GREEN IT. Ympäristövastuu on viisasta bisnestä. 10_Yhteinen näkemys siivittää Nokian Renkaiden kasvua. 35_IBM Lotus Sametime säästää kokousmatkakuluja

Transkriptio

1 GREEN IT Ympäristövastuu on viisasta bisnestä. 10_Yhteinen näkemys siivittää Nokian Renkaiden kasvua 35_IBM Lotus Sametime säästää kokousmatkakuluja 30_Case Tamro Keskittämällä virettä liiketoimintaan 26_IBM CFO Study Ennakointi taklaa riskit IBM:n kumppani- ja asiakasjulkaisu

2 TALKING USES ENERGY. DOING CREATES IT. IBM is working with companies like CenterPoint Energy to develop intelligent utility networks automated, responsive power delivery systems that can help provide greater service reliability, reduce outages, and promote energy efficiency. Start rethinking the way you do business at ibm.com/do/energy/ STOP TALKING START DOING IBM, the IBM logo and ibm.com are registered trademarks or trademarks of International Business Machines Corporation in the United States and/or other countries. Other company, product and service names may be trademarks or service marks of others IBM Corporation. All rights reserved.

3 Yritysten ylimmän johdon on otettava ohjat käsiinsä ja näytettävä suunta ympäristöasioissa. Johan Sandell, Suomen IBM:n toimitusjohtaja _PÄÄKIRJOITUS Ympäristövastuu merkitsee hyvän tekemisen lisäksi hyvää myös liiketoiminnalle. Energiansäästön vaikutukset näkyvät tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Ympäristö- ja energialakeja ennakoivat valinnat luovat kilpailuetua, kun toimintatapoja muutetaan ennen kuin on pakko. Lisäksi yhä useampi kumppani, asiakas ja sidosryhmä edellyttää yritykseltä vastuullista ja ympäristöarvot huomioivaa toimintaa. Myös parhaiden osaajien rekrytoinnissa vastuullisesti toimiva yritys on askeleen edellä kilpailijoitaan. Energian ja ympäristön säästäminen on nähtävä kokonaisuutena, johon kuuluvat yrityksen asiakkaat ja tuotteet, tuotantoketju, henkilöstö ja kiinteistöt ei vain tietojärjestelmät. Voidaan esittää konkreettisia kysymyksiä, joihin yrityksen johdon tulisi vastata: Onko yritykselläsi olemassa edellä mainitut osa-alueet kattava strategia ympäristön säästämiseksi? Onko strategia liitetty yrityksen liiketoimintastrategiaan? Onko olemassa konkreettinen toimintasuunnitelma, jolla stratagiat muutetaan sanoista teoiksi? Päätoimittaja_Pia Posio Toimitusneuvosto_Tarja Kilpinen _Unna Reitamo_Petra Snellman _Jaana Wagner Julkaisija_ Oy International Business Machines Ab, PL 265, Helsinki, ibm.com/fi/ Julkaisukumppanit Cisco Systems Finland Oy Novell Finland Oy Toimitus_Kynämies Oy, Osoiterekisteri_Oy International Business Machines Ab:n asiakasrekisteri Paino_Frenckellin Kirjapaino, Espoo Ota yhteyttä, jos haluat keskustella tästä tärkeästä asiasta enemmän: IBM on vuodesta 1990 vähentänyt hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia. Konsolidoimme lähes palvelintamme, minkä tuloksena säästämme satojen miljoonien dollareiden lisäksi 80 prosenttia energiaa ja 85 prosenttia lattiapinta-alaa. Big Greenprojektissa investoimme vuosittain miljardi dollaria vihreän teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä omassa että asiakkaidemme toiminnassa. Lisäksi kehitämme jatkuvasti uusia tapoja kierrättää. Saamme nykyisin esimerkiksi entistä energiatehokkaammin kierrätettyä piikiekot aurinkokennojen rakennusmateriaaliksi. Menetelmät, toimintatavat ja teknologia ovat olemassa. Merkittäviä tuloksia eri osa-alueilla on saavutettavissa jo tänään. Esimerkiksi virtualisoinnin avulla voidaan saavuttaa jopa 70 prosenttia kustannussäästöjä. On siis aika toimia. Eikä vain pienin askelin, vaan ajattelu- ja toimintatapojen muutoksena. Ympäristön edun huomioiva toimintamalli on arvovalinnan lisäksi myös tietoinen valinta paremman ja kestävämmän liiketoiminnan puolesta. 3

4 IBM GLOBAL BUSINESS SERVICES SISÄLTÖ IBM investoi miljardi dollaria vuodessa vihreän teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen omassa ja asiakkaiden toiminnassa. SIVU26 SIVU6 Hyvin hoidettu riskienhallinta kasvattaa kilpailukykyä ja siivittää menestystä. Balancing Risk and Performance with an Integrated Finance Organization The Global CFO Study 2008 Ajanvarauksen puheentunnistus parantaa Diacorin asiakaspalvelua ja lisää kilpailukykyä. In cooperation with The Wharton School and Economist Intelligence Unit 4 SIVU10 SIVU30 Joustavuus, hallittavuus, tietoturva sekä järjestelmän ketteryys nousevat muutosprosesseissa päällimmäisiksi tavoitteiksi Suomen Tamron tietohallinnossa. Nokian Renkaiden tietohallintojohtaja Raimo Mansikkaoja näkee it-hankkeiden suurimmat haasteet ylläpidon ja kehittämisprojektien tasapainossa. 3_ Pääkirjoitus 6_ Diacorilta saa lääkäriajan ilman jonotusta 10_ It tukee Nokian Renkaiden muutosta 17_ Vauhtia vuoropuheluun 21_ Sähkölasku -50% 23_ Ruotsalainen ruuhkaratkaisu 26_ IBM CFO Study: Ennakointi taklaa riskit 30_ Parhaat voimat bisnekseen 35_ Hot Spots

5 SIVU23 Tukholman ruuhkamaksujärjestelmä helpottaa liikennettä ja vähentää hiukkaspäästöjä. IBM:n paikallisesti kehittämä ratkaisu on herättänyt kiinnostusta myös maailmalla. 5

6 6

7 Ilman jonotusta. Diacor terveyspalvelut Oy parantaa asiakaspalveluaan ensimmäisenä Suomessa puheentunnistukseen perustuvalla ajanvarauksella. Asiakkaat voivat varata lääkärin ja sairaanhoitajan aikoja ilman jonottamista juuri silloin kun se heille parhaiten sopii. _TEKSTI JORMA T. MATTILA _KUVAT VEER, KARI HAUTALA Pääkaupunkiseudun suurin yksityinen terveyspalveluyritys Diacor hakee puheentunnistusavusteisella ajanvarauspalvelulla ratkaisua kahteen yleiseen lääkäriasemien ajanvarausta koskevaan ongelmaan. Ensinnäkin tiettyinä ajankohtina, tyypillisesti maanantaiaamuisin, puheluita tulee ruuhkaksi asti. Me saamme maanantaisin jopa ajanvarauspuhelua, ja puheluihin on meillä silloin vastaamassa noin parikymmentä ihmistä, markkinointijohtaja Esko Heikkinen kertoo. Toisaalta myöhään illalla, öisin, aikaisin aamulla ja pyhäpäivinä soittoja tulee niin vähän, että yhdenkin ihmisen resursointi siihen on kyseenalaista, ja jotain palvelua täytyisi kuitenkin olla, hän jatkaa. > 7

8 Ajanvaraus vaikka yöllä. IBM:n yhdessä Suomen Puheentunnistus Oy:n kanssa toteuttama puheen tunnistava ajanvarausautomaatti on tuonut apua molempiin ongelmiin sen jälkeen, kun Diacor otti ratkaisun käyttöönsä elokuun lopulla. Ajanvarauksen ruuhkautuessa tietokoneohjattu palvelu tarjoaa muutoin jonottamaan joutuvalle asiakkaalle mahdollisuutta tehdä ajanvaraus puheentunnistusjärjestelmän kautta. Jos tämä vaihtoehto asiakkaalle käy, hän pääsee varaamaan ajan heti. Vastaavasti palvelun kautta voi tehdä varauksia myös niinä aikoina, kun ajanvarauksessa ei ole henkilökuntaa vastaamassa puheluihin. Meiltä voi varata puhelimitse ajan silloin kun se asiakkaalle sattuu parhaiten sopii, Heikkinen toteaa. 8 Puheentunnistus tehostaa palvelua _Asiakas voi varata tai perua ajan puhelimitse jonottamatta juuri silloin kun se hänelle parhaiten sopii _Ajanvaraus on mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden _Tarjoaa vaihtoehdon niille asiakkaille, jotka eivät voi tai halua käyttää nettiajanvarausta _Parempi asiakaspalvelu auttaa Diacoria erottumaan kilpailijoista _Tuo lisää joustavuutta henkilöstöresurssien käytön suunnitteluun. Hyvä vastaanotto asiakkaiden parissa. Internetin kautta Diacorilta on voinut varata ajan jo vuosikausia. Kaikilla asiakkailla ei kuitenkaan ole nettiyhteyttä, eivätkä kaikki halua asioida netin kautta. Pitää muistaa ihmisten erilaisuus. On ihmisiä, jotka eivät missään tapauksessa suostu käyttämään puheentunnistuspalvelua, mutta on myös ihmisiä, jotka kokevat, että se vasta hyvää asiakaspalvelua onkin, Heikkinen sanoo. On myös tilanteita, joissa netin käyttö ei ole mahdollista, kuten ajomatkalla töistä kotiin. Myös ajanvaraus puhelimitse työpaikalta voi olla hankalaa, jos asiakas ei halua muiden kuulevan asioistaan. Kotiin palattua Diacorin ajanvaraus saattaa olla jo kiinni, mutta puheentunnistuspalvelu toimii 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Diacorilla on oltu Heikkisen mukaan positiivisen yllättyneitä puheentunnistuspalvelun saamasta vastaanotosta. Asiakkailta saatu palaute on ollut harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta myönteistä. Ennustamme, että palvelun käyttö lähtee kasvamaan nopeasti. On vaikea nähdä, miksi se ei käyttäytyisi samoin kuin nettiajanvaraus, jolle kävi juuri niin. Parempaa palvelua ja lisää joustavuutta. Puheentunnistuspalvelulla ei ole Heikkisen mukaan tarkoitus korvata ajanvaraushenkilöstöä, vaan tarjota asiakkaille vaihtoehtoinen tapa varata aikoja. Aina on ihmisiä, jotka haluavat keskustella ja joilla on oikeita tarpeitakin keskustella ajanvaraukseensa liittyvistä asioista. Aina ei esimerkiksi ole selvää, minkä alan lääkärille aikaa tarvitaan, hän sanoo.

9 Kun puheen tunnistaminen on jo muualla ratkaistu, itse palvelussa ei Esko Heikkisen mielestä ole sen jälkeen mitään ihmeellistä. Suomen kielen haasteet ratkaistu Suomen kielessä suurin haaste puheentunnistuspalveluille on siinä, että kieltämme puhutaan hyvin eri tavoin eri puolilla maata. Suomen Puheentunnistus Oy on ratkaissut tämän haasteen keräämällä poikkeuksellisen paljon suomalaisten ääninäytteitä. Niiden ansiosta myös Diacorin ajanvarauspalvelu tunnistaa erittäin kattavasti eri puhetyylejä. Taivutusmuotojen vuoksi suomen kielessä on myös huomattavan paljon eri sanoja. Lisäksi ihmiset voivat vastata tietokoneen esittämiin kysymyksiin monilla eri tavoilla. Nämä haasteet ratkaistaan tarkalla dialogisuunnittelulla, joka ohjaa koneen ja ihmisen vuoropuhelua. Jotta keskustelu olisi sujuvaa ja luontevaa, kone puhuu Diacorin ajanvarauspalvelussa aidolla ihmisäänellä käyttäen ääninäyttelijän ennalta nauhoittamia äänitiedostoja eli prompteja. Terveysalan kilpailussa voi Heikkisen mukaan erottua ennen kaikkea asiakaspalvelulla. Ajanvarauksen helpottaminen puheentunnistuksen avulla on Diacorille nimenomaan yksi tapa parantaa asiakaspalvelua. Se on ollut meille ainoa ja samalla riittävä kriteeri lähteä tähän hankkeeseen. Asiakaspalvelun parantamisen ohella ratkaisu lisää myös joustavuutta henkilöstöresurssien käytössä, sillä tähän asti ajanvarauksessa on käytetty ruuhka-apuna muissa tehtävissä toimivia henkilöitä. Kun saamme koneen hoitamaan osan ruuhkasta, reservihenkilöstö pääsee ehkä keskittymään omaan päätoimeensa. Löydämme kyllä monenlaisia käyttötarkoituksia. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Sovelluskohteita löytyy rajattomasti. Puheentunnistuspalvelun tekninen ylläpito ei työllistä lainkaan Diacorin omaa henkilöstöä, sillä ratkaisu pyörii IBM:n puhepalvelukeskuksessa, joka vastaa täysin sen ylläpidosta. Ylläpitolasku jää meidän hoidettavaksi, mutta muuten ratkaisu ei meitä rasita. Nettiajanvarauksen yhteydessä palveluprosessi oli Diacorissa jo mietitty, joten se oli helppo siirtää puheentunnistuspalveluun. Molemmat ratkaisut kirjaavat varaukset samaan olemassa olevaan ajanvarausjärjestelmään, jota ajanvaraushenkilöstökin käyttää. Jos terveyspalvelualan erityisen tiukat tietosuojavaatimukset kyetään täyttämään, puheentunnistukselle voidaan Heikkisen mukaan löytää alalla helposti lukuisia muitakin sovelluskohteita kuin ajanvaraus. Sen avulla voisi esimerkiksi kysyä laboratoriotuloksia, varata tutkimusaikoja tai vaihtaa osoitetietoja asiakasrekisteriin, hän uskoo. Puheentunnistusteknologiassa kehitetään parhaillaan muun muassa puhujan luotettavaa tunnistusta puheäänen perusteella. Kun tällaiset asiat on ratkaistu, me löydämme kyllä monenlaisia käyttötarkoituksia. Mahdollisuudet ovat rajattomat. 9

10 Kansainvälistyminen, logistiikan haasteet, sesongit ja yhä nopeammin uusiutuvat mallistot ovat bisneshaasteita. It tukee muutosta Raimo Mansikkaoja kirittää Nokian Renkaita kiihdytyskaistalla. _TEKSTI HEIKKI NENONEN _KUVAT SAMPO KORHONEN, NOKIA RENKAAT Nokian Renkaat on laajentunut vauhdilla. Yrityksellä on tehdas Venäjällä Vsevolozhskissa, ja lokakuussa se ilmoitti perustavansa tehtaan myös Kazakstaniin. Perustettava tehdas on yhteisyritys kazakstanilaisen monialayhtiö Ordabasy Corporation JSC:n kanssa. Nokian Renkailla on myös oma, kansainvälistyvä Vianor-jälleenmyyntiketju. Ketjuun kuulu myyntipisteitä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Renkaiden kauppa on sesonkimyyntiä, ja sesongit ovat keväällä ja syksyllä. Tuotteet on valmistettava ajoissa, sillä kun rengashalleista kuuluu paineilma-avainten pärinä, on valmistajan enää myöhäistä reagoida kuluvan sesongin kauppaan. > 10

11 11

12 12 Tietotekniikka on tämän kaiken toiminnan keskiössä. Tietotekniikan rooli on myös muuttumassa. Muutoksesta kertoo esimerkiksi Nokian Renkaiden tietohallinnosta vastaavan Raimo Mansikkaojan käyntikortissa olevat tittelit. Kortissa lukee johtaja, yrityskehitys ja ict. Suurimmat haasteet ovat ylläpidon ja kehittämisprojektien tasapainossa. Sosiaalinen ulottuvuus tärkeää. Mansikkaoja kertoo, että hänen työnsä suurimpia haasteita ovat tietotekniikan sosiaalisen ulottuvuuden ymmärtäminen ja sosiaalisten asioiden hallinta. Mitä tapahtuu, kun kehityshankkeissa päästään sille tasolle, että aletaan puhua teknisistä työkaluista? Aletaan puhua esimerkiksi niistä järjestelmistä, joilla muutosta edesautetaan? Silloin ihmiset istahtavat alas, sulkevat silmänsä ja ajattelevat, että tietojärjestelmä jollain tavalla toisi muutoksen itsestään. Tämä on haaste, Mansikkaoja kuvaa. It-ihmiset nähdään usein vain teknologiaosaajina, tiukassa roolissa, jota ei ole lupa ylittää. It-ratkaisu on kuitenkin vasta alku ja mahdollistaja, jota hyödyntämällä päästään haluttuun muutokseen. Tämän huomioimista Mansikkaoja peräänkuuluttaa koko hankkeen läpiviennissä. Helposti ajatellaan, että kun se tekninen ratkaisu tulee, niin se on sitten siinä ja kaikki on hoidettu, hän kiteyttää. Haasteellinen tasapaino. Projektitoiminta tuo tietohallinnon työnkuvaan vielä lisämausteita. Mansikkaoja näkee suurimmat haasteet ylläpidon ja kehittämisprojektien tasapainossa, sillä operatiivinen työ kuormittaa usein jo lähes sata prosenttisesti, ja samat henkilöt osallistuvat sitten tiukasti aikataulutettuun projektiin. Täältä ne haasteet löytyvät, eivät tekniikasta, joka kyllä hoituu. Kaikki edellä kuvattu merkitsee sitä, että tietohallinto on todellakin yrityksen toiminnan keskiössä. Mansikkaojan mukaan kyseessä on tasapainoilu, jossa toisaalla on liiketoimintajohto, joka hakee primäärisesti bisnestavoitteita ja toisaalla ne organisaatiot, joiden toimintaa muutetaan. Mukaan on otettava sekä resurssit että nykyään myös kumppaneiden resurssit.

13 Kun tästä rakennetaan projekti, kyllä se tietohallinto on keskiössä, josta niitä vastauksia halutaan. Uskallan väittää, että monesti ympäristö jää jopa vapaamatkustajan rooliin, eikä nähdä, että kaikilta osapuolilta vaaditaan proaktiivisuutta ja vastuunkantamista. Ongelmana on, että it-hankkeet nähdään usein pelkkänä tekniikkana, laitteina ja sovelluksina. Laitteiden ja tekniikan tulee toki olla kunnossa, mutta todelliset haasteet ovat toisaalla, nimittäin muutoksen läpiviennissä ja toimintatapojen kehittämisessä. Sosiaalinen ulottuvuus on suurin haaste. Erityisesti siitä syystä, että eri suunnilta tulevat odotukset ovat usein ristiriitaisia, Mansikkaoja toteaa. Tietohallinnolta kokonaisnäkemys. Mansikkaojan mielestä tietohallinto voi tuoda organisaatioon kokonaisnäkemystä, koska tietohallinto on mukana lähes kaikkialla yrityksessä. Tietohallinnon on pakko olla mukana kaikessa, ja heillä on prosessien yli menevää kokonaisnäkemystä. Tämä näkyy erityisesti operatiivisen toiminnan kokonaisnäkemyksenä. Tässä roolissa it:n toimiminen muutoksen ohjaajana onnistuu hyvin luontevasti. Totta kai myös yksiköt vastaavat omasta alueestaan. Yksikössä pitää olla prosessia hoitava vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön pitää haastaa, ymmärtää ja osata käyttää niitä palveluja, joita tietohallinto heille tarjoaa. Parhaimmillaan tällaiset henkilöt ovatkin omissa yksiköissään kellokkaita, joiden avulla muutos ja uudet toimintatavat jalkautetaan organisaatioon. Matriisi ja aikataulut. Nykyiset matriisiorganisaatiot vaativat projekteissa myös omanlaistansa johtamista. Mansikkaojan mukaan heidän organisaationsa on matriisiorganisaatio, mikä johtaa jatkuvaan debattiin. Miten sitten matriisiorganisaatioiden keskusteleva kulttuuri lyö kättä projektityön kanssa, kun projekteissa on tiukat tavoitteet, resurssit ja aikataulut? Miten saada linja- ja matriisiorganisaation tekemisen vahvuudet mukaan, siten että ne eivät lyö toisiaan korville, hän kysyy. Mansikkaojan mukaan sellaiset yritykset, joiden bisnes on projektien tekeminen, menestyvät kisassa parhaiten. > Parasta teknologiaa Nykyisessä it-ympäristössä eri valmistajien ohjelmistot ja laitteet toimivat sulassa sovussa. Teknologiavalinnoilla etsitään yrityksen kuhinkin toimintoon parhaiten sopiva ratkaisu. Myös Nokian Renkailla sovelluksia ja yhteistyökumppaneita on kymmenittäin. IBM:n rooli yhteistyökumppanina kasvaa nopeasti. Mainitsemisen arvoisia sovelluksia on kappaletta ja pienempiä on satoja, Raimo Mansikkaoja laskee. Laaja ja monipuolinen sovellusvalikoima edellyttää alustateknologialta skaalautuvuutta ja vikasietoisuutta. Nokian Renkaat valitsi laajenevan liiketoimintansa bisneskriittisten sovellustensa alustaksi IBM pseries -teknologian. Toiminnan jatkuvuuden ja käytettävyyden turvaaminen sekä joustavuus kapasiteetin käytössä olivat tekijöitä, joiden vuoksi IBM valittiin kumppaniksi myös käyttöpalveluissa. IBM on Oracle-hankkeen myötä tullut bisneskriittisten palvelimien hoitajaksi. Uutta maailmaa klusteroituja ja vikasietoisia ratkaisuja rakennamme nyt IBM:n päälle, Mansikkaoja kertoo. Palvelimia ei laiteta yhteen paikkaan, vaan Nokialla sijaitsevalla tontilla on kolme konesalia. Kumppanuuden myötä tuotantopalvelimia sijoitetaan myös IBM:n tiloihin. Tämä on merkittävä kehitysaskel, sillä sen myötä Nokian Renkaat saavat 24 tuntia miehitettyä valvontaa. Aiemmin valvonta on toiminut siten, että lähellä asuvat ihmiset ovat tulleet hätiin, jos kännykkä hälyttää. Nyt palvelutoimittaja on tukemassa laajenevan liiketoiminnan joustavaa kasvua. 13

14 Meillä Venäjän projekti on ollut todellinen Tuhkimo-tarina. Se oli green field -investointi, jossa peruskivi muurattiin vuonna 2004, ensimmäinen rengas tuli kesäkuun alussa 2005 ja nyt tehtaalla valmistuu rengasta päivässä. Ja sitten sanotaan, että Venäjän hankkeet olisivat vaikeita. 14 Vuoden tulos parissa viikossa. Mansikkaoja korostaa, että logistiikka on heidän menestyksensä keskeinen tekijä. Esimerkiksi hän nostaa Nokian kaupungin alueella olevat kolme tuotantoyksikköä: henkilöautojen renkaat, raskaat renkaat ja kuorma-autorenkaat. Yksistään henkilöautorenkaita tämä tehdas syytää markkinoille kappaletta vuorokaudessa eli vähän alle tuhat tunnissa. Renkaat pitää kuljettaa viiden kilometrin päähän logistiikkakeskukseen, jossa ne hyllytetään. Hallilla on pituutta noin 600 metriä, pinta-alaa noin kuusi hehtaaria, ja sinne mahtuu yli miljoona rengasta. Kaiken pitää tietysti toimia saumattomasti, vaikka vuodessa on pari selvää sesonkia. Ei riitä että tuotanto käy tasaisesti, sillä kevät- ja syyssesongin aikana pitää olla joustoa. Esimerkiksi lähetysmäärät vaihtelevat siten että ne voivat olla joko tai jopa rengasta päivässä. Meillä tulos tehdään muutamassa viikossa, ja luonnollisesti tietojärjestelmien pitää myös toimia sen mukaan. Tietohallinnon on pakko olla mukana kaikessa, ja heillä on prosessien yli menevää kokonaisnäkemystä. Omat vaatimuksensa logistiikan tietojärjestelmälle luo malliston kiertonopeuden kiihtyminen. Ennen uusia tuotesukupolvia tuli kolmen vuoden välein, mutta nyt kehitetään joka vuosi uusi talvija kesärengas. Tämän lisäksi esimerkiksi Hakkapeliitta vitosesta tehtiin ensi vaiheessa 58 kokoa. Verkoston oltava kunnossa. Mansikkaoja kertoo, että Nokia Renkaiden ykköshaasteena onkin yrityksen kaikki toiminnot kattava kansainvälinen verkosto, johon kuuluvat muun muassa maayhtiöt, asiakkaat ja koko toimitusketju. Verkoston monimutkaisuus sekä palvelutason ja läpinäkyvyyden säilyttäminen vaativat jatkuvia onnistumisia. Kaikki muu on sen päällä. Ongelmana on, että kyse ei ole ainoastaan informaatiosta, vaan myös materiasta. Siitä, että rengas on siellä, missä sen on luvattu olevan ja juuri silloin kun sen on luvattu olevan. Kun haastattelua tehtiin, Nokian tehtailla oli kovin vauhti päällä. Vauhdilla ja sen hallinnalla taataan, että renkaita oli riittävästi oikeissa paikoissa, kun talvirenkaiden vaihtoruljanssi jälleen pyörähtää käyntiin. >

15 Kierrätykseen ja polttoaineeksi Rengasalalla ympäristökysymyksiin on kiinnitetty huomiota jo parin vuosikymmenen ajan. Alalla puhuttaa sekä energiansäästö että käytettyjen renkaiden ongelmat. Olen mukana European Tyre & Rubber Manufacturers Associationissa. Siellä puhutaan vierintävastuksesta, ja sitä kautta energian kulutuksesta ja päästöistä, samoin kiinnitetään huomiota rengasmeluun. Renkaiden kierrätys etenee. Euroopassa asiassa on jo edistytty, ja nyt käytäntöä viedään muun muassa Venäjälle. Konkreettinen esimerkki järjestön saavutuksista on kierrätykseen päätyneiden renkaiden määrän kasvu viidestä prosentista 34 prosenttiin vuosina Vastaavana ajanjaksona renkaiden käyttö polttoaineena nehän ovat hiiltä vähärikkisempää on yli kaksinkertaistunut yli 30 prosenttiin käytettyjen renkaiden kokonaismäärästä. Renkaan varassa maailma yhä pyörii. Aikaa kuluu, ennenkuin auto osaa levitoida. Jetson-televisiosarjassahan levitointi jo näkyi 60-luvulla, mutta sen käytännön toteutuminen on sujunut hitaasti. Vielä kysymys: uskaltaako täältä ajaa ulos kun alla on Bridgestonet? Kyllä vain, mutta totuus on, että katson kyllä autoista ensin, minkä merkkiset renkaat niissä on, ja vasta sitten auton merkin, Mansikkaoja nauraa. 15

16 Meillä tulos tehdään muutamassa viikossa. Luonnollisesti tietojärjestelmien pitää myös toimia sen mukaan. 16 Juuret Nokialla. Nokian Renkaat on kasvanut nokialaisena yrityksenä kiinni alueen maaperään. Tämä näkyy siinä, että tietotekniikkatoimittajien joukossa on kotimaisia nimiä, kuten Maestroyhtiöt Savonlinnasta, joka toimittaa Vianori toiminnanohjauksen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Toinen on tamperelainen Solita, joka on merkittävä palveluntarjoaja BI-ratkaisuissa. Kolmas on Elisa. Pirkanmaalla paikallisuudella on ollut merkitystä, mutta jossain kasvun vaiheessa palveluntarjoajan maantieteellinen peitto on tärkeää. Kun yritys kasvaa, se kohtaa maailman, jossa tarvitaan uutta osaamista. Kyseessä on tietohallinnon ja koko yritysjohdon haaste. Suomessa iso yritys on maailmalla usein pieni. Globaalin ja paikallisen toimijan vuorovaikutuksesta ja kuuntelemisesta syntyvä yhteistyö onkin tärkeää. Näin voidaan löytää parhaat mahdolliset ratkaisut ongelmiin. Kun kasvu on nopeaa, haasteena on muun muassa se, miten samanaikaisesti voidaan konsolidoida sisäiset järjestelmät ja pystytään integroimaan uudet, ostettavat yritykset olemassa olevaan kokonaisuuteen, siten että kun tehdään akvisitio, järjestelmät integroidaan kokonaisuuteen heti järkevällä tavalla. Matkapuhelinjätti Nokiasta on sanottu, että sen merkittävin vahvuus on suomalainen ja pohjoismainen kulttuuri sekä avoin toimintatapa. Sen avulla Nokia on pysynyt ketteränä, vaikka onkin suuri. Entä miten on asia Nokian Renkailla? Meidänkin tekemistämme kuvaa avoimuus, osallistaminen ja konsensuksen haku. Kun kilpailu on kovaa, pienuudesta ei ole pelkästään haittaa, sillä ketterällä on tilaa kasvaa. Vaikka olemme pieniä, olemme myös maailman kannattavin renkaiden valmistaja, Mansikkaoja kehaisee.

17 _TEKSTI MARIANNA SALIN _KUVAT SUVI LAINE Vauhtia vuoropuheluun Uudet viestintäratkaisut tehostavat organisaation toimintaa ja säästävät luonnonvaroja. Verkkoneuvotteluilla vältetään monta turhaa matkaa. Pikaviestillä saadaan välitön yhteys vastaanottajaan. Alla asiakkaan kysymys. Vastaisiko joku teistä pikaisesti? Pyyntö kolahtaa kolmeen sähköpostiin, koska kukaan asiantuntijoista ei vastaa puhelimeen. Kun viesti tavoittaa heidät, se ei ehkä olekaan enää kiireinen. Pikaviestinä kysymys menee perille heti. Kun viesti rävähtää näytölle, vastaus tulee välittömästi siltä asiantuntijalta, joka on kirjautunut verkkoon. Pikaviestillä voi myös kysäistä poissaolevan kantaa kesken kokouksen. Ja pian muitakin läsnäolijoita alkaa kiinnostaa. Virta vie mukanaan, ja myös valistus auttaa. Sen sijaan mahtikäskyillä ei uusia toimintatapoja viedä eteenpäin, kuvailee YIT:n tietohallintojohtaja Reino Myllymäki. Yhtiössä on otettu hiljattain käyttöön IBM Lotus Sametime. Ratkaisu on levinnyt jo pienestä projektitiimistä it-porukkaan. Seuraavaksi sitä tarjotaan koko henkilöstölle. On hyvä, että jokainen näkee itse hyödyt ja tekee päätöksensä. Pikaviestinnän lisäksi Sametime tarjoaa välineet verkkoneuvotteluun. Juuri siitä YIT lähti liikkeelle. Etäneuvottelu nousi muutama vuosi sitten puheenaiheeksi, kun kokousmatkailu lisääntyi huimasti. Yhtiö toimii nyt kahdeksassa maassa noin 500 pysyvässä toimipisteessä. Ensin YIT:ssä innostuttiin videoneuvotteluista. Mutta eiväthän tutut ihmiset tarvinneet toistensa kuvaa. Sen sijaan silloin, kun työstetään yhteistä dokumenttia, on hyvä nähdä tuo dokumentti. Siinä Sametime on kova juttu, Reino Myllymäki sanoo. Ohjelman avulla kokouksen osallistuja voi jakaa näytöllään olevat näkymät muiden kanssa. Myös puhelut voi soittaa VoIP-puheluina sovelluksen kautta. Myllymäki kuitenkin korostaa, että täyskäännöstä vanhoista tavoista ei välttämättä tarvita. Sulavaa alkua pohjusti YIT:ssä IBM Lotus Notes, jonka sähköpostia ja kalenteria on käytetty yhtiössä jo yli kymmenen vuotta. Näin kynnys Sametimen käyttöönottoon jäi matalaksi ja koulutustarve pieneksi. Tutussa ympäristössä järjestelmästä saadaan myös nopeasti irti enemmän kuin pelkät perusominaisuudet. Ohjelma ei vaadi alustakseen IBM-alustaa vaan toimii myös itsenäisenä tai integroituna muihin ympäristöihin. IBM Lotus Sametime jättää kasvuvaraa niin yhtiölle kuin itse sovellukselle. Ratkaisu on palvelinpohjainen, joten uusia toimintoja voi lisätä keskitetysti, kun tarvetta ilmenee. Muun muassa Sametimen yhteisöpalvelut houkuttelevat monia pikaviestijöitä. Vaikkapa tietyn tuotteen, projektin tai asiakkaan ympärille voidaan koota yhteisö, jonka jäsen voi seurata pikaviestikeskusteluja. Pikaviestintä voidaan linkittää myös toiseen Sametimea käyttävään yhtiöön. Esimerkiksi IBM:ssä vilahtelee jo tuttujen asiakkaitten pikaviestejä. Tietoturvakin säilyy, kun ei jouduta turvautumaan kodeista tuttuihin avoimiin nettichat-sovelluksiin. Kyllä kesätyöntekijät ihmettelivät takavuosina, kun eivät päässeet chattäilemään. Emmehän me vanhemmat oikein edes ymmärtäneet, mikä ero on chatillä ja sähköpostilla, Myllymäki nauraa. > 17

18 Reino Myllymäki, tietohallintojohtaja. YIT toimii Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä ja kasvaa nopeasti. Säästämme sillä, että it-asioita hoidetaan entistä enemmän yhdessä. Se vaatii demokratiaa, ja demokratiaan kuuluu keskustelu, eikä keskustelu onnistu sähköpostilla. Siihen tarvitaan kokouksia. Jatkossa lentoja tulisi kuitenkin tolkuttomasti, joten aloimme selvittää, millä tuotteella voimme pitää etäneuvotteluja aiempaa sujuvammin. Sametimen ydin on meillä siinä, että voimme työstää yhteisiä dokumentteja ilman, että tarvitsee matkustaa. 18 Rahan ohella säästyy aikaa niin työaikaa kuin vapaa-aikaakin. Myös sillä on suuri merkitys, että Sametime istuu Lotus Notes -ympäristöömme, jossa meillä on jo vahva sovelluskanta.

19 Odotan, että etäneuvottelun yleistyessä voidaan välttää parhaiten ad hoc -matkoja, sillä juuri äkilliset lähdöt ovat kalliimpia. Ulla Ojala, travel manager. Lentomatkailu on lisääntynyt YIT:ssä tasaisesti. Kotimaassa on matkailtu aina paljon, mutta nyt vaakakupissa painavat erityisesti ulkomaanmatkat. Neuvottelemme lentoihin sopimushintoja ja ohjaamme matkustamista kustannustehokkaampaan suuntaan, mutta paras tapa säästää on olla matkustamatta. Siksi tarjoamme myös vaihtoehtoja matkustamiselle. Kaikkea matkustamista ei kuitenkaan voida poistaa. Projektien työt on hoidettava paikanpäällä. Samoin koulutukset ja asiakastilaisuudet edellyttävät usein matkustamista. Mutta moni paljon matkustava karsii varmasti mielellään turhan reissaamisen. Uskon, että Sametime tehostaa kaiken kaikkiaan talon sisäistä tiedonkulkua. 19

20 Meillä Sametimen käyttö on vasta aluillaan, mutta se leviää, kun innokkaat käyttäjät puhuvat tuotteesta ja ehdottavat sen käyttöä kokouksissa. Unto Eskelinen, IT manager. Työskentelen Turussa ja reissaan paljon pääkonttoriin Helsinkiin. On hyvä, että joitain asioita voi hoitaa etänä. Joskus on myös parempi, että hoidetaan kansainvälisiä asioita kerran viikossa etäkokouksessa sen sijaan, että kerättäisiin kaikki asiat harvoin järjestettäviin suuriin tapaamisiin. Olen käyttänyt Sametimea ennenkin, ja myös YIT:ssä olemme jo pitäneet noin viiden osallistujan kokouksia. Joku näyttää esimerkiksi oman esityksensä materiaalia, samalla kun aiheesta keskustellaan. Ei siinä kovin ihmeellisiä pelisääntöjä tarvita, mutta olisi hyvä, että kaikki ovat aikaisemmin tavanneet ja tunnistavat toisensa äänestä. Käytän myös pikaviestintää. Se on interaktiivisempaa kuin sähköposti, mutta kuitenkin vähemmän kuin soittaminen. 20

21 _TEKSTI TIMO SORMUNEN Yhdysvaltojen energiaministeriön tekemän tutkimuksen* mukaan yhden suuren datacenterin vuosittainen sähkölasku kiipeää helposti miljoonaan dollariin. Summasta yli puolet kuluu laitteistojen jäähdytykseen. Laitteistojen suora osuus laskusta on noin dollaria. Kolme prosenttia hyötykäyttöön. Miljoonalasku näyttää vielä häijymmältä, kun se pilkotaan laitetasolle. Sähköstä nimittäin haihtuu jo virtalähteissä 30 prosenttia lämpönä ilmaan. Toinen suuri hukkaputki ovat muistit, tuulettimet ja oheislaitteet. Prosessorit ottavat osuutensa energiajanosta, vaikka ne ovat jopa 80 prosenttia ajasta toimettomina. Palvelimien sähkönkulutuksesta vain kolme prosenttia kuluu aktiiviseen prosessointiin leijonanosa menee harakoille, oheislaitteisiin ja odotteluun. Kallis energia hyötykäyttöön. IBM on viime vuosina kehittänyt energiatehokasta ja ympäristöä säästävää teknologiaa. Lopputuloksena ovat vähemmän energiaa kuluttavat, hyötysuhteeltaan paremmat komponentit. Esimerkkilaskelman miljoonalasku on teknologiajohtaja Timo Koskisen mukaan jo nyt puolitettavissa. Kallistuvan energian markkinoilla säästö on merkittävä. Prosessoreiden käyttöasteet voidaan kääntää virtualisoinnilla ja laitekonsolidoinneilla moninkertaisiksi. Perinteisten kovalevyjen siirtäminen pois bladecentereistä ja niiden korvaaminen vähävirtaisella flashtyyppisellä teknologialla pudottaa energiankulutusta helposti kymmenillä prosenteilla. Myös järjestelmän jäähdytystarve vähenee, kun hukkalämpöä syntyy vähemmän ja laitehuone on viileämpi, Koskinen selvittää. *Creating Energy-Efficient Data Centers, U.S. Department of Energy, Data Center Facilities and Engineering Conference, May 18,