SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO

Transkriptio

1 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO FINLANDS RESERVOFFICERSFÖRBUND TOIMINTA 2010

2 Reserviupseeriliitto on reserviläisen asialla Vuonna 2010 Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) toiminnan painopisteenä olivat johtamiskoulutusjärjestelmän ja ampumatoiminnan kehittäminen sekä jäsenhuolto ja -hankinta. Varsinaisen toiminnan lisäksi vuoden aikana korostuivat vaikuttaminen lainsäädäntöön sekä edunvalvonta. Edunvalvontatehtävämme olivat poikkeuksetta sellaisia, joissa reserviupseeriliitto toimi paitsi reservin upseeriston, niin myös kaikkien muiden reserviläisten hyväksi. Toimintavuoden aikana kävi esimerkiksi ilmi, että Puolustusvoimat oli poistanut 60-vuotta täyttäneiden, reservistä ikänsä puolesta vapautuneiden henkilöiden sotilaspuvun käyttöoikeuden. Tämä koski kaikkia 60-vuotta täyttäneitä sotilaita sotamiehestä everstiluutnanttiin. Reserviupseeriliiton aktiivisen toiminnan ansiosta sotilaspuvun käyttöoikeus kuitenkin palautettiin. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toteutuksesta vastaa maanpuolustusjärjestöjen yhteinen koulutusorganisaatio Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK. Vuoden 2010 aikana suunniteltiin MPK:n uusi kenttäorganisaatio. Reserviupseeriliitto edellytti, että MPK:n toimipisteet on säilyttävä jokaisessa maakunnassa. Tämä myös toteutui. Ampumatoiminta on erilaisten kokoontumisten ja seminaarien jälkeen kaikista suosituin reserviupseeritoiminnan muoto. Vuodelle 2010 antoi leimansa uuden aselain valmistelu. Reserviupseeriliitto piti kiinni siitä, että reserviläisten on voitava jatkossakin harrastaa vastuullista ampumatoimintaa. Uusi aselaki hyväksyttiin Eduskunnassa Se ei ole paras mahdollinen, mutta ampumaharrastuksen aloittamista ja jatkamista se ei estä. Uusi laki tuo lisää vastuuta myös reserviupseerikerhoille ja muille reserviläisyhdistyksille, joiden odotetaan nimeävän virallisia ampumakouluttajia poliisin koulutettavaksi. Aselain valmisteluun vaikutti Reserviupseeriliiton rinnalla erityisesti Helsingin Reserviupseeripiirin aktiivinen toiminta. Reserviupseeriliiton vastuulla on MPK:n johtamiskoulutuksen suunnittelu. Vuoden 2010 aikana saimme valmiiksi johtamisen koulutusohjelmaan sisältyvät Reserviläisjohtaja 1 ja Reserviläisjohtaja 2 -kurssit. Myös johtamiskouluttajien koulutusta jatkettiin. Varusmiesten johtajakoulutusta on kehitetty merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Lukuisat ammattikorkeakoulut antavat opiskelijoilleen hyvityksiä varusmiespalvelukseen sisältyvistä johtamisopinnoista. Yliopistot eivät ole ajatukselle lämmenneet. Reserviupseeriliitto esitti vuonna 2010, että varusmiesten johtamisopintoja tulisi kehittää siten, että ainakin osa niistä olisi kiistatta yliopistokelpoisia. Maanpuolustuskorkeakoulun pitäisi ottaa vastatakseen varusmiesten johtamisopintojen laadusta. Reserviupseeriliiton käynnistämän keskustelun seurauksena tämä ajatus sisältyi myös Risto Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmän toimenpidesuosituksiin. Maanpuolustuskorkeakoulu käynnisti asian valmistelun vuoden lopussa. Kaiken kaikkiaan vuosi 2010 oli Reserviupseeriliitolle aktiivinen toiminnan vuosi. Liiton toiminnassa korostui aiempaa enemmän edunvalvonta. On kuitenkin hyvä muistaa, että varsinainen reserviupseeritoiminta tapahtuu reserviupseerikerhoissa ja -piireissä. Tuhansissa koulutus-, esitelmä-, ampuma- ja liikuntatilaisuuksissa oli vuoden aikana jälleen yhteensä kymmeniätuhansia osanottajasuorituksia. Tämä pitää lippumme ylhäällä ja antaa meille uskottavuuden jatkaa työtämme Isänmaan turvallisuuden hyväksi. Kiitän liiton jäseniä, yhdistyksiä ja piirejä sekä liiton yhteistyökumppaneita aktiivisesti toimintavuodesta Tästä on hyvä jatkaa! Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Ampuminen on yksi keskeinen osa reserviupseerin osaamista. Liittohallituksen syyskuun kokouksessa Padasjoella ampumassa Martti Hämäläinen (vas), liittovaltuuston varapuheenjohtaja Arto Kivistö ja Harri Norismaa.

3 Ampuma-aselain uudistaminen Eduskunta hyväksyi syksyllä 2010 lopullisesti uuden ampuma-aselain, jolla rajoitetaan käsiaseiden saatavuutta. Hakijalta vaaditaan soveltuvuustesti ja ampumaseuran asekouluttajan antama todistus harrastuneisuudesta. Lisäksi hakijasta poliisi voi tarvittaessa pyytää lääkäriltä suoraan hänen terveystietojaan. Käsiaselupa myönnetään aluksi viideksi vuodeksi. Käsiaseilla tarkoitetaan pistoolia, pienoispistoolia, revolveria ja pienoisrevolveria. Sovellettu reserviläisammunta (SRA) on toiminnallista ja turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa sekä aseiden käyttöä kehittävää ja mittaavaa urheiluammuntaa. Lajin harrastaminen edellyttää SRA kurssin ja siihen liittyvän aseenkäsittelykokeen suorittamista. Tommi Verho ampumassa talvisella haulikkorastilla. Ampuma-aselain valmistelu herätti erittäin voimakkaan ja kriittisen keskustelun alan harrastajien joukossa. Keskustelun voimakkuuden syynä olivat sekä puutteet aselain valmistelussa että epätietoisuus lain lopullisista vaikutuksista ampumatoimintaan. Lain valmistelijat eivät huomioineet asiantuntijajärjestöjen antamia lausuntoja. Suomen Reserviupseeriliitto vaikutti lain valmisteluun useissa eri vaiheissa. Liitto antoi prosessin aikana lausunnon laista sisäasiainministeriölle sekä eduskunnan puolustus- ja hallintovaliokunnille. RUL halusi lausunnollaan varmistaa, että Suomessa on jatkossakin mahdollista harrastaa vastuullista, turvallista ja monipuolista ampumatoimintaa. Edellytyksenä tälle on toimiva ja tarkoituksenmukainen aselainsäädäntö. Liitto esitti syvän huolensa siitä, että lakiesityksen sisältämät ampuma-aselain muutokset rajoittaisivat merkittävästi nykyistä reserviläisjärjestöjen ampumatoimintaa heikentäen reservin maanpuolustuskykyä ja -tahtoa. RUL:n mielestä huomiota on kiinniteettävä aiempaa enemmän ensimmäistä kertaa aselupaa hakevan henkilön taustoihin ja ampumaharrastuksen laatuun sekä hyvään tiedonkulkuun eri viranomaisten välillä. RUL ilmaisi lausunnossaan tyytymättömyytensä itse lakiprosessiin. Eduskunnan hallinto- ja puolustusvaliokunnissa tehtiin vielä muutoksia aselakiesitykseen. Liiton mielestä lopullinen esitys oli monessa suhteessa parempi, mitä lain valmisteluvaiheessa oli syytä pelätä. Lakiin kuitenkin jäi ongelmakohtia, jotka pitää huomioida alemman tason ohjeistusta laadittaessa. Reserviläisjohtaja 1 ja 2 valmistuivat Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen johtamisen koulutusohjelma koostuu perus-, jatko- ja erikoistason kursseista. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen johtajakoulutuksella on samat tavoitteet kuin puolustusvoimien koulutuksella eli päämääränä on luoda johtajille edellytykset oman joukon kouluttamiseen ja johtamiseen sekä kannustaa johtajia oman toimintakyvyn jatkuvaan kehittämiseen. RUL:n koulutustoimikunta vastaa osaltaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen johtamiskoulutuksen kehittämisestä. Uudet Reserviläisjohtaja 1 ja 2 kurssit valmistuivat vuonna 2010 ja valmis kurssimateriaali luovutettiin MPK:lle. Perustason kurssin, Reserviläisjohta1:n, keskeisenä tavoitteena on yksilön toimintakyvyn kehittäminen. Kurssilla luodaan valmiuksia oman käyttäytymisen kriittiseen arviointiin ja sen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Johtamisen koulutusohjelmassa jatkotasolle sijoittuvan Reserviläisjohtaja 2 kurssin tavoitteena on tämän päivän reserviläisjohtajan johtamisvalmiuksien kehittäminen osana ryhmää tai organisaatiota. Johtajan on tunnettava joukon toimintakyvyn kannalta joukon ja ryhmän käyttäytymisen mallit ja ilmiöt. Hänen on osattava soveltaa erilaisia menetelmiä vaihtelevissa tilanteissa. Lisäksi johtajan on tunnettava vastuunsa päätöksiä tehdessään ja käskyjä antaessaan. Hänen on myös tunnettava tämän päivän toimintaympäristön joukon johtamiselle asettamat vaatimukset. Aktiiviset ryhmäkeskustelut ovat yksi johtamiskurssien työskentelytavoista. Juha Mikkonen (vas.), Jouni Alanärä ja Antti Niemelä ovat Lapin piirin kokeneita johtamiskouluttajia.

4

5 RUK:n 90-vuotisjuhlaan kesäkuussa osallistui yli 3000 reserviupseeria. Kurssi 235:n marssiosasto muodostui RUK:n kouluttajakokelaista ja sitä seurasi ohimarssissa RUL:n oma lippulinna. Liiton lippua kantoi 2. varapuheenjohtaja Hannu Lahtinen. 2. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen (vas.) toi RUK:n 90-vuotisjuhlaan puolustusvoimien tervehdyksen. Juhlapuheen piti RUL:n puheenjohtaja Mika Hannula. Viron Reserviupseeriliiton delegaatiota johti puheenjohtaja Toomas Peek. 3. Uuden jäsenhankintakilpailun palkintona oli RUL:n juhlapuukko, jonka lunasti itselleen hankkimalla vähintään kolme uutta jäsentä liittoon. Vuoden aktiivisin jäsenhankkija oli Veli-Matti Kesälahti Imatralta. Hän rekrytoi yksitoista uutta jäsentä. 4. Ampuminen on tärkeä osa reserviupseeritoimintaa. Ampuma-aselain uudistamisen lisäksi ampumaharrastuksen tulevaisuuteen vaikuttaa olennaisesti myös ampumaratatilanne, joka on erityisen huono pääkaupunkiseudulla. 5. Seinäjoen liittokokouksen iltajuhlassa oli paikalla RUL:n neljä viimeisintä puheenjohtajaa. Professori Antti Ahlström oli puheenjohtajana , pankinjohtaja Pekka Selín vuosina ja toimitusjohtaja Tapio Peltomäki vuosina Professori Mika Hannula valittiin Seinäjoella RUL:n puheenjohtajaksi toiselle kolmivuotiskaudelle Mikko Hautala (ylh.), Janne Hyvärinen ja Saku Liehu taistelivat Suomen CIOR:n sotilasmoniottelussa sijalle 16. Samalla käydyssä Pohjoismaisessa kilpailussa Suomi jäi niukasti mitaleilta sijoittuen neljänneksi. 7. RUL:n ampumamestaruuskilpailut ammuttiin elokuussa Tyrissä. Samassa kilpailussa ratkottiin myös ensimmäinen liitto-ottelu RUL:n ja Upseerien Ampumayhdistyksen (UAY) välillä, jonka RUL voitti. Kenttäammuntaan osallistui yli 30 ampujaa. Laji koostuu makuu- ja pystyammunnasta, aseena on vapaavalintainen kivääri. 8. Esterata on CIOR:n sotilasmoniottelun rankin laji. Mikko Hautala nostaa Janne Hyväristä hautaesteestä, Saku Liehu auttaa. 9. Seinäjoen liittokokousviikonlopun tapahtumista osa oli yhteisiä Maanpuolustusnaisten liiton ja Reserviläisliiton kanssa. Sunnuntain lippulinnassa oli liki sata lippua. RUL:n lippua kantoi kapteeni Pentti Nuutilainen Suur-Savosta.

6 Sotilasesteradan ensimmäinen este on 5 m korkea tikapuueste. Selviytymistä ääriolosuhteissa voi harjoitella erilaisilla vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla. Teekkarireserviläisten kurssin aiheena oli jäällä toimiminen ja jäistä pelastautuminen. Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA Järjestötoiminta tuotot , ,00 Henkilöstökulut , ,26 Poistot , ,02 Järjestötoiminta, muut kulut , ,61 Koulutustoiminta, tuotot 7.068, ,24 Koulutustoiminta, kulut , ,10 Padasjoki, tuotot , ,00 Padasjoki, kulut , ,90 Tiedotustoiminta, tuotot 0,00 204,00 Tiedotustoiminta , ,08 Liikuntatoiminta, tuotot 0, ,33 Liikuntatoiminta, kulut , ,93 Kansainvälinen toiminta, tuotot 1.146,00 0,00 Kansainvälinen toiminta, kulut , ,95 Varsinainen toiminta yhteensä , ,28 VARAINHANKINTA Tuotot , ,68 Kulut , ,97 Varainhankinta yhteensä , ,71 Tuotto- / kulujäämä , ,57 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,32 Kulut , ,54 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä , ,78 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ , ,79 SATUNNAISET ERÄT 0,00 0,00 YLEISAVUSTUKSET , ,32 TILIKAUDEN TULOS , ,47 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ , ,47 Avustuksia liitto sai vuoden aikana Maanpuolustuksen Tuki ry:ltä, Puolustusministeriöltä, Urlus-säätiöltä, Ikämies-säätiöltä, Sotavahinkosäätiöltä sekä Huolto-Apu säätiöltä. Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja kalusto 7.652, ,95 Muut aineelliset hyödykkeet 839,01 703,10 Aineelliset hyödykkeet yhtensä 8.491, ,05 Osakkeet ja osuudet 8.409, ,40 Sijoitukset yhteensä 8.409, ,40 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,45 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus yhteensä , ,18 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 518,00 120,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 155,04 Siirtosaamiset 9.790, ,00 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,04 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja arvopaperit , ,98 Muut osakkeet ja arvopaperit yhteensä , ,98 Rahat ja pankkisaamiset , ,53 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,18 VASTATTAVAA Oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä , ,71 Tilikauden ali- / ylijäämä , ,47 Oma pääoma yhteensä , ,24 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,96 Muut velat 2.978, ,02 Siirtovelat , ,96 Lyhytaikainen vieras pääoma, yhteensä , ,94 Vieras pääoma, yhteensä , ,94 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,18

7 Jäsenmäärä, maksaneet jäsenet Ampumatoiminta ei lopu talvellakaan, vaikka lumi ja pakkanen sitä haittaavatkin. Rynnäkkökiväärikaliiperiset puoliautomaattikiväärit toimivat hyvin pakkasessakin. PIIRI E-HÄ E-KA E-PO HKI KAI KE-PO KE-SU KYM PÄI-HÄ LAP ORUP PIR PO-KA PO-PO PO-SA SAT SU-SA UUS VAA V-SU LIITTO YHT Jäsenyydet ja yhteistyötahot Suomen Reserviupseeriliitto on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Maanpuolustuksen Tuki ry Reserviläisurheiluliitto ry Maanpuolustuskoulutusyhdistys Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry Katajanokan Upseerikerho ry Upseerijärjestöjen yhteistyöelin, YTE Suomen Ampumaurheiluliitto ry Ampumaharrastusfoorumi Tammenlehvän perinneliitto ry Reserviupseereiden pohjoismainen presidium The Interallied Confederation of Reserve Officers, CIOR Lisäksi liitolla on jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä mm. Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen Liiton, Naisten Valmiusliiton, Maanpuolustusnaisten liiton ja Suomen Rauhanturvaajaliiton kanssa. Liitolla on tiiviit ja vakiintuneet yhteistyösuhteet puolustusvoimien kanssa. Liiton puheenjohtaja on Reservin neuvottelukunnan jäsen. Liiton johto tapasi vuoden aikana puolustusvoimien ja maavoimien korkeinta johtoa kahdenkeskisissä tapaamisissa. Liitolla on pitkät perinteet yhteistoiminnasta Haminan Reserviupseerikoulun ja sen Oppilaskunnan kannatusyhdistyksen sekä muiden reserviupseereja kouluttavien joukko-osastojen kanssa. Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen ja Kadettikunnan kanssa RUL järjestää vuosittain johtamis- ja arvoseminaareja. RUL:n toimintakilpailussa 30 eniten pisteitä saavuttanutta yhdistystä: Yhdistys Jäsenmäärä Toimintapisteet Salon Seudun Reserviupseerit ry Kouvolan Reserviupseerikerho ry Valkeakosken Reserviupseerikerho ry Järvenpään Reserviupseerikerho ry Tikkurilan Reserviupseerikerho ry Toijalan Seudun Reserviupseerikerho ry Tikkakosken Reserviupseerit ry Rovaniemen Reserviupseerit ry Hattulan-Tyrvännön Reserviupseerikerho ry Jyväskylän Reserviupseerit ry Seinäjoen Reserviupseerikerho ry Töölön Reserviupseerit ry Hämeenlinnan Seudun Reserviupseerikerho ry Vihdin Reserviupseerikerho ry Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit ry - JARU Voikkaan Reserviupseerikerho ry Turun Reserviupseerit ry Tuusulan Reserviupseerikerho ry Lahden Reserviupseerikerho ry Länsi-Vantaan Reserviupseerit ry Kempeleen Reserviupseerikerho ry Kurikan Reserviupseerikerho ry Iisalmen Reserviupseerikerho ry Kannuksen Reserviupseerikerho ry Tampereen Korkeakoulujen Reserviupseerit ry - TaKoRU Kangasalan Reserviupseerikerho ry Nastolan Reserviupseerikerho ry Kokkolan Reserviupseerit ry HRUP:n sissikerho ry Imatran Reserviupseerikerho ry Maasto- ja pimeätoiminta tuovat lisähaasteita johtamisharjoituksiin. Reserviläisillä on aika ajoin mahdollisuus osallistua mm. RUK:n johtamisharjoituksiin Haminan lähimetsissä.

8 Liittovaltuusto jäsentä Puheenjohtaja Vanhempi kehityskemisti, maj Matti Ankelo, Uusikaupunki Varapuheenjohtaja HTM-tilintarkastaja, maj Arto Kivistö, Tuusula Liittovaltuusto jäsentä Puheenjohtaja Vanhempi kehityskemisti, maj Matti Ankelo, Uusikaupunki Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, ltn Pinja Hellman, Helsinki Liittohallitus 2010 Puheenjohtaja Professori, dekaani, kapt Mika Hannula, Tampere I varapuheenjohtaja Johtaja, komkapt Yrjö-Pekka Rautalahti, Helsinki II varapuheenjohtaja Maanviljelijä, kapt Hannu Lahtinen, Iitti Liittovaltuusto Jäsenet Etelä-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Opiskelijat Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Suur-Savo Uusimaa Vaasa Varsinais-Suomi Metsänhoitaja, maj Antti Koskimäki, Riihimäki Toimitusjohtaja, kapt Jyrki Kosonen, Lappeenranta Talouspäällikkö, maj Jorma Kallio, Lapua Global project manager, kapt Ville Maijanen, Nurmijärvi Rajavartiomestari, ltn Martti Hämäläinen, Kuhmo Rehtori, kapt Kimmo Tastula, Kokkola Käyttö- ja kehitysinsinööri, kapt Timo Salo, Äänekoski Tekninen johtaja, kapt Pasi Laari, Kouvola Lehtori, kapt Kari Filpus, Kemi Riskienhallintapäällikkö, vänr Aaro Mäkelä, Helsinki Tekninen johtaja, ylil Hannu Jokinen, Nokia Koulunjohtaja, kapt Harri Norismaa, Joensuu Kunnanjohtaja, maj Kari Ahokas, Kempele Henkilöstöpäällikkö, maj Jukka Korhonen, Kuopio Yrittäjä, maj Juha Tarnanen, Lahti Kirjanpitäjä, ylil Hannu Aho, Pori Varatuomari, kapt Pentti Nuutilainen, Ristiina Osastopäällikkö, maj Markku Kyytsönen, Mäntsälä Rikosylikonstaapeli, maj Brage Forssten, Vaasa Agronomi, ylil Mikko Halkilahti, Salo Liiton neuvottelukunta jäsentä Puheenjohtaja Professori, lääkmaj Tapani Havia, Muurla Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, maj Martti Ehrnrooth, Vaasa Liiton toimisto Toiminnanjohtaja Järjestösihteeri Järjestösihteeri Toimistosihteeri VTM, kapt Janne Kosonen DI, kapt Tommi Verho LuK, ylil Saku Liehu Kirsti Suortti Toiminta-ajatus: Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) on reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Liitto edistää toiminnallaan Isänmaan ja sen kaikkien kansalaisten turvallisuutta. Toiminnan arvot: Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joita ovat: Isänmaallisuus Hyvä johtajuus Veteraanien perintö Yleinen asevelvollisuus Liiton lippulinna RUK:n 90-vuotisjuhlissa SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO - FINLANDS RESERVOFFICERSFÖRBUND R.Y. Döbelninkatu 2, HELSINKI Puh. (09) , fax (09) Sähköposti: toimisto@rul.fi