New Centauri. Suomen vanhin polttomoottorikäyttöinen paloruisku. (Uudenkaupungin VPK ) Uuden ruiskun pohjarahaston lahjoittajat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "New Centauri. Suomen vanhin polttomoottorikäyttöinen paloruisku. (Uudenkaupungin VPK ) Uuden ruiskun pohjarahaston lahjoittajat:"

Transkriptio

1 New Centauri. Suomen vanhin polttomoottorikäyttöinen paloruisku. (Uudenkaupungin VPK ) Uudenkaupungin VPK:lla oli ollut käytössään vain miesvoimaruiskuja, joiden tehot olivat riittämättömiä. Melko uhkaava tulipalo syttyi vuonna 1906, kun Työväentalon kaksi rakennusta tuhoutuivat ja liekit uhkasivat naapuritalojakin. Se oli suurimpia tulipaloja vuosiin ja osoitti sen, kuinka tarpeellinen sen ajan sammutusvaltti, höyryruisku olisi ollut. Tämä tulipalo antoikin sysäyksen uuden höyryruiskun ostoon, joka monien vaiheiden kautta toteutui moottoriruiskun muodossa. Ruiskun hankintaan tarvittavat varat olivat kuitenkin tiukalla, vallitsevan pula-ajan takia. Palokunta vietti 40.vuosijuhlaansa vuonna Juhlan kunniaksi lahjoittivat kauppias Carl Lundström ja hänen vaimonsa Emilia Lundström 1000 mk pohjarahastoksi höyryruiskuun. Saman vuosijuhlan yhteydessä lahjoitti neiti Malviina Blom 500 mk höyryruiskun pohjarahastoon. Uuden ruiskun pohjarahaston lahjoittajat: Kauppias Carl Lundström Rouva Emilia Lundström Neiti Malviina Blom Kauppias Carl Lundström oli liittynyt palokuntaan jo vuonna 1877 ja toiminut ansiokkaasti eri tehtävissä. Hän oli myös mukana yhteiskunnallisissa tehtävissä kaupungin valtuusmiehenä vuosina Hänen vaimonsa Emilia Lundström oli myöskin mukana yhteiskunnallisissa toimissa. Hän lahjoitti myös Rouvasväenyhdistykselle mk. Uudenkaupungin Historiassa mainitaan, että VPK:n ohessa on Uudenkaupungin seuroista huomattavimpia ollut Rouvasväenyhdistys. Maaliskuun 10 p:nä 1879 perustetun yhdistyksen perustavaan kokoukseen osallistui 47 rouvaa, yksi heistä Emilia Lundström. Vuoden 1900 alussa perustettiin Lastenkoti, jonka johtokuntaan valittiin Emilia Lundström. Lundströmit avioituivat vanhoina, eikä heillä ollut omia lapsia. He ottivat kasvattipojakseen Mauno Johansson nimisen pojan, joka otti myöhemmin sukunimekseen Vannas. Mauno Vannas kuului myös Uudenkaupungin VPK: n riveihin VPK järjesti 50. Vuosijuhlan ja juhlan aikana. VPK:n kentällä otetussa valokuvassa, on yksi kuvassa olijoista Mauno Vannas. Kuva on tällä hetkellä Palokunnantalon yläsalin seinällä ja kuvan taakse on mustekynällä tehty henkilöluettelo kuvassa olijoista ja henkilön numero 40 kohdalla lukee Mauno Vannas, tohtori. Lahjoittajista neiti Malviina Blom kuului varakkaaseen Blom`ien laivanvarustaja sukuun. 1

2 Edellämainittujen lahjoitusten lisäksi, vuonna 1906, Palovakuutusyhtiö Pohja oli yhtiökokouksessaan päättänyt jakaa 7000 markkaa vapaaehtoisille palokunnille kalustojen täydennystä varten. Kun Uudenkaupungin VPK oli jo jonkin aikaa suunnitellut höyryruiskun ostoa, nähtiin tässä sopiva tilaisuus lisävarojen saantiin. Kaikkien edellä mainittujen lahjoitusten lisäksi toivottiin kaupungilta ja Paloapuyhtiöltä saatavan lisää rahaa. Paloapuyhtiön puoleen käännyttiin aluksi suullisesti, mutta sieltä saatiin vastaus, että palokunnan olisi itse lähetettävä kirjallinen anomus, sekä samalla tehtävä ilmoitus siitä, minkälainen ruisku aiotaan ostaa ja kuinka sen huollosta huolehditaan. Ruiskutoimikunnan puheenjohtaja valtioneuvos J A Lindholm lupasi ryhtyä kirjeenvaihtoon Ludviksbergin ja muiden tällä alalla toimivien firmojen kanssa. Aikaisemmin, palokunnan tekemän koneellisten tikkaiden hankinnan yhteydessä, oli saatu neuvoja Helsingin palokunnan ylipalomestari Waseniukselta ja hänen puoleensa käännyttin nytkin. Hänen tekemien selvitysten perusteella todettiin höyryruisku vaikeaksi ylläpidettäväksi Uudenkaupungin oloissa ja päätettiin hänen suosituksensa perusteella hankkia polttomoottorikäyttöinen ruisku. Tämä oli meko tärkeä ja suurisuuntainen päätös, sillä koko maassa ei niitä vielä ollut käytössä. ( Helsinki sai ensimmäisen moottoriruiskunsa vasta vuonna 1911, heillä oli käytössä höyryruiskut ). Valtioneuvos J A Lindholm Valtioneuvos Lindholm etenkin ajoi moottoriruiskuasiaa. Kun hän vuonna 1907 siirtyi Helsinkiin, pystyi hän sieltä käsin paremmin hoitamaan yhteyksiä ulkomaille. Hän oli tilannut huhtikuuksi 1907 Englannista ja Amerikasta mottoriruiskujen luetteloita. Englannista ei kuitenkaan sopivaa ollut saatavilla ja hän ryhryi sen jälkeen kirjeenvaihtoon New Yorkin palopäällikön kanssa. Sen seurauksena saapui kuvitettu moottoriruiskujen hintaluettelo St Paulissa, Minnesotassa, sijaitsevalta Waterous Engine Works & Co:lta. Kyseisten ruiskujen katsottiin soveltuvan hyvin Uudenkaupungin oloihin. Rahoituskysymykseen käytiin nyt käsiksi. Kaupungilta luvattiin 3000 markkaa. Ruiskun hinnaksi oli arvioitu markkaa kärryineen, letkuineen ja muine tarvikkeineen. Valtioneuvos Lindholm kirjoitti Paloapuyhtiölle ja ilmoitti, että palokunnalla oli koossa 7000 markkaa ja jos Paloapuyhtiö myöntäisi toiset 7000 markkaa, ruisku voitaisiin hankkia. Sieltä luvattiinkin anottu summa, joka ei kuitenkaan ei saisi nousta yli 7000 markan. Rahat saisi nostaa vasta sitten, kun ruisku olisi Helsingissä ja ylipalomestari Wasenius, sekä paloapuyhtiön asiamies olisivat tarkastaneet sen. Sama ehto kuului kaupugilta saatavaan avustukseen. Amerikkalainen yhtiö vaati taas maksun heti. Lopulta Paloapuyhtiöltä saatiin lainaa ruisku hankkimiseen. Kun valtioneuvos Lindholm useilla kirjeillä oli kehottanut palokuntaa ryhtymään ruiskun hankintaan, niin elokuun 6 p:nä 1907 pidetyssä kokouksessa hänet valtuutettiin tilaamaan se. Paloapuyhtiön velkakirjan allekirjoittivat takaajina kauppiaat Carl Lundström ja Karl Erholm, sekä kapteeni I R Isaksson. Kauppias Erholm lainasi lisäksi 1040 markkaa ja valtioneuvos Lindholm 400 markkaaa siksi, kunnes kaupungilta saatava 3000 markkaa nostettaisiin ruiskun saavuttua Uuteenkaupunkiin. Seuraavaksi oli ryhdyttävä uuden moottoriruiskun säilytystilojen rakentamiseen. Palokunta oli ostanut talon apteekkari Nils Wolter Ljungman in perikunnalta vuonna Talo oli rakennettu vuoden 1855 suurpalon jälkeen ja siinä oli toiminut apteekki. Palokunta oli korjannut taloa oston jälkeen paremmin tarkoituksiinsa sopivaksi. Tällöin tehtiin alakerran kulmahuoneistosta liiketiloja vuokralaisten saamiseksi, joka oli tärkeätä talon oston yhteydessä syntyneen velan maksamiseksi saatavien tulojen avulla. Tässä yhteydessä avattiin ovi kadulle entisen ikkunan kohdalle Ylisenkadun puolelle. Apteekin aikana sisäänkäynti oli tapahtunut pihan puolelta. 2

3 Uusi moottoriruisku oli saadun tiedon mukaan sijoitettava kylmänä vuodenaikana lämmitettävään tilaan. Entisestä leipomosta oletettiin saatavan helposti tämä lämmin tila. Tarvittavat muutospiirustukset tilattiin turkulaiselta rakennusmestarilta ja ne valmistuivat 4 p:nä marraskuuta 1907, lunastus 2 markkaa, joka on luettavissa piirustusten reunassa olevasta leimasta. Viereisessä kuvassa näkyy aikaisemmin tehty ovi oikealla ja nyt tehty tallinovi vasemmalla. Palokunnantalon on kuvannut Väinö Viitanen kirkontornista. Tarkkaa kuvausaikaa ei ole tiedossa, mutta se ajoittuu vuosien väliselle ajalle. Kuva on ennen loppusyksyä 1909, jolloin torille tulivat sähkövalotolpat, tämä kuva on osa suuremmasta ja siinä ei sähkötolppia ole näkyvissä. Kuvan etualalla, kirkkopuiston reunassa on puhelintolppa. Aikaisintaan kuva on otettu välittömästi uuden tallinoven valmistuttua. Talon päädyssä on teksti WIINI KAUPPA VIN HANDEL Uudenkaupungin Wiini Osakeyhtiö vuokrasi päätyhuoneuston vuoden 1896 kesäkuun alusta alkaen. Moottoriruisku New Centauri saapui Helsinkiin myöhään syksyllä. Meren jäätymisen takia laivaliikenne Uuteenkaupunkiin oli jo päättynyt. Koska talvella, huonojen keliolosuhteiden takia, oli vaikeuksia saada ruisku perille Uuteenkaupunkiin, niin päätettiin jättää se talveksi Helsinkiin. Palokunnan päällikön ehdotuksesta päätettiin lähettää joku moottoreihin perehtynyt henkilö Helsinkiin tutustumaan ruiskuun, jotta hän voisi opettaa myöhemmin kotikaupungissa muita koneenkäyttäjiä. Tähän tehtävään valittiin kirjaltaja Kustaa Karèn ja hänen varamiehekseen värjäri K Turtiainen. Lopulta tultiin siihen tulokseen, että Helsingin Moottoritehtaalta kutsuttaisiin asiantuntija neuvomaan ruiskun käyttöä, jolloin Karenin matka peruuntui. Lokakuussa 1907 valittiin uuden moottoriruiskun päälliköksi Kauppias Carl Lundström, koska hän oli ensimmäisenä lahjoittanut rahaa sitä varten. Suihkun johtajiksi tulivat Werner Ertman, A Laaksonen, Waldemar Roine ja Gunnar Jakobsson. Koneenkäyttäjiksi valittiin kirjaltaja Kustaa Karèn, värjäri K Turtiainen ja konekauppias S Mikkilä. Miehistöksi ruiskulle valittiin Paavo Lindèn, Arvi Airisto, Uno Boem, Asu Kalervo, Yrjö Leisio, Arvo Erholm ja Fr. Terho. Uusi moottoriruisku sai pian miehistön keskuudessa kotoiselta kuulostavan nimen Kenttäaura. Nimi tuntui sopivan sujuvammin puheessa käytettäväksi ja kenttäauraksi se muuttui, kun moottorin tärinä aiheutti sen kaivautumisen mutapohjaiseen rantaveteen. 3

4 Uudenkaupungin Sanomat Lauvantaina Bensiinimoottori-paloruisku jonka Uudenkaupungin VPK on hankkinut itselleen Amerikasta Yhdysvalloista toiminimeltä Waterous Engine Works Co saapui muutama päivä sitten tänne ja kokeiltiin sitä suuren yleisöjoukon läsnäollessa Torstai-iltana klo 7. Ruisku ajettiin rantalaiturille kaupunginlahden rannassa, josta se imi vettä ja moottori pantiin käyntiin, joka sähkösytytyksellä kävi perin nopeasti, niin että ruisku jo parin minuutin kuluttua alkoi työntää vettä kahdesta letkusta kovalla voimalla ja niin korkealle, että suihkut ulottuivat kaupungin korkeampienkin rakennusten yli. Kun toinen letku suljettiin ja suihkutettiin vain yhdellä, niin nousi suihku vielä paljon korkeammalle, hyvän joukon toista sataa jalkaa ja oli tavattoman voimakas kun se laskettiin seinää vasten. Ruisku, joka antaa noin 60 litraa vettä minuutissa, työskenteli aivan tasaisesti ja ilman pienintäkään epäsäännöllisyyttä koko kokeen ajan, jota kesti melkoisen kauvan. Kun ruiskuun hankitaan riittävästi letkua nyt sitä on jo 1,000 jalkaa voipi sillä kaupuginlahden rantaan sijoitettuna käydä tulta sammuttamaan melkein missä kaupungin osassa tahansa. Onnittelemme Vapaaehtoista palokuntaa ja koko kaupunkiamme niin tehokkaan tulensammutusvälineen saamisesta, jonka vertaista ei monessa pikkukaupungissa ole. Ruiskun päällikkönä on kauppias C Lundström ja koneenkäyttäjinä värjäri K Turtiainen, kirjapainon konemestari K Karèn ja konekauppias S Mikkilä. 4

5 Vanhin saatavilla oleva oleva VPK:n kokoemissa oleva valokuva uudesta moottoriruiskusta. Kuva on otettu joskus luvulla, koska taustalla näkyvät vuosien aikana valmistuneiden tallien ovat. Ruiskun vetoaisa on muutettu hevosvetoisesta autohinaukseen sopivaksi. Kuvausta varten imuletkut on laskettu telineistään maahan, ettei ne peittäisi koneiston osia näkyvistä. Valtioneuvos Lindholm ei ollut tilannut New Yorkista letkukärryjä, niiden kalleuden n.500 markkaa, takia. Ruiskun mukana tuli kuitenkin 400 jalkaa letkua. Wasenius Helsingissä valmisti yhtä hyviä vedettäviä rattaita 325 markalla ja niihin kuului 1000 jalkaa letkua. Lindholmia pyydettiin lähettämään kuvitettu letkukärryjen hintaluettelo siihen tekemine huomautuksinee. Huhtikuussa 1908 tilattiin Waseniukselta kärryt ja samalla lisää letkua. Helsingistä ei ollut letkurattaiden kanssa yhtaikaa tilattu jalaksia. Ne teetettiin Uudenkaupungin Veneveistämöllä ja rautaosat seppä Grönmannilla. Ruiskuhuoneen lattiaan tehtiin jalaksia vastaavat alustimet, jotta moottoriruisku oli helppo vetää ulos talvella. Lisävarusteiksi ostettiin vielä muutamia letkusiltoja, joita tarvittiin muun liikenteen kulkiessa tielle vedettyjen letkujen ylitse. Hankittiin myöskin merkinantolyhdyt, joissa kahdella lla oli Leon. Enrothin verstaassa tehdyt lasit. Samasta paikasta oli peräisin viisi mekinantotankoa. Niillä annettiin moottorimiehistölle palopaikalta ilmoitus, milloin ruisku piti panna käyntiin ja pysäyttää. Tangoissa oli 30 x 27 cm suuruiset levyliput, jotka olivat toiselta puolen punaiset ja toiselta valkoiset. Moottoriruiskun käyttö- ja hoitokustannukset osoittautuivat pian kohtuuttoman suuriksi, varsinkin, kun sille oli pitänyt palkata erityinen hoitaja, kirjaltaja Kustaa Karen, jolle maksettiin 245 mk kuussa. Siksi ainakin 1908 anottiin kaupunginvaltuustolta 500 mk:n avustusta käyttö- ja hoitokustannuksiin. Mainittavampia tulipaloja ei aivan lähivuosina ollut, mutta vuonna 1911 oli yhteensä 11 tulipaloa. Enemmän kuin minään vuonna ko aikana. Silloin paloi mm ajuri G W Nymanin talo ja irtaimisto, työmies Anton Söderblomin talo, kauppias Aksel Ahlgvistin kaupan varasto ja valokuvaaja Engdalin valokuvaamo, suurimpina niistä mainiten. Vuodesta 1880 maistraatti maksoi palkinnon niille ajureille, jotka ensimmäisinä toivat vesitynnyrin palopaikalle. Sama käytäntö oli voimassa ainakin vielä 1913, jolloin VPK:n kokouksessa ehdotettiin, että vapaaehtoisenkin palokunnan puolesta annettaisiin pieni palkinto sille hevosmiehelle, joka ehtisi ensimmäisenä viedä ruiskun palopaikkaa lähinnä olevalle vedenottopaikalle. 5

6 Ensimmäisen kerran ruiskua kokeiltiin vuonna 1913 pitkillä letkuilla, mikä tarkoittaa sitä, että ruisku pumppasi veden palopaikalle merestä saakka. Ruisku oli Sepänkadun pässä, meren rannassa ja letkut vedettiin pitkin Sepänkatua Pohjoislinjakadun ( nyk Viikaistenkatu ) kulmaan saakka. Paikalla on nykyäänkin tyhjä tontti. Kaluston tarkastuksia tehtiin myöskin. Th Antmanin tarkastuskertomuksen mukaan vuodelta 1915 kaupungissa oli 450 rakennusta, joista 18 oli kivirakenteisia. Vapaaehtoisen Palokunnan kalusto oli hyvin hoidettu, mutta moottoriruisku oli takaperin kalustohuoneessa. Ruiskun käyttäjät kyllä selittivät sen olevan näin, jotta se harjoituksissa, sitä tarkastettaessa, paremmin näkyisi, mutta selitys ei ollut saanut tarkastajaa oikein vakuuttuneeksi, vaan hän kehoitti palokuntalaisia siirtämään ruiskun toisinpäin. Tarkastuksen mukaan palokunta saapui palopaikalle n minuutissa. Kauppias Kustaa Rikhard Karèn Jo aikaisemmin on lla 3 uuden ruiskun konemiehistössä mainittu kirjaltaja Kustaa Karèn ja lla 4 Uudenkaupungin Sanomien toimittaja mainitsee ruiskun ensimmäistä koekäyttöä koskevassa uutisessa koneenkäyttäjänä kirjapainon konemestari Kustaa Karénin. Kustaa Rikhard Karèn syntyi Laitilassa Käytyään siellä kansakoulun, muutti Uudellekirkolle ( Kalanti ), josta muutti Uuteenkaupunkiin, toimien Uudenkaupungin Sanomien kirjapainossa kirjaltajana. Kirjapainon historiikissa on lla 153 maininta: Kirjaltajissakin oli jo yhtiön alkuaikoina uskollisia työntekijöitä. Yhtiön kymmenvuotisjuhlassa Uudenvuodenpäivänä 1909 voitiin kiittää kymmenen vuoden palveluksesta painaja Kustaa Karènia. Muutettuaan tänne, hän liittyi palokuntaan, jossa hänen tekniset kykynsä hyödynnettiin moottoriruiskun koneenhoitajana. Hän rakensi talon vuonna 1903 tontille 1 / 2 2:sen kaup.osan 15 Myyriäisen korttelissa ( Sepänkatu 19 A ) möi sen Täältä hän muutti Maariaan , josta osti Marttilan kartanon, Maarian pitäjän Saramäen kylässä, jonka myi vuonna 1915 ja osti Hilsdahlin kartanon Orimattilasta, muutti takaisin Uuteenkaupunkiin , ryhtyen liikemieheksi, avaten Käsityö- ja Kangaskaupan E A Koskisen talossa Alinenkatu 20. Viereisessä kuvassa olevan talon oli kauppias E A Koskinen ostanut jäljenpänä kerrottavan, vuonna 1924 sattuneen, tulipalon jälkeen. Tämän talon olisi myös kauppias Karèn halunnut ostaa, mutta Koskinen oli ehtinyt ensin. Vuonna 1925 kauppias Karèn osti viereisen talon samasta Haikara korttelista Alinenkatu 22. hän muutti liikkeensä omaan kiinteistöönsä, joka myöhemmin tunnetaan Eilan kulmana. Kauppias Kustaa Karènin jälkeläisiä asuu Uudessakaupungissa Satu Itäpiiri, nykyiseltä sukunimeltään Salminen. Palataan jälleen ruiskun historiaan. Huonoa tuuriakin sattui joskus. Suuri tulipalo syttyi vuonna 1924, jolloin tuli tuhosi parissa tunnissa kaksi asuin- ja yhden ulkorakennuksen. Palo oli alkanut ajuri Mäkisen talossa, Rantakadun ja Liljalaakson kadun kulmassa. Liljalaakson kadun puoleisessa talossa asui kauppias E A Koskinen ja Rantakadun puoleisessa talossa kuusi perhettä. Palon alussa tuli sai niin suuren vallan, kun moottoriruiskua ei saatu käyntiin, että sitä oli vaikea lähestyä. Kun jostakin veneestä saatiin akku ja ruisku käynnistyi, päästiin sammutustyöhön käsiksi. Vaarassa oli kaksi korttelia, mutta aivan onnen kaupalla saatiin naapuritalot palopurjeiden avulla suojatuiksi. Vastapäätä Mäkisen taloa, kadun toisella puolella sijainnut Aaltosen talo syttyikin jo, mutta kun purjeet pidettiin märkinä niin talo säästyi. Niin kuumaa kuitenkin oli, että yksi purjeista paloi. 6

7 Tulen irtipääsyn syy ei ollut varma, mutta se oli mahdollisesti saanut alkunsa kaminan savutorvesta. Palo rajoitettiin parissa tunnissa, mutta rauniot kytivät kolme viikkoa. Vahingot olivat suuret, sillä kauppias Koskinen menetti suuren osan omaisuuttaan, muiden perheiden kalustot palastettiin. Vakuutukset sensijaan olivat vähäiset. Tämän suurpalon jälkeen huomattiin entistä paremman sammutuskaluston olevan tarpeen. New Centauri- ruisku toimi ainoana moottoriruiskuna siihen saakka, kunnes luvun puolivälin paikkeilla palokuntaan hankittiin API- merkkinen ( Aktiebolab Pump Industri ) moottoriruisku, jonka tehot olivat aivan toista luokkaa, verrattuna edelliseen. Pumpun teho oli 1600 l/min 6 ik:n paineella ja 1100 l/min 9 ik:n paineella. New Centauri- ruisku oli vielä hälytysvalmiudessa, vaikka luvun alkupuolella palokunta sai ensimmäisen paloautonsa. Auto oli vuoden 1926 mallinen Buick henkilöauto, josta Helsingissa Kulmalan palokalustotehtaassa rakennettiin paloauto. Ylipalomestari Wasenius oli sen tarkastanut Helsingissä, Paloapuyhtiön edustajana ja ilmoitti, että paloauto täytti vaadittavat ehdot. Tämän hankinnan jälkeen vuonna 1934 poistettiin käytöstö kaikki käsivoimaruiskut, jotka myytiin seuraavana vuonna huutokaupalla. New Centauri säilyi edelleen hälytyskalustossa. Viereinen kuva on Uuden Palolain jälkeen otettu. Uusi laki otettiin käyttöön Uudessakaupungissa , jolloin kaupunki oli valinnut yhden vanhemman palomiehen toimeen Ilmari Orsan, joka jo vuodesta 1932 oli toiminut VPK:n päällikkönä ja nuoremmiksi palomiehiksi oli valittu Samuel Stolt ja Yrjö Siivonen. Kuvassa vasemmalla Buickpaloauton vieressä seisoo ryhdikkäässä asennossa Ilmari Orsa. Keskellä, Edwardiksi kutsuttu henkilöauto, Chevrolet- merkkinen, ei kuulunut palokunnalle, vaan sen omisti kauppias Edward Westergren ja se oli sijoitettuna palokunnan talliin. Sitä käytettiin omistajan ajojen lisäksi palokunnan eri kuljetustehtävissä. Sen vierellä seisoo Yrjö Siivonen. Kuvassa viimeisenä oikealla on New Centauri- paloruisku, jonka vierellä seisoo Samuel Stolt. New Centauri- ruisku siirrettiin reserviin vasta sitten, kun palokunta sai käyttöönsä Ford- paloauton. Auto oli puolikatettua tyyppiä, alustana 1937 mallia oleva Ford V cm akselivälillä. Auton kalustoon kuului valtava letkukela sen perässä ja lisäksi kannettava moottoriruisku. New Centauri ruiskun sijoituspaikka oli tästä lähtien varastoituna eri paikoissa kaupungin alueella. Viimeinen maininta New Centauri- ruiskusta palokunnan historiakirjassa on sota-ajalta. Kalusto oli sijoitettuna 1940 eri puolille kaupunkia siten, että API- moottoriruisku ja Chevrolet- henkilöauto, sekä 500 metriä letkua, suihkuputket ym.säilytettiin kauppias L Sjöblomin autotallissa Mäyhälänkadulla. Kannettava moottoriruisku puolestaan oli kauppias Sandellin autotallissa Alisellakadulla. Paloautot numero 1 ja 2 olivat paloasemalla, samoin amerikkalainen moottoriruisku ( New Centauri ). Kun New Centauri- ruisku täytti 50 vuotta, herätettiin se eloon vanhuksenpäiviltään. Vuonna 1958 olin silloisen palomies Keijo Soisalon parina, kun kunnostimme ruiskua sen verran, että voitiin antaa sammutusnäytös VPK:n Kesäjuhlilla Palokunnankentällä. Ruisku saatiin käyntikuntoon ja kuljetettiin Saunasiltaan, Palokunnankentälle, harjoitusta varten. Oli kuitenkin ollut kuiva kesä ja kaivon vedenpinta niin alhaalla, ettei pumpun imukyky riittänyt. Kaupungin ajurit toivat kaivoon pari kuormaa vettä ja seuraavan päivän Kesäjuhlien sammutusnäytös onnistui. 7

8 Vuonna 2006 täyttäessäni 70 vuotta, maalasin öljyväreillä kankaalle taulun, jonka aiheena oli lähtö tulipaloon vuonna 1917 palokunnalla olleella kalustolla. Tapahtuma on kuvattu Ylisenkadun ja Sepänkadun kulmassa tapahtuneeksi, kovan ukkosilman jälkeen. Maalauksen koko on noin 1.25 cm korkeus ja noin 3 metrin leveys. Kuvan vasemmassa laidassa, osittain kuvasta poistumassa on hevoskärryilla miesvoimaruisku, sen yläpuolella osittain pääni takana näkyy New Centauri- ruisku, josta on pudonnut imuletku kannattimistaan, kadun huonon kunnon aiheuttaman heilahduksen takia. Konemestari siellä takana hyppii tasakäpälää kädet pystyssä. Keskellä kuvaa olevan ajurin kyydissä on myöskin miesvoimaruisku ja lisäksi palopäällikkö lipunkantajineen. Päällikön lipulla näytettiin palotilanteissa siihen aikaan päällikön kulloinenkin sijainti. Keskemmällä kimon vetämät vesikärryt ovat matkalla järven rantaan vettä noutamaan, sattumoisin vesikuorma oli juuri tyhjentynyt asiakaskäynnillä. Edellä ajava polkupyöräilijä on myös matkalla vesipaikalle, apumies oli tärkeä nopeassa vesipytyn täytössä. Taaimmalla ajurilla on kärryillään letkuja tikkaita, sekä palopurjeita. Hinauksessaan kärryjen perässä ovat koneelliset tikkaat. Maalaus on sijoitettuna VPK:n talon portaikon yläaulassa. Kuvassa maalaus on vielä keskeneräisenä. New Centauri- ruiskun nykyinen sijoituspaikka on Uudenkaupungin Palolaitoksen ala aulassa Liljalaakson kadulla. Kuvien luettelo: Historiikin vanhemmat kuvat ovat kirjoittajan kokoelmista,paitsi: kuva torin kulmasta Olavi Ruusuvuoren arkisto n:o Uusi Centauri VPK:n kokoelmat kuva K R Karen, Uudenkaupungin Museon kokoelmat E A Koskisen talo, Olavi Ruusuvuoren arkisto n:o VPK:n kalustokuva, VPK:n kokoelmat VPK:n talon juhlasalin portaikkoon, yläaulaan sijoitettu, Lähtö tulipaloon 1917 on omista kokoelmista 9 Kenttäauran kuvat ja Brankkarien logo on omista kokoelmista 8

9 New Centauri eli Kenttäaura kuvattuna nykyisessä sijoituspaikassaan Uudenkaupungin Palolaitoksen ala-aulassa Historiikin koonnut Brankkari Raimo Laiho Uudessakaupungissa Brankkarit on Uudenkaupungin VPK:n veteraaniryhmä, johon kuuluu henkilöitä VPK:n kaikista osastoista, naisia, miehiä ja soittokunnan soittajia. 9

10

Palokunnantalon historia 1857 2007

Palokunnantalon historia 1857 2007 Palokunnantalon historia 1857 2007 1 Jo vuonna 1864 ala-alkeiskoulun rehtori Carl Gustaf Wivolin kutsui kaupungin kunnianarvoisia porvareita keskustelemaan vapaaehtoisen palokunnan perustamisesta. Tällöin

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

LUUMÄEN PALOKUNNAN HISTORIAA

LUUMÄEN PALOKUNNAN HISTORIAA LUUMÄEN PALOKUNNAN HISTORIAA Palopäälliköt Apulaispalopäälliköt 2008 - Esa Viiru, Länsi-Saimaa 1997-2003 Lasse Vallentin 1993 Jukka Ekholm 1996-1997 Ari Korström 1992 Harri Hakala (ma.) 1992-1995 Ensio

Lisätiedot

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS SUURTEN VESIMÄÄRIEN SIIRTÄMINEN LETKUKALUSTOLLA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen 16.9.2014 VEDENKULJETUKSEN HISTORIAA KOTKASSA 1979 Palokunnalla 100 metriä 6 letkua ja 450 m 110

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Kuva 7.2 vastaustaulu harjoitukseen 7.2

Kuva 7.2 vastaustaulu harjoitukseen 7.2 Harjoitus 7. Lataa tiedosto http://users.metropolia.fi/~pasitr/opas/ran13b/data/ran13b.zip levylle Z: ja pura se. Kun olet tehnyt kaikki seuraavat 17 tehtävää palauta Tuubiin harjoituksen 7 vastauksena

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

HELSINGIN UUSI KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ Arkistoluettelo

HELSINGIN UUSI KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ Arkistoluettelo HELSINGIN UUSI KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Yhtiökokousasiakirjat 1 B Johtokunnan asiakirjat 2 C Osake- ja yhtiökokousjärjestysasiat 3 D Kirjeenvaihto 4 E Tili- ja talousasiakirjat

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN Ransu ja Valtteri opastavat välttämään vaaratilanteita ja toimimaan oikein onnettomuuksissa. Valtteri Väyrynen on Tampereen aluepelastuslaitoksen koulutussuunnittelija. Tämä opas

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla. [65] Nostovaunu. Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa!

Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla. [65] Nostovaunu. Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa! [65] Nostovaunu Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa! Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla WP 65 on suunniteltu taakoille 65 kg saakka. Paino jakautuu tasaisesti neljälle kääntyvälle

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Mitä keväällä kuuluu tehdä? Odotetaanko vain, että veneily alkaa? Vai pitikö jostain ottaa vastuuta ihan itse?

Mitä keväällä kuuluu tehdä? Odotetaanko vain, että veneily alkaa? Vai pitikö jostain ottaa vastuuta ihan itse? Mitä keväällä kuuluu tehdä? Odotetaanko vain, että veneily alkaa? Vai pitikö jostain ottaa vastuuta ihan itse? Miksi minä? Aluksen omistajalla on laivaisännän vastuu. Aluksen päälliköllä on päällikön vastuu.

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT LISTAT Tammikuussa julkaistiin Rokkisydän ja Sarvipäät -yhtyeiden uudet CD:t. Helmikuussa niitä seurasivat Sinkkubingo ja Metalliväki -yhtyeiden CD:t. Alla oleva kuvaaja esittää näiden yhtyeiden CD-levyjen

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby 14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä

Lisätiedot

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola salaojituksen arkeologinen valvonta 6.-18.11.2009 Kuva: W. Perttola/Museovirasto. Rakennushistorian osasto FM Wesa Perttola 1 Arkisto- ja rekisteritiedot Järvenpää

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

Kun vesillelasku alkaa lähestyä Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN

Lisätiedot

Konesalin uusimisprojektin anatomia. Juha Nisso Järjestelmäpäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto

Konesalin uusimisprojektin anatomia. Juha Nisso Järjestelmäpäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Konesalin uusimisprojektin anatomia Juha Nisso Järjestelmäpäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Lähtötilanne Miksi uusi konesali? Mistä uusi konesali? Suunnittelu ja rakentaminen Toiminta Kokemuksia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta.

Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta. 7900 l, renkailla Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta. LAME imupainevaunut täyttävät sekä Koneettä Painelaitedirektiivien

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

Kellokosken Alku ry Esityslista 6/2013 Jalkapallojaos 2.6.2013

Kellokosken Alku ry Esityslista 6/2013 Jalkapallojaos 2.6.2013 Kellokosken Alku ry Esityslista 6/2013 Jalkapallojaos 2.6.2013 Aika: 2.6.2012 klo 18.30 Paikka: Kellokosken jäähalli Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Edellisen kokouksen pöytäkirja

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

. v. C\i. Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan

. v. C\i. Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan kokouksesta 7.11.1969 kello 16.30 alkaen Rautatievirkamiesliitossa. Läsnä: Hannus puheenjohtajana. Mallinen, Santaranta, Hovi, Hiltunen ja Laine sekä Väänänen,

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

PUKINMÄEN VPK 90 VUOTTA PALOKUNTATOIMINTAA PUKINMÄELLÄ 1912-2002

PUKINMÄEN VPK 90 VUOTTA PALOKUNTATOIMINTAA PUKINMÄELLÄ 1912-2002 PUKINMÄEN VPK 90 VUOTTA PALOKUNTATOIMINTAA PUKINMÄELLÄ 1912-2002 PALOKUNNAN JOHDON TERVEHDYS On kulunut 15 vuotta siitä, kun edellisen kerran juhlistimme syntymäpäiviämme. Aikaa on kulunut, ja toiminta

Lisätiedot

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 28.5.2012 klo 17 19.10 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen Jukka

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012 Poker Run keräsi vauhtiveneet Hankoon T e k s T i V e s a L e p p ä L k u V a T J u k k a p a k a r i n e n Yksi Suomen suurimmista moottorivenetapahtumista keräsi jälleen vauhtiveneet Hankoon elokuun

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

LEMIN KUNTA 2. Tekninen lautakunta 1 5.2.2015. Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjojen tarkastaminen vuonna 2015 2016

LEMIN KUNTA 2. Tekninen lautakunta 1 5.2.2015. Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjojen tarkastaminen vuonna 2015 2016 LEMIN KUNTA Pöytäkirja Sivu 1 Tekninen lautakunta Nro 1/2015 KOKOUSAIKA Torstaina 5.2.2015 klo 17-18 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (Ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Kunnantalon

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Museotoimintaa pelastusalalla

Museotoimintaa pelastusalalla Museotoimintaa pelastusalalla Johanna Jakomaa (johanna.jakomaa(at)satapelastus.fi) Suomessa on useita palomuseoiksi kutsuttavia kokoelmia, joissa esitellään vanhaa palo- ja pelastustoimeen liittyvää kalustoa.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS .. I ' HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS Arkisto ja rekisteritiedot Kunta: Kylä: Tila: Omistaja: Perniö (586) Viipuri (494), Viipurinkartano Alitalo Rnro1:19 Kiinteistö tunnus 58649400010019 Matti Juhani

Lisätiedot

Sanoma nr: kk pp hh mm kutsu (3ABC) VÄLITYSTIEDOT: Viestin vastaanottajan kuittausmerkintä:

Sanoma nr: kk pp hh mm kutsu (3ABC) VÄLITYSTIEDOT: Viestin vastaanottajan kuittausmerkintä: 1 10.00 Ei palonalkuja. Tehostettu valvonta. VSS-päällikkö Uuno Onnela kunta 1 2 11.00 Pieniä paloja. Tilanne hallinnassa. VSS-päällikkö Uuno Onnela kunta 1 3 12.00 Ei paloja. Maasto edelleen kuivaa. VSS-päällikkö

Lisätiedot

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Neljän Tuulen Tupa De Fyra Vindarnas Hus Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Hangon kaupunki omistaa vanhan ravintolarakennuksen,

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI Lahden museot (Päijät-Hämeen maakuntamuseo) suoritti tarkastuskäynnin Hollolan Lakikalliolie keskiviikkona 4.9.2013. Maastotarkastuksen suoritti tämän raportin laatija.

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk K00 1. Asunto-osakeyhtiö nosti asuntojen yhtiövastikkeita 8,5 %. Kuinka suureksi muodostui 64,5 neliömetrin suuruisen asunnon kuukauden yhtiövastike, kun neliömetriltä oli aiemmin maksettu 12,00 mk kuukaudessa?

Lisätiedot

Jarmo Oksanen. Victor Reinhold Ek ja Loviselund Albergassa

Jarmo Oksanen. Victor Reinhold Ek ja Loviselund Albergassa Jarmo Oksanen Victor Reinhold Ek ja Loviselund Albergassa Kauppaneuvos Victor Ek oli oman aikansa merkittävimpiä helsinkiläisiä liikemiehiä. Vuoden 1885 huhtikuussa hän perusti pääkaupunkiin huolinta-

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot