Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2011
|
|
- Tapio Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2011 Kuva Käpytikka, Elli Narvi Raisiossa
2 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: Sähköpostiosoite: Hallitus 2011 Puheenjohtaja Jan Hietanen Huhkontie 4, Raisio , Jäsenet Varapuheenjohtaja Riikka Susi Kaivohaka 3-5 as. 51, Hämeenlinna Taloudenhoitaja, luontopolut Kari Loikas Polusmäentie 31, Raisio , Sihteeri, www-sivut, tiedotus Eeva Ennola Pasantie 14, Raisio Marja Hietala Kerttulantie 40, Raisio Kauko Häkkilä Syrjätie 14, Raisio Salme Kangassalo Kirkkoväärtinkuja 7 as Raisio salme.kangassalo@raisio.fi Kari Laine Alatie 1, Raisio , kari.rainer@gmail.com leikekirjanpitäjä Hanna Loikas Polusmäentie 31, Raisio Tuula Lundén Elli Narvi elli.narvi@gmail.com Jarmo Salonen Lehtokertunkatu 13, Raisio jarmo.salonen@deltamarin.com Risto Terho Paatsamatie 16, Raisio , risto.terho@nettikirje.fi Varajäsenet Kari Ennola Pasantie 14, Raisio kennola@tintti.net Helena Lehtonen Uudentorpankatu 2 C 8, Raisio lehtonen@dnainternet.net Mikko Rautio Lehtokertunkatu 12, Raisio jamisaja@hotmail.com
3 Bongaa Raision ja Ruskon alueen tikat Elli Narvi Tikkojen heimoon kuuluvat linnut osaavat kiipeillä puiden rungoilla ja hakkaavat niistä ravintonsa, sekä hakkaavat nokallaan itselleen pesäkolon. Tikkojen neljästä vahvasta varpaasta kaksi osoittaa eteen- ja kaksi taaksepäin, mikä auttaa tarttumista pystysuoraan puun runkoon. Nokka on vahva, talttamainen ja sopeutunut puun hakkaamiseen. Tikan kieli on vahvasti erikoistunut sen ruokailutapoihin. Kieliluu on pidentynyt eräänlaiseksi linkolaitteeksi, joka sinkauttaa pitkän kielen kauas puunkoloihin ja vetää sen sitten takaisin rullalle kuten metrimitan. Kieli on 2-5 kertaa nokkaa pitempi ja ulottuu kauas hyönteisten koloihin. Sen päässä on väkäsiä, joihin saaliseläimet tarttuvat tahmean syljen avulla. Tikkojen soidinääni on kuuluva rummutus, jolla ne ilmoittavat reviiristään. Palokärki on suurin tikkamme. Se on helppo tuntea kokomustasta puvusta ja punaisesta päälaesta. Se voi pesiä myös ihmisen läheisyydessä, jos riittävän suuria pesäpuita on tarjolla. Palokärjen rummutus on hyvin äänekäs ja se myös usein päästää kuuluvan kiljahduksen puuhun laskeutuessaan. Palokärki on erikoistunut syömään muurahaisia. Käpytikka on Suomen yleisin tikka. Se pärjää myös talousmetsissä, mikä lienee sen menestyksen salaisuus. Käpytikka vierailee usein myös pihojen talviruokinnoilla hakkaamassa talia. Kesällä käpytikka syö mm. hyönteisiä, mutta talvella käpyjen siemenet ovat sen pääravintoa. Käpytikka vie kävyt pajaan, kiilaa ne puunkoloon ja nokkii siemenet. Tikanpajan alla voi olla iso kasa tyhjiä käpyjä. Harmaapäätikka
4 Palokärki Harmaapäätikka pesii yhdistyksen alueella, toisin kuin erittäin harvinainen vihertikka, johon sen saattaa sekoittaa. Pään kuviointi on kuitenkin erilainen. Harmaapäätikka on pääasiassa lehtimetsien laji ja hakkaa pesäkolonsa usein haapaan. Hyvin kantava soidinhuuto paljastaa sen keväisin ja talvella se saattaa ilmestyä ruokinnalle. Harmaapäätikka syö muurahaisia ja muita hyönteisiä. Pikkutikka on nimensä mukaisesti pieni, vain peipon kokoinen. Se pystyy kiipeilemään ohuillakin oksilla hyönteisiä etsiessään. Pikkutikan nokka on melko hento ja siksi sen on riippuvainen lahopuusta, jota se pystyy hakkaamaan. Myös talvella pikkutikka etsii hämähäkkejä ja hyönteisiä lahopuiden sisältä. Vanhojen metsien vähentyminen on siksi johtanut lajin taantumiseen. Tikoistamme käenpiika on poikkeuksellinen: se ei rummuta eikä hakkaa pesäkoloa ja on tikoista ainoa pitkän matkan muuttaja. Käenpiika on vaikea havaita erinomaisen maastopukunsa ansiosta. Se pesii puunkoloissa ja pöntöissä. Pohjantikka ei pesi Raision ja Ruskon alueilla, mutta sitä havaitaan joskus, etenkin syysvaelluksen aikaan. Viimeisin Tiira-järjestelmään kirjattu havainto on vuodelta Pohjantikka on kuusimetsien laji. Se kuorii kaarnaa kuolevien kuusten ympäriltä etsiessään toukkia. Valkoselkätikka on yhdistyksen alueella harvinaisuus. Lajin uhanalaisuus johtunee sen elinympäristöjen, runsaasti lahopuuta sisältävien lehtimetsien, väistymisestä talousmetsän tieltä. Lähde retkeilemään ja bongaa Raision ja Ruskon alueen tikat. Osan tikkalajeista voi löytää omalta pihaltakin. Tikkaretket kannattaa suunnata vanhoihin metsiin. Hyvä retkikohde on esimerkiksi Raision Kukonpään alue, jossa on tavattu kaikki yllämainitut tikat. Pikkutikka Kuinka monta sinä löysit? Rastita tähän: Palokärki Harmaapäätikka Käenpiika Käpytikka Pikkutikka Pohjantikka Valkoselkätikka
5 Liittyisinkö öljyntorjuntajoukkoihin? Eeva Ennola Surullisia kuvia öljylautoista merellä ja öljyyn kuolleista, rantaan ajautuneista linnuista. Nämä kuvat toistuvat mediassa muutaman vuoden välein isompien öljyonnettomuuksien yhteydessä. Öljyonnettomuuksia tapahtuu kuitenkin jatkuvasti sekä meillä että muualla. Olen itse kasvanut meren äärellä ja välillä mietin, voisiko omaa kotirantaa joskus kohdata samanlainen onnettomuus. Samaa miettivät varmasti monet rannikolla asuvat ja mökkeilevät. Jos onnettomuus sattuu, onko jotain, mitä juuri minä voin tehdä? Olen ollut tietoinen WWF:n järjestämästä kaikille avoimesta, vapaaehtoisesta öljyntorjuntakoulutuksesta jo vuosia, mutta vasta tänä syksynä vihdoin tulin osallistuneeksi kurssille. Siitä voin kiittää työnantajaani, Turun kaupunkia, joka osana Itämerihaastetta tarjosi työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua öljyntorjuntakoulutuksen yhden päivän mittaiseen teoriaosuuteen ja myöhemmin järjestettävään, samoin päivän kestävään käytännön koulutukseen. Teoriakoulutuksessa kuulimme WWF:n öljyntorjuntajoukkojen toiminnasta, ja siitä miten onnettomuuspaikalla toimitaan. Kuulimme myös viranomaisten roolista öljyntorjuntatöissä, ja meille esiteltiin uusinta öljyntorjuntateknologiaa ja kerrottiin öljyn vaikutuksista luontoon. Luennoitsijat olivat kaikki oman alansa asiantuntijoita, ja koko teoriapäivä oli yllättävänkin antoisa kokemus. WWF järjestää öljyntorjuntakoulutuksia ryhmänjohtajakoulutuksen nimikkeellä, mikä tarkoittaa sitä, että 2 päivää kestävän kurssin käytyään voi öljyonnettomuuden sattuessa saada vastuulleen 10 hengen ryhmän. Pakko ei kuitenkaan ole ryhmänjohtajaksi ryhtyä vaikka olisi kurssin käynytkin yhtä hyvin kurssin antia voi hyödyntää vaikka oman mökkirannan puhdistamisessa. Mutta mihin tarvitaan kurssia eikö öljyä voi muutenkin kerätä? Maailmalla tapahtuneissa öljyonnettomuuksissa hyvää tarkoittavat maallikot ovat saaneet usein aikaiseksi enemmän haittaa kuin hyötyä, ja tulleet esimerkiksi vahingossa levittäneeksi öljyä puhtaille alueille. Öljy on lisäksi myrkyllistä myös ihmiselle, joten työturvallisuudesta on pidettävä huolta. Käytännössä työ on hyvin yksinkertaista: apuna ovat hiekkalapiot, astiaharjat ja muut välineet, joilla hiekka- kivi- kallio- ja muun tyyppisiltä rannoilta vain voi öljyä irrottaa. Odotan innolla keväällä järjestettävää käytännön koulutuspäivää vaikka voin kuvitella, että jo suojapuvun pukeminen on täyttä työtä alimmaiseksi puetaan omien vaatteiden päälle sadevaatteet ja niiden päälle kertakäyttöhaalari. Jalka kumisaappaat, käteen kumihanskat, päähän suojalasit, ja hihojen ja lahkeiden suut vielä teipataan kiinni. Melko hikinen varustus vaikkapa heinäkuun helteillä! Suunnittelen osallistuvani myös öljyyntyneiden lintujen hoito kurssille, joita niitäkin järjestetään vuosittain. Jos Itämeren (tai ainakin omien koti- ja mökkirantojen) suojelu kiinnostaa, kannattaa suunnata nettiin ja ilmoittautua WWF:n öljyntorjuntajoukkojen postituslistalle. WWF:n sivuilta löytyy myös paljon tietoa öljyntorjuntatyöstä.
6 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n SYYSKOKOUS Tiistaina marraskuun 15. päivänä 2011 klo 18:00 Raision Tornilassa (Tornikatu 9, Tornitalo 1.krs). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan yhdis tykselle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet vuodeksi Kokouksen jälkeen n. klo biologi Jyrki Oja kertoo alueemme mielenkiintoisista ja ajankohtaisista luontokohteista, mm. Haunis ten altaasta. KAHVITARJOILU TERVETULOA! Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä Vuonna 2012 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen toiminta jatkuu perinteisellä tavalla. Vanhojen, hyviksi koettujen tapahtumien perinnettä jatketaan, ja uuttakin ohjelmaa pyritään kehittämään. Elinympäristömme muutokset ja niihin vaikuttavat ratkaisut tulevat antamaan sisältöä toimintaan. Valtakunnalliset ja kansainväliset vuoden 2012 teemat: otetaan huomioon myös paikallisessa toiminnassa. Kokoukset Sääntömääräiset kokoukset pidetään keväällä ja syksyllä. Näiden kokousten yhteydessä järjestetään yleisötilaisuus ajankohtaisesta tai muuten mielenkiintoisesta aiheesta. Hallitus kokoontuu noin parin kuukauden välein ja tarpeen vaatiessa useamminkin. Tiedotus Vuoden aikana julkaistaan kaksi jäsenlehteä, keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen järjestämistä tilaisuuksista ja retkistä tiedotetaan jäsentiedotteen lisäksi kotisivuilla, paikallislehdissä, kirjaston ilmoitustaululla, Raisio kanavalla tai Raisio Tiedottaa
7 -lehdessä. Kannanotoista, aloitteista, muistutuksista ym. annetaan tarvittaessa lehdistötiedotteet ja/tai pidetään tiedotustilaisuuksia. Kotisivuja kehitetään tiedotuskanavana ja ne pidetään ajan tasalla. Ympäristökysymyksiin vaikuttaminen Aloittein ja kirjelmin vaikutetaan kuntien päättäviin elimiin luonnon- ja ympäristönsuojeluasioissa. Yhdistys antaa lausuntoja, tekee muistutuksia ja valituksia sekä lähettää kannanottoja viran-omaisille ympäristön ja luonnon muuttamista tai vahingoittamista koskevista asioista ja hankkeista. Perinnemaiseman ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Raision ja Ruskon kaavoitus- ja rakennussuunnitelmia seurataan, annetaan lausuntoja ja vaikutetaan niiden sisältöön. Raisionlahden suojelussa ollaan mukana ja osallistutaan kokouksiin ja neuvotteluihin kaupungin kanssa sekä seurataan hoitosuunnitelman toteutumista. Erityisellä mielenkiinnolla seurataan luontokoulua ja Friisilän aluetta koskevaa päätöksentekoa. Haunisten alueen suunnitelmiin pyritään vaikuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tilaisuudet jäsenistölle ja muu toiminta Kevät/kesä- ja syysretket järjestetään perinteisesti. Hallitus päättää kohteet esitetyistä ehdotuksista pyrkien pitämään kohteet mielenkiintoisina ja ajankohtaisina. Lintujen tiirailuiltoja järjestetään Raisionlahden lintutornilla parhaaseen muuttoaikaan. Yölaulajaretki pyöräillään kesäkuun alussa Raisionlahden ja Kukonpään alueella. Pöllöretki järjestetään helmi- maaliskuussa. Linnunpönttöjen rakennustalkoot pidetään Friisilässä. Myös lepakoille rakennetaan pönttöjä. Osallistutaan BirdLife Finlandin organisoimaan Lasten lintupäivään järjestämällä opastusta tai retkiä. Jokavuotinen kasvien vaihtopöytä ja pihatapahtuma järjestetään Friisilässä muiden toimijoiden kanssa yhteistyönä. Paikallisiin ja valtakunnallisiin toimintaan liittyviin tapahtumiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Lasten luontokerho järjestetään keväällä ja syksyllä mikäli löydetään kerhoille vetäjä. Tuulilankedon kunnostusta jatketaan ja järjestetään talkoita tarpeen mukaan. Jaetaan kannustusstipendejä koululaisille. Luontokoulun toiminnan uudelleenkäynnistämistä edesautetaan ja sen kasvatuksellista merkitystä korostetaan. Friisilän luontokeskusta tuodaan esille lähiluontokohteena. Luontoretkinäyttely Pajupilliä ylläpidetään edelleen yhdessä Rinkan kanssa ja se pidetään auki yleisölle tarvittaessa. Järjestetään yhteisiä tilaisuuksia Friisilän verstaiden ja luontokeskuksessa toimivien muiden yhteisöjen kanssa. Kerttulan luontopolkua ja Uikkupolkua ylläpidetään ja kehitetään Raision kaupungin kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Polkujen ympäristö siivotaan säännöllisesti ja taulut
8 pidetään puhtaana. Viitoitukset, pitkospuut ja muut rakenteet pidetään kunnossa yhdessä kaupungin kanssa. Raision metsänhoitosuunnitelman toteutumista seurataan ja edistetään järkevää metsänhoitoa Raision alueella. Lintujen ruokintaa hoidetaan Friisilässä yhdessä päiväkotilasten kanssa. Kiinnitetään huomiota liikenteen aiheuttamiin haittoihin Raision alueella. Edistetään Raisionlahden suojelua ja sen ympäristön tilan kohentamiseen tähtääviä toimia. Raisionjoen ja Haunisten tekoaltaan suojeluun, sen veden laatuun ja rantojen virkistyskäytön lisäämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Alueen tulevaa käyttöä koskevaa suunnittelua seurataan erityisellä mielenkiinnolla nyt kun vesilaitoksen toiminta on loppumassa. Lepakkojen tarkkailuun järjestetään tilaisuuksia keväällä ja syksyllä. Osallistutaan kurssien kustannuksiin mikäli sopivia toimintaan liittyviä kursseja löytyy ja halukkaita osallistujia. Päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Järjestetään esitelmiä/koulutustilaisuuksia yhteistyössä muiden tahojen kanssa, esim. Raision kaupunki, Raision työväenopisto, Tly, Turun lepakkokerho, Raision Rinkka. Osallistutaan Raisiopäivien ohjelmaan joko markkinoilla tai Friisilässä. Järjestetään sieniretki ja/tai puolukkaretki syksyllä. Järjestetään valokuvausaiheista toimintaa. Osallistutaan Ruskolla järjestettäviin luontotapahtumiin. Ruskon alueella järjestetään myös toimintaa. Järjestetään jäseniltoja. Näistä ja muista vuoden 2012 painopistealueista päättää yhdistyksen hallitus vuoden aikana. Syysretki Kuva: Kari Ennola Järjestämme lauantaina syys retken Marttilan Korven eräreitistölle. Suo- ja metsäympäristössä retkeilemme noin 7km pituisella reitillä. Lähtö Raision kaupungintalon edustalta klo 9. Jäsenet 10e, ei-jäsenet 15e, lapset ilmaiseksi. Varustautuminen sään mukaan, omat eväät. Ilmoittautumiset: elli.
9 Yhdistys Raisio-päivillä Salme Kangassalo Yhdistys oli mukana elokuun loppupuolella järjestetyillä Raisio-päivillä esittelemässä toimin taansa. Raision lukion ympäristöekologian kurssin opiskelijat järjestivät yhdistyksen kojun yhteyteen lintujen tunnistuskisan. Täytetyt linnut kiinnostivat markkinaväkeä, ja muutaman tunnin aikana vastauslomakkeita saatiin noin 80. Tunnistettavana oli seuraavat kymmenen lintua: kuovi, varis, tilhi, viherpeippo, punatulkku, talitiainen, sinitiainen, kottarainen, keltasirkku ja naurulokki. Vastauslomakkeeseen merkittiin myös vastaajan ikäluokka ja sukupuoli. Selvästi parhaiten lintuja tunsivat yli 60-vuotiaat; miehet ylsivät hiukan naisia parempaan tulokseen. Huonoiten lintuja tunsivat n vuotiaitten ryhmät. Lasten lintutuntemuksesta oli vaikea saada oikeaa tietoa, koska he pyysivät vanhemmiltaan apua nimeämisessä. Parhaiten linnuista tunnistettiin punatulkku. Seuraavaksi tutuimpia olivat varis ja tali- ja sinitiainen. Huonoiten tunnistettiin keltasirkku ja kottarainen. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin lintukirja, jonka sai Irma Laitinen Raisiosta.
10 Kevätretki Karkaliin ja Torholan luolalle Riikka Susi Yhdistyksemme kevätretki suuntautui lauantaina 14. toukokuuta Karkalin luonnon puistoon Karjalohjalle, läntiselle Uudellemaalle. Retken oppaina toimivat yhdistyksen varapuheenjohtaja Riikka Susi sekä geologianopiskelija Helena Susi. Retkeläisiä oli 15. Karkali on pitkälle Lohjanjärveen ulottuva niemi, jonka kärjessä neliökilometrin laajuinen luonnonpuisto sijaitsee. Alue on rauhoitettu tieteellistä tutkimusta varten, mutta toisin kuin yleensä luonnonpuistoissa, Karkalissa voi retkeillä merkittyjä polkuja pitkin. Torholan kalkkikiviluola Menomatkalla tutustuimme Torholan luolaan ja Pitkänperänlahden luonnonsuojelualueeseen, joilta on vajaa viisi kilo metriä matkaa Karkalinniemen kärkeen. Torholan luola on Suomen suurin (pituus 31m) veden syövyttämä kalkkikiviluola ja rauhoitettu luonnonnähtävyys. Luolassa talvehtii pohjanlepakoita ja lahdenpohjukan lehdossa kasvaa komeita vuori- ja kynäjalavia. Maanviljelymaasta luonnonpuistoksi Kuva: Marja Hietala Karkalinniemi on kuuluisa eritoten rehevästä lehtoluonnostaan. Se sijaitsee eteläisimmällä kasvillisuusvyöhykkeellämme tammivyöhykkeellä, jonka lehtometsiä on säilynyt verraten vähän. Ne on maaperän rehevyyden takia otettu monin paikoin jo varhain maatalouskäyttöön. Karkalinniemelläkin vakituista asutusta on ollut jo 1500-luvulla ja vuosisatojen kuluessa alueella on harjoitettu niin kaski- kuin peltoviljelyäkin. Karkalin kaskiahoilla ja niityillä on laidunnettu myös karjaa lannan tuottamiseksi pelto viljelyä varten ja niityiltä on kerätty heinää karjan talvirehuksi. Metsää on Karkalissa hakattu 1950-luvulle asti mm. puuhiilen valmistamista varten. Karkalin edustava lehtokokonaisuus on säilynyt luonnon puolesta puhujien ansiosta luvun alussa Karkalissa sijaitsi arkkipiispa Johanssonin
11 kesänviettopaikka. Arkkipiispa ja hänen poikansa Kustavi Kaila olivat suuria luonnonystäviä. He pyrkivät säilyttämään niemen luonnon mahdollisimman luonnontilaisena luvulla alueelle alettiin suunnitella muun muassa mökkikylää. Valtio kuitenkin hankki niemeltä 100 hehtaarin kokoisen alueen asiasta nousseen kohun tuloksena ja Karkalista tuli luonnonsuojelualue. Luonnonpuisto perustettiin lailla vuonna Kuva: Kevätlinnunsilmä, Riikka Susi Kevätkukkien aikaan Karkalissa on laajoja kuusivaltaisia lehtoja ja pähkinäpensasmetsiköitä. Suotuisan ilmaston lisäksi alueen kallioperän kalkkikivi mahdollistaa rehevien metsätyyppien esiintymisen. Kasvillisuus on yleisilmeeltään rehevää ja ehkäpä kukkeimmillaan se on keväällä. Kevätretkemme aikaan vuokot kukkivat laajoina mattoina ja lehtoniityillä loistivat sinipunaisina imikkä ja kevätlinnunherne. Pähkinäpensaiden alla tapasimme melko vaatimattoman, heleänvihreän lehtosinijuuren ja lähteikön reunalla keltaisena loistavan kevätlinnunsilmän. Pensaskerroksessa kukkivat keväällä muun muassa näsiä, taikinamarja ja lehtokuusama. Yhteensä Karkalissa esiintyy 380 putkilokasvi- ja 210 sammallajia. Kuva: Marja Hietala Kuva: Marja Hietala
12 Energiansäästöviikko : pieniä ekotekoja Eeva Ennola (Lähde: Valonia, Varsinaissuomalaisen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 13,8 tonnia henkilöä kohden vuodessa. Vaikka yhden ihmisen ekoteot voivat tuntua merkityksettömiltä, pienillä teoilla voit kuitenkin vähentää energiankulutustasi ja sitä myötä aiheuttamiasi hiilidioksidipäästöjä huomattavasti. Jos 4 hengen perheessä jokainen perheenjäsen vähentää suihkuaikaa 1 minuutilla joka päivä, säästyy vuodessa 17 tonnia vettä. Kymmenen minuutin suihku kuluttaa vettä 120 litraa, ja veden lämmittäminen kuluttaa paljon energiaa. Tehokas säästökeino on sulkea hanat saippuoinnin ajaksi. Jos Raisiosta Turussa töissä käyvä henkilö vaihtaa henkilöauton polkupyörään työmatkoilla (7km), kolmessa kuukaudessa säästyy 144 kg hiilidioksidipäästöjä ja 390 euroa (eli yhden pyörän verran rahaa). Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota lyhyisiin automatkoihin, koska kaupunkiajo kuluttaa eniten energiaa. Tutkimusten mukaan suuri osa automatkoista on 1-3 km pituisia eli hyvin lyhyitä matkoja, jotka olisi usein helppo kulkea kävellen tai pyörällä. Jos lasket huoneen lämpötilaa 1 asteella, säästät 5% lämmityskustannuksissa. Nopein tapa vähentää kodin energiankulutusta ja samalla hiilidioksidipäästöjä on huonelämpötilan laskeminen. Todella merkittäviin säästöihin päästään, kun esim. sähkölämmitys korvataan maalämpöpumpulla (4 hengen taloudessa 150m2 talossa päästöt vähenevät 3900 kg/v!) Säästät joka kerta 80 senttiä kun jätät sähkösaunan lämmittämättä. Jos vähennät saunassakäyntiä yhdellä kerralla viikossa, vuodessa säästyy 83 kg hiilidioksidipäästöjä. Koko perheen kannattaa saunoa samana päivänä. Sähkönkulutus pienenee jopa kolmanneksella, jos tyydytään asteen löylyihin Jos vaihdat 1 naudanliha-aterian kasvisateriaksi, säästät 225 g hiilidioksidipäästöjä. Samaan tulokseen pääset, jos pienennät päivittäistä liha-annosta ja lisäät kasvisten määrää. Jos kaikkien Vaisaaren koulun oppilaiden perheet pitäisivät yhden kasvisruokapäivän viikossa, säästyisi 39 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. ɣ ɣ Noin viidesosa yksityisen ihmisen hiilijalanjäljestä koituu ruuankulutuksesta. Suomalaiset syövät lihaa keskimäärin 76 kg vuodessa. Koska puolet hiilijalanjäljestä johtuu lihankulutuksesta, lihan- ja maidonkulutusta pienentämällä voidaan pienentää hiilikuormaa merkittävästi. Myös terveyden kannalta kasvisten suosiminen on hyvä teko.
13 Takapihan tarinoita Kekseliäs rakentaja Urbanisoituneen arkkitehtioravamme pesästä ulkovaraston hyllyltä on löytynyt mm. seuraavia sisustuselementtejä: näppylähansikas, maali tela, froteinen käsipyyhe (kuljetettu varaston toisesta päästä), pulkanvetonaru muoviosineen ja hajotettua tikkataulua. Lisäksi pesän ympärille oli viritetty mitä taiteellisimpia narukieppejä. Yllätin rakentajan myös kiskomassa pontevasti käytetyn loisteputken päältä pahvisuojusta häiriön seurauksena se luopui kyseisestä materiaalista, mutta olisi ollut kiinnostavaa nähdä, miten se olisi projektissa hyödynnetty! (Marja Hietala)
14 Mustarastaan onnea ja epäonnea Kaadoimme pihalta pari mäntyä. Kun aloimme pilkkoa pöllejä, huomasimme niissä isoja, valkoisia toukkia. Myös kesy mustarastaamme huomasi ne ja tuli syömään esiin paljastuneet toukat aina kun puunhakkaaja piti taukoa. Yritimme saada pois kaikki toukat ja viedä puuvarastoon vain halot, joissa ei ole toukanreikiä. Emme ilmeisesti olleet riittävän tarkkoja, koska jonkin aikaa myöhemmin kun avasimme puuvaraston oven, meitä tervehti noin kymmenen komeaa sarvijaakkoa. Mustarastaspariskunta yritti keväällä pesäntekoa hieman erikoisiin paikkoihin. Yksi pesä oli vesirännissä. Ensimmäisen sateen tullessa pesä ja sen neljä munaa tietysti tuhoutui. Seuraavan pesän linnut tekivät terassille sähkökaapin päälle ja sitkeästi sietivät ihmisiä terassilla aivan vieressä. Valitettavasti hellekausi alkoi juuri silloin. Terassilla lämpötila nousee helposti sietämättömäksi. Toimme hautovalle linnulle vettä, mutta munia emme voineet pelastaa, niistä ei tullut mitään. Seuraava pesä oli pensaassa ja se onneksi onnistui. (Elli Narvi)
15 Metsäsorsa Tämän sorsanpesän lapset löysivät koulumatkallaan toukokuun alussa. Illalla Aamu opasti minutkin pesälle. Sorsa oli tehnyt pesänsä kalliomäelle epätyypilliseen paikkaan ilman minkäänlaista näkösuojaa. Suojaväritykseensä lintu luotti täysin eikä paennut katselijoita. Mitään varsinaista vesistöä ei pesän lähellä ollut, joten liekö kuljettanut poikasensa Kuloisten koulun vieressä olevaan pieneen lampeen. (Kari Ennola) Citykettu Tämä pieni citykettu on viettänyt kesän Raision Kuloisissa. Se kiertelee pihoilla keskellä päivää ihmisistä piittaamatta. Kerran se ryntäsi piilostansa nappaamaan lasten heittämän omenankaran ja söi sen, vaikka lapsilauma katseli vierestä. (Elli Narvi) (Kuva seuraavalla sivulla) Tällä palstalla mieluusti julkaisemme jäseniemme lähiluontokokemuksia. Lähetä tarinasi ja mahdollinen kuva osoitteella
16 Värillinen versio jäsenlehdestä löytyy Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n kotisivulta pdf-muodossa
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotRaisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2012
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2012 Raisiossa 24.2.2012 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: http://www.raisionjoki.fi Sähköpostiosoite: lsy@raisionjoki.fi
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotLEPAKOITA TARKKAILEMAAN!
Tiedote 17.8.2009 Risto Lindstedt LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mikä on Lepakkoyö? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,
LisätiedotVALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW
VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia
LisätiedotRaisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2010
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 2/2010 Raisiossa 18.10.2010 30 v. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: http://www.raisionjoki.fi Sähköpostiosoite: lsy@raisionjoki.fi
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
LisätiedotVäritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotRaisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry
Raisiossa 8.10.2012 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: http://www.raisionjoki.fi Sähköpostiosoite: lsy@raisionjoki.fi Hallitus 2012 Puheenjohtaja Risto Terho Paatsamatie 16, 21260 Raisio
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotTLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa.
TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toimintavuosi 2012 on Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (TLY) 46. toimintavuosi. TLY:n pääasiallisia tehtäviä vuonna 2012 tulevat
LisätiedotHaavanpunikkitatti. Meitä punikkitatteja on useita erilaisia ja elämme kukin oman puulajimme kanssa.
Haavanpunikkitatti Meitä punikkitatteja on useita erilaisia ja elämme kukin oman puulajimme kanssa. Olen mykorritsasieni. Se tarkoittaa sitä, että minulla ja haavalla on erityinen yhteys. Autamme toinen
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotHei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli
Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotJyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,
LisätiedotSuomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:
LisätiedotTUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA
2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen
LisätiedotOKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET
I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 2
Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotKun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian
Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian laiha. Kuntoluokka tärkeää. Nuoret naaraat myös hävittää
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotMerisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö
Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................
LisätiedotSuomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys
1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle
LisätiedotLöytölintu. www.modersmal.net/finska
www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa
LisätiedotSilva Sallamaa Helsingin yliopisto
Lepakoiden päiväpiilonvalinta Silva Sallamaa Helsingin yliopisto Esityksen rakenne rakenne Esityksen Lepakoiden kesäaikaiset päiväpiilot Vaihtelevat valintakriteerit Miten tutkittiin? Tutkimuskysymykset
LisätiedotRasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi
Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.
LisätiedotVantaan Ladun 25. isänpäivän polkuretki Isänpäivän polkuretki sunnuntaina 13.11.2011.
25. isänpäivän polkuretki Isänpäivän polkuretki sunnuntaina 13.11.2011. Polkuretken teemana on SUUNNISTUS, Bisan majalla suunnistuksenohjausta, voit kokeilla suunnistustaitojasi suunnistusrasteilla Bisan
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotHUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS
HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotKuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013
Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotLataa Lintujen Suomi - Pertti Koskimies. Lataa
Lataa Lintujen Suomi - Pertti Koskimies Lataa Kirjailija: Pertti Koskimies ISBN: 9789522206886 Sivumäärä: 331 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.26 Mb Lintujen Suomi on uudentyyppinen ja kattava tietokirja
LisätiedotJÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013
JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja
LisätiedotKeskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.
LisätiedotÖljyntorjuntakoulutus. Porvoo
Öljyntorjuntakoulutus Porvoo 20.9.2013 WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot WWF Laura Rahka/WWF Esimerkkejä onnettomuuksista Exxon Valdez 1989 Alaska ~37 000 t Braer 1993 UK ~85 000 t Sea Empress 1996
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotTOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon
LisätiedotVaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2015
Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2015 2 YLEISTÄ YHDISTYS ON PERUSTETTU 9.5.1937 3 YLEISTÄ JÄSENIÄ VUODEN ALUSSA OLI 872 4 MISSIO TARJOAMME TAPAHTUMIA, JOISSA JÄSENEMME PÄÄSEVÄT KEHITTYMÄÄN,
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotKohti kestävämpää liikennekulttuuria
Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotRaisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2011
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2011 Raisiossa 4.3.2011 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: http://www.raisionjoki.fi Sähköpostiosoite: lsy@raisionjoki.fi Hallitus
LisätiedotLintulampi Lintulassa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotMÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
LisätiedotNapapiirin luontokansio
LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotJäsentiedote 2/2018. Sääntömääräinen syyskokous TAYS Kokoustila Kauppi/Finn- Medi 2, Biokatu 8, 7. krs Tampere
Jäsentiedote 2/2018 Sääntömääräinen syyskokous 27.11.2018 TAYS Kokoustila Kauppi/Finn- Medi 2, Biokatu 8, 7. krs 33520 Tampere Lähde: http://perheklinikka.fi/ota-yhteytta/ 17.10.2018 Sääntömääräisen syyskokouksen
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotVapaaehtoistyön merkitys öljyntorjunnassa
Vapaaehtoistyön merkitys Öljykuljetukset ja öljyntorjuntavalmiudet Itämerellä Kun öljy saavuttaa rannikon - vapaaehtoiset jälkitorjunnassa Jos ja kun avomeren ja rannikkovesien öljyntorjunta ei enää ole
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009
Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys
LisätiedotTehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus
Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos
LisätiedotJäsentiedote 2/2017. Sääntömääräinen syyskokous Tesoman Jäähalli Tuomarinkatu 7, Tampere
Jäsentiedote 2/2017 Sääntömääräinen syyskokous 29.11.2017 Tesoman Jäähalli Tuomarinkatu 7, 33310 Tampere Lähde: http://www.tampere.fi/tilakeskus/rakennuttaminen/kaynnissaolevatrakennushankkeet/tesomanjaahalli.html
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso
JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015
Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin
LisätiedotKohti kestävämpää liikennekulttuuria
Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi
LisätiedotSuunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.
JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma
LisätiedotVuoden lintu hankkeita vuodesta 2000
Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Kuva: Micha Fager Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 10.2.2019 BirdLifen vuoden linnut 2000-2018 2000: Käenpiika 2001: Peltosirkku 2002: Pikkulepinkäinen 2003: Selkälokki
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotPärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha
Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha 24.3.-4.4.2014 Kissoja n. 40-50 Koiria n. 15 Koiria ja kissoja löydetään kadulta, metsästä, roskiksista, jätelavoilta... Kissoja pyydystettiin loukkujen
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 1
Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotÖstersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotKenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka
3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta
LisätiedotPIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
Lisätiedotwww.vaasanteknillinenseura.fi jsa
www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotJärvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry. Yhdistyksen vuosikokous. Läsnä 14 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1.
1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 13.10.2012 klo 12.00 12.25 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 14 yhdistyksen jäsentä, joiden
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotTiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012
Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotSyyskokous Lahdesjärven ABC 16.11.2011 klo 17.00 alkaen
Jäsentiedote 5/2011 Internet osoitteemme www.talvi.info Syyskokous Lahdesjärven ABC 16.11.2011 klo 17.00 alkaen Kutsuttuina vieraina: Visual Computing Oy, Petri Jyrkkä ekokumppanit, Suvi Holm ROTOTEC,
Lisätiedot