KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ASUMISEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ASUMISEN"

Transkriptio

1 1

2 KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ASUMISEN

3 PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN LOIMAALLA VUOSILLE Vammaispalveluiden työryhmän raportti Aspa -säätiön laatimien toimenpidesuositusten toteuttamiseksi. Perusturvalautakunta

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 1. RYHMÄN ASETTAMINEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA 2 2. LOIMAAN TILANNE VUONNA Tarve-KARTOITUKSEN KOHDERYHMÄ, TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET LOIMAAN NYKYISET ASUMISYKSIKÖT 5 3. VALTIONEUVOSTON SUOSITUKSIA JOIHIN TOIMENPIDESUOSITUKSET VIITTAAVAT PERIAATEPÄÄTÖSTEN TOIMENPITEET 6 4. KEHITYSVAMMA-ALAN ASUMISEN NEUVOTTELUKUNTA LAATUSUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISEEN VUOSIKSI YLEISET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISELLE SUOSITUKSET HENKILÖKOHTAISILLE TILOILLE SUOSITUKSET LIITTYEN YHTEISTILOIHIN ASUNTORYHMÄN KOKO MUUT STRATEGISET KYSYMYKSET LAATUSUOSITUSTEN MUKAISIA ASUMISEN MALLEJA NYKYISIN KÄYTETYT ASUMISEN KÄSITTEET JA MÄÄRITTELY Tarve-projektin YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET SEKÄ KEHITTÄMISRYHMÄN ESITTÄMÄT VASTAUKSET TUKIASUMIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NORMAALISSA ASUNTOKANNASSA OLEMASSA OLEVIEN ASUMISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN OHJATUN ASUMISEN YKSIKÖT ASUMISVALMENNUKSEN JA ASUMISHARJOITTELUN MALLINNUS JA TOTEUTTAMINEN 29

5 7.5 MIELEKÄS VAPAA-AIKA PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN 34 8 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET LYHYESTI 37

6 6 JOHDANTO Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja asumisen palvelut ovat aktiivisessa muutosvaiheessa. Muutoksen myötä tavoitteeksi on noussut kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisoikeus ja saadut palvelut, jotka vaativat paitsi asenteellisia myös rakenteellisia muutoksia palveluissa. Etenkin nuorten kohdalla muutos asenteissa ja yksilöllisissä tarpeissa on näkyvin. Heillä on mahdollisuudet entistä paremmin kouluttautua ja saada kuntoutusta, jolloin lähtökohdat itsenäiseen elämään paranevat. Haasteena on nuorille sopivien asumispalvelujen löytyminen. Nykyiset asuntolat ja palvelutalot eivät enää vastaa nuorten omia ja heidän perheidensä toiveita. Jotta itsenäistyminen ja itsenäinen elämänhallinta saavutetaan niin pitkälle kuin mahdollista, on sitä päästävä harjoittelemaan ajoissa. Asumisen yksilöllisyys haastaa perinteisen ajattelun kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja elämästä. Asuntoja suunniteltaessa tulee erottaa toisistaan asunto ja asumiseen tarvittava tuki. Asunto on tietty paikka, jossa asukas pystyy asumaan tuen ja erilaisten palvelujen avulla. Asumisen palvelurakenteiden kehittäminen tarkoittaa erilaisten yksilöllisten asumisvaihtoehtojen kehittämistä ja nykyistä monipuolisempaa ja kevyempää palvelurakennetta. Palvelujen järjestämisessä ollaan menossa asiakaslähtöisempään suuntaan. Loimaalla pyydettiin Asumispalvelusäätiö Aspaa laatimaan etenkin nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu Tarve-kysely. Loimaalla on noin 110 kehitysvammaista ihmistä, joista kyselyyn osallistui 29. Kyselyllä haluttiin saada lisätietoa nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvammaisten tarpeista Loimaalla, jotta osataan vastata tulevaisuudessa palvelujen tarpeeseen. Raportin toimenpidesuositukset on koottu kehitysvammaisten ihmisten nykytilanteen kuvauksesta, avun ja tuen tarpeesta päivittäisissä toiminnoissa sekä tulevaisuuden suunnittelusta, muuttotarpeesta ja mahdollisen asumismuodon valinnasta. Raportissa haluttiin saada esille nuorten omat toiveet ja asumisen suunnitelmat tulevaisuudessa vanhempien toiveita

7 7 unohtamatta. Nykysuuntaus on, että vanhemmat haluavat nuorensa aikuistuvan kuten muutkin sisaret perheessä.

8 8 1. RYHMÄN ASETTAMINEN Asumispalvelusäätiö Aspa toteutti Loimaalla huhti-kesäkuussa 2011 Tarve-projektin, jossa kehitysvammaisten ihmisten asumista ja asumiseen liittyviä palvelutarpeita selvitettiin lyhyellä kohdennetulla selvityksellä. Projektin päätyttyä sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto asetti kehittämisryhmän, Tarve projektin suositusten mukaan, huhtikuussa 2012, joka ideoi Aspan laatiman selvityksen perusteella suunnitelmassa mainittuja kehitysvammapalveluiden kehittämistarpeita eteenpäin. Oman suostumuksensa mukaisesti työryhmään nimettiin omaisten edustajiksi Johanna Jalo ja Rauno Ahtinen, joka myös toimi työryhmän puheenjohtajana. Asiakkaiden edustajaksi nimettiin Alma Mäkitalo ja Jaakko Alava, henkilökunnasta eri työryhmistä vastaavat ohjaajat Raija-Liisa Laaksonen ja Susanna Hyvönen, hoitajien edustajina Terhi Juuri ja Minna Tolvanen sekä työryhmän sihteerinä suunnittelija Eeva Ylinen. Työryhmää täydennettiin kutsumalla asiantuntijoina mukaan asumisen ohjaaja Anne Eronen ja vuoden 2013 alusta johtava vammaispalveluiden ohjaaja Katariina Ristimäki. Kehittämisryhmän tarkoituksena on työstää Aspan toimenpidesuosituksia eteenpäin vuoden 2013 loppuun mennessä. Raportti kokonaisuudessaan: 1.1 TYÖRYHMÄN TOIMINTA Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa samalla tutustuen kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja työtoiminnan yksiköihin Loimaalla. Elokuussa 2012 työryhmä osallistui Asuntomessuseminaariin Tampereella ja tutustui samalla Vuoreksen alueelle rakennettuun kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluyksikköön. Syyskuussa kehittämisjohtaja kävi kertomassa Loimaalle suunnitellusta Kotosalla hankkeesta, jossa Loimaan keskustaan on suunniteltu kolmen kerrostalon kokonaisuutta yli 55-vuotiaille asukkaille. Kehitysvammaisille

9 9 ihmisille on mahdollisuus varata asuntoja ja suunnitella ryhmämuotoinen asumisyksikkö ko. taloihin. Lokakuussa kuultiin Tuulia Jaaraa Loimaa Aspa-palveluista. Erityisesti haluttiin kuulla, minkälaisia palveluita Aspa pystyisi tarjoamaan tuetusti asuville kehitysvammaisille ihmisille Loimaalla. Marraskuussa keskusteltiin Valtioneuvoston periaatepäätöksestä Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta Tammikuussa 2013 keskustetiin YH-kodit ja NCC-hankkeesta ns. Lindenin tontille suunnitelluista kerrostaloista ja katsottiin piirustuksia. Loimaalaisten kehitysvammaisten ihmisten asumisen tarve arvioitiin: nykytilanne sekä vuosien 2016, 2018 ja 2023 arviot asumispalvelujen asiakasmääristä. Saaduista vastuksista keskusteltiin, etenkin nuorten asumisen muotoihin haluttiin kiinnittää huomiota, sillä nuoret haluavat yhä yksilöllisempää ja itsenäisempää asumista. Huhtikuussa pyydettiin toivomuksia vapaa-ajan toiminnan järjestämiseksi. Kokouksessa vapaa-ajan toimintojen mahdollisuudesta keskusteltiin Työväenopiston, liikuntatoimen ja nuorisotoimen edustajien kanssa. Kesäkuussa käytiin Turussa tutustumassa erilaisiin asumisyksiköihin. Tutustumiskäynneillä päästiin näkemään hyvinkin eri tavalla toteutettuja asumisen ratkaisuja. Villa Runo, joka on Mediverkon autetun asumisen yksikkö Runosmäessä. Kuunari on Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ikäihmisten yksikkö, joka toimii Turun kaupungin vuokraamissa tiloissa. Koskikoti on Turun kaupungin tilapäishoitoyksikkö Kuunarin kanssa samassa kerrostalossa, lähellä Ylioppilaskylää. Auranlaakson autetun asumisen yksikkö sijaitsee Turun ja Kaarinan rajalla Ravattulassa. Auranlaaksossa oli kolme solumuotoista kotia ja niissä kussakin 6 asukasta. Asukkaat tarvitsevat paljon apua ja ohjausta mm haastavan käytöksen vuoksi, palvelut järjestää Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. Samassa pihapiirissä on mahdollisuus osallistua päivätoimintaan. Miia Matilda koti Liedossa on aivan uusi yksikkö nuorille aikuisille, erityisesti autismikirjon asiakkaille suunnattu hyvin viehättävä ja kaunis koti, jolla on omat tilat myös päivätoiminnalle.

10 10

11 11 2. LOIMAAN TILANNE VUONNA 2013 Alla olevasta taulukosta voi nähdä Loimaan tilanteen vuonna Tarve-kartoitukseen osallistui vain 29 kehitysvammaista nuorta ja nuorta aikuista. Raportin vastauksia käydään läpi Tarve-kartoituksen ehdotuksissa, jotka nousivat esille vastauksista. Loimaalla on vuonna 2013 yhteensä 108 kehitysvammaista, joiden tämänhetkisen asumisen tilanteen voi nähdä taulukosta 1. Asiakkaan ikä itsenäinen asuminen ohjattu asuminen autettu asuminen vanhempien kanssa laitoshoit o yhteensä yli yht Asumisen nykytilanne vuonna 2013 Taulukko1. Loimaan tilanne vuonna Tarve-KARTOITUKSEN KOHDERYHMÄ, TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Aloite selvityksen tekemiselle tuli Loimaan kaupungilta. Kartoitukseen valittiin 29 kehitysvammaisten nuorta tai nuorta aikuista, jotka pääsääntöisesti asuivat vielä vanhempiensa kanssa. Aspa laati selvityksen Ray:n tuella ja selvitys oli tilaajalle maksuton. Selvittää loimaalaisten kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten asumisen nykyiset ja lähitulevaisuuden palvelutarpeet.

12 12 Laatia selvityksen pohjalta ehdotuksia kehitysvammaisten ihmisten asumispalvelujen kehittämiseksi. Laatia ehdotuksia kunnan nykyisten yksiköiden profiloimiseksi (esimerkiksi jokin yksikkö erityisesti nuorille suunnatuksi). Tämä oli erityisesti kunnan toive. 2.2 LOIMAAN NYKYISET ASUMISYKSIKÖT Loimaan asumisyksiköt, jotka olivat osallisena projektissa: Kitkonpuiston ryhmäkoti: autettu asuminen, ympärivuorokautinen valvonta, vakituisia asukkaita 18 ja tilapäistä asumista ja asumisvalmennusta säännöllisesti. Telkänkodin ryhmäkoti: ohjattua asumista, kerrostalossa Telkäntiellä, Hirvikoskella, asukkaita 7 ja yksi tilapäispaikka. Lisäksi Telkänkodista 4 asukasta saa tukipalveluja asumiseensa. Henkilökunta on paikalla aamulla ja illalla, ei yövalvontaa. Mahdollisuus turvapuhelimella hälyttää apua yöaikaan. Ruusurinne: Alastarolla, ohjattua asumista, 8 asukaspaikka, ei yövalvontaa, vanhainkodin yöhoitaja käy 1-2 krt/yö. Mirjakodin toiminta Mellilässä on päättynyt syksyllä Loimaalla toimii myös Hanhenpuiston asumisyksikkö, joka tarjoaa pysyvän kodin 8:lle autismikuntoutuksesta hyötyvälle henkilöille. Ylläpitäjänä on Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. 3. VALTIONEUVOSTON SUOSITUKSIA JOIHIN TOIMENPIDESUOSITUKSET VIITTAAVAT A) Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi. Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen tavallisissa asuinympäristöissä ja siten vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Asumisen lisäksi riittävät, yksilölliset tarpeenmukaiset palvelut ja tuki tulee taata. Kehitysvammaisten henkilöiden asuntotarjonnan lisäämiseksi ja asumiskustannusten hallinnan tukemiseksi päätettiin, että asumisohjelman

13 13 aikana vuoteen 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA osoittaa vuosittain 30 miljoonaa investointiavustusta kehitysvammaisten asumishankkeisiin. Tällä avustuksella tuotetaan 470 uutta asuntoa vuosittain ja tuetaan vähintään 60 asunnon peruskorjausta kehitysvammaisille henkilöille. RAY varautuu osoittamaan vuosittain rahoituksen 130 tukiasuntoon vuodessa.

14 14 Periaatepäätös kokonaisuudessaan: pdf B) Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta Hallitus on antanut periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on laitosasumisen asteittaisen lakkauttamisen toimenpiteet sekä asumisen tukemiseksi tarvittavien palveluiden kehittäminen. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Periaatepäätöksen mukaan jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Periaatepäätös ohjaa ja tukee kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja ja asuinympäristöjä. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaisen laitoshoidon vähentämiseen, henkilökohtaisen avun kattavuuteen, kotipalvelujen saatavuuteen sekä apuvälinepalveluihin sekä omaishoidon kehittäminen. Periaatepäätös kokonaisuudessaan: E pdf 3.1 PERIAATEPÄÄTÖSTEN TOIMENPITEET Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Asumis- ja palveluratkaisujen lähtökohtana on vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja elämälleen asettamien tavoitteiden selvittäminen yhdessä hänen kanssaan. Jokaiselle laitoksesta tai kotoa muuttavalle henkilölle laaditaan osana palvelusuunnitelmaa muuttosuunnitelma yhdessä henkilön ja hänen läheistensä kanssa.

15 15 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen

16 16 Palvelujen kehittäminen Vammaisilla ihmisillä on oikeus kaikkiin yleispalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Vastuu lähipalvelujen kehittämisestä on kaikilla kunnan hallinnonaloilla. Laitoksista ja lapsuudenkodeista muutto edellyttää, että palveluja on kehitetty lähiyhteisöön. Laitosasumisen lakkauttaminen Laitoksesta muuttaminen edellyttää yhteisymmärrystä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Tämä neuvottelu on käynnistettävä riittävän ajoissa, jotta muuttoprosessi voidaan toteuttaa hallitusti ja henkilön oikeuksia kunnioittaen. Tavoitteena on, että asuminen laitoksissa lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä. Edellytyksenä on, että tulevien asukkaiden tarpeet ovat tiedossa ennen kuin uusien asuntojen suunnittelu käynnistetään. Valvonnassa kiinnitetään huomiota Valviran, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, ja aluehallintovirastojen laatimassa vammaisten ympärivuorokautisia asumispalveluja koskevassa valvontaohjelmassa määriteltyjen asunnon laatukriteerien täyttymiseen sekä yksilöllisten palvelujen turvaamiseen. Asuminen järjestetään osana tavallisia asuinalueita ja asunnoissa, jotka vastaavat normaalin asunnon tunnuspiirteitä. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Palvelujen kehittäminen edellyttää osaamisen ja hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan vahvistamista. Osana asumisohjelmaa jatketaan vammaisalan työvoima- ja osaamistarpeiden selvittämistä ja arvioidaan muuttuneiden osaamistarpeiden vaikutusta tutkintojen kehittämiseen. Selvitetään keinoja täydentää henkilöstön osaamista joustavasti työelämässä. 4. KEHITYSVAMMA-ALAN ASUMISEN NEUVOTTELUKUNTA Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen, työhön ja

17 17 päivätoimintaan liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. 4.1 LAATUSUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISEEN VUOSIKSI Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palveluiden järjestämisessä on kaksi suurta haastetta ratkaistavana seuraavina vuosina: vanhempien kodeista muuttavien tuhansien kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja yhteiskunnan jäsenenä elämisen järjestäminen ja laitosasumisen purkamiseen liittyvät kehitysvammaisten asumisen ja itsenäisen elämän tukipalveluiden järjestelyt. Lähivuosina tarvitaan tuhansia uusia asuntoja, joiden järjestämisvastuu kuuluu yhteiskunnalle. Kunnat, kuntayhtymät, järjestötaustaiset toimijat sekä yksityiset yhteisöt ja yritykset ovat avainasemassa uusien asuntojen rakentamisessa ja hankinnassa. Keskeinen tavoite on, että kunnissa on riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja kehitysvammaisille kuntalaisille ja asumista tukevat palvelut. Lähtökohtana on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen normaalissa asuinympäristössä siten, että kehitysvammainen henkilö voi valita asuntonsa ja sen kenen kanssa hän asuu. 4.2 YLEISET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISELLE Asuntojen tulee täyttää yleiset asunnon tunnuspiirteet. Tavoitteena on yksilöllisen asumisen tukeminen tavallisessa asuinympäristössä. Laatutavoitteet täyttävän asunnon tunnuspiirteitä ovat: Henkilökohtaiset asuintilat ovat enemmän kuin huone. Ja niiden tulee sisältää: oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, makuutila, joka on eriytetty oleskelutilasta esim. makuualkovilla, henkilökohtaiset säilytystilat, lisäsäilytystilat jos henkilöllä on apuvälineitä,

18 18 parveke tai piha alue ja riittävät viestintäyhteydet ja turvatekniikka. Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat mm. oma postilaatikko/luukku, ovikello ovessa ja oma nimi ovessa. Henkilökohtaisten keittiöiden ohella tarvitaan yhteisiä keittiötiloja ryhmämuotoisessa asumisessa, mutta moninkertaisten keittiöratkaisujen rakentamista tulee välttää. Asuntojen rakentamisen lähtökohtana ovat kehitysvammaisten henkilöiden yksilölliset asumisen tarpeet. Tämän laatutavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että tulevat asukkaat tiedetään ainakin jossakin määrin ennen kuin aloitetaan varsinainen asuntojen suunnittelu. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että ARA ohjaa investointiavustusten sekä korkotukilainojen hakuohjeissa sekä rakennuttajia että kuntia valitsemaan asukkaat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asukkaiden avun ja tuen tarpeet kartoitetaan luotettavalla ja vertailukelpoisella tavalla, mikä auttaa avun ja tuen määrän arvioinnissa ja henkilökuntaresurssien mitoittamisessa. Tulevilla muuttajilla ja heidän omaisillaan tulee olla mahdollisuus muuttovalmennukseen. Fyysiset tilat ovat esteettömät ja niissä on turvallista liikkua. Esteettömyyteen liittyy mm. seuraavia näkökulmia: tiloissa ei ole liian suuria tasoeroja ja kynnyksiä, ovet ovat tarpeeksi leveät ja helposti avattavat, tiloihin on lisätty tarvittaessa tukikaiteita; keittiössä kalusteet ovat toimivat, keittiölaitteissa on ajastimet; henkilökohtaiset pesutilat ovat tilavia ja piha alue on esteetön ja turvallinen; tiloissa ja pihalla on riittävä valaistus. Rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muuntuvuus ja ns. moduuliajattelu, joka mahdollistaa asuntojen joustavan muokkaamiseen uusiin

19 19 käyttötarkoituksiin esim. yksittäisten yksiöiden yhdistäminen tarvittaessa myöhemmin kaksioiksi. Asuntojen keskeinen sijainti on tärkeä laatutavoite. Palveluiden, harrastusten ja päivätoiminnan/työpaikan saavutettavuuden on oltava hyvä. Hyvät liikenneyhteydet julkisilla ja yksityisillä kulkuvälineillä sekä esteetön ja turvallinen lähiympäristö ovat tärkeitä laatutekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon asuntojen sijainnin valinnassa.

20 SUOSITUKSET HENKILÖKOHTAISILLE TILOILLE Tarkemmat suositukset ja laatutavoitteet asetetaan erikseen: Erillisille asunnoille Henkilökohtaisten tilojen neliömäärä erillisissä asunnoissa on yksiöissä vähintään 35 m² ja kaksioissa vähintään 45 m² Ryhmämuotoiselle asumiselle Henkilökohtaisten tilojen suositeltu neliömäärä ryhmämuotoisessa asumisessa on vähintään 25 m2. Yleisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös räätälöityjä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon asuntoryhmään kuuluvien henkilöiden erityistarpeet esim. heidän turvallisuuteensa tai yksilöllisen toimintakykyynsä liittyvät asiat ja erityisesti heidän tarvitsemiensa apuvälineiden käytön ja varastoinnin lisätarpeet. 4.4 SUOSITUKSET LIITTYEN YHTEISTILOIHIN Nykyisissä kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisuissa kokonaistilojen määrä poikkeaa valtavasti toisistaan. Kokonaistiloihin lasketaan mukaan tässä suosituksessa henkilökohtaisen asunnon lisäksi yhteinen olohuone ja ruokailutila, sauna ja siihen liittyvät pesutilat, pyykinpesu ja kuivaustilat sekä eteisaula ja käytävätilat. Nämä tilat voidaan ottaa vuokranmaksun piiriin. Sen lisäksi tulevat palveluntuottajan tarvitsemat tilat, joita ei voida jyvittää asukkaan vuokraan.

21 21 Ryhmämuotoisessa asumisessa on ratkaisevaa, että kokonaistilat asukasta kohden ovat kokonaisuudessaan sellaiset, että asukkaiden vuokra pysyy Kansaneläkelaitoksen hyväksymien kuukausittaisten asumiskustannusten rajoissa. Yleisenä suosituksena on se, että asuntojen yhteyteen ei rakenneta päivätoiminnan tiloja. Poikkeuksena sallitaan asuntoratkaisut, joita räätälöidään vaativaa sairaanhoidollista tukea tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille, joille kulkeminen muualla sijaitsevaan päivätoimintaan aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmämallit, ryhmäkotimallit) henkilökunnan tilat tulee eriyttää selvästi henkilökohtaisista asunnoista.

22 ASUNTORYHMÄN KOKO Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmät ja ryhmäkodit) asuntoryhmän kokoon vaikuttaa asuntotyyppi: onko kyse kerros, rivi vai omakotitaloasumisesta ja onko kyse kaupunki vai haja-asutusalueesta. Omakotitalo ja rivitaloratkaisuissa maksimi asuntojen määrä samalla tontilla on 15 asuntoa. Tätä pidetään ehdottomana maksimina. Laatutavoitteena tulee olla se, että ryhmäkoko säilyy pienenä sekä asuntoryhmä että ryhmäkotimalleissa. Kerrostaloratkaisuissa suosituksena on maksimissaan asuntoa samassa kerrostalossa. Lähtökohtana on se, että tulevaisuudessa ei rakenneta asuntoryhmistä ja ryhmäkodeista ns. klustereita ja eri erityisryhmille tarkoitettuja asuntokeskittymiä. Asuntokeskittymien rakentaminen on kansallisten ja kansanvälisten sopimusten asettamien tavoitteiden vastaista. 4.6 MUUT STRATEGISET KYSYMYKSET On kaikin tavoin vältettävä yhdistämästä nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöitten asumista esim. dementiavanhusten

23 23 tehostettuun palveluasumiseen. Liian pienten asuntojen ja niihin liittyvien suurten keskittymien rakentamisen neuvottelukunta näkee suurena uhkana. On tärkeää huomata, että kehitysvammaiset muuttavat itsenäiseen asuntoon tilanteessa, jossa elämä on heillä vielä edessäpäin.

24 24 5. LAATUSUOSITUSTEN MUKAISIA ASUMISEN MALLEJA Ryhmä Kytkeytyy laitosasumisen purkamiseen Oma asunto ja siihen liittyvät yhteistilat Asuntoryhmäm Erilliset asunnot (yksiöt, kaksiot, kolmiot) Etsitään ensisijaisesti normaalista asuntokannasta Kuvio 1. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi , kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2010) Laatusuositusten lähtökohtana on se, että erityisiin asumisen ratkaisuihin turvaudutaan vain tarvittaessa, jolloin lähtökohtana ovat kehitysvammaisen ihmisen asumiseen liittyvät erityiset tarpeet. Vammaisuus sellaisenaan ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa. Asuntoratkaisut tulee toteuttaa yksilöllisesti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tärkeää on, että kehitysvammaisen henkilön omia elämäntapavalintoja kunnioitetaan ja niiden ilmaisua ja toteutumista tuetaan.

25 25 Ryhmäkoti Ryhmäkodissa asuu monta ihmistä saman katon alla. Ryhmien koko vaihtelee 2-12 henkilöön. Jokaisella on vuokralla oma huone ja muiden vuokralaisten kanssa jaetaan keittiö, olohuone, eteinen ja pesutilat. Useimmissa ryhmäkodeissa jokaisella on oma wc, mutta vanhoissa rakennuksissa useampi henkilö jakaa wc-tilat. Ryhmäkodissa on henkilökuntaa avustamassa arjen sujumisessa. Asukkaat osallistuvat kotitöihin omien kykyjensä mukaan. Ryhmäkotien asukkaat maksavat vuokraa omasta huoneestaan ja yhteisistä tiloista. Ruoasta ja ylläpidosta peritään erillinen maksu. Ryhmäkodit voivat toimia eri tavoin riippuen asukkaiden iästä, toimintakyvystä, kiinnostuksesta ja ympäristöstä. On ryhmäkoteja, joissa painotetaan liikuntaa tai luovaa toimintaa. Ryhmäkodissa voidaan toteuttaa asumiskokeilua tai asumisvalmennusta, jossa selvitetään asukkaan toimintakykyä sekä harjoitellaan ja tuetaan asumista niin, että henkilö voi muuttaa itsenäisempään asumismuotoon. Kuvio 2.

26 26 Asuntoryhmä Vaihtoehtoja omassa asunnossa asumiseen on useita. Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmät ja ryhmäkodit) useita asuntoja yhdistää yhteinen tila sosiaalista kanssakäymistä varten. Nykypäivänä tarjottavat asunnot vaihtelevat kooltaan, mutta yhteistä on, että niissä on oma keittiö (ruoanlaittomahdollisuus) sekä oma wc ja kylpyhuone. Asunnot voivat olla yksittäisiä asuntoja tavallisella asuinalueella tai ne voivat sijaita lähellä ryhmäkotia, mikä mahdollistaa asukkaan mukanaolon ryhmäkodin yhteisössä. Omassa asunnossa asuvat henkilöt maksavat asunnostaan vuokraa ja kustantavat itse mm. ruoan ja lääkkeet. Kela maksaa asumistukea. Asunnoissa asuvien henkilöiden tuentarve vaihtelee. Kuvio 3.

27 27 Erilliset asunnot On myös mahdollista asua aivan tavallisessa asunnossa aivan tavallisessa talossa, rivitalossa, kerrostalossa tai pientalossa yksin tai yhdessä jonkun kanssa ja saada tukea sinne. Asumismuotoa kutsutaan esim. tukiasumiseksi tai satelliittiasumiseksi. Tukitoimet suunnitellaan etukäteen ja ne kattavat tuen tarpeen esim. ostoksilla, ruoanlaitossa, ohjauksen taloudenpidossa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja terveyteen liittyvissä asioissa. Tuki voi olla myös syrjäytymisen ehkäisyä ja kannustamista erilaisiin vapaa-ajan viettotapoihin. Kuvio NYKYISIN KÄYTETYT ASUMISEN KÄSITTEET JA MÄÄRITTELY Asumisen käsitteitä ollaan uudistamassa samaan aikaan muun palvelurakenneuudistuksen myötä. Tähän on koottu tällä hetkellä käytössä olevia asumisen käsitteitä. Nykyiset kehitysvammaisten erityishuollossa käytetyt nimikkeet tuettu, ohjattu, ja autettu asuminen sekä laitoshoito tulevat todennäköisesti muuttumaan muiden uudistusten myötä. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon myös asumiseen liittyvät asiat. Tilapäisasuminen, asumisharjoittelu ja muuttovalmennus sisällytetään

28 28 osaksi palvelusuunnitelmaa. Kun suunnitellaan henkilön asumista, otetaan huomioon henkilön ja läheisten toiveet ja tarpeet asumisen suhteen. Tämän lisäksi mietitään yhdessä henkilön tarvitseman avun ja tuen tarve ja määrä. Tähän käytetään apuna erilaisia toimintakyvyn ja tuen tarpeen kartoituksen menetelmiä. Tavoitteita seurataan yhdessä kehitysvammaisen henkilön, hänen läheistensä ja henkilökunnan kanssa. Autettu asuminen Autetulla asumisella tarkoitetaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jolloin henkilökuntaa on paikalla auttamassa asukasta tämän yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Asukkaat tarvitsevat valvontaa, ohjausta, ja/tai puolesta tekemistä kaikessa päivittäisissä toimissaan. Osa asukkaista tarvitsee valvontaa yöaikaan, vaikka ovat omatoimisia, mutta lisäsairaudet voivat aiheuttaa tarpeen autettuun asumiseen. Autetun asumisen tarvitsee tyypillisimmin vaikeasti tai syvästi kehitysvammainen henkilö. Ohjattu asuminen Ohjattu asuminen on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat huolenpitoa erityisesti aamuisin, iltaisin sekä viikonloppuisin. Ohjatussa asumisessa ei ole yövalvontaa. Yövalvonta on järjestetty usein niin, että asukkailla on mahdollisuus hälyttää apua tarvittaessa. Ohjatusta asumisesta käydään melkein aina päivä- tai työtoiminnassa. Tuettu /tukiasuminen Tuettu asuminen mahdollistaa kehitysvammaisen itsenäisen asumisen. Tuettu asunto voi olla vuokra- tai omistusasunto. Tuettuun asumiseen voidaan siirtyä vaiheittain asumisvalmennuksen avulla. Asumisvalmennukseen liittyy toimintakyvyn arviointi, jossa arvioidaan ja suunnitellaan asumiseen tarvittava tuki. Lievästi kehitysvammaiset tai henkilöt, jotka pystyvät itsenäisempään elämään, voivat asua tuetusti. Asukas selviytyy lähes itsenäisesti kotinsa kunnossapidosta ja siivouksesta, sekä ruokailusta ja ostoksista, mutta tarvitsee tukea suunnitteluun ja pulmatilanteisiin. Asukkaan luona käy kotihoidon ohjaaja ja/tai henkilökohtainen apu tukemassa arjen toiminnoissa. Tilapäinen asuminen Tilapäisasuminen on pääsääntöisesti lyhytaikaiseen hoidontarpeeseen vastaava palvelu, jonka tavoitteena on järjestää hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle

29 29 mahdollisuus lomaan ja omaishoidon vapaisiin. Tilapäisasumisjakson ajalle laaditaan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet huomioon ottava henkilökohtainen suunnitelma. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan jakson lopussa sekä henkilökunnan että asiakkaan ja myös omaisen toimesta.

30 30 7. Tarve-projektin YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET SEKÄ KEHITTÄMISRYHMÄN ESITTÄMÄT VASTAUKSET Loimaan kaupunki tilasi Aspalta kehitysvammaisten nuorten tarvekartoituksen keväällä Taustalla oli vuonna 2009 toteutetut kuntaliitokset sekä tarve lisätä ja kehittää nykyisiä palveluja vastaamaan paremmin varsinkin nuorten tuen tarpeisiin. Kartoituksen tavoitteena oli saada tietoa nuorten kehitysvammaisten ihmisten asumiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista tulevaisuudessa. Painopisteenä oli asumismuoto, toimintakyky ja avun ja tuen tarpeet päivittäisissä toimissa sekä mahdollinen tuen tarve öisin. Samalla selvitettiin myös asumista tukevien palvelujen käyttö ja tarpeet sekä vapaa-ajan vietto ja sosiaaliset suhteet. Loimaan kaupungissa toteutetussa nuorten kehitysvammaisten Tarve-projektin tulosten perusteella kunnassa tulee lähitulevaisuudessa kehittää seuraavia palveluita: 1. Järjestää nykyistä laajemmin tukiasumispalveluja normaalissa asuntokannassa. 2. Kehittää nyt olemassa olevia asumispalveluja niin, että ne vastaavat asukkaiden toiveita ja ovat kehitysvammaisten asumista koskevien laatusuositusten mukaisia. 3. Mallintaa tavoitteellinen asumisvalmennus ja asumisharjoittelu ja toteuttaa sitä osana intervalliasumista. 4. Mahdollistaa mielekäs vapaa-ajanvietto myös iltaisin. 5. Kehittää palvelusuunnittelua yksilölliseksi ja tulevaisuuteen tähtääväksi, niin että se palvelee paremmin sekä asiakkaita, perheitä että kunnan palvelujen suunnittelua ja budjetointia. 6. Perustaa vammaispalvelujen kehittämistyöryhmä, johon kutsutaan asiakkaita, omaisia sekä kunnan ja järjestöjen edustajia käsittelemään ja ideoimaan vammaispalvelujen kehittämistarpeita.

31 TUKIASUMIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NORMAALISSA ASUNTOKANNASSA Loimaalla asuu kehitysvammaisia ihmisiä omissa asunnoissaan tuetusti tai itsenäisesti tällä hetkellä 16 henkilöä. Kotihoidon ohjausta ja asumisen ohjausta annetaan asiakkaille tarpeen mukaan ja palvelusuunnitelmat laaditaan vuosittain tai tilanteen mukaan. Tämä on toimiva ja hyvä palvelu, joka mahdollistaa asiakkaiden yksilöllisen tuen tarpeen mukaan. Asiakkaan ikä vuosi 2013 vuosi 2016 vuosi 2018 vuosi yli yht Taulukko 2. Tuettu asuminen eri vuosina Tuetun asumisen tarve kasvaa tasaisesti, joten asuntojen monimuotoisuutta tulee lisätä. Tukiasuntoihin tulisi mahdollistaa yöhoitajan tarve tarvittaessa esimerkiksi yöpartiolla. Kun asunnot sijaitsevat lähekkäin saadaan siitä hyötyä asiakkaiden tarvitseman tuen suhteen mm tukipalveluita keskittämällä. Taulukkoon 2. on arvioitu viranomaistyönä laadittu arvio tuetun asumisen tarvitsijoista vuoteen 2023 saakka. Tarve-selvityksen perusteella 29 haastatellusta henkilöstä seuraavan viiden vuoden kuluessa uusia tukiasumispalvelujen tarvitsijoita on kahdeksan henkilöä ja heidän lisäkseen on vielä viisi henkilöä joille tukiasumispalvelut voivat olla riittävä tukitoimi. Osa näistä tulevista tukiasumispalvelujen tarvitsijoista tarvitsisi tukitoimia päivittäin, mutta osa heistä pärjäisi muutamalla viikkokäynnillä. Haastatteluissa kuusi näistä asiakkaista haluaisi asua Hirvikoskella, kolme Alastarolla ja kaksi Loimaalla. Kaikki he voivat asua tavallisissa kerrostalo- tai rivitaloasunnoissa.

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017 Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017 Kehitysvamma alan asumisen neuvottelukunta 08.03.2010 Suosituksen sisällys 1) Laatusuositusten laatimisen lähtökohta

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT 5.6.2013 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT JOHDANTO Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi.

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020

LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020 1 5.6.2013 LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020 Sosiaali- ja terveysministeriöön 29.9.2010 lähetetyn suunnitelman tarkennus Nykytilanne

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

2 (, C c. Ylä-Savon SOTE. TARVESELVITYS / HANKEESlti, M a. Saapui 3 Ö / i 20. DAG: a. Hakija Hoivakymppi Oy. T h;3väluokka.

2 (, C c. Ylä-Savon SOTE. TARVESELVITYS / HANKEESlti, M a. Saapui 3 Ö / i 20. DAG: a. Hakija Hoivakymppi Oy. T h;3väluokka. a rahoitusja kehittämiskeskus raasumisen 1. TIETOJA HAKIJASTA Hakija Hoivakymppi Oy Kohteen nimi Kiinteistö Oy ET-Hoiva-asunnot I/Muut vammaiset, Iisalmi Ylä-Savon SOTE TARVESELVITYS / HANKEESlti, M a

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki Keski-Suomen erityispiirteet Kuntarakenne: 23 kuntaa, paljon pieniä kuntia, puolet

Lisätiedot

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Aluejako ja ikä Alue Lkm % Etelä-Karjala 70 34 Pohjois-Kymenlaakso 59 29 Etelä-Kymenlaakso

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Kangasalan yhteistoiminta-alueen kehitysvammaisten asumispalveluiden sekä työ- ja päivätoiminnan tarveselvitys

Kangasalan yhteistoiminta-alueen kehitysvammaisten asumispalveluiden sekä työ- ja päivätoiminnan tarveselvitys Kangasalan yhteistoiminta-alueen kehitysvammaisten asumispalveluiden sekä työ- ja päivätoiminnan tarveselvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN NYKYTILANNE YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA...

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/10 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/10 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) 409 Jätkäsaaren vaikeavammaisten asuntoryhmän, Suezinkatu 3, hankesuunnitelman hyväksyminen HEL 2011-008163 T 10 06 00 Päätös päätti hyväksyä osoitteeseen Suezinkatu

Lisätiedot

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 ARJEN KESKIÖSSÄ -HANKE 2012-2014 - lähiyhteisöllisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ARA ja Kehitysvammaliitto

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto...... 3 2 Kunnan omat asumispalvelut........3 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut......6

Lisätiedot

Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin

Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Kyselyn tarkoitus Kerätä tietoa maakuntien tämänhetkisestä tilanteesta, tulevaisuuden asumisen tarpeista ja suunnitelmista

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

TOIMINTA-AJATUS Toimintaa ohjaavat periaatteet:

TOIMINTA-AJATUS Toimintaa ohjaavat periaatteet: MÄNNISTÖKOTI MÄNNISTÖNKATU 10, 85800 HAAPAJÄRVI puh. 044 4456 435 -> Männistökodin tavoitteena on tarjota yksilöllistä, kodinomaista ja turvallista asumista kehitysvammaisille asukkaille. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Hankintaseminaari 16.10.2012 Hanna Ahonen sosiaalineuvos Valvira 16.10.2012 Hanna Ahonen 1 Sosiaalihuollon lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 22.01.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot