Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit

Transkriptio

1 Spatia Raportteja 2/2016 Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 TYÖMARKKINOIDEN TILA SEKÄ PALVELU- JA MYYNTITYÖN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto

2 Spatia Raportteja 2/2016 Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 TYÖMARKKINOIDEN TILA SEKÄ PALVELU- JA MYYNTITYÖN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto

3 Julkaisija: Julkaisusihteeri Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto Lea Kervinen

4 TIIVISTELMÄ Jolkkonen Arja ja Virpi Lemponen Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 Työmarkkinoiden tila sekä palvelu- ja myyntityön työvoiman kysyntä ja tarjonta Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Raportteja 2/2016 Itä-Suomen yliopisto ISBN: (PDF) ISSNL: ISSN: , Spatia raportteja Avainsanat: työmarkkinoiden muutos, työllisyys, työttömyys, avoimet työpaikat, palvelu- ja myyntiala, Pohjois-Karjala Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilasta sekä työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä palvelu- ja myyntialalla. Selvitys on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutosta ja pendelöintiä, väestökehitystä, väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta, väestön koulutusrakennetta, työllisyyttä, työttömyyttä ja työmarkkinoiden sukupuolen mukaista segregaatiota. Toisessa osassa selvitetään tilastojen ja TEhallinnon Avoimet työpaikat -palvelussa julkaistujen työpaikkailmoitusten avulla palvelu- ja myyntialan työvoiman kysyntää ja tarjontaa Pohjois-Karjalassa. Tämä on ensimmäinen selvitys Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattoreiden kehittämiseksi. Selvitys on toteutettu Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeeksi -hankkeessa (ETKO). ETKO-hanke on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoima ESR-osarahoitteinen hanke, jonka osatoteuttajana toimii Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA.

5 Sisällys OSA I POHJOIS-KARJALAN TYÖMARKKINOIDEN TILA... 5 Aluksi... 5 Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutos... 5 Väestön pääasiallinen toiminta ja työvoima Väestön koulutusrakenne Työllisyys Työttömyys OSA II PALVELU- JA MYYNTIALAN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA. POHJOIS-KARJALASSA Avoimet työpaikat ja niiden työpaikkailmoitukset Avoimet työpaikat ja työttömät Pohjois-Karjalassa Avoimet työpaikat helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa Palvelu- ja myyntityöntekijöiden työpaikkailmoitukset Pohjois-Karjalassa helmikuussa Lopuksi Liitteet:... 83

6 OSA I POHJOIS-KARJALAN TYÖMARKKINOIDEN TILA Aluksi Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 -selvityksen ensimmäisen osan tavoitteena on selvittää Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilaa sekä työllisyyden ja työttömyyden rakennetta ja kehittää työmarkkinoiden muutosindikaattoreita. Selvityksessä käsitellään Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutosta ja pendelöintiä, väestökehitystä, väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta, väestön koulutusrakennetta, työllisyyttä, työttömyyttä ja työmarkkinoiden sukupuolten välistä segregaatiota. Toisessa osassa tarkastellaan palvelu- ja myyntialan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa Pohjois-Karjalassa ja sitä selvitetään tilastojen ja TE-hallinnon Avoimet työpaikat -palvelussa julkaistujen työpaikkailmoitusten avulla. Tämä osa toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan TE-toimiston kanssa. Palvelu- ja myyntiala valittiin tarkastelun kohteeksi, sillä se on merkittävä työllistäjä, alalla esiintyi työvoiman kohtaanto-ongelmia, ja alalla oli eniten avoimia työpaikkoja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 on Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeeksi -hankkeen (ETKO) tuottama selvitys. ETKO-hanke on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoima ESR-osarahoitteinen hanke, jonka osatoteuttajana toimii Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA. Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutos Paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden toimivuus pitkälti riippuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta: väestömuutoksista, työhön osallistumisesta ja osaamisesta työvoiman tarjonnan osalta sekä työpaikkatarjonnan kehityksestä, määrästä ja laadusta työvoiman kysynnän osalta. Työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat harvoin tasapainossa paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla, sillä jopa huippuosaajat ja liikkuva työvoima ovat sidoksissa alueisiin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kansalliset työmarkkinat voidaankin nähdä paikallisten työmarkkinoiden summana ja alueelliset työmarkkinat paikallisista työmarkkinoista muodostuvana kokonaisuutena. Paikalliset 5

7 työmarkkinat on niin moniulotteinen ilmiö, että sen yksiselitteinen määrittely on vaativa tehtävä. Perinteisesti, ja myös virallisesti käytössä olevien luokitusten mukaan, paikallisia työmarkkinoita on rajattu alueellisesti työmatkaliikkuvuuden avulla työssäkäyntialueiksi. Työssäkäyntialueet on pyritty luokittelemaan siten, että ne muodostaisivat taloudellisesti yhtenäisiä alueita, joissa yksilöt pystyvät sekä asumaan että käymään työssä päivittäin ja joiden sisällä yksilöt voivat vaihtaa asuinpaikkaansa ja pysyä entisessä työpaikassaan tai vaihtaa työpaikkaansa vaihtamatta asuinpaikkaansa. (Jolkkonen ja Kurvinen ) Työssäkäyntialueita on pidetty alueellisen kehittämisen, palvelujen tuottamisen ja työvoimapolitiikan suuntaamisen kannalta oleellisina alueellisina kokonaisuuksina. Paikallisten työmarkkinoiden tutkimuksessa on myös osoitettu, että työmarkkinat olisi nähtävä pikemminkin jatkuvassa muutoksessa olevana prosessina kuin jonain vakaana tilana tai rakenteena. Näin siitäkin huolimatta, että työmarkkinat ovat usein lohkoutuneet ja institutionaalisesti säänneltyjä. Paikallisten työmarkkinoiden tutkimus on tuonut esille, että työmarkkinoiden kansainvälisellä ja kansallisella sääntelyllä sekä talouskehityksellä on oleellinen vaikutus paikallisten työmarkkinoiden kehitykseen, mutta työmarkkinoiden segmentoituminen ja sääntelyn hienosäätö tapahtuvat aluetasolla. Myös työ ja vapaa-aika sovitetaan yhteen tietyssä alueellisessa kontekstissa, mikä vaikuttaa niin alueelliseen liikkuvuuteen kuin työmarkkinakäyttäytymiseenkin. (Massey ; Peck ; Jolkkonen ym ; ; Green & Collis ; Shuttleworth ) Kaikki tämä viittaa siihen, että paikallisia työmarkkinoita tulisi tarkastella erityisinä ja jatkuvasti muotoutuvina kokonaisuuksina ja työvoimapoliittiset toimenpiteet tulisi eriyttää näiden piirteiden 1 Jolkkonen A. & Kurvinen, A. (2012) Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto aluetasolla ja ESR-hanketoiminnan merkitys - esimerkkinä Pohjois-Karjala. Työpoliittisessa aikakauskirja 2/ Massey, D. (1993) Power-Geometry and progressive Sence of Place. Teoksessa Bird, J., Curtis,B., Putnam, T. Robertson, G., Tickner, C. (eds). Mapping the Futures, Local Cultures, GloBal Change. Routledge. 3 Peck, J. (1996) Space, Segmentation and State. Progress in Human Geography 13:1, Jolkkonen, A., Jolkkonen, A. & Soininen, T. (2003) Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o Jolkkonen, A., Kilpeläinen, R., Koistinen, P., Kurvinen, A. & Haarala, M. (2004): Työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa. Ennakko hankkeen julkaisuja 6/2004. Joensuu. 6 Green, A. & Collis, C. (2006) Regional and Local Labour Market, Prospects: the Importance of Ageing in Workforce Development. Population, Space and Place 12, Shuttleworth, I. (2007) Reconceptualising local labour markets in the context of crossborder and transnational labour flows: The Irish example. Political Geography 26 (2007)

8 mukaan. Työssäkäyntialueiden alueellista määrittelyä on kritisoitu siitä, että käytännössä eri ryhmillä on erilaiset liikkumistottumukset ja näin myös erilaiset työssäkäyntialueet. Aiemmin työssäkäyntialuejaot perustuivat lähinnä hallinnollisiin tai tilastollisiin aluejakoihin, jolloin tarkasteltiin valmiiksi rajattujen alueiden välistä työssäkäyntiä, mutta paikkatietojärjestelmien kehittymisen myötä työssäkäyntialueita on pystytty määrittämään todellisten työssäkäyntivirtojen perusteella. Työmatkoista on Suomessa saatavilla tarkempia paikkatietoja kuin useimmissa muissa maissa. Tämä mahdollistaa itse aluejaon muodostamisen nimenomaan työssäkäynnin näkökulmasta. (Peck 1996; Ballas & Clarke ; Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa ). Suomessa yleisesti käytetään työmarkkinoiden analyysissa hallinnollisia aluejakoja tai kuntapohjaisia työssäkäyntialueita, jolloin seutukunta tai työssäkäyntialue kuvaa paikallisia työmarkkinoita ja maakunta tai ELYkeskusalue alueellisia työmarkkinoita. Työssäkäyntialue on se toiminnallinen kokonaisuus, jonka puitteissa ihmiset toimivat ja tekevät valintojaan asumisesta, työssäkäynnistä ja palvelujen käytöstä. Työssäkäyntialue on alue, jonka sisällä yksilöt voivat vaihtaa asuinpaikkaansa ja pysyä entisessä työpaikassaan tai vaihtaa työpaikkaa ja jatkaa asumista entisessä asuinpaikassaan. Työssäkäyntialueen kehyskunnaksi lasketaan kunnat, joiden työllisistä vähintään 10 % pendelöi keskuskuntaan 10. Joensuun työssäkäyntialue on Pohjois-Karjalan ainoa merkittävä seutuistunut työmarkkina-alue. Muut keskukset ovat työpaikkatarjonnaltaan niin pieniä, että niiden ympärille ei voi muodostua laajaa työssäkäyntialuetta. Joensuun työssäkäyntialueen sisäkehällä ovat Kontiolahti ja Liperi. Vuonna 2013 Kontiolahden työllisistä 59 prosenttia ja Liperin työllisistä 43 prosenttia kävi työssä Joensuussa. Joensuun työssäkäyntialueen ulkokehällä olivat Rääkkylä, Ilomantsi ja Tohmajärvi, josta tosin lähes yhtä suuret työssäkäyntivirrat suuntautuivat sekä Joensuuhun (16,0 %) että Kiteelle (15,8 %). Polvijärvi sijoittui työssäkäyntialueen ulko- ja sisäkehän välimaastoon. Valtimolta suurin työssäkäyntivirta suuntautuu Nurmekseen, joten Nurmes ja Valtimo muodostivat pienen työssäkäyntialueen. Työssäkäyntialueisiin kuulumattomia kuntia olivat Lieksa, Juuka ja Kitee. (Kuvio 1, Taulukot 1 2) 8 Ballas, D. & Clarke, G. (2000) GIS and Microsimultation for Local Labour Market Analysis. Computers, Environment and Urban Systems. 24 (2000), Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa (2012). Suomen ympäristökeskus. SYKE rakennetun ympäristön yksikkö Ks. tarkemmin työssäkäyntialueen määrittelystä 7

9 Kuvio 1. Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueet Lähde: Kartta perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon, [ ]. 8

10 Kuvio 2. Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueet 2004 (vuoden 2007 kuntajaolla). Lähde: Kartta perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon, [ ]. Vuoden 2004 pendelöintitietojen ja vuoden 2007 kuntajaon perusteella määritellyssä työssäkäyntialuejaossa Kitee vielä muodosti työssäkäyntialueen Tohmajärven ja Kesälahden kanssa. Kiteen ja Kesälahden kuntaliitos vaikutti oleellisesti työssäkäyntialueen häviämiseen. Tohmajärveläisten työllisistä suurempi osa pendelöi Kiteelle vuonna 2013 kuin vuonna 2004, mutta pendelöinti Joensuuhun kasvoi vielä enemmän kuin Kiteelle. Joensuun ja Enon kuntaliitos lienee nostanut ilomantsilaisen Joensuuhun pendelöintiä. Koska Pohjois-Karjalassa on vain yksi merkittävä työssäkäyntialue, käytetään tässä selvityksessä pääasiassa kunta- ja seutujakoja.(kuvio 2.) 9

11 Taulukko 1. Pendelöijien määrä Pohjois-Karjalan kunnissa Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineisto, [ ]. Kunnasta/kuntaan pendelöijien lkm IlomantsiinJoensuuhun Juukaan Kiteelle Kontiolahteen Lieksaan Liperiin Nurmekseen Outokumpuun Polvijärvelle Rääkkylään Tohmajärvelle Valtimolle Muualle P-K Yht. Ilomantsista Joensuusta Juuasta Kiteeltä Kontiolahdelta Lieksasta Liperistä Nurmeksesta Outokummusta Polvijärveltä Rääkkylästä Tohmajärveltä Valtimolta Taulukko 2. Pendelöijien osuus (%) työllisistä Pohjois-Karjalan kunnissa Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineisto, [ ]. Kunnasta/kuntaan Pendelöijien osuus työllisistä (%) IlomantsiinJoensuuhun Juukaan Kiteelle Kontiolahteen Lieksaan Liperiin Nurmekseen Outokumpuun Polvijärvelle Rääkkylään Tohmajärvelle Valtimolle Muualle Yht Ilomantsista 81,4 14,4 0,0 0,3 0,5 0,5 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,3 0,1 2,1 100,0 Joensuusta 0,8 83,8 0,2 0,7 4,2 0,5 2,9 0,1 0,7 0,4 0,2 0,7 0,0 4,8 100,0 Juuasta 0,0 4,0 81,3 0,2 1,1 1,7 0,1 5,7 0,2 0,8 0,0 0,0 0,7 4,3 100,0 Kiteeltä 0,2 6,0 0,0 83,9 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,0 0,5 2,8 0,0 6,1 100,0 Kontiolahdelta 0,4 58,7 0,6 0,4 31,5 0,7 2,7 0,1 0,6 0,4 0,1 0,6 0,0 3,4 100,0 Lieksasta 0,2 5,3 0,4 0,0 0,4 88,5 0,2 2,3 0,1 0,1 0,0 0,1 0,2 2,3 100,0 Liperistä 0,1 43,3 0,2 0,2 3,3 0,1 42,1 0,1 4,1 1,1 0,3 0,1 0,0 5,0 100,0 Nurmeksesta 0,0 2,1 1,8 0,0 0,1 2,5 0,3 85,2 0,0 0,0 0,0 0,0 2,8 5,2 100,0 Outokummusta 0,1 11,7 0,0 0,0 0,7 0,1 5,5 0,0 72,4 3,0 0,0 0,1 0,0 6,3 100,0 Polvijärveltä 0,0 21,0 1,2 0,1 1,4 0,6 5,6 0,0 7,7 58,5 0,1 0,1 0,1 3,7 100,0 Rääkkylästä 0,1 17,6 0,0 7,4 0,5 0,0 2,5 0,0 0,5 0,1 65,3 1,6 0,0 4,5 100,0 Tohmajärveltä 0,6 16,0 0,0 15,8 1,2 0,0 0,5 0,1 0,4 0,2 0,4 61,2 0,1 3,6 100,0 Valtimolta 0,1 2,1 0,9 0,0 0,0 0,6 0,5 21,1 0,0 0,0 0,0 0,0 65,7 9,0 100,0 10

12 Väestön pääasiallinen toiminta ja työvoima Vuosina Pohjois-Karjalan väestömäärä väheni vain hieman (608 henkilöä), mutta yli 65- vuotiaiden määrä kasvoi 13 prosentilla ja työikäisten sekä lasten määrät vähenivät enemmän kuin mitä yli 60-vuotiaiden määrä kasvoi. (Taulukko 3.) Väestön pääasiallisen toiminnan mukainen pitkän aikaväin tarkastelu osoittaa, että alle 14-vuotiaiden määrä on vähentynyt huomattavasti 1990-luvun loppupuolelta saakka, eläkeläisten määrä on kasvanut hitaasti, opiskelijoiden määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, ja työvoiman määrä on vähentynyt hitaasti. Työllisten määrä väheni rajusti 1990-laman aikana, eikä se sen jälkeen ole noussut entiselle tasolleen ja työttömien määrä jäi laman jälkeen sen edeltävää tasoa korkeammalle. (Kuvio 3.) Taulukko 3. Pohjois-Karjalan väestö ikäryhmittäin vuosina Lähde: StatFin-tilastotietokanta, Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan , [ ]. Ikä muutos Määrä % Määrä % ,0 20,6 21,3 22,0 22, , ,5 60,9 60,4 59,9 59, , ,6 3,5 3,4 3,3 3, , ,9 14,9 14,8 14,8 14, ,3 Yhteensä ,4 Yli 65-vuotiaiden osuus työllisestä työvoimasta kasvoi vain hieman vuosina , vaikka työllisten yli 65-vuotiaiden määrä kaksinkertaistui. Työllisten osuus puolestaan väheni lähes 3 000:lla (- 4 %) ja työttömien määrä kasvoi lähes viidenneksen. (Taulukko 4.) 11

13 * Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset vuotiaat Kuvio 3. Pohjois-Kajalan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan ), [ ]. 12

14 Taulukko 4. Pohjois-Karjalan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan ), [ ]. Ikä Työmarkkina-asema Määrä % muutos Määrä % Työlliset ,2 0,3 0,3 0,3 0, ,9 Työvoiman ulkopuolella ,8 20,3 21,0 21,7 22, ,9 Työlliset ,8 37,9 37,4 36,9 36, ,3 Työttömät ,5 6,6 7,0 7,5 7, ,6 Opiskelijat ,6 5,3 5,2 5,2 5, ,5 Muut työvoiman ulkopuolella olevat ,5 11,2 10,7 10,3 9, ,0 Työlliset ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 Työttömät ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1 7,7 Opiskelijat, koululaiset ,5 3,4 3,3 3,2 3, ,9 Muut työvoiman ulkopuolella olevat ,1 0,1 0,1 0,1 0, , Alle 15-vuotiaat ,9 14,9 14,8 14,8 14, , , Yhteensä ,0 100,0 100,0 100, ,4 Sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde 12 olivat vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa (väestöllinen 59,8 ja taloudellinen 171,4) koko maan keskiarvoa (väestöllinen 57,1 ja taloudellinen 140,6) 11 Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä. Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0 14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0 14- vuotiaat". Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. (StatFin-tilastopalvelu, Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan ) 12. Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään siten positiivisena ja nousua negatiivisena. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdanteiden ja työllisyyskehityksen vaihtelujen lisäksi muun muassa syntyvyys, väestörakenne ja muuttoliike. Lähteet: Tilastokeskus,

15 alemmalla tasolla, mutta Joensuussa (50,7) ja Joensuun seutukunnassa (55,9) väestöllinen huoltosuhde oli maan keskiarvoa (57,1) paremmalla tasolla. Taloudellinen huoltosuhde oli vain Kontiolahdella (133,1) parempi kuin koko maassa keskimäärin (140,6). Seutukunnista Pielisen Karjalan väestöllinen (74,2) sekä taloudellinen (210,4) huoltosuhde olivat Pohjois-Karjalan heikoimmat. Kunnista sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde olivat heikoimmat Ilomantsissa, Valtimolla, Rääkkylässä, Juuassa ja Lieksassa (Taulukko 5, Kuvio 4.) Kuvio 4. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Pohjois-Karjalan kunnissa, seutukunnissa sekä koko maassa vuonna Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Väestöllisiä tunnuslukuja alueittain ), [12.4,2016]. 14

16 Taulukko 5. Pohjois-Karjalan väestöllisiä tunnuslukuja seutukunnittain ja kunnittain vuonna Lähde Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokanta (Väestöllisiä tunnuslukuja alueittain ), [12.4,2016]. Alue Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Alle15- vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % vuotiaiden osuus, % Keski-ikä, molemmat sukupuolet Keskiikä, miehet Keskiikä, naiset Ulkomaalaistaustaisten osuus, % KOKO MAA 57,1 140,6 16,4 19,9 63,7 42,1 40,7 43,4 5,9 Pohjois-Karjalan maakunta 59,8 171,4 14,7 22,8 62,6 44,3 43,1 45,6 3,4 Joensuun seutukunta 55,9 161,3 15,5 20,4 64,1 42,6 41,4 43,8 3,3..Ilomantsi 78,4 212,9 10,1 33,8 56,1 52,5 51,3 53,8 2,4..Joensuu 50,7 158,1 14,4 19,2 66,4 41,6 40,1 43,0 4,1..Juuka 74,6 226,1 11,2 31,5 57,3 51,0 49,9 52,2 1,9..Kontiolahti 57,7 133,1 22,6 14,0 63,4 38,2 38,0 38,4 2,3..Liperi 61,1 146,3 19,0 18,9 62,1 41,9 41,2 42,6 1,6..Outokumpu 68,8 207,3 14,2 26,6 59,2 46,6 45,2 48,0 3,3..Polvijärvi 65,9 189,7 13,5 26,2 60,3 47,5 46,5 48,5 0,8 Pielisen Karjalan seutukunta 74,2 210,4 11,9 30,7 57,4 50,0 48,4 51,7 3,5..Lieksa 73,3 223,2 11,4 30,9 57,7 50,5 48,8 52,2 5,3..Nurmes 74,6 193,9 12,5 30,2 57,3 49,3 47,5 51,0 1,5..Valtimo 77,2 207,2 12,6 31,0 56,4 50,4 49,3 51,5 0,8 Keski-Karjalan seutukunta 71,3 205,4 12,6 29,0 58,4 49,3 48,1 50,5 4,2..Kitee 71,0 203,9 12,5 29,0 58,5 49,3 47,9 50,6 4,0..Rääkkylä 75,9 218,3 11,3 31,8 56,8 51,7 50,7 52,8 3,2..Tohmajärvi 69,8 202,5 13,5 27,6 58,9 48,1 47,4 48,9 4,9 15

17 Väestöllinen huoltosuhde MANNER-SUOMI Pohjois-Karjalan maakunta Taloudellinen huoltosuhde MANNER-SUOMI Pohjois-Karjalan maakunta Kuvio 5. Väestöllinen huoltosuhde vuosina ja taloudellinen huoltosuhde vuosina Pohjois-Karjalassa ja Manner-Suomessa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Väestöllisiä tunnuslukuja alueittain ), [29.1 ja ]. Vuonna 2005 Pohjois-Karjalan väestöllinen huoltosuhde oli 52,0 ja vuonna 2015 alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli jo 61,4. Myös koko Manner-Suomen väestöllinen huoltosuhde kasvoi samana ajankohtana 49,8:sta 58,4:ään. Sekä koko Manner-Suomessa että Pohjois-Karjalassa väestöllinen huoltosuhde heikkeni asteittain vuodesta 2010 lähtien. Taloudellinen huoltosuhde oli koko ajan vuosina heikko Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2005 sataa työllistä kohden oli ei-työllisiä Pohjois-Karjalassa 168 ja koko Manner-Suomessa 132. Taloudel- 16

18 linen huoltosuhde oli vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa 171 ja koko Manner-Suomessa 141, joten Pohjois-Karjalan taloudellinen huoltosuhde heikkeni hieman vähemmän kuin keskimäärin koko Manner- Suomessa. (Kuvio 5.) Taulukko 6. Pohjois-Karjalan väestöennuste vuoteen 2040 saakka ikäryhmittäin. Ikäryhmä Muutos Muutos Muutos Muutos Väestö yhteensä ,10 % ,20 % 0-2-vuotiaat ,20 % ,60 % 3-5-vuotiaat ,70 % ,90 % 6-vuotiaat 4 0,30 % -96-6,10 % 7-12-vuotiaat -37-0,40 % ,60 % vuotiaat 126 2,50 % ,50 % vuotiaat ,50 % ,10 % vuotiaat ,30 % ,30 % vuotiaat ,50 % ,60 % vuotiaat ,70 % ,70 % vuotiaat 365 4,00 % ,80 % vuotiaat ,00 % 44 0,50 % vuotiaat ,40 % ,50 % vuotiaat ,10 % 537 5,80 % vuotiaat ,50 % ,80 % vuotiaat ,80 % ,60 % vuotiaat ,10 % ,90 % yli 64-vuotiaat ,00 % ,90 % Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, [ ]. Pohjois-Karjalan väestömäärän on ennustettu vähenevän vuoteen 2025 mennessä noin 1 800:lla ja vuoteen 2040 mennessä yli henkilöllä. Työikäisen (15 64-vuotiaat) väestön odotetaan vähenevän eniten vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden osalta. Yli 64-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes henkilöllä, joten väestölliseen huoltosuhteeseen ei ole odotettavissa paranemista seuraavan kymmenen vuoden aikana. (Taulukko 6.) 17

19 Väestön koulutusrakenne Väestön osaamista voidaan kartoittaa suoritettujen tutkintojen ja koulutusasteen perusteella. Koulutusluokituksessa koulutus on jaettu kuuteen koulutusasteluokkaan: perusasteeseen, keskiasteeseen, alimpaan korkea-asteeseen, alempaan ja ylempään korkeakouluasteeseen ja tutkijakoulutusasteeseen. Koulutusasteen mittaaminen perustuu koulutusaikaan. Perusasteen koulutuksia ovat kansa-, keski- ja peruskoulu. Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoja, 1 3-vuotisia ammatillisia tutkintoja ja ammatillisia perustutkintoja. Alimman korkea-asteen koulutukset ovat 2 3 vuotta kestäviä koulutuksia keskiasteen jälkeen, ja näitä koulutuksia ovat esimerkiksi teknikon ja merkonomin tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Kuviossa 6 on esitetty Pohjois-Karjalan ja koko maan työvoima, työttömät ja työlliset koulutusasteen mukaan vuonna Kuviossa ylioppilastutkinnon suorittaneet on erotettu muista keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Alimman korkea-asteen sekä alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita tarkastellaan kuviossa yhdessä samoin kuin ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2013 ylioppilastutkinnon, alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen sekä ylemmän korkeakoulutusasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus työvoimasta pienempi kuin koko maassa. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta oli suurempi kuin koko maassa. Heidän osuutensa oli koko maahan verrattuna myös suurempi sekä työttömistä että työllisistä. Pelkästään perusasteen suorittaneiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa pienempi kuin koko maassa. 18

20 Työvoima Työttömät Työlliset Pohjois-Karjala Koko maa Pohjois-Karjala Koko maa Pohjois-Karjala Koko maa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 % Ylempi korkea- ja tutkijakoulutusaste Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Keskiaste (ammatil.) Yo-tutkinto Perusaste Kuvio 6. Pohjois-Karjalan ja koko maan työvoima, työttömät ja työlliset koulutusasteen mukaan vuonna Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon V07D 15 vuotta täyttäneet pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen, iän ja kielen mukaan 31.12, [ ]. Kuviossa 7 on esitetty vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden pohjoiskarjalaisten sijoittuminen naisten koulutusaloihin (naisia > 90 %), naisvaltaisiin koulutusaloihin (60 % < naisia 90 %), tasakoulutusaloihin (40 % naisia/miehiä 60 %), miesvaltaisiin koulutusaloihin (60 < miehiä 90 %) ja miesten koulutusaloihin (miehiä > 90 %). Lähes 80 prosenttia pohjoiskarjalaisista vuotiaista naisista oli vuonna 2014 kouluttautunut naisten aloille tai naisvaltaisille koulutusaloille. Miesvaltaisille tai miesten koulutusaloilla oli samanaikaisesti lähes 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä miehistä Pohjois-Karjalassa. 19

21 % Naisten koulutusalat Naisvaltaiset koulutusalat Tasakoulutusalat Miesvaltaiset koulutusalat Miesten koulutusalat Miehet Naiset Kuvio 7. Pohjoiskarjalaiset vuotiaat jaoteltuna nais-, mies- ja tasakoulutusalojen mukaan vuonna Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelun aineistoon, [ ]. Selvityksen liitteenä (liite 1) olevissa kuvioissa on vuotiaiden pohjoiskarjalaisten perus-, keskitai kansakoulun ja/tai lukion jälkeen suorittamat tutkinnot koulutusasteittain ja -aloittain vuonna Tilastoihin on valittu henkilön viimeisin ja koulutusasteeltaan korkein tutkinto. Taulukoissa on eritelty erikseen naiset ja miehet, joten niistä on nähtävissä naisten ja miesten koulutusalavalinnat. Liitteenä olevista kuvioista on poistettu ne koulutusalat, joilla oli vähemmän kuin viisi suoritettua tutkintoa. Pohjois-Karjalassa vuonna 2014 asuneiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus oli miehiä suurempi kaikilla muilla koulutusasteilla paitsi ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintojen sekä lisensiaatin- ja tohtorintutkintojen suorittaneiden joukossa. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneissa sukupuolijakauma oli suhteellisen tasainen (40 % naisia/miehiä 60 %), sillä ammatillisen koulutuksen suorittaneita miehiä oli 53 prosenttia ja naisia 47 prosenttia ja lisensiaatintutkinnon suorittaneita miehiä oli 51 prosenttia ja naisia 49 prosenttia. Ammatillinen korkea-aste oli selkeä miesten koulutusaste (92 % miehiä) ja tohtorintutkinto oli miesvaltainen koulutusaste (61 % miehiä). Sekä opistoasteen että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli miehiä 40 prosenttia ja naisia 60 prosenttia. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakauma oli lähes samanlainen (miehiä 41 %, naisia 59 %) vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa. Naisten osuus vaihteli 60 prosentin ja 90 prosentin välillä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 20

22 (naisia 62 %, miehiä 38 %), alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden(naisia 65 %, miehiä 35 %) sekä lääkärien erikoistumiskoulutuksen (naisia 61 %, miehiä 39 %) suorittaneiden joukossa. Naisten ja miesten koulutus on selvästi eriytynyt kaikilla koulutusasteilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysala on jokaisella koulutusasteella joko naisten koulutusala (naisia > 90 %) tai naisvaltainen koulutusala (60 % < naisia 90 %). Muita naisvaltaisia koulutusaloja ovat mm. kauneudenhoitoala, matkailuala, kulttuuri- ja taideaineet, opetus ja kasvatustyö sekä kielitieteet. Miesvaltaisia aloja (60 % < miehiä 90 %) ovat mm. tietojenkäsittely, arkkitehtuuri, muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus. Miesten koulutusaloja (miehiä > 90 %) ovat erityisesti kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikka. Työllisyys Vuonna 2013 Pohjos-Karjalassa oli yhteensä noin työpaikkaa, joista eniten, noin (20 %) oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut oli naisvaltainen ala (88 % oli naisia) Toiseksi eniten (noin 8 800, 14 %) työpaikkoja oli teollisuudessa, jossa toimi pääasiassa miehiä (77 %). Pohjois-Karjalan alueella työssä käyneistä naisista 35 prosenttia toimi terveys- ja sosiaalipalveluissa ja miehistä 22 prosenttia työskenteli teollisuudessa. Tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen ala oli työpaikkamärältään kolmanneksi suurin, ja se oli sukupuolijaoltaan tasa-ala (40 % naisia/miehiä 60 %). Yli työntekijää työllistivät myös koulutus sekä maa-, metsä- ja kalatalous ja rakentaminen. Näistä aloista koulutus oli naisvaltainen (60 % <naisia 90 %), maa-, metsä- ja kalatalous oli miesvaltainen ja rakentaminen oli miesten ala (miehiä > 90 %). (Kuvio 8., Taulukko 7.) Työpaikkarakenteen suurin ero seutukuntien välillä oli maa-, metsä- ja kalatalouden osuuksissa. Maa-, metsä, ja kalatalouden työpaikkojen osuus oli suurin Keski-Karjalassa (16,5 %), jossa tämän alan työpaikkoja oli lähes yhtä paljon kuin terveys- ja sosiaalipalvelujen (17 %). Keski-Karjalan työpaikoista oli 14 prosenttia teollisuustyöpaikkoja. Pielisen Karjalassa maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus oli 14 prosenttia, teollisuustyöpaikkojen 15 prosenttia ja terveys- ja sosiaalipalvelujen 19 prosenttia. Joensuun seutukunnassa oli 78 prosenttia kaikista Pohjois-Karjalan työpaikoista, joten Joensuun seutukunnan elinkeinorakenne pitkälti määrittää koko Pohjois-Karjalan elinkeinorakennetta. Joensuun seutukunnassa viisi suurinta toimialaa olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (20 %), teollisuus (14 %), tukku- ja vähittäiskauppa (9 %), koulutus (9 %) sekä maa-, metsä- ja kalatalous (5 %). (Kuvio 9.) 21

23 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja P Koulutus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta X Toimiala tuntematon L Kiinteistöalan toiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja B Kaivostoiminta ja louhinta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten Määrä Miehet Naiset Kuvio 8. Pohjois-Karjalan työpaikat sukupuolen mukaan vuonna Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [ ]. 22

24 Yhteensä Miehet Naiset..Pielisen Karjalan seutukunta..keski-karjalan seutukunta..joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA..Pielisen Karjalan seutukunta..keski-karjalan seutukunta..joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA..Pielisen Karjalan seutukunta..keski-karjalan seutukunta..joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus P Koulutus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakol. Sosiaalivak. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toim. I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta X Toimiala tuntematon L Kiinteistöalan toiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto yms B Kaivostoiminta ja louhinta T Kotitalouksien toiminta työnantajina D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys. U Kansainvälisten organis.ja toimielinten toim. Kuvio 9. Työpaikat toimialoittain ja sukupuolen mukaan vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [ ]. 23

25 Taulukko 7. Pohjois-Karjalan työpaikat toimialoittain ja sukupuolen. Lähde: Työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [ ]. Toimiala Miehet Naiset Yhteensä Miehiä % Naisia % Segregaatioluokka Segregaatioluokkien rajat Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,8 88,2 Naisvaltainen ala 60 % <naisia 90 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,3 75,7 Naisvaltainen ala 61 % <naisia 90 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 71,7 Naisvaltainen ala 62 % <naisia 90 % S Muu palvelutoiminta ,0 70,0 Naisvaltainen ala 63 % <naisia 90 % P Koulutus ,8 64,2 Naisvaltainen ala 64 % <naisia 90 % U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta ,5 62,5 Naisvaltainen ala 65 % <naisia 90 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; ,1 56,9 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % R Taiteet, viihde ja virkistys ,0 56,0 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,6 55,4 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sos.vakuutus ,4 54,6 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen yms. korjaus ,9 51,1 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,2 46,8 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % L Kiinteistöalan toiminta ,7 44,3 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % J Informaatio ja viestintä ,3 32,7 Miesvaltainen ala 60 % <miehiä 90 % X Toimiala tuntematon ,5 30,5 Miesvaltainen ala 61 % <miehiä 90 % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,9 27,1 Miesvaltainen ala 62 % <miehiä 90 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta ,3 26,7 Miesvaltainen ala 63 % <miehiä 90 % C Teollisuus ,5 23,5 Miesvaltainen ala 64 % <miehiä 90 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto, muu puhtaanapito ,0 20,0 Miesvaltainen ala 65 % <miehiä 90 % H Kuljetus ja varastointi ,9 14,1 Miesvaltainen ala 66 % <miehiä 90 % B Kaivostoiminta ja louhinta ,9 10,1 Miesvaltainen ala 60 % <miehiä 90 % F Rakentaminen ,2 6,8 Miesten ala miehiä>90 % Toimialat yhteensä ,9 50,1 24

26 Määrä Määrä C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus P Koulutus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kuvio 10. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärältään seitsemän suurimman toimialan työpaikkojen määrän kehitys vuosina Lähde:Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [ ] H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta S Muu palvelutoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys 25

27 Määrä Kuvio 11. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärältään kahdeksanneksi- neljänneksitoista suurimman toimialan työpaikkojen määrän kehitys vuosina Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [ ] K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito B Kaivostoiminta ja louhinta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Kuvio 12. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärältään seitsemän pienimmän toimialan työpaikkojen määrän kehitys vuosina Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [ ]. Vuosina työpaikkamäärältään suurimmista toimialoista terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen määrä kasvoi tasaisesti. Vuonna 2013 alalla oli noin työpaikkaa (12 %) enemmän kuin vuonna Muiden työpaikkamäärältään suurimpien toimialojen työpaikat vähenivät. Vähennys oli suurinta teollisuudessa, josta hävisi noin työpaikkaa (-20 %) ja maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat vähenivät lähes 900 työpaikalla (17 %). Teollisuustyöpaikkojen vähenemiseen vaikutti Perloksen tuotannollisen toiminnan lopettaminen vuonna 2009 Joensuun seudulla. Teollisuustyöpaikkojen määrä kuitenkin kasvoi vuosina 2010 ja Rakentamisessa oli työpaikkoja vuonna 2013 yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna ja koulutuksen, kaupan ja julkisen hallinnon aloilla työpaikkojen määrän väheneminen vaihteli kahden ja neljän prosentin välillä. (Kuvio 10.) 26

28 Yhteensä Miehet Naiset Vuonna 2007 noin henkilöä työllistäneistä toimialoista työpaikkojen määrän kasvu oli vuosina suurinta informaation ja viestinnän alalla, jossa työpaikkojen määrä kasvoi 19 prosentilla (193 työpaikkaa). Hallinto- ja tukipalveluissa oli vuonna 2013 hieman yli 200 (8 %) työpaikkaa enemmän kuin seitsemän vuotta aiemmin. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkojen määrät pysyivät lähes ennallaan ja työpaikkamäärät supistuivat kuljetuksessa ja varastoinnissa (-12 %) sekä muussa palvelutoiminnassa (-11 %). (Kuvio 11.) Työpaikkamääriltään pienimmistä (alle 800 työpaikkaa) toimialaloista työpaikkamäärä väheni ainoastaan rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-7 %). Kaivostoiminnan ja louhinnan työpaikkamäärä kasvoi noin 130:lla ja vesihuoltoon, viemäri- ja jätevesihuoltoon, jätehuoltoon ja muuhun ympäristön puhtaanapitoon sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen aloille tuli molempiin noin 100 työpaikkaa lisää. Kahteen pienimpään toimialaan, kotitalouksien toimintaan työnantajina sekä kansainvälisten organisaatioiden toimintaan, syntyi yhteensä noin 300 työpaikkaa vuonna (Kuvio 12.) Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Tuntematon Kuvio 13. Pohjois-Karjalan alueella työssä käyvät työnantajan sektorin ja sukupuolen mukaan vuonna Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [ ]. 27

29 Yhteensä Mehet Naiset Työpaikkojen jakautuminen sektoreittain pysyi melko muuttumattomana vuosina Vuonna 2013 Pohjois-Karjalan alueella työssä käyneistä toimi 52 prosenttia yksityisellä sektorilla, 27 prosenttia kuntien palveluksessa ja yrittäjinä 13 prosenttia. Naisten ja miesten väliset erot eri sektoreilla toimimisessa olivat suuret. Miehistä 61 prosenttia toimi yksityisellä sektorilla, 17 prosenttia oli yrittäjiä ja kuntien palveluksessa oli 13 prosenttia (kuvio 13). Naisista kuntasektori (41 %) työllisti lähes yhtä suuren osuuden kuin yksityinen sektori (43 %) ja yrittäjinä toimi vain 8 prosenttia (kuvio 14). Seutukuntien välillä suurimmat erot alueella työssäkäyvien (työpaikkojen) toimimisessa eri työnantajasektoreilla olivat siinä, että Keski-Karjalassa kuntasektorin merkitys työllistäjänä oli vähäisempi kuin muualla ja vastaavasti siellä yrittäjien, erityisesti maatalousyrittäjien, osuus oli suurempi kuin muualla % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Tuntematon Kuvio 14. Pohjois-Karjalan alueella työssä käyvät työnantajan sektorin mukaan vuosina Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [ ]. 28

30 -06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 Työttömyys Työttömyyden taso on pysynyt korkealla tasolla Pohjois-Karjalassa vuodesta 2006 vuoden 2016 alkuun saakka. Työttömyysaste oli tämän ajanjakson aikana korkeimmillaan vuoden 2015 heinäkuussa (18,6 %) ja alimmillaan toukokuussa 2008 (12 %). Naisia oli työttömänä miehiä enemmän tammikuun 2006 ja helmikuun 2016 välillä kuutena kuukautena kesä-heinäkuussa 2006, 2007 ja 2008, joina kuukausina työttömistä oli naisia prosenttia. Kesä-heinäkuussa työttömien määrät ovat korkeimmillaan, kun vastavalmistuneet ilmoittautuvat työttömiksi. Naisten osuus opiskelijoista on miehiä suurempi, mikä heijastuu myös vastavalmistuneiden työttömyyteen. Naisia oli miehiä enemmän työttömänä ennen vuonna 2009 alkanutta taantumaa, jolloin työttömyysaste oli alhaisimmillaan tarkasteluajanjaksolla. Talouden taantuma vuosina 2009 ja 2010 näkyi miesten työttömyyden kasvussa. Tammikuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana (16 kk) työttömistä oli miehiä yli 60 prosenttia peräti 13 kuukauden aikana. Korkeimmillaan miesten osuus työttömistä (65 %) oli helmikuussa (Kuvio 15.) Työttömyysaste (%) Määrä Vuosi/kuukausi Työttömät miehet Työttömät naiset Työttömien %-osuus työvoimasta (työttömyysaste) Kuvio 15. Työttömien miesten ja naisten määrät sekä työttömien osuus työvoimasta vuosina (helmikuu)pohjois-karjalassa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [29.1 ja ]. Työttömyyden tasossa on ollut huomattavia eroja kuntien välillä. Joensuun työssäkäyntialueen sisäkehällä olevissa kunnissa Kontiolahdella ja Liperissä työttömyysasteet olivat muihin Pohjois- 29

31 -06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 % Karjalan kuntiin verrattuna alhaisella tasolla vuosina (helmikuu). Nämä kunnat ovat työllisyyden suhteen riippuvaisia Joensuun työpaikoista, sillä vuonna 2013 Kontiolahden työllisistä 59 prosenttia ja Liperin työllisistä 43 prosenttia kävi työssä Joensuussa. Kontiolahdella ja Liperissä työttömyysaste oli alhaisimmillaan keväällä 2008 (Liperissä huhtikuussa 8,3 % ja Kontiolahdella toukokuussa 8,4 %). Joensuussa työttömyysaste oli korkeimmillaan (20,2 %) heinäkuussa 2015 ja samana ajankohtana myös Liperissä (14,2 %) ja Kontiolahdella (14,5 %) työttömyyden taso oli ylimmillään, vaikka huomattavasti alemmalla tasolla kuin Joensuussa. Polvijärvellä työttömyysaste oli 17,3 prosenttia heinäkuussa 2015, joten se jäi alemmalle tasolle kuin ollessaan korkeimmillaan (19,1 %) joulukuussa Vuonna 2013 pendelöintiprosentti Polvijärveltä Joensuuhun oli 21, joten Joensuun työllisyystilanne vaikuttaa myös Polvijärven työttömyyden tasoon. Joensuun ja Polvijärven työttömyysasteet ovat noudattaneet melko samankaltaista trendiä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös Joensuussa (12,4 %) ja Polvijärvellä (12,3 %) työttömyysaste oli seuranta-ajanjaksolla pienin toukokuussa (Kuvio 16.) Vuosi/kuukausi JOENSUU POLVIJÄRVI LIPERI KONTIOLAHTI Kuvio 16. Työttömyysasteet Joensuun työssäkäyntialueen keskuksessa ja sisäkehällä olevissa kunnissa (helmikuu). Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. 30

32 -06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 % Vuosi/kuukausi ILOMANTSI OUTOKUMPU RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI Kuvio 17. Työttömyysasteet Joensuun työssäkäyntialueen ulkokehällä olevissa kunnissa (helmikuu). Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. Joensuun työssäkäyntialueen ulkokehällä olevien kuntien Ilomantsin, Outokummun, Rääkkylän ja Tohmajärven työttömyyden taso oli vuoden 2016 helmikuussa lähes samalla tasolla Rääkkylässä (19,8 %), Ilomantsissa (19,7 %), Tohmajärvellä (19,7 %) ja Outokummussakin (18,6 %) vain hieman muita kuntia alemmalla tasolla. Vuosina (helmikuu) em. kuntien työttömyysasteen vaihteluväli oli samankaltainen, työttömyysaste oli korkeimmillaan prosenttia ja alhaisimmallaan prosenttia. Työttömyyden taso oli alimmillaan Rääkkylässä, Outokummussa ja Tohmajärvellä ennen vuonna 2009 alkanutta talouden taantumaa ja Ilomantsissa työttömyysaste oli alahaisimmillaan kahdeksan vuotta sitten. (Kuvio 17.) 31

33 -06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 % JUUKA KITEE LIEKSA Vuosi/kuukausi Kuvio 18. Työttömyysasteet Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueisiin kuulumattomissa kunnissa (helmikuu). Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. Työssäkäyntialueisiin kuulumattomissa kunnissa Juuassa, Kiteellä ja Lieksassa työttömyys on pysynyt lähes samalla tasolla viimeisten vuosien ajan. Lieksan työttömyysaste oli lähes koko ajan vuosina muita kuntia korkeammalla tasolla. Lieksassa työttömyysaste oli seurantajakson aikana korkeimmillaan tammikuussa 2006 (22,3 %) ja Juuassa (21,6 %) ja Kiteellä (21,0 %) marraskuussa Työttömyysaste oli alhaisimmillaan syksyllä 2011, jolloin se oli Juuassa ja Kiteellä 11 prosenttia ja Lieksassa 14 prosenttia. (Kuvio 18.) 32

34 -06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 % NURMES VALTIMO Vuosi/kuukausi Kuvio 19. Työttömyysasteet Nurmeksen työssäkäyntialueen kunnissa (helmikuu). Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. Valtimon työllisistä noin viidesosa pendelöi Nurmekseen vuonna Valtimon työttömyysaste on pysytellyt pääsääntöisesti hieman alemmalla tasolla kuin Nurmeksen, mutta on noudattanut samaa kehityskulkua Nurmeksen kanssa. Vuosina työttömyysaste oli tammikuussa 2006 Valtimolla 20,0 prosenttia ja Nurmeksessa 19,7 prosenttia, Nurmeksessa työttömyys oli yhtä korkealla tasolla myös kymmenen vuotta myöhemmin (tammikuussa ,7 %). Työttömyysaste oli alimmillaan keväällä 2010 (Nurmeksessa 11,5 % ja Valtimolla 10,3 %). (Kuvio 19.) Työttömiä oli helmikuussa 2016 vähemmän kuin helmikuussa 2015 viidessä kunnassa: Tohmajärvellä (-14,6 %), Kiteellä (-11,1 %), Juuassa (-8,2 %), Valtimolla (-5,0 %) ja Lieksassa (-2,8 %). Työttömien naisten määrä (-3,5 %) väheni myös Ilomantsissa, mutta siellä miesten määrä kasvoi 5,2 prosentilla. Juuassa ja Tohmajärvellä työttömien miesten määrä väheni huomattavasti enemmän kuin naisten. Nurmeksessa ja Polvijärvellä taas työttömien määrän kasvu johtui lähes täysin työttömien naisten määrän kasvusta. Muutokset miesten ja naisten osuuksissa työttömistä olivat pieniä: Miesten osuus työttömistä kasvoi eniten Ilomatsissa (2,7 %) ja väheni eniten Nurmeksessa (-2,7 %). Koko Pohjois-Karjalassa miesten osuus väheni vain 0,4 prosenttia. (Kuvio 20, Taulukko 8. ja 9.) 33

35 Taulukko 8. Työttömien määrät sukupuolen mukaan helmikuussa 2014, 2015 ja 2016 Pohjois-Karjalan kunnissa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. Alue Työttömät yhteensä helmikuussa Työttömät miehet helmikuussa Työttömät naiset helmikuussa Muutos (%) Muutos (%) Muutos (%) Muutos (%) Muutos (%) Muutos (%) Joensuun seutu ,5 5, ,1 4, ,1 6,6 ILOMANTSI ,7 4, ,2 8, ,6-3,5 JOENSUU ,2 6, ,4 5, ,4 8,3 JUUKA ,7-8, ,5-10, ,0-2,9 KONTIOLAHTI ,3 5, ,4 7, ,8 3,3 LIPERI ,2 3, ,5 2, ,0 4,4 OUTOKUMPU ,6 7, ,9 6, ,9 7,0 POLVIJÄRVI ,8 3, ,5 0, ,0 8,6 Keski-Karjala ,8-9, ,3-10, ,0-9,0 KITEE ,6-11, ,3-11, ,4-10,7 RÄÄKKYLÄ ,5 9, ,6 9, ,8 8,7 TOHMAJÄRVI ,5-14, ,5-16, ,8-11,8 Pielisen Karjala ,5-0, ,4-1, ,2 1,1 LIEKSA ,3-2, ,7-1, ,3-4,4 NURMES ,6 4, ,7 0, ,1 12,8 VALTIMO ,6-5, ,9-5, ,7-4,0 Pohjois-Karjala ,6 2, ,2 2, ,3 3,8 Taulukko 9. Miesten ja naisen osuus työttömistä ja työttömyysasteet. mukaan helmikuussa 2014, 2015 ja 2016 Pohjois-Karjalan kunnissa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. Alue Miesten osuus työttömistä (%) Naisten osuus työttömistä (%) 34 Työttömien % -osuus työvoimasta helmi. 14 helmi.15 helmi.16 helmi.14 helmi.15 helmi.16 helmi. 14 helmi.15 helmi.16 Joensuun seutu 59,3 60,2 59,8 40,7 39,8 40,2 15,2 16,2 17,1 ILOMANTSI 62,2 64,9 67,6 37,8 35,1 32,4 17,9 18,2 19,7 JOENSUU 59,1 59,8 59,2 40,9 40,2 40,8 16,0 17,2 18,2 JUUKA 63,8 68,1 66,2 36,2 31,9 33,8 17,6 20,8 19,3 KONTIOLAHTI 60,1 60,6 61,5 39,9 39,4 38,5 10,7 12,0 12,5 LIPERI 56,8 59,0 58,5 43,2 41,0 41,5 12,9 12,5 13,0 OUTOKUMPU 56,8 56,0 56,0 43,2 44,0 44,0 16,8 16,9 18,6 POLVIJÄRVI 61,7 59,8 57,8 38,3 40,2 42,2 15,7 17,3 18,4 Keski-Karjala 58,4 57,5 57,2 41,6 42,5 42,8 19,5 20,6 19,1 KITEE 57,8 57,1 57,0 42,2 42,9 43,0 18,4 20,5 18,7 RÄÄKKYLÄ 59,2 59,9 60,1 40,8 40,1 39,9 22,2 17,8 19,8 TOHMAJÄRVI 59,2 57,5 56,1 40,8 42,5 43,9 20,8 22,2 19,7 Pielisen Karjala 61,9 64,5 63,9 38,1 35,5 36,1 19,2 18,6 19,0 LIEKSA 60,7 61,1 61,8 39,3 38,9 38,2 20,9 19,4 19,4 NURMES 62,5 68,6 65,9 37,5 31,4 34,1 17,5 18,1 19,2 VALTIMO 67,1 68,8 68,4 32,9 31,3 31,6 16,5 16,9 16,5 Pohjois-Karjala 59,6 60,5 60,1 40,4 39,5 39,9 16,2 17,0 17,5

36 Muutos helmikuu helmikuu 2016 (%) -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Joensuun seutu ILOMANTSI JOENSUU JUUKA KONTIOLAHTI LIPERI OUTOKUMPU POLVIJÄRVI Keski-Karjala KITEE RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI Pielisen Karjala LIEKSA NURMES VALTIMO Pohjois-Karjala Yhteensä Miehet Naiset Kuvio 20. Työttömien määrän muutokset sukupuolen mukaan helmikuun 2015 ja helmikuun 2016 välillä Pohjois-Karjalassa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. 35

37 Taulukko 10. Eri ryhmien osuudet työttömistä mukaan helmikuussa 2014, 2015 ja 2016 Pohjois-Karjalan kunnissa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. Alue Osuus työttömistä helmikuussa (%) Alle 20-vuotiaat Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Pitkäaikaistyötyöttömät Ulkomaalaiset Vamm. ja pitkäaikaissairaat Joensuun seutu 2,0 2,3 2,3 12,9 13,6 14,0 40,8 39,7 39,2 26,4 25,8 30,0 5,5 6,3 5,5 14,0 12,7 12,2 ILOMANTSI 1,2 1,0 0,7 6,2 7,4 7,3 59,2 57,8 57,9 22,1 18,5 24,3 2,7 3,7 1,9 19,2 13,8 12,5 JOENSUU 2,3 2,7 2,5 15,2 16,4 16,1 36,7 35,6 35,3 27,2 26,7 30,9 6,5 7,3 6,7 13,0 11,9 11,4 JUUKA 1,1 0,5 1,3 6,6 4,5 6,1 55,9 58,9 60,4 21,9 16,7 27,4 2,5 4,0 3,1 15,9 14,6 15,6 KONTIOLAHTI 1,9 2,3 2,4 9,4 8,9 12,4 44,1 41,0 39,1 24,7 24,6 28,5 4,7 5,5 3,1 12,6 11,6 9,8 LIPERI 1,7 2,3 2,0 11,2 9,9 12,3 42,9 42,4 41,1 23,9 27,0 29,1 3,3 4,7 3,3 14,1 14,3 13,9 OUTOKUMPU 1,8 1,0 1,9 10,8 12,1 9,6 44,2 41,5 44,2 23,1 21,7 24,7 4,8 4,9 4,8 18,3 17,2 18,4 POLVIJÄRVI 0,9 1,4 2,0 4,7 5,5 6,4 54,2 54,3 53,1 37,1 37,9 37,7 2,8 2,0 2,8 18,4 15,6 15,1 Keski-Karjala 1,4 1,9 1,7 7,6 7,9 8,1 53,3 55,2 55,5 25,6 24,5 32,2 7,3 7,0 6,1 12,8 12,3 10,8 KITEE 1,5 1,8 1,8 8,1 8,2 8,6 54,2 55,8 55,1 25,4 24,4 32,1 6,2 5,7 5,3 12,7 12,4 10,3 RÄÄKKYLÄ 1,4 0,6 1,6 6,6 2,9 6,9 51,7 61,6 59,6 22,3 29,1 28,7 8,5 5,2 4,3 17,5 18,0 14,4 TOHMAJÄRVI 1,2 2,8 1,8 7,2 8,9 7,7 52,2 51,6 54,6 27,6 22,9 34,2 9,0 10,2 8,7 10,7 10,0 10,2 Pielisen Karjala 1,4 2,0 1,4 9,3 11,0 10,6 52,2 51,8 51,6 28,6 24,6 28,9 3,8 3,4 2,5 15,8 13,1 13,7 LIEKSA 1,5 1,9 1,3 8,8 10,0 9,8 52,8 51,5 52,1 32,7 26,9 31,2 4,4 4,5 3,5 15,4 12,7 12,3 NURMES 1,3 2,1 1,5 10,9 13,5 12,7 50,6 50,9 48,1 22,6 22,2 25,9 3,1 2,1 1,2 17,2 13,0 14,7 VALTIMO 0,6 1,9 1,3 6,2 6,9 5,9 54,0 57,5 63,8 24,2 20,6 27,6 1,9 2,5 2,0 13,7 15,6 17,1 Pohjois-Karjala 1,8 2,2 2,1 11,7 12,5 12,9 44,1 43,3 42,7 26,6 25,5 30,1 5,5 6,0 5,2 14,1 12,7 12,2 36

38 Kuvio 21. Yli 50-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä (%) Pohjois-Karjalassa helmikuussa Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. Kuvio 22. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä (%) Pohjois-Karjalassa helmikuussa Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. 37

39 Kuvio 23. Ulkomaalaisten työttömien osuus työttömistä (%) Pohjois-Karjalassa helmikuussa Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [ ]. Yli 50-vuotiaiden työttömien osuudet olivat helmikuussa 2016 suurimmat Valtimolla (63 %), Juuassa (60 %), Rääkkylässä (60 %), Kiteellä (55 %), Tohmajärvellä (53 %) ja Lieksassa (52 %). Näissä kunnissa myös työttömyysaste oli Valtimoa lukuun ottamatta yli 18 %. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä oli alhaisin Joensuussa (35 %), Kontiolahdella (39 %) ja Liperissä (41 %). (Taulukko 10, Kuvio 21.) Pohjois-Karjalan työttömyyden tason mukaan keskimääräistä korkeamman työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden (alle 25-vuotiaiden) kuntia olivat helmikuussa 2016 Joensuu (16 %) ja Nurmes (13 %). Myös Joensuun naapurikunnissa, Liperissä (12 %) ja Kontiolahdella (13 %) nuorisotyöttömyys oli maakunnan keskimääräiseen tason nähden korkeaa, mutta näissä kunnissa työttömyysasteet olivat maakunnan alhaisempia. (Taulukko 10, Kuvio 22.) Pohjois-Karjalassa oli helmikuussa 2016 työttömänä työnhakijana noin 700 ulkomaalaista. Ulkomaalaisia työttömiä oli suhteellisesti eniten Tohmajärvellä, josta työttömistä 9 prosenttia (34 henkilöä) oli ulkomaalaisia. Joensuussa työttömistä ulkomaalaisia oli 7 prosenttia (431 henkilöä) ja Kiteellä 5 prosenttia (45 henkilöä). (Taulukko 10, Kuvio 23.) 38

40 Kuvio 24. Rakennetyöttömyys Pohjois-Karjalassa seutukunnittain ja kunnittain helmikuussa Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain) ja Toimiala Onlinen aineistoon Rakennetyöttömät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan kk:n lopussa, [ ]. Rakennetyöttömien 13 osuuksissa (helmikuu 2016) seutukunnat olivat lähes samalla tasolla (62 63 %), mutta kuntien välillä rakennetyöttömien osuuksissa oli suuria vaihteluja. Rakennetyöttömien osuus työttömistä oli suurin Tohmajärvellä (73 %) ja pienin Ilomantsissa (54 %). (Kuvio 24). Pohjois- 13 Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä kuukauden lopussa pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. - Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.- Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. 39

41 Sukupuolet yhteensä Miehet Naiset VALTIMO TOHMAJÄRVI RÄÄKKYLÄ POLVIJÄRVI OUTOKUMPU NURMES LIPERI LIEKSA KONTIOLAHTI KITEE JUUKA JOENSUU ILOMANTSI VALTIMO TOHMAJÄRVI RÄÄKKYLÄ POLVIJÄRVI OUTOKUMPU NURMES LIPERI LIEKSA KONTIOLAHTI KITEE JUUKA JOENSUU ILOMANTSI VALTIMO TOHMAJÄRVI RÄÄKKYLÄ POLVIJÄRVI OUTOKUMPU NURMES LIPERI LIEKSA KONTIOLAHTI KITEE JUUKA JOENSUU ILOMANTSI 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitkäaikaistyöttömät Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Kuvio 25. Rakennetyöttömyyden rakenne Pohjois-Karjalassa kunnittain helmikuussa Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen aineistoon Rakennetyöttömät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan kk:n lopussa, [ ]. Karjalassa rakennetyöttömistä 69 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä tai heihin rinnasteisia, 27 prosenttia oli palveluilta työttömäksi jääneitä ja 4 prosenttia palveluilta palveluille siirtyneitä. Pitkäaikaistyöttömien ja rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien osuus oli huomattavasti suurempi Polvijärvellä (80 %) kuin muissa kunnissa. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu helmikuun 2015 ja 2016 välillä oli suhteellisesti suurinta Juuassa (51 %), jossa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 71:stä 106:een. Samanaikaisesti Juuassa työttömien määrä väheni 8 prosentilla. Myös Tohmajärvellä, Valtimolla, Kiteellä ja Lieksassa pitkäaikaistyöttömien määrän kasvoi työttömien määrän laskiessa. Joensuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 1 601helmikuussa 2015 ja vuotta myöhemmin heitä oli (määrän kasvu 24 %). (Kuviot 25, 26 ja 27.) 40

42 Kuvio 26. Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos helmikuun 2015 ja 206 välillä. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain) [ ]. VALTIMO JUUKA NURMES ILOMANTSI LIEKSA LIPERI JOENSUU POLVIJÄRVI KONTIOLAHTI RÄÄKKYLÄ KITEE TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Miehet Naiset Kuvio 27. Rakennetyöttömät sukupuolen mukaan Pohjois-Karjalassa kunnittain helmikuussa Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen aineistoon Rakennetyöttömät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan kk:n lopussa, [ ]. 41

43 Vuoden 2016 helmikuun lopussa rakennetyöttömistä suurin osa oli miehiä kaikissa kunnissa. Valtimolla miesten osuus oli korkein (67 %) ja Outokummussa matalin (52 %). Myös Juuassa, Nurmeksessa ja Ilomatsissa miesten osuus rakennetyöttömistä oli yli 65 prosenttia. (Kuvio 27.) VALTIMO JUUKA RÄÄKKYLÄ ILOMANTSI POLVIJÄRVI KITEE LIEKSA TOHMAJÄRVI NURMES OUTOKUMPU LIPERI KONTIOLAHTI JOENSUU 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Kuvio 28. Rakennetyöttömät iän mukaan Pohjois-Karjalassa kunnittain helmikuussa Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen aineistoon Rakennetyöttömät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan kk:n lopussa, [ ]. Rakennetyöttömistä alle puolet oli alle 50-vuotiaita ainoastaan maakunnan keskuksessa ja sen työssäkäyntialueen sisäkehällä olevissa kunnissa Kontiolahdella ja Liperissä. Valtimolla rakennetyöttömistä oli 50 vuotta täyttäneitä 67 % ja myös Juuassa, Rääkkylässä, Ilomantsissa yli 65 prosenttia rakennetyöttömistä oli yli 50-vuotiaita. (Kuvio 28.) 42

44 Taulukko 11. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olleiden määrä ja osuus työvoimasta helmikuussa 2014, 2015 ja Lähde: Taulukko perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain) [ ]. Alue Toimenpiteissä olleiden määrä Toimenpiteissä olleiden osuus työvoimasta (%) helmikuu 2014 helmikuu 2015 helmikuu 2016 helmikuu 2014 helmikuu 2015 helmikuu 2016 Joensuun seutu ,6 7,4 6,9 ILOMANTSI ,2 5,6 4,8 JOENSUU ,1 7,8 7,2 JUUKA ,7 9,6 8,9 KONTIOLAHTI ,3 4,9 4,6 LIPERI ,9 6,3 6,5 OUTOKUMPU ,6 11,7 11,8 POLVIJÄRVI ,8 5,2 5,4 Keski-Karjala ,7 8,5 9,3 KITEE ,6 8,3 9,4 RÄÄKKYLÄ ,8 8,6 7,0 TOHMAJÄRVI ,1 8,8 10,1 Pielisen Karjala ,0 9,7 8,7 LIEKSA ,5 11,8 10,8 NURMES ,1 7,4 6,0 VALTIMO ,9 7,4 8,0 Pohjois-Karjala ,9 7,8 7,4 Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olleiden määrä sekä osuus työvoimasta vähenivät Pohjois-Karjalassa vuoden 2014 helmikuusta vuoden 2016 helmikuuhun hieman yli 400:lla ja samanaikaisesti työttömien määrä kasvoi työttömästä työttömään. (Taulukko 11.) 43

45 OSA II PALVELU- JA MYYNTIALAN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA POHJOIS-KARJALASSA Avoimet työpaikat ja niiden työpaikkailmoitukset Selvityksen toisessa osassa kartoitetaan aluksi tilastojen pohjalta palvelu- ja myyntialan avoimia työpaikkoja ja työttömyyttä Pohjois-Karjalassa. Palvelu- ja myyntialan työttömyyden rakenteesta oli tavoitteena selvittää, minkä ammattiryhmän ja ammatin työtä työttömät työnhakijat hakevat, minkä ikäisiä hakijat ovat, ja onko tämän vuoden alun tilanne muuttunut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tämän jälkeen tarkastellaan yksityiskohtaisemmin työhallinnon Avoimet työpaikat - palvelussa olleita palvelu- ja myyntityöntekijöiden (ammattiluokka 5) työpaikkailmoituksia Pohjois- Karjalassa. Tarkastelussa ovat mukana kaikki palvelu- ja myyntialan helmikuun 2016 aikana avoimeksi ilmoitetut työpaikat. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiluokan avointen työpaikkojen ja alalta työtä hakevien työttömien työhakijoiden rakenteen tarkasteluun päädyttiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan TE-toimiston kanssa. Tavoitteena on selvittää tarkemmin sitä, millaisiin palvelu- ja myyntialan tehtäviin työvoimaa haetaan Avoimet työpaikat -palvelun kautta. Selvityksessä haluttiin käsitellä kesätyöpaikkailmoituksia erikseen, jotta nuorten harjoittelu- ja kesätyöpaikat voitaisiin erottaa alan työvoiman kysynnästä. Palvelu- ja myyntialalla on nuorille paljon työmarkkinoille sisääntuloammatteja. Tästä on osoituksena myös tässä selvityksessä esille tulleet nuorille tarkoitetut lukuisat harjoittelu- ja kesätyöpaikat. Selvityksellä haluttiin saada esille myös se, millaista osaamista ja koulutusta avoimiin työpaikkoihin haettavilta työntekijöiltä edellytetään ja mitä asioita työpaikkailmoituksissa mainitaan. Työpaikkailmoitusten perusteella kartoitetaan myös sitä, miten pitkiin työsuhteisiin työvoimaa haetaan ja onko tarjottu työ koko- vai osa-aikaista. Työpaikkailmoituksia tarkasteltiin myös työvoiman rekrytointinäkökulmasta seuraamalla haetaanko jo aiemmin avoinna olleisiin työtehtäviin uudestaan työntekijöitä. Vain osaan avoimista työpaikoista haetaan työvoimaa ilmoitushaulla Avoimet työpaikat -palvelussa. Ilmoitushakua käyttävät myös yksityiset työnvälitysyritykset ja työnantajat. Osaan työpaikoista hae- 44

46 taan työntekijöitä myös ns. hiljaisella (suoralla) haulla. Sitran tutkimuksen 14 mukaan alle kymmenesosa työssäkäyvistä on löytänyt työn julkisen työvälityksen kautta, ja 71 prosenttia suomalaisista on löytänyt työnsä muuten kuin avoimeksi ilmoitettua työpaikkaa hakemalla. Työnhaussa katsotaan entistä enemmän korostuvan työnhakijan aktiivisuus ja verkostojen hyödyntäminen. Julkisen työnvälityksen lisäksi yksityinen työnvälitys (henkilöstöpalveluala) on lisääntynyt viime vuosien aikana nopeasti 15, jolloin kaikki avoimet työpaikat eivät näy työhallinnon Avoimet työpaikat -palvelussa. Lisäksi monilla suurilla yrityksillä, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimijoilla, on omat rekrytointiyksikkönsä, jotka huolehtivat yritystensä rekrytoinneista. Julkisessa työnvälityksessä onkin tavoitteena hyödyntää yksityisiä palvelumalleja sekä julkisen ja yksityisen työnvälityksen erilaisia yhteistyömalleja. Työttömät kilpailevat työmarkkinoiden avoimista työpaikoista muun muassa vastavalmistuneiden, muiden saman alan koulutuksen saaneiden työttömien, työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille hakeutuvien ja työpaikkaa vaihtavien kanssa. Työmarkkinoiden kilpailun ja valikoitumisen analysoiminen on vaikeaa, koska se vaatii tietoa siitä, millaisia voimavaroja työnhakijoilla on, millaisia tavoitteita he asettavat työlle sekä miten työnantajat suhtautuvat työnhakijoiden eri ryhmiin ja yksilöihin työnhakijoina Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään, Sitra Yksityisen palvelun hyödyntäminen julkisessa työnvälityksessä. TEM Työ ja yrittäjyys 7/ Ks. Jolkkonen, A. ym. (2004). Työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa. Ennakko hankkeen julkaisuja 6. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos. 45

47 Avoimet työpaikat ja työttömät Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2015 kuukauden lopussa keskimäärin 687 avointa työpaikkaa julkisessa työnvälityksessä, 668 työvoimakoulutukseen osallistujaa ja työtöntä työnhakijaa. Vuosina avoimia työpaikkoja oli eniten helmikuussa, mihin vaikuttaa avoimeksi ilmoitetut kesätyöpaikat 17. Työttömien määrät ovat olleet suurimmillaan kesä-heinäkuussa ja joulu-tammikuussa. (Kuvio 29.) Kuvio 29. Avoimet työpaikat, työttömät työnhakijat ja työvoimakoulutuksessa olleet kuukauden lopussa vuosina (helmikuu) Pohjois-Karjalassa. Lähde: Tilastokeskus StatFin-tietokanta, Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja maakunnittain, [ ]. 17 Kuukauden lopun avoimista työpaikoista on poistettu vuoden 2016 tammikuun luvusta tammikuussa ilmoitetut nuorten kaupan alan lyhytkestoiset kesätyöpaikat ja harjoitteluohjelmien paikat (yhteensä 700 avointa työpaikkaa), jotka on merkitty työnvälitystilastoon ammattinimikkeellä muu myyjä. Aikuiskoulutuksen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta on tarkoituksenmukaista jättää nuorten harjoitteluohjelmaan kuuluvat paikat tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi nämä paikat olivat vuosina 2015 ja 2016 avoinna eri aikaan ja hakuajat olivat eripituiset, joten ne heikentävät eri vuosien tilanteiden vertailtavuutta. Helmikuussa 2016 ammattinimikkeellä muu myyjä oli avoinna 701 työpaikkaa. Helmikuun lopun lukuihin on otettu mukaan muu myyjä -ammattinimikkeellä 200 kesätyöpaikkaa. Näiden työpaikkojen hakuaika oli pitkä, tammikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin, joten kesätyöpaikat on huomioitu luvuissa vain kerran helmikuun lopussa, jotta niitä pystyisi vertailemaan edellisten vuosien tilanteeseen. Muun myyjän paikoista 200 oli kuukaudesta kolmeen kuukauteen kestäviä kesätyöpaikkoja yli 18-vuotiaille ja harjoitteluohjelmiin kuuluvaa työpaikkoja oli 500 (kuukaudesta kahteen kuukauteen kestäviä ammattiin opiskelevien kesätyöpaikkoja vuotiaille nuorille sekä vähintään 14-vuotialle tarkoitettuja kymmenen päivän tutustu työelämään ja tienaa paikkoja). Vastaavat työpaikat eivät näy aiempien vuosien kuukauden lopun tilastotiedoissa, mutta vuoden 2015 maaliskuuna aikana avoinna olleissa työpaikoissa näitä paikkoja oli 650. (Tässä tammikuun avoimet työpaikat= =630, helmikuun avoimet työpaikat = =1253). 46

48 Vuoden 2015 aikana avoimia työpaikkoja oli myyjille ja kauppiaille 2 317, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoille sekä hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöille Seuraavaksi eniten työpaikkoja oli tarjolla siivoojille, kotiapulaisille ja muille puhdistustyöntekijöille (611), palvelutyöntekijöille (592), opettajille ja opetusalan erityisasiantuntijoille (543) ja rakennustyöntekijöille (497). (Kuvio 30.) Tuotantotoiminnan ja yhteiskunnan peruspalvelujohtajien avointen työpaikkojen määrä oli vuonna 2015 pieni (49 avointa työpaikkaa), mutta määrän kasvu oli huomattava (63 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Myös prosessityöntekijöille ja asiakaspalvelutyöntekijöille avoimia työpaikkoja oli vuonna 2015 lähes 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Myyjille ja kauppiaille 18 oli tarjolla työpaikkoja 28 prosenttia edellisvuotta enemmän. Työvoiman kysyntä kasvoi myös rakennustyöntekijöiden, luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijoiden, lainopillisten, sosiaali- sekä kulttuurialan erityisasiantuntijoiden, palvelutyöntekijöiden, siivoojien ja puhdistustyöntekijöiden sekä suojelu- ja vartiointityöntekijöiden ammattiryhmissä. Avoimet työpaikat vähenivät eniten toimistotyöntekijöiden, maanviljelijöiden ja eläintenhoitajien sekä tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden ammattiryhmissä. (Kuvio 30.) 18 Myyjien, kauppiaiden yms. ammattiryhmän avoinna olleista työpaikoista on poistettu vuoden maaliskuun tilastosta 650 nuorten kaupan alan lyhytkestoista kesätyö- ja harjoittelupaikkaa (ks. selitys edellisestä alaviitteestä). 47

49 Kuvio 30. Avoimet työpaikat ammateittain (suluissa avointen työpaikkojen määrä) vuoden 2015 aikana sekä avointen työpaikkojen määrän muutos (%) edellisen vuoden aikana avoinna olleisiin työpaikkoihin Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online Avoimet työpaikat ammatin ja sektorin mukaan ELYkeskuksittain, [ ]. Avoimet työpaikat helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa Helmikuun 2016 aikana Pohjois-Karjalassa oli työ- ja elinkeinoministeriön Avoimet työpaikat -palvelussa avoinna yhteensä työpaikkaa, joista (72,4 %) työpaikan nimike on tilastoitu ammattiluokituksen 5-numerotasolla. Helmikuun aikana oli työtöntä työnhakijaa, joista Luvusta poistettu 500 nuorten harjoitteluohjelmaan kuuluvaa paikkaa. Ks. alaviite 1. 48

50 (86 %) työttömälle työnhakijalle on merkitty hakuammatti 5-numerotasolla. Hakuammatti puuttui työnhakijalta ja se oli myös suurin ryhmä, jolla ei ollut ammattia. Ammatin vaihtajia oli 318. Helmikuussa 2016 ammattiluokituksen pääluokan mukaan luokitelluista avoimista työpaikoista 38 prosenttia oli palvelualan työpaikkoja, 18 prosenttiin avoimista työpaikoista haettiin asiantuntijaa ja kolmanneksi eniten (13 %) avoimia työpaikkoja oli maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden ym. ammateissa. (Kuvio 31.) Suurimpaan osaan (90 %, 206 työpaikkaa) näistä työpaikoista haettiin puistotyöntekijöitä. Helmikuussa 2016 oli avoinna huomattavan paljon myös muita kesätyöpaikkoja. Kuvio 31. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ammatin mukaan helmikuussa 2016 Pohjois- Karjalassa. Lähde: Toimiala Online Työnhakijat ja avoimet työpaikat ELY-keskuksittain kk:n aikana, [28,3.2016]. 49

51 Taulukko 12. Avoimet työpaikat toimialan mukaan tammi- ja helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online Avoimet työpaikat kuukauden aikana ammatin ja toimialan mukaan ELY-keskuksittain, [ ]. Toimiala Avoimet työpaikat Muutos tammihelmi tammi N helmi N tammihelmi, N tammi N helmi N tammihelmi, N tammi ja helmi, % JULK. HALL., MAANPUOL, SOS. VAKUUT , HALLINTO-, TUKIPALV. LIIKE-ELÄMÄLLE , VÄHITTÄISKAUPPA (PL. MOOTT. AJONEU.)* , TYÖLLISTÄMISTOIMINTA , TERVEYSPALVELUT , PÄÄKONTT. TOIM, LIIKK. JOHDON KONSULT , KIINTEISTÖN- JA MAISEMANHOITO , MAINOSTOIMINTA JA MARKKINATUTKIMUS , JÄRJESTÖJEN TOIMINTA , RAVITSEMISTOIMINTA , SOSIAALIHUOLLON AVOPALVELUT , KOULUTUS , SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUT , METALLIMALMIEN LOUHINTA , MUUT HENKILÖKOHTAISET PALVELUT , TALONRAKENTAMINEN , KASVINVILJELY, KOTIELÄIN-, RIISTATAL , MAALIIKENNE JA PUTKIJOHTOKULJETUS , TUKKUKAUPPA (PL. MOOTTORIAJONEUVOT) , KOTITAL. TOIMINTA TYÖNANTAJINA , ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS , SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN VALM , ERIKOISTUNUT RAKENNUSTOIMINTA , OHJELMISTOT JA KONSULTOINTI , KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS , KONEIDEN KORJAUS, HUOLTO JA ASENNUS , METALLITUOTT. VALM. (PL. KON, LAITT.) , METSÄTALOUS JA PUUNKORJUU , MOOTT. AJONEUVOJEN KAUPPA JA KORJAUS , RAHOIT. JA VAKUUTT. PALVELEVA TOIM , JÄTTEEN KERUU JA KÄSITT., KIERRÄTYS , MATKATOIM. JA MATKANJÄRJ. TOIMINTA , MUUT ERIKOIST. PALV. LIIKE-ELÄMÄLLE , MUIDEN KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALM , PAPERI- JA KARTONKITUOTT. VALM , MAJOITUS , KIINTEISTÖALAN TOIMINTA , URHEILUTOIMINTA JA HUVIPALVELUT , MAA- JA VESIRAKENTAMINEN , VAKUUTUSTOIMINTA (PL. SOS.VAKUUTUS) , MUIDEN EI-METALL. MINERAALITUOT.VALM , MUU VALMISTUS , ARKKITEHTI- JA INS. PALV., TESTAUS MUU KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA RAHOITUSPALV. (PL. VAK. JA ELÄKEVAK) TELEVIESTINTÄ Toimia määritelty yhteensä Avoimet työpaikat yhteensä*

52 Vuonna 2016 tammi-helmikuun aikana avoinna olleista työpaikoista (pl. nuorten harjoitteluohjelmiin kuuluvat paikat) oli eniten (18 %) julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja sosiaalivakuutuksen aloilla. Toiseksi eniten (15 %) avoimia työpaikkoja oli hallinto- ja tukipalveluissa liike-elämälle. Vähittäiskaupan alalla oli 11 prosenttia avoimista työpaikoista. Näistä työpaikoista yli puolet oli nuorille suunnattuja kesätyöpaikkoja. Työllistämistoiminnassa (työnvälitystoiminta, työvoiman vuokraus ja muut henkilöstön hankintapalvelut) oli 8 prosenttia ja terveyspalveluissa 4 prosenttia avoimista työpaikoista. Muiden toimialojen osuudet olivat kolmesta nollaan prosenttiin. (Taulukko 12.) Kuvio 32. Avointen työpaikkojen määrän muutos (%) tammi-helmikuu tammi-helmikuu 2016 Pohjois-Karjalassa. *= luvusta vähennetty vertailtavuuden vuoksi vuoden 2016 tammi- ja helmikuun luvuista 500 nuorten harjoitteluohjelmiin kuuluvaa paikkaa ja tammikuun luvuista 200 nuorten kesätyöpaikkaa, [28,3.2016]. 51

53 Tammi-helmikuun aikana vuonna 2016 oli huomattavasti enemmän avoimia työpaikkoja kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuotena maaliikenteessä ja putkijohtokuljetuksessa, sahatavaran puutuotteiden valmistuksessa ja vähittäiskaupassa. Vähittäiskaupan avointen työpaikkojen määrän lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna selittää se, että alan kesätyöpaikoista noin 200 paikkaa oli vuonna 2015 haettavana vasta maaliskuussa. Avointen työpaikkojen määrä väheni eniten sosiaalihuollon avopalveluissa, metsätaloudessa ja puunkorjuussa, jätteen keruussa ja käsittelyssä sekä kierrätyksessä ja kasvinviljelyssä, kotieläintaloudessa ja riistataloudessa. (Kuvio 32.) Kuvio 33. Avoimet työpaikat sektorin mukaan helmikuun lopussa 2016 Pohjois-Karjalassa. *= vähennetty 500 nuorten harjoitteluohjelmiin kuuluvaa paikkaa. Lähde: Toimiala Online, 2205 Avoimet työpaikat kuukauden lopussa ammatin, toimialan ja sektorin mukaan ELY-keskuksittain, [28,3.2016]. Helmikuun lopussa 2016 avoimista työpaikoista lähes 70 prosenttia oli yrityksissä ja 25 prosenttia kuntasektorilla (Kuvio 33). Kesätyöntekijöiden lisäksi yrityksiin haettiin eniten liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoita, puhelinmyyjiä, prosessityöntekijöitä, siivoojia ja puhdistustyöntekijöitä sekä konepaja- ja valimotyöntekijöitä, asentajia ja korjaajia. Kuntasektorille haettiin kesätyöhön puistotyöntekijöitä ja lisäksi pääasiassa opettajia, opetusalan erityisasiantuntijoita sekä terveydenhuollon ja hoivapalvelujen työntekijöitä ja erityisasiantuntijoita. (Toimiala Online, ) 20 Toimiala Online, 2205 Avoimet työpaikat kuukauden lopussa ammatin, toimialan ja sektorin mukaan ELY-keskuksittain, [28,3.2016]. 52

54 Helmikuussa 2016 oli palvelu- ja myyntialan työttömiä työnhakijoita eniten hoivapalvelujen ja terveydenhuollon työntekijöissä (986). Seuraavaksi eniten työttömiä oli kaupan alan työtä hakevissa(792) ja kolmanneksi eniten palvelutyöntekijöissä (682). Suojelu- ja vartiotyötä hakevia oli alle sata työnhakijaa (71). Helmikuun 2016 aikana myynti- ja palvelutyötä hakeneista työttömistä 39 prosenttia oli yli 50-vuotiaita, 44 prosenttia vuotiaita ja 17 prosenttia alle 25-vuotiaita. Yli 50- vuotiaista 45 prosenttia ja vuotiaista 40 prosenttia haki hoivapalvelujen ja terveydenhuollontyöntekijöiden työtä. Nuoret hakivat enimmäkseen (41 %) kaupan alan työtä. (Taulukko 13, Kuvio 34.) Kuvio 34. Työttömien palvelu- ja myyntityönhakijoiden määrät ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [ ]. Taulukko 13. Työttömien palvelu- ja myyntityönhakijoiden osuudet ikäryhmittäin. Lähde: Toimiala Online Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [ ]. Määrä % Ammattiryhmä Alle 25-v v. Yli 50-v. Yht. Alle 25-v v. Yli 50-v. Yht. Palvelutyöntekijät ,2 42,5 37,2 100 Myyjät, kauppiaat ym ,7 43,6 35,7 100 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät ,1 46,2 45,6 100 Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,1 62,0 16,9 100 Yhteensä ,7 44,8 39,

55 Helmikuun lopussa 2016 kolme suurinta työttömien työnhakijoiden ammattiryhmää olivat myyjät (567), lähihoitajat (400) ja kokit (200). Neljänneksi suurin työttömien työnhakijoiden ryhmä oli kiinteistöhuoltomiehet (95) ja viidenneksi suurin koulunkäynninohjaajat (90). Yhdestätoista suurimmasta ryhmästä kaikissa muissa paitsi lastenhoitajissa (13 %) yli 30 prosenttia oli 50 vuotta täyttäneitä. Kotiavustajista ja hoitoapulaisista noin 80 prosenttia oli täyttänyt 50 vuotta. Perhepäivähoitajista lähes 70 prosenttia ja henkilökohtaisista avustajista noin 60 prosenttia oli 50-vuotiaita. Lähihoitajista, myyjistä, kokeista ja tarjoilijoista noin kolmannes oli yli 50-vuotiaita. Helmikuun lopussa 2016 työttömien palvelu- ja myyntityötä hakevien ikäryhmistä suurimpia olivat yli 50-vuotiaiden ja nuorten (20 24-vuotiaat) ikäryhmät. Vähiten työttömiä työnhakijoita oli vuotiaissa. (Kuviot 35 ja 36.) Kuvio 35. Palvelu- ja myyntialan kaikki työttömät työnhakijat ikäryhmittäin sekä suurimmat työttömien työnhakijoiden ryhmät iän mukaan Pohjois-Karjalassa helmikuun lopussa Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen aineistoon (1270. Työnhakijat ikäryhmän ja ammatin mukaan ELY-keskuksittain kk:n lopussa), [ ]. 54

56 Kuvio 36. Palvelu- ja myyntityön työttömät työnhakijat ammatin mukaan Pohjois-Karjalassa helmikuun lopussa Lähde: Työnhakijat ikäryhmän ja ammatin mukaan ELY-keskuksittain kk:n lopussa, [ ]. 55

57 Toimialoista, joilla palvelu- ja myyntityötä tekevät tyypillisesti työskentelevät, tukku- ja vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta ovat nuorten työmarkkinoille sisääntuloaloja, joissa nuorten osuus on jatkuvasti suuri, sillä näillä näiltä aloilta siirrytään myöhemmin muille aloille ja myös tehdään osa-aikaisesti töitä opiskelun ohella. Tukku- ja vähittäiskaupan alan työllisistä vuonna 2013 suurimmat ikäryhmät olivat ja vuotiaat. Toimialalla työskennelleitä naisia oli lähes saman verran kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä, mutta miehistä alle 25-vuotiaita oli vähemmän kuin vuotiaita. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa suurimmat ikäryhmät olivat ja vuotiaat. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla oli huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä. Miesten ikäjakauma oli tasainen, mutta naisista vuotiaiden ikäryhmä oli muita pienempi. Muu palvelutoiminta, johon kuuluvat mm. järjestöjen toiminta sekä pesula, kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut, oli yli 40-vuotiaiden kenttää. Naisten ja miesten ikärakenne ei oleellisesti poikennut toisistaan, mutta naisia oli toimialalla miehiä enemmän. (Kuvio 37.) 56

58 Kuvio 37. Naisten ja miesten ikärakenne tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnanna sekä muussa palvelutoiminnassa vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa. Lähde: StatFin-tilastopalvelu, Työlliset alueen, toimialan (TOL 2008), ammattiaseman, iän, sukupuolen ja vuoden mukaan , [ ]. 57

59 Kaikista ikäluokista perus- ja lähihoitajan tutkinnon suorittaneista oli eniten alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa (kuvio 38). Ikäryhmässä lähihoitajan tutkinnon suorittaneita oli eniten eli 550. Muissa alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä (pl vuotiaat) lähihoitajan tutkinnon suorittaneita oli yli 400 kussakin luokassa. Ikäryhmän vähäistä tutkinnon suorittajien määrää selittää, että vain harva opiskelija saa ammatillisen perustutkinnon valmiiksi ennen 20 vuoden ikää vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Määrä Kuvio 38. Perus- ja lähihoitajien tutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa vuonna Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [ ]. Kun kaikkien ja työllisten perus- ja lähihoitajan tutkinnon suorittaneiden ikäryhmien osuuksia verrataan toisiinsa, huomataan, että ikärakenteissa on huomattavia eroja (kuvio 39). Työllisten perus- ja lähihoitajien suurimmat ikäryhmät vuonna 2013 olivat vuotiaat sekä vuotiaat. Yli 60- vuotiaiden ikäryhmissä työllisten perus- ja lähihoitajien määrä oli jo merkittävästi pienempi. Työllisten yli 50-vuotiaiden perus- ja lähihoitajien määrä oli 46 prosenttia kaikista työllisistä perus- ja lähihoitajista. Työllisten perus- ja lähihoitajien osuus nuorissa ikäryhmissä oli pieni suhteessa tutkinnon suorittaneisiin perus- ja lähihoitajiin. Tätä voitaneen osaksi selittää sillä, että perustutkinnon jälkeen nuoret sijoittuvat muille aloille tai jatkavat opintojaan joko samalla tai muulla koulutusalalla. 58

60 65-69-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kuvio 39. Työlliset perus- ja lähihoitajat ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa Lähde Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [ ]. Matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkinnon suorittaneita oli vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa ikäryhmittäin tarkasteltuna melko tasaisesti jokaisessa ikäryhmässä (kuvio40). Lähivuosien aikana eläkkeelle siirtyviä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkinnon suorittaneita tulee olemaan huomattavan paljon. Alan vuotiaiden ikäryhmän pieni koko johtunee ainakin osittain 1990-luvun talouskriisin seurauksista. Tutkinnon suorittaneet vuotiaat valmistuivat ammattiin 1990-luvun puolivälin aikoihin ja on todennäköistä, että osa heistä on vaihtanut alaa tai muuttanut maakunnan ulkopuolelle. Määrä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Määrä Kuvio 40. Matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin Pohjois- Karjalassa vuonna Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [ ]. 59

61 Kuviossa 41 on esitetty palvelualan työlliset Pohjois-Karjalassa ammattiryhmän mukaan ikäryhmittäin. Työllinen työvoima oli vuonna 2013 nuorta kauppiaiden ja myyjien, ravitsemisalan työntekijöiden, matkapalvelutyöntekijöiden, kauneudenhoitotyöntekijöiden ja muiden palvelutyöntekijöiden ammattiryhmissä, joissa jokaisessa ryhmässä alle 30-vuotiaita oli yli 30 prosenttia. Työllinen työvoima oli vanhinta kaupan alan asiantuntijoissa ja johtajissa, majoitus- ja ravitsemisalan asiantuntijoissa ja johtajissa sekä siivoustyöntekijöiden ammattiryhmässä. Vanhimpia työlliset olivat isännöitsijöiden ja kiinteistötyöntekijöiden ammattiryhmässä, jossa jo yli puolet työntekijöistä oli täyttänyt 50 vuotta Muut palvelutyöntekijät 05.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 05.7 Matkapalvelutyöntekijät 05.6 Majoitus- ja ravitsemisalan asiantuntijat ja johtajat 05.5 Ravitsemisalan työntekijät 05.4 Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat 05.3 Kauppiaat ja myyjät 05.2 Siivoustyöntekijät 05.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kuvio 41. Palvelutyön työlliset ammattiryhmän ja ikäryhmän mukaan Pohjois-Karjalassa vuonna Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [ ]. 60

62 Kuvio 42. Palvelu- ja myyntityön kaikki työnhakijat ja työttömät työnhakijat koulutuksen mukaan (helmikuun aikana 2016) Pohjois-Karjalassa. Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen tietoihin Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [ ]. 61

63 Helmikuun aikana 2016 palvelu- ja myyntityötä hakeneista työnhakijoista 19 prosentilla oli perusasteen koulutus, 71 prosentilla keskiasteen koulutus ja vähintään alimman korkea-asteen koulutus oli 19 prosentilla. Työttömillä palvelu- ja myyntityötä hakevilla oli hieman alhaisempi koulutustaso: heistä 23 prosentilla oli perusasteen, 68 prosentilla keskiasteen ja 17 prosentilla vähintään alimman korkea-asteen koulutus. (Kuvio 42.) Kuvio 43. Työttömien palvelu- ja myyntityönhakijoiden koulutus ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [ ]. Työttömien myynti- ja palvelualojen työnhakijoiden koulutuksessa on huomattavia ikäryhmittäisiä eroja. Helmikuun aikana yli 50-vuotiaista alan työttömistä neljäsosa oli kansakoulun käyneitä (alempi perusaste) ja 12 prosenttia oli suorittanut joko keski- tai peruskoulun, ja keskiasteen suorittaneita oli 53 prosenttia työttömistä. Keskiasteen suorittaneita oli eniten nuorten ikäryhmässä, jossa 92 prosenttia oli suorittanut keski-asteen tutkinnon. Myös vuotiaista huomattavalla osalla (72 %) oli keskiasteen koulutus. (Kuvio 43.) 62