Suomen Reserviupseeriliitto

Transkriptio

1 Suomen Reserviupseeriliitto Finlands Reservofficersförbund r.y. Toiminta 2011

2 Kertausharjoitukset ovat uskottavan puolustuksen perusta Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) perustamisesta tuli toukokuussa 2011 kuluneeksi 80 vuotta. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta tehtävämme ovat säilyneet lähes samoina. Tämä on osoitus reserviupseeriaatteen elinvoimaisuudesta. Reserviupseeriliiton toiminta-ajatuksena on edelleen olla reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Edistämme toiminnallamme Isänmaan ja sen kaikkien kansalaisten turvallisuutta. Vuonna 2011 Suomen Reserviupseeriliiton toiminnan painopisteenä olivat jäsenhankinta ja -huolto, ampumatoiminnan turvaaminen ja kehittäminen sekä maanpuolustuskoulutus. Vuosi oli liiton 80-vuotisjuhlavuosi, jonka merkittävimpiä tapahtumia olivat eri puolilla maata järjestetyt johtamispäivät. Liitto julkaisi Reservin kenttäjohtaja -kirjan sekä kutsui kaksi uutta kunniajäsentä. Varsinaisen toiminnan lisäksi vuoden aikana korostuivat vaikuttaminen lainsäädäntöön sekä edunvalvonta. Kaksi toimintaamme vaikuttavaa keskeistä ja ajankohtaista asiaa ovat puolustusvoimauudistus ja puolustusbudjetin merkittävät leikkaukset. Puolustusbudjetin merkittävä leikkaus ei liity suoraan puolustusvoimauudistukseen, mutta vuonna 2011 nämä kaksi asiaa tulivat kuitenkin samaan aikaan ajankohtaisiksi. Puolustusvoimauudistus pyrkii sopeuttamaan sotilaallisen maanpuolustuksen yhä niukkeneviin resursseihin pitkällä aikavälillä, mutta puolustusbudjetin yllättävä leikkaus pakottaa puolustusvoimat muutoksiin nopeammin kuin oli suunniteltu. Kaiken kaikkiaan tosiasia näyttää olevan, että kansallisten voimavarojen, ja erityisesti sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseen käytettävien voimavarojen, ei voi odottaa lähitulevaisuudessa kasvavan. Kun resursseja leikataan rajusti, on jostain aina luovuttava. Väistämättä joudumme tilanteeseen, jossa on tehtävä valintoja. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tämä tarkoittaa muun muassa varuskuntien lakkauttamisia. Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin. Sodan ajan joukoistamme noin 97 % on reserviläisiä. Julkisuudessa esitettiin vuonna 2011, että leikkaamalla kertausharjoitettavien reserviläisten määrä 25 tuhannesta 10 tuhanteen henkilöön saadaan säästöjä 12 miljoonaa euroa. Tätä kirjoitettaessa tiedämme, että kertausharjoituksia on päätetty leikata noin 2000 reserviläiseen. Tämä johtuu puolustusbudjetin leikkauksesta, ei puolustusvoimauudistuksesta sinänsä. Yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuva puolustusratkaisu voi olla uskottava vain, jos reserviä kertausharjoitetaan riittävästi. Puolustusratkaisumme ei ole uskottava, jos reserviläisten osaamista ja sodan ajan joukkojemme toimintakykyä ei pidetä yllä. Asejärjestelmät eivät maatamme puolusta, jos niillä ei ole osaavia käyttäjiä. Viime kädessä kysymys on arvovalinnoista. RUL on esittänyt, että kertausharjoitusten määrä pidettäisiin välttävällä tasolla tarvittaessa vaikka säästämällä suunnitelluista kansainvälisen kriisinhallinnan määrärahakorotuksista. Käytettävissä olevan tiedon mukaan tähän tarkoitukseen ollaan vuodelle 2012 varaamassa 123 miljoonaa euroa. Puolustusvoimauudistuksen myötä on onneksi luvassa myös monia positiivisia uudistuksia. Reserviupseeriliitto on peräänkuuluttanut jo vuosia reserviläisten urapolkuajattelua, mahdollisuutta hakeutua vapaaehtoisesti omaa osaamista vastaaviin sodan ajan tehtäviin sekä erityisesti reservin upseeristolle mahdollisuutta kouluttautua myös nykyistä vaativampiin tehtäviin. Puolustusvoimien uusi paikallisjoukkokonsepti saattaa olla vastaus näihin tarpeisiin. Joukkojen tarkempi suunnittelu alkanee vuonna Vuoden 2011 lopussa näyttää siltä, että tulevaisuudessa varsinkin kokeneen reserviläisen sodan ajan sijoitukseen vaikuttaa nykyistä enemmän hänen oma aktiivisuutensa ja sitoutumisensa sotilasammattitaidon vapaaehtoiseen ylläpitoon. Näihin muutoksiin meidän pitää vastata omaa toimintaamme kehittämällä ja toimimalla yhdessä keskeisten yhteistyökumppaniemme, kuten puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita reserviupseeriaatteen vesittämistä; yhteistyö muiden kanssa onnistuu vain, jos oma identiteetti on riittävän vahva. Toimintaympäristömme muutoksesta huolimatta tai ehkä jopa sen vuoksi meidän on hyvä muistaa, että varsinainen reserviupseeritoiminta tapahtuu aina siellä, missä joukko reservin upseereja kokoontuu oman yhdistyksen tai piirin lipun alle. Meidän on myös huolehdittava siitä, että varttuneiden reservin upseerien lisäksi nuoret upseerit löytävät mielekästä toimintaa omasta yhdistyksestään. Tavoitteemme pitää olla aktiivinen ja aikaansaava toiminta. Pelkkä järjestötoiminta ei nuoria upseereja juuri kiinnosta. Liiton toimintasuunnitelmasta löytyvät toiminnalliset tavoitteet jokaiselle upseerille reservissä. Vähintään yksi ampumasuoritus, sähköisen kuntokortin käyttöönotto ja osallistuminen sotilasosaamista ylläpitävään koulutukseen ovat kaikki jokaisen reserviupseerin saavutettavissa olevia tavoitteita. Kerhot ovat avainasemassa siinä, että viesti näistä tavoitteista saavuttaa jokaisen jäsenen. Kiitän liiton jäseniä, yhdistyksiä ja piirejä sekä liiton yhteistyökumppaneita aktiivisesta toimintavuodesta Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula RUL 80-vuotta Järjestäytynyt reserviupseeritoiminta alkoi Suomessa joulukuussa 1925, kun Helsingissä perustettiin valtakunnallinen Reserviupseerikerho. Toiminnan laajennuttua koko maahan tuli liiton perustaminen ajankohtaiseksi. Suomen Reserviupseeriliiton perustava kokous pidettiin Katajanokan Kasinolla Paikalla oli reserviupseereita kahdeksalta paikkakunnalta, mutta liiton perustamisasiakirjan allekirjoittivat vain Helsingin, Turun ja Riihimäen kerhojen edustajat. Liiton 80-vuotisjuhlavuoden pääaktiviteettina järjestettiin yhteensä yli 70 johtamispäivätapahtumaa eri puolilla maata. Juhlavuotensa kunniaksi liitto kutsui kaksi uutta kunniajäsentä sekä julkaisi Reservin Kenttäjohtaja-kirjan. Juhlavuoden suosittu myyntituote oli tuttuun RUK-puukkoon perustuva juhlapuukko. Johtamispäivän aikana osanottajilla on mahdollisuus kerrata ja oppia keskeisiä sotilasjohtamisen asioita. Tapahtuman järjesti joko yksittäinen reserviupseeriyhdistys, useampi yhdistys yhdessä tai piiri. Liitto toimitti järjestäville yhdistyksille valmiin materiaalin, jonka avulla tapahtuma on helppo järjestää. Materiaalipaketissa oli ohjeet 12 toiminnalliseen rastiin. Rastivaihtoehtoina ovat mm. ammunta, taktisten merkit, tulenjohto- ja kartanluku, suunnistus, lihaskuntotesti, käsikranaatin tarkkuusheitto ja ensiapu. Suomen Reserviupseeriliiton 80-vuotisjuhlajulkaisu oli Reservin Kenttäjohtaja -kirja. Kirja on 120-sivuinen rautaisannos reservin johtajan perustietoja ja -taitoja. Sisällöltään Reservin Kenttäjohtaja on laaja kattaus eri osa-aluei- den ja yhteistoiminnan perusteista. Lähtökohtana on ollut joukkueenjohtajataso. Kirjassa on myös ajantasaista tietoa mm. taktisista merkeistä, karttajärjestelmästä, johtamisesta ja tavallisimmista aseista. Parhaimmillaan se palvelee taskukirjana, josta käyttäjä voi kenttäolosuhteissa nopeasti tarkistaa tarvitsemansa tiedon. Kirja sopii hyvin käytettäväksi vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa ja kertausharjoituksissa. Kirjan keskeisenä lähteenä on ollut Puolustusvoimien, erityisesti Reserviupseerikoulun, koulutusmateriaali. Liittovaltuusto kutsui kevätkokouksessaan liiton kunniajäseniksi Mannerheim -ristin ritari, kapteeni Tuomas Gerdtin ja ekonomi, majuri Pekka Selínin. Mannerheim-ristin ritari 95, kapteeni Tuomas Gerdt, sai Mannerheim-ristin alikersanttina taistelulähettitehtävistä erittäin vaikeissa olosuhteissa Kannaksella heinäkuussa Hän kävi Upseerikoulun kurssin (=RUK:n) 57 Niinisalossa vuonna Tuomas Gerdt on ollut aktiivisesti mukana reserviupseeritoiminnassa 1940-luvun lopulta lähtien. Ekonomi, majuri Pekka Selínillä (s. 1941) on poikkeuksellisen ansiokas ura reserviupseeritoiminnassa sen toiminnan kaikilla tasoilla. Hän on toiminut Savonlinnan ja Jyväskylän reserviupseerikerhojen hallituksissa sekä Keski-Suomen reserviupseeripiirin puheenjohtajana. RUL:n liittohallituksen jäsenenä hän oli vuosina ja Vuonna 1993 Pekka Selín valittiin liiton 2. varapuheenjohtajaksi ja vuosina hän toimi RUL:n puheenjohtajana. Suunnistustaito ja kyky liikkua maastossa ovat tärkeä osa kenttäkelpoisuutta. Juhlavuoden muita tapahtumia olivat mm. reserviupseereiden maastomestaruuskilpailut Uudenmaan Prikaatissa Dragsvikissä sekä kaksi syksyllä järjestettyä seminaaria. Yhdessä Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen, Kadettikunnan ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa järjestettiin lokakuussa Hyvä paha hallinto: Johtaminen, tilannekuva, tieto ja luottamus turvallisuudessa -seminaari. Marraskuussa RUL järjesti yhdessä Kadettikunnan ja Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen kanssa turvallisuuspolitiikan seminaarin, jonka aiheena oli Maailman muutos ja Suomi sekä Suomen puolustus ja puolustusvoimauudistus. Seminaarin alustajina oli turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Seminaarin paneelikeskustelussa oli edustettuina kansanedustajia viidestä suurimmasta eduskuntapuolueesta. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara luovutti Maavoimien kunniakilven 80 vuotiaalle RUL:lle juhlaillallisella. Kilven otti vastaan liiton puheenjohtaja.

3 PM-ampumasuunnistusviestin vauhdikas lähtö. Pasi Huuskonen, Erkki Saarijärvi ja Mikko Hautala olivat Suomen joukkueiden avaajia. 2. CIOR:n sotilasmoniottelu kisattiin Varsovassa Puolassa. Suomen joukkue vauhdissa esteradalla. 3. Suomen joukkue Mikko Hautala (vas.), Simo Jääskeläinen ja Janne Nieminen voitti veteraanisarjan ja oli kokonaiskilpailussa hienosti toinen. 4. Yksi johtamispäivän rasteista oli kenttäkelpoisuuskoe. Vatsalihaksia testattiin Kuopiossa. 5. RUL:n puheenjohtaja Mika Hannula avasi PM-maastomestaruuskilpailut heinäkuun alussa Uudenmaan Prikaatissa Dragsvikissa. 6. Kalevan maljan voittaa liiton paras piiri reserviläisliikunnassa. Taistelukoulun kilpi luovutetaan aktiivisimmalle piirille kuntoliikunnassa. Vuonna 2011 maljan voitti Varsinais-Suomi ja kilven Kainuu. 7. RUL:n juhlapuukko perustuu tuttuun RUK:n kurssipuukkoon. Puukkoja myytiin vuoden aikana yli Ensiapurasti johtamispäivätilaisuudessa Kuopiossa. 9. Katajanokan Kasinon omistavat yhdessä RUL, Helsingin Reserviupseeripiiri ja Upseeriliitto. 10. Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n kesäkongressi järjestettiin hienoissa puitteissa Varsovassa. 11. Reservin Kenttäjohtaja -kirja on 120-sivuinen rautaisannos reservin johtajan perustietoja ja -taitoja. Lähtökohtana on ollut joukkueenjohtajataso. Kirjan keskeisenä lähteenä on Reserviupseerikoulun koulutusmateriaali. 12. EROK:n puheenjohtaja Toomas Peek (vas.) ja Kuno Peek toivat RUL:n 80-vuotispäivään sekä oman liittonsa että Viron puolustusministeri Mart Laarin onnittelut. 13. Meren läheisyyttä hyödynnettiin PM-kisoissa Dragsviksissa. Antti Saastamoinen ja Aaro Mäkelä melomassa kohti maalia. 14. Marraskuussa järjestetyssä juhlaseminaarissa kansanedustajat Pekka Haavisto (VIHR), Kimmo Tiilikainen (KESK), Jussi Niinistö (PS), Tuula Väätäinen (SDP) ja Timo Heinonen (KOK) kertoivat näkemyksiään puolustusvoimauudistuksesta. 15. Kadettikunnan ja Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen kanssa järjestettiin lokakuussa Santahaminassa seminaari, jossa perehdyttiin mm. tilannekuvaan. Seminaariin osallistui noin 150 henkilöä.

4 Tuloslaskelma Jäsenmäärä, maksaneet jäsenet VARSINAINEN TOIMINTA Järjestötoiminta tuotot , ,00 Henkilöstökulut , ,99 Poistot , ,71 Järjestötoiminta, muut kulut , ,75 Koulutustoiminta, tuotot 6.750, ,57 Koulutustoiminta, kulut , ,27 Padasjoki, tuotot , ,00 Padasjoki, kulut , ,62 Tiedotustoiminta, tuotot 0,00 0,00 Tiedotustoiminta , ,97 Liikuntatoiminta, tuotot 0,00 0,00 Liikuntatoiminta, kulut , ,47 Kansainvälinen toiminta, tuotot 600, ,00 Kansainvälinen toiminta, kulut , ,13 Varsinainen toiminta yhteensä , ,34 VARAINHANKINTA Tuotot , ,65 Kulut , ,67 Varainhankinta yhteensä , ,98 Tuotto- / kulujäämä , ,36 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,87 Kulut , ,83 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä , ,04 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ , ,32 SATUNNAISET ERÄT 0,00 0,00 PIIRI Maksaneet Maksaneet Maksaneet Maksaneet E-HÄ E-KA E-PO HKI KAI KE-PO KE-SU KYM PÄI-HÄ LAP ORUP PIR PO-KA PO-PO PO-SA SAT SU-SA UUS VAA V-SU Liitto yht Vauhditon pituushyppy on yksi kenttäkelpoisuustestin lajeista. YLEISAVUSTUKSET , ,84 TILIKAUDEN TULOS 1.047, ,52 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 1.047, ,52 Avustuksia liitto sai vuoden aikana Maanpuolustuksen Tuki ry:ltä, Puolustusministeriöltä, Urlus-säätiöltä, Ikämies-säätiöltä sekä Sotavahinkosäätiöltä. Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja kalusto 9.966, ,13 Muut aineelliset hyödykkeet 455,03 839,01 Aineelliset hyödykkeet yhtensä , ,14 Osakkeet ja osuudet 8.409, ,40 Sijoitukset yhteensä 8.409, ,40 PYSYVÄT VASTAAVAT yhteensä , ,54 Jäsenyydet ja yhteistyötahot Suomen Reserviupseeriliitto on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Maanpuolustuksen Tuki ry Reserviläisurheiluliitto ry Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry Katajanokan Upseerikerho ry Maanpuolustuskoulutusyhdistys Suomen Ampumaurheiluliitto ry Tammenlehvän Perinneliitto ry Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Vapepa Upseerijärjestöjen yhteistyöelin, YTE Reserviupseereiden pohjoismainen presidiumi The Interallied Confederation of Reserve Officers, CIOR Ampumaharrastusfoorumi Sotilasmoniottelun esterata on 500 metriä pitkä ja siinä on haastavaa 20 estettä. Sotilasmoniottelun esteuintiradalla on viisi estettä. Uima-asuna on maastopuku. VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus yhteensä , ,08 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1885,00 518,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Siirtosaamiset 3.819, ,30 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 5.704, ,30 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja arvopaperit , ,07 Muut osakkeet ja arvopaperit yhteensä , ,07 Rahat ja pankkisaamiset , ,80 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,25 Vastaavaa yhteensä , ,79 VASTATTAVAA Oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä , ,24 Tilikauden ali- / ylijäämä 1.047, ,52 Oma pääoma yhteensä , ,76 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,44 Muut velat 2.881, ,23 Siirtovelat , ,36 Lyhytaikainen vieras pääoma, yhteensä , ,03 VIERAS PÄÄOMA, yhteensä , ,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,79 RUL:n toimintakilpailussa 20 eniten pisteitä saavuttanutta yhdistystä Yhdistys Jäsenmäärä Toimintapisteet Salon Seudun Reserviupseerit ry Jyväskylän Reserviupseerit ry Kempeleen Reserviupseerikerho ry Järvenpään Reserviupseerikerho ry Tikkakosken Reserviupseerit ry Seinäjoen Reserviupseerikerho ry Hattulan-Tyrvännön Reserviupseerikerho ry Tikkurilan Reserviupseerikerho ry Kouvolan Reserviupseerikerho ry Vaasan Reserviupseerikerho ry Iisalmen Reserviupseerikerho ry Kangasalan Reserviupseerikerho ry Rovaniemen Reserviupseerit ry Toijalan Seudun Reserviupseerikerho ry Kurikan Reserviupseerikerho ry Lahden Reserviupseerikerho ry Tammelan Reserviupseerit ry Voikkaan Reserviupseerikerho ry Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit ry Joensuun Reserviupseerit ry Ampuminen on yksi reserviupseeritoiminnan aktiivisimmista toiminnoista. Erityisesti palvelusammuntojen ja SRA-ammunan suosio on kasvanut viime vuosina.

5 RUL:n liittohallitus teki syyskuussa kunniakäynnin Tampereen Vehmaisissa olevalle C.G.E. Mannerheimin patsaalle. Mannerheim kutsuttiin RUL:n kunniapuheenjohtajaksi vuonna Liittohallitus 2011 I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jäsenet Etelä-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Opiskelijat Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Suur-Savo Uusimaa Vaasa Varsinais-Suomi Professori, dekaani, kapt Mika Hannula, Tampere Maanviljelijä, agronomi, ylil Mikko Halkilahti, Salo Johtaja, komkapt Yrjö-Pekka Rautalahti, Helsinki Metsänhoitaja, maj Antti Koskimäki, Riihimäki Toimitusjohtaja, maj Jyrki Kosonen, Lappeenranta Toimitusjohtaja, maj Kari Ratavaara, Kurikka Vararehtori, maj Sakari Väliahde, Helsinki Rajavartiomestari, ltn Martti Hämäläinen, Kuhmo Rehtori, kapt Kimmo Tastula, Kokkola Käyttö- ja kehitysinsinööri, kapt Timo Salo, Äänekoski Tekninen johtaja, kapt Pasi Laari, Kouvola Sähkömestari, maj Seppo Rautiainen, Rovaniemi Opiskelija, ltn Timo Koski, Jyväskylä Tekninen johtaja, ylil Hannu Jokinen, Nokia Koulunjohtaja, kapt Harri Norismaa, Joensuu Kunnanjohtaja, maj Kari Ahokas, Kempele Henkilöstöpäällikkö, maj Jukka Korhonen, Kuopio Yrittäjä, maj Juha Tarnanen, Lahti Kirjanpitäjä, kaptl Hannu Aho, Pori Varatuomari, kapt Pentti Nuutilainen, Ristiina Kiinteistöpäällikkö, ylil Timo Hautala, Nurmijärvi Rikosylikonstaapeli, maj Brage Forssten, Vaasa Lukion lehtori, kapt Tor-Erik Lindqvist, Salo Liittovaltuusto jäsentä Vanhempi kehityskemisti, maj Matti Ankelo, Uusikaupunki Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, ltn Pinja Hellman, Porvoo Liiton neuvottelukunta jäsentä Professori, lääkmaj Tapani Havia, Muurla Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, maj Martti Ehrnrooth, Vaasa Liiton toimisto Toiminnanjohtaja, VTM, maj Janne Kosonen Järjestösihteeri ja , LuK, ylil Saku Liehu Järjestösihteeri , ltn Timo Koski Toimistosihteeri Kirsti Suortti Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet Kunniapuheenjohtaja Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim Kunniajäsenet Jalkaväenkenraali Rudolf Walden Majuri N. A. Osara Jalkaväenkenraali Erik Heinrichs Majuri Ilmo Ollinen Everstiluutnantti Lauri K. J. Tukiainen Jalkaväenkenraali Sakari Simelius Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth Majuri Eero Harkia Majuri Heikki Sysimetsä Kenraali Lauri Sutela Kapteeni Filip Pettersson 1986 Majuri Waldemar Bühler Majuri Randall Nybom Majuri Erkki Sutela Majuri Pentti Perttuli 2006 Majuri Antti Ahlström 2006 Kapteeni Tuomas Gerdt 2011 Majuri Pekka Selín 2011 Toiminnan arvot Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joita ovat: Isänmaallisuus Hyvä johtajuus Veteraanien perintö Yleinen asevelvollisuus Toiminta-ajatus Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) on reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Liitto edistää toiminnallaan Isänmaan ja sen kaikkien kansalaisten turvallisuutta. Suomen Reserviupseeriliitto Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund r.y. Döbelninkatu 2, HELSINKI Puh. (09) telekopio (09) Sähköposti: toimisto@rul.fi