Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi WSP Finland Oy

Transkriptio

1 Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi WSP Finland Oy

2 Näkymäalueanalyysi Näkemäalueanalyysilla saadaan yleiskuva siitä, mihin tuulivoimalat käytettyjen lähtötietojen perusteella näkyvät Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi maisemavaikutusten arvioinnissa ja havainnekuvien laadinnassa Analyysin avulla voidaan myös tarkistaa, millä alueilla syntyy vaikutuksia asutuksen tai lomaasutuksen kannalta merkittäviin näkymiin tai erityisiin maisema- ja kulttuuriympäristökohteisiin Analyysi on teoreettinen malli näkyvyydestä Malli on yhtä tarkka kuin mallinnuksessa käytetty aineisto Tätä työtä varten tehty analyysi huomioi maaston pinnanmuodot ja puuston korkeuden aiheuttaman mahdollisen vaikutuksen Analyysi on tehty työssä kahdelle vaihtoehtoiselle voimalamitoitukselle Lähtötiedot ja aineistot Analyysit on tehty käyttäen maanmittauslaitoksen korkeusmallia, jonka ruutukoko on 10 m x 10 m ja korkeustiedon tarkkuus 1,4 metriä Korkeusmallissa on esitetty alue 10 m välein sijaitsevina pisteinä, joilla on tietty korkeustieto Tästä korkeusmallista on luotu rasteriversio, jossa pisteistä on muodostettu yhtenäinen pinta Korkeusmalli on Maanmittauslaitoksen tuottama avoin aineisto ja se on jatkojalostettu muusta aineistosta Rasterikorkeusmallia on täydennetty puustotiedoilla, jotka on poimittu Corine Land Cover vektoriaineistosta Corine Land Cover (CLC) kuvaa Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2006 Aineisto sisältää rasterija vektorimuotoiset paikkatietokannat CLC on tuotettu osana eurooppalaista hanketta, jossa koko Euroopan alueelta on laadittu yhteensopiva maankäyttö- ja maanpeitepaikkatietokanta Eri maiden vektoriaineistojen jakelua hoitaa Euroopan Ympäristökeskuksen (EEA) tietopalvelu CLC-rasteriaineistot on luotu yhdistämällä satelliittikuvatulkintojen tuloksia, olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä maastossa mitattua tietoa CLC-aineiston ruutukoko on 25 m x 25 m Pääluokkia ovat rakennetut alueet, maatalousalueet, metsät, avoimet kankaat ja kalliomaat, kosteikot ja avoimet suot sekä järvet Maankäyttöä ja maanpeitettä kuvataan kolmitasoisella hierarkkisella luokittelulla Maanmittauslaitoksen avoimesta maastotietokannasta on poimittu alueelle sijoittuvat hakkuualueet ja rakennukset Rakennusten sijoittumista näkymäalueille on analysoitu luokittain (asuin- ja lomarakennukset ja muut rakennukset) 2 (7)

3 Käytetty ohjelmisto ja analyysimalli Näkymäalueanalyysi laadittiin ESRIn ArcGIS-ohjelmiston Viewshed-työkalulla Viewshed-analyysi arvioi näkyvyyden kullekin digitaalisen korkeusmallin solulle solun korkeusarvon perusteella Tässä työssä analyysille on annettu tarkastelukorkeudeksi 1,65 metriä, joka on keskipituisen ihmisen silmänkorkeus Analyysi siis arvioi näkyvyyttä 1,65 metrin korkeudella korkeusmallissa esitetystä korkeusarvosta Analyysissa on huomioitu maapallon kaarevuus ja valon taittuvuus Viewshed-analyysia varten luotiin ensin rasterimuotoinen korkeusmalli Tähän malliin lisättiin puuston korkeus Corine-aineiston avulla Metsät kuuluvat Corinessa pääluokkaan 3 Tämän pääluokan kolmostason alaluokille määriteltiin keskimääräinen korkeus Muiden luokkien (esim niityt, varvikot ja nummet) arvioitiin olevan niin matalakasvuisia, että niillä ei ole merkittävää näkymäestevaikutusta keskipituisen ihmisen silmäntasolle Sulkeutuneiden metsien keskimääräisenä korkeutena käytettiin havu-, seka- ja lehtimetsälle tyypillistä keskimääräistä korkeutta (20 m) Lisäkorkeus on lisätty korkeusmalliin niiltä osin, kun Corineaineisto näyttää alueella olevan metsää Näiden tietojen perusteella luotiin uusi korkeusmalli, jossa Corinessa osoitettujen luokiteltujen metsäalueiden kohdille annettiin uusi korkeusarvo (peruskorkeus + puuston korkeus) Puuston korkeuden huomioivan korkeusmallin pohjalta tehtiin varsinaiset viewshed-analyysit Mallissa samantyyppisille metsäalueille annettiin sama keskikorkeus Todellisuudessa metsän korkeus vaihtelee paljolti alueittain, joten mallin laskema näkyvyysanalyysi ja maaston todellinen tilanne eivät välttämättä aina kohtaa Myös mahdolliset uudet hakkuualueet muuttavat näkymätilannetta Malli olettaa metsän peittävän näkyvyyden täysin, vaikka todellisuudessa niin ei välttämättä ole Esimerkiksi harvakasvuisten metsäkaistaleiden alueilla tai metsän reuna-alueilla näkyvyys saattaa olla hyväkin Analyysissa on huomioitu maapallon kaarevuuden ja ilmakehän valoa hajottavan ominaisuuden aiheuttama vaikutus näkymiin karkealla tasolla Analyysi ei ota huomioon maiseman pienpiirteisiä elementtejä kuten esimerkiksi rakennuksia Analyysi ei myöskään huomioi ihmisen rajallista erotuskykyä ja näkyvyysvaikutuksen heikkenemistä etäisyyden kasvaessa tai taustan vaikutusta näkyvyyteen Näkymän muodostumisen periaatteita on kuvattu kuvassa 1 Metsäaineiston tarkastelutarkkuus on korkeusmalliin verrattuna karkea, mikä aiheuttaa jonkin verran epätarkkuutta analyysiin Metsän raja-alueille saattaa joissain tapauksissa muodostua alaltaan hyvin pieniä ja näkemäsuunnassa kapeita näkemäalueita, jotka eivät ole todellisia Näiden alueiden merkitys kokonaisnäkyvyydelle on kuitenkin hyvin pieni Analyysituloksia on kuitenkin tarkasteltava epävarmuustekijä huomioiden Voimaloiden välittömässä läheisyydessä analyysi ei toteutusperiaatteensa takia ole sovellettavissa täysin Metsäalueiden on oletettu olevan läpäisemättömiä ja lisäksi niiden näkemää varjostava vaikutus voi olla lähialueilla todellisuutta liioitellumpi Metsäalueet on havainnoitu tuoreimman saatavilla olevan aineiston mukaisesti ja ne saattavat poiketa nykytilanteesta ja rakentamisvaiheesta 3 (7)

4 Kuva 1 Näkymän muodostumisen periaatteet 4 (7)

5 Näkymäaluekartat Näkymäalueanalyysi laadittiin alueella sijaitsevasta 34 tuulivoimalatornista kahdella erilaisella voimalamitoituksella Vaihtoehdossa 1 voimaloiden mitoituksena käytettiin tornin korkeutta 116,5 m ja roottorin halkaisijaa 117 m Vaihtoehdossa 2 tornin korkeus oli 142 m ja roottorin halkaisija 128m Analyysi tehtiin sekä voimalan maksimikorkeudelle eli lapakorkeudelle (VE1, 175 m ja VE2, 206 m) että voimalan tornin korkeudelle eli napakorkeudelle (VE1, 116,5 m ja VE2 142 m) Voimalan lentoestevalot sijaitsevat tornin huipulla, joten napakorkeuden perusteella tehty näkymäalueanalyysi kuvaa myös lentoestevalojen potentiaalisia näkyvyysalueita Tuulivoimalan lavat ovat jatkuvassa pyörimisliikkeessä voimalan ollessa käynnissä Lapakorkeuden mukaan mallinnetuille näkymäaluekartoille lapojen näkyvyys on mallinnettu niiden korkeimmalle pisteelle, jolloin lapa suuntautuu kohtisuoraan ylöspäin Osalla analyysin tulosalueista näkyy vain vilkkuva lapa tai osa siitä itse tornia ei välttämättä näy kaikille alueille Näkymäanalyysin tuloksena tuotettiin karttakuvat, joilla on esitetty alueet, joilta tuulipuisto tai sen voimaloita olisi silmän korkeudelta (165m) nähtävissä Metsäalueiden osalta näkyvyyttä ei esitetä kartoilla Tuloksena saatu näkymäalue jaoteltiin karkeampiin luokkiin sen mukaan, montako tuulivoimalaa alueelle näkyy 5 (7)

6 Näkymäalueet suhteessa asutukseen Analyysikartoissa on tarkasteltu näkymäalueita suhteessa rakennuksiin 15 kilometrin säteellä voimalaalueista (taulukko 1) Vaihtoehdossa 1 lapakorkeuden mukaan tarkasteltuna voimalat näkyvät laajimmillaan 505 rakennukseen, joista asuin- ja lomarakennuksia on 170 (34 %) Napakorkeuden mukaan tarkasteltuna voimalat näkyvät laajimmillaan 436 rakennukseen, joista asuin- ja lomarakennuksia on 146 (33 %) Vaihtoehdossa 2 voimalat näkyvät laajimmillaan 542 rakennukseen, joista asuin- ja lomarakennuksia on 178 (33 %) Napakorkeuden mukaan tarkasteltuna voimalat näkyvät laajimmillaan 463 rakennukseen, joista asuin- ja lomarakennuksia on 153 (33 %) Taulukko 1 Rakennusmäärät näkemäalueella eri vaihtoehdoissa RAKENNUSTYYPPI NAPAKORKEUS LAPAKORKEUS Asuinrakennus VE 1 Lomarakennus Muu rakennus Yhteensä RAKENNUSTYYPPI NAPAKORKEUS LAPAKORKEUS Asuinrakennus VE 2 Lomarakennus Muu rakennus Yhteensä (7)

7 Molempien vaihtoehtojen voimalat näkyvät 15 kilometrin säteellä neljään asutuskeskittymään Kelujärven, Kiurujärven, Orajärven ja Siurunmaan alueille Oheisiin taulukoihin on jaoteltu asuin- ja lomarakennusten määrä asutuskeskittymittäin 15 kilometrin säteellä voimala-alueista (taulukko 2) Taulukko 2 Rakennusmäärät asutuskeskittymissä eri vaihtoehdoissa ALUE NAPAKORKEUS LAPAKORKEUS Kelujärvi Kiurujärvi 3 4 VE 1 Orajärvi Siurunmaa 7 9 Tuulipuiston lähialue 3 4 Asuin- ja lomarakennuksia yhteensä ALUE NAPAKORKEUS LAPAKORKEUS Kelujärvi Kiurujärvi 3 5 VE 2 Orajärvi Siurunmaa 8 10 Tuulipuiston lähialue 4 4 Asuin- ja lomarakennuksia yhteensä (7)

8 Metsät tarkastelualueella Kiurujärvi Kelujärvi!!!! 5 km!! 10 km Orajärvi 15 km 0 Kasvillisuus analyysialueella Etäisyysvyöhyke Metsä Maantie Hakkuualue tai avoin metsämaa! Tuulivoimala Vesistö 5 10 km Maastotiedot, korkeusmalli MML 2013 Maanpeite, CLC 2006 SYKE, EEA Tiestö Digiroad / Liikennevirasto 2013 Rakennustiedot MML 2013