ROBOTTIKARJAN TUOTOS NOUSUUN

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset HAASTAJIA viime kauden Huippufarmareille VERKKOKAUPPA - helppo tapa toimia ROBOTTIKARJAN TUOTOS NOUSUUN Raisioagron UUSI HIEHO 24 -OHJELMA

2 MAKASIINI 17 Ajankuva Raisio-konserni täytti 75 vuotta... Aurinkoiset Agropäivät... Raisioagron uusi mobiilisovellus Kasvinviljely Maissiseminaari Ikaalisissa... 8 Viljamarkkinakatsaus Vilja-alan työryhmä ennustaa Rivikylvötekniikkaa härkäpavulle.. 13 Uusi Huippufarmari haussa Syyskylvösuunnitelmia Herne-vehnä-kokoviljasäilörehu Nurmen lannoittaminen Nauta Robottikarjan ruokinta- ja hoitokäytännöt poikimisen aikaan Benemilk-ruokintakokemuksia Anttilan uusi robottinavetta Uusi Hieho 24 -ohjelma Hiehokasvatusta Hollannissa Lehmät yöksi laitumelle Maituri 25 vuotta Kannialan lehmille Maituria Bakteerisäilönnän edut Satatonnarit Sika Apu sikojen nestehukkaan Katri Kaaro: Huolehdi emakoiden sorkkaterveydestä Analysointipalvelu laajenee Paavon niksinurkka Siipikarja Lisää kuitua siipikarjalle Potkua partian aloitukseen LSL-kanan ominaisuudet Verkossa Hyviä etuja verkossa asioijille Välipala Herkullinen porkkanakakku Uutiset Tapahtumia ja nimityksiä

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Timo Huhtamäki myynti- ja markkinointijohtaja Puh TOIMITUSKUNTA Heikki Alastalo, tuotepäällikkö Juha Anttila, tuotantoneuvoja Ilmo Aronen, T&K johtaja Thomas Fagreholm, myyntijohtaja Merja Holma, kehityspäällikkö Marja Hongisto, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö Vesa Pursiainen, e-manager Tuomas Uusitalo, myyntipäällikkö Päivi Volanto, kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Anne Aura Puh TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUS JA TAITTO Marjo Keskikastari Puh KANSIKUVA Eila Mehtonen PAINATUS ForssaPrint ISSN vuosikerta Maatalous on tulevaisuuden ala Ilmastonmuutos ja väestön kasvu asettavat tulevaisuuden ruoantuotannolle täysin uusia haasteita. Tehokkuuden on noustava ja samanaikaisesti on varmistettava tuotannon yhteensopivuus kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Muuttuvassa toimintaympäristössä innovaatioiden merkitys korostuu. Tästä johtuen uskon, että ruoantuotannon innovaatioiden ympärille on syntymässä seuraava teknologinen vallankumous. Suomalaisella maataloudella on erinomainen mahdollisuus olla tämän kehityksen kärjessä. Tämän päivän maanviljelyssä korostuvat liiketaloudellinen osaaminen ja viimeisimmän tietämyksen soveltaminen. Hallittavien asioiden määrä kasvaa ja tuottavuuden merkitys korostuu. Onnistuminen edellyttää oikeiden kumppanien löytämistä ja näiden kumppaneiden osaamisen mahdollisimman laajaa hyödyntämistä. Raisioagron pitkät perinteet, ruokinta- ja viljelyosaaminen sekä uudet tavat toimia tarjoavat merkittäviä etuja suomalaiselle viljelijälle. Tässäkin lehdessä esittelemme runsaasti uutta tietoa ja useita uusia tuotteita. Raisioagro on edelläkävijä uuden ajan maatalouskaupassa. Maatalouden tuotantopanokset soveltuvat erityisen hyvin verkkokauppaan. Käyttäjäystävällinen verkkokauppa, josta tarvittava tieto löytyy helposti sekä toimiva logistinen järjestelmä mahdollistavat kustannustehokkaan tavan toimia ja tarjota palvelua asiakkaille. Ver- kon tuomien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen mahdollistaa sekä asiakkaidemme että meidän omien resurssien suuntaamista toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiin asioihin rutiinien hoituessa entistä helpommin ja nopeammin. Raisioagron asiantuntemus ja tuoteinnovaatiot auttavat asiakkaitamme tuottamaan kuluttajien tarpeiden mukaista ruokaa tehokkaasti, kannattavasti ja ympäristöystävällisesti samanaikaisesti eläinten hyvinvointia tukien. Muutoksen keskellä Raisioagro haluaa olla asiakkaidensa luotetuin kumppani. Tästä on kysymys myös Huippufarmari haussa kilpailussa. Yhdistämällä tuottajan, Raisioagron ja yhteistyökumppaneidemme parhaan osaamisen, löydämme yhdessä ratkaisut myös huomisen haasteisiin. Raisioagro kasvaa kanssasi nyt ja tulevaisuudessa. Seuraava AgroMakasiini ilmestyy syyskuussa Jarmo Puputti toimitusjohtaja Raisioagro Oy 3

4 AJANKUVA AGRO makasiini 2/14 Lounaisen Suomen vehnänviljelijät perustivat mylly-yhtiö Oy Vehnä Ab:n vuonna 1939 ja rakensivat Raisioon myllyn vuosina Rehujen, maltaiden ja kasviöljyjen valmistus alkoi vuosina Alkuun rehuseoksia valmistettiin myllyn sivutuotteista. Ensimmäinen varsinainen rehutehdas valmistui vuonna 1960, jolloin kahdessa tunnissa saatiin tehdyksi rehumäärä, jonka valmistamiseen oli kymmenen vuotta aikaisemmin tarvittu koko vuorokausi. Vuonna 1950 perustettiin Raisioon, Oy Vehnä Ab:n naapuriksi kasviöljytehdas, Oy Kasviöljy-Växtolje Ab. Tämän yhtiön voidaan sanoa tuoneen ja levittäneen rypsinviljelyn Suomeen. Yhtiö alkoi toimia kiinteässä yhteistyössä Oy Vehnä Ab:n kanssa. Vuonna 1987 yhtiöt fuusioitiin Raision Tehtaat Oy Ab:ksi, jonka nimi myöhemmin muutettiin Raisio Yhtymä Oyj:ksi. Vuonna 2005 Raision muutettiin Raisio Oyj:ksi. Kemianteollisuus sai alkunsa vuonna 1976 perustetusta vehnätärkkelystehtaasta. Paperikemian osaamista hyödyntämällä tuotantoa laajennettiin Eurooppaan, Amerikkaan ja Kaukoitään. Raisio listautui Helsingin Pörssiin Raisiosta hyvinvoinnin erityisosaaja Benecol-innovaation julkistaminen herätti mittavan kansainvälisen kiinnostuksen vuonna Benecol-tuotteita myydään lähes 30 maassa ja Benecol on maailman tunnetuin kolesterolia alentavien elintarvikkeiden brändi. Vuonna 2006 Raision organisaatiorakenne uudistettiin ja perustettiin neljä tulosyksikköä: Elintarvike, Rehu & Mallas, Ainesosat ja Diagnostiikka. Marraskuun 2006 lopussa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin vuorineuvos Simo Palokangas ja toimitusjohtajaksi Matti Rihko. Vuoden 2007 tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin kannattavuuden parantaminen, toimintojen tehostaminen ja virtaviivaistaminen. Tämän myötä Raisio myi peruna- ja diagnostiikkaliiketoimintansa ja toteutti useita pienempiä rakenteellisia muutoksia. Vuonna 2009 Raisio myi margariini-liiketoimintansa. Toiminnassa korostuvat ekologisuus ja eettisyys Vuonna 2008 Raisio lisäsi tuotteen hiilidioksidipäästöt kertovan CO 2 e-merkin Elovena-kaurahiutaleisiin ja loi siten mittarin merkitsemiseen. Merkin käyttöä laajennetaan edelleen. Vuonna 2009 Raisio merkitsi ensimmäisenä maailmassa tuotteeseen sen kokonaisvedenkulutuksen kertovan H 2 O-merkin. 4

5 Raisio-konserni 75 vuotta Merkki on Elovena-kaurahiutaleissa. Raisio loi itse merkin laskentamallin. Kasvustrategia Raision tavoitteena on kasvaa Pohjois-Euroopan johtavaksi ekologisten ja terveellisten välipalojen tarjoajaksi. Englantilaisen Glisten plc:n osto huhtikuussa 2010 oli ensimmäinen konkreettinen esimerkki Raision kasvustrategian toteuttamisesta. Big Bear Groupin osto helmikuussa 2011 täydensi erittäin hyvin Glisten-kauppaa ja antaa tarvittavan kriittisen massan jatkoa varten. Toteutettujen yritysostojen myötä Raisio on saanut tukevan jalansijan Ison-Britannian aamiais- ja välipalatuotteiden markkinoista. Maaliskuussa 2012 konsernin elintarvikeliiketoiminta Puolassa laajeni tavoitteiden mukaisesti, kun Raisio osti Sulman pasta- ja suurimoliiketoiminnan. Kauppa mahdollistaa kasvun ja tuotevalikoiman laajentamisen Puolassa. Marraskuussa 2012 Raisio osti tsekkiläisen Candy Plus -makeisyhtiön. Yritysosto täydentää Raision Isosta-Britanniasta hankkimaa, kannattavaa makeisliiketoimintaa. Huhtikuussa 2013 Raisio ja Intellectual Ventures perustivat Benemilk Oy -nimisen yhteisyrityksen Suomeen. Yhteisyrityksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa Benemilk -keksintöön liittyvää immateriaalioikeuksien salkkua sekä kaupallistaa keksintö globaaleille markkinoille. Järjestelyn myötä Benemilk-keksintö on siirretty yhteisyritykselle, joka myöntää Raisiolle maksuttoman, yksinomaisen lisenssin keksintöön ja sen tuleviin sovelluksiin Suomessa. Raisio-konserni täytti 75 vuotta Konsernin toiminta sai alkunsa vuonna 1939 perustetusta mylly-yhtiöstä. TEKSTI: Anna Peuravaara Raisio on kehittänyt hiilidioksidipäästöistä kertovan merkin. Ensimmäinen Benecol-levite lanseerattiin vuonna 1996 ja Benemilkin maailmanvalloitus alkoi vuonna

6 AJANKUVA AGRO makasiini 2/14 Iiris ja Reino Kallio Palvelupisteessä Sirke Mahkosen kanssa asioimassa Tapani Kattelus Koski TL:stä. Heidi Turpeinen (oik.), Mervi Puonti ja Samu Puonti Raision Agropäiviä voi jo sanoa perinteeksi. Kevät alkaa mainiosti, kun voi noukkia päiviltä mukaan hyvät ohjeet, tuotteet ja kuulumiset. Raisiossa Agropäiviä vietettiin 8.4. ja Ylivieskassa Iloista hulinaa Raision Agropäivillä TEKSTIJ A KUVAT: Marjo Keskikastari Vuodet eivät ole veljeksiä, sanotaan - ja tämän voi todeta myös Raision Agropäivillä. Jos viime vuonna lastattiin siemeniä peräkärryihin tihkusateessa, lumivallien keskellä, saatiin tänä vuonna hörppiä keitot ja kahvit auringon paisteessa, miltei kesäisissä tunnelmissa. Huvia ja hyötyä Raision kasvinsuojeluainevarastolla käy mukava puheensorina heti aamukymmenen jälkeen, kun ensimmäiset asiakkaat vaihtavat vilkkaasti ajatuksia niin tuotantopanoksista kuin muista kuulumisista. Raision omien ammattilaisten lisäksi tuotteita ovat esittelemässä Yaran, Nesteen ja Bernerin edustajat. Iiris ja Reino Kallio ovat lähteneet Pöytyältä liikkeelle jo aamutuimaan. He poikkesivat pojan perheen luona Raisiossa ennen tehtaalle tuloa. Mukavaa, kun voi yhdistää huvin ja hyödyn. Olemme hankkineet rypsinsiemenet Pöytyän Vihervakasta jo pari viikkoa sitten. Täältä noudamme mukaan kasvinsuojeluaineita, kertoo Reino Kallio. Kallioiden lohkoille kylvetään kevätvehnää, kauraa ja mallasohraa. Syysvehnä on jo kasvamassa. Nyt vaan seuraillaan tilannetta, miten lämpö ja kosteus vaikuttavat maaperään ja millä aikataululla päästään kylvöpuuhiin. Kiva tavata tuttuja Lämmin lihakeitto ja kahvi maistuvat kaupanteon lomassa. Pyhärantalaiset Mervi Puonti ja Heidi Turpeinen ovat hakeutuneet lounastamaan teltan ulkopuolelle, aurinkoterassille isäntien jutustellessa katoksen sisällä. Onpa hauska yhteensattuma tavata oman kylän väkeä täällä Agropäivillä, naureskelevat Mervi ja Heidi. Sekä Puonnit että Turpeiset ovat rypsinsiementen noutoreissulla, mukana myös Puonnin tuleva isäntä Samu. Juttutuokiossa vilahtelevat myös maatilan tulevaisuuden suunnitelmat. Samu ahertaa kanssamme maatilalla täyttä päivää, mutta nykyisen eläkepolitiikan myötä hän saattaa käydä jo neljääkymmentä ennen kun tila siirtyy hänelle. Ei tunnu ihan reilulta, pohtii Mervi. Mutta onneksi yhteistyö sujuu hyvin, se on pääasia. Vipinää varastolla Puolenpäivän jälkeen lastausovelle syntyy ajoittain jopa ruuhkaa. Varaston pojat pistivät parastaan ja trukit viuhuivat hyllyjen välissä. Marttilalainen Vesa Majuri on peruuttanut pakettiautonsa varaston oven eteen ja kohtapuolin auto täyt- 6

7 Raisioagro nyt mobiilisti mukana Lataa puhelimeesi uusi Tilausapuri-sovellus ja saat Raisioagron kätevästi kulkemaan mukanasi mobiililaitteessasi. Raisioagron kehittämä mobiilisovellus on asiakkailleen täysin ilmainen. TEKSTI: Vesa Pursiainen Mobiilisovelluksen tilausapuri muistuttaa sinua Raisioagron tilaus- toimitusrytmistä. Samalla pystyt tilaamaan tarvitsemasi tuotteet joko soittamalla sovellutuksen pikavalinnasta asiakasvastaavallesi tai tekemään tilauksen verkkokauppaan. Sovelluksesta voit kätevästi tarkastaa Raisionagron maksamat viljelykasvien hinnat. Viljelykasvien hintanoteeraus on nopea ja helppo käyttää. Myös Raisioagron uusimmat uutiset löytyvät sovelluksesta. Lataa ilmainen sovellus ja tutustu Raisioagron tilausapuriin! TESTAA RAISIOAGRON UUTTA MOBIILISOVELLUSTA! Tilausapuri helpottaa tilausten organisointia, ja pääset ostoksille suoraan verkkokauppaan. Lisäksi saat puhelimeesi uusimmat uutisemme sekä ajankohtaiset tiedot viljan hinnoista. Lataa sovellus Windows Phone-, Google Play- tai App Store -kaupasta. tyy Bernerin ja Yaran tuotteista, taitaa muutama pänikkä Agropesuakin olla mukana. Tämä on minulle jo perinne, olisiko toinen tai kolmas kerta, kun noudan kasvinsuojeluaineet Agropäiviltä, kertoo Majuri. Majurilla on sikatila ja peltoja viljellään neljän vuoden kierrolla. Käytän omaa siementä ja kaikki vilja menee sikojen rehuksi. Nyt on viljelyssä rehuohraa, rehukauraa ja härkäpapua. Lastaamisen jälkeen Majuri pyöräyttää auton vielä parkkiin ja astelee verkkaisesti kahville. Mukavinta on huomata, että Agropäivillä kenelläkään ei ole kiire minnekään. LATAA ILMAINEN SOVELLUS PUHELIMEESI! 7

8 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/14 Seminaarin satoa: MAISSI korvaa osan nurmialasta Maissi on varteenotettava vaihtoehto säilörehuntuotantoon. Kiinnostusta viljelyyn on, ja maissinviljelyala tullee tuplaantumaan tulevalle kasvukaudelle. Raisioagron seminaari keräsi parhaan tiedon maissinviljelystä yhteen maaliskuun alussa Ikaalisissa. TEKSTIJA KUVAT: Jaakko Laurinen Maissinviljely Suomessa on ollut melko pienen viljelijäryhmän toimintaa. Tieto viljelyyn on otettu voittopuolisesti ulkomailta, kuten Tanskasta ja Ruotsista. Nyt myös kotimaiset maatalousalan toimijat ovat aktivoituneet tutkimaan ja testaamaan maissiin liittyviä viljelyratkaisuja. Raisioagro on aina ollut kiinnostunut uusista kasveista ja lajikkeista, joten maissi sopii kuvioon hyvin. Berner Kasvinsuojelu on tehnyt sopivat kasvinsuojeluohjelmat ja lisäksi tuonut maahan Du Pontin omistaman Pioneerin maissilajikkeita. Boreal Kasvinjalostus on alkanut testata nykyään Borealin omistajiinkin lukeutuvan Limagrainin lajikkeita. Maissi suosittu Tanskassa Limagrain on ranskalainen viljelijöiden omistama osuuskunta, joka on yksi maailman suurimmista kasvinjalostajista. Limagrainin maissilajikkeita esitteli seminaarissa Ole Schmidt. Hänen kotimaassaan Tanskassa maissin viljely on lisääntynyt nykyiseen hehtaariin, koska maissi tuottaa rehuyksiköitä tuplasti hehtaarilta verrattuna ohraan. Lypsylehmien määrä tanskalaisilla tiloilla on kaksinkertaistunut vuoden 2006 keskimäärin 85 lehmästä tämän vuoden noin 170 lehmään/tila. Tämä kehitys johtaa siihen, että hehtaarilta täytyy saada mahdollisimman paljon rehuyksiköitä irti. Hehtaarimäärää ei pystytä lisäämään johtuen pellon korkeasta hinnasta, joten nyt on vain tehostettava hallinnassa olevien hehtaarien tuotantoa. Ruotsissa maissia on viljelyssä jo hehtaaria, josta Limagrainin lajikkeilla on yli 50 prosentin markkinaosuus. Suomessa tulevan kesän maissiala ylittänee hehtaaria. Suomeen aikaisia lajikkeita Ole Schmidtin mukaan Limagrainin lajikkeiden etu on ollut hyvä kuidunsulavuus, jota viljelijät ovat arvostaneet. Myös varren ja lehtimassan soluseinien on oltava sulavaa. Tässä on lajikkeiden välillä suuria eroja ja Limagrain on panostanut tähän. Suomessa on pakko valita kaikkein aikaisimpia lajikkeita, jotta saadaan tärkkelyspitoisuus nousemaan. Raisioagron valikoimissa ovat Limagrainilta aikaisin Activate ja uutuuslajike Arcade. Pitkän kasvuajan vuoksi maissi täytyy saada nopeasti maan pinnalle ja kasvamaan. Limagrain on ainoa jalostaja, joka tekee siemenerilleen kylmätestauksen, jolla varmistetaan, että Suomen pohjoisimpiin maissinviljelyoloihin tuodaan vain siemeneriä, jotka ovat itäneet riittävän nopeasti kylmässä. Tarkka kylvö lämpimään (+ 8 astetta) maahan on kaiken perusta. Tanskan kokeissa on saatu 15 prosenttia parempi sato tarkkuuskylvökoneella kylvetystä verrattuna vaikkapa Rapidilla kylvettyyn. Starttityppi täytyy sijoittaa viisi senttimetriä sivuun ja viisi senttimetriä syvemmälle kuin siemen. Juha Anttila MAISSI OSANA SÄILÖREHUNTUOTANTOA Maissilla voi korvata osan nurmialasta. Näin tasataan työhuippuja ja saadaan ruokintaan monipuolisuutta. Raisioagron Juha Anttila kertoi seminaarissa olennaisia seikkoja maissisäilörehun laatutavoitteista. Kuiva-aine, tärkkelys ja kuidun sulavuus ovat olennaisimmat seikat. Kuiva-ainetavoite on prosenttia ja tärkkelystavoite prosenttia. Ruokintaan halutaan maissin hitaammin hajoavaa tärkkelystä. Anttilan mukaan tärkkelystä voidaan maissisäilörehulla käyttää enemmän kuin viljalla. Tärkkelysmäärä voidaan nostaa viidestä kilosta kuuteen kiloon/ lehmä/päivä. Säilöntäainetta täytyy käyttää, jotta ei synny homemyrkkyjä, kuten esimerkiksi aflatoksiinia, joka tekee säilörehusta käyttökelvotonta. Nurmi- ja maissisäilörehun suhde voi olla ruokinnassa on 2/3 nurmisäilörehua ja 1/3 maissia. 8

9 Ole Schmidt Lasse Matikainen RIKKAKASVIEN TORJUNTA KAHDESTI Rikkakasvien torjunta on tärkeää maissilla, koska rikat peittävät maata ja maa on tällöin kylmempi. Tanskassa tehdään jopa kolme rikkaruiskutusta. Rivikylvö mahdollistaa myös harauksen. Lasse Matikainen Berneriltä kertoi, että Suomessa aineiden rekisteröinti sallii kaksi ruiskutuskertaa ja tämä lieneekin suositeltavaa. Ensimmäinen ruiskutus tehdään, kun rikkakasvit ovat sirkkalehtiasteella: Harmony 11,25 g + Titus 30 g + Sito 0,1 l/ha. Toinen ruiskutus sen jälkeen, kun uudet rikkakasvit ovat taimettuneet, mutta viimeistään maissin 6-lehtiasteella: Harmony 7,5 g + Titus 20 g + Sito 0,1 l/ha. Titus hoitaa seoksessa mataran ja juolavehnän. Pohjavesialueella ei saa käyttää Titusta. Biohajoavan muovin alle kylvettäessä käytössä pitäisi olla maavaikutteinen aine. URAKOINTIAPUA LÖYTYY JO Juha Kalistaja on maidontuottaja ja urakoitsija Valkeakoskelta. Hän viljeli viime kesänä 16 hehtaaria maissia Irlantilaisen Samco systemsin konseptin mukaan. Konseptiin kuuluva kylvökone kylvää siemenet biohajoavan muovin alle. Näin nostetaan maan lämpötilaa. Kalvon alla oli parhaimmillaan 43 astetta lämmintä, kun samaan aikaan ulkolämpötila oli 20 astetta vähemmän. Hallan torjunta ja kuorettuma saadaan torjuttua. Myös kevätkosteus saadaan paremmin käyttöön. Nelirivisellä koneella kylvää 1-1,5 hehtaaria tunnissa. Systeemiin kuuluu myös maavaikutteisen rikkakasviaineen ruiskutus muovin alle. Muitakin koneita löytyy jo. Esimerkiksi Christer Gustavsson Liljendalista on hankkinut tarkkuuskylvökoneen. Kalle Rönni Silmu Contracting Oy:stä kertoi maissin korjuusta. Sil- Juha Kalistaja mu on sadonkorjuupalveluihin koistunut yritys, joka on viimeisen erikuuden vuoden ajan tehnyt maissinkorjuuta. Korjattava ala on ollut noin puolet Suomen maissihehtaareista ja yhtiöllä on potentiaalia lisätä sitä. Korjuukoneena on maissipöydällä varustettu Claas Jaguar ajosilppuri. Rönni kiinnitti huomiota lohkovalintaan sadonkorjuun kannalta: Lohkon pitää olla sellainen, että märkänäkin syksynä voidaan mennä raskaalla kalustolla korjaamaan sato talteen. Myös liittymien ja peltoteiden on oltava hyväkuntoisia. Maissiseminaari 4.3. Ikaalisissa kiinnosti kovasti - sali oli täynnä kuunteilijoita, vauvasta vaariin. 9

10 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/14 Euroopassa peltotyöt alkoivat hyvissä olosuhteissa. Ukrainan KRIISI VAIKUTTAA viljamarkkinaan TEKSTI JA KUVA: Minna Oravuo Ukrainalle viljan tuotanto ja vienti ovat tärkeä osa taloutta. Ukrainassa tuotettiin viljaa viime kesänä 62,5 miljoonaa tonnia, josta kuluvan kauden aikana arvioidaan menevän vientiin 30 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi kannattaa huomioida, että vaikka EU:ssa tuotettiin viljaa viime kasvukautena lähes viisinkertainen määrä Ukrainaan verrattuna, eli 301 miljoonaa tonnia, arvioidaan tästä viljamäärästä menevän vientiä kolmansiin maihin 37 miljoonaa tonnia. Siis vain hieman enemmän kuin Ukrainasta. Ukrainalaisella viljalla on siis suuri merkitys sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen viljamarkkinaan. Epävarmuutta talousnäkymissä Syksyllä kylvetty vehnä kasvaa ja kevätkylvöjä tehdään kriisistä huolimatta. Silti markkinoihin vaikuttaa yleinen epävarmuus siitä, miten mahdolliset pakotteet vaikuttavat EU:n ja Venäjän talouteen, vientiin ja tuontiin, maataloussektoriin ja talousnäkymiin ylipäätään. Nopeaa ja helppoa ratkaisua ei kriisiin ole, joten myös viljamarkkinaseurannassa sillä voi olla kauaskantoisetkin seuraukset. Kriisin pitkittyminen voi myös vaikeuttaa viljelyä tilatasolla, jos tuotantopanosten tai energian saanti häiriintyy tai viljelijöillä ei ole varaa niitä hankkia. Toisaalta, jos tilanne ei ajaudu merkittäviin talouspakotteisiin, voi uuden sadon viljakauppa käynnistyä ensi syksynä normaalisti, kuten se on jatkunut nyt keväälläkin sapelien heiluttelusta huolimatta. Siinä tapauksessa kasvukauden olosuhteilla ja viljelyn onnistumisella Ukrainassa voi olla paljon suurempi merkitys tulevaan viljamarkkinaan. Uuden sadon näkymät hyviä Alkuvuoden aikana ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia uuden sadon näkymissä. Talvi on jatkunut leutona pohjoisella pallonpuoliskolla ja kasvukausi on käynnistymässä vähintäänkin normaalissa aikataulussa. Peltotyö ovat käynnistyneet Euroopassa hyvissä olosuhteissa maaliskuun aikana, ja huhtikuun alkuun mennessä kevätkylvöt ovat käynnissä varmaankin kaikkialla, Suomea lukuun ottamatta. Lunta ei juuri ole Euroopassa talven aikana satanut, mutta vettä on saatu paikoin runsaastikin. Toki kylvöjen jälkeen pellot tarvitsevat pikaisesti kosteutta ja sadetta. Euroopassa kosteutta on ollut normaalisti, mutta USA:ssa on paikoin satanut niukasti. Samoin Mustan meren alueella jo hieman odotellaan virkistäviä sateita. Viljan hintatasoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia alkuvuoden aikana, mutta Ukrainan kriisi on näkynyt maaliskuussa viljojen hintojen nousuna. Myös huoli kuivuudesta USA:ssa on hintojen vahvistumisen syynä. Viljavarastot ovat vahvistuneet kuluvan kauden aikana, mutta huonot olosuhteet ja sadon epäonnistuminen jollakin merkittävällä viljantuotantoalueella voi saada taseet näyttämään aivan eri näköisiltä kuin nyt. 10

11 Vuoden alussa alkaneet suurmielenosoitukset johtivat vallan vaihdokseen Ukrainassa ja Venäjän miehitykseen Krimin niemimaalla. Samaan aikaan kun muu maailma on hämmästyneenä seurannut Venäjän liikkeitä, ovat viljojen hinnat vahvistuneet Euroopan viljapörsseissä. Kauran hinta vahvistunut maailmalla Yksi hyvä esimerkki kohtuullisen nopeista muutoksista markkinassa on kauranfutuurien vahvistuminen satokauden puolivälissä Chicagon viljapörssissä. Kanada on maailman merkittävin kauran tuottaja, ja suuri osa tästä kaurasta menee amerikkalaisten hevosten ja ihmisten ruokkimiseen. Kanadan viime kesän kaurasato oli suuri, mutta logistiset ongelma ovat vaikeuttaneet kauran siirtymistä etelään, joten amerikkalaiset ovat jääneet ilman kauraa, ja hinnat ovat reagoineet tähän voimakkaalla nousulla. Tämä taas on avannut ehkä hieman yllättäen vientimahdollisuuksia eurooppalaisille kauppiaille ja etenkin tietysti skandinaaviselle kauralle. Kauraa onkin kevään aikana lastattu myös Suomen satamista suuriin valtamerilaivoihin. Tulevaa markkinakautta silmällä pitäen kannattaa huomioida, että tilanne voi taas muuttua nopeasti. Ei viime vuoden suuri kanadalainen kaurasato ole minnekään hävinnyt - se saattaa lähteä liikkeelle logististen ongelmien helpotuttua. Kotimaan viljavarastot kasvavat Hyvän viljasadon jälkeen niin maailmalla kuin kotimaassakin viljan määrät varastoissa vahvistuvat. Kotimaassa vilja on alkuvuonna liikkunut kohtuullisesti, mutta edelleen viljaa on paljon viljelijöiden varastoissa. Suomesta viljaa ei määrällisesti ole viety ajankohtaan nähden yhtä paljon kuin parina viime vuotena, mutta tokihan vielä on useita kuukausia aikaa tehdä kauppaa vanhan sadon osalta. Amerikkalaiset ovat jääneet ilman kauraa, jonka hinta on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Viljamarkkinaan vaikuttavia tekijöitä: kevätkylvöjen eteneminen kevätviljojen viljelyalat meillä ja muualla kasvukauden olosuhteet vanhan sadon käyttö ja varastotasot satokauden vaihtuessa Ukrainan kriisistä aiheutuvien talouspakotteiden vaikutukset raaka-ainemarkkinaan 11

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/14 Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2013 ja ennuste 2014 Leudon talven jälkeen aikainen kevät vai pitkä kylmä kesä? Lähde: TNS Gallup /VYR Kylvöalaennuste 2014 Kylvökauden käynnistyminen on joka keväinen keskustelun ja spekuloinnin kohde kuten myös tulevien kylvöalojen ennustaminen. Vilja-alan yhteistyöryhmä ennustaa: Viljan tuotantoala kasvaa Suomessa TEKSTI: Minna Oravuo Vilja-alan yhteistyöryhmä teetti alkuvuodesta perinteisen kyselyn viljelijöiden kylvösuunnitelmista. Kyselyn mukaan kokonaisvilja-ala kasvaa viimekesäisestä 1,16 miljoonaan hehtaariin, jolloin kasvua viimekesäiseen tuotantoalaan olisi hehtaaria. Ohran kokonaisalan arvioidaan kasvavan, vaikka mallasohra-ala supistuu. Kauran viljelyala muuttuisi merkittävimmin, sillä ala näyttäisi pienevän lähes hehtaaria. Myös kevätvehnäala näyttäisi supistuvan, mutta koska syysvehnää kylvettiin vastaavasti viime syksynä selvästi enemmän, kasvanee vehnän kokonaisala viime vuodesta hehtaariin. Kylvöalakyselyssä selvitettiin myös muita viljelypäätöksiin vaikuttavia tekijöitä, kuten viljelysopimusten merkitys/tarpeellisuus ja kasvintuotannon kehittäminen. Viljelysopimusten määrissä tai tarpeellisuudessa ei ollut merkittäviä muutoksia viime vuosien vastauksiin. Kiinteähintaisten sopimusten kiinnostavuus ei ole lisääntynyt, vaikka viime keväänä kiinteähintaisia sopimuksia tehneet viljelijät ovat hyötyneet sopimuksista useita kymmeniä euroa myytyä viljatonnia kohden. Mielenkiintoista tietoa saatiin kasvintuotannon kehittämisestä tulevaisuudessa. Viljelijöiden tavoitteena on nostaa tuotettuja hehtaarisatoja selvästi. Tärkeimmät keinot ovat suunnitelmallinen viljelykierto, pellonperusparannusinvestoinnit (mm. ojitus ja kalkitus) sekä lannoituksen ja kasvisuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaiseksi. Kysely paljasti myös sen, että kotieläintilat ovat panostamassa viljan tuotantoon enemmän kuin viljatilat. Viljan käyttäminen omassa tuotannossa näyttää siis olevan merkittävämpi kannustin kuin viljan tuottaminen teollisuuden tarpeisiin. Osittain tilannetta voi selittää se, että viljatilat ovat hieman edellä tuotantotavoissa. Toisaalta viljan kallis hankintahinta saattaa pakottaa kotieläintilat panostamaan omaan tuotantoon. 12

13 Riviviljelystä uutta ajatusta härkäpavun kylvöön TEKSTI: Jaakko Laurinen KUVAT: Ilmari ja Seppo Hunsa H ärkäpavulle löytyy käyttöä niin kotoisena rehukasvina kuin rehuteollisuudessakin. Esimerkiksi Raisioagron rehutehtaille toivottaisiin selvästi nykytasoa enemmän härkäpapua. Yksi viljelyalaa rajoittavista tekijöistä on siemen, jota juuri tänä vuonna on saatavilla varsin rajoitetusti. Siemenkustannus on myös koettu hieman korkeanpuoleiseksi, varsinkin viljelyä aloitettaessa. Yllättäviä tuloksia Normaali härkäpavun kylvösuositus on siementä neliölle, joka on käytännössä tarkoittanut kiloa hehtaarille. Hunsan tilalla härkäpavun siemenmäärä pudotettiin alle sadan kilon. Alimmillaan mentiin 75 kiloon hehtaari, joka on vain reilu kolmasosa normaalista suosituksesta. Kokeita tehtiin Monosem-tarkkuuskylvökoneen 47 senttimetrin rivivälillä sekä Kongskilden tavallisella Flexidrillillä, josta käytettiin joka kolmatta siemenvannasta (riviväli 37,5 cm). Kummatkin mahdollistavat rikkojen harauksen. Parhaiten kasvoi noin 90 kiloa/hehtaari siemenmäärä. Alkuperäinen idea kokeiluihin tuli Borealilta, joka puolestaan toi idean Keski-Euroopasta. Tulokset ovat koealoilla hämmästyttävän hyviä. Kasvusto jäi lyhyemmäksi, mutta palkoja on pidemmällä matkalla ja pavut ovat suurempia. Sadon tuhannen siemenen paino oli selvästi suurempi kuin esimerkiksi kylvösiemenen sertifikaattiin merkitty paino oli, toteaa Ilmari. Voisiko kylvötiheyttä pudottaa? Härkäpavun kylvötiheyttä ei ole valtavasti tutkittu. Se ei olisi ensimmäinen kasvi, jonka kylvötiheyttä lähdettäisiin laskemaan toiminnan kehittyessä. Hybridirukiin kylvöti- Rivikylvötekniikkaa rapsilla paljon käyttäneet Seppo ja Ilmari Hunsa Nousiaisista keksivät kokeilla rapsinviljelyssä testaamaansa rivikylvömenetelmää härkäpavulle. heyttä on tiputettu noin puoleen siitä, mitä se oli ensimmäisten hybridiruisviljelysten aikaan. Sekä syys- että kevätrapsin kylvötiheyssuositusta on myös pudotettu merkittävästi. Härkäpapu ei toki verso eikä haaroitu, kuten edellä mainitut kasvit. Palkojen kokoa ja määrää sekä siemenkokoa kasvattamalla se kuitenkin pystyy kompensoimaan matalampaa taimitiheyttä. Pienempi taimitiheys edellyttää kaikilla kasveilla tarkkaa kylvöä ja hyviä taimettumisolosuhteita, koska siemeniä ei ole varaa mennä yhtä paljon hukkaan. Maalajilla, hikevyydellä ja kasvukauden sademäärällä on luonnollisesti vaikutusta lopputulokseen. Rikkojen määrä lisääntyy, kun niille tulee lisää kasvutilaa. Tämä ei kuitenkaan saisi olla syynä ylitiheään kylvöön, vaan ratkaisuja rikkoihin pitää hakea kasvinsuojeluaineista ja harauksesta. Asiaa sietää siis tutkia eteenpäin tulevina vuosina. Seppo Hunsa rohkaiseekin härkäpavun kylvöille lähtijöitä kylvämään koealoina noin 100 kiloa per hehtaari siementä joka kolmannella vantaalla. Jos harausmahdollisuutta ei ole, on kasvinsuojeluun panostettava kaikki mahdollinen, sillä papu ei tykkää kilpailevista kasveista, kuten savikasta. Härkäpavun rivikylvössä valo pääsi paremmin kasvin alaosiin eivätkä yksilöt kilpailleet keskenään kohti valoa. Tämä piti korren lyhyenä ja lujana. Lisähyötynä oli tautivapaus ja tasaisempi valmistuminen

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/14 HAASTAJIA viime kauden Huippufarmareille TEKSTI JA KUVA: Jaakko Laurinen Raisioagron Huippufarmari haussa kilpailussa tavoitteena on tuottaa suuri sato ja hyvä taloudellinen tulos sekä samalla minimoida viljelyn ympäristövaikutus. Uutena kasvilajina mukana on herne. Suurimokaura tuo uuden näkökulman kauranviljelyyn. Ari Siivonen Huittisista on yksi tämän vuoden uusista kisaajista. Kilpailuun on jälleen osallistumassa monipuolisesti osanottajia eri puolilta Suomea. Ensimmäisenä kisaan ilmoittautui Ari Siivonen Huittisista. Kipinä osallistumiseen syntyi kun Siivonen vertasi viimevuoden viljelytuloksiaan kilpailijoiden tuloksiin Anniina-vehnän keskisato koko alalta oli noin kiloa hehtaarilta ja valkuaiset olivat prosenttia. Siivosen pelloista suurin osa sijaitsee Kokemäenjoen rantamailla ja maalajit vaihtelevat multamaasta liejusaveen. Multamaalta vapautuu typpeä kasvin käyttöön mukavasti, joten typpilannoitus vehnälle oli viime kaudella vain noin 50 kiloa per hehtaari. Toisaalta taas fosforia ja kalia tarvitaan runsaasti, joten YaraMila Pellon Y5 (22-6-6) on sopiva lannoite noin 250 kilon hehtaarimäärällä. Maalaji tuo etua typpilannoituksen vähäisyyden kautta, mutta toisaalta maasta vapautuva typpi huomioidaan Raision HiiliPlus -laskennassa hiilijalanjälkeä nostavana tekijänä. Kilpailulohkolle Siivonen valitsi lajikkeeksi uuden Lennox-vehnän. Lajikekoetulokset näyttivät hyviltä, Anniinaan verrattuna satopotentiaalia on reilusti enemmän. Kasvuajan ja korrenlujuuden puolesta pitäisi onnistua multamaallakin. Maitotila mukaan suurimokauralla Kymenlaaksosta saatiin edustusta, kun mukaan ilmoittautui Maitokartano MTY:n Antti Tuomala. Kausalalaisten Tuomaloiden päätuotantosuunta on maidontuotanto, mutta myös kasvintuotantoa tehdään merkittävästi lähinnä kevätvehnän, kau- 14

15 Syyskylvöt suunnitelmiin jo nyt TEKSTI JA KUVA: Jaakko Laurinen ran ja öljykasvien kanssa. Kilpailuun kasviksi valikoitui Raisiolle tärkeä kasvi eli suurimokaura. Viljelyyn otetaan kilpailulohkolle saksalainen Flocke. Satoisan Flocken valtit laatupuolella ovat iso jyvä, erittäin ohut kuori ja hyvä hehtolitrapaino. Saannon pitäisi siis suurimokaurantuotannossa olla paikallaan. Opistoja ja konkareita kisailemassa Kannuksesta kisaan tulee Keski-Pohjanmaan ammattiopisto. Opiskelijavoimin saadaan rehuohraviljelyksestä kaikki irti. Varsinais-Suomesta vastaavalla ajatuksella lähtee mukaan Tuorlan maaseutuopisto. Muun muassa edellä mainitut haastavat viimevuoden Huippufarmarit. Viimevuotisista kilpailijoista mukaan ovat tulossa jaetun voittosijan saavuttanut Kalle Eskola, pronssitilalle yltänyt Kalle Vanha-Perttula sekä Tuomas Levomäki, viime kauden jaettu viides sija. Levomäki tuo kisaan uuden kasvin eli rehuherneen. Typensitojakasvina herne tuo sekä talous että ympäristölaskelmaan uuden näkökulman. Seuraa kilpailijoita sekä heidän viljelysuunnitelmiaan netissä tai Facebookissa: Syksyllä 2013 kylvettiin keskivertoa suurempi ala syysviljoja. Kahukärpäset vaivasivat jo syksyllä, ja erikoinen talvi pisti oraat koville. Talvesta selviytyessään syysviljat tarjoavat kuitenkin korkean satopotentiaalin ja tasausta työhuippuihin niin kylvön, kasvinsuojelun kuin sadonkorjuunkin osalta. Kuivana kasvukautena syysviljat peittoavat kevätviljat selkeimmin. Onnistunut syysviljan viljely lähtee liikkeelle jo keväällä oikean esikasvin ja lohkojen valinnasta. Hyviä esikasveja ovat aikainen ohra, öljy- ja palkokasvit ja kumina. Rukiin esikasviksi sopii myös ruis itse. Vesitaloudeltaan hyvät lohkot edesauttavat onnistumista. Pellolla seisova vesi on viime vuosina ollut pahimpia tuhojen aiheuttajia. Syysviljan on myös päästävä tekemään vahva juuristo syksyllä. Muokkaus ja esikasvi vaikuttavat tähän. Lumihometorjunta on hyvä löytyä keinovalikoimasta. Lajikkeissa riittää valinnanvaraa. Raisioagron uutuutena tälle kaudelle on syysvehnä Julius. Raisioagron syysviljalajikkeet Laji Syys- Syys- Syys- Ruis Ruis vehnä vehnä vehnä Lajike Julius SW Magnifik Olivin Evolo BOR Brassetto BOR Jalostaja KWS SW Seed RAGT KWS KWS Genetique Syysviljojen lannoitus Yara N-Sensorilla Jaettu lannoitus antaa mahdollisuuden optimoida lannoitusta kasvukaudella. Se antaa mahdollisuuden säästää lannoitekustannuksissa, parantaa sadon laatua ja vähentää ympäristökuormitusta. Paras tapa jaetun lannoituksen toteuttamiseen on Yara N-Sensor -tekniikka, joka säätää lannoitusmäärää kasvuston tarpeen mukaan paikkakohtaisesti. Yara N-Sensor mittaa kasvien typpipitoisuutta niiden lehdistä heijastuvan valon perusteella. Laite mahdollistaa lannoitusmäärän säädön reaaliaikaisesti lannoituksen aikana. Hyviä kohteita Yara N-Sensorin käyttöön ovat esimerkiksi syysviljat, joille lannoitteiden pintalevitystä tehdään joka tapauksessa. Tarkista oman alueesi urakoitsija täältä: tyokalut-asiakastakuut/n-sensor/urakoitsijat/ 15

16 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/14 Herne-vehnä- -kokoviljasäilörehua Nurmen perustaminen HERNE-VEHNÄ -suojaviljaan Kokoviljasäilörehu on tärkeä osa seosrehutilan ruokintastrategiaa. Herne-vehnä -kokoviljasäilörehun ravintoarvot ja satotasot ovat selvästi paremmat kuin tavanomaisen kokoviljasäilörehun. Lisäksi lannoituskustannuksissa säästetään, kun voidaan pitäytyä karjanlannassa herneen typensidonnan ansiosta. TEKSTI JA KUVAT: Juha Anttila Käytännössä kokoviljasäilörehuun saadaan 10 megajoulea energiaa ja 14 prosenttia raakavalkuaista ja kuuden tonnin kuiva-ainesadot. Rehu sisältää tärkkelystä noin 20 prosenttia ja sitä voidaan käyttää hiehoille yksinomaisena rehuna ja lehmille osana karkearehua. Tilalla ei tarvita erityistä viljakalustoa. Työ helpottuu, kun olkia ei tarvitse korjata. Puimurin tallausvaurioita ja lakoviljaa ei tule, kun korjuu tapahtuu kesällä. Näin uudelle nurmelle luodaan parhaat mahdolliset perustamisolosuhteet. Herne-vehnäseos voidaan kylvää aikaisin, sillä se ei ole hallanarka. Normaali herneen kylvösyvyys on viisi senttimetriä, mutta se voidaan kylvää maan kosteudesta riippuen 3-7 senttimetriin. Raisioagron valmis herne-vehnäseos kylvetään siemenvantaiden kautta. Kun nurmi kylvetään samanaikaisesti, on seoksen kylvömäärä 100 kiloa hehtaarille. Puhtaana seosta voidaan kylvää 200 kiloa per hehtaari. Kylvön jälkeen herne-vehnämaa kannattaa jyrätä. Herne vaatii hyvärakenteisen hyvin ojitetun maan, koska se on arka liialle kosteudelle. PH:n on syytä olla vähintään luokassa tyydyttävä. Lannoitteeksi käytetään karjanlantaa. Starttityppeä kannattaa antaa kiloa hehtaarille. Jos kasvinsuojelua tarvitaan, se tehdään Basagran SG -valmisteella. Sadonkorjuu tapahtuu heinä- elokuussa, kun vehnä on taikina-tuleentumisasteella ja herneen palot ovat täyttyneet. Kosteina syksyinä nurmesta voidaan saada vielä yksi sato. 16

17 TEKSTI JA KUVA: Juha Anttila Nurmen lannoittamisen ja täydennyskylvön aika on nyt Täydennyskylvö kiloa hehtaarille varmistaa täystiheän ja hyvän nurmisadon. Parhaat tulokset saadaan aina kevätkylvöllä. Hitaasti kehittyvät siemenet, kuten apilat, on kylvettävä keväällä. Täydennyskylvö on yleensä tarpeen, jos lohkolla viljellään nopeita nurmikasveja, kuten englannin raiheinää ja rainataa. Niissä on aina jonkin verran talvituhoja. Niiden talvehtimisen edellytyksenä on myöhään tehty kolmas niitto, jolloin rehumassaa ei jää talveksi. Täydennyskylvö tulee suorittaa aina niin, että siemen saa maakosketuksen ja kosteus on riittävä. Hajakylvö kuloheinän päälle on tuhoon tuomittu yritys, kuten myös lietteen levittäminen juuri täydennyskylvetyn lohkon päälle. Täystiheää nurmea ei kannata täydennyskylvää. Integroidun kasvinviljelyn TEKSTI: Heikki Alastalo uudet pelisäännöt Integroitu viljely eli IPM on kasvinsuojelua, jossa yhdistellään erilaisia torjuntamenetelmiä harkitulla tavalla. IPM kattaa periaatteessa kaikki tavanomaiset viljelytoimet, jotka parantavat viljelykasvien luontaisia mahdollisuuksia tuottaa satoa täysimääräisesti. Siihen kuuluvat kaikki ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten esimerkiksi viljelykierrosta ja maan kasvukunnosta huolehtiminen, kalkitus ja tasapainoinen lannoitus sekä maan vesitaloudesta huolehtiminen. Voidaan sanoa, että tavanomainen viljely on jo IPM-viljelyä. Kasvinsuojeluaineita saa käyttää kuten ennenkin, eikä sillä ole vaikutusta maataloustukiin. Tarkastajaa varten lohkokirjanpitoon kirjataan käytetyn valmisteen nimi, käyttömäärä ja Vaikka nurmi olisikin täystiheä, se kannattaa aina harata. Nurmiäkeet ilmastavat juuret ja haraavat vanhan kuloheinän pois ja tasoittavat multakasat. Piikit myös tuovat sopivasti kosteata maata esiin, jolloin siemenen itävyys varmistetaan. Nurmiäkeen jälkeen kasvusto voidaan jyrätä, jolloin siemen painuu tiiviisti kosteaan maahan varmistaen itämisen. Myös mahdollisesti ylösnousseet kivet painetaan takaisin. Täydennyskylvöllä voidaan pidentää nurmen ikää, mutta käytännössä parhaat sadot saadaan kuitenkin nopealla kolmen vuoden nurmikierrolla ja täydennyskylvöllä. Integroitu viljely on jatkuvaa oppimista ja vanhojen toimintatapojen päivittämistä. Tärkeintä on uuden ajattelutavan omaksuminen, itse kasvinviljelyssä ei muutu oikeastaan mikään. ruiskutuspäivä, kuten tähänkin asti. Todetun tarpeen mukaan ja omiin kokemuksiin perustuen voidaan siis käyttää kaikkia hyväksyttyjä kemiallisia keinoja, ohjeistuksia noudattaen. Kasvinsuojelun osalta suositellaan havaintojen ja muistiinpanojen kirjaamista, joiden perusteella tulisi tarkistaa miten hyvin toteutetut kasvinsuojelutoimet ovat onnistuneet. Jatkossa integroitu torjunta sisältyy kasvinsuojeluaineiden käsittelyä ja käyttöä koskevaan koulutukseen. Koulutus itsessään on vapaaehtoinen, mutta kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto tulee pakolliseksi. Tutkinnolla testataan koulutusohjelma-asetuksessa mainittujen aihealueiden osaaminen. Tutkinto tulee uusia viiden vuoden välein. Tarkista kasvustot heti, talven jälkeen löytyy aina täydennettävää. Käytä täydennyskylvöön nopean kehityksen lajiketta tai seosta, esimerkiksi Vauhti 1-, Voimatai pikalaidunseosta. Vuoden 2014 alusta alkaen kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjien tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita, jotka on määritelty seuraavasti: ennakoivat kasvintuhoojien torjuntamenetelmät kasvintuhoojien seuranta torjuntapäätösten tekeminen käyttäen mahdollisuuksien mukaan torjunnan taloudellisia kynnysarvoja muiden kuin kemiallisten menetelmien harkitseminen torjunta-aineiden käytön rajoittaminen vain todettuun tarpeeseen pitäen mielessä resistenssin ehkäisemisen torjunnan onnistumisen seuranta 17

18 NAUTA AGRO makasiini 2/14 Suomessa on jo lähes lypsyrobottikarjaa. Moni tiloista on siirtynyt robottilypsyyn ja uuteen pihattoon suoraan parsinavetasta. TEKSTI JA KUVAT: Merja Holma Lypsykarjatilojen rakennemuutoksen ja tilakoon kasvun myötä suomalaislehmien maitomäärän kehitys tyrehtyi. Ennen vuotta 2007 totuttiin siihen, että lehmien tuotos kasvoi joka vuosi jalostuksen edetessä. Nyt meillä on useita robottikarjoja, joiden keskimaito jää 25 kilon tuntumaan ja jopa sen alle. Vaihtelu on suurta, ja parhailla tiloilla nähdään jopa 40 kilon ylittäviä lukemia. Karjakoko, ruokinta tai navettatyyppi ei siis yksin ratkaise tuotosta. Poikimisen ajan lehmä on aina yksilö Lähes jokainen lehmä pystyy lypsämään vähintään kymppitonnin vuosituotoksen, kun sille annetaan mahdollisuus pysyä terveenä poikimisen aika ja sen energian saanti varmistetaan poikimisen jälkeen. Valion navettaseminaarissa luennoineen Marina Von Keyserlinkin mukaan jopa puolet poikivista lehmistä sairastuu piilevästi muutaman viikon kuluessa vasikan syntymästä. Tämä alentaa maitotuotosta ja huonontaa tiinehtymistä. Tunnutettava ja vastapoikinut lehmä on aina yksilö, vaikka lehmiä olisikin useamman robotillisen verran. Se vaatii yksilöllistä seurantaa ja tarvittaessa erityishoitoa ja -ruokintaa. Uusien navetoiden suunnittelussa poikivien lehmien erityistarpeet tulisi ottaa huomioon ryhmittelyn ja ruokintamahdollisuuden osalta. Tunnutettaviin ja vastapoikineisiin lehmiin kannattaa panostaa. Syöntirauha vähentää stressiä Sosiaalinen stressi voi sairastuttaa LYPSYROBOTTIKARJAN poikimisen ajan ruo Mikäli poikiva lehmä joutuu kilpailemaan ahtaassa ryhmässä rehusta ja tilasta, näkyy se piilevinä sairauksina, huonona tiinehtymisenä sekä vaatimattomana maitomääränä. Panostamalla poikivaan lehmään ja ruokintaan voidaan tuotos saada nousuun. lehmän, vaikka hyvää rehua olisikin tarjolla. Stressiä voidaan vähentää, kun lehmille varmistetaan syöntirauha. Ruokintaparret vähentävät hätistelyä, kunhan niitä on enemmän kuin lehmiä. Takaportillinen ruokintakioski mahdollistaa rauhallisen syöntihetken ja helpottaa poikivan lehmän täsmäruokintaa. Poikiville lehmille pitää varata riittävästi tilaa ja pehmeä makuualusta. Liian täydessä tunnutusosastossa sairastumisen riski kasvaa, mikä voidaan nähdä syönnin vähentymisenä jo ennen poikimista. Kohtutulehdukset ja piilevä ketoosi on ennustettavissa jo viikkoa ennen poikimista lehmien syönnistä. Hyvä ruokahalu ennen poikimista edesauttaa poikimisen jälkeistä elämää. Väljät tilat vastapoikineille Poikimisen jälkeen ahtaaseen lypsävien ryhmään joutunut lehmä jää helposti alakynteen. Vahvemmat yksilöt vievät siltä usein ruokailupaikan, jolloin sen energiansaanti jää liian pieneksi. Lypsykauden alussa piilevä ketoosi johtaa tuotoksen alentumiseen ja huonoon tiinehtymiseen. Vastapoikineelle on mahdollista järjestää syöntirauha muiden joukossa myös pihattonavetassa. Lypsyrobotti ja takaportillinen ruokintakioski estävät muita häiritsemästä väkirehun syöntiä, joten robotin väkirehumäärä on hyvä nostaa nopeasti, jotta edes sitä kautta saadaan lisäenergiaa. Kun karjakoko kasvaa riittävän suureksi, kannattaa vastapoikineille järjestää oma erillinen ryhmä, jossa niiden tarkkailu, ruokinta ja hoito on helpompaa. 18

19 Osittaisaperuokinta lisää ketoosin riskiä Lypsyrobotille kannattaa asentaa vähintään kaksi väkirehulinjaa, ainakin kun perusrehuna on osittaisape. Näin lypsykauden alun lehmille saadaan lisäenergiaa ja muita ravinteita sopivassa muodossa. inta- ja hoitokäytännöt Umpilehmät nauttivat pehmeistä olosuhteista Robottirehu houkuttelee lypsylle ja toimii lisäenergian lähteenä. Poikiva lehmä on aina yksilö, karjakoosta riippumatta. Matalan maitomäärän ja huonon tiinehtymisen taustalla on usein liian hidas väkirehun nosto robotilla. Tuoreessa eurooppalaistutkimuksessa selvitettiin ruokintakäytäntöjen vaikutusta piilevään ketoosiin. Tulokset osoittavat, että erillisruokinnassa on vähiten piilevää ketoosia, sen sijaan osittaisaperuokinta lisää ketoosin riskiä. Siksi on erityisen tärkeää, että robotin väkirehumäärää nostetaan riittävän nopeasti. Riittävästi väkirehua Robottikarjassa on oleellista, että ape on riittävän laihaa. Näin lehmät saadaan aktivoitumaan ja käymään riittävän usein lypsyllä. Tämä edellyttää, että robotin väkirehumäärät nousevat korkeimmillaan jopa yli kahdeksaan kiloon, kun maitotuotokset kohoavat 50 kilon päälle. Pienet väkirehumäärät lisäävät ketoosiriskiä. Väkirehun sopiva määrä poikimapäivänä on 2-3 kiloa, kolmen viikon kuluttua poikimisesta väkirehua annetaan jo 6-7 kiloa. Väkirehutaso pidetään samana päivää, jonka jälkeen siirrytään tuotoksen mukaiseen ruokintaan. Varovasti viljaa Viljan osuutta tulee rajoittaa poikimisen jälkeen, jotta turvataan tehokas pötsin toiminta. Riittävä kuidun saanti vähentää hapanpötsin riskiä. Heruvan lehmän väkirehun tulee olla monipuolista. Propyleeniglykoli glukoosin lähteenä on erityisen tarpeellinen lypsykauden alussa. Maissi toimii myös glukoosin lähteenä ohitustärkkelyksen ansiosta. Rasvahapoilla on oma roolinsa energian hyväksikäytön kannalta. Aminohappojen oikeat suhteet kannattaa myös varmistaa. Benemilkit, Maituri rehut ja Robo-Maiturit sopivat mainiosti lypsykauden alun rehuksi, koska niissä on korkea energiataso. Lisäksi ne sisältävät maissia, joka tuo ohitustärkkelystä. Apuvälineitä lehmien seurantaan Uusi tekniikka mahdollistaa lehmien yksilöllisen seuranaan isossakin karjassa. Robottikarjassa on jo saatavilla monenlaisia apuvälineitä tiedon keruuseen. Märehtimismittarit, aktiivisuusmittarit, maidon koostumuksen seuranta, lämpötilan mittaus ja syönnin seuranta antavat kuvaa lehmän voinnista. Oleellista on, että lehmä voidaan hoitaa yksilönä, jos esimerkiksi sen syöntikäyttäytyminen äkillisesti muuttuu. Tavoite on tarttua ongelmaan riittävän ajoissa. 19

20 NAUTA AGRO makasiini 2/14 Poikiva lehmä on altis sairastumiselle. On tärkeää varmistaa, että lehmä saa kaikki tarvittavat ravinteet, jotka edesauttavat vastustuskykyä. TEKSTI: Merja Holma Poikimisen ajan ruokinta robottinavetassa Umpikauden alussa vanhempana korjattu säilörehu, kivennäiset ja vitamiinit riittävät lehmän ravinnoksi. Väkirehua harvemmin tarvitaan, ellei karkearehu ole tosi köyhää. Valkuaista voidaan joutua lisäämään, jos säilörehun raakavalkuainen jää alle 12 prosentin. Poikimisen lähestyessä lehmä totutetaan herutusväkirehuun. Määrä on maltillinen, poikimapäivänä 2-3 kiloa riittää. Robotin väkirehu sopii hyvin tunnutettavalle lehmälle. Pihatossa on kätevä vaihtoehto laittaa umpiosastoon kioski, sen kautta voi annostella myös rakeisen kivennäisen ja vitamiinin. Tunnu-Melliä sekä Vita-Melliä 200 grammaa päivässä antaa poikivalle lehmälle riittävät hivenaineet, vitamiinit ja kivennäiset. Poikimisen jälkeen nostetaan robotin väkirehu riittävän nopeasti. Automaattitaulukot kannattaa tarkistaa, etteivät ne jarruta tiinehtymistä ja tuotosta. Osittaisappeen ohelle robotin väkirehumäärä tulee nostaa 5-6 kiloon kahden viikon kuluessa. Mattjuksella robotin keskimaito ylitti 40 kiloa Pedersöreläiset Håkan ja Karin Mattjus vaihtoivat tandem-lypsyaseman robottiin pari vuotta sitten, samoihin aikoihin ruokintaan otettiin Benmilk Amino Black. Mattjukset aloittivat Benemilk-ruokinnan, kun se vielä oli koevaiheessa Amino-Maituri E -nimellä. Keskituotos on edennyt pitkin harppauksin näiden kahden vuoden aikana, vaikka jo tuolloin lähenneltiin kymppitonnia. Maitoa tulee nyt reilu kiloa enemmän. Viime vuoden keskituotos kohosi jo kiloon, energiakorjattuna lähes kiloa. Mattjuksen yhden robotin karjassa on erillisruokinta. Säilörehua on aina vapaasti tarjolla. Ohran ja puolitiivisteen lehmät syövät kioskeista ja robotilla. Benemilk Amino Black on ollut koko ajan robottirehuna. Kioskilla oli vielä viime vuonna ohran kanssa hieman rypsiä. Nyt rypsi on vaihdettu Benemilk Amino Rediin. Robotin keskimaito on ollut noususuunnassa, maaliskuussa päästiin jo uudelle kymmenluvulle, kun päivämaito kohosi 40,9 kiloon. Merja Holma Maja ja Mikael Sandbäckin yhteistyö Raisioagron asiakkuusvastaavaa Sten Häggblomin (oik.) kanssa on jatkunut jo pitkään. Kommunikointi on leppoisaa ja mukavaa. TEKSTI: Sten Häggblom KUVA: Bengt-Erik Rosin 20