Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2013

Transkriptio

1 1(21) Pörssitiedote Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Keskeiset tapahtumat Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2013 Nikkelin heikko hintakehitys ja vesitaseen haasteet heikensivät taloudellista tulosta Uudelleenkäynnistetyn malmintuotannon ja metallitehtaan toiminta ennätystasolla Huhti kesäkuu Nikkelin tuotanto tonnia ja sinkin tuotanto tonnia - Tuotantoon vaikutti suunniteltu huoltoseisokki ja kiertoliuoksen alhainen metallipitoisuus, joka johtui ylimääräisen veden jatkuneesta vaikutuksesta vanhempiin liuotuskasoihin - Malmintuotanto käynnistettiin onnistuneesti uudelleen toukokuussa, seitsemän viikkoa suunniteltua aiemmin - Metallitehtaan syöttövirtaus saavutti ennätyksellisen m 3 /h tason kesäkuussa, ja tehtaan käytettävyys pysyi hyvällä tasolla - Liikevaihto 13,0 miljoonaa euroa pienen tuotantomäärän ja nikkelin hinnan huomattavan laskun vuoksi - Liiketappio -23,9 miljoonaa euroa - Yhtiö aloitti kesäkuussa mittavan kustannussäästö- ja tehostamisohjelman, jolla tavoitellaan kassavirran kääntämistä positiiviseksi mahdollisimman pian Tammi kesäkuu Nikkelin tuotanto tonnia ja sinkin tuotanto tonnia - Liikevaihto 40,6 miljoonaa euroa - Liiketappio -43,8 miljoonaa euroa - Onnistuneesti toteutetut rahoitusjärjestelyt taseeseen kohdistuvien riskien vähentämiseksi ja rahoitusaseman parantamiseksi: 261 miljoonan euron merkintäetuoikeusanti, uudistettu 100 miljoonan euron luottolimiittisopimus ja 19 miljoonan euron ennakkomaksut Nyrstarilta ja Camecolta. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat - Yhtiö ilmoitti käynnistävänsä yhteistoimintaneuvottelut. Mahdolliset irtisanomiset ja/tai lomautukset kohdistuvat enintään 250 työntekijään - Yhtiö on luopunut vuotta 2013 koskevasta tuotantoennusteestaan noin tonnia nikkeliä, mutta tuotannon odotetaan paranevan selvästi heinä-joulukuun 2013 aikana ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna - Tuotanto on parantunut edelleen heinä-elokuussa. Kaivoksen ja materiaalinkäsittelyn tuotanto on ennätystasolla, vanhojen kasojen kuivatusta on nopeutettu ja ensivaiheen liuotustulokset uudesta malmista ovat lupaavia - Yhteensä noin 100 miljoonan euron parannusta kassavirtaan tavoitellaan seuraavien 12 kuukauden aikana kustannussäästö- ja tehostamisohjelman onnistuneesta toteutuksesta Tunnusluvut Milj. euroa Q Q2 Q1-Q Q1-Q2 Vuosi Liikevaihto 13,0 33,4 40,6 72,5 142,9 Liikevoitto (tappio) -23,9-10,9-43,8-22,3-83,6 % liikevaihdosta -183,3 % -32,5 % -107,9 % -30,8 % -58,5 % Kauden voitto (tappio) -27,6-17,5-51,5-32,4-103,9 Osakekohtainen tulos, EUR -0,03-0,06-0,06-0,12-0,38 Omavaraisuusaste 37,0 % 28,9 % 37,0 % 28,9 % 24,3 % Korolliset nettovelat 409,5 475,6 409,5 475,6 563,8 Velkaantumisaste 81,2 % 125,8 % 81,2 % 125,8 % 183,3 % Investoinnit 15,3 20,7 32,6 35,3 97,5 Rahavarat kauden lopussa 101,1 128,7 101,1 128,7 36,1 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia.

2 Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Huhti kesäkuu oli Talvivaaralle kaksijakoinen. Edistyimme hyvin ydintoiminnoissamme, mutta ylimääräisen veden aiheuttamat haasteet biokasaliuotuksessa jatkuivat. Erittäin myönteistä oli se, että onnistuimme käynnistämään malmin louhinnan ja malminkäsittelytoiminnot uudelleen toukokuussa, noin seitsemän viikkoa suunniteltua aiemmin, ja ne ovat sen jälkeen toimineet jatkuvasti ennätystasolla. Myös metallien talteenottolaitos on toiminut moitteettomasti. Touko-kesäkuussa toteutetun suunnitellun huoltoseisokin jälkeen metallitehtaan syöttövirtaus nousi niin ikään ennätystasolle. Toisaalta liuotustavoitteiden saavuttaminen vanhemmissa kasoissa on ollut jossain määrin toivottua hitaampaa, ja ylimääräinen vesi hidastaa liuotusprosessia edelleen. Jatkamme työtä vanhempien kasojen liuotustulosten parantamiseksi ja hyvän liuotustuloksen varmistamiseksi uuden malmin osalta. Uusimman liuotuskasan ensivaiheen liuotustulokset ovat olleet ennätyksellisen lupaavia, ja odotamme uuden kasan lisäävän metallintuotantoamme huomattavasti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Henkilöstömme väsymättömän työskentelyn ja prosessiemme myönteisen kehityksen johdosta uskon, että Talvivaara on nyt siirtymässä kohti parempia aikoja ja että loppuvuoden tuotanto ylittää alkuvuoden tuotantotason merkittävästi. Kaivosalueella olevan ylimääräisen veden aiheuttamat ympäristöriskit vähenivät alkuvuonna, sillä puhdistimme ja juoksutimme noin 3 miljoonaa kuutiota alueelle varastoitua vettä. Myös sääolosuhteet olivat suotuisat, ja uskommekin, että suurimmat vesitaseen hallinnan ongelmat ovat nyt jääneet taaksemme. Jatkamme työtä suljetun prosessivesikierron saavuttamiseksi ja vähennämme edelleen kaivosalueelle kertynyttä ylimääräistä vettä. Talvivaaran taloudellinen tulos oli heikko. Tähän vaikuttivat alhainen nikkelin hinta, pienet tuotantomäärät ja ylimääräisen veden puhdistamisesta ja juoksuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Vaikka alkuvuonna toteutetut rahoitusjärjestelyt paransivatkin yhtiön rahoituksellista liikkumavaraa, meidän on sopeutettava toimintojamme riittävän rahoitusaseman varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. Tämän johdosta olemme käynnistäneet laajan tehostamis- ja tuottavuusohjelman, ja toteutamme parhaillaan useita toimia kustannusten karsimiseksi ja tuotantotason kasvattamiseksi. Osana tehostamisohjelmaa jouduimme aloittamaan henkilöstömme kanssa yhteistoimintaneuvottelut heinäkuussa, ja olen pahoillani siitä, että neuvottelut saattavat merkitä lomautuksia ja/tai irtisanomisia. Meidän on kuitenkin toteutettava kaikki välttämättömät toimenpiteet toimintamme tehostamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että nikkelin hinta on laskenut edelleen kevään ja kesän aikana. Kun nikkelin hinta vielä alkuvuonna oli noin dollaria tonnilta, se oli kesäkuun lopussa alle dollaria tonnilta. Nykyinen markkinaympäristö on vaikea koko nikkelikaivosteollisuudelle. Näkemyksemme mukaan tämänhetkinen hintataso ei ole kestävä pidemmällä aikavälillä. Maailmantalouden näkymien ja ennätyksellisen suurten nikkelivarastojen vuoksi varaudumme kuitenkin mahdollisimman hyvin siihen, että nikkelin hinta pysyy alhaisena lähitulevaisuudessa. 2(21) Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh Pekka Perä, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja Suora internetlähetys ja puhelinkokous kello 11:00 Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsauksesta pidetään kello 11 alkaen. Tilaisuus on englanninkielinen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen. Puhelinkokouksen numero Suomessa: Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0) Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: Tunnus: Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa myös Yhtiön www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen.

3 3(21) Taloudellinen katsaus Huhti kesäkuu 2013 Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran huhti kesäkuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 13,0 miljoonaa euroa (Q2 : 33,4 miljoonaa euroa). Liikevaihto laski 52,9 prosenttia vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna pääasiassa ennakoitua pienempien tuotetoimitusten sekä nikkelin hinnan huomattavan laskun vuoksi. Tuotantomäärää vähensivät kiertoliuoksen alhainen metallipitoisuus ja suunniteltu huoltoseisokki, joka toteutettiin touko-kesäkuun vaihteessa. Nikkeliä toimitettiin huhti kesäkuussa 2013 yhteensä tonnia, kobolttia 67 tonnia ja sinkkiä tonnia. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 16,0 miljoonaa euroa (Q2 : 23,8 milj. euroa). Malmintuotanto aloitettiin onnistuneesti uudelleen toukokuussa ja on edistynyt suunnitelmien mukaisesti, mikä kasvatti keskeneräisten tuotteiden varastoa. Huhti kesäkuun liiketappio oli -23,9 miljoonaa euroa (Q2 : -10,9 milj. euroa), vastaten -183,3 prosenttia liikevaihdosta (Q2 : -32,5 %). Materiaali- ja palvelukulut olivat yhteensä -19,1 miljoonaa euroa (Q2 : -33,6 milj. euroa), ja liiketoiminnan muut kulut olivat -12,7 miljoonaa euroa (Q2 : -15,0 milj. euroa), mikä johtui vertailukautta pienemmistä tuotantomääristä. Materiaali- ja palvelukulut sekä liiketoiminnan muut kulut kasvoivat kuitenkin 9,8 prosenttia tammi maaliskuusta Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut, sähkö ja kunnossapito. Kiertoliuoksen neutraiointiin ja kaupallisesti hyödyntämättömien aineiden, kuten raudan, mangaanin, alumiinin ja magnesiumin poistoon tarkoitettujen kemikaalien hankintakulut olivat katsauskaudella erityisen korkeat vesitaseen hallintaan liittyvien toimien vuoksi. Lisäksi metallien talteenottolaitoksen suunniteltu huoltoseisokki ja malmintuotannon onnistunut uudelleenkäynnistys kasvattivat kustannuksia tammi maaliskuuhun verrattuna. Katsauskauden tappio oli -27,6 miljoonaa euroa (Q2 : -17,5 milj. euroa). Tase ja rahoitus Huhti kesäkuun investoinnit olivat 15,3 miljoonaa euroa (Q2 : 20,7 milj. euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä uraanin talteenottolaitoksen sekä patojen ja muiden vesienhallintarakenteiden rakentamiseen. Tammi kesäkuu 2013 Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran tammi kesäkuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 40,6 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : 72,5 milj. euroa). Valtaosa liikevaihdosta saatiin nikkelistä. Sinkkitoimituksia toteutui vain kaksi, ja ne sisälsivät yhteensä noin tonnia sinkkiä. Sinkin tuotantoa vähensivät tilapäiset tekniset ongelmat, jotka aiheutuivat hajupäästöjen vähentämistoimista. Nikkeliä toimitettiin alkuvuoden aikana yhteensä tonnia, kobolttia 155 tonnia ja sinkkiä tonnia (tammi kesäkuu : tonnia nikkeliä, 188 tonnia kobolttia ja tonnia sinkkiä). Konsernin liiketoiminnan muut tuotot, 1,2 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : 1,5 milj. euroa), liittyivät pääasiassa vakuutuskorvauksiin. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 23,3 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : 46,3 milj. euroa). Koska malmin louhinta ja murskaus keskeytettiin tilapäisesti syyskuun ja toukokuun 2013 väliseksi ajaksi, uutta malmia ei kasattu vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä eikä toisen neljänneksen alussa. Tämän seurauksena keskeneräisten tuotteiden varasto kasvoi vähemmän kuin normaalin tuotannon ylösajon aikana. Malmintuotanto aloitettiin onnistuneesti uudelleen toukokuussa, ja se on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Tammi kesäkuun henkilöstökulut olivat -15,5 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : -14,8 milj. euroa). Kulujen kasvu johtui henkilöstömäärän lisääntymisestä. Toisaalta kulujen kasvua tasoittivat lomautukset, jotka Talvivaara käynnisti helmikuussa ja lopetti huhtikuussa 2013.

4 Tammi kesäkuun liiketappio oli -43,8 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : tappio -22,3 milj. euroa). Materiaali- ja palvelukulut tammi kesäkuussa 2013 olivat yhteensä -41,7 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : -68,5 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -25,3 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : -33,9 milj. euroa). Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut, sähkö ja kunnossapito. Malmintuotannon tilapäisen keskeyttämisen vuoksi katsauskauden alun louhinta- ja materiaalinkäsittelykulut olivat pienemmät kuin tammi kesäkuussa. Metallien talteenoton kustannukset olivat edellisvuotta korkeammat. Syynä oli rikkivedyn ja vetyperoksidin käytön lisääminen syöttöliuoksen alhaisen metallipitoisuuden ja lämpötilan vuoksi. Liiketulosta heikensivät myös edellä mainitut vesien neutralointikulut. Sinkintuotantoon ja siihen liittyviin tuotantokustannuksiin puolestaan vaikuttivat tilapäiset tekniset ongelmat. Tammi kesäkuun rahoitustuotot olivat 0,4 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : 1,6 milj. euroa). Rahoituskulut olivat -24,8 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : -21,7 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista rahoituskustannuksista. Talvivaaran tammi kesäkuun tappio ja laaja tulos olivat -51,5 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : -32,4 milj. euroa). Tappioon vaikuttivat alhainen nikkelin hinta, ylimääräisen veden puhdistus- ja juoksutuskustannukset sekä ennakoitua pienemmät tuotetoimitukset. Osakekohtainen tappio oli -0,06 euroa (tammi kesäkuu : - 0,12 euroa). Tase Tammi kesäkuun investoinnit olivat 32,6 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : 35,3 milj. euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä vesienhallintarakenteiden ja uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli yhteensä 813,4 miljoonaa euroa (31.12.: 809,5 milj. euroa). Konsernin vaihto-omaisuus oli yhteensä 329,0 miljoonaa euroa (31.12.: 297,8 milj. euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui tuotannon ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Malmintuotannon tilapäinen keskeyttäminen puolestaan vähensi vaihto-omaisuuden kasvua vuoden alkupuoliskolla. Myyntisaamiset olivat kesäkuun lopussa yhteensä 9,0 miljoonaa euroa (31.12.: 32,2 milj. euroa). Myyntisaamiset vähenivät tuotetoimitusten pienenemisen vuoksi. Lisäksi Talvivaara myi osan myyntisaamisistaan joulukuussa solmimansa sopimuksen perusteella. Kesäkuun 2013 lopussa rahavarat olivat 101,1 miljoonaa euroa (31.12.: 36,1 milj. euroa). Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli kesäkuun lopussa 504,4 miljoonaa euroa (31.12.: 306,8 milj. euroa). Talvivaaran järjestämän merkintäetuoikeusannin tuotto transaktiomenojen jälkeen oli 250,8 miljoonaa euroa. Annista on kerrottu tarkemmin jäljempänä kohdassa "Rahoitus". Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin tammi kesäkuussa 3,2 miljoonaa euroa hybridilainan korkomenoja. Varaukset vähenivät 27,5 miljoonasta eurosta (31.12.) 15,8 miljoonaan euroon ( ). Vesitaseen hallinnasta sekä marraskuussa sattuneesta kipsisakka-altaan vuodosta aiheutuneet kustannukset olivat tammi kesäkuussa 2013 yhteensä 12,0 miljoonaa euroa, ja niihin liittyvät varaukset kirjattiin pois taseesta. Lainat vähenivät 599,8 miljoonasta eurosta (31.12.) 510,6 miljoonaan euroon ( ). Tämä johtui lähinnä vuonna 2008 liikkeeseen lasketun senioristatuksisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan takaisinmaksusta sekä rahoitusleasingveloista. Ennakkomaksut kasvoivat 17,2 miljoonalla eurolla joulukuun lopun 273,7 miljoonasta eurosta kesäkuun 2013 lopun 290,9 miljoonaan euroon. Talvivaaralle maksettiin tammi kesäkuussa yhteensä 7,4 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Cameco Corporationin kanssa solmitun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Lisäksi yhtiö sai 12,0 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Nyrstarin kanssa solmitun, sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen muutossopimuksen perusteella (ks. "Rahoitus"). Ennakkomaksu Nyrstarilta pieneni 2,2 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten seurauksena. Oma pääoma ja velat olivat kesäkuun lopussa yhteensä 1 364,1 miljoonaa euroa (31.12.: 1 260,8 milj. euroa). 4(21)

5 5(21) Rahoitus Talvivaara Sotkamo solmi Camecon kanssa sopimuksen uraanin myynti- ja ostosopimuksen muuttamisesta. Muutossopimuksen nojalla Camecon Talvivaara Sotkamolle uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta maksaman ennakkomaksun määrää nostettiin 10 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla 70 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Lisäksi sopimuskautta jatkettiin asti ja sopimusehtoja tarkistettiin vastaavasti. Cameco maksoi ennakkomaksun korotuksen helmikuussa Talvivaara Sotkamo solmi Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan uudistetun tuotevirtasopimuksen, jonka mukaan Nyrstar suorittaa Talvivaara Sotkamolle 12 miljoonan euron suuruisen kertamaksun, ja tämän vastineeksi Talvivaara Sotkamo jättää perimättä Nyrstarilta alkuperäisessä sinkin tuotevirtasopimuksessa määrätyn 350 euron suuruisen tonnikohtaisen louhinta- ja prosessointimaksun seuraavista :sta toimitettavasta sinkkitonnista. Nyrstar maksoi ennakkomaksun helmikuussa Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan hallitus valtuutettiin päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti. Osakeanti päättyi huhtikuussa, ja kaikki tarjotut uutta osaketta merkittiin. Osakeannin tuotto ennen kuluja oli noin 261 miljoonaa euroa, ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeiden kokonaismäärä nousi osakkeeseen. Talvivaara maksoi takaisin vuonna 2008 liikkeeseen lasketun senioristatuksisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan jäljellä olleen pääoman Jäljellä olleiden vaihtovelkakirjalainojen nimellisarvo oli 76,9 miljoonaa euroa, ja takaisinmaksu tapahtui lainaehtojen mukaisesti. Going concern Talvivaara toteuttaa parhaillaan useita tehostamis- ja tuottavuustoimenpiteitä, joiden tavoitteena on ratkaista lähitulevaisuuden operatiiviset haasteet, parantaa tuotantoprosessien vakautta ja tehokkuutta ja vähentää tuotantokustannuksia (ks. "Tehostamis- ja tuottavuusohjelma"). Kun otetaan huomioon Talvivaara-konsernissa parhaillaan toteutettava tehostamis- ja tuottavuusohjelma, nykyinen likviditeettiasema sekä tuotannon, metallien hintojen ja valuuttakurssien jokseenkin mahdolliset muutokset, konsernin ennusteet ja arviot viittaavat siihen, että konserni voi jatkaa toimintaansa riittävillä taloudellisilla voimavaroilla nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Näin ollen konsernin tilinpäätös voidaan edelleen tehdä going concern -periaatetta noudattaen. Tuotantokatsaus Huhti kesäkuussa Talvivaaran nikkelin tuotanto oli tonnia (huhti kesäkuu : tonnia) ja sinkin tuotanto tonnia (6 686 tonnia). Tammi kesäkuussa nikkelin tuotanto oli tonnia (tammi kesäkuu : tonnia) ja sinkin tuotanto tonnia ( tonnia). Metallien talteenotossa tuotantoon vaikutti edelleen kiertoliuoksen alhainen metallipitoisuus. Talvivaara myös toteutti suunnitellun huoltoseisokin toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa, minkä johdosta metallitehdas oli suljettuna tai toimi merkittävästi rajoitetulla käyttöasteella noin 2,5 viikon ajan. Rikkivetytehtaiden suunniteltu huolto aiheutti lisäksi joitain käyttöasterajoituksia huhtikuun keskivaiheilta alkaen. Suunnitellun huoltoseisokin jälkeisen uudelleenkäynnistyksen jälkeen metallitehtaan syöttövirtaus saavutti 1,650 m 3 /h ennätystason kesäkuussa. Tehtaan toiminta on ollut suhteellisen tasaista koko alkuvuoden 2013, eikä tehtaan toiminnan ennakoida rajoittavan tuotantotasoa jatkossa. Vesitaseeseen liittyvät haasteet vaikuttivat biokasaliuotuksen toimintaan koko alkuvuoden Ylimääräinen vesi ennen kaivostoiminnan keskeytystä syyskuussa kasatuissa kasoissa laimensi edelleen kiertoliuoksen metallipitoisuuksia, vaikutti ilmastuksen tehokkuuteen, hidasti liuotusprosessin reaktioita ja vaikutti haihduntaan. Nikkelipitoisuus metallitehtaalle pumpatussa kiertoliuoksessa laski alimmillaan noin 1,0 g/l tasolle huhtikuussa ja nousi 1,1-1,2 g/l tasolle kesäkuuhun mennessä. Liuotusprosessi alkoi kuitenkin näyttää parantumisen merkkejä kevään ja alkukesän kuluessa. Kasojen lämpötilat nousivat merkittävästi, mikä osoitti lisääntyvää kemiallisen ja biologisen aktiivisuuden tasoa, ja kuivatuista kasanosista saatiin vahvaa näyttöä liuotustulosten merkittävästä parannuksesta. Kaikkien nykyisten kasojen kuivatustoimenpiteet ovat meneillään siten, että kastelu niissä aina väliajoin keskeytetään. Kasoista kuivatuksen aikana poistuvan liuoksen säilyttämiseen vaadittava tila kuitenkin rajoittaa toimenpiteitä, ja kaikkien kasojen kuivatus kestää vielä useita kuukausia. Toiminnan painopisteitä ovat tällä hetkellä myös tehokkaan ilmastuksen varmistaminen ja laadukas prosessinhallinta.

6 6(21) Malmintuotanto aloitettiin onnistuneesti uudelleen toukokuussa, ja se on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Huhti kesäkuussa, tuotannon uudelleenkäynnistyksen jälkeen louhittiin ja murskattiin yhteensä 1,8 miljoonaa tonnia malmia (Q2 : 3,0 milj. tonnia), josta kesäkuun osuus oli 1,2 miljoonaa tonnia. Primäärikasan purku toimi myös suunnitellulla toiminta-asteella kevään aikana suoritettujen prosessimuutosten ja leukamurskainyksikön lisäämisen ansiosta. Metallintuotanto kaivostoiminnan uudelleenkäynnistämisen jälkeen kasatusta malmista muodostuu jatkuvasti tärkeämmäksi loppuvuoden 2013 aikana. Erityistä huomiota kiinnitettiin tehokkaan käynnistymisen varmistamiseen uusissa kasoissa, joista ensimmäisen (primäärikasa nro 4) ennakoidaan valmistuvan syyskuun alussa. Vaikka kasaus on edelleen meneillään, ensivaiheen liuotustulokset kyseisestä kasasta ovat olleet erittäin lupaavia. Kiertoliuoksen lämpötila ylitti kesäkuussa jo 50 C, mikä osoittaa erityisen aktiivisia hapettumisreaktioita kasassa ja ylittää kaikkien aikaisempien kasojen toiminnan vastaavassa vaiheessa. Tuotannon tunnusluvut Q Q2 Q1-Q Q1-Q2 Vuosi Louhinta Malmintuotanto Milj. tonnia 1,8 3,0 1,8 6,1 8,7 Sivukivituotanto Milj. tonnia 0,9 1,1 0,9 2,6 5,3 Malminkäsittely Kasattu malmi Milj. tonnia 1,8 3,0 1,8 6,1 8,7 Biokasaliuotus Malmia liuotuskasalla Milj. tonnia 46,1 41,8 46,1 41,8 44,3 Metallien talteenotto Nikkeli, metallisisältö tonnia Sinkki, metallisisältö tonnia Tehostamis- ja tuottavuusohjelma Talvivaara käynnisti laajan tehostamis- ja tuottavuusohjelman kesäkuussa tilanteessa, jossa nikkelin hintakehitys oli jatkunut heikkona alkuvuoden 2013 ajan. Ohjelman päätavoitteena on kassavirran kääntäminen positiiviseksi mahdollisimman pian nikkelin hinnan kehityksestä riippumatta kasvattamalla kustannustehokkuutta ja tuottavuutta Yhtiön kaikilla toiminta-alueilla. Ohjelman koordinointia varten perustettiin erillinen työryhmä, ja ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä ulkopuolisten konsulttien sekä Talvivaaran kumppanien kanssa. Ohjelma käynnistyi viisi viikkoa kestäneellä intensiivisellä kartoitusvaiheella, joka päättyi heinäkuun alussa. Kartoitusvaiheen aikana tunnistettiin noin 30 toimenpidettä tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi, ja ohjelma etenee nyt täyden mittakaavan toteutusvaiheeseen. Tunnistettuja toimenpiteitä olivat esimerkiksi nykyisten liuotuskasojen liuotustulosten parantaminen, metallien talteenottolaitoksen käyttöasteen ja kemikaalitehokkuuden optimointi, käyttöpääoman hallinta, investointien karsinta, tiettyjen omaisuuserien myynti ja rahoitustoimenpiteet julkistetut yhteistoimintaneuvottelut ja niihin liittyvät mahdolliset organisaatiomuutokset ovat osa tehostamis- ja tuottavuusohjelmaa. Keskeisenä osana tehostamis- ja tuottavuusohjelmaa Talvivaara on myös laajentanut laatujohtamisen järjestelmänsä koko organisaatioon. Prosessi on käynnistetty toteuttamalla kaikilla organisaatiotasoilla säännöllisiä laatujohtamiseen perustuvia kokouksia, joiden tavoitteena on lisätä kustannustietoisuutta ja tehostaa päivittäistä suunnittelua. Lisäksi kannustinjärjestelmiä on tarkistettu, jotta työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitteet ja Talvivaaran tavoitteet ovat keskenään linjassa. Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit Turvallisuus Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja Yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä nolla tapaturmaa -periaatteen pohjalta. Talvivaaran koko henkilöstön turvallisuuskoulutusta on edelleen lisätty.

7 7(21) Toisen vuosineljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys oli 19,5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden laskettuna jatkuvapäivitteisesti 12 kuukaudelta (30.6.: 13,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Ympäristö Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten jatkuva vähentäminen on yksi Talvivaaran toiminnan painopisteistä. Tällä hetkellä keskeistä on vesitaseen hallinta. Kaivosalueella olevan ylimääräisen veden puhdistaminen ja juoksutus jatkui katsauskaudella, mikä alensi vesienhallintaan liittyvää riskitasoa ja mahdollisti malmin louhinnan uudelleenkäynnistämisen sekä muiden toiminnallisten prosessien jatkumisen suunnitelmien mukaisesti. Tammi kesäkuussa 2013 kaivosalueella neutraloitiin ja sieltä juoksutettiin noin kolme miljoonaa kuutiota ylimääräistä vettä. Juoksutetun veden laatu on pysynyt suunnitellulla tasolla. Talvivaara arvioi päästöjen ympäristövaikutusten liittyvän lähinnä vesien sulfaattipitoisuuteen ja luontoon joutuvien metallien määrien odotetaan olevan vähäisiä. Talvivaaran näkemyksen mukaan ylimääräisen veden jatkuva poistaminen kaivosalueelta on välttämätöntä ympäristöön ja kaivoksen toimintaan kohdistuvien riskien edelleen vähentämiseksi sekä turvallisen vesitaseen hallinnan varmistamiseksi. Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto huhtikuun 2013 alussa. Vuoto saatiin tukittua kahdessa päivässä, ja kaikki altaasta vuotanut vesi saatiin varastoitua kaivosalueen turvapatoihin. Talvivaara kehittää toimintaansa jatkuvasti, mutta historialliset ongelmat rikkivetypäästöjen (haju) ja pölyn suhteen on Yhtiön näkemyksen mukaan ratkaistu. Alkuvuonna 2013 lähiseudun asukkaat tekivät vain muutamia yksittäisiä päästöihin liittyviä valituksia. Talvivaara panostaa ympäristöasioita koskevaan ajantasaiseen ja avoimeen viestintään paikallisten yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Seudun asukkaille tarkoitettu suomenkielinen sivusto toimi edelleen tehokkaana välineenä paikallisten asukkaiden kannalta olennaisen ja ajantasaisen tiedon välittämiseen sekä vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa. Lupaprosessit Talvivaaran voimassa olevan ympäristöluvan päivitysprosessi on parhaillaan käynnissä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi Talvivaaralle vesien juoksutusta koskevan ympäristöluvan. Lupapäätöksellä poistettiin Talvivaaran kokonaisvesipäästökiintiö ja muutettiin epäpuhtauksien määrää koskevia rajoituksia. Aikaisemman vesipäästökiintiön sijasta uusi lupapäätös rajoittaa vesien juoksutusta läheisen Kalliojoen virtaaman perusteella. Talvivaara on valittanut virtaamarajoituksesta Vaasan hallinto-oikeuteen, koska Yhtiön näkemyksen mukaan kyseinen lupakohta rajoittaa tarpeettomasti puhdistettujen vesien poistamista alueelta ja näin ollen mahdollisuutta ympäristöriskien pienentämiseen. Ennen ympäristöluvan saamista vesien puhdistaminen ja juoksutus toteutettiin Yhtiön ympäristönsuojelulain mukaan tekemän poikkeusilmoituksen ja Kainuun ELY-keskuksen siitä helmikuussa 2013 antaman päätöksen nojalla. Kesäkuun alusta lähtien vesien juoksuttaminen on jatkunut uuden ympäristöluvan nojalla. Talvivaara ennakoi saavansa AVI:n lupapäätöksen ympäristöluvasta kokonaisuudessaan aikaisintaan syksyllä Yhtiön uraanin talteenottoa koskevan ympäristöluvan käsittely on meneillään AVI:ssa, ja päätös siitä saataneen niin ikään aikaisintaan syksyllä Talvivaara on myös hakenut uraanin talteenottoon liittyvää kemikaalilupaa, ja hakemuksen käsittely on vireillä. Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa Yhtiön nykyisen toiminnan sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran kaivosalueella, ja sitä liukenee muiden tuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (noin paunaa) uraania vuodessa, mikä vastaa noin 410 tonnia ( paunaa) uraanirikastetta (UO 4 ). Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Camecolle. Uraanin talteenottolaitos on käytännössä katsoen valmis ja otetaan käyttöön heti kun loputkin tarvittavat luvat on saatu.

8 8(21) Varsinainen yhtiökokous Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä. Kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavaa: - Osinkoa ei makseta tilivuodelta. - Hallituksen jäsenten palkkiot vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvälle toimikaudelle ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtaja euroa, hallituksen varapuheenjohtaja euroa, hallituksen valiokuntien ja komiteoiden puheenjohtajat euroa ja muut työsuhteiset ja eityösuhteiset hallituksen jäsenet euroa. - Hallituksen jäsenmäärä on yhdeksän. Hallituksen jäseniksi uudelle toimikaudelle valittiin Tapani Järvinen, Pekka Perä, Graham Titcombe, Edward Haslam, Eileen Carr, Stuart Murray, Michael Rawlinson ja Kirsi Sormunen. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Maija-Liisa Friman. - Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan, ja tilintarkastajaksi tilikaudelle 2013 valittiin KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. - Yhtiöön perustetaan osakkeenomistajien nimitystoimikunta, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset yhtiökokoukselle. Samalla hyväksyttiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestys. - Yhtiöjärjestyksen kohtaa 8 muutetaan siten, että se vastaa nimitystoimikunnan perustamisen johdosta hallituksen valiokuntien tehtäviin tehtäviä muutoksia ja Yhtiön nykyisin noudattamia käytäntöjä. Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös yhteistyökumppaneihin, valuuttojen vaihtokursseihin, johtamisja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin, Talvivaara-konsernin tulevaa kannattavuutta koskeviin epävarmuustekijöihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin. Tärkeimmät lyhyen aikavälin riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä epävarmuutta metallien liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista biokasaliuotuksessa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Nikkelin markkinahinta on vaihdellut aiemmin voimakkaasti, ja Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makrotalouden tekijät ja valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta tulee tällä hetkellä nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi altistuminen nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareista, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa Yhdysvaltain dollarin heikentymisen haittavaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla. Ellei Talvivaara pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita, erityisesti nikkeliä, tai jos tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai jos hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkisti ja merkittävästi, yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara pyrkii pienentämään likviditeettiriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan. Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat

9 epäedulliset muutokset hyvissä ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenvakuutusriskien vähentämiseksi. Henkilöstö ja johto Talvivaaran palveluksessa oli yhteensä 673 työntekijää (Q2 : 595) mukaan lukien noin 80 määräaikaista kesäharjoittelijaa. Toisen vuosineljänneksen henkilöstökulut olivat yhteensä 6,8 miljoonaa euroa (Q2 : 5,7 milj. euroa). Tammi kesäkuun henkilöstökulut olivat yhteensä 12,8 miljoonaa euroa (tammi kesäkuu : 12,3 milj. euroa). Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin. Kokonaispalkka koostuu peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat sekä työntekijän henkilökohtaisiin että Yhtiön tuloksiin. Yhtiön pitkän aikavälin kannustinohjelmiin kuuluvat vuosina 2007 ja 2011 käynnistetyt, koko henkilöstöä koskevat osakeoptio-ohjelmat sekä henkilöstörahasto Talvivaaran maksamien tulospalkkioiden hallintaa varten. Lisäksi johdon omistusyhtiö Talvivaara Management Oy on Yhtiön ylimmän johdon ja tiettyjen muiden avaintyöntekijöiden omistuksessa. Toisella vuosineljänneksellä Talvivaara ilmoitti keskeyttävänsä helmikuussa 2013 aloitetut lomautukset käynnistääkseen malmin louhinnan ja malminkäsittelytoiminnot uudelleen toukokuussa Lisätietoa julkistetuista mahdollisista organisaatiomuutoksista löytyy jäljempää kohdasta "Katsauskauden jälkeiset tapahtumat". Talvivaaran viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen palkittiin Viestinnän ammattilaiset ry:n (ProCom) Vuoden viestintäammattilaisena kesäkuussa Nissisen palkitsemisen perusteina painotettiin erityisesti hänen kriisiviestintäänsä vuoden lopulla sattuneen kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä sekä Talvivaaran viestinnän kehittämistä entistä avoimempaan ja proaktiivisempaan suuntaan. Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli yhteensä Kun otetaan huomioon merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan sekä vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmien vaikutukset, Yhtiön koko valtuutettu osakemäärä oli Osakkeiden merkintäaika 2007B-optioilla alkoi ja päättyi B-oikeuksien perusteella ei merkitty tammi kesäkuun 2013 aikana uusia Talvivaaran osakkeita. Merkintäajan umpeuduttua 2007B-optiooikeuksista jäi käyttämättä kappaletta ja ne raukesivat. Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtoja muutettiin huhtikuussa 2013, minkä jälkeen Yhtiön työntekijöillä on yhteensä kappaletta 2007C-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkoi 1.4. ja päättyy Coptio-oikeuksien perusteella ei merkitty tammi kesäkuun 2013 aikana uusia Talvivaaran osakkeita, ja optiooikeuksista on vielä käyttämättä kappaletta. Vuoden 2011 optio-ohjelman ehtoja muutettiin huhtikuussa 2013, minkä jälkeen Yhtiön työntekijöillä on yhteensä kappaletta 2011B-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkaa ja päättyy Boptio-oikeuksista on käyttämättä kappaletta. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön maaliskuussa 2013 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin hyväksyä hallituksen ehdotus koskien hallituksen valtuuttamista päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti. Anti toteutettiin huhtikuussa 2013, ja Talvivaaran osakkeiden kokonaismäärä nousi osakkeeseen. Seuraavat osakkaat omistivat yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Solidium Oy (16,7 %), Pekka Perä (6,5 %) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (6,2 %). 9(21)

10 10(21) Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Suunnitellut organisaatiomuutokset Talvivaara ilmoitti suunnittelevansa muutoksia Yhtiön organisaatioon tukeakseen Yhtiön kustannussäästö- ja tehostamisohjelmaa tilanteessa, jossa nikkelin hintakehitys on jatkunut huonona koko alkuvuoden Yhtiö uskoo, että suunnitellut muutokset lisäävät toimintojen tehokkuutta, vähentävät toimintakuluja ja auttavat luomaan organisaation, joka paremmin vastaa nykyistä markkinatilannetta. Yhtiö arvioi, että suunnitellut muutokset voivat aiheuttaa irtisanomisia ja/tai lomautuksia, jotka kohdistuvat enimmillään 250 työntekijään. Yhtiö on kutsunut henkilöstöryhmien edustajat yt-neuvotteluihin yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla. Neuvotteluiden piirissä ovat konsernin kaikki yhtiöt, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, Talvivaara Sotkamo Oy ja Talvivaara Exploration Oy. Tuotannon myönteinen kehitys jatkuu Talvivaaran louhinta- ja malminkäsittelytoiminnot ylsivät heinäkuussa kaikkien aikojen tuotantoennätykseen, kun uutta malmia murskattiin ja kasattiin 1,6 miljoonaa tonnia. Toukokuun puolivälissä uudelleenkäynnistetyn malmintuotannon jälkeen kasatun malmin osalta ensivaiheen liuotustulokset ylittävät kaikkien aikaisempien kasojen toiminnan vastaavassa vaiheessa. Kiertoliuoksen lämpötila on tällä hetkellä noin 54 C, mikä osoittaa ertyisen aktiivisen toimintatason kasassa. Myös haihdunta on ollut voimakasta kyseisellä lohkolla, mikä on erittäin myönteistä vesitaseen hallinnan kannalta. Vanhempien kasojen kuivatus edistyi ennakoitua hitaammin huhti-kesäkuussa 2013, mutta kuivatustoimenpiteitä nopeutetaan osana liuotustulosten parantamiseen tähtääviä toimia. Metallien talteenottolaitoksen saavuttamat syöttövirtaukset ja laitoksen käytettävyys ovat säilyneet korkeina. Viimeaikainen toiminnan kehitys on Talvivaaran tehostamis- ja tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaista ja tukee Yhtiön kykyä ylläpitää ja parantaa toimintaansa ja taloudellista tulostaan nykyisessä markkinatilanteessa. Talvivaara tavoittelee yhteensä noin 100 miljoonan euron parannusta kassavirtaan seuraavan 12 kuukauden aikana ohjelman onnistuneella toteutuksella. Lyhyen aikavälin näkymät Toiminnalliset näkymät Kuten Talvivaaran julkaisemassa toimintapäivityksessä todettiin, Yhtiö on luopunut koko vuoden 2013 tuotantoennusteestaan noin tonnia nikkeliä. Syynä tuotantoarviosta luopumiseen olivat nykyisten kasojen liuotustuloksiin lyhyellä aikavälillä liittyvät epävarmuudet. Heinä joulukuun 2013 tuotannon ennakoidaan kuitenkin kasvavan merkittävästi tammi kesäkuuhun verrattuna, kun uudet kasat otetaan tuotantoon ja liuotusprosessin toiminnan tehostuminen jatkuu. Markkinanäkymät Nikkelin ja muiden perusmetallien hintaan kohdistui huomattavia paineita koko alkuvuoden Lontoon metallipörssissä nikkelin hinta oli vuoden alussa Yhdysvaltain dollaria tonnilta, ja se laski kesän aikana alle dollariin tonnilta. Nikkelin hintaa painoi maailmantalouden kasvunäkymien epävarmuus, epäsuotuisasti kehittyvä ruostumattoman teräksen käyttöaste ja nikkelivarastojen kasvaminen Lontoon metallipörssin nikkelivarastot saavuttivat kaikkien aikojen ennätystason: tonnia. Talvivaara arvioi nikkelin hinnan kehityksen jatkuvan epävakaana, ja lisäksi suurten nikkelivarastojen ja maailmantalouden epävarmuuden rajoittavan hintojen nousua lyhyellä aikavälillä. Lyhyen aikavälin markkinanäkyvät ovat edelleen haastavat. Suurelle osalle nikkelikaivosteollisuuden toimijoista tämänhetkinen hintataso on huomattavasti alle tuotannon rajakustannusten. Talvivaara katsookin, että nykyinen hintataso on keskipitkällä aikavälillä kestämätön, ja että heikosta hinnasta johtuvat tuotantorajoitukset ja maailmantalouden kehityksen kääntyminen myönteisemmäksi voivat tukea huomattavaa hinnannousua. Talvivaara arvioi nikkelin kysyntä- ja tarjontatekijöiden tukevan nikkelin hinnan myönteistä kehitystä pidemmällä aikavälillä. Tähän vaikuttavat muun muassa koko nikkeliteollisuuden tuotannon kasvavat rajakustannukset sekä sellaisten uusien nikkelihankkeiden puute, jotka voisivat seuraavien muutaman vuoden jälkeen korvata tuotannosta poistuvaa kapasiteettia.

11 11(21) Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus

12 12(21) KONSERNIN TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton tamaton tamaton 4-6/ 4-6/ 1-6/ 1-6/ (kaikki luvut EUR '000) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto/tappio(-) Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) Voitto/tappio(-) ennen veroja Tuloverot Kauden voitto/tappio(-) Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu -0,03-0,06-0,06-0,12 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton tamaton tamaton 4-6/ 4-6/ 1-6/ 1-6/ (kaikki luvut EUR '000) Kauden voitto/tappio(-) Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna Laaja tulos yhteensä Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille

13 13(21) KONSERNIN TASE Tilintarkas- Tilintarkastamaton tettu (kaikki luvut EUR '000) VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Biologiset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Osuudet osakkuusyrityksissä Laskennalliset verosaamiset Muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut saamiset Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lainat Saadut ennakkomaksut Muut velat Varaukset Lyhytaikaiset velat Lainat Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut velat Varaukset Velat yhteensä Velat ja oma pääoma yhteensä

14 14(21) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (kaikki luvut EUR '000) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yht. Osakepääoma Osakeanti Ylikurssirahasto Määräysvallattomien omistajien osuus Om a- pääoma yhteensä Kauden tulos Muut laajan tuloksen erät - Muut laajan tuloksen erät Kauden laaja tulos Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Perpetuaali pääomalaina Osakeanti Johdon kannustinjärjestelmä Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa yht Kauden tulos Muut laajan tuloksen erät - Muut laajan tuloksen erät Kauden laaja tulos Liiketoimet omistajien kanssa Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Perpetuaali pääomalaina Merkintäetuoikeusanti Johdon kannustinjärjestelmä Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yht Liiketoimet omistajien kanssa yht

15 15(21) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton tamaton tamaton 4-6/ 4-6/ 1-6/ 1-6/ (kaikki luvut EUR '000) Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) Oikaisut Verot Poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa Korkotuotot Korkokulut Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-)/lisäys(+) Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja muut rahoitusmenot Korko- ja muut rahoitustuotot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirrat Investointien rahavirrat Osuudet osakkuusyrityksissä Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta Biologisten hyödykkeiden hankinta Aineettomien hyödykkeiden hankinta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Biologisten hyödykkeiden myynti Investointien nettorahavirrat Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä Toteutetut osakeoptiot Lähipiirin nettosijoitus Talvivaaran osakkeisiin Korollisten lainojen nostot Saadut ennakkomaksut Vaihtovelkakirjalainojen takaisinostot Korollisten lainojen takaisinmaksut Rahoituksen nettorahavirrat Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-) Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa

16 16(21) LIITETIEDOT 1. Laatimisperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet ja Keskeneräiset Maa-alueet ja Muut aineelliset (kaikki luvut EUR '000) laitteet omat työt rakennukset hyödykkeet Yht. Bruttokirjanpitoarvo Lisäykset Siirrot Bruttokirjanpitoarvo Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot Kauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Myyntisaamiset (kaikki luvut EUR '000) Nikkeli-kobolttisulfidi Sinkkisulfidi Kuparisulfidi - 8 Myyntisaamiset yht Vaihto-omaisuus (kaikki luvut EUR '000) Raaka-aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Vaihto-omaisuus yht

17 17(21) 5. Lainat ja pääomalainat (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset Pääomalainat Investointi- ja käyttöpääomalaina Vakuudeton joukkovelkakirjalaina erääntyy Luottolimiitti Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Rahoitusleasingvelat Muut lainat Lyhytaikaiset Investointi- ja käyttöpääomalaina Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Rahoitusleasingvelat Lainat yht Ennakkomaksut (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset Ennakkomaksut sinkkituotteesta Ennakkomaksu uraanituotteesta Lyhytaikaiset Ennakkomaksut sinkkituotteesta Muut ennakkomaksut Ennakkomaksut yhteensä

18 18(21) 7. Varaukset Kipsisakkaaltaan vuotovahinko Vesitaseen hallinta Ympäristön kunnostaminen Kaivosmaksu Kulu/tuottokirjaukset tuloslaskelmaan: Varausten lisäys Diskonttauksen purkautuminen Käytetty kauden aikana Varausten pitkä- ja lyhytaikaiset osuudet ovat seuraavat: Pitkäaikainen Kipsisakka-altaan vuoto Ympäristön kunnostaminen Kaivosmaksu Lyhytaikainen Kipsisakka-altaan vuoto Vesitaseen hallinta Yht Yht. 8. Muutokset osakkeiden lukumäärässä Osakkeiden lukumäärä Merkintäetuoikeusanti Ehdolliset velat ja sitoumukset (kaikki luvut EUR '000) Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat: Yhden vuoden kuluessa Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa Yli 5 vuoden kuluttua Investointisitoumukset Konsernilla oli investointisitoumuksia yhteensä EUR 9,6 miljoonaa (31.12.: EUR 15,1 miljoonaa), jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.

19 19(21) Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Konsernin tunnusluvut Liikevaihto EUR ' Liikevoitto (tappio) EUR ' Liikevoitto/-tappioprosentti -183,3 % -32,5 % -107,9 % -30,8 % -58,5 % Voitto (tappio) ennen veroja EUR ' Kauden voitto (tappio) EUR ' Oman pääoman tuotto -6,6 % -4,5 % -12,7 % -9,2 % -33,0 % Omavaraisuusaste 37,0 % 28,9 % 37,0 % 28,9 % 24,3 % Korolliset nettovelat EUR ' Velkaantumisaste 81,2 % 125,8 % 81,2 % 125,8 % 183,8 % Sijoitetun pääoman tuotto -1,5 % -0,5 % -2,8 % -1,2 % -6,7 % Investoinnit EUR ' Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet EUR ' Lainat EUR ' Rahavarat EUR '

20 Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos EUR -0,03-0,06-0,06-0,12-0,38 Oma pääoma/osake 1 EUR 0,90 1,40 0,90 1,40 1,11 Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä Keskikurssi 2 EUR 0,17 2,21 0,27 2,99 2,50 GBP 0,15 1,82 0,23 2,46 2,02 Alin kurssi 2 EUR 0,14 1,57 0,14 1,57 1,03 GBP 0,12 1,29 0,12 1,29 0,83 Ylin kurssi 2 EUR 0,21 2,95 1,33 4,37 4,43 GBP 0,18 2,43 1,14 3,59 3,59 Kurssi kauden lopussa 3 EUR 0,15 2,13 0,15 2,13 1,25 GBP 0,13 1,72 0,13 1,72 1,02 Muutos kauden aikana -39,8 % -28,8 % -87,8 % -14,3 % -48,8 % Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg. neg. Osakekannan markkinaarvo kauden lopussa 4 Osakkeiden vaihdon kehitys EUR ' GBP ' osaketta Osakkeiden vaihto Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 12,4 % 11,3 % 16,9 % 25,6 % 38,7 % Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä Keskikurssi EUR 0,17 2,13 0,25 2,99 2,31 Alin kurssi EUR 0,14 1,57 0,14 1,57 1,08 Ylin kurssi EUR 0,22 2,92 1,39 4,35 4,35 Kurssi kauden lopussa EUR 0,14 2,12 0,14 2,12 1,24 Muutos kauden aikana -37,0 % -27,1 % -88,5 % -14,9 % -50,2 % Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg. neg. Osakekannan markkinaarvo kauden lopussa EUR ' Osakkeiden vaihdon kehitys 1000 osaketta Osakkeiden vaihto Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 56,1 % 17,8 % 68,0 % 44,2 % 78,5 % Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ) Osakeantirahastoon kirjatut varat eivät ole mukana laskennassa. 2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista. 3) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia. 4) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia. 20(21)