Nuoret ovat kunnan tulevaisuus
|
|
- Anna-Leena Kinnunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuoret ovat kunnan tulevaisuus Taustamateriaali Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys: Nuoret ovat kunnan tulevaisuus -kalvosarjalle. Syyskuu Tulevaisuus Nuorisotyössä on kyse kasvatuksesta ja nuoren kasvusta yhteiskunnan jäsenenä. Nuoret ovat kunnan tulevaisuuden tekijöitä, joiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan elinehto. Kunta ei voi elää keskittymällä pääasiassa vanhusten ja terveydenhuollon ongelmien ratkomiseen. Tutkimusten (mm. KuntaSuomi 2004) mukaan kuntalaiset arvostavat nuorisotyötä. Siihen panostaminen koetaan tärkeäksi. Mitä positiivisemmat käsitykset nuorelle syntyy omasta kunnasta, sitä vähemmän hänellä on poismuuttoaikeita ja sitä todennäköisempi paluumuuttaja hän on. Tyytyväisyyteen vaikuttavat kokemukset nuorten elinolojen hoidosta ja omista vaikutusmahdollisuuksista. Hyvin tehty nuorisotyö tukee nuoren kiinnittymistä kotikuntaansa. Nuorten osallisuuden lisääminen on nuorisotyön keskeinen tehtävä. Nuorisotyö kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä sekä palvelee tämän hetken nuoria kuntalaisia. Nuorisolain mukaan nuorilla on oltava mahdollisuus osallistua paikallisen ja alueellisen nuorisotyön ja -politiikan asioiden käsittelyyn ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Elinolot Nuorisolain mukaan kunnan on tehtävä nuorisopolitiikkaa. Nuorisopolitiikka on nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista. Se sisältää lapsia ja nuorisoa koskeviin ajankohtaisiin asioihin liittyvät aiheet kuten nuorten koulutuksen, työllisyyden, toimeentulon, terveyden, aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen vahvistamisen, asumisen, yrittäjyyden sekä asevelvollisuuden. Suurimmalla osalla suomalaisista nuorista menee hyvin, mutta sillä osalla, jolla menee huonosti, menee entistä huonommin. Ongelmien lisääntyessä tarve nuorisotyölle kasvaa. Nuorisotyö tavoittaa myös vaikeuksissa olevat nuoret erityisesti matalan kynnyksen tilojen ja palveluiden kautta. Nuorisotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Nuorisotyöhön sijoitetut resurssit tuottavat säästöjä korjaavan toiminnan puolella esim. sosiaalitoimen menoissa. Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa säädetään kunnassa toimivasta työvoimatoimiston, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen ja koulutoimen moniammatillisesta työryhmästä, jonka tehtävänä on seurata nuorten sijoittumista jatkokoulutukseen ja työelämään. Kunnan on varmistettava jokaiselle alle 25-vuotiaalle työtä tai koulutuspaikkaa vailla olevalle mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea ja vähintään alueellista ohjauspalvelua koulutus- tai työllistymissuunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen. Nuorisotyö ja sen tekijät Nuorisotyö on edellytyksiä luovaa peruspalvelua. Vastuullinen kunta ylläpitää, tukee ja kehittää nuorisotyötä. Vakaalla tai myönteisellä kehitysuralla olevissa kunnissa nuorisotyö mielletään osaksi laajempaa hyvinvointityötä, jota tukevat mm. poikkihallinnolliset ohjelmat ja strategiat. Nuorisolain mukaan nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan kunnassa moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka ovat kunnan tehtäviä. Lain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat: - nuorten kasvatuksellinen ohjaus, - toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, - tieto- ja neuvontapalvelut, - nuorisoyhdistysten ja -ryhmien tuki, - liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, - nuorten ympäristökasvatus, - tarvittaessa nuorten työpajapalvelut, - muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. 1
2 Lapsi- ja nuorisopolitiikan edistäminen ei ole mahdollista ilman eri toimijoiden vuorovaikutusta ja tietoisesti rinnakkaista roolia yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa. Kunnallinen nuorisotyö tekee nuorten sosiaaliseksi vahvistamiseksi, nuoren kasvun tukemiseksi ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi yhteistyötä kunta- ja hallintorajat ylittäen. Nuorisotyö osaa yhdistää eri toimijatahojen osaamista niin vapaaehtoisista kuin lasten ja nuorten vanhemmistakin. Perusnuorisotyötä tekevät kunnalliset nuorisotyöntekijät. Kuntien tekemää nuorisotyötä täydentää seurakuntien nuorisotyö ja sekä kuntien tukemat nuorisoalan tai nuorten järjestöt tai ryhmät. Nuorisotyön yhteistyökirjoa lisäävät myös muut toimijat, kuten kuntien kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja terveystoimi, koulut tai jopa poliisi. Nuorisotyön laajan yhteistyön luonne vaatii nuorisotyöntekijöiltä ammatillista osaamista ja asiantuntemusta. Nuorisotyön perustehtävänä sosiaalinen vahvistaminen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ovat toimintaa kahden ääripään, nuorten syrjäytyneisyyden ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden välisessä tilassa vaikuttamalla nuorten elämässä syrjäytymistä vastaan sekä elämäntaitojen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen kasvuympäristön sekä aikuisten läsnäoloa ja tukea. Nuorten elämän rakentamiseen liittyvistä haasteista selviydytään parhaiten, kun kasvua on pitkäjänteisesti tukemassa osaavia aikuisia sekä tasavertaisuuteen pohjautuvaa mielekästä toimintaa. Nuorisotilat ja ammattitaitoiset nuorisotyöntekijät luovat pysyvyyttä ja antavat mahdollisuuden kehittää nuorisotyötä. Nuoret ovat tekemisissä nuorisotyöntekijän kanssa vapaa-ajallaan. Nuorisotyössä kontaktit ovat usein epämuodollisia ja ne syntyvät nuoren omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, sen mukaan minkä nuori valitsee ja kokee omakseen. Tämä mahdollistaa nuorisotyöntekijöiden arkisen, välittömän, luontevan, epämuodollisen, kannustavan ja tukevan suhtautumisen nuoriin. Tästä huolimatta nuorisotyöntekijä on ammattilainen, hänellä on ammatillisesti ja kokemuksen kautta osaava ote toimia lasten ja nuorten parissa, kriittisesti ja kasvattavasti, yksilöitä ja ryhmiä kohdaten, niiden parissa toimien ja niitä ohjaten. Nuorisotyö - on osa nuorisopolitiikkaa. - kohdistuu nuorten omaan ajankäyttöön. - on nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämistä. - on nuorten sosiaalista vahvistamista ja syrjäytymisen ehkäisyä. - on nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukemista. - on sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Lääkkeet ja vaikuttavat ainesosat? 1. Aktiivinen kansalaisuus Itsensä yhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi ymmärtävä nuori on vahvoilla myös vastoinkäymisten ja kriisien aikana. Sosiaalisten taitojen ja empaattisen elämänasenteen sisäistäminen ei voi tapahtua millään muulla tavalla kuin tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Vuorovaikutuksen myötä myös nuoren kyky kriittiseen ajatteluun, kommunikaatioon ja omien kantojen muodostamiseen paranee. Tällä on suora vaikutus käsitykseen vastuusta omista teoista ja niiden seurauksista. Järjestöjen piirissä toimivalla nuorella on mahdollisuus kokea ja sisäistää yhteisöllisyyden ja yhteisten asioiden periaatteet käytännössä, aivan toisella tavalla kuin oppikirjojen tai tietoverkkojen kautta. Järjestöjen kautta muodostuu sosiaalisia verkostoja ja niiden jäsenten tarjoamaa vertaistukea. Tämä on hyvin tärkeää nuoren sosiaalisen ja henkisen syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta. Suurin osa kunnan tuottamista palveluista koskettaa suoraan nuorten elämää. Kunnilla on vastuunsa kunnallisen päätöksenteon ja nuorten arjen välisen kuilun kiinni kuromisessa. Aktiiviseen kansalaisuuteen ja poliittiseen osallistumiseen kasvetaan. Nuoret oppivat toimimaan yhdessä ja yhteisön jäseninä omissa kansalaisjärjestöissään, joiden toiminnan edistäminen on kunnan, sen nuorisotyön ja nuorisotyöntekijöiden tehtävä. Nuoria pitää kannustaa keskustelemaan ja kyselemään sekä myös kyseenalaistamaan asioita. 2
3 Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tulee perustua todellisiin ja konkreettisiin mahdollisuuksiin tehdä ja toimia. Nuorisolaki velvoittaa ottamaan nuoret mukaan paikallisen ja alueellisen nuorisotyön ja -politiikan käsittelyyn ja kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa. Kuntien on kehitettävä nuorille suunnattuja osallistumis- ja vaikuttamiskäytäntöjä ja kysyttävä nuorilta mielipiteitä niiden toimivuudesta. Ei riitä että nuoria kuullaan muutaman kerran vuodessa tai pelkän aloitekanavan kautta. Nuoret ja nuorten vaikuttajaryhmät on otettava mukaan lautakuntiin ja kuntien on huolehdittava, että nuorilla on riittävät tiedolliset edellytykset vaikuttaa kunnan toimintaan. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma edellyttää, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä 5 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä, joka toimii lasten ja nuorten eri ikäkausien ja edellytysten mukaisesti. Tällä hetkellä vaikuttajaryhmiä toimii noin joka toisessa kunnassa. Kunnan toiminnassa: - Nuoret pitää huomioida. - Nuoria pitää kuulla. - Nuorten pitää päästä osallistumaan. - Nuorten pitää päästä vaikuttamaan. 2. Moninaisuus ja yhdenvertaisuus Nuorisotyön toimintamuodot lisäävät erilaisten nuorten sosiaalisia kontakteja ja tutustumista toisiinsa. Ohjatussa ja turvallisessa vapaa-ajan toiminnassa huomioidaan nuorten erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja elämäntilanteet. Pyrkimys yhdenvertaisuuteen haastaa nuorisotyön kentän huomioimaan moninaisuutta entistä laajemmin. Yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua nuorisotoimintaan tarkoittaa sitä, että jokaisella nuorella on oikeus saada nuorisopalveluja. Erityisesti syrjäseudulla asuvien nuorten kontaktit ikätovereihin ovat vaarassa, jos osallistumismahdollisuus ohjattuun ja yhdenvertaiseen vapaa-ajan toimintaan puuttuu lähiseudulta. Yhtälailla yhdenvertaiset mahdollisuudet tarkoittaa esimerkiksi vammaisten nuorten esteetöntä pääsyä nuorisotalolle. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on yksi nuorisotyön keskeisimmistä tavoitteista. Kunnissa on edistettävä tilojen ja toimintojen saavutettavuutta. Mahdollisuus olla oma itsensä ja tulla kunnioitetuksi sellaisena kuin on, ovat edellytyksiä jokaisen nuoren tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamiselle. Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Kun vuonna 1990 Suomessa asui ulkomaan kansalaista, on heidän määränsä vuoden 2007 lopussa jo Kolme neljäsosaa maahanmuuttajista on työikäistä väestöä. Maahanmuuttajien keskuudessa alle 29-vuotiaita on noin 5 prosenttia enemmän kuin syntyperäisten suomalaisten joukossa. Kyseessä on nopea muutos, joka koskettaa kaikkia yhteiskunnan eri alueita. Kasvanut maahanmuutto ei johda itsessään ja automaattisesti monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Monikulttuurisuus pitää sisällään ajatuksen eri kulttuuristen ryhmien tasa-arvoisesta yhteiselosta ja ilman yhteisiä tavoitteita ja toimintaa ei tähän päästä. Nuorisotyössä monikulttuurisuus ilmiönä on arkipäivää ja hyviä toimintatapoja ja käytänteitä on runsaasti. Parhaimmillaan monikulttuuriset nuoret huomioiva nuorisotyö tukee monikulttuuristen nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen ja tukee nuorten osallistumista yhteiskuntaan täysivaltaisena jäsenenä. Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen -tutkimuksen mukaan erilaiset nuoret kokevat toisten nuorten sekä ohjaajien asenteiden vaikeuttavan täysipainoista osallistumista. Monikulttuuriset nuoret huomioivia toimintatapoja ja menetelmiä tulisi edelleen kehittää ja tarjota tähän liittyvää koulutusta nuorisotyön tekijöille. Arkinen asenteellisuuden ja syrjinnän vastainen työote madaltaa niin monikulttuuristen kuin muidenkin nuorten osallistumista nuorisotoimintaan. 3. Sosiaalinen vahvistaminen: Ketään ei ole varaa menettää Nuoressa ikäryhmässä tapahtuu kahtiajakautumista. Ongelmat kasaantuvat niille nuorille, joilla ongelmia on ollut ennestäänkin. Syrjäytymiselle on tyypillistä monien eri ongelmien kasautuminen. Syrjäytymisen yleisimpiä taustatekijöitä ovat kouluttautumattomuus, pitkäaikaistyöttömyys, pitkäaikainen toimeentuloasiakkuus, mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat. Vanhempien ongelmat periytyvät herkästi lapsiin ja nuoriin. Tämän vuoksi tarvitaan ongelmiin puuttuvia ja niiden syvenemisen katkaisevaa tukea. Nuorisotyö yhtenä nuorten kohtaamisen foorumina, 3
4 muutoksen mahdollistajana ja nuoren tukijana on tässä ensiarvoisen tärkeä. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan vakavassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Ryhmän ytimen muodostavat ne nuoret, jotka eivät ole päättäneet peruskoulun jälkeistä toisen asteen koulutusta. Heidän pääasiallinen toimeentulonsa muodostuu toimeentulotuesta. He eivät ole hakeutuneet toisen asteen koulutukseen, tai ovat keskeyttäneet opintonsa. Peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa ilman työtä tai opiskelupaikkaa jää noin joka kuudes nuori. Yhteiskunnan on huolehdittava niistä nuorista, jotka eivät sitä itse kykene tekemään. Toimiviksi keinoiksi on havaittu nuorten työpajat ja oppisopimusjärjestelyt. Syrjäytymisestä aiheutuviin kustannuksiin ja turvallisuusriskeihin ehdottomasti järkevin ja edullisin ratkaisu on palkata lisää aikuisia kouluihin sekä nuoriso- ja sosiaalitoimeen. Toimivissa hankkeissa on aina mukana aikuinen, jolla on aikaa nuorelle ja perheelle kanssakulkijana sekä moniammatillisen yhteistyön kartoittajana. Syrjäytynyt nuori tarvitsee lähitukea riittävästi ja riittävän kauan. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan ja kohdennettuja toimenpiteitä. Kokonaan syrjäytyminen tai syrjäytymisen katkaisu jälkikäteen on erittäin kallista. Vuosi tai kaksi heitteillä ja palaaminen normaaliin elämään on kovan työn takana. Nuorisotyöttömyys on laskenut, mutta se on edelleen kaksinkertainen yleiseen työttömyyteen nähden. Nuorten työllistyminen muodostaa pohjan paremmalle elämänhallinnalle. Jokaiselle nuorelle on tärkeää hyvä itsetunto, koulutus, työpaikka ja riittävä toimeentulo. Nuorten työllistymisen edellytysten parantaminen muodostaa pohjan myös tulevaisuuden väestö- ja hyvinvointipolitiikalle. Väestökehityksen ja -rakenteen muutos vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön keskuudessa vallitsevaan elatussuhteeseen. Vuonna 1998 sataa työllistä kohden oli 133 ei-työllistä. Vuonna 2030 arvioidaan sataa työllistä kohden olevan jo 145 työvoiman ulkopuolella olevaa. Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle. Syrjäytymisen kustannukset Yksistään lastensuojelun kustannukset ovat vuosina lisääntyneet 243 miljoonalla eurolla. Vuonna 2005 nämä kustannukset olivat 405 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoteen 2004 verrattuna oli 107 miljoonaa euroa. Lastensuojelullinen sijoittaminen perheeseen tai laitokseen maksaa vuodessa noin euroa. Riihimäellä tehty elinkaarikustannusten mallinnus havainnollistaa asiaa. Kunnan asukkaan kustannukset 16-vuotiaaksi asti ovat noin euroa, mikäli hän ei tarvitse mitään erityispalveluita. Erityispalveluista lastensuojelutoimenpiteet nostavat hintaa huomattavasti. Jos lapsi otetaan huostaan vauvana ja on sijoitettuna perheeseen 17 vuotta, tulee lisähintaa noin euroa. Tähän lukuun ei sisälly esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden palkkakuluja huostaanoton järjestämisessä. Hinta on huomattavasti korkeampi, jos lapsi joudutaan sijoittamaan lastenkotiin. Huumeita käyttävän nuoren hoitokulut ovat vuodessa jopa yli euroa. Mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen ylimääräiset hoito- ja lääkekulut ovat runsaat 1 miljoonaa euroa 10 vuodessa. Kriminalisoituneen lapsen viiden vuoden koulukoti ja 10 vuoden vankilajaksot maksavat noin 1 miljoona euroa. Yksi työelämästä syrjäytynyt maksaa julkiselle taloudelle e vuodessa. Kansantaloudellinen menetys yhdestä työelämästä syrjäytyneestä on e vuodessa. 4. Nuorisotyö lähipalveluna sekä lähiyhteisöjen vahvistajana ja kehittäjänä Aito valinnanmahdollisuus edellyttää myös valmiuksia tehdä valintoja. Valmiuksien kehittämisessä koululla ja kodilla on edelleen keskeinen rooli, mutta entistä tärkeämmäksi on noussut oppiminen vapaan kansalaistoiminnan ja vertaisryhmien kautta. Tämä ns. kansalaisoppiminen perustuu ennen muuta omien halujen ja tarpeiden pohjalta tapahtuvaan 4
5 kokemukselliseen oppimiseen. Kansalaisoppimisen avulla hankitaan kokemuksia, kiinnostusta, taitoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen työelämään, kulttuuriin, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja sosiaaliseen elämään osallistumiselle. Tässä toiminnassa nuorisotyöllä on vuosikymmenten perinne. Perustason nuorisotyö järjestää nuorille toimintamahdollisuuksia, mielekkäitä ja hyödyllisiä vapaaajan viettotapoja. Perusnuorisotyö on säännöllistä, pitkäjännitteistä toimintaa ja toiminnan järjestämistä. Se on mielekkyyden vaalimista ja lisäämistä nuorten elämässä. Yleisimpiä kuntien nuorisotoimen toimintoja ovat nuorisotilojen ja -toimintojen järjestäminen, nuorisotyön koordinointi ja nuorisotyöstä tiedottaminen, nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen kaupungissa, sekä avustusten jakaminen paikalliseen järjestöjen nuorisotoimintaan; melko yleistä on harrastusmahdollisuuksien edistäminen, ohjattu toiminta, omaehtoisuuden tukeminen ja tapahtumien järjestäminen. Viime aikoina myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat yleistyneet. Suurimmissa kaupungeissa on etsivää ja erityisnuorisotyötä. Nuorten työpajat ovat usein kunnallisen nuorisotyön alaisuudessa, mutta niitä tehdään usein alueellisena yhteistyönä. Seurakunnat tekevät runsaasti lapsi- ja nuorisotyötä. Noin viidentoista vuoden iässä seurakunnat tavoittavat lähes koko ikäluokan rippikoulun merkeissä. Suomen kunnissa on tuhansia nuorisojärjestöjä, joissa toimii lähes miljoona suomalaista nuorta. Nuoret toimivat vapaaehtoisina osallistuen ja järjestäen kerho-, leiri- ja harrastustoimintaa. He oppivat uusia asioita, saavat ystäviä ja tärkeitä kokemuksia elämäänsä varten. Tämä kaikki tapahtuu yhdessä toimien. Järjestötoiminta vahvistaa nuoren sosiaalista pääomaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Reilu puolet suomalaisista nuorista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Suomalainen nuori on mukana vapaaehtoistoiminnassa 19 tuntia kuukaudessa. Toiminnan ulkopuolellakin olevista nuorista kaksi kolmasosaa olisi valmis tulemaan mukaan toimintaan, jos joku heitä siihen pyytäisi. 5. Yhteistyö kaiken perustana Lapsi- ja nuorisopoliittinen toiminta haastaa myös paikallistoimijoita yhteistyöhön. Useissa kunnissa on eri toimijoiden moniammatillisia ja poikkihallinnollisia ryhmiä ja verkostoja, joissa nuorisotyö on mukana. Vaihtoehtona on päällekkäinen, rinnakkainen, yhteydetön ja vaikea tie. Kuntien nuorisopoliittisessa ohjelmatyössä myönteiselle onnistumiselle on usein yhteistä se, että prosessia on edistetty kunnan päätöksellä ja valmisteluun ovat osallistuneet kaikki ne, joiden työtä ohjelman on tarkoitus suunnata. Sama pätee kaikkiin strategioihin, kehittämissuunnitelmiin yms. Haasteena on nuorisopolitiikan sisältöjen toimeenpanon suunnittelu ja toteutus sekä siihen liittyvä käytännön vastuu: nuorisopolitiikka eri toimijoiden tehtävänä, nuorisopolitiikka eri toimialojen, ammatti- ja hallintokuntien sekä sektorien tehtävänä sekä nuorisopolitiikka kunnan päätöksenteon ja johdon tehtävänä. Yhteistyöryhmien toimintatavat sekä käsitykset vaitiolo- ja ilmoitusvelvollisuudesta kuitenkin vaihtelevat. Yhteistyön väistäminen tai katkeaminen aina perusteltavissa jos se halutaan perustella. Toimivissa ryhmissä taas yhteistyö ja luottamuksellinen tiedonvaihto on sujuvaa ja ajatus sen puuttumisesta koetaan outona. Yhteistyö vaaltii vastuun kantoa Hyvänä esimerkkinä toimii Helsingissä toteutettu ennaltaehkäisevän päihdetyön Klaarimalli. Mallissa on ensisijaista eri toimijoiden johtotason sitominen toimintaan. Kunnan eri hallinnonalojen kanssa tehdään tiivistä, sitoutunutta ja avointa yhteistyötä ja koordinaatiota. Hankkeessa kootaan yhteen alueellisia toimijoita ja konkreettisia toimenpiteitä. Yhteistyömalleissa tarvitaan aina vastuun kantaja ja tukea. Yleisesti voidaan todeta, että kumppanuudet ja verkostot eivät toimi, mikäli kukaan ei kanna lopullista vastuuta. Kun kunnissa lähdetään mukaan eri kokeilumalleihin, hankkeiden alkuvaiheessa tulisi tiiviimmin kartoittaa kaikkien toiminnot, tulevat yhteistyökumppanuudet ja sitoutuminen hankkeeseen. 5
6 6. Nuorisotyön ja -toiminnan asema on turvattava rakenneuudistuksissa Nuorisotyön taloudelliset resurssit kunnissa ovat hallinnonaloja pienempiä. Kuntien nuorisotoimen käyttömenojen osuus kunnan koko käyttötaloudesta on Kuntaliiton tilastojen mukaan noin 0,6 %. Kunnat käyttävät nuorisotyöhön tällä hetkellä noin 160 miljoonaa euroa vuosittain. Kuntien valtionosuus on 13,5 euroa per nuori, millä katetaan kuntien nuorisotoimen käyttömenoista 4,7 %. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset haastavat kysymään, millaisilla työnjaoilla ja yhteyksillä esim. nuorisolain tavoitteelliset toiminnot ja palvelut turvataan. Kuntien määrän väheneminen kuntaliitosten myötä on voimistunut vuodesta 2004 lähtien. Yhdistymisen seurauksena syntyy uusia suurkuntia niin pinta-alaltaan kuin väestöltään. Suuremmat yksiköt aiheuttavat haasteita myös nuorisotyön saralla, vaikka nuorisotyöllä on runsaasti kokemuksia seudullisesta ja alueellisesta yhteistyöstä. Elinkelpoinen kunta pitää huolta myös nuorisotyön resursseista. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma laaditaan neljän vuoden välein. Se sisältää valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteet sekä suuntaviivat läänien ja kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Kehittämisohjelman kuudella strategisella lapsi- ja nuorisopolitiikan painopisteellä vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä korjaavaan nähden. Painopisteet ovat: 1. Ennaltaehkäisevän peruspalvelujärjestelmän toimivuus 2. Palvelujärjestelmän toimivuus elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa 3. Palvelujärjestelmän varhainen puuttuminen ja tuki 4. Moniammatillisuus, poikkihallinnollisuus ja monitoimijuus 5. Osaamisen turvaaminen ja asiakaslähtöisyys 6. Päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta Keskeiset käsitteet Nuorisolaki Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka ovat kunnan tehtäviä. Lain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat: nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja -ryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus, tarvittaessa nuorten työpajapalvelut, muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisolain mukaan nuorilla on oltava mahdollisuus osallistua paikallisen ja alueellisen nuorisotyön ja -politiikan asioiden käsittelyyn ja nuoria on myös kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorten elinolot Nuorten elinolot sisältävät nuorten koulutuksen, työllisyyden, toimeentulon, terveyden, aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen vahvistamisen, asumisen, yrittäjyyden sekä asevelvollisuuden. Nuorisotyön rakenne Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat valtio ja kunnat, jotka pyrkivät nuorisotyöllä parantamaan nuorten elinoloja ja luomaan edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle. Alueellinen nuorisotoimi sijoittuu lääninhallitusten sivistysosastoille. Lääninhallitukset ovat asettaneet asiantuntijaelimikseen alueellisia nuorisoasiainneuvostoja. Opetusministeriö tulosohjaa ja resursoi läänien nuorisotyötä. Kunnat huolehtivat nuorten paikallisyhdistysten ja toimintaryhmien avustamisesta, nuorisotilojen ylläpidosta sekä erityisnuorisotyöstä. Nuorisotyön toteuttamisesta kunnat vastaavat yhdessä nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien yhteisöjen kanssa. 6
7 Kuntien nuorisotoimen palveluksessa on noin 3400 henkilöä, joista osalla on muita kuin nuorisotyöllisiä tehtäviä. Kuntien nuorisotyössä tehdään noin 1500 henkilötyövuotta, joten nuorisotyön ydintehtävissä työskentelee noin 1700 henkilöä. Nuorisotiloja on Nuorten työpajoja on 240, joista kaikki eivät ole nuorisotoimen alaisuudessa. Ruohonjuuritasolla nuorisotyötä tekevät kuntien lisäksi seurakunnat ja järjestöt. Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyössä tehdään 1400 henkilötyövuotta ja sen vapaaehtoisverkoston piirissä arvioidaan olevan noin vapaaehtoista. Järjestöissä on arveltu olevan 500 palkallista, varsinaista nuorisotyötä tekevää työntekijää, ja järjestöjen vapaaehtoisverkostoon on arvioitu kuuluvan vapaaehtoista. Nuorisotyön rahoitus Opetusministeriö tukee valtionosuuksin kuntien nuorisotyötä sekä tulosohjaa ja tukee läänien nuorisotyötä. Ministeriö tukee avustuksin valtakunnallisia nuorisojärjestöjä, niiden piirijärjestöjä, nuorisotyön palvelujärjestöjä sekä nuorisotyötä tekeviä järjestöjä, valtakunnallisia nuorisokeskuksia, nuorten työpajatoimintaa, koululaisten iltapäivätoimintaa, kansainvälistä nuorisoyhteistyötä, ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä sekä nuorten uusien toimintamuotojen kehittämistä. Opetusministeriö jakaa nuorisotyöhön vuonna ,1 miljoonaa euroa. Tästä 37,5 miljoonaa euroa koostuu veikkausvoittovaroista. Valtion tuesta merkittävimmät osuudet ovat järjestöjen tukeminen 12,9 miljoonaa euroa, työpajatyö 11,2 miljoonaa euroa ja kuntien valtionosuudet 7,3 miljoonaa euroa. Valtionosuutta maksetaan vuonna euroa alle 29-vuotiasta kuntalaista kohtaan. Lääninhallitukset myöntävät avustuksia nuorten työpajatoimintaan, koululaisten iltapäivätoimintaan ja alueelliseen kehittämistyöhön. Kunnat päättävät itse nuorisotyöhön käytettävistä varoista. Kuntien nuorisotoimen käyttökustannukset ovat 155 miljoonaa euroa ja investointikustannukset 5 miljoonaa euroa. Valtionosuus kattaa 4,7 prosenttia kuntien nuorisotoimen käyttökustannuksista. 7
Nuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä
Nuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä 1 Nuorisotyö kohtaa nuoren miten kunta kohtaa nuorisotyön? Nuorisotyö on tukea,
LisätiedotNuorisolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp Hallituksen esitys nuorisolaiksi sekä laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä nuorisolaiksi
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
Lisätiedot2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on nuorisolain mukaan vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Tavoitteena on edistää nuorisolain kohderyhmään
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan
LisätiedotNuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto
NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
Lisätiedot11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden
Lisätiedot11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden
LisätiedotNUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä
NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä 1.11.2017 Mikä on nuorisovaltuusto? Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotYhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotOpetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.
Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset
Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotSuomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n strategia 2021
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n strategia 2021 Strategiaesitys tiivistettynä 23.8.2011 (käsitelty mm. hallitus/henkilöstö workshopissa 9.8.) Tässä esitetty strategia on vielä valmistelussa. Lopullinen
LisätiedotNuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén
Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén Ajankohtaisia teemoja, joita on pohdittava: nuorisotyön idea, kohderyhmä ja sijainti;
Lisätiedot27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72
LisätiedotKirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue
LisätiedotOKM:n avustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille Laura Tuominen arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri
OKM:n avustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille Laura Tuominen arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri 15.11.2011 Arviointi- ja avustustoimikunta 2011-2015 Tuomas Nurmela (pj) Heta Välimäki
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez
MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotLäpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotSyrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä
Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotEmilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa
LisätiedotLapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015
Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011
LisätiedotToimivat(ko) monialaiset verkostot?
Toimivat(ko) monialaiset verkostot? Santa Claus 6.2.2015 9.2.2015 1 Nuorisolain 7 a :n mukainen monialainen yhteistyö lähti liikkeelle v. 2010 Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede 1
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
LisätiedotPA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U
1 PA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U 22.11.2018 2 LÄHTÖKOHDAT Espoo on maailman kestävin kaupunki 2025 Espoo sai kutsun viiden yliopistokaupungin
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotLounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /
Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotNuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Marraskuu 2016 Jaana Walldén
Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö Marraskuu 2016 Jaana Walldén Sisältö: nuorisotyö mukana toisen toimialan johtamassa palvelussa; nuorisotyön lähtökohdat yhteistyöhön ja nuorisolaista
LisätiedotLapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi
Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotLapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 tilannekatsaus 21.11.2011 1 LANUKE: SÄÄDÖSPOHJASTA Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuoriso-politiikan kehittämisohjelman.
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotAlueellisen yhteistyön hedelmiä
Alueellisen yhteistyön hedelmiä 28.10.2009 Helsinki Anne Waldèn/ YTT YTRY Kuopion alueellinen työryhmä YTRY/ 1984- Lastensuojelun keskusliiton toimikunta, joka työskentelee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten
LisätiedotTOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT
1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,
LisätiedotNuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Syyskuu 2016 Jaana Walldén
Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö Syyskuu 2016 Jaana Walldén Sisältö: nuorisotyö mukana toisen toimialan johtamassa palvelussa; nuorisotyön lähtökohdat yhteistyöhön ja nuorisolaista
LisätiedotNuoret ja monialainen yhteistyö. Helmikuu 2018 Jaana Walldén
Nuoret ja monialainen yhteistyö Helmikuu 2018 Jaana Walldén Nuorisotyö tiedontuottajana 1.3.2018 Valtion nuorisoneuvosto ylläpitää Tietoanuorista.fi sivustoa: Indikaattoritietoja nuorten hyvinvoinnista
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotLapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotEtsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotLAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ
LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ 20.11.2017 LAPE TYÖRYHMIEN YDINTEHTÄVÄT (stm) Ohjaa, koordinoi, tukee ja arvioi alueen LAPE-muutostyötä Toimii vuoropuhelussa maakunnan SOTE-valmistelun,
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
Lisätiedot