Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi syyskuu 2012

Transkriptio

1 1(21) Pörssitiedote Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi syyskuu Myönteistä kehitystä tuotannossa kolmannella vuosineljänneksellä Runsaina jatkuneet sateet ovat pitkittäneet vesienhallinnan haasteita ja vaikuttaneet liuospitoisuuksiin Keskeiset tapahtumat Heinä syyskuu - Nikkelin tuotanto tonnia ja sinkin tuotanto tonnia; tuotanto kasvoi vuoden toiseen vuosineljännekseen verrattuna - Metallien talteenottolaitoksen toiminta jatkui tasaisena suurimman osan kolmannesta vuosineljänneksestä - Myönteinen kehitys laitteistojen käytettävyydessä ja käyttöasteissa jatkui - Runsaina jatkuneet sateet ovat pitkittäneet vesienhallinnan haasteita ja vaikuttaneet liuospitoisuuksiin; toimenpiteet vesitaseen parantamiseksi käynnissä - Tuotantosuunnitelmaa menestyksekkäästi muutettu 3-4 kuukaudeksi syyskuun alusta lähtien; painopiste primäärikasojen purussa - Liikevaihto 44,8 miljoonaa euroa - Liiketappio -4,3 miljoonaa euroa Tammi syyskuu - Nikkelin tuotanto tonnia ja sinkin tuotanto tonnia - Liikevaihto 117,3 miljoonaa euroa - Liiketappio -26,6 miljoonaa euroa Tuotantoennuste Kuten Talvivaaran tuotantopäivityksessä todettiin, Yhtiö ennakoi loka-joulukuun tuotannon kasvavan heinä-syyskuussa saavutettuun tasoon verrattuna. Haastavan vesitaseen vuoksi Yhtiö pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että se saavuttaisi koko vuoden tuotantoennusteensa, noin tonnia nikkeliä. Tunnusluvut Milj. euroa Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Vuosi Liikevaihto 44,8 60,6 117,3 164,7 231,2 Liikevoitto/tappio -4,3 5,5-26,6 16,0 30,9 % liikevaihdosta -9,6% 9,1% -22,7% 9,7% 13,4% Kauden voitto/tappio -12,1-3,4-44,5-8,9-5,2 Osakekohtainen tulos, EUR -0,05-0,02-0,16-0,05-0,04 Omavaraisuusaste 28,0% 28,7% 28,0% 28,7% 27,9% Korolliset nettovelat 514,6 410,2 514,6 410,2 455,7 Velkaantumisaste 140,6% 128,1% 140,6% 128,1% 141,3% Investoinnit 32,5 22,0 67,9 57,6 79,1 Rahavarat kauden lopussa 87,3 38,6 87,3 38,6 40,0 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia. Toimitusjohtaja Harri Natunen: Vuoden kolmannen neljänneksen aikana olemme jatkaneet suunnitelmallista työtämme tuotantotason asteittaiseksi nostamiseksi, prosessien vakauden ja käytettävyyden parantamiseksi sekä ympäristövaikutusten vähentämiseksi edelleen. Kaikilla näillä osa-alueilla kehitys on jatkunut myönteisenä,

2 mikä antaa meille runsaasti uskoa tulevaisuuteen. Heinäkuussa saavutimme ennätystason malmintuotannossa, vaikka kaivososasto louhi malmia ennakoitua kauempaa. Metallien talteenottolaitoksen toiminta jatkui tasaisena suurimman osan kolmannesta vuosineljänneksestä, ja keskimääräinen syöttövirtaus oli syyskuussa m 3 /h kuukauden loppupuolelle ajoittunut ennakoimaton seisokki pois lukien. Kolmannen neljänneksen aikana toimintamme ympäristövaikutukset vähenivät edelleen, mistä kertoo esimerkiksi se, että syyskuun aikana lähiseudun asukkaat eivät tehneet yhtään valitusta hajuhaitoista. Olen tyytyväinen raportoidessani myönteisestä kehityksestä, mutta samanaikaisesti vesienhallinnan haasteet ovat jatkuneet ja niillä on ollut vaikutusta metallintuotantoon. Historiallisen runsaat sateet ovat jatkuneet Sotkamon kaivoksella keväästä asti, ja kesäkuukausina sademäärä ylitti pitkän aikavälin keskiarvon prosentilla. Liuoskiertoon kertynyt ylimääräinen vesi on laimentanut kiertoliuoksen metallipitoisuuksia, ja liuotuskasoihin kertynyt ylimääräinen vesi on vaikuttanut metallien liukenemiseen myös heikentämällä ilmastuksen tehokkuutta. Olemme käynnistäneet toimenpiteet vesienhallinnan parantamiseksi ja metallien liukenemisen edistämiseksi, joihin kuuluvat esimerkiksi käänteisosmoosiin perustuvan vesienpuhdistusteknologian käyttöönotto, primäärikasojen purkamisen nopeuttaminen sekä uusien primäärikasojen rakenteeseen liittyvä kehitystyö. Näiden toimenpiteiden tuloksena odotamme metallipitoisuuksien nousevan maltillisesti loppuvuoden aikana, mutta ylimääräisen veden vaikutuksia ei kuitenkaan todennäköisesti saada kokonaan poistetuiksi ennen vuodenvaihdetta. Ennakoimme vuoden viimeisen neljänneksen tuotannon kasvavan heinä-syyskuussa saavutettuun tasoon verrattuna, mutta vesienhallinnan haasteista johtuen pidämme epätodennäköisenä, että saavuttaisimme koko vuoden tuotantoennusteemme, noin tonnia nikkeliä. Koska vesitilanne on haasteellinen ja ylimääräistä vettä on väliaikaisesti varastoitu avolouhokseen, päätimme myös muuttaa lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelmaamme 3-4 kuukaudeksi syyskuusta alkaen. Muutetun tuotantosuunnitelman ajaksi uuden malmin tuotanto keskeytetään, ja keskitymme primäärikasan purkuun ja avolouhoksen tyhjentämiseen vedestä. Tähän asti tuotantosuunnitelman toteutus on edennyt hyvin, ja ennakoimme saavuttavamme noin 20 miljoonan euron säästöt neljännen vuosineljänneksen ja vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kolmannen vuosineljänneksen taloudelliseen tulokseemme vaikutti nikkelin hinnan lasku Lontoon metallipörssissä alimmalle tasolleen sitten vuoden 2009 puolivälin elokuun keskihinnan jäädessä noin Yhdysvaltain dollariin tonnilta. Vaikka hinta elpyikin hieman vuosineljänneksen loppua kohti, tulevien kuukausien markkinanäkymät ovat edelleen varovaiset ja epävarmat. Varmistaaksemme Talvivaaran taloudellisen liikkumavaran tässä markkinaympäristössä keskitymme tuotantosuunnitelmamme väliaikaisen muutoksen tuottamien kustannussäästöjen saavuttamiseen sekä kaikkien lisärahoitusvaihtoehtojen arvioimiseen. Kuten aiemmin tällä viikolla ja julkaistuissa tiedotteissamme kerroimme, havaittiin kaivoksen kipsisakka-altaassa vuoto, jonka paikallistaminen, tukkiminen ja sen aiheuttamien ympäristövaikutusten minimoiminen on työllistänyt sekä omaa että urakoitsijoidemme organisaatioita ympärivuorokautisesti vuodon havaitsemisesta lähtien. Tämän tiedotteen julkaisemiseen mennessä olemme onnistuneet löytämään vauriokohdan ja merkittävästi vähentämään vuotoa, mutta työ altaan korjaamiseksi jatkuu edelleen. Olemme myös rakentaneet ja rakennamme lisää suojapatoja, joiden avulla veden pääsy kaivosalueen ulkopuolelle on kyetty suurimmalta osalta estämään. Kiitän lämpimästi sekä omaa että urakoitsijoidemme henkilöstöä heidän väsymättömästä työstään tilanteen korjaamiseksi, ja toivotan heille edelleen jaksamista, kun jatkamme työtämme ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja tuotannon normalisoimiseksi. Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh Harri Natunen, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään alkaen klo Suomen aikaa. Tammi-syyskuun osavuosikatsausta koskeva yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous pidetään alkaen klo Suomen aikaa. Tilaisuus on englanninkielinen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: _q3/ 2(21)

3 Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen. PUHELINYHTEYDET OSALLISTUMISTA VARTEN Puhelinkokouksen numero Suomessa: Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0) Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: Tunnus: Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa myös Talvivaaran www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. 3(21)

4 4(21) Taloudellinen katsaus Heinä-syyskuu Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran heinä-syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 44,8 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : 60,6 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 33,9% vuoden toiseen neljännekseen verrattuna pääasiassa nikkelitoimitusten lisäännyttyä 34,5% ja nikkelin hinnan noustua hieman. Nikkeliä toimitettiin heinä-syyskuussa yhteensä tonnia, kobolttia 97 tonnia ja sinkkiä tonnia. Keskeneräisten tuotteiden varaston muutos vuoden kolmannella neljänneksellä oli 10,4 miljoonaa euroa, mikä oli 56,5% vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Lasku johtui lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelman muutoksesta ja uuden malmin tuotannon väliaikaisesta keskeyttämisestä syyskuusta alkaen. Koska uutta malmia ei syyskuun aikana kasattu, keskeneräisten tuotteiden varasto kasvoi vähemmän heinä-syyskuussa kuin normaalin toiminnan aikana. Katsauskauden liiketappio oli -4,3 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : voittoa 5,5 miljoonaa), ja liiketappiomarginaali oli -9,6% (heinä syyskuu : 9,1%). Materiaali- ja palvelukulut katsauskaudella olivat yhteensä -29,3 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : -29,1 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -13,9 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : -12,3 milj. euroa). Edelliseen neljännekseen verrattuna materiaali- ja palvelukulut sekä liiketoiminnan muut kulut pienenivät 11,0%, mikä on suurimmaksi osaksi seurausta metallien talteenottolaitoksen toiminnan tehostumisesta. Katsauskauden tappio oli -12,1 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : -3,4 miljoonaa euroa). Tase ja rahoitus Heinä-syyskuun investoinnit olivat 32,5 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : 22,0 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteisiin, sekundääriliuotukseen sekä uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen. Talvivaara sai heinä-syyskuussa Camecolta 14,0 miljoonaa euroa ennakkomaksuja uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Talvivaaran taloudellisen liikkumavaran ja riittävän rahoitusaseman takaamiseksi Yhtiö on arvioinut erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, mukaan lukien vieras pääoma, vaihtovelkakirjat, rojaltit sekä oma pääoma. Virallisia päätöksiä ei tässä vaiheessa ole tehty, ja Yhtiön hallitus jatkaa rahoitusvaihtoehtojen arvioimista. Tammi-syyskuu Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran tammi syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 117,3 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 164,7 miljoonaa euroa). Liikevaihto pieneni 28,8% vuoden vertailukaudesta pääasiassa nikkelin matalamman hinnan vuoksi. Nikkeliä toimitettiin tammisyyskuussa yhteensä tonnia, sinkkiä tonnia ja kobolttia 285 tonnia (tammi-syyskuu : tonnia nikkeliä, tonnia sinkkiä ja 266 tonnia kobolttia). Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 4,0 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu : 2,6 miljoonaa euroa) ja koostuivat lähinnä vakuutuskorvauksista sekä biologisten hyödykkeiden arvonmuutoksesta. Materiaali- ja palvelukulut tammi syyskuussa olivat yhteensä -97,8 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -97,3 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -47,8 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -42,6 milj. euroa). Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut, sähkö ja huolto. Henkilöstökulut olivat -20,7 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -19,1 milj. euroa). Kulujen kasvu johtui työntekijöiden määrän kasvusta. Tammi-syyskuun liiketappio oli -26,6 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : voitto 16,0 miljoonaa euroa). Katsauskauden liikevoittomarginaali oli -22,7%, ja marginaali oli parempi kuin tammi-heinäkuun -30,8%.

5 Liikevoittomarginaalin muutokseen vaikuttivat pääasiassa hieman aiempaa parempi mutta edelleen haasteellinen nikkelin hinta sekä lisääntyneet nikkelitoimitukset. Katsauskauden rahoitustuotot olivat 2,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 1,0 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa valuuttakurssivoitoista. Rahoituskulut olivat -34,1 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu : -27,8 miljoonaa euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista rahoituskustannuksista. Katsauskauden tappio oli -44,5 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -8,9 milj. euroa). Tappioon vaikuttivat haasteellinen nikkelin hinta, korkeat huoltokustannukset sekä ennakoitua pienemmät tuotetoimitukset. Osakekohtainen tulos oli -0,16 euroa (tammi-syyskuu : -0,05 euroa). Yhtiön laaja tulos tammi syyskuussa oli yhteensä -44,5 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -16,3 milj. euroa). Vertailukaudella laajaan tulokseen sisältyi suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen myyntien toteuduttua. Tase Tammi syyskuun investoinnit olivat 67,9 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 57,6 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen, sekundääriliuotuksen maanrakennustöihin sekä sekundäärikasan pohjarakenteisiin. Lisäksi tehtiin merkittäviä investointeja ympäristötekniikkaan poistoveden laadun parantamiseksi, hajuhaittojen poistamiseksi ja kaivostoiminnan aiheuttaman pölyämisen vähentämiseksi. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli yhteensä 793,4 miljoonaa euroa (31.12.: 762,0 miljoonaa euroa). Konsernin vaihto-omaisuus oli yhteensä 301,9 miljoonaa euroa (31.12.: 240,4 miljoonaa euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtuu tuotannon ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Myös väliaikainen tuotantosuunnitelman muutos vaikuttaa vaihto-omaisuuden määrään vuoden toisella puoliskolla. Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa yhteensä 52,9 miljoonaa euroa (31.12.: 64,0 miljoonaa euroa). Myyntisaamiset olivat suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä metallien talteenottolaitoksella syyskuun lopussa sattuneen ennakoimattoman seisokin vuoksi. Kauden lopussa rahavarat olivat 87,3 miljoonaa euroa (31.12.: 40,0 miljoonaa euroa). Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli syyskuun lopussa 366,1 miljoonaa euroa (31.12.: 322,6 miljoonaa euroa). Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä järjestetyssä osakeannissa laskettiin liikkeeseen uutta osaketta. Annin tuotto transaktiomenojen jälkeen oli 81,5 miljoonaa euroa. Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin 2,8 miljoonaa euroa hybridilainan korkomenoja. Tammi syyskuussa Yhtiön 2007A-optio-oikeuksilla merkittiin ja maksettiin yhteensä uutta osaketta. Merkinnän kokonaistuotot, yhteensä 4,9 miljoonaa euroa, kirjattiin omaan pääomaan. Lainojen määrä kasvoi 495,7 miljoonasta eurosta ,9 miljoonaan euroon Lainojen määrään tammi syyskuussa vaikuttivat 110 miljoonan euron vakuudettoman velkakirjalainan liikkeeseenlasku, 20 miljoonan euron nosto luottolimiitistä, 8,5 miljoonan euron yritystodistusten takaisinmaksu ja vuonna 2013 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan osittainen takaisinosto 8 miljoonan euron nimellisarvosta. Ennakkomaksut kasvoivat 18,2 miljoonalla eurolla joulukuun lopun 247,3 miljoonasta eurosta syyskuun lopun 265,5 miljoonaan euroon. Talvivaaralle maksettiin tammi syyskuussa yhteensä 22,3 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Camecon kanssa solmitun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Ennakkomaksu Nyrstarilta pieneni 4,1 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten seurauksena. Oma pääoma ja velat olivat syyskuun lopussa yhteensä 1 309,5 miljoonaa euroa ( : 1 156,7 miljoonaa euroa). Rahoitus Talvivaaran 130 miljoonan euron luottolimiittisopimusta muutettiin kesäkuussa siten, että luottolimiitin uusi korkomarginaali on 4,00% kesäkuuhun 2013 asti. Sen jälkeen korkomarginaali on 1,75 3,00% Yhtiön velkaantuneisuusasteen mukaan. 5(21)

6 Luottolimiitistä oli nostettu 70 miljoonaa euroa. Nosto on raportoitu lyhytaikaisena velkana, koska eräät luottolimiittiin liittyvät kovenanttivaatimuksen eivät täyttyneet kolmannella vuosineljänneksellä. Pankit ovat antaneet hyväksyntänsä kovenanttivaatimusten rikkoutumiselle katsauskauden jälkeen. Huhti- ja toukokuussa Talvivaara osti takaisin Yhtiön toukokuussa 2013 erääntyvää senioristatuksista vakuudetonta velkakirjalainaa 8 miljoonan euron nimellisarvosta. Jäljelle jäävien velkakirjalainojen yhteenlaskettu nimellisarvo on 76,9 miljoonaa euroa. Maaliskuussa Talvivaara laski liikkeeseen 110 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Viiden vuoden lainan emissiokurssi on 100%, lainasta maksetaan 9,75% kuponkikorkoa ja se on maksettavissa takaisin kolmen vuoden kuluttua. Laina myytiin suomalaisille ja ulkomaalaisille institutionaalisille sekä yksityisille sijoittajille. Lainan tuotot maksettiin ja velkakirjat listattiin NASDAQ OMX Helsingissä huhtikuussa. Helmikuussa Talvivaara laski liikkeeseen uutta osaketta, jotka edustavat noin 10 % Yhtiön osakekannasta. Osakeannin tuotot olivat 82,6 miljoonaa euroa ennen palkkioita ja kuluja ja 81,5 miljoonaa euroa kulujen jälkeen. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi osakeannin maaliskuussa, ja uudet osakkeet rekisteröitiin Kaupparekisteriin. Valuuttaoptio-ohjelma Talvivaaralla on valuuttaoptio-ohjelma, johon sisältyy dollarimääräisiä optioita kolmen kuukauden aikavälillä lokakuusta joulukuuhun. Kuukausittainen velvoite on 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja suojaus 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ohjelmalla suojattu euro/dollarisuhteen vaihteluväli on 1,1500 1,3750. Tuotantokatsaus Metallien talteenotto Talvivaaran nikkelin tuotanto heinä syyskuussa oli tonnia (heinä syyskuu : tonnia) ja sinkin tuotanto tonnia (heinä syyskuu : tonnia), mikä on selvästi enemmän kuin edellisen neljänneksen tuotanto tonnia nikkeliä ja 6,686 tonnia sinkkiä. Tammi syyskuussa Yhtiön nikkelin tuotanto oli tonnia (tammi syyskuu : tonnia) ja sinkin tuotanto tonnia (tammi-syyskuu : tonnia). Metallien talteenottolaitoksen toiminta jatkui tasaisena suurimman osan kolmannesta vuosineljänneksestä. Poikkeamat tasaisesta toiminnasta liittyivät kahteen lyhyeen sähkökatkokseen heinäkuun lopussa sekä ennakoimattomaan kahdeksan päivän seisokkiin syyskuun lopussa. Ennakoimaton seisokki aiheutui ongelmista rikkivedyn tuotannon uudelleenkäynnistämisessä suunnitellun neljän tunnin seisokin jälkeen, jonka aikana tehtiin putkiliitoksia avolouhokseen kertyneen veden poistamiseksi. Kiertoliuoksen syöttövirtaus metallien talteenottolaitokseen kehittyi myönteisesti vuosineljänneksen aikana, ja keskimääräinen syöttövirtaus oli syyskuussa m 3 /h ennakoimaton seisokki pois lukien. Biokasaliuotus ja vesienhallinta Kolmannella vuosineljänneksellä jatkuneet historiallisen runsaat sateet ovat pitkittäneet vesienhallinnan haasteita Sotkamon kaivoksella. Tammi-syyskuussa sademäärä alueella oli 710 mm, mikä ylittää 489 mm:n pitkän aikavälin keskiarvon 45 prosentilla. Suurimman osan kevät- ja kesäkuukausista sademäärä ylitti pitkän aikavälin keskiarvon prosentilla. Liuoskiertoon kertynyt ylimääräinen vesi on edelleen laimentanut kiertoliuoksen metallipitoisuuksia. Kolmannen vuosineljänneksen aikana keskimääräinen nikkelipitoisuus metallien talteenottoon pumpatussa liuoksessa oli 1,5 1,6 g/l verrattuna hieman alle 2 g/l tasoon vuoden alussa. Talvivaara on ryhtynyt aktiivisiin toimiin vesitaseen hallinnan parantamiseksi ja metallien liukenemisen edistämiseksi. Kahden käänteisosmoosiin perustuvan vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen saatiin lähes päätökseen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Laitosten odotetaan edelleen edistävän vesienhallintaa, sillä ne mahdollistavat puhdistettujen prosessivesien kierrätyksen lisäämisen ja vastaavasti raakaveden oton vähentämisen. Kolmas käänteisosmoosilaitteisto asennetaan ensi keväänä. Liuotuskasoihin kertynyt ylimääräinen vesi on vaikuttanut metallien liukenemiseen myös heikentämällä ilmastuksen tehokkuutta. Talvivaara on ryhtynyt toimiin ilmastuksen tehostamiseksi nopeuttamalla primäärikasojen purkua ja parantamalla vesitaseen hallintaa, mikä mahdollistaa ajan kuluessa kierrossa olevan 6(21)

7 veden määrän vähentämisen. Yhtiö tekee myös uusien primäärikasojen rakenteeseen liittyvää kehitystyötä optimaalisen ilmastustehokkuuden saavuttamiseksi. Sateiden seurauksena noin 1,7 Mm 3 ylimääräistä vettä on kertynyt kaivosalueelle ja varastoitu väliaikaisesti avolouhokseen. Vesien pumppaus louhoksesta aloitettiin syyskuussa kipsisakka-altaan laajennuksen valmistuttua, ja louhoksen tyhjennyksen odotetaan kestävän 2-3 kuukautta. Malmintuotanto Kaivososasto louhi kolmannen vuosineljänneksen aikana malmia ennakoitua kauempaa Kuusilammen esiintymän eteläpäästä, koska avolouhokseen kertynyt vesi esti kaivossuunnitelman mukaisen louhinnan. Tästä huolimatta malmin louhinta ja murskaus saavutti heinäkuussa 1,5 miljoonan tonnin ennätystason, ja murskauspiirin käytettävyys lähenteli täyden tuotannon vaatimia tasoja. Heinä-syyskuussa louhittiin ja kasattiin yhteensä 2,6 miljoonaa tonnia malmia (heinä-syyskuu : 3,0 milj. tonnia). Sivukiveä louhittiin 1,5 miljoonaa tonnia (heinä-syyskuu : 4,5 milj. tonnia). Yhtiö on aiemmin ilmoitetun mukaisesti päättänyt väliaikaisesti keskeyttää uuden malmin tuotannon 3 4 kuukaudeksi syyskuun alusta lähtien vallitsevasta vesitilanteesta johtuen. Malmin tuotannon keskeytyksellä ei ole henkilöstövaikutuksia. Lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelman muutos etenee suunnitellusti. Tuotannon tunnusluvut Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 7(21) Vuosi Louhinta Malmintuotanto milj. tonnia 2,6 3,0 8,7 7,9 11,1 Sivukivituotanto milj. tonnia 1,5 4,5 4,1 15,0 17,0 Malminkäsittely Kasattu malmi milj. tonnia 2,6 3,0 8,7 7,9 11,1 Biokasaliuotus Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 44,3 32,2 44,3 32,2 35,6 Metallien talteenotto Nikkeli, metallisisältö tonnia Sinkki, metallisisältö tonnia Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit Turvallisuus Turvallinen työympäristö ja turvalliset työmenetelmät ovat Talvivaaran toiminnassa etusijalla. Maaliskuun lopulla työntekijän menehtymiseen johtaneen valitettavan onnettomuuden jälkeen Yhtiö on toteuttanut useita ennaltaehkäiseviä työturvallisuusparannuksia prosesseissaan ja toimintatavoissaan. Metallien talteenottolaitoksella ei ole ollut yhtään poissaoloon johtavaa tapaturmaa toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana. Talvivaara jatkaa ponnistelujaan työturvallisuuden parantamiseksi ja Yhtiön turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Kolmannen vuosineljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys oli 13,2 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden laskettuna viimeiseltä 12 kuukaudelta (30.9.: 13,9 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Ympäristö Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten jatkuva vähentäminen on yksi Talvivaaran toiminnan painopisteistä. Toisella neljänneksellä Yhtiö julkisti yli 13 miljoonan euron investoinnit ympäristötekniikkaan, joita ollaan parhaillaan toteuttamassa. Uusilla tekniikoilla kaivoksen poistoveden laatu paranee, hajut ympäristöön vähenevät ja kaivostoiminnan aiheuttama pölyäminen vähenee.

8 Rikkivedyn aiheuttama hajupäästöongelma on pääosin ratkaistu. Lähiseudun asukkaiden hajua koskevat valitukset ovat vähentyneet huomattavasti eikä syyskuussa ollut yhtään valitusta. Pölypäästöjen vähentämiseksi otettiin seulahallissa heinäkuussa käyttöön uusi pölynpoistojärjestelmä. Jatkuvan parantamisen periaatettaan noudattaen Talvivaara tutkii useita teknisiä ratkaisuja vähentääkseen pölyämistä edelleen. Prosessiparannusten ja prosessiveden tehostetun kierrätyksen ansiosta sulfaatti- ja natriumpäästöt läheisiin järviin ovat jo pienentyneet merkittävästi. Vähentääkseen edelleen päästöjä vesistöihin Talvivaara investoi käänteisosmoositeknologiaan perustuvaan vedenpuhdistusjärjestelmään, joka suunnitelmien mukaan otetaan käyttöön vuoden loppuun mennessä. Talvivaara avasi tammikuussa uuden blogisivuston parantaakseen ympäristöviestintänsä ajantasaisuutta ja avoimmuutta erityisesti lähiseudun asukkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan. Suomenkielisellä blogisivustolla voi tutustua ympäristötietoihin ja uutisiin blogikirjoitusten muodossa. Sivuston tarkoitus on antaa paikallisesti tärkeää tietoa helppolukuisessa ja tiivistetyssä muodossa. Lupaprosessit Tammikuussa Talvivaara sai Euroopan komissiolta uraanin talteenottoprosessia koskevan Euratomin perustamissopimuksen mukaisen myönteisen lausunnon. Lausunnossaan komissio katsoo, että uraanin talteenotto Talvivaaran kaivoksella vastaa Euratomin perustamissopimuksen tavoitteita ja saattaa lisätä ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa. Maaliskuussa Talvivaara sai myös Suomen hallitukselta ydinenergialain mukaisen luvan uraanin talteenottoon nykyisen toimintansa sivutuotteena. Lupa on voimassa kaivoksen koko toiminta-ajan mutta enintään vuoden 2054 loppuun asti. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti Talvivaaralle huhtikuussa, että Yhtiön uraanin talteenoton ympäristöluvan käsittely ja Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan tarkistus tehdään samanaikaisesti. Aiemmin lupapäätöksiä odotettiin vuoden loppuun mennessä, mutta lupaviranomaiset ovat ilmoittaneet hakemusten käsittelyn viivästyvän. Nyt lupapäätösten odotetaan lykkääntyvän tammikuun lopulle tai helmikuulle Talvivaara toimii nykyisen ympäristöluvan puitteissa päivitysprosessin valmistumiseen saakka, eikä Yhtiö ennakoi viivästymisellä olevan merkittävää vaikutusta sen tuotantoon tai taloudellisiin tuloksiin. Talvivaaran tavoitteena on aloittaa uraanin talteenotto heti, kun kaikki tarvittavat luvat on saatu. Talvivaaran kaivoksen mahdolliseen laajentumiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistettiin ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistuttua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu suunniteltu tuotannon laajentaminen tonniin nikkeliä vuodessa sekä nikkelisulfidin jalostaminen LME-laatuiseksi nikkelimetalliksi. Talvivaara arvioi jättävänsä ympäristölupahakemuksen tuotannon laajentamiseksi vuonna 2013 arviointimenettelyn päätyttyä. Liiketoiminnan kehittäminen Uraanin tuotanto Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa Yhtiön nykyisen toiminnan sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran kaivosalueella, ja sitä liukenee päätuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (n paunaa) uraania vuodessa, mikä vastaa noin 410 tonnia ( paunaa) uraanirikastetta (UO 4 ). Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Camecolle. Saatuaan elokuussa rakennusluvan Talvivaara aloitti uraanin talteenottolaitoksen rakennustyöt, joiden odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Uraanin tuotantoon liittyvä lupaprosessi on parhaillaan käynnissä. Uraanin tuotantoon tarvitaan vielä ympäristölupa ja kemikaaliviranomaisten hyväksyntä. Ympäristölupapäätös saataneen tammikuun lopussa tai helmikuussa 2013 kaivoksen pääluvan päivityksen yhteydessä. Tuotannon laajentaminen Operation Overlord Talvivaara jatkoi katsauskaudella tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä tutkimuksia, joissa suunnitellaan nikkelin vuosituotannon kasvattamista yli tonniin. Tutkimuksissa keskityttiin erityisesti käynnissä olevaan ympäristövaikutusten arviointiprosessiin. Alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon 8(21)

9 kaksinkertaistamiseen noin tonniin. Eri prosessivaihtoehtojen kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa näyttää jokseenkin todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta tuotannosta olisi LMElaatuista nikkelimetallia, eli nykyisen nikkelituotteen jatkojalostus tulisi osaksi Talvivaaran tuotantoprosessia. Tuotannon laajentamiseen liittyviä investointipäätöksiä ei ole vielä tehty. Niitä odotetaan aikaisintaan vuonna Energiastrategia Talvivaaran energiastrategian tavoitteena on varmistaa kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen energian saanti ja energiaomavaraisuus pitkällä aikavälillä. Talvivaaran sähköntarve tällä hetkellä on noin 45 megawattia, ja tarve moninkertaistuu, jos Yhtiö toteuttaa suunnitellun tuotannon laajentamisen ja alkaa jalostaa nikkeliä LMElaatuiseksi metalliksi. Tammi maaliskuussa Talvivaara kasvatti teho-osuuttaan Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeessa 10 megawatista noin 60 megawattiin. Lisäksi Yhtiö tutkii tuulivoiman, bioenergian ja tuotantoprosessissa syntyvän energian hyödyntämistä kaivosalueella. Varsinainen yhtiökokous Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin Sotkamossa. Kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavaa: - Osinkoa ei makseta tilivuodelta. - Hallituksen jäsenten palkkiot vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvälle toimikaudelle ovat: hallituksen päätoiminen puheenjohtaja euroa, hallituksen varapuheenjohtaja euroa, hallituksen valiokuntien ja komiteoiden puheenjohtajat euroa ja muut ei-työsuhteiset hallituksen jäsenet euroa. - Hallituksen jäsenmäärä on kahdeksan ja hallituksen jäseniksi uudelle toimikaudelle valittiin Edward Haslam, Eileen Carr, D. Graham Titcombe, Tapani Järvinen ja Pekka Perä, ja uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Stuart Murray, Michael Rawlinson ja Kirsi Sormunen. - Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan ja tilintarkastajaksi tilikaudelle valittiin KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. - Hallitus valtuutettiin päättämään enintään Yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa saakka ja korvaa varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen. - Hallitus valtuutettiin päättämään enintään Yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeet voidaan luovuttaa Yhtiön osakkeenomistajille omistuksen suhteessa tai osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen, ja valtuutus on voimassa saakka. Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös vastapuoliin, valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin. Tärkeimmät lyhyen aikavälin riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä epävarmuus metallien liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista biokasaliuotuksessa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin Yhtiö ei voi vaikuttaa. 9(21)

10 10(21) Nikkelin markkinahinta on historiallisesti vaihdellut merkittävästi, ja Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makroekonomiset tekijät ja valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90% Talvivaaran liikevaihdosta on tällä hetkellä peräisin nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä vaikutus Yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä Yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas Yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voi haitata Yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla. Mikäli Talvivaara ei pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita, erityisesti nikkeliä, tai mikäli tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai mikäli hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkillisesti ja merkittävästi, Yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara pyrkii pienentämään likviditeettiriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan. Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenvakuutusriskien vähentämiseksi. Henkilöstö ja johto Konsernin henkilöstömäärä oli 551 työntekijää (heinä-syyskuu : 446). Heinä-syyskuun henkilöstökulut olivat yhteensä 4,8 miljoonaa euroa (heinä-syyskuu : 4,9 miljoonaa euroa). Vuoden alusta syyskuun loppuun henkilöstökulut olivat yhteensä 17,1 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu : 16,2 miljoonaa euroa). Harri Natunen nimitettiin Talvivaaran toimitusjohtajaksi huhtikuussa. Nimittämisensä jälkeen toimitusjohtaja Natunen muodosti yhdistetyn johtoryhmän, johon kuuluvat seuraavat jäsenet: Harri Natunen, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja rahoitus- ja talousjohtaja Pekka Erkinheimo, kaupallinen johtaja Kari Vyhtinen, investointijohtaja Eeva Ruokonen, kestävän kehityksen johtaja Maija Kaski, henkilöstöjohtaja Mikko Korteniemi, metallituotannon johtaja (biokasaliuotus ja metallien talteenotto) Jari Voutilainen, kaivostoiminnan johtaja (kaivostoiminta ja materiaalinkäsittely). Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli yhteensä Kun otetaan huomioon merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, vuoden 2007 optio-ohjelman sekä vuoden aikana rekisteröityjen osakemerkintöjen vaikutukset, Yhtiön koko valtuutettu osakemäärä oli Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi ja päättyi Määräaikaan mennessä Talvivaaran Kaivosyhtiön uusia osakkeita oli 2007A-optio-oikeuksilla merkitty yhteensä kappaletta. Merkintäajan umpeuduttua 2007A-optio-oikeuksista oli käyttämättä kappaletta ja ne raukesivat. Osakkeiden merkintäaika 2007B-optioilla alkoi 1.4. ja päättyy B-optio-oikeuksien perusteella ei merkitty uusia Talvivaaran osakkeita tammi-syyskuussa, ja optio-oikeuksista on vielä käyttämättä kappaletta. Yhteensä 250 avaintyöntekijälle on myönnetty kappaletta 2007C-optiooikeuksia, joiden merkintäaika alkoi 1.4. ja päättyy C-optio-oikeuksista on käyttämättä kappaletta.

11 11(21) Helmikuussa Talvivaara laski liikkeeseen uutta osaketta. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti hyväksyä hallituksen ehdotuksen koskien osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeavaa osakeantia. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin Lisäksi hallitus on pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen valtuuttamana päättänyt myöntää enintään uuden osakkeen merkitsemiseen oikeuttavia erityisiä oikeuksia, jotta osakeannista aiheutuva vuonna 2013 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukainen vaihtohinnan oikaisu voidaan toteuttaa. Vaihdon yhteydessä liikkeeseen laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on kappaletta. Lisäksi osakeannista aiheutuvasta oikaisusta vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan vaihtohintaan johtuen vaihdon yhteydessä liikkeelle laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on kappaletta. Seuraavat osakkaat omistivat yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (20,8%), Solidium (8,9%), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,7%) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (6,2%). Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Kuparituotannon aloittaminen Talvivaara alkoi tuottaa myytäviä määriä kuparisulfidia lokakuussa. Tuotetta myydään toistaiseksi spotmarkkinoilla. Kipsisakka-altaan vuoto Talvivaaran Sotkamon kaivoksen kipsisakka-altaassa sunnuntaiaamuna havaittu vuoto paikannettiin keskiviikkona pinta-alaltaan noin 60 hehtaarin suuruisen altaan keskiosasta. Vuodon tukkiminen aloitettiin paikantamisen jälkeen, ja tämän tiedotteen julkaisemiseen mennessä olemme onnistuneet merkittävästi vähentämään vuotoa. Varotoimenpiteenä Talvivaaran metallien talteenottolaitos ajettiin alas vuodon havaitsemisen jälkeen. Yhtiö valmistelee metallien talteenottolaitoksen käynnistystä, ja arvioi käynnistävänsä metallien talteenoton viikonloppuun mennessä. Seisakin aikana Talvivaara teki käänteisosmoosilaitosten kytkennät tehtaan liuoskiertoon ja järjestelyt, joiden avulla metallitehtaan liuoskierrot voidaan pitää täysin erillisinä vaurioituneesta kipisisakka-altaasta. Tehtaan tuotanto ei näin ollen aiheuta lisärasitusta korjaustoimenpiteiden kohteena olevan kipsisakka-altaan osalle, eikä se vaikuta korjaustoimenpiteisiin tai niiden aikatauluun. Lyhyen aikavälin näkymät Toiminnalliset näkymät Yhtiö on aiemmin ilmoitetun mukaisesti päättänyt väliaikaisesti keskeyttää uuden malmin tuotannon 3 4 kuukaudeksi syyskuun alusta lähtien vallitsevasta vesitilanteesta johtuen. Lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelman muutos etenee suunnitellusti, ja Talvivaara ennakoi saavuttavansa noin 20 miljoonan euron kustannussäästöt neljännen vuosineljänneksen ja vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Tuotantosuunnitelman muutoksen ei odoteta vaikuttavan metallien tuotantoon loppuvuoden aikana. Koska liuotuskasoissa on tällä hetkellä suuri nikkeli-inventaario ja liuotusprosessi kestää kokonaisuudessaan useita vuosia, vaikutuksen vuoden 2013 metallien tuotantoon ennakoidaan myös olevan vähäinen. Talvivaara ennakoi kiertoliuoksen metallipitoisuuksien nousevan maltillisesti loppuvuoden aikana ylimääräisen veden biokasaliuotukselle aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi tehtävien toimenpiteiden ansiosta. Vaikutuksia ei kuitenkaan todennäköisesti saada kokonaan poistetuiksi ennen vuodenvaihdetta. Niinpä Talvivaara ennakoi loppuvuoden tuotantonsa kasvavan heinä-syyskuussa saavutettuun tasoon verrattuna. Yhtiö pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että se saavuttaisi koko vuoden tuotantoennusteensa, noin tonnia nikkeliä. Talvivaara odottaa julkaisevansa vuoden 2013 tuotantoennusteensa Lontoossa pidettävän Talvivaaran pääomamarkkinapäivän yhteydessä. Lisätietoja tilaisuudesta ja sen videolähetyksestä julkistetaan Yhtiön verkkosivuilla noin viikkoa ennen tilaisuutta.

12 12(21) Markkinanäkymät Nikkelin hinta pysyi alhaisena lähes koko kolmannen vuosineljänneksen ajan. Elokuun keskimääräinen hinta Lontoon metallipörssissä, 15,700 Yhdysvaltain dollaria tonnilta, oli alhaisin kuukausikeskiarvo sitten vuoden 2009 puolivälin. Vaikka nikkelin hinta hieman palautuikin vuosineljänneksen lopulla, lyhyen aikavälin ennakoitavuus on heikko ja hintavolatiliteetin odotetaan pysyvän suurena. Talvivaara arvioi nikkelin kysyntä- ja tarjontatekijöiden tukevan nikkelin hinnan myönteistä kehitystä pidemmällä aikavälillä. Tähän vaikuttavat muun muassa koko nikkeliteollisuuden tuotannon kasvavat rajakustannukset sekä investointien puute uusiin merkittäviin nikkelihankkeisiin, jotka voisivat seuraavien muutaman vuoden jälkeen korvata tuotannosta poistuvaa kapasiteettia. Talvivaara uskoo edelleen, että pidemmällä aikavälillä nikkelin hinnan kestävä tukitaso on noin Yhdysvaltain dollaria tonnilta Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus

13 13(21) KONSERNIN TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton tamaton tamaton (kaikki luvut EUR '000) 7-9 /12 7-9/11 1-9/12 1-9/11 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto/tappio(-) Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) Voitto/tappio(-) ennen veroja Tuloverot Kauden voitto/tappio(-) Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu -0,05-0,02-0,16-0,05 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton (kaikki luvut EUR '000) 7-9/12 7-9/11 1-9/12 1-9/11 Kauden voitto/tappio(-) Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna Rahavirran suojaukset Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna Laaja tulos yhteensä Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille

14 14(21) KONSERNIN TASE Tilintarkastamaton Tilintarkastettu Tilintarkastamaton (kaikki luvut EUR '000) VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Biologiset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut saamiset Johdannaisinstrumentit Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Osakeanti Ylikurssirahasto Suojausrahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lainat Saadut ennakkomaksut Varaukset Lyhytaikaiset velat Lainat Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut velat Johdannaisinstrumentit Velat yhteensä Velat ja oma pääoma yht

15 15(21) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Sijoitetun vapaan oman Kertyneet Määräysvallattomien Oma (kaikki luvut EUR Osake- Osake- Ylikurssi- Suojaus- pääoman Muut voitto- omistajien pääoma '000) pääoma anti rahasto rahasto rahasto rahastot varat Yht. osuus yht Kauden tulos Muut laajan tuloksen erät - Rahavirtojen suojaukset Kauden laaja tulos Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Tytäryhtiön osakkeiden hankinta Perpetuaali pääomalaina Johdon kannustinjärjestelmä Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015, oman pääoman komponentti Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Kauden tulos Muut laajan tuloksen erät - Rahavirtojen suojaukset Kauden laaja tulos Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Perpetuaali pääomalaina Osakeanti Johdon kannustinjärjestelmä Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo

16 16(21) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton tamaton tamaton (kaikki luvut EUR '000) 7-9/12 7-9/11 1-9/12 1-9/11 Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) Oikaisut Verot Poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa Korkotuotot Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset/vähennykset (-) Korkokulut Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-)/lisäys(+) Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja muut rahoitusmenot Korko- ja muut rahoitustuotot Liiketoiminnan nettorahavirrat Investointien rahavirrat Tytäryhtiön hankinta, saadut nettovarat Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta Biologisten hyödykkeiden hankinta Aineettomien hyödykkeiden hankinta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Biologisten hyödykkeiden myynti Aineettomien hyödykkeiden myynti Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myynti Investointien nettorahavirrat Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä Toteutetut osakeoptiot Korollisten lainojen nostot Perpetuaali pääomalaina Saadut ennakkomaksut Korollisten lainojen takaisinmaksut Rahoituksen nettorahavirrat Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-) Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa

17 17(21) LIITETIEDOT 1. Laadintaperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet ja Keskeneräiset Maa-alueet ja Muut aineelliset (kaikki luvut EUR '000) laitteet omat työt rakennukset hyödykkeet Yht. Bruttokirjanpitoarvo Lisäykset Vähennykset Siirrot Bruttokirjanpitoarvo Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot Vähennykset Kauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Myyntisaamiset (kaikki luvut EUR '000) Nikkeli-kobolttisulfidi Sinkkisulfidi Myyntisaamiset yht Vaihto-omaisuus (kaikki luvut EUR '000) Raaka-aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Vaihto-omaisuus yhteensä

18 18(21) 5. Lainat ja pääomalainat (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset Pääomalainat Investointi- ja käyttöpääomalaina Joukkovelkakirjalaina er Luottolimiitti Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Rahoitusleasingvelat Muut lainat Lyhytaikaiset Investointi- ja käyttöpääomalaina Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Yritystodistukset Luottolimiitti Rahoitusleasingvelat Lainat yhteensä Ennakkomaksut (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset Ennakkomaksu sinkkituotteesta Ennakkomaksu uraanituotteesta Lyhytaikaiset Ennakkomaksu sinkkituotteesta Ennakkomaksut yhteensä Muutokset osakkeiden lukumäärässä Osakkeiden lukumäärä Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A Suunnattu anti

19 19(21) 8. Ehdolliset velat ja sitoumukset (kaikki luvut EUR '000) Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat: Yhden vuoden kuluessa Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa Yli 5 vuoden kuluttua Investointisitoumukset Konsernilla oli investointisitoumuksia yhteensä EUR 22,8 miljoonaa (31.12.: EUR 14,5 miljoonaa), jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa. Konsernin tunnusluvut Liikevaihto EUR ' Liikevoitto (tappio) EUR ' Liikevoitto/-tappioprosentti -9,6 % 9,1 % -22,7 % 9,7 % 13,4 % Voitto (tappio) ennen veroja EUR ' Kauden voitto (tappio) EUR ' Oman pääoman tuotto -3,3 % -1,1 % -12,9 % -2,5 % -1,5 % Omavaraisuusaste 28,0 % 28,7 % 28,0 % 28,7 % 27,9 % Korolliset nettovelat EUR ' Velkaantumisaste 140,6 % 128,1 % 140,6 % 128,1 % 141,3 % Sijoitetun pääoman tuotto 0,0 % 0,9 % -1,2 % 2,3 % 4,0 % Investoinnit EUR ' Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet EUR ' Johdannaisinstrumentit EUR ' Lainat EUR ' Rahavarat EUR '

20 20(21) Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos EUR -0,05-0,02-0,16-0,05-0,04 Oma pääoma/osake EUR 1,34 1,25 1,34 1,25 1,25 Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä Keskikurssi 1 EUR 1,84 3,95 2,83 5,19 4,22 GBP 1,46 3,44 2,30 4,56 3,66 Alin kurssi 1 EUR 1,50 2,89 1,50 2,87 2,25 GBP 1,22 2,52 1,22 2,52 1,95 Ylin kurssi 1 EUR 2,16 5,24 4,42 7,09 7,17 GBP 1,76 4,57 3,59 6,22 6,22 Kurssi kauden lopussa 2 EUR 1,91 2,91 1,91 2,91 2,39 GBP 1,52 2,52 1,52 2,52 2,00 Muutos kauden aikana -11,1 % -45,8 % -23,8 % -57,7 % -66,4 % Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg. neg. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa 3 EUR ' GBP ' Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 1000 osaketta Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 4,8 % 6,4 % 30,1 % 17,1 % 27,6 % Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä Keskikurssi EUR 1,82 3,87 2,73 5,46 4,33 Alin kurssi EUR 1,55 2,97 1,55 2,97 2,27 Ylin kurssi EUR 2,17 5,11 4,35 7,34 7,34 Kurssi kauden lopussa EUR 1,90 2,97 1,90 2,97 2,49 Muutos kauden aikana -10,6 % -42,4 % -24,0 % -58,0 % -64,8 % Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg. neg. Osakekannan markkina-arvo EUR ' kauden lopussa Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 1000 osaketta Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 12,2 % 14,0 % 55,7 % 47,6 % 77,7 % Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista. 2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia. 3) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.