KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ASUMISEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ASUMISEN"

Transkriptio

1 1

2 KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ASUMISEN

3 PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN LOIMAALLA VUOSILLE Vammaispalveluiden työryhmän raportti Aspa -säätiön laatimien toimenpidesuositusten toteuttamiseksi. Perusturvalautakunta

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 1. RYHMÄN ASETTAMINEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA 2 2. LOIMAAN TILANNE VUONNA Tarve-KARTOITUKSEN KOHDERYHMÄ, TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET LOIMAAN NYKYISET ASUMISYKSIKÖT 5 3. VALTIONEUVOSTON SUOSITUKSIA JOIHIN TOIMENPIDESUOSITUKSET VIITTAAVAT PERIAATEPÄÄTÖSTEN TOIMENPITEET 6 4. KEHITYSVAMMA-ALAN ASUMISEN NEUVOTTELUKUNTA LAATUSUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISEEN VUOSIKSI YLEISET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISELLE SUOSITUKSET HENKILÖKOHTAISILLE TILOILLE SUOSITUKSET LIITTYEN YHTEISTILOIHIN ASUNTORYHMÄN KOKO MUUT STRATEGISET KYSYMYKSET LAATUSUOSITUSTEN MUKAISIA ASUMISEN MALLEJA NYKYISIN KÄYTETYT ASUMISEN KÄSITTEET JA MÄÄRITTELY Tarve-projektin YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET SEKÄ KEHITTÄMISRYHMÄN ESITTÄMÄT VASTAUKSET TUKIASUMIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NORMAALISSA ASUNTOKANNASSA OLEMASSA OLEVIEN ASUMISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN OHJATUN ASUMISEN YKSIKÖT ASUMISVALMENNUKSEN JA ASUMISHARJOITTELUN MALLINNUS JA TOTEUTTAMINEN 29

5 7.5 MIELEKÄS VAPAA-AIKA PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN 34 8 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET LYHYESTI 37

6 6 JOHDANTO Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja asumisen palvelut ovat aktiivisessa muutosvaiheessa. Muutoksen myötä tavoitteeksi on noussut kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisoikeus ja saadut palvelut, jotka vaativat paitsi asenteellisia myös rakenteellisia muutoksia palveluissa. Etenkin nuorten kohdalla muutos asenteissa ja yksilöllisissä tarpeissa on näkyvin. Heillä on mahdollisuudet entistä paremmin kouluttautua ja saada kuntoutusta, jolloin lähtökohdat itsenäiseen elämään paranevat. Haasteena on nuorille sopivien asumispalvelujen löytyminen. Nykyiset asuntolat ja palvelutalot eivät enää vastaa nuorten omia ja heidän perheidensä toiveita. Jotta itsenäistyminen ja itsenäinen elämänhallinta saavutetaan niin pitkälle kuin mahdollista, on sitä päästävä harjoittelemaan ajoissa. Asumisen yksilöllisyys haastaa perinteisen ajattelun kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja elämästä. Asuntoja suunniteltaessa tulee erottaa toisistaan asunto ja asumiseen tarvittava tuki. Asunto on tietty paikka, jossa asukas pystyy asumaan tuen ja erilaisten palvelujen avulla. Asumisen palvelurakenteiden kehittäminen tarkoittaa erilaisten yksilöllisten asumisvaihtoehtojen kehittämistä ja nykyistä monipuolisempaa ja kevyempää palvelurakennetta. Palvelujen järjestämisessä ollaan menossa asiakaslähtöisempään suuntaan. Loimaalla pyydettiin Asumispalvelusäätiö Aspaa laatimaan etenkin nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu Tarve-kysely. Loimaalla on noin 110 kehitysvammaista ihmistä, joista kyselyyn osallistui 29. Kyselyllä haluttiin saada lisätietoa nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvammaisten tarpeista Loimaalla, jotta osataan vastata tulevaisuudessa palvelujen tarpeeseen. Raportin toimenpidesuositukset on koottu kehitysvammaisten ihmisten nykytilanteen kuvauksesta, avun ja tuen tarpeesta päivittäisissä toiminnoissa sekä tulevaisuuden suunnittelusta, muuttotarpeesta ja mahdollisen asumismuodon valinnasta. Raportissa haluttiin saada esille nuorten omat toiveet ja asumisen suunnitelmat tulevaisuudessa vanhempien toiveita

7 7 unohtamatta. Nykysuuntaus on, että vanhemmat haluavat nuorensa aikuistuvan kuten muutkin sisaret perheessä.

8 8 1. RYHMÄN ASETTAMINEN Asumispalvelusäätiö Aspa toteutti Loimaalla huhti-kesäkuussa 2011 Tarve-projektin, jossa kehitysvammaisten ihmisten asumista ja asumiseen liittyviä palvelutarpeita selvitettiin lyhyellä kohdennetulla selvityksellä. Projektin päätyttyä sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto asetti kehittämisryhmän, Tarve projektin suositusten mukaan, huhtikuussa 2012, joka ideoi Aspan laatiman selvityksen perusteella suunnitelmassa mainittuja kehitysvammapalveluiden kehittämistarpeita eteenpäin. Oman suostumuksensa mukaisesti työryhmään nimettiin omaisten edustajiksi Johanna Jalo ja Rauno Ahtinen, joka myös toimi työryhmän puheenjohtajana. Asiakkaiden edustajaksi nimettiin Alma Mäkitalo ja Jaakko Alava, henkilökunnasta eri työryhmistä vastaavat ohjaajat Raija-Liisa Laaksonen ja Susanna Hyvönen, hoitajien edustajina Terhi Juuri ja Minna Tolvanen sekä työryhmän sihteerinä suunnittelija Eeva Ylinen. Työryhmää täydennettiin kutsumalla asiantuntijoina mukaan asumisen ohjaaja Anne Eronen ja vuoden 2013 alusta johtava vammaispalveluiden ohjaaja Katariina Ristimäki. Kehittämisryhmän tarkoituksena on työstää Aspan toimenpidesuosituksia eteenpäin vuoden 2013 loppuun mennessä. Raportti kokonaisuudessaan: 1.1 TYÖRYHMÄN TOIMINTA Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa samalla tutustuen kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja työtoiminnan yksiköihin Loimaalla. Elokuussa 2012 työryhmä osallistui Asuntomessuseminaariin Tampereella ja tutustui samalla Vuoreksen alueelle rakennettuun kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluyksikköön. Syyskuussa kehittämisjohtaja kävi kertomassa Loimaalle suunnitellusta Kotosalla hankkeesta, jossa Loimaan keskustaan on suunniteltu kolmen kerrostalon kokonaisuutta yli 55-vuotiaille asukkaille. Kehitysvammaisille

9 9 ihmisille on mahdollisuus varata asuntoja ja suunnitella ryhmämuotoinen asumisyksikkö ko. taloihin. Lokakuussa kuultiin Tuulia Jaaraa Loimaa Aspa-palveluista. Erityisesti haluttiin kuulla, minkälaisia palveluita Aspa pystyisi tarjoamaan tuetusti asuville kehitysvammaisille ihmisille Loimaalla. Marraskuussa keskusteltiin Valtioneuvoston periaatepäätöksestä Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta Tammikuussa 2013 keskustetiin YH-kodit ja NCC-hankkeesta ns. Lindenin tontille suunnitelluista kerrostaloista ja katsottiin piirustuksia. Loimaalaisten kehitysvammaisten ihmisten asumisen tarve arvioitiin: nykytilanne sekä vuosien 2016, 2018 ja 2023 arviot asumispalvelujen asiakasmääristä. Saaduista vastuksista keskusteltiin, etenkin nuorten asumisen muotoihin haluttiin kiinnittää huomiota, sillä nuoret haluavat yhä yksilöllisempää ja itsenäisempää asumista. Huhtikuussa pyydettiin toivomuksia vapaa-ajan toiminnan järjestämiseksi. Kokouksessa vapaa-ajan toimintojen mahdollisuudesta keskusteltiin Työväenopiston, liikuntatoimen ja nuorisotoimen edustajien kanssa. Kesäkuussa käytiin Turussa tutustumassa erilaisiin asumisyksiköihin. Tutustumiskäynneillä päästiin näkemään hyvinkin eri tavalla toteutettuja asumisen ratkaisuja. Villa Runo, joka on Mediverkon autetun asumisen yksikkö Runosmäessä. Kuunari on Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ikäihmisten yksikkö, joka toimii Turun kaupungin vuokraamissa tiloissa. Koskikoti on Turun kaupungin tilapäishoitoyksikkö Kuunarin kanssa samassa kerrostalossa, lähellä Ylioppilaskylää. Auranlaakson autetun asumisen yksikkö sijaitsee Turun ja Kaarinan rajalla Ravattulassa. Auranlaaksossa oli kolme solumuotoista kotia ja niissä kussakin 6 asukasta. Asukkaat tarvitsevat paljon apua ja ohjausta mm haastavan käytöksen vuoksi, palvelut järjestää Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. Samassa pihapiirissä on mahdollisuus osallistua päivätoimintaan. Miia Matilda koti Liedossa on aivan uusi yksikkö nuorille aikuisille, erityisesti autismikirjon asiakkaille suunnattu hyvin viehättävä ja kaunis koti, jolla on omat tilat myös päivätoiminnalle.

10 10

11 11 2. LOIMAAN TILANNE VUONNA 2013 Alla olevasta taulukosta voi nähdä Loimaan tilanteen vuonna Tarve-kartoitukseen osallistui vain 29 kehitysvammaista nuorta ja nuorta aikuista. Raportin vastauksia käydään läpi Tarve-kartoituksen ehdotuksissa, jotka nousivat esille vastauksista. Loimaalla on vuonna 2013 yhteensä 108 kehitysvammaista, joiden tämänhetkisen asumisen tilanteen voi nähdä taulukosta 1. Asiakkaan ikä itsenäinen asuminen ohjattu asuminen autettu asuminen vanhempien kanssa laitoshoit o yhteensä yli yht Asumisen nykytilanne vuonna 2013 Taulukko1. Loimaan tilanne vuonna Tarve-KARTOITUKSEN KOHDERYHMÄ, TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Aloite selvityksen tekemiselle tuli Loimaan kaupungilta. Kartoitukseen valittiin 29 kehitysvammaisten nuorta tai nuorta aikuista, jotka pääsääntöisesti asuivat vielä vanhempiensa kanssa. Aspa laati selvityksen Ray:n tuella ja selvitys oli tilaajalle maksuton. Selvittää loimaalaisten kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten asumisen nykyiset ja lähitulevaisuuden palvelutarpeet.

12 12 Laatia selvityksen pohjalta ehdotuksia kehitysvammaisten ihmisten asumispalvelujen kehittämiseksi. Laatia ehdotuksia kunnan nykyisten yksiköiden profiloimiseksi (esimerkiksi jokin yksikkö erityisesti nuorille suunnatuksi). Tämä oli erityisesti kunnan toive. 2.2 LOIMAAN NYKYISET ASUMISYKSIKÖT Loimaan asumisyksiköt, jotka olivat osallisena projektissa: Kitkonpuiston ryhmäkoti: autettu asuminen, ympärivuorokautinen valvonta, vakituisia asukkaita 18 ja tilapäistä asumista ja asumisvalmennusta säännöllisesti. Telkänkodin ryhmäkoti: ohjattua asumista, kerrostalossa Telkäntiellä, Hirvikoskella, asukkaita 7 ja yksi tilapäispaikka. Lisäksi Telkänkodista 4 asukasta saa tukipalveluja asumiseensa. Henkilökunta on paikalla aamulla ja illalla, ei yövalvontaa. Mahdollisuus turvapuhelimella hälyttää apua yöaikaan. Ruusurinne: Alastarolla, ohjattua asumista, 8 asukaspaikka, ei yövalvontaa, vanhainkodin yöhoitaja käy 1-2 krt/yö. Mirjakodin toiminta Mellilässä on päättynyt syksyllä Loimaalla toimii myös Hanhenpuiston asumisyksikkö, joka tarjoaa pysyvän kodin 8:lle autismikuntoutuksesta hyötyvälle henkilöille. Ylläpitäjänä on Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. 3. VALTIONEUVOSTON SUOSITUKSIA JOIHIN TOIMENPIDESUOSITUKSET VIITTAAVAT A) Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi. Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen tavallisissa asuinympäristöissä ja siten vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Asumisen lisäksi riittävät, yksilölliset tarpeenmukaiset palvelut ja tuki tulee taata. Kehitysvammaisten henkilöiden asuntotarjonnan lisäämiseksi ja asumiskustannusten hallinnan tukemiseksi päätettiin, että asumisohjelman

13 13 aikana vuoteen 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA osoittaa vuosittain 30 miljoonaa investointiavustusta kehitysvammaisten asumishankkeisiin. Tällä avustuksella tuotetaan 470 uutta asuntoa vuosittain ja tuetaan vähintään 60 asunnon peruskorjausta kehitysvammaisille henkilöille. RAY varautuu osoittamaan vuosittain rahoituksen 130 tukiasuntoon vuodessa.

14 14 Periaatepäätös kokonaisuudessaan: pdf B) Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta Hallitus on antanut periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on laitosasumisen asteittaisen lakkauttamisen toimenpiteet sekä asumisen tukemiseksi tarvittavien palveluiden kehittäminen. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Periaatepäätöksen mukaan jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Periaatepäätös ohjaa ja tukee kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja ja asuinympäristöjä. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaisen laitoshoidon vähentämiseen, henkilökohtaisen avun kattavuuteen, kotipalvelujen saatavuuteen sekä apuvälinepalveluihin sekä omaishoidon kehittäminen. Periaatepäätös kokonaisuudessaan: E pdf 3.1 PERIAATEPÄÄTÖSTEN TOIMENPITEET Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Asumis- ja palveluratkaisujen lähtökohtana on vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja elämälleen asettamien tavoitteiden selvittäminen yhdessä hänen kanssaan. Jokaiselle laitoksesta tai kotoa muuttavalle henkilölle laaditaan osana palvelusuunnitelmaa muuttosuunnitelma yhdessä henkilön ja hänen läheistensä kanssa.

15 15 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen

16 16 Palvelujen kehittäminen Vammaisilla ihmisillä on oikeus kaikkiin yleispalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Vastuu lähipalvelujen kehittämisestä on kaikilla kunnan hallinnonaloilla. Laitoksista ja lapsuudenkodeista muutto edellyttää, että palveluja on kehitetty lähiyhteisöön. Laitosasumisen lakkauttaminen Laitoksesta muuttaminen edellyttää yhteisymmärrystä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Tämä neuvottelu on käynnistettävä riittävän ajoissa, jotta muuttoprosessi voidaan toteuttaa hallitusti ja henkilön oikeuksia kunnioittaen. Tavoitteena on, että asuminen laitoksissa lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä. Edellytyksenä on, että tulevien asukkaiden tarpeet ovat tiedossa ennen kuin uusien asuntojen suunnittelu käynnistetään. Valvonnassa kiinnitetään huomiota Valviran, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, ja aluehallintovirastojen laatimassa vammaisten ympärivuorokautisia asumispalveluja koskevassa valvontaohjelmassa määriteltyjen asunnon laatukriteerien täyttymiseen sekä yksilöllisten palvelujen turvaamiseen. Asuminen järjestetään osana tavallisia asuinalueita ja asunnoissa, jotka vastaavat normaalin asunnon tunnuspiirteitä. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Palvelujen kehittäminen edellyttää osaamisen ja hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan vahvistamista. Osana asumisohjelmaa jatketaan vammaisalan työvoima- ja osaamistarpeiden selvittämistä ja arvioidaan muuttuneiden osaamistarpeiden vaikutusta tutkintojen kehittämiseen. Selvitetään keinoja täydentää henkilöstön osaamista joustavasti työelämässä. 4. KEHITYSVAMMA-ALAN ASUMISEN NEUVOTTELUKUNTA Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen, työhön ja

17 17 päivätoimintaan liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. 4.1 LAATUSUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISEEN VUOSIKSI Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palveluiden järjestämisessä on kaksi suurta haastetta ratkaistavana seuraavina vuosina: vanhempien kodeista muuttavien tuhansien kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja yhteiskunnan jäsenenä elämisen järjestäminen ja laitosasumisen purkamiseen liittyvät kehitysvammaisten asumisen ja itsenäisen elämän tukipalveluiden järjestelyt. Lähivuosina tarvitaan tuhansia uusia asuntoja, joiden järjestämisvastuu kuuluu yhteiskunnalle. Kunnat, kuntayhtymät, järjestötaustaiset toimijat sekä yksityiset yhteisöt ja yritykset ovat avainasemassa uusien asuntojen rakentamisessa ja hankinnassa. Keskeinen tavoite on, että kunnissa on riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja kehitysvammaisille kuntalaisille ja asumista tukevat palvelut. Lähtökohtana on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen normaalissa asuinympäristössä siten, että kehitysvammainen henkilö voi valita asuntonsa ja sen kenen kanssa hän asuu. 4.2 YLEISET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISELLE Asuntojen tulee täyttää yleiset asunnon tunnuspiirteet. Tavoitteena on yksilöllisen asumisen tukeminen tavallisessa asuinympäristössä. Laatutavoitteet täyttävän asunnon tunnuspiirteitä ovat: Henkilökohtaiset asuintilat ovat enemmän kuin huone. Ja niiden tulee sisältää: oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, makuutila, joka on eriytetty oleskelutilasta esim. makuualkovilla, henkilökohtaiset säilytystilat, lisäsäilytystilat jos henkilöllä on apuvälineitä,

18 18 parveke tai piha alue ja riittävät viestintäyhteydet ja turvatekniikka. Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat mm. oma postilaatikko/luukku, ovikello ovessa ja oma nimi ovessa. Henkilökohtaisten keittiöiden ohella tarvitaan yhteisiä keittiötiloja ryhmämuotoisessa asumisessa, mutta moninkertaisten keittiöratkaisujen rakentamista tulee välttää. Asuntojen rakentamisen lähtökohtana ovat kehitysvammaisten henkilöiden yksilölliset asumisen tarpeet. Tämän laatutavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että tulevat asukkaat tiedetään ainakin jossakin määrin ennen kuin aloitetaan varsinainen asuntojen suunnittelu. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että ARA ohjaa investointiavustusten sekä korkotukilainojen hakuohjeissa sekä rakennuttajia että kuntia valitsemaan asukkaat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asukkaiden avun ja tuen tarpeet kartoitetaan luotettavalla ja vertailukelpoisella tavalla, mikä auttaa avun ja tuen määrän arvioinnissa ja henkilökuntaresurssien mitoittamisessa. Tulevilla muuttajilla ja heidän omaisillaan tulee olla mahdollisuus muuttovalmennukseen. Fyysiset tilat ovat esteettömät ja niissä on turvallista liikkua. Esteettömyyteen liittyy mm. seuraavia näkökulmia: tiloissa ei ole liian suuria tasoeroja ja kynnyksiä, ovet ovat tarpeeksi leveät ja helposti avattavat, tiloihin on lisätty tarvittaessa tukikaiteita; keittiössä kalusteet ovat toimivat, keittiölaitteissa on ajastimet; henkilökohtaiset pesutilat ovat tilavia ja piha alue on esteetön ja turvallinen; tiloissa ja pihalla on riittävä valaistus. Rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muuntuvuus ja ns. moduuliajattelu, joka mahdollistaa asuntojen joustavan muokkaamiseen uusiin

19 19 käyttötarkoituksiin esim. yksittäisten yksiöiden yhdistäminen tarvittaessa myöhemmin kaksioiksi. Asuntojen keskeinen sijainti on tärkeä laatutavoite. Palveluiden, harrastusten ja päivätoiminnan/työpaikan saavutettavuuden on oltava hyvä. Hyvät liikenneyhteydet julkisilla ja yksityisillä kulkuvälineillä sekä esteetön ja turvallinen lähiympäristö ovat tärkeitä laatutekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon asuntojen sijainnin valinnassa.

20 SUOSITUKSET HENKILÖKOHTAISILLE TILOILLE Tarkemmat suositukset ja laatutavoitteet asetetaan erikseen: Erillisille asunnoille Henkilökohtaisten tilojen neliömäärä erillisissä asunnoissa on yksiöissä vähintään 35 m² ja kaksioissa vähintään 45 m² Ryhmämuotoiselle asumiselle Henkilökohtaisten tilojen suositeltu neliömäärä ryhmämuotoisessa asumisessa on vähintään 25 m2. Yleisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös räätälöityjä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon asuntoryhmään kuuluvien henkilöiden erityistarpeet esim. heidän turvallisuuteensa tai yksilöllisen toimintakykyynsä liittyvät asiat ja erityisesti heidän tarvitsemiensa apuvälineiden käytön ja varastoinnin lisätarpeet. 4.4 SUOSITUKSET LIITTYEN YHTEISTILOIHIN Nykyisissä kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisuissa kokonaistilojen määrä poikkeaa valtavasti toisistaan. Kokonaistiloihin lasketaan mukaan tässä suosituksessa henkilökohtaisen asunnon lisäksi yhteinen olohuone ja ruokailutila, sauna ja siihen liittyvät pesutilat, pyykinpesu ja kuivaustilat sekä eteisaula ja käytävätilat. Nämä tilat voidaan ottaa vuokranmaksun piiriin. Sen lisäksi tulevat palveluntuottajan tarvitsemat tilat, joita ei voida jyvittää asukkaan vuokraan.

21 21 Ryhmämuotoisessa asumisessa on ratkaisevaa, että kokonaistilat asukasta kohden ovat kokonaisuudessaan sellaiset, että asukkaiden vuokra pysyy Kansaneläkelaitoksen hyväksymien kuukausittaisten asumiskustannusten rajoissa. Yleisenä suosituksena on se, että asuntojen yhteyteen ei rakenneta päivätoiminnan tiloja. Poikkeuksena sallitaan asuntoratkaisut, joita räätälöidään vaativaa sairaanhoidollista tukea tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille, joille kulkeminen muualla sijaitsevaan päivätoimintaan aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmämallit, ryhmäkotimallit) henkilökunnan tilat tulee eriyttää selvästi henkilökohtaisista asunnoista.

22 ASUNTORYHMÄN KOKO Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmät ja ryhmäkodit) asuntoryhmän kokoon vaikuttaa asuntotyyppi: onko kyse kerros, rivi vai omakotitaloasumisesta ja onko kyse kaupunki vai haja-asutusalueesta. Omakotitalo ja rivitaloratkaisuissa maksimi asuntojen määrä samalla tontilla on 15 asuntoa. Tätä pidetään ehdottomana maksimina. Laatutavoitteena tulee olla se, että ryhmäkoko säilyy pienenä sekä asuntoryhmä että ryhmäkotimalleissa. Kerrostaloratkaisuissa suosituksena on maksimissaan asuntoa samassa kerrostalossa. Lähtökohtana on se, että tulevaisuudessa ei rakenneta asuntoryhmistä ja ryhmäkodeista ns. klustereita ja eri erityisryhmille tarkoitettuja asuntokeskittymiä. Asuntokeskittymien rakentaminen on kansallisten ja kansanvälisten sopimusten asettamien tavoitteiden vastaista. 4.6 MUUT STRATEGISET KYSYMYKSET On kaikin tavoin vältettävä yhdistämästä nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöitten asumista esim. dementiavanhusten

23 23 tehostettuun palveluasumiseen. Liian pienten asuntojen ja niihin liittyvien suurten keskittymien rakentamisen neuvottelukunta näkee suurena uhkana. On tärkeää huomata, että kehitysvammaiset muuttavat itsenäiseen asuntoon tilanteessa, jossa elämä on heillä vielä edessäpäin.

24 24 5. LAATUSUOSITUSTEN MUKAISIA ASUMISEN MALLEJA Ryhmä Kytkeytyy laitosasumisen purkamiseen Oma asunto ja siihen liittyvät yhteistilat Asuntoryhmäm Erilliset asunnot (yksiöt, kaksiot, kolmiot) Etsitään ensisijaisesti normaalista asuntokannasta Kuvio 1. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi , kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2010) Laatusuositusten lähtökohtana on se, että erityisiin asumisen ratkaisuihin turvaudutaan vain tarvittaessa, jolloin lähtökohtana ovat kehitysvammaisen ihmisen asumiseen liittyvät erityiset tarpeet. Vammaisuus sellaisenaan ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa. Asuntoratkaisut tulee toteuttaa yksilöllisesti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tärkeää on, että kehitysvammaisen henkilön omia elämäntapavalintoja kunnioitetaan ja niiden ilmaisua ja toteutumista tuetaan.

25 25 Ryhmäkoti Ryhmäkodissa asuu monta ihmistä saman katon alla. Ryhmien koko vaihtelee 2-12 henkilöön. Jokaisella on vuokralla oma huone ja muiden vuokralaisten kanssa jaetaan keittiö, olohuone, eteinen ja pesutilat. Useimmissa ryhmäkodeissa jokaisella on oma wc, mutta vanhoissa rakennuksissa useampi henkilö jakaa wc-tilat. Ryhmäkodissa on henkilökuntaa avustamassa arjen sujumisessa. Asukkaat osallistuvat kotitöihin omien kykyjensä mukaan. Ryhmäkotien asukkaat maksavat vuokraa omasta huoneestaan ja yhteisistä tiloista. Ruoasta ja ylläpidosta peritään erillinen maksu. Ryhmäkodit voivat toimia eri tavoin riippuen asukkaiden iästä, toimintakyvystä, kiinnostuksesta ja ympäristöstä. On ryhmäkoteja, joissa painotetaan liikuntaa tai luovaa toimintaa. Ryhmäkodissa voidaan toteuttaa asumiskokeilua tai asumisvalmennusta, jossa selvitetään asukkaan toimintakykyä sekä harjoitellaan ja tuetaan asumista niin, että henkilö voi muuttaa itsenäisempään asumismuotoon. Kuvio 2.

26 26 Asuntoryhmä Vaihtoehtoja omassa asunnossa asumiseen on useita. Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmät ja ryhmäkodit) useita asuntoja yhdistää yhteinen tila sosiaalista kanssakäymistä varten. Nykypäivänä tarjottavat asunnot vaihtelevat kooltaan, mutta yhteistä on, että niissä on oma keittiö (ruoanlaittomahdollisuus) sekä oma wc ja kylpyhuone. Asunnot voivat olla yksittäisiä asuntoja tavallisella asuinalueella tai ne voivat sijaita lähellä ryhmäkotia, mikä mahdollistaa asukkaan mukanaolon ryhmäkodin yhteisössä. Omassa asunnossa asuvat henkilöt maksavat asunnostaan vuokraa ja kustantavat itse mm. ruoan ja lääkkeet. Kela maksaa asumistukea. Asunnoissa asuvien henkilöiden tuentarve vaihtelee. Kuvio 3.

27 27 Erilliset asunnot On myös mahdollista asua aivan tavallisessa asunnossa aivan tavallisessa talossa, rivitalossa, kerrostalossa tai pientalossa yksin tai yhdessä jonkun kanssa ja saada tukea sinne. Asumismuotoa kutsutaan esim. tukiasumiseksi tai satelliittiasumiseksi. Tukitoimet suunnitellaan etukäteen ja ne kattavat tuen tarpeen esim. ostoksilla, ruoanlaitossa, ohjauksen taloudenpidossa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja terveyteen liittyvissä asioissa. Tuki voi olla myös syrjäytymisen ehkäisyä ja kannustamista erilaisiin vapaa-ajan viettotapoihin. Kuvio NYKYISIN KÄYTETYT ASUMISEN KÄSITTEET JA MÄÄRITTELY Asumisen käsitteitä ollaan uudistamassa samaan aikaan muun palvelurakenneuudistuksen myötä. Tähän on koottu tällä hetkellä käytössä olevia asumisen käsitteitä. Nykyiset kehitysvammaisten erityishuollossa käytetyt nimikkeet tuettu, ohjattu, ja autettu asuminen sekä laitoshoito tulevat todennäköisesti muuttumaan muiden uudistusten myötä. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon myös asumiseen liittyvät asiat. Tilapäisasuminen, asumisharjoittelu ja muuttovalmennus sisällytetään

28 28 osaksi palvelusuunnitelmaa. Kun suunnitellaan henkilön asumista, otetaan huomioon henkilön ja läheisten toiveet ja tarpeet asumisen suhteen. Tämän lisäksi mietitään yhdessä henkilön tarvitseman avun ja tuen tarve ja määrä. Tähän käytetään apuna erilaisia toimintakyvyn ja tuen tarpeen kartoituksen menetelmiä. Tavoitteita seurataan yhdessä kehitysvammaisen henkilön, hänen läheistensä ja henkilökunnan kanssa. Autettu asuminen Autetulla asumisella tarkoitetaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jolloin henkilökuntaa on paikalla auttamassa asukasta tämän yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Asukkaat tarvitsevat valvontaa, ohjausta, ja/tai puolesta tekemistä kaikessa päivittäisissä toimissaan. Osa asukkaista tarvitsee valvontaa yöaikaan, vaikka ovat omatoimisia, mutta lisäsairaudet voivat aiheuttaa tarpeen autettuun asumiseen. Autetun asumisen tarvitsee tyypillisimmin vaikeasti tai syvästi kehitysvammainen henkilö. Ohjattu asuminen Ohjattu asuminen on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat huolenpitoa erityisesti aamuisin, iltaisin sekä viikonloppuisin. Ohjatussa asumisessa ei ole yövalvontaa. Yövalvonta on järjestetty usein niin, että asukkailla on mahdollisuus hälyttää apua tarvittaessa. Ohjatusta asumisesta käydään melkein aina päivä- tai työtoiminnassa. Tuettu /tukiasuminen Tuettu asuminen mahdollistaa kehitysvammaisen itsenäisen asumisen. Tuettu asunto voi olla vuokra- tai omistusasunto. Tuettuun asumiseen voidaan siirtyä vaiheittain asumisvalmennuksen avulla. Asumisvalmennukseen liittyy toimintakyvyn arviointi, jossa arvioidaan ja suunnitellaan asumiseen tarvittava tuki. Lievästi kehitysvammaiset tai henkilöt, jotka pystyvät itsenäisempään elämään, voivat asua tuetusti. Asukas selviytyy lähes itsenäisesti kotinsa kunnossapidosta ja siivouksesta, sekä ruokailusta ja ostoksista, mutta tarvitsee tukea suunnitteluun ja pulmatilanteisiin. Asukkaan luona käy kotihoidon ohjaaja ja/tai henkilökohtainen apu tukemassa arjen toiminnoissa. Tilapäinen asuminen Tilapäisasuminen on pääsääntöisesti lyhytaikaiseen hoidontarpeeseen vastaava palvelu, jonka tavoitteena on järjestää hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle

29 29 mahdollisuus lomaan ja omaishoidon vapaisiin. Tilapäisasumisjakson ajalle laaditaan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet huomioon ottava henkilökohtainen suunnitelma. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan jakson lopussa sekä henkilökunnan että asiakkaan ja myös omaisen toimesta.

30 30 7. Tarve-projektin YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET SEKÄ KEHITTÄMISRYHMÄN ESITTÄMÄT VASTAUKSET Loimaan kaupunki tilasi Aspalta kehitysvammaisten nuorten tarvekartoituksen keväällä Taustalla oli vuonna 2009 toteutetut kuntaliitokset sekä tarve lisätä ja kehittää nykyisiä palveluja vastaamaan paremmin varsinkin nuorten tuen tarpeisiin. Kartoituksen tavoitteena oli saada tietoa nuorten kehitysvammaisten ihmisten asumiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista tulevaisuudessa. Painopisteenä oli asumismuoto, toimintakyky ja avun ja tuen tarpeet päivittäisissä toimissa sekä mahdollinen tuen tarve öisin. Samalla selvitettiin myös asumista tukevien palvelujen käyttö ja tarpeet sekä vapaa-ajan vietto ja sosiaaliset suhteet. Loimaan kaupungissa toteutetussa nuorten kehitysvammaisten Tarve-projektin tulosten perusteella kunnassa tulee lähitulevaisuudessa kehittää seuraavia palveluita: 1. Järjestää nykyistä laajemmin tukiasumispalveluja normaalissa asuntokannassa. 2. Kehittää nyt olemassa olevia asumispalveluja niin, että ne vastaavat asukkaiden toiveita ja ovat kehitysvammaisten asumista koskevien laatusuositusten mukaisia. 3. Mallintaa tavoitteellinen asumisvalmennus ja asumisharjoittelu ja toteuttaa sitä osana intervalliasumista. 4. Mahdollistaa mielekäs vapaa-ajanvietto myös iltaisin. 5. Kehittää palvelusuunnittelua yksilölliseksi ja tulevaisuuteen tähtääväksi, niin että se palvelee paremmin sekä asiakkaita, perheitä että kunnan palvelujen suunnittelua ja budjetointia. 6. Perustaa vammaispalvelujen kehittämistyöryhmä, johon kutsutaan asiakkaita, omaisia sekä kunnan ja järjestöjen edustajia käsittelemään ja ideoimaan vammaispalvelujen kehittämistarpeita.

31 TUKIASUMIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NORMAALISSA ASUNTOKANNASSA Loimaalla asuu kehitysvammaisia ihmisiä omissa asunnoissaan tuetusti tai itsenäisesti tällä hetkellä 16 henkilöä. Kotihoidon ohjausta ja asumisen ohjausta annetaan asiakkaille tarpeen mukaan ja palvelusuunnitelmat laaditaan vuosittain tai tilanteen mukaan. Tämä on toimiva ja hyvä palvelu, joka mahdollistaa asiakkaiden yksilöllisen tuen tarpeen mukaan. Asiakkaan ikä vuosi 2013 vuosi 2016 vuosi 2018 vuosi yli yht Taulukko 2. Tuettu asuminen eri vuosina Tuetun asumisen tarve kasvaa tasaisesti, joten asuntojen monimuotoisuutta tulee lisätä. Tukiasuntoihin tulisi mahdollistaa yöhoitajan tarve tarvittaessa esimerkiksi yöpartiolla. Kun asunnot sijaitsevat lähekkäin saadaan siitä hyötyä asiakkaiden tarvitseman tuen suhteen mm tukipalveluita keskittämällä. Taulukkoon 2. on arvioitu viranomaistyönä laadittu arvio tuetun asumisen tarvitsijoista vuoteen 2023 saakka. Tarve-selvityksen perusteella 29 haastatellusta henkilöstä seuraavan viiden vuoden kuluessa uusia tukiasumispalvelujen tarvitsijoita on kahdeksan henkilöä ja heidän lisäkseen on vielä viisi henkilöä joille tukiasumispalvelut voivat olla riittävä tukitoimi. Osa näistä tulevista tukiasumispalvelujen tarvitsijoista tarvitsisi tukitoimia päivittäin, mutta osa heistä pärjäisi muutamalla viikkokäynnillä. Haastatteluissa kuusi näistä asiakkaista haluaisi asua Hirvikoskella, kolme Alastarolla ja kaksi Loimaalla. Kaikki he voivat asua tavallisissa kerrostalo- tai rivitaloasunnoissa.

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 ARJEN KESKIÖSSÄ -HANKE 2012-2014 - lähiyhteisöllisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ARA ja Kehitysvammaliitto

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

TOIMINTA-AJATUS Toimintaa ohjaavat periaatteet:

TOIMINTA-AJATUS Toimintaa ohjaavat periaatteet: MÄNNISTÖKOTI MÄNNISTÖNKATU 10, 85800 HAAPAJÄRVI puh. 044 4456 435 -> Männistökodin tavoitteena on tarjota yksilöllistä, kodinomaista ja turvallista asumista kehitysvammaisille asukkaille. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja

Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja Kehitysvammaiset / ARA-tuotanto 2010 - Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010 2015 VN hyväksyi

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Aarne Rajalahti Ts. kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2014 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa? Sivu 1 / 5 1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Etunimet Kotikunta Puhelunnumero Sähköpostiosoite Siviilisääty Naimaton Avoliitossa Naimisissa Eronnut Leski Asuu erillään

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 18.11.2015 Sivu 1 / 1 4856/2015 02.08.00 103 Vammaisten asumisen palvelujen hankinnan periaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Nina Hiltunen, puh. 046 877 3466 Anu Autio, puh. 043 825 9890 Sami Saario,

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot