Mietitkö eroa tai oletko jo eronnut?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mietitkö eroa tai oletko jo eronnut?"

Transkriptio

1 Mietitkö eroa tai oletko jo eronnut? Sisällys Sivu Avioeron hakeminen Avoliitosta eroaminen Ero väkivaltaisesta suhteesta Auttajatahot Käräjäoikeus Oikeusaputoimisto Porvoon turvakoti Kela Lastenvalvoja Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskus Porvoon perheneuvola Sosiaalityö Asuntotoimisto Ero lapsen kokemana Miten kertoa lapselle erosta Eron jälkeinen kasvatuskumppanuus www sivuja Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa eroprosessista. Tästä esitteestä löydät eri auttajatahoja ja käytännön tietoa siitä, miten toimia eroa harkitessasi, eroprosessin aikana tai eronneena. Esite on tarkoitettu sekä lapsettomille pareille että lapsiperheille.

2 Erolla on pitkäaikaisia vaikutuksia kaikille osapuolille. On tärkeää pohtia, mitä eroamalla pyrkii ratkaisemaan. Ratkeaako ongelma vai aiheuttaako ero enemmän ongelmia? Eroamiseen liittyy useimmiten hyvin voimakkaita tunteita kuten tuskaa, ahdistusta ja toisaalta helpotuksen tunteita. Mikäli eroon päädytään, on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet voisivat käsitellä turvallisesti eroasioita, tarvittaessa ulkopuolisen ja puolueettoman auttajan kanssa. Lasten selviytyminen erosta riippuu vanhempien kyvystä käsitellä eroa psyykkisesti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eron jälkeen ratkaisevaa lapsen selviytymisen kannalta on vanhempien asenne toisiaan kohtaan. Pahinta on eron jälkeen jatkuva riita. Käsittelemättömät asiat saattavat aiheuttaa sen, että erosta huolimatta vanhemmat tai jompikumpi heistä on edelleen psyykkisellä tasolla kiinni vanhoissa ongelmissaan ja keskinäisessä kaunassaan. Tämä estää eheytymisen ja uudelleen suuntautumisen eronneiden omassa elämässä ja vaikeuttaa lasten mahdollisuutta selviytyä kriisistä tasapainoiseen elämään. Parasta, mitä voi tehdä lastensa tulevaisuuden ja itsensä hyvinvoinnin eteen, on hakea apua riitojen lopettamiseksi. Avioeron hakeminen Avioerohakemus jätetään hakijan kotipaikan käräjäoikeuden kansliaan. Tästä löydät enemmän tietoa kohdasta käräjäoikeus. Avoliitosta eroaminen Avoliiton purkautuessa eroa ei tarvitse hakea käräjäoikeudelta, koska voimassaolevassa laissa avoliitto on jätetty erikseen nimeämättä. Lasten asioista vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona tai he voivat jättää sopimukset käräjäoikeuden vahvistettavaksi. Tämä koskee sekä avo- että avioeroa. Ero väkivaltaisesta suhteesta Ero ei välttämättä ratkaise väkivaltaongelmaa, vaan voi jopa väliaikaisesti lisätä väkivallan uhkaa, joten turvallisuudesta huolehtiminen myös lasten osalta korostuu. Väkivalta vahingoittaa lasta, vaikka ei kohdistuisikaan suoraan häneen. Väkivallan kohteena eläneen itsemääräämisoikeus on usein kaventunut, joten ulkopuolinen tuki on tarpeen. On tärkeätä uskaltaa puhua väkivallasta asioidessaan eri tahojen (oikeusaputoimiston, lastenvalvojan, sosiaalitoimiston) kanssa. Väkivaltaisesta suhteesta on vaikeampi erota kuin suhteesta, jossa ei ole ollut väkivaltaa. Tutkimuksien mukaan vasta neljäs tai viides yritys johtaa eroon. Ero on väkivaltaa käyttäneellekin usein musertava vastoinkäyminen hylätyksitulemisen tunteineen. Tämä osapuoli tarvitsee apua löytääkseen väkivallattomia toimintatapoja. 1 2

3 Käräjäoikeus Auttajatahot puh Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudessa hakemuksella. Hakemuksen voivat jättää joko puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin. Jos toinen puoliso on tehnyt hakemuksen yksin, tuomioistuin varaa toiselle puolisolle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa. Puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta-ajan jälkeen. Harkinta-aika alkaa siitä, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuden kansliaan tai kun toisen puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä hakemuksella vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Tämä ns. toisen vaiheen hakemus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta. Oikeusaputoimisto Porvoon oikeusaputoimisto tarjoaa oikeusapua eli asianajajan palveluja ilmaiseksi tai omavastuulla henkilölle, puh (avoinna ) joka ei taloudellisen asemansa vuoksi kykene itse vastaamaan asianajokuluistaan eikä hänellä ole asian kattavaa oikeusturvavakuutusta. Oikeusaputoimiston palvelu sisältää oikeudellisen neuvonnan ja muut asian vaatimat juridiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi neuvottelut toisen osapuolen kanssa, edustamisen oikeudenkäynneissä sekä sopimusten laatimisen. Oikeusaputoimiston puoleen kannattaa kääntyä, mikäli eron osapuolet eivät kykene sopimaan eroonsa liittyviä varallisuutta, lapsen huoltoa ja elatusta koskevia erimielisyyksiään. Oikeusaputoimisto voi myös auttaa osituskirjan laatimisessa siinä tapauksessa, että osapuolet ovat yhtä mieltä jaosta. Palvelu edellyttää ajan varaamista. Oikeudessa käsiteltävissä asioissa (ns. prosessuaalinen asia), kuten esim. riitaisissa lasten huoltoa ja elatusta koskevissa asioissa, on mahdollista kääntyä myös yksityisen avustajan puoleen. Tässä tapauksessa avustaja huolehtii oikeusavun hakemisesta. On kuitenkin huomioitava, että omaisuuden ositusta tai erottelua koskevat asiat ovat luonteeltaan ulkoprosessuaalisia ja näissä asioissa vain oikeusaputoimisto voi antaa oikeusapua. Oikeusapua on mahdollista hakea myös netin kautta (https:// asiointi.oikeus.fi). Netistä löytyy lisätietoja oikeusavusta ja hakumenettelystä. Lisäksi netissä on laskuri, jolla asiakas voi itse alustavasti tarkistaa onko hän oikeutettu oikeusapuun. Jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta, puolisoilla on oikeus saada avioero ilman harkinta-aikaa. Avioeroa koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää vaatimus elatusavun vahvistamisesta, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tuomioistuimen on myös omasta aloitteestaan otettava käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lapsen etua silmällä pitäen järjestettävä. Mikäli vanhemmat eivät tee asiasta sopimusta, jonka lastenvalvoja vahvistaa, tuomioistuin antaa vanhemman vaatimuksesta asiasta päätöksen. Porvoon turvakoti Turvakoti on tarkoitettu lähisuhteessa väkivaltaa kohdanneille turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. puh (itä-uudenmaan sosiaalipäivystys puh h) Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, henkilökunta on paikalla 24 h/vrk. Lähetettä ei tarvita. 3 4

4 Kela Erillään asuminen vaikuttaa useimpiin sosiaalietuuksiin. Kun muutatte erilleen, ilmoita uusi osoitteesi ja muuttopäivä maistraattiin mahdollisimman pian. Lapsilisä porrastuksineen ja yksinhuoltajakorotuksineen maksetaan pääsääntöisesti väestörekisteritietojen perusteella. Tarvittaessa Kela kuulee kumpaakin osapuolta lapsilisän maksuasioissa. Suurimman osan hakemuksista ja tarkistuksista voi tehdä Kelan sivuilla fi toimivalla sähköisellä asiointipalvelulla. Palvelu toimii pankkitunnuksin. Kelan yhteyskeskukset ovat asiakkaiden käytössä mape klo 8-18; esim.asuminen , lapsiperheet (muut asiat katso puhelinluettelo tai nettisivut). Lastenvalvoja puh Avio- tai avoerotilanteessa lastenvalvojan luona voidaan laatia ja lastenvalvoja voi vahvistaa kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä, vaan vanhempien tulee keskenään päästä yhteisymmärrykseen asioista. Sopimusten tarkoituksena on turvata lapsen etu, riittävä toimeentulo ja läheinen ihmissuhde lapsen ja hänen kummankin vanhempansa välillä. Huolto: Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset esim. lapsen koulusta/ päiväkodista, asuinpaikasta, uskonnosta (UVL3 ), etu- ja sukunimestä, passista, terveyden- ja sairaudenhoidosta, äidinkielestä ym. Lapsen huoltajat ovat lähtökohtaisesti myös lapsen edunvalvojia. Edunvalvontaa on lapsen omaisuuden hoitaminen ja lapsen edustaminen hänen omaisuuttaan koskevissa asioissa. Asuminen: Huoltomuodosta riippumatta lapsella voi virallisesti olla vain yksi osoite. Asuinpaikasta sovittaessa lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi. Virallisen asuinpaikan perusteella määräytyvät mm. kotipaikka, päiväkoti, koulu, koulukyyti, lapsilisä (elleivät vanhemmat toisin sovi), asumistuki, huolto- ja tapaamissopimuksen vahvistamiskunta. Tapaamiset: Tapaamisoikeus on lapsen, ei vanhemman oikeus. Tapaamisoikeusratkaisuja ei tule tehdä kaavamaisesti, vaan jokainen tapaamisoikeus tulee rakentaa lapsen yksilöllisen elämäntilanteen pohjalta. Tapaamisoikeudesta sovittaessa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa lapsen ikä ja kehitysvaihe sekä aiempi yhteydenpito ja suhde tapaajavanhempaan. Tapaamisratkaisun tulee taata lapselle oikeus elää rauhallista ja säännönmukaista elämää. Ennustettavuus on lapselle tärkeää. Elatus: Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Tässä otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä, mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojensa määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvelvollisuutensa. Vanhemmat vastaavat myös 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi (ns. koulutussopimus). Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskus ajanvaraus ma-to 9-12 puh Keskus tarjoaa yksin tai kumppaninsa kanssa tuleville ai- kuisille keskusteluapua tilanteen selvittämiseen eroa harkitessa, eroprosessin aikana tai eron jälkeen. Lapset voivat myös osallistua perheneuvotteluihin. Olisikin hyvä hakea tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi. Missä tahansa eron vaiheessa on myös mahdollista hakea perheasioiden sovittelua. Sovittelulla tarkoitetaan keskusteluja, joissa pyritään löytämään tasapuolinen, kaikkien perheenjäsenten hyväksymä ratkaisu ongelmiin. Puolueeton henkilö voi auttaa näkemään kokonaistilanteen ja tukea perhettä rakentamaan omat ratkaisunsa. Luottamuksellisuus on sovittelussa tärkeää. Keskusteluja ei voi käyttää tuomioistuimessa toista vastaan. Perheneuvolan kanssa tarjoamme yhdessä myös vertaistukiryhmätoimintaa. 5 6

5 Porvoon perheneuvola puh Perheneuvolassa voidaan auttaa lapsiperheitä kun vanhemmat ovat huolissaan eron vaikutuksista lapsiin tai miettivät, miten parhaalla tavalla tukevat lasten selviytymistä erotilanteessa. Perheneuvolassa tavataan vanhempia yhdessä tai erikseen ja autetaan heitä näkemään erotilanne lapsen näkökulmasta sekä käydään läpi eroon liittyviä ajatuksia ja tunteita. Perheneuvolassa voidaan myös tavata koko perhettä eron jälkeen ja käydä yhdessä läpi tapahtunutta ja erityisesti lasten tunteita tilanteeseen liittyen. Lapsille voidaan tarjota myös yksilöllistä tukea ja mahdollisuutta työstää vanhempien eroa ulkopuolisen aikuisen kanssa omilla yksilökäynneillä sekä vertaistukea lasten eroryhmän muodossa. Perheneuvola on toteuttanut myös aikuisten eroryhmiä yhdessä perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. Ero lapsen kokemana Sosiaalityö Avio- ja avoerotilanteessa sosiaalityöntekijät antavat ohjausta ja neuvontaa käytännön asioiden järjestämisessä (esim. mistä ja miten voi hakea asuntoa sekä millaista taloudellista tukea on mahdollista saada). Sosiaalitoimi antaa käräjäoikeuden pyynnöstä perhettä koskevan olosuhdeselvityksen liittyen lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen. Sosiaalitoimen tehtävänä on tiedon hankinta ja sen välittäminen tuomioistuimelle tuomioistuimen ratkaisua varten. Selvitys tähtää mahdollisimman objektiivisten tietojen hankkimiseen sellaisista seikoista ja olosuhteista, joilla voi olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Asuntotoimisto Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja voi tiedustella kaupungin asuntoyksiköltä. puh puh tai (avoinna klo 9-13 tai sopimuksen mukaan) Ero on lapselle uusi hämmentävä kokemus, jonka ymmärtämiseen hänellä ei ole kovinkaan suuria valmiuksia. Mitä vähemmän lapsi saa oikeaa tietoa asioista, sitä enemmän hänen mielikuvituksensa alkaa tuottaa selityksiä tapahtumille. Lapsen erohuolet ovat hyvin erilaisia kuin aikuisen. Lapsi saattaa miettiä vaikkapa kavereiden näkemistä jatkossa, harrastuksiin kulkemisia, rakkaiden lelujen säilyttämistä kahdessa paikassa, tulevia lomamatkoja tai lemmikkieläimestä eroon joutumista. Surun, pettymyksen ja vihan tunteiden lisäksi yksi eroon keskeisesti lapsilla liittyvä tunne on syyllisyys. Lapsen päättely on kypsymätöntä ja itsekeskeistä ja lapsi jäsentää maailmaa ympärillään hyvin vahvasti itsensä kautta. Tästä syystä lapsi myös syyllistää itsensä erotilanteessa äärimmäisen herkästi, lähes poikkeuksetta. Lapselle tulee yhä uudelleen korostaa sitä, ettei hän ole eron syy. Lasta auttaa, jos vanhemmat pystyvät kertomaan lapselle jossain muodossa eron todellisen syyn. 7 8

6 Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta hyvin merkittävä tekijä vanhempien erossa on se, että erotilanteessa ja eron jälkeisessä vanhemman henkilökohtaisessa kriisissä - kuten kaikissa elämän kriiseissä - vanhemman kyky vanhemmuuteen usein heikkenee. Erosta selviäminen ja elämän uudelleen rakentaminen vievät vanhemmalta huomattavan paljon energiaa, mikä on luonnollisesti pois niistä voimavaroista, joita vanhemmalla on käyttää vuorovaikutukseen ja läsnäoloon lapsen kanssa. Lapset saattavat jäädä liikaa oman itsensä varaan ja joutuvat kasvamaan isommiksi liian nopeasti. Valitettavasti tämä kasvaminen joka ei etene lapsen omaan kehitykselliseen tahtiin, vaan tapahtuu pakon edessä, osoittautuu usein tietyllä tavoin epätodelliseksi myöhemmin ja varsinainen aikuistuminen ja siihen liittyvistä kehitystehtävistä selviytyminen viivästyy. Hyvin pienet lapset voivat kärsiä vanhempien erosta eniten juuri siitä syystä, että tarvitessaan jatkuvaa turvaa ja huolenpitoa he saattavat jäädä vaille vanhempiensa täyttä keskittymistä. Vanhemman mielessä ei erotilanteessa tai sen jälkeen ole niin paljon ja niin jatkuvasti tilaa lapselle ja lapsen tarpeille, kuin lapsi ehkä tarvitsisi. Lapsi ei ymmärrä, miksi vanhemman häneen kohdistamassa huomiossa tapahtuu muutos ja päättelee jääneensä yksin, koska ei ole erityisen arvokas tai tärkeä. Pienen lapsen kokemus vanhemman huomion menettämisestä saattaa sisäistyä lapsen kokemukseksi siitä, ettei hän ole enää vanhemmalle yhtä tärkeä. Tämä voi vaikuttaa suurestikin lapsen kehittyvään minäkuvaan ja itsetuntoon. Vanhempien erotessa lapsen selviytymistä tukee mahdollisuus elää eron jälkeenkin mahdollisimman tavallista, ikätasoista arkea. Mitä vähemmän ero muuttaa lapsen arkea ja rutiineita, sen parempi. Pelkkä vanhempien erilleen muuttaminen on lapselle niin suuri muutos, että sen lisäksi kaikki muut tilanteeseen liittyvät muutokset olisi lapsen kannalta paras pyrkiä minimoimaan. Lapsen kannalta on parasta, jos hän saa jatkaa samassa päiväkodissa tai koulussa, samoissa harrastuksissa ja kuulua edelleen samaan arkiseen kaveriporukkaan. Lasta auttaa myös, jos hän edelleen eron jälkeen syö iltapalansa samaan aikaan tai kuulee saman unilaulun ennen nukahtamistaan. Avioero on lapselle usein kokemuksena täysin ennakoimaton (vaikka lapsi olisi osannut aavistaa eron jollain tavalla, ei hän ole osannut aavistaa miltä se tulee tuntumaan) ja horjuttaa turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Rutiinien säilyminen tukee lapsen kokemusta asioiden pysyvyydestä. Lapset toivovat vanhempien palaamista yhteen hämmästyttävän pitkään. Hyvin suurta ihmetystä aiheuttavan lapsen käyttäytymisen taustalla voi olla lapsen epätoivoinen yritys saada liikkeelle jotakin, mikä ajaisi vanhemmat jälleen yhteen tai saisi toisen vanhemman palaamaan kotiin. Tämä lapsen toive perheen uudelleen yhdistymisestä on lapsen luontainen pyrkimys koostaa itseään ehyeksi. Erityisesti silloin, jos vanhempien välinen yhteinen ja jaettu vanhemmuus ei eron jälkeen toteudu, lapsi saattaa elätellä hyvinkin voimakkaita toiveita vanhempien yhteen palaamisesta ratkaisuna siihen tarpeeseen, joka lapsella on kokea molempien vanhempien läsnäolo omassa arjessaan. 9 10

7 Miten kertoa lapselle erosta? Vanhempien kanssa käydyt keskustelut erosta ovat lapsille äärimmäisen tärkeitä ja niillä voi olla hyvin pitkälle ulottuvia seurauksia sen kannalta, millaisia ajatuksia lapsen omassa mielessä lähtee liikkeelle eroon liittyen. Jos se vain suinkin on mahdollista, niin vanhempien olisi paras kertoa lapsille erosta yhdessä. Tämä on lapsille ensimmäinen selkeä viesti siitä, että he saavat myös jatkossa säilyttää molemmat vanhempansa ja että asiasta saa puhua kummankin kanssa. Tärkeää on kertoa lapsille selkeästi eroaikeista, tuoda esille mitä se tarkoittaa ja milloin se tapahtuu. Vanhempien olisi pyrittävä antamaan lapselle joku selitys, miksi näin on käynyt ja miksi eroon on päädytty korostaen sitä, että eron syyt ovat vanhemmissa eivätkä lapsessa. Varsinkin pienet lapset saattavat pohtia paitsi sitä, mikä heidän käytöksessään aiheutti eron, myös sitä mitä he olisivat voineet tehdä toisin estääkseen eron. Tästä syystä vanhempien olisi hyvä korostaa lapselle myös sitä, ettei tämä olisi omalla toiminnallaan millään tavoin voinut estää eroa. Tärkeää olisi kertoa, lapsen arjen kannalta merkityksellisistä suunnitelmista, siitä miten arki tulevaisuudessa tullaan järjestämään. Kertoessaan avioliittonsa päättymisestä eroon vanhemmat kertovat lapselle samalla miehen ja naisen välisestä suhteesta, jonka mallia lapset kantavat mukanaan lopun elämäänsä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmat joko erosta kertoessaan tai myöhemmin erosta puhuessaan kertovat myös siitä, miten he naimisiin mennessään uskoivat avioliiton kestävän, millaisia unelmia heillä oli ja miten onnellisia he lasten syntymästä olivat. Jos se suinkin on mahdollista, eronnutkin vanhempi voi todeta lapselle olevansa kuitenkin iloinen siitä, että hänen isänsä tai äitinsä on juuri se, joka on. Eron jälkeinen kasvatuskumppanuus Nykyisin yhä useampi lapsi joutuu eron jälkeen jäämään pysyvämmin taistelevien vanhempien kiistakapulaksi, mistä on tutkijoiden yksimielisen näkemyksen mukaan lähes poikkeuksetta suurta vahinkoa lapsen kehitykselle. Erityisesti pienet lapset ovat vaikeassa tilanteessa vanhempien suhtautuessa avoimen vihamielisesti toisiinsa. Kaikki vanhemmat, niin yhdessä asuvat kuin eronneetkin, sanovat joskus toisistaan ikäviä asioita lasten kuullen. Tietyn kiukun ja erilaiset näkemykset lapsi toki ymmärtää, eiväthän vanhemmat todennäköisesti olisi eronneet, jos toisessa ei mikään harmittaisi. Vahingollista lapselle on se, jos toista vanhempaa jatkuvasti ja ainoastaan mustamaalataan eikä toisesta koskaan tuoda mitään myönteistä esiin. Lapsen on äärimmäisen raskasta kantaa sitä taakkaa, minkä vanhemman toista vanhempaa kohtaan tuntema ja ilmaisema viha ja vähättely synnyttävät. Lähes kaikissa vanhempien eroa koskevissa tutkimuksissa ja teksteissä nostetaan merkittävimmäksi tekijäksi lapsen selviytymisen kannalta millaiset vanhempien eron jälkeiset välit ovat ja miten he kykenevät toimimaan yhteistyössä. Lasta auttavat erosta selviytymiseen säännöllinen yhteys ja hyvä suhde molempiin vanhempiin. Tärkeää on, että kumpikin vanhempi kunnioittaa lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Vaikka avioliitto päättyy, yhteinen vanhemmuuden jakaminen jatkuu eronkin jälkeen. Kasvatuskumppanuus eron jälkeen tarkoittaa sitä, että kumpikin entisistä puolisoista tukee edelleen toisen vanhemman roolia äitinä tai isänä, sekaantumatta kuitenkaan entisen puolison uuteen elämään. Tämä on usein haastavaa, koska ex-kumppanien omaan elämään (esim. varallisuuteen, loman viettoon, asumiseen) liittyvät päätökset vaikuttavat vastaisuudessakin myös toisen elämään ja arkeen. Neuvottelukykyä tarvitaan monesti eron jälkeen vielä enemmän kuin tarvittiin saman katon alla asuttaessa. Joskus vanhempien voimat saattavat mennä lähes kokonaan oman erotuskan käsittelemiseen. Lapsia ei kuitenkaan saa jättää kokonaan yksin tällaisessakaan tilanteessa. Ero on lapselle hämmentävä kokemus, jota lapsi ei voi ymmärtää. Aikuinenkin voi olla niin hämmentynyt, ettei osaa antaa lapselle selkeitä selityksiä ja vastauksia. Tällöin voi edes todeta että kukaan ei oikein tiedä miten tässä mennään, mutta kaikki kuitenkin järjestyy. Vaikka lapselle pitää tuoda esiin sitä, miten kaikki järjestyy, ei katteettomia lupauksia kuitenkaan saisi antaa. Lapselle ei esimerkiksi saa luvata, että molemmat vanhemmat pysyvät edelleen yhtä vahvasti hänen elämässään, jos näin ei tule olemaan

8 www-sivuja (oikeusministeriö) (mannerheimin lastensuojeluliitto) (väestöliitto) (lastensuojelun keskusliitto) Esitteen ovat laatineet: Porvoon kaupungin perheneuvola ja lastenvalvojat, Porvoon oikeusaputoimisto sekä Porvoonseudun perheasiainneuvottelukeskus Kuvitus: Filippa Hella Lay out: Ulrika Andersson

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI

EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI 1 (11) Ohjeita eroavalle 1. Ero 1.1 Avioero Ensimmäinen hakemus Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella.

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen Nettiluento: Millainen on hyvä ero ja miten vältän huoltoriidan PsyJuridica & Väestöliitto Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti www.psyjuridica.com Luennon sisältö Millainen

Lisätiedot

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015 Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015 Vantaan sosiaali- ja terveystoimi Perhepalvelut Perheneuvolatoiminnan päällikkö Mirja Varis Taustaa Vantaalla avioliittolain mukaista perheasioiden

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ilman harkinta-aikaa puolisoilla on oikeus saada avioero, jos he ovat asuneet keskeytyksettä erillään viimeiset kaksi vuotta.

Ilman harkinta-aikaa puolisoilla on oikeus saada avioero, jos he ovat asuneet keskeytyksettä erillään viimeiset kaksi vuotta. Raili Salojärvi 1 (12) Ohjeita eroavalle 1. Ero 1.1 Avioero Ensimmäinen hakemus Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella. Sen voivat tehdä puolisot

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Huoltoriita Huoltoriita on oikeusprosessi, jossa haetaan päätöstä

Lisätiedot

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi LAPSEN MIELIPITEEN SELVITTÄMINEN JA MILEIPITEEN MERKITYS TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Lapsen kuuleminen = tilaisuuden varaaminen lapselle kertoa toiveistaan ja ajatuksistaan. Kuuleminen on lapsen oikeus.

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE

ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE Lukijalle 2 Parisuhteen päättyminen 2 Eron juridiikka 3 Vanhemmuus eron jälkeen 4 Lasta koskevat sopimukset 5 Lapsen huomioiminen 6 Palvelut ja tuki 7-10 Kirjallisuutta

Lisätiedot

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Tietoa avioliittolaista Tässä esitteessä selostetaan lyhyesti avioliiton solmimista ja purkamista sekä avioliiton oikeudellisia vaikutuksia koskevia säännöksiä. Esite on tarkoitettu annettavaksi jokaiselle

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

KAN_6 1 + + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP +

KAN_6 1 + + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP + KAN_6 1 *1219901* KANSALAISUUSILMOITUS; NUORI HENKILÖ Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu Suomen kansalaisuuden hakemiseksi sinulle 18-22 -vuotias, jota ei ole tuomittu vapausrangaistukseen ja joka - olet

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012 EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012 Perheasioiden yksikön palvelut Lastenvalvojat palvelevat espoolaisia perheitä isyyden selvittämistä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Ero konfliktina haaste palvelujärjestelmälle. Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi 21.11.

Ero konfliktina haaste palvelujärjestelmälle. Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi 21.11. Ero konfliktina haaste palvelujärjestelmälle Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi 21.11.2012 Esityksen rakenne Miten palvelujärjestelmä toimii riitaisassa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan

Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan Ison Omenan kirjastossa 13.01.2016: OTM, Herkko Havumäki Tarkasteltavana mm. seuraavia aiheita: - perheellisten on sovittava: - lapsen elatuksesta, -

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN ROVANIEMI 22.5.2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Vanhempien vaihtoehdot

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Lapsen elatuksen toteutuminen koulutus Avauspuheenvuoro. 9.10.2014 Helsingissä Maria Kaisa Aula Valtiot.lis., YTT (h.c) Väestöliiton hallituksen pj.

Lapsen elatuksen toteutuminen koulutus Avauspuheenvuoro. 9.10.2014 Helsingissä Maria Kaisa Aula Valtiot.lis., YTT (h.c) Väestöliiton hallituksen pj. Lapsen elatuksen toteutuminen koulutus Avauspuheenvuoro 9.10.2014 Helsingissä Maria Kaisa Aula Valtiot.lis., YTT (h.c) Väestöliiton hallituksen pj. Eropalveluiden kehittämisen perustana YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Mitä voin tehdä, ettei eroa tulisikaan? Mitä minun pitää tietää, kun erosta tulee totta? Mitä asioita minulle tulee eteen eron jälkeen? Miten eroon liittyvistä asioista voidaan

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Vanhemmuudesta ei voi erota

Vanhemmuudesta ei voi erota Vanhemmuudesta ei voi erota Neuvokeskus/Ensi- ja turvakotien liitto Raija Panttila www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi Eroauttamisen ydinajatuksia Neuvokeskuksessa Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot