätöksestä ja seutujohtajan esittelystä tarvittavista toimenpiteistä vuoden 2016 aikana. 5 MERIJÄRVEN JA ALAVIESKAN EDUSTUS SEUTUKUNNAN ELINKEINO- JA- HANKETIIMISSÄ VUODEN 2016 ALUSTA, SIEVIN TILANTEEN TOTEAMINEN Alavieskan ja Merijärven kuntaa on edustanut seutukunnan elinkeino- ja hanketiimissä Tapio Rasmus seutukuntayhdistyksestä, kun Alavieska ja Merijärvi ovat ostaneet kunnan elinkeinotoimen palvelut seutukuntayhdistykseltä. Vuoden 2016 alusta Alavieskan ja Merijärven kunnat ostavat elinkeinotoimen palvelut Kalajoen kaupungilta. Seutukunnan elinkeino- ja hanketiimi on seutuhallituksen valmisteleva elin, joka valmistelee EU-hankkeiden ja muitten aluekehityshankkeiden seuturahoitusosuuksien myöntämisen seutuhallituksen päätöksen mukaisesti 5000 /v päättämällä ja yli 5000 /v tekee esitykset seutuhallitukselle. Seutukunnan elinkeino- ja hanketiimin rooli aluekehityshankkeiden valmistelussa ja elinkeinotoimintaa alueellisissa asioissa on merkittävä. Pyydetään Alavieskan ja Merijärven kuntaa nimeämään edustajan tai edustajat seutukunnan elinkeino- ja hanketiimin vuoden 2016 alusta. Todetaan samalla, että Sievistä ei ole edustajaa niin pitkään kunnes elinkeinoasiamies tai vastaava on valittu Sieviin, joka osallistuu Sievin kunnan edustajana seutukunnan elinkeino- ja hanketiimin toimintaan, ellei Sievin kunta halua tehdä toisenlaista ratkaisua. Esitys: Alavieskan ja Merijärven kuntaa pyydetään nimeämään edustajan tai edustajat seutukunnan elinkeino- ja hanketiimiin ja todetaan Sievin kunnan tilanne.

8 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 8 6 HANKEASIAT Kauppakaupungista kasvua alueelle - hanke Hanketiimi : Kauppakaupungista kasvua alueelle hanke: Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy valmistelee Kauppakaupungista kasvua alueelle hanketta. Hankkeen esittelykalvot ovat esityslistan liitteenä. Hanketiimin esitys seutuhallitukselle: Myönnetään /v, yhteensä /3v. Seutujohtaja sovittaa osuudet seuturahoitusbudjettiin hankkeen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Jätetään pöydälle, hankkeen valmistelijaa pyydetään käymään neuvottelut erityisesti Kalajoen ja Oulaisten kanssa ja mikäli yhteisymmärrys löytyy, esitetään seutuhallitukselle hanke rahoitettavaksi kotikuntaperiaatteella YSK2014+-seutustrategia 5.3. Seuturahoituksen rahoituskriteerit, kohta 2. Esitys: Seutujohtaja esittelee hankevalmistelun tilanteen, minkä perusteella tehdään päätös hankkeen rahoituksesta. KELPO kehitysvammaisen polku työelämään hanke Seutuhallitus : KELPO kehitysvammaisen polku työelämään hankkeen seuturahoitus Hankkeen hakija on Raudaskylän Kristillinen Opisto. Hankkeen toteutusaika on Hakija hakee Ylivieskan seutukunnalta seuturahoitusta euroa/vuosi, yhteensä euroa. KELPO kehitysvammaisen polku työelämään on hanke, jonka tavoitteena on edistää työkykyisten kehitysvammaisten pääsyä työsopimussuhteisesti työelämään. Työmarkkinoille pääsy on yksi merkittävimmistä aikuista ihmistä yhteiskuntaan integroivista sidoksista. Suurin osa kehitysvammaisista työkykyisistä henkilöistä on kuitenkin tämän järjestelmän ulkopuolella. KELPO-hankkeella kehitysvammaisten työllistymistä edistetään koulutuksen, tiedottamisen, asenteisiin vaikuttamisen, verkostoitumisen ja organisaatioiden palveluprosessien kehittämisen kautta. Tärkeimpinä toimenpiteinä ovat: 1. Työllistymistä edistävien palveluprosessien kehittäminen kuntayhtymien, te-toimiston, järjestötoimijoiden ja työpaikkoja tarjoavien yritysten kanssa niin, että kehitysvammaisen polku työelämään helpottuu. Työhönvalmentaja-palvelun kehittäminen alueen tarpeita vastaamaan niin, että se tarjoaa tukea sekä kehitysvammaiselle työllistyvälle että työnantajan edustajalle. 2. Vapaaehtoistoimijoiden kouluttaminen työpaikkaluotseiksi kehitysvammaisen tueksi työelämässä.

9 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 9 3. Koulutusten ja vertaistapaamisten tarjoaminen palveluohjaajien työn tueksi. Näiden avulla yhteiset hyväksi koetut mallit saadaan käyttöön ja yhteinen osaamispohja verkostoineen koko ryhmän hyödyksi. 4. Koulutuspolun luominen työkykyisten kehitysvammaisten henkilöiden tueksi. Työelämään valmentava koulutuspolku sisältää lähijaksoja työelämätaitojen kehittämiseksi ja työssäjaksamisen tueksi sekä ohjattuja tet-jaksoja, joiden kautta voidaan etsiä ja räätälöidä henkilölle parhaiten soveltuvia työpaikkoja ja työtehtäviä. 5. Tiedottaminen ja vaikuttaminen asenteisiin niin, että kehitysvammaisen työllistäminen nähtäisiin mahdollisuutena työyhteisön kehittämiselle monimuotoisuuden kautta, yhdenvertaisuuslain edellyttämien toimien toteuttamiselle organisaatiossa ja sosiaalisen kestävän kehityksen arvovalintana. Hankkeen tuloksena voidaan pitää seuraavia kohtia: 1. Kehitysvammaisten työllistymiseen vaikuttavien tahojen verkostoituminen ja palveluprosessien linjaus niin, että työhön ohjaaminen ja tuki työssä ollessa ovat vakiintuneita käytänteitä. 2. Avotyötoimintaan ohjattavien määrä pienenee merkittävästi ja tilalle ovat tulleet työsopimussuhteiset työt (Mitataan hankkeen aikana kpl). 3. Alueen työkykyisistä kehitysvammaisista on saatu osa työsopimussuhteisesti työelämään mukaan (tavoite solmittua työsopimusta) ja saadut kokemukset on voitu käyttää toiminnan edistämiseksi. 4. Työelämään valmennetaan ja työssä pärjäämistä tuetaan suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti (Palautekysely ja seuranta). 5. Palaute kehitysvammaisten työllistymisestä on myönteistä ja nähdään yritystä myönteisellä tavalla esille tuovana asiana (Palautekysely). 6. Kehitysvammaisten työssä onnistumisen tueksi on saatu käynnistettyä työkummi-palvelu vapaaehtoistoimintana. Työkummit käyvät tapaamassa kehitysvammaista työpaikalla, ohjaavat, välittävät tietoa verkostolle ja tarjoavat keskusteluapua. Kummit toimivat osana työhönohjaamisprosessia, päävastuu on aluksi hankkeen työntekijöillä, myöhemmin tehtävästä vastaavilla viranomaisilla. Liitteenä on hankkeen hankesuunnitelma, joka on parhaillaan täydennettävänä. Rehtori Jukka Hautala ja hankekoordinaattori Anne Harvala Raudaskylän Kristillisestä Opistosta esittelevät hanketta tarkemmin kokouksessa. Nivala-Haapajärven seutuhallitus on kokouksessaan myöntänyt hankkeelle seuturahoitusta /vuosi sillä edellytyksellä, että peruspalvelukuntayhtymät lähtevät mukaan. Esitys: Myönnetään hankkeelle seuturahoitusta yhteensä euroa (3 000 euroa vuodelle 2016, euroa vuodelle 2017 ja euroa vuodelle 2018) mikäli päärahoittaja myöntää hankkeelle rahoituksen, päärahoittajan hyväksymän budjetin toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Seuturahoituksen myöntämisen edellytyksenä on myös, että kaikki alueen peruspalvelukuntayhtymät lähtevät mukaan. Myönnetään hankkeelle seuturahoitusta yhteensä euroa (seutujohtajalle myönnettiin valtuutus päättää rahoituksen jakaantumisesta vuosittain) mikäli päärahoittaja myöntää hankkeelle rahoituksen, päärahoittajan hyväksymän budjetin toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Seuturahoituksen myöntämisen edellytyksenä on myös, että kaikki alueen peruspalvelukuntayhtymät lähtevät mukaan. Hankkeen esittelykalvot ovat pöytäkirjan liitteenä. Hanketiimi : Seutujohtaja vei esityksen suoraan seutuhallitukselle, kun katsoi, että hanke ei kuulu varsinaisesti seututyön ydintehtäviin, mutta on tärkeä ja sivuaa työllistymistä ja elinkeinoelämää. Hankkeelle oli myöntänyt Nivalan Haapajärven seutukunta samansuuruisen osarahoituksen kuin esitys on Ylivieskan seutukunnalle. Jälkikäteen on selvinnyt, että seutuhallituksen päätöksen mukaista Kalajoen isäntäkuntamallin sote organisaatiota ei ole sitoutettu hankkeeseen. Päätöksessä oli epäselvyyttä, mitä sitoutuminen tarkoittaa, rahallista ja toiminnallista. Päätösesityksen sitoutuminen tarkoittaa sitoutumista toiminnal-

10 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 10 lisesti ja näin kaksinkertaista kuntarahoitusta ei hankkeelle ole myönnetty (seutukuntarahoitus + soteorganisaatioiden rahoitus, periaate on, ettei kaksinkertaista rahoitusta saa olla). Hankkeen hakija on luvannut selvittää Kalajoen isäntäkunnan sitoutumisen toiminnallisesti hankkeeseen. Hanketiimin esitys seutuhallitukselle: Mikäli saadaan hakijalta tieto, että Kalajoen isäntäkunta SOTE sitoutuu hankkeeseen, hanketiimi toteaa ehdollisuuden poistuvan päätöksestä. Mikäli Kalajoen SOTE:n sitoutumista ei saada hankkeelle, hanketiimi toteaa, että edellytyksiä seuturahoituksen myöntämiseksi ei ole ja esittää seutuhallitukselle, että päätös muutetaan kielteiseksi. Hanketiimi suhtautuu hankkeeseen myönteisesti, mutta näkee, että rahoituksen tulee tulla niiltä tahoilta jotka ovat hankkeessa mukana joten seuturahoitusta ei osoiteta hankkeelle. Hanketiimi totesi, että saadun selvityksen mukaan Kalajoen isäntäkunta SOTE ei osallistu toiminnallisesti hankkeeseen, mutta ei toisaalta vastusta hankkeen toteuttamista muiden seutukuntien alueella. Asiaa edistetään Kalajoella vastaavanlaisella toiminnalla. Esitys: Hanketiimin päätöksen mukaisesti. SomeBoost-yritysryhmähanke Hanketiimi : SomeBoost-yritysryhmähanke: Rieska-Leaderin alueella on paljon pieniä yrityksiä, joilla joko jo on markkinointia sosiaalisissa medioissa, tai jotka suunnittelevat lähtevänsä mukaan markkinointiin sosiaalisen median kautta. SomeBoosthankkeessa on tarkoitus toteuttaa sitoutuneille yrityksille yhteinen sosiaalisen median hanke, jossa yritysten some-markkinointitietämys saadaan samalle tasolle ja jonka aikana yritykset kehittävät ns. myynnin boostausmallin (keskinäiset suosittelut). Mallia testataan tässä pilothankkeessa. Mikäli tulokset ovat hyviä, yritykset tekevät siitä jatkuvan toimintatavan ja laajentavat verkostoa tarpeen mukaan. Hankkeen hakijana on Ylivieskan seutukuntayhdistys ja hankkeen toteutusaika on Hankkeen hakemusluonnos on liitteenä. Esitys: Annetaan kokouksessa. Hanketiimi näki hankkeen sisällöllisesti hyväksi. Todettiin, että hanke on parhaillaan valmistelussa ja sitä valmistellaan vielä eteenpäin. Esitys: Merkitään hanketiimin päätös tiedoksi.

11 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 11 7 MUUT ASIAT Seudullisten kärkiprojektien yrityskontaktien/toimenpiteiden tilanne seutukunnan kunnissa Esitys: Seutujohtaja esittelystä merkitään tiedoksi. Kevään kokousaikataulu Esitys: Annetaan kokouksessa ja päätetään sopivat kokousajankohdat. Mahdolliset muut asiat Esitys: Annetaan kokouksessa.