Mietitkö eroa tai oletko jo eronnut?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mietitkö eroa tai oletko jo eronnut?"

Transkriptio

1 Mietitkö eroa tai oletko jo eronnut? Sisällys Sivu Avioeron hakeminen Avoliitosta eroaminen Ero väkivaltaisesta suhteesta Auttajatahot Käräjäoikeus Oikeusaputoimisto Porvoon turvakoti Kela Lastenvalvoja Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskus Porvoon perheneuvola Sosiaalityö Asuntotoimisto Ero lapsen kokemana Miten kertoa lapselle erosta Eron jälkeinen kasvatuskumppanuus www sivuja Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa eroprosessista. Tästä esitteestä löydät eri auttajatahoja ja käytännön tietoa siitä, miten toimia eroa harkitessasi, eroprosessin aikana tai eronneena. Esite on tarkoitettu sekä lapsettomille pareille että lapsiperheille.

2 Erolla on pitkäaikaisia vaikutuksia kaikille osapuolille. On tärkeää pohtia, mitä eroamalla pyrkii ratkaisemaan. Ratkeaako ongelma vai aiheuttaako ero enemmän ongelmia? Eroamiseen liittyy useimmiten hyvin voimakkaita tunteita kuten tuskaa, ahdistusta ja toisaalta helpotuksen tunteita. Mikäli eroon päädytään, on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet voisivat käsitellä turvallisesti eroasioita, tarvittaessa ulkopuolisen ja puolueettoman auttajan kanssa. Lasten selviytyminen erosta riippuu vanhempien kyvystä käsitellä eroa psyykkisesti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eron jälkeen ratkaisevaa lapsen selviytymisen kannalta on vanhempien asenne toisiaan kohtaan. Pahinta on eron jälkeen jatkuva riita. Käsittelemättömät asiat saattavat aiheuttaa sen, että erosta huolimatta vanhemmat tai jompikumpi heistä on edelleen psyykkisellä tasolla kiinni vanhoissa ongelmissaan ja keskinäisessä kaunassaan. Tämä estää eheytymisen ja uudelleen suuntautumisen eronneiden omassa elämässä ja vaikeuttaa lasten mahdollisuutta selviytyä kriisistä tasapainoiseen elämään. Parasta, mitä voi tehdä lastensa tulevaisuuden ja itsensä hyvinvoinnin eteen, on hakea apua riitojen lopettamiseksi. Avioeron hakeminen Avioerohakemus jätetään hakijan kotipaikan käräjäoikeuden kansliaan. Tästä löydät enemmän tietoa kohdasta käräjäoikeus. Avoliitosta eroaminen Avoliiton purkautuessa eroa ei tarvitse hakea käräjäoikeudelta, koska voimassaolevassa laissa avoliitto on jätetty erikseen nimeämättä. Lasten asioista vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona tai he voivat jättää sopimukset käräjäoikeuden vahvistettavaksi. Tämä koskee sekä avo- että avioeroa. Ero väkivaltaisesta suhteesta Ero ei välttämättä ratkaise väkivaltaongelmaa, vaan voi jopa väliaikaisesti lisätä väkivallan uhkaa, joten turvallisuudesta huolehtiminen myös lasten osalta korostuu. Väkivalta vahingoittaa lasta, vaikka ei kohdistuisikaan suoraan häneen. Väkivallan kohteena eläneen itsemääräämisoikeus on usein kaventunut, joten ulkopuolinen tuki on tarpeen. On tärkeätä uskaltaa puhua väkivallasta asioidessaan eri tahojen (oikeusaputoimiston, lastenvalvojan, sosiaalitoimiston) kanssa. Väkivaltaisesta suhteesta on vaikeampi erota kuin suhteesta, jossa ei ole ollut väkivaltaa. Tutkimuksien mukaan vasta neljäs tai viides yritys johtaa eroon. Ero on väkivaltaa käyttäneellekin usein musertava vastoinkäyminen hylätyksitulemisen tunteineen. Tämä osapuoli tarvitsee apua löytääkseen väkivallattomia toimintatapoja. 1 2

3 Käräjäoikeus Auttajatahot puh Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudessa hakemuksella. Hakemuksen voivat jättää joko puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin. Jos toinen puoliso on tehnyt hakemuksen yksin, tuomioistuin varaa toiselle puolisolle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa. Puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta-ajan jälkeen. Harkinta-aika alkaa siitä, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuden kansliaan tai kun toisen puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä hakemuksella vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Tämä ns. toisen vaiheen hakemus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta. Oikeusaputoimisto Porvoon oikeusaputoimisto tarjoaa oikeusapua eli asianajajan palveluja ilmaiseksi tai omavastuulla henkilölle, puh (avoinna ) joka ei taloudellisen asemansa vuoksi kykene itse vastaamaan asianajokuluistaan eikä hänellä ole asian kattavaa oikeusturvavakuutusta. Oikeusaputoimiston palvelu sisältää oikeudellisen neuvonnan ja muut asian vaatimat juridiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi neuvottelut toisen osapuolen kanssa, edustamisen oikeudenkäynneissä sekä sopimusten laatimisen. Oikeusaputoimiston puoleen kannattaa kääntyä, mikäli eron osapuolet eivät kykene sopimaan eroonsa liittyviä varallisuutta, lapsen huoltoa ja elatusta koskevia erimielisyyksiään. Oikeusaputoimisto voi myös auttaa osituskirjan laatimisessa siinä tapauksessa, että osapuolet ovat yhtä mieltä jaosta. Palvelu edellyttää ajan varaamista. Oikeudessa käsiteltävissä asioissa (ns. prosessuaalinen asia), kuten esim. riitaisissa lasten huoltoa ja elatusta koskevissa asioissa, on mahdollista kääntyä myös yksityisen avustajan puoleen. Tässä tapauksessa avustaja huolehtii oikeusavun hakemisesta. On kuitenkin huomioitava, että omaisuuden ositusta tai erottelua koskevat asiat ovat luonteeltaan ulkoprosessuaalisia ja näissä asioissa vain oikeusaputoimisto voi antaa oikeusapua. Oikeusapua on mahdollista hakea myös netin kautta (https:// asiointi.oikeus.fi). Netistä löytyy lisätietoja oikeusavusta ja hakumenettelystä. Lisäksi netissä on laskuri, jolla asiakas voi itse alustavasti tarkistaa onko hän oikeutettu oikeusapuun. Jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta, puolisoilla on oikeus saada avioero ilman harkinta-aikaa. Avioeroa koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää vaatimus elatusavun vahvistamisesta, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tuomioistuimen on myös omasta aloitteestaan otettava käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lapsen etua silmällä pitäen järjestettävä. Mikäli vanhemmat eivät tee asiasta sopimusta, jonka lastenvalvoja vahvistaa, tuomioistuin antaa vanhemman vaatimuksesta asiasta päätöksen. Porvoon turvakoti Turvakoti on tarkoitettu lähisuhteessa väkivaltaa kohdanneille turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. puh (itä-uudenmaan sosiaalipäivystys puh h) Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, henkilökunta on paikalla 24 h/vrk. Lähetettä ei tarvita. 3 4

4 Kela Erillään asuminen vaikuttaa useimpiin sosiaalietuuksiin. Kun muutatte erilleen, ilmoita uusi osoitteesi ja muuttopäivä maistraattiin mahdollisimman pian. Lapsilisä porrastuksineen ja yksinhuoltajakorotuksineen maksetaan pääsääntöisesti väestörekisteritietojen perusteella. Tarvittaessa Kela kuulee kumpaakin osapuolta lapsilisän maksuasioissa. Suurimman osan hakemuksista ja tarkistuksista voi tehdä Kelan sivuilla fi toimivalla sähköisellä asiointipalvelulla. Palvelu toimii pankkitunnuksin. Kelan yhteyskeskukset ovat asiakkaiden käytössä mape klo 8-18; esim.asuminen , lapsiperheet (muut asiat katso puhelinluettelo tai nettisivut). Lastenvalvoja puh Avio- tai avoerotilanteessa lastenvalvojan luona voidaan laatia ja lastenvalvoja voi vahvistaa kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä, vaan vanhempien tulee keskenään päästä yhteisymmärrykseen asioista. Sopimusten tarkoituksena on turvata lapsen etu, riittävä toimeentulo ja läheinen ihmissuhde lapsen ja hänen kummankin vanhempansa välillä. Huolto: Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset esim. lapsen koulusta/ päiväkodista, asuinpaikasta, uskonnosta (UVL3 ), etu- ja sukunimestä, passista, terveyden- ja sairaudenhoidosta, äidinkielestä ym. Lapsen huoltajat ovat lähtökohtaisesti myös lapsen edunvalvojia. Edunvalvontaa on lapsen omaisuuden hoitaminen ja lapsen edustaminen hänen omaisuuttaan koskevissa asioissa. Asuminen: Huoltomuodosta riippumatta lapsella voi virallisesti olla vain yksi osoite. Asuinpaikasta sovittaessa lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi. Virallisen asuinpaikan perusteella määräytyvät mm. kotipaikka, päiväkoti, koulu, koulukyyti, lapsilisä (elleivät vanhemmat toisin sovi), asumistuki, huolto- ja tapaamissopimuksen vahvistamiskunta. Tapaamiset: Tapaamisoikeus on lapsen, ei vanhemman oikeus. Tapaamisoikeusratkaisuja ei tule tehdä kaavamaisesti, vaan jokainen tapaamisoikeus tulee rakentaa lapsen yksilöllisen elämäntilanteen pohjalta. Tapaamisoikeudesta sovittaessa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa lapsen ikä ja kehitysvaihe sekä aiempi yhteydenpito ja suhde tapaajavanhempaan. Tapaamisratkaisun tulee taata lapselle oikeus elää rauhallista ja säännönmukaista elämää. Ennustettavuus on lapselle tärkeää. Elatus: Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Tässä otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä, mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojensa määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvelvollisuutensa. Vanhemmat vastaavat myös 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi (ns. koulutussopimus). Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskus ajanvaraus ma-to 9-12 puh Keskus tarjoaa yksin tai kumppaninsa kanssa tuleville ai- kuisille keskusteluapua tilanteen selvittämiseen eroa harkitessa, eroprosessin aikana tai eron jälkeen. Lapset voivat myös osallistua perheneuvotteluihin. Olisikin hyvä hakea tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi. Missä tahansa eron vaiheessa on myös mahdollista hakea perheasioiden sovittelua. Sovittelulla tarkoitetaan keskusteluja, joissa pyritään löytämään tasapuolinen, kaikkien perheenjäsenten hyväksymä ratkaisu ongelmiin. Puolueeton henkilö voi auttaa näkemään kokonaistilanteen ja tukea perhettä rakentamaan omat ratkaisunsa. Luottamuksellisuus on sovittelussa tärkeää. Keskusteluja ei voi käyttää tuomioistuimessa toista vastaan. Perheneuvolan kanssa tarjoamme yhdessä myös vertaistukiryhmätoimintaa. 5 6

5 Porvoon perheneuvola puh Perheneuvolassa voidaan auttaa lapsiperheitä kun vanhemmat ovat huolissaan eron vaikutuksista lapsiin tai miettivät, miten parhaalla tavalla tukevat lasten selviytymistä erotilanteessa. Perheneuvolassa tavataan vanhempia yhdessä tai erikseen ja autetaan heitä näkemään erotilanne lapsen näkökulmasta sekä käydään läpi eroon liittyviä ajatuksia ja tunteita. Perheneuvolassa voidaan myös tavata koko perhettä eron jälkeen ja käydä yhdessä läpi tapahtunutta ja erityisesti lasten tunteita tilanteeseen liittyen. Lapsille voidaan tarjota myös yksilöllistä tukea ja mahdollisuutta työstää vanhempien eroa ulkopuolisen aikuisen kanssa omilla yksilökäynneillä sekä vertaistukea lasten eroryhmän muodossa. Perheneuvola on toteuttanut myös aikuisten eroryhmiä yhdessä perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. Ero lapsen kokemana Sosiaalityö Avio- ja avoerotilanteessa sosiaalityöntekijät antavat ohjausta ja neuvontaa käytännön asioiden järjestämisessä (esim. mistä ja miten voi hakea asuntoa sekä millaista taloudellista tukea on mahdollista saada). Sosiaalitoimi antaa käräjäoikeuden pyynnöstä perhettä koskevan olosuhdeselvityksen liittyen lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen. Sosiaalitoimen tehtävänä on tiedon hankinta ja sen välittäminen tuomioistuimelle tuomioistuimen ratkaisua varten. Selvitys tähtää mahdollisimman objektiivisten tietojen hankkimiseen sellaisista seikoista ja olosuhteista, joilla voi olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Asuntotoimisto Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja voi tiedustella kaupungin asuntoyksiköltä. puh puh tai (avoinna klo 9-13 tai sopimuksen mukaan) Ero on lapselle uusi hämmentävä kokemus, jonka ymmärtämiseen hänellä ei ole kovinkaan suuria valmiuksia. Mitä vähemmän lapsi saa oikeaa tietoa asioista, sitä enemmän hänen mielikuvituksensa alkaa tuottaa selityksiä tapahtumille. Lapsen erohuolet ovat hyvin erilaisia kuin aikuisen. Lapsi saattaa miettiä vaikkapa kavereiden näkemistä jatkossa, harrastuksiin kulkemisia, rakkaiden lelujen säilyttämistä kahdessa paikassa, tulevia lomamatkoja tai lemmikkieläimestä eroon joutumista. Surun, pettymyksen ja vihan tunteiden lisäksi yksi eroon keskeisesti lapsilla liittyvä tunne on syyllisyys. Lapsen päättely on kypsymätöntä ja itsekeskeistä ja lapsi jäsentää maailmaa ympärillään hyvin vahvasti itsensä kautta. Tästä syystä lapsi myös syyllistää itsensä erotilanteessa äärimmäisen herkästi, lähes poikkeuksetta. Lapselle tulee yhä uudelleen korostaa sitä, ettei hän ole eron syy. Lasta auttaa, jos vanhemmat pystyvät kertomaan lapselle jossain muodossa eron todellisen syyn. 7 8

6 Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta hyvin merkittävä tekijä vanhempien erossa on se, että erotilanteessa ja eron jälkeisessä vanhemman henkilökohtaisessa kriisissä - kuten kaikissa elämän kriiseissä - vanhemman kyky vanhemmuuteen usein heikkenee. Erosta selviäminen ja elämän uudelleen rakentaminen vievät vanhemmalta huomattavan paljon energiaa, mikä on luonnollisesti pois niistä voimavaroista, joita vanhemmalla on käyttää vuorovaikutukseen ja läsnäoloon lapsen kanssa. Lapset saattavat jäädä liikaa oman itsensä varaan ja joutuvat kasvamaan isommiksi liian nopeasti. Valitettavasti tämä kasvaminen joka ei etene lapsen omaan kehitykselliseen tahtiin, vaan tapahtuu pakon edessä, osoittautuu usein tietyllä tavoin epätodelliseksi myöhemmin ja varsinainen aikuistuminen ja siihen liittyvistä kehitystehtävistä selviytyminen viivästyy. Hyvin pienet lapset voivat kärsiä vanhempien erosta eniten juuri siitä syystä, että tarvitessaan jatkuvaa turvaa ja huolenpitoa he saattavat jäädä vaille vanhempiensa täyttä keskittymistä. Vanhemman mielessä ei erotilanteessa tai sen jälkeen ole niin paljon ja niin jatkuvasti tilaa lapselle ja lapsen tarpeille, kuin lapsi ehkä tarvitsisi. Lapsi ei ymmärrä, miksi vanhemman häneen kohdistamassa huomiossa tapahtuu muutos ja päättelee jääneensä yksin, koska ei ole erityisen arvokas tai tärkeä. Pienen lapsen kokemus vanhemman huomion menettämisestä saattaa sisäistyä lapsen kokemukseksi siitä, ettei hän ole enää vanhemmalle yhtä tärkeä. Tämä voi vaikuttaa suurestikin lapsen kehittyvään minäkuvaan ja itsetuntoon. Vanhempien erotessa lapsen selviytymistä tukee mahdollisuus elää eron jälkeenkin mahdollisimman tavallista, ikätasoista arkea. Mitä vähemmän ero muuttaa lapsen arkea ja rutiineita, sen parempi. Pelkkä vanhempien erilleen muuttaminen on lapselle niin suuri muutos, että sen lisäksi kaikki muut tilanteeseen liittyvät muutokset olisi lapsen kannalta paras pyrkiä minimoimaan. Lapsen kannalta on parasta, jos hän saa jatkaa samassa päiväkodissa tai koulussa, samoissa harrastuksissa ja kuulua edelleen samaan arkiseen kaveriporukkaan. Lasta auttaa myös, jos hän edelleen eron jälkeen syö iltapalansa samaan aikaan tai kuulee saman unilaulun ennen nukahtamistaan. Avioero on lapselle usein kokemuksena täysin ennakoimaton (vaikka lapsi olisi osannut aavistaa eron jollain tavalla, ei hän ole osannut aavistaa miltä se tulee tuntumaan) ja horjuttaa turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Rutiinien säilyminen tukee lapsen kokemusta asioiden pysyvyydestä. Lapset toivovat vanhempien palaamista yhteen hämmästyttävän pitkään. Hyvin suurta ihmetystä aiheuttavan lapsen käyttäytymisen taustalla voi olla lapsen epätoivoinen yritys saada liikkeelle jotakin, mikä ajaisi vanhemmat jälleen yhteen tai saisi toisen vanhemman palaamaan kotiin. Tämä lapsen toive perheen uudelleen yhdistymisestä on lapsen luontainen pyrkimys koostaa itseään ehyeksi. Erityisesti silloin, jos vanhempien välinen yhteinen ja jaettu vanhemmuus ei eron jälkeen toteudu, lapsi saattaa elätellä hyvinkin voimakkaita toiveita vanhempien yhteen palaamisesta ratkaisuna siihen tarpeeseen, joka lapsella on kokea molempien vanhempien läsnäolo omassa arjessaan. 9 10

7 Miten kertoa lapselle erosta? Vanhempien kanssa käydyt keskustelut erosta ovat lapsille äärimmäisen tärkeitä ja niillä voi olla hyvin pitkälle ulottuvia seurauksia sen kannalta, millaisia ajatuksia lapsen omassa mielessä lähtee liikkeelle eroon liittyen. Jos se vain suinkin on mahdollista, niin vanhempien olisi paras kertoa lapsille erosta yhdessä. Tämä on lapsille ensimmäinen selkeä viesti siitä, että he saavat myös jatkossa säilyttää molemmat vanhempansa ja että asiasta saa puhua kummankin kanssa. Tärkeää on kertoa lapsille selkeästi eroaikeista, tuoda esille mitä se tarkoittaa ja milloin se tapahtuu. Vanhempien olisi pyrittävä antamaan lapselle joku selitys, miksi näin on käynyt ja miksi eroon on päädytty korostaen sitä, että eron syyt ovat vanhemmissa eivätkä lapsessa. Varsinkin pienet lapset saattavat pohtia paitsi sitä, mikä heidän käytöksessään aiheutti eron, myös sitä mitä he olisivat voineet tehdä toisin estääkseen eron. Tästä syystä vanhempien olisi hyvä korostaa lapselle myös sitä, ettei tämä olisi omalla toiminnallaan millään tavoin voinut estää eroa. Tärkeää olisi kertoa, lapsen arjen kannalta merkityksellisistä suunnitelmista, siitä miten arki tulevaisuudessa tullaan järjestämään. Kertoessaan avioliittonsa päättymisestä eroon vanhemmat kertovat lapselle samalla miehen ja naisen välisestä suhteesta, jonka mallia lapset kantavat mukanaan lopun elämäänsä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmat joko erosta kertoessaan tai myöhemmin erosta puhuessaan kertovat myös siitä, miten he naimisiin mennessään uskoivat avioliiton kestävän, millaisia unelmia heillä oli ja miten onnellisia he lasten syntymästä olivat. Jos se suinkin on mahdollista, eronnutkin vanhempi voi todeta lapselle olevansa kuitenkin iloinen siitä, että hänen isänsä tai äitinsä on juuri se, joka on. Eron jälkeinen kasvatuskumppanuus Nykyisin yhä useampi lapsi joutuu eron jälkeen jäämään pysyvämmin taistelevien vanhempien kiistakapulaksi, mistä on tutkijoiden yksimielisen näkemyksen mukaan lähes poikkeuksetta suurta vahinkoa lapsen kehitykselle. Erityisesti pienet lapset ovat vaikeassa tilanteessa vanhempien suhtautuessa avoimen vihamielisesti toisiinsa. Kaikki vanhemmat, niin yhdessä asuvat kuin eronneetkin, sanovat joskus toisistaan ikäviä asioita lasten kuullen. Tietyn kiukun ja erilaiset näkemykset lapsi toki ymmärtää, eiväthän vanhemmat todennäköisesti olisi eronneet, jos toisessa ei mikään harmittaisi. Vahingollista lapselle on se, jos toista vanhempaa jatkuvasti ja ainoastaan mustamaalataan eikä toisesta koskaan tuoda mitään myönteistä esiin. Lapsen on äärimmäisen raskasta kantaa sitä taakkaa, minkä vanhemman toista vanhempaa kohtaan tuntema ja ilmaisema viha ja vähättely synnyttävät. Lähes kaikissa vanhempien eroa koskevissa tutkimuksissa ja teksteissä nostetaan merkittävimmäksi tekijäksi lapsen selviytymisen kannalta millaiset vanhempien eron jälkeiset välit ovat ja miten he kykenevät toimimaan yhteistyössä. Lasta auttavat erosta selviytymiseen säännöllinen yhteys ja hyvä suhde molempiin vanhempiin. Tärkeää on, että kumpikin vanhempi kunnioittaa lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Vaikka avioliitto päättyy, yhteinen vanhemmuuden jakaminen jatkuu eronkin jälkeen. Kasvatuskumppanuus eron jälkeen tarkoittaa sitä, että kumpikin entisistä puolisoista tukee edelleen toisen vanhemman roolia äitinä tai isänä, sekaantumatta kuitenkaan entisen puolison uuteen elämään. Tämä on usein haastavaa, koska ex-kumppanien omaan elämään (esim. varallisuuteen, loman viettoon, asumiseen) liittyvät päätökset vaikuttavat vastaisuudessakin myös toisen elämään ja arkeen. Neuvottelukykyä tarvitaan monesti eron jälkeen vielä enemmän kuin tarvittiin saman katon alla asuttaessa. Joskus vanhempien voimat saattavat mennä lähes kokonaan oman erotuskan käsittelemiseen. Lapsia ei kuitenkaan saa jättää kokonaan yksin tällaisessakaan tilanteessa. Ero on lapselle hämmentävä kokemus, jota lapsi ei voi ymmärtää. Aikuinenkin voi olla niin hämmentynyt, ettei osaa antaa lapselle selkeitä selityksiä ja vastauksia. Tällöin voi edes todeta että kukaan ei oikein tiedä miten tässä mennään, mutta kaikki kuitenkin järjestyy. Vaikka lapselle pitää tuoda esiin sitä, miten kaikki järjestyy, ei katteettomia lupauksia kuitenkaan saisi antaa. Lapselle ei esimerkiksi saa luvata, että molemmat vanhemmat pysyvät edelleen yhtä vahvasti hänen elämässään, jos näin ei tule olemaan

8 www-sivuja (oikeusministeriö) (mannerheimin lastensuojeluliitto) (väestöliitto) (lastensuojelun keskusliitto) Esitteen ovat laatineet: Porvoon kaupungin perheneuvola ja lastenvalvojat, Porvoon oikeusaputoimisto sekä Porvoonseudun perheasiainneuvottelukeskus Kuvitus: Filippa Hella Lay out: Ulrika Andersson

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Avioero ja lasten asioista sopiminen. Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, jos olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18 vuotiaan

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 18.12.2014

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE

ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE Lukijalle 2 Parisuhteen päättyminen 2 Eron juridiikka 3 Vanhemmuus eron jälkeen 4 Lasta koskevat sopimukset 5 Lapsen huomioiminen 6 Palvelut ja tuki 7-10 Kirjallisuutta

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Marjaana Sorokin 17.11.2015

Marjaana Sorokin 17.11.2015 Marjaana Sorokin 17.11.2015 2005 2008 2011 2014 Elatusapusopimukset 34 559 35 693 44 385 52 173 Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, joissa sovittu: 40 124 42 792 44 933 47 614

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta : Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen Perheasioiden sovittelu Aluehallintovirastojen koulutus FT, projektipäällikkö Vaula Haavisto Mistä lähdettiin liikkeelle

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN ROVANIEMI 22.5.2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Vanhempien vaihtoehdot

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 26.6.2012 2011/0059(CNS) TARKISTUKSET 26-38 Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.957v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Ilman harkinta-aikaa puolisoilla on oikeus saada avioero, jos he ovat asuneet keskeytyksettä erillään viimeiset kaksi vuotta.

Ilman harkinta-aikaa puolisoilla on oikeus saada avioero, jos he ovat asuneet keskeytyksettä erillään viimeiset kaksi vuotta. 1 (12) Ohjeita eroavalle 1. Ero 1.1 Avioero Ensimmäinen hakemus Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella. Sen voivat tehdä puolisot yhdessä tai

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot