Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2011"

Transkriptio

1 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2011 Kuva Käpytikka, Elli Narvi Raisiossa

2 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: Sähköpostiosoite: Hallitus 2011 Puheenjohtaja Jan Hietanen Huhkontie 4, Raisio , Jäsenet Varapuheenjohtaja Riikka Susi Kaivohaka 3-5 as. 51, Hämeenlinna Taloudenhoitaja, luontopolut Kari Loikas Polusmäentie 31, Raisio , Sihteeri, www-sivut, tiedotus Eeva Ennola Pasantie 14, Raisio Marja Hietala Kerttulantie 40, Raisio Kauko Häkkilä Syrjätie 14, Raisio Salme Kangassalo Kirkkoväärtinkuja 7 as Raisio Kari Laine Alatie 1, Raisio , leikekirjanpitäjä Hanna Loikas Polusmäentie 31, Raisio Tuula Lundén Elli Narvi Jarmo Salonen Lehtokertunkatu 13, Raisio Risto Terho Paatsamatie 16, Raisio , Varajäsenet Kari Ennola Pasantie 14, Raisio Helena Lehtonen Uudentorpankatu 2 C 8, Raisio Mikko Rautio Lehtokertunkatu 12, Raisio

3 Bongaa Raision ja Ruskon alueen tikat Elli Narvi Tikkojen heimoon kuuluvat linnut osaavat kiipeillä puiden rungoilla ja hakkaavat niistä ravintonsa, sekä hakkaavat nokallaan itselleen pesäkolon. Tikkojen neljästä vahvasta varpaasta kaksi osoittaa eteen- ja kaksi taaksepäin, mikä auttaa tarttumista pystysuoraan puun runkoon. Nokka on vahva, talttamainen ja sopeutunut puun hakkaamiseen. Tikan kieli on vahvasti erikoistunut sen ruokailutapoihin. Kieliluu on pidentynyt eräänlaiseksi linkolaitteeksi, joka sinkauttaa pitkän kielen kauas puunkoloihin ja vetää sen sitten takaisin rullalle kuten metrimitan. Kieli on 2-5 kertaa nokkaa pitempi ja ulottuu kauas hyönteisten koloihin. Sen päässä on väkäsiä, joihin saaliseläimet tarttuvat tahmean syljen avulla. Tikkojen soidinääni on kuuluva rummutus, jolla ne ilmoittavat reviiristään. Palokärki on suurin tikkamme. Se on helppo tuntea kokomustasta puvusta ja punaisesta päälaesta. Se voi pesiä myös ihmisen läheisyydessä, jos riittävän suuria pesäpuita on tarjolla. Palokärjen rummutus on hyvin äänekäs ja se myös usein päästää kuuluvan kiljahduksen puuhun laskeutuessaan. Palokärki on erikoistunut syömään muurahaisia. Käpytikka on Suomen yleisin tikka. Se pärjää myös talousmetsissä, mikä lienee sen menestyksen salaisuus. Käpytikka vierailee usein myös pihojen talviruokinnoilla hakkaamassa talia. Kesällä käpytikka syö mm. hyönteisiä, mutta talvella käpyjen siemenet ovat sen pääravintoa. Käpytikka vie kävyt pajaan, kiilaa ne puunkoloon ja nokkii siemenet. Tikanpajan alla voi olla iso kasa tyhjiä käpyjä. Harmaapäätikka

4 Palokärki Harmaapäätikka pesii yhdistyksen alueella, toisin kuin erittäin harvinainen vihertikka, johon sen saattaa sekoittaa. Pään kuviointi on kuitenkin erilainen. Harmaapäätikka on pääasiassa lehtimetsien laji ja hakkaa pesäkolonsa usein haapaan. Hyvin kantava soidinhuuto paljastaa sen keväisin ja talvella se saattaa ilmestyä ruokinnalle. Harmaapäätikka syö muurahaisia ja muita hyönteisiä. Pikkutikka on nimensä mukaisesti pieni, vain peipon kokoinen. Se pystyy kiipeilemään ohuillakin oksilla hyönteisiä etsiessään. Pikkutikan nokka on melko hento ja siksi sen on riippuvainen lahopuusta, jota se pystyy hakkaamaan. Myös talvella pikkutikka etsii hämähäkkejä ja hyönteisiä lahopuiden sisältä. Vanhojen metsien vähentyminen on siksi johtanut lajin taantumiseen. Tikoistamme käenpiika on poikkeuksellinen: se ei rummuta eikä hakkaa pesäkoloa ja on tikoista ainoa pitkän matkan muuttaja. Käenpiika on vaikea havaita erinomaisen maastopukunsa ansiosta. Se pesii puunkoloissa ja pöntöissä. Pohjantikka ei pesi Raision ja Ruskon alueilla, mutta sitä havaitaan joskus, etenkin syysvaelluksen aikaan. Viimeisin Tiira-järjestelmään kirjattu havainto on vuodelta Pohjantikka on kuusimetsien laji. Se kuorii kaarnaa kuolevien kuusten ympäriltä etsiessään toukkia. Valkoselkätikka on yhdistyksen alueella harvinaisuus. Lajin uhanalaisuus johtunee sen elinympäristöjen, runsaasti lahopuuta sisältävien lehtimetsien, väistymisestä talousmetsän tieltä. Lähde retkeilemään ja bongaa Raision ja Ruskon alueen tikat. Osan tikkalajeista voi löytää omalta pihaltakin. Tikkaretket kannattaa suunnata vanhoihin metsiin. Hyvä retkikohde on esimerkiksi Raision Kukonpään alue, jossa on tavattu kaikki yllämainitut tikat. Pikkutikka Kuinka monta sinä löysit? Rastita tähän: Palokärki Harmaapäätikka Käenpiika Käpytikka Pikkutikka Pohjantikka Valkoselkätikka

5 Liittyisinkö öljyntorjuntajoukkoihin? Eeva Ennola Surullisia kuvia öljylautoista merellä ja öljyyn kuolleista, rantaan ajautuneista linnuista. Nämä kuvat toistuvat mediassa muutaman vuoden välein isompien öljyonnettomuuksien yhteydessä. Öljyonnettomuuksia tapahtuu kuitenkin jatkuvasti sekä meillä että muualla. Olen itse kasvanut meren äärellä ja välillä mietin, voisiko omaa kotirantaa joskus kohdata samanlainen onnettomuus. Samaa miettivät varmasti monet rannikolla asuvat ja mökkeilevät. Jos onnettomuus sattuu, onko jotain, mitä juuri minä voin tehdä? Olen ollut tietoinen WWF:n järjestämästä kaikille avoimesta, vapaaehtoisesta öljyntorjuntakoulutuksesta jo vuosia, mutta vasta tänä syksynä vihdoin tulin osallistuneeksi kurssille. Siitä voin kiittää työnantajaani, Turun kaupunkia, joka osana Itämerihaastetta tarjosi työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua öljyntorjuntakoulutuksen yhden päivän mittaiseen teoriaosuuteen ja myöhemmin järjestettävään, samoin päivän kestävään käytännön koulutukseen. Teoriakoulutuksessa kuulimme WWF:n öljyntorjuntajoukkojen toiminnasta, ja siitä miten onnettomuuspaikalla toimitaan. Kuulimme myös viranomaisten roolista öljyntorjuntatöissä, ja meille esiteltiin uusinta öljyntorjuntateknologiaa ja kerrottiin öljyn vaikutuksista luontoon. Luennoitsijat olivat kaikki oman alansa asiantuntijoita, ja koko teoriapäivä oli yllättävänkin antoisa kokemus. WWF järjestää öljyntorjuntakoulutuksia ryhmänjohtajakoulutuksen nimikkeellä, mikä tarkoittaa sitä, että 2 päivää kestävän kurssin käytyään voi öljyonnettomuuden sattuessa saada vastuulleen 10 hengen ryhmän. Pakko ei kuitenkaan ole ryhmänjohtajaksi ryhtyä vaikka olisi kurssin käynytkin yhtä hyvin kurssin antia voi hyödyntää vaikka oman mökkirannan puhdistamisessa. Mutta mihin tarvitaan kurssia eikö öljyä voi muutenkin kerätä? Maailmalla tapahtuneissa öljyonnettomuuksissa hyvää tarkoittavat maallikot ovat saaneet usein aikaiseksi enemmän haittaa kuin hyötyä, ja tulleet esimerkiksi vahingossa levittäneeksi öljyä puhtaille alueille. Öljy on lisäksi myrkyllistä myös ihmiselle, joten työturvallisuudesta on pidettävä huolta. Käytännössä työ on hyvin yksinkertaista: apuna ovat hiekkalapiot, astiaharjat ja muut välineet, joilla hiekka- kivi- kallio- ja muun tyyppisiltä rannoilta vain voi öljyä irrottaa. Odotan innolla keväällä järjestettävää käytännön koulutuspäivää vaikka voin kuvitella, että jo suojapuvun pukeminen on täyttä työtä alimmaiseksi puetaan omien vaatteiden päälle sadevaatteet ja niiden päälle kertakäyttöhaalari. Jalka kumisaappaat, käteen kumihanskat, päähän suojalasit, ja hihojen ja lahkeiden suut vielä teipataan kiinni. Melko hikinen varustus vaikkapa heinäkuun helteillä! Suunnittelen osallistuvani myös öljyyntyneiden lintujen hoito kurssille, joita niitäkin järjestetään vuosittain. Jos Itämeren (tai ainakin omien koti- ja mökkirantojen) suojelu kiinnostaa, kannattaa suunnata nettiin ja ilmoittautua WWF:n öljyntorjuntajoukkojen postituslistalle. WWF:n sivuilta löytyy myös paljon tietoa öljyntorjuntatyöstä.

6 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n SYYSKOKOUS Tiistaina marraskuun 15. päivänä 2011 klo 18:00 Raision Tornilassa (Tornikatu 9, Tornitalo 1.krs). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan yhdis tykselle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet vuodeksi Kokouksen jälkeen n. klo biologi Jyrki Oja kertoo alueemme mielenkiintoisista ja ajankohtaisista luontokohteista, mm. Haunis ten altaasta. KAHVITARJOILU TERVETULOA! Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä Vuonna 2012 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen toiminta jatkuu perinteisellä tavalla. Vanhojen, hyviksi koettujen tapahtumien perinnettä jatketaan, ja uuttakin ohjelmaa pyritään kehittämään. Elinympäristömme muutokset ja niihin vaikuttavat ratkaisut tulevat antamaan sisältöä toimintaan. Valtakunnalliset ja kansainväliset vuoden 2012 teemat: otetaan huomioon myös paikallisessa toiminnassa. Kokoukset Sääntömääräiset kokoukset pidetään keväällä ja syksyllä. Näiden kokousten yhteydessä järjestetään yleisötilaisuus ajankohtaisesta tai muuten mielenkiintoisesta aiheesta. Hallitus kokoontuu noin parin kuukauden välein ja tarpeen vaatiessa useamminkin. Tiedotus Vuoden aikana julkaistaan kaksi jäsenlehteä, keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen järjestämistä tilaisuuksista ja retkistä tiedotetaan jäsentiedotteen lisäksi kotisivuilla, paikallislehdissä, kirjaston ilmoitustaululla, Raisio kanavalla tai Raisio Tiedottaa

7 -lehdessä. Kannanotoista, aloitteista, muistutuksista ym. annetaan tarvittaessa lehdistötiedotteet ja/tai pidetään tiedotustilaisuuksia. Kotisivuja kehitetään tiedotuskanavana ja ne pidetään ajan tasalla. Ympäristökysymyksiin vaikuttaminen Aloittein ja kirjelmin vaikutetaan kuntien päättäviin elimiin luonnon- ja ympäristönsuojeluasioissa. Yhdistys antaa lausuntoja, tekee muistutuksia ja valituksia sekä lähettää kannanottoja viran-omaisille ympäristön ja luonnon muuttamista tai vahingoittamista koskevista asioista ja hankkeista. Perinnemaiseman ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Raision ja Ruskon kaavoitus- ja rakennussuunnitelmia seurataan, annetaan lausuntoja ja vaikutetaan niiden sisältöön. Raisionlahden suojelussa ollaan mukana ja osallistutaan kokouksiin ja neuvotteluihin kaupungin kanssa sekä seurataan hoitosuunnitelman toteutumista. Erityisellä mielenkiinnolla seurataan luontokoulua ja Friisilän aluetta koskevaa päätöksentekoa. Haunisten alueen suunnitelmiin pyritään vaikuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tilaisuudet jäsenistölle ja muu toiminta Kevät/kesä- ja syysretket järjestetään perinteisesti. Hallitus päättää kohteet esitetyistä ehdotuksista pyrkien pitämään kohteet mielenkiintoisina ja ajankohtaisina. Lintujen tiirailuiltoja järjestetään Raisionlahden lintutornilla parhaaseen muuttoaikaan. Yölaulajaretki pyöräillään kesäkuun alussa Raisionlahden ja Kukonpään alueella. Pöllöretki järjestetään helmi- maaliskuussa. Linnunpönttöjen rakennustalkoot pidetään Friisilässä. Myös lepakoille rakennetaan pönttöjä. Osallistutaan BirdLife Finlandin organisoimaan Lasten lintupäivään järjestämällä opastusta tai retkiä. Jokavuotinen kasvien vaihtopöytä ja pihatapahtuma järjestetään Friisilässä muiden toimijoiden kanssa yhteistyönä. Paikallisiin ja valtakunnallisiin toimintaan liittyviin tapahtumiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Lasten luontokerho järjestetään keväällä ja syksyllä mikäli löydetään kerhoille vetäjä. Tuulilankedon kunnostusta jatketaan ja järjestetään talkoita tarpeen mukaan. Jaetaan kannustusstipendejä koululaisille. Luontokoulun toiminnan uudelleenkäynnistämistä edesautetaan ja sen kasvatuksellista merkitystä korostetaan. Friisilän luontokeskusta tuodaan esille lähiluontokohteena. Luontoretkinäyttely Pajupilliä ylläpidetään edelleen yhdessä Rinkan kanssa ja se pidetään auki yleisölle tarvittaessa. Järjestetään yhteisiä tilaisuuksia Friisilän verstaiden ja luontokeskuksessa toimivien muiden yhteisöjen kanssa. Kerttulan luontopolkua ja Uikkupolkua ylläpidetään ja kehitetään Raision kaupungin kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Polkujen ympäristö siivotaan säännöllisesti ja taulut

8 pidetään puhtaana. Viitoitukset, pitkospuut ja muut rakenteet pidetään kunnossa yhdessä kaupungin kanssa. Raision metsänhoitosuunnitelman toteutumista seurataan ja edistetään järkevää metsänhoitoa Raision alueella. Lintujen ruokintaa hoidetaan Friisilässä yhdessä päiväkotilasten kanssa. Kiinnitetään huomiota liikenteen aiheuttamiin haittoihin Raision alueella. Edistetään Raisionlahden suojelua ja sen ympäristön tilan kohentamiseen tähtääviä toimia. Raisionjoen ja Haunisten tekoaltaan suojeluun, sen veden laatuun ja rantojen virkistyskäytön lisäämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Alueen tulevaa käyttöä koskevaa suunnittelua seurataan erityisellä mielenkiinnolla nyt kun vesilaitoksen toiminta on loppumassa. Lepakkojen tarkkailuun järjestetään tilaisuuksia keväällä ja syksyllä. Osallistutaan kurssien kustannuksiin mikäli sopivia toimintaan liittyviä kursseja löytyy ja halukkaita osallistujia. Päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Järjestetään esitelmiä/koulutustilaisuuksia yhteistyössä muiden tahojen kanssa, esim. Raision kaupunki, Raision työväenopisto, Tly, Turun lepakkokerho, Raision Rinkka. Osallistutaan Raisiopäivien ohjelmaan joko markkinoilla tai Friisilässä. Järjestetään sieniretki ja/tai puolukkaretki syksyllä. Järjestetään valokuvausaiheista toimintaa. Osallistutaan Ruskolla järjestettäviin luontotapahtumiin. Ruskon alueella järjestetään myös toimintaa. Järjestetään jäseniltoja. Näistä ja muista vuoden 2012 painopistealueista päättää yhdistyksen hallitus vuoden aikana. Syysretki Kuva: Kari Ennola Järjestämme lauantaina syys retken Marttilan Korven eräreitistölle. Suo- ja metsäympäristössä retkeilemme noin 7km pituisella reitillä. Lähtö Raision kaupungintalon edustalta klo 9. Jäsenet 10e, ei-jäsenet 15e, lapset ilmaiseksi. Varustautuminen sään mukaan, omat eväät. Ilmoittautumiset: elli.

9 Yhdistys Raisio-päivillä Salme Kangassalo Yhdistys oli mukana elokuun loppupuolella järjestetyillä Raisio-päivillä esittelemässä toimin taansa. Raision lukion ympäristöekologian kurssin opiskelijat järjestivät yhdistyksen kojun yhteyteen lintujen tunnistuskisan. Täytetyt linnut kiinnostivat markkinaväkeä, ja muutaman tunnin aikana vastauslomakkeita saatiin noin 80. Tunnistettavana oli seuraavat kymmenen lintua: kuovi, varis, tilhi, viherpeippo, punatulkku, talitiainen, sinitiainen, kottarainen, keltasirkku ja naurulokki. Vastauslomakkeeseen merkittiin myös vastaajan ikäluokka ja sukupuoli. Selvästi parhaiten lintuja tunsivat yli 60-vuotiaat; miehet ylsivät hiukan naisia parempaan tulokseen. Huonoiten lintuja tunsivat n vuotiaitten ryhmät. Lasten lintutuntemuksesta oli vaikea saada oikeaa tietoa, koska he pyysivät vanhemmiltaan apua nimeämisessä. Parhaiten linnuista tunnistettiin punatulkku. Seuraavaksi tutuimpia olivat varis ja tali- ja sinitiainen. Huonoiten tunnistettiin keltasirkku ja kottarainen. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin lintukirja, jonka sai Irma Laitinen Raisiosta.

10 Kevätretki Karkaliin ja Torholan luolalle Riikka Susi Yhdistyksemme kevätretki suuntautui lauantaina 14. toukokuuta Karkalin luonnon puistoon Karjalohjalle, läntiselle Uudellemaalle. Retken oppaina toimivat yhdistyksen varapuheenjohtaja Riikka Susi sekä geologianopiskelija Helena Susi. Retkeläisiä oli 15. Karkali on pitkälle Lohjanjärveen ulottuva niemi, jonka kärjessä neliökilometrin laajuinen luonnonpuisto sijaitsee. Alue on rauhoitettu tieteellistä tutkimusta varten, mutta toisin kuin yleensä luonnonpuistoissa, Karkalissa voi retkeillä merkittyjä polkuja pitkin. Torholan kalkkikiviluola Menomatkalla tutustuimme Torholan luolaan ja Pitkänperänlahden luonnonsuojelualueeseen, joilta on vajaa viisi kilo metriä matkaa Karkalinniemen kärkeen. Torholan luola on Suomen suurin (pituus 31m) veden syövyttämä kalkkikiviluola ja rauhoitettu luonnonnähtävyys. Luolassa talvehtii pohjanlepakoita ja lahdenpohjukan lehdossa kasvaa komeita vuori- ja kynäjalavia. Maanviljelymaasta luonnonpuistoksi Kuva: Marja Hietala Karkalinniemi on kuuluisa eritoten rehevästä lehtoluonnostaan. Se sijaitsee eteläisimmällä kasvillisuusvyöhykkeellämme tammivyöhykkeellä, jonka lehtometsiä on säilynyt verraten vähän. Ne on maaperän rehevyyden takia otettu monin paikoin jo varhain maatalouskäyttöön. Karkalinniemelläkin vakituista asutusta on ollut jo 1500-luvulla ja vuosisatojen kuluessa alueella on harjoitettu niin kaski- kuin peltoviljelyäkin. Karkalin kaskiahoilla ja niityillä on laidunnettu myös karjaa lannan tuottamiseksi pelto viljelyä varten ja niityiltä on kerätty heinää karjan talvirehuksi. Metsää on Karkalissa hakattu 1950-luvulle asti mm. puuhiilen valmistamista varten. Karkalin edustava lehtokokonaisuus on säilynyt luonnon puolesta puhujien ansiosta luvun alussa Karkalissa sijaitsi arkkipiispa Johanssonin

11 kesänviettopaikka. Arkkipiispa ja hänen poikansa Kustavi Kaila olivat suuria luonnonystäviä. He pyrkivät säilyttämään niemen luonnon mahdollisimman luonnontilaisena luvulla alueelle alettiin suunnitella muun muassa mökkikylää. Valtio kuitenkin hankki niemeltä 100 hehtaarin kokoisen alueen asiasta nousseen kohun tuloksena ja Karkalista tuli luonnonsuojelualue. Luonnonpuisto perustettiin lailla vuonna Kuva: Kevätlinnunsilmä, Riikka Susi Kevätkukkien aikaan Karkalissa on laajoja kuusivaltaisia lehtoja ja pähkinäpensasmetsiköitä. Suotuisan ilmaston lisäksi alueen kallioperän kalkkikivi mahdollistaa rehevien metsätyyppien esiintymisen. Kasvillisuus on yleisilmeeltään rehevää ja ehkäpä kukkeimmillaan se on keväällä. Kevätretkemme aikaan vuokot kukkivat laajoina mattoina ja lehtoniityillä loistivat sinipunaisina imikkä ja kevätlinnunherne. Pähkinäpensaiden alla tapasimme melko vaatimattoman, heleänvihreän lehtosinijuuren ja lähteikön reunalla keltaisena loistavan kevätlinnunsilmän. Pensaskerroksessa kukkivat keväällä muun muassa näsiä, taikinamarja ja lehtokuusama. Yhteensä Karkalissa esiintyy 380 putkilokasvi- ja 210 sammallajia. Kuva: Marja Hietala Kuva: Marja Hietala

12 Energiansäästöviikko : pieniä ekotekoja Eeva Ennola (Lähde: Valonia, Varsinaissuomalaisen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 13,8 tonnia henkilöä kohden vuodessa. Vaikka yhden ihmisen ekoteot voivat tuntua merkityksettömiltä, pienillä teoilla voit kuitenkin vähentää energiankulutustasi ja sitä myötä aiheuttamiasi hiilidioksidipäästöjä huomattavasti. Jos 4 hengen perheessä jokainen perheenjäsen vähentää suihkuaikaa 1 minuutilla joka päivä, säästyy vuodessa 17 tonnia vettä. Kymmenen minuutin suihku kuluttaa vettä 120 litraa, ja veden lämmittäminen kuluttaa paljon energiaa. Tehokas säästökeino on sulkea hanat saippuoinnin ajaksi. Jos Raisiosta Turussa töissä käyvä henkilö vaihtaa henkilöauton polkupyörään työmatkoilla (7km), kolmessa kuukaudessa säästyy 144 kg hiilidioksidipäästöjä ja 390 euroa (eli yhden pyörän verran rahaa). Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota lyhyisiin automatkoihin, koska kaupunkiajo kuluttaa eniten energiaa. Tutkimusten mukaan suuri osa automatkoista on 1-3 km pituisia eli hyvin lyhyitä matkoja, jotka olisi usein helppo kulkea kävellen tai pyörällä. Jos lasket huoneen lämpötilaa 1 asteella, säästät 5% lämmityskustannuksissa. Nopein tapa vähentää kodin energiankulutusta ja samalla hiilidioksidipäästöjä on huonelämpötilan laskeminen. Todella merkittäviin säästöihin päästään, kun esim. sähkölämmitys korvataan maalämpöpumpulla (4 hengen taloudessa 150m2 talossa päästöt vähenevät 3900 kg/v!) Säästät joka kerta 80 senttiä kun jätät sähkösaunan lämmittämättä. Jos vähennät saunassakäyntiä yhdellä kerralla viikossa, vuodessa säästyy 83 kg hiilidioksidipäästöjä. Koko perheen kannattaa saunoa samana päivänä. Sähkönkulutus pienenee jopa kolmanneksella, jos tyydytään asteen löylyihin Jos vaihdat 1 naudanliha-aterian kasvisateriaksi, säästät 225 g hiilidioksidipäästöjä. Samaan tulokseen pääset, jos pienennät päivittäistä liha-annosta ja lisäät kasvisten määrää. Jos kaikkien Vaisaaren koulun oppilaiden perheet pitäisivät yhden kasvisruokapäivän viikossa, säästyisi 39 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. ɣ ɣ Noin viidesosa yksityisen ihmisen hiilijalanjäljestä koituu ruuankulutuksesta. Suomalaiset syövät lihaa keskimäärin 76 kg vuodessa. Koska puolet hiilijalanjäljestä johtuu lihankulutuksesta, lihan- ja maidonkulutusta pienentämällä voidaan pienentää hiilikuormaa merkittävästi. Myös terveyden kannalta kasvisten suosiminen on hyvä teko.

13 Takapihan tarinoita Kekseliäs rakentaja Urbanisoituneen arkkitehtioravamme pesästä ulkovaraston hyllyltä on löytynyt mm. seuraavia sisustuselementtejä: näppylähansikas, maali tela, froteinen käsipyyhe (kuljetettu varaston toisesta päästä), pulkanvetonaru muoviosineen ja hajotettua tikkataulua. Lisäksi pesän ympärille oli viritetty mitä taiteellisimpia narukieppejä. Yllätin rakentajan myös kiskomassa pontevasti käytetyn loisteputken päältä pahvisuojusta häiriön seurauksena se luopui kyseisestä materiaalista, mutta olisi ollut kiinnostavaa nähdä, miten se olisi projektissa hyödynnetty! (Marja Hietala)

14 Mustarastaan onnea ja epäonnea Kaadoimme pihalta pari mäntyä. Kun aloimme pilkkoa pöllejä, huomasimme niissä isoja, valkoisia toukkia. Myös kesy mustarastaamme huomasi ne ja tuli syömään esiin paljastuneet toukat aina kun puunhakkaaja piti taukoa. Yritimme saada pois kaikki toukat ja viedä puuvarastoon vain halot, joissa ei ole toukanreikiä. Emme ilmeisesti olleet riittävän tarkkoja, koska jonkin aikaa myöhemmin kun avasimme puuvaraston oven, meitä tervehti noin kymmenen komeaa sarvijaakkoa. Mustarastaspariskunta yritti keväällä pesäntekoa hieman erikoisiin paikkoihin. Yksi pesä oli vesirännissä. Ensimmäisen sateen tullessa pesä ja sen neljä munaa tietysti tuhoutui. Seuraavan pesän linnut tekivät terassille sähkökaapin päälle ja sitkeästi sietivät ihmisiä terassilla aivan vieressä. Valitettavasti hellekausi alkoi juuri silloin. Terassilla lämpötila nousee helposti sietämättömäksi. Toimme hautovalle linnulle vettä, mutta munia emme voineet pelastaa, niistä ei tullut mitään. Seuraava pesä oli pensaassa ja se onneksi onnistui. (Elli Narvi)

15 Metsäsorsa Tämän sorsanpesän lapset löysivät koulumatkallaan toukokuun alussa. Illalla Aamu opasti minutkin pesälle. Sorsa oli tehnyt pesänsä kalliomäelle epätyypilliseen paikkaan ilman minkäänlaista näkösuojaa. Suojaväritykseensä lintu luotti täysin eikä paennut katselijoita. Mitään varsinaista vesistöä ei pesän lähellä ollut, joten liekö kuljettanut poikasensa Kuloisten koulun vieressä olevaan pieneen lampeen. (Kari Ennola) Citykettu Tämä pieni citykettu on viettänyt kesän Raision Kuloisissa. Se kiertelee pihoilla keskellä päivää ihmisistä piittaamatta. Kerran se ryntäsi piilostansa nappaamaan lasten heittämän omenankaran ja söi sen, vaikka lapsilauma katseli vierestä. (Elli Narvi) (Kuva seuraavalla sivulla) Tällä palstalla mieluusti julkaisemme jäseniemme lähiluontokokemuksia. Lähetä tarinasi ja mahdollinen kuva osoitteella

16 Värillinen versio jäsenlehdestä löytyy Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n kotisivulta pdf-muodossa

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2012

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2012 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2012 Raisiossa 24.2.2012 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: http://www.raisionjoki.fi Sähköpostiosoite: lsy@raisionjoki.fi

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN!

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! Tiedote 17.8.2009 Risto Lindstedt LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mikä on Lepakkoyö? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,

Lisätiedot

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2010

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2010 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2010 Raisiossa 18.10.2010 30 v. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: http://www.raisionjoki.fi Sähköpostiosoite: lsy@raisionjoki.fi

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa.

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa. TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toimintavuosi 2012 on Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (TLY) 46. toimintavuosi. TLY:n pääasiallisia tehtäviä vuonna 2012 tulevat

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Raisiossa 8.10.2012 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: http://www.raisionjoki.fi Sähköpostiosoite: lsy@raisionjoki.fi Hallitus 2012 Puheenjohtaja Risto Terho Paatsamatie 16, 21260 Raisio

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Öljyntorjuntakoulutus. Porvoo

Öljyntorjuntakoulutus. Porvoo Öljyntorjuntakoulutus Porvoo 20.9.2013 WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot WWF Laura Rahka/WWF Esimerkkejä onnettomuuksista Exxon Valdez 1989 Alaska ~37 000 t Braer 1993 UK ~85 000 t Sea Empress 1996

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön merkitys öljyntorjunnassa

Vapaaehtoistyön merkitys öljyntorjunnassa Vapaaehtoistyön merkitys Öljykuljetukset ja öljyntorjuntavalmiudet Itämerellä Kun öljy saavuttaa rannikon - vapaaehtoiset jälkitorjunnassa Jos ja kun avomeren ja rannikkovesien öljyntorjunta ei enää ole

Lisätiedot

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2011

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2011 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2011 Raisiossa 4.3.2011 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: http://www.raisionjoki.fi Sähköpostiosoite: lsy@raisionjoki.fi Hallitus

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa

Lisätiedot

Silva Sallamaa Helsingin yliopisto

Silva Sallamaa Helsingin yliopisto Lepakoiden päiväpiilonvalinta Silva Sallamaa Helsingin yliopisto Esityksen rakenne rakenne Esityksen Lepakoiden kesäaikaiset päiväpiilot Vaihtelevat valintakriteerit Miten tutkittiin? Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA 2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011 Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2011 Hyvät luonnonystävät Vuosi vaihtui ja sen myötä myös yhdistyksen puheenjohtaja. Ilona halusi välillä keskittyä muihin asioihin ja hänen ehdotuksestaan yhdistyksen

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Ilmoittaudu ja tule mukaan! Suomen Ladun 54. Leiripäivät Vantaan Hakunilassa Ilmoittaudu ja tule mukaan! Tule hetkeksi, päiväksi tai koko viikonlopuksi pelaamaan, kisaamaan, osallistumaan ja rentoutumaan, tule lauantai-iltana tanssimaan

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot

WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot WWF Laura Rahka/WWF WWF, Vanessa Ryan 10/10/2015 WWF lyhyesti WWF LYHYESTI +100 WWF toimii yli 100 maassa +5000 WWF:llä on yli 5000 työntekijää 1961 WWF perustettiin

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Ympäristökerho Kerho on suunniteltu 1-2 luokkalaisille. Yhden kerhokerran pituus kokonaisuudessaan on kaksi tuntia. Paras aika kerhon

Lisätiedot

Vantaan Ladun 25. isänpäivän polkuretki Isänpäivän polkuretki sunnuntaina 13.11.2011.

Vantaan Ladun 25. isänpäivän polkuretki Isänpäivän polkuretki sunnuntaina 13.11.2011. 25. isänpäivän polkuretki Isänpäivän polkuretki sunnuntaina 13.11.2011. Polkuretken teemana on SUUNNISTUS, Bisan majalla suunnistuksenohjausta, voit kokeilla suunnistustaitojasi suunnistusrasteilla Bisan

Lisätiedot

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2011 Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Yleistä 2 Yhdistyksemme on perustettu 9.5.1937, vuosi 2011 on yhdistyksemme 74. toimintavuosi. Jäsenmäärämme 1.1.2010 oli 786. Toiminta-ajatuksemme

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTOPROSESSI Meri-Teijo vapaa-ajankeskuksen alueidenkäytön yleissuunnittelu 1980 Lomarakennusoikeuden

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry. Toimintasuunnitelma 2014

Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry. Toimintasuunnitelma 2014 Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2014 Yleistä Yhdistyksemme on perustettu 9.5.1937, vuosi 2014 on yhdistyksemme 77. toimintavuosi. Jäsenmäärämme 1.1.2013 oli 846. Toiminta-ajatuksemme

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

2016 TOIMINTAKERTOMUS

2016 TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS 2016 TOIMINTAKERTOMUS 2016 Ylimattilantie 86110 PARHALAHTI http://www.parha.net Toimintakertomus 1.1. 31.12.2016 YLEISTÄ Yhdistys perustettiin 16.10.2010. Yhdistyksen virallinen rekisteröintipäivämäärä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

Syyskokous Lahdesjärven ABC 16.11.2011 klo 17.00 alkaen

Syyskokous Lahdesjärven ABC 16.11.2011 klo 17.00 alkaen Jäsentiedote 5/2011 Internet osoitteemme www.talvi.info Syyskokous Lahdesjärven ABC 16.11.2011 klo 17.00 alkaen Kutsuttuina vieraina: Visual Computing Oy, Petri Jyrkkä ekokumppanit, Suvi Holm ROTOTEC,

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Valkoselkätikan (VU) kartoituksesta. kuvat Anniina ja Jari Kontiokorpi

Valkoselkätikan (VU) kartoituksesta. kuvat Anniina ja Jari Kontiokorpi Valkoselkätikan (VU) kartoituksesta kuvat Anniina ja Jari Kontiokorpi Kartoitus painottuu maalis-toukokuulle Helmi-maaliskuun vaihteesta reviirien hakemista etenkin rummuttavia kuuntelemalla ja atrapoimalla

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha 24.3.-4.4.2014 Kissoja n. 40-50 Koiria n. 15 Koiria ja kissoja löydetään kadulta, metsästä, roskiksista, jätelavoilta... Kissoja pyydystettiin loukkujen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. SÄÄNNÖT SuomenMinipossuyhdistys ry Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. A: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuoto 1 Nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot