VARSINAIS-SUOMI ON LINTUBONGARIN AARREAITTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMI ON LINTUBONGARIN AARREAITTA"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning VARSINAIS-SUOMI ON LINTUBONGARIN AARREAITTA EGENTLIGA FINLAND ÄR FÅGELSKÅDARENS DRÖMPLATS SALOON LUODAAN UUSIA TYÖPAIKKOJA ASKEL KERRALLAAN VARSINAIS-SUOMI SAI MAAKUNTAKAAVAN

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO SAI UUDEN LUOTTAMUSHALLINNON 6 MAAKUNTAKAAVA VAHVISTETTIIN VIHDOIN 7 JUHO SAVO: KASITIETÄ, SOTE-SOLMUJA JA MERITEOLLISUUTTA 8 INVEST IN SALO LUO UUSIA TYÖPAIKKOJA SALOON 10 KEVÄT VARSINAIS-SUOMESSA ON LINTUBONGARIN HAAVE 12 MERITEOLLISUUDEN TULEVAISUUS LUODAAN VARSINAIS-SUOMESSA 14 MAAKUNTASTRATEGIASSA JOKAISEN MIELIPIDETTÄ KUUNNELLAAN 16 5 PARASTA VARSINAIS-SUOMESSA JUURI NYT 17 INNOAURASSA LUOVIN YRITYS PALKITAAN 18 AULAGALLERIASSA ESITELLÄÄN IKONITAIDETTA viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Jessica Ålgars-Åkerholm ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2 viiri

3 PÄÄKIRJOITUS Jessica Ålgars-Åkerholm NÄMÄ OVAT GLOBAALEJA MEGATRENDEJÄ, JOIHIN VOIMME VASTATA VARSINAIS-SUOMESSA. TULEVAISUUS ON PAIKALLINEN JA GLOBAALI "Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia." Varsinais-Suomessa pohditaan nyt monipuolisesti tulevaisuutta. Maakuntastrategiaa, joka sisältää maakunnan kehittämisen tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet, päivitetään laajassa yhteistyössä. Ajankohtaista on myös koulutustarpeiden ennakointi mille aloille kannattaa kouluttaa, jotta yritykset kehittyvät ja nuorille löytyy alan työtä Varsinais-Suomesta? Molemmissa prosesseissa kannattaa miettiä Albert Einsteinin sanoja yllä. Emme kai tee samoja asioita samojen ihmisten kanssa kuin aina? Tarvitsemme uudistusta, mutta sen saavuttaminen vaatii rohkeutta kokeilla eri asioita ja näkemystä siitä, mihin maailma on menossa ja mitä nykyihmiset toivovat. Globaalit megatrendit osoittavat, että nykyasiakkaat haluavat olla mukana tuotteen kehittämisessä ja markkinoinnissa, mm. sosiaalisen median kautta. Digitaalisuus on oleellinen osa arkea. Nuori kännykän käyttäjä lähettää tutkimuksen mukaan 110 tekstiviestiä päivässä! Sovelluksia löytyy joka lähtöön, varsinkin terveyteen liittyvät appsit ovat nousussa. QR -koodien käyttö laajentuu koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden kuvan kautta käyttäjä saa kännykkäänsä tietoa mistä vain. Nopeaan ja vaivattomaan elämänrytmiin kuuluu myös mukaan otettava ruoka ja juoma. Miten elämä oli mahdollista ennen take away -kahvia? Eettisyys ja ekologisuus ovat avainsanoja. Valveutuneet kuluttajat haluavat tietää, missä olosuhteissa tuote on tehty ja mitä ruoka sisältää. Uusi trendi on, että tuotteita ryhdytään jälleen valmistamaan kotimaassa. Näin tehtiin Ranskan La Rochellessa, jossa polkupyörien valmistus tuotiin takaisin Kiinasta, sekä Walesin työttömyyden piinaamassa Cardiganissa, jossa farkkutehdas avattiin jälleen 10 vuotta sulkemisen jälkeen. Housujen mukana tulee tagi, josta voi lukea farkkujen historiasta. Kuka walesilainen tai skotti voi vastustaa näitä housuja? Hyvinvointi lisääntyy maailmassa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskiluokka kasvaa ja markkinat laajenevat myös Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Uudet kulttuurit nostavat päätään - pian afrikkalainen vaatemuoti on ihan must. Energia on ihmiskunnan kohtalon kysymyksiä. 80 prosenttia maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja ennusteiden mukaan öljy loppuu 30 vuoden sisällä. Kuitenkin energian tarve kasvaa. Digitaalinen arki, eettinen yrittäjyys, hyvinvointi, paikallinen kulttuuri, puhdas luonto ja uusiutuva energia. Nämä ovat globaaleja megatrendejä, joihin voimme vastata juuri Varsinais- Suomessa, kunhan olemme avoimia ja rohkeita. Ei kannata unohtaa Einsteinin tätäkään viestiä: "Tärkein asia on olla lopettamatta kyselemistä." FRAMTIDEN ÄR LOKAL OCH GLOBAL Galenskap är när man gör samma saker om och om igen och förväntar sig olika resultat. I Egentliga Finland funderar man just nu mångsidigt på framtiden. Landskapsstrategin, som innehåller de viktigaste målen och åtgärderna för att utveckla landskapet, uppdateras i omfattande samarbete. Aktuell är också prognostiseringen av utbildningsbehov till vilka branscher lönar det sig att utbilda, så att företagen utvecklas och de unga hittar arbete i Egentliga Finland? I båda processerna lönar det sig att tänka på Albert Einsteins ord ovan. Vi gör väl inte samma saker med samma människor, såsom alltid? Förnyelse behövs, men för att nå den behövs mod att pröva nya saker och insikt i vart världen är på väg och vad dagens människor önskar. Globala megatrender visar att dagens kunder vill vara med och utveckla och marknadsföra produkter, bl.a. via sociala medier. Digitalitet är en viktig del av vardagen. En ung mobiltelefonanvändare sänder enligt undersökningar 110 textmeddelanden om dagen! Applikationer hittas för varje tema, hälsobaserade apps ökar hela tiden. QR -koder används allt mer. Via dem får användaren med ett foto i sin telefon fakta om vad som helst. Till en snabb och enkel vardag hör också mat och dryck man kan ta med sig. Hur var livet möjligt innan take away -kaffet uppfanns? Etik och ekologi är nyckelord. Upplysta konsumenter vill veta i vilka förhållanden produkten är gjord och vad maten de äter innehåller. En ny trend är att man flyttar tillverkning tillbaka till hemlandet. Så gjorde man i franska La Rochelle, dit cykeltillverkningen flyttades tillbaka från Kina. I walesiska Cardigan, hårt drabbad av arbetslöshet, har man åter öppnat jeansfabriken som stängde för tio år sedan. Med byxorna får man en tag som berättar om jeansens historia. Vilken walesare eller skott kan motstå sådana byxor? Välståndet ökar i världen. Det innebär att medelklassen växer och marknaderna utvidgas till Afrika, Asien och Sydamerika. Nya kulturer sticker upp huvudet snart är afrikanskt klädmode ett måste. Energi är en av människosläktets ödesfrågor. 80 procent av världens energi görs med fossila bränslen och enligt prognoserna tar oljan slut inom 30 år. Ändå växer energibehoven. Digital vardag, etiskt företagande, lokal kultur, ren natur och förnybar energi. Dessa är globala megatrender som vi kan svara på just i Egentliga Finland, bara vi har öppenhet och mod. Kom också ihåg Einsteins ord: Det viktigaste är att man inte slutar ställa frågor. viiri 3

4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO SAI UUDET LUOTTAMUSHENKILÖT Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Päätösvaltaa käyttävät maakuntavaltuusto ja -hallitus. Poliittiset voimasuhteet noudattavat kuntavaalien tulosta. Toimikausi on kunnallisvaalikausi. Uudet luottamushenkilöt valittiin maaliskuussa Maakuntavaltuusto on Varsinais- Suomen liiton korkein päättävä elin ja kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Valtuusto vastaa maakunnan strategisista linjauksista, valitsee maakuntahallituksen ja ohjaa maakunnan liiton taloutta. Puheenjohtajana toimii Pekka Myllymäki (kesk. Mynämäki), 1. varapuheenjohtajana Jouko Antola (sdp, Uusikaupunki), 2. varapuheenjohtajana Minna Arve (kok. Turku) ja 3.varapuheenjohtajana Li Andersson (vas. Turku). Maakuntahallitus panee valtuuston päätökset täytäntöön. Hallitus valvoo maakunnan etua, toteuttaa kehittämisohjelmia ja maakuntastrategiaa sekä antaa lausuntoja valtion aluehallintoviranomaisille. YHTEISTYÖ JA AKTIIVINEN EDUNVALVONTA ELINTÄRKEITÄ Petteri Orpo Maakuntahallituksen puheenjohtaja Varsinais-Suomi on monien rakennemuutosten keskellä. Muutos ei välttämättä ole huono asia, sillä monesti muutosten myötä syntyy jotain vielä parempaa. Tavoite ylitse muiden on saada maakunnan alueelle työpaikkoja, jotka ovat elinehto maakunnan menestymiselle. Meidän pitää nostaa meriteollisuuden kilpailukyky kestävälle pohjalle ja Varsinais- Suomen liiton tulee tukea tätä tavoitetta vahvasti, kuten tähänkin asti. Nyt on saatu lisäaikaa, mutta toimia ei pidä jättää tähän. Myös metalli- ja teknologiateollisuuden vahvoja perinteitä tulee vaalia, sillä ne ovat edelleen erittäin merkittäviä toimialoja Varsinais-Suomessa. Liiton tulee olla myös mukana tukemassa kasvavaa biotaloutta, maaseudun elinkeinoja sekä edesauttaa maakuntaan tehtäviä investointeja. Aluekehitys on tärkeä osa liiton toimintaa, mutta sen ohella edunvalvonnalla tulee olla entistä isompi rooli. Meidän on toimittava aktiivisesti kaikilla niillä areenoilla, joilla päätetään resurssien jaosta Suomen eri osien kesken. Edunvalvonnan kärkihankkeita tulee miettiä pitkällä tähtäimellä ja laajakatseisesti. Ympäristöä ei pidä unohtaa ja liiton pitääkin jatkaa vahvaa työtä ympäristön suojelemisen eteen. Paljon hyvää on jo tehty. Tästä on esimerkkinä upea työ Itämeren suojelun ja Itämeren talousalueen kehittämiseksi. Ympäristöasioihin liittyy myös maaseutu- ja saaristoalueiden vahvuuksien kehittäminen. Meidän on hyödynnettävä enemmän hienoa maantieteellistä sijaintiamme ja luotava koko maakunnasta turistiystävällinen alue. Varsinais-Suomen liiton tulee tukea kuntia kuntauudistuksessa. Liitto voi neuvoa ja tukea kuntien oma-aloitteista hakeutumista peruskuntiin sekä esittää näkemyksensä maakunnan alueelle sopivasta kuntarakenteesta. Tämä tehdään yhteisymmärryksessä kuntien kanssa. Varsinais-Suomen liitolle on tärkeää, että maakunnan sisällä tehdään laajalti hyvää yhteistyötä. Kontaktit viranomaisiin, yrityksiin, yliopistoon ja muihin kouluihin ovat elintärkeitä. Myös yhteyksiä Helsinkiin ja Euroopan unioniin tulee vahvistaa entisestään, unohtamatta yhteistyötä Pietarin ja Luoteis-Venäjän kanssa, mikä on meille suuri mahdollisuus. On tärkeää, että liitto toimii kokoavana voimana ja linkkinä esimerkiksi ministeriön suuntaan, jotta maakunnan kannalta parhaat ratkaisut löytyisivät Positiivinen henki päälle ja täysillä eteenpäin! 4 viiri

5 VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUS JÄSENET Alatalo Juuso, Mynämäki, sdp Haijanen Pauliina, Laitila, kok Heikkilä Lauri, Marttila, ps Kiviranta Esko, Sauvo, kesk Koskinen Talvikki, Turku, sdp Kurvinen Jani, Somero, kesk, 2.vpj Lehtinen Riitta, Somero, sdp Lehtonen Aki, Turku, kok Maaskola Mika, Turku, sdp, 1.vpj Nieminen Raimo, Salo, vas Nummentalo Juhani, Salo, kok Orpo Petteri, Turku, kok, pj Perho Tiina, Loimaa, kok Pilpola Juhani, Lieto, ps Saario Mari, Kaarina, vihr Söderlund Nina, Parainen, vas Virolainen Anne-Mari, Lieto, kok Vuola Hanna, Laitila, kesk Wallin Stefan, Turku, rkp VARAJÄSENET Hamunen Ilkka, Parainen, sdp Skyten-Suominen Irja, Kustavi, kok Aso Janne, Kaarina, ps Kaunisto Timo, Loimaa, kesk Aalto Tino, Turku, sdp Halkilahti Jaakko, Salo, kesk Virtanen Pirjo, Salo, sdp Kattelus Lauri, Turku, kok Vehniäinen Marjatta, Turku, sdp Nurmi Eija, Raisio, vas Munter Hanna, Somero, kok Siren Saara-Sofia, Turku, kok Mäki-Punto-Ristanen, Tarja, Loimaa, kok Ketonen Tuija, Loimaa, ps Andersson Janina, Turku, vihr Rasi Jarmo, Loimaa, vas Rantanen Matti, Naantali, kok Koivisto Anna-Liisa, Lieto, kesk Rinne Tarja, Parainen, rkp UUSIUTUVAA ENERGIAA TULEE HYÖDYNTÄÄ Uuden maakuntavaltuuston ja -hallituksen tärkein tehtävä on luoda tulevalle ohjelmakaudelle strategiset linjaukset, jotka ovat sekä Turun että Varsinais-Suomen kannalta mahdollistavia. Maakunnan energiaratkaisuja ei saa lukita vain muutamaan vaihtoehtoon, koska teknologiankehitys on nopeaa. Rakentamisessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Todennäköisesti hajautettu energiajärjestelmä on joustavin, mutta se edellyttää energian jakelun älykästä järjestämistä. Kuntien on otettava nämä asiat huomioon kaavoituksessa, rakentamisessa ja kaukolämpökysymyksissä. Kunnille on turvattava mahdollisuudet kehittyä eikä kaavoitusvaltaa tule juridisesti epämääräisin sopimuksin siirtää pois nykyisiltä kunnilta seutu- tai aiesopimustasolle. Turun mahdollisuudet ovat kilpailukykyisessä meriteollisuusklusterissa, mutta myös muulle maakunnalle soveltuvien energialaitteiden valmistuksessa. Ympäristöystävälliset laivateollisuuden laiteratkaisut tarjoavat kasvumahdollisuuksia myös asumisessa ja energiantuotannossa. Turku voisi nousta esimerkiksi energiaomavaraisten puukerrostalojen mallikaupungiksi. Kuntauudistus ja valtiontalouden kestävyysvajeen poistaminen ei saa johtaa hyvin toimivien rakenteiden rikkomiseen. Vahvoihin peruskuntiin perustuvan linjan rinnalle tulisi ottaa maakunnalliset ratkaisut kaikkein kalleimpien ja erityistä osaamista vaativien palvelujen hoitamisessa. Nykyiset sairaanhoitopiirit ovat toimiva perusta uudistamiselle. Suomen johtavat asiantuntijat pitävät asukkaan väestöpohjavaatimusta alarajana sote-uudistuksessa. Hallituksen esittämä asukasta on liian vähän. Jatkossakin tarvitaan kuntien yhteistyötä. Perustana on oltava kuntien yhteistyö, jossa huomioidaan erilaisten ja erikokoisten kuntien äänen kuuluminen. Tavoitteena pitää olla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen kiinteämpi yhteistyö. Alueet ja maakunnat ovat erilaisia. On haettava ratkaisu, joka huomioi nämä erot. Pekka Myllymäki Maakuntavaltuuston puheenjohtaja viiri 5

6 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA VAHVISTETTIIN MINISTERIÖSSÄ Ympäristöministeriö vahvisti Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka- Suomen maakuntakaavat, jotka muodostavat yhdessä Varsinais-Suomen maakuntakaavan. Maakuntakaavat korvaavat aiemmin vahvistetut seutukaavat. Suunnittelun lähtö-kohtana on ollut Varsinais-Suomen erityispiirteisiin kuuluva ainutlaatuinen luonto ja rikas kulttuuriperintö. Maakuntakaavat ohjaavat alueensa yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja liikennejärjestelmän kehittämistä vuoteen 2030 asti. Turun seudun kehyskuntien maakuntakaava sisältää moottoritietä koskevat varaukset valtateillä 8 Raision, Maskun ja Nousiaisen välillä sekä valtatiellä 9 Liedon ja Auran välillä. Turunmaan maakuntakaavassa tavoitteena on liikenneverkon toimivuuden varmistaminen etenkin lautta- ja yhteysalusliikenteessä sekä saariston rengastiehen liittyvän maankäytön kehittäminen. Paraisten ja Nauvon välistä yhteyttä kehitetään ensisijaisesti lauttaliikenteeseen perustuen. OSA VALITUKSISTA HYVÄKSYTTIIN Kaavoista oli jätetty 19 valitusta, joista osa hyväksyttiin. Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavasta vahvistamatta jätettiin Omenaistenaukolta Askaistenlahdelle ja Naantalin satamaan johtavan uuden veneilyn runkoväylän merkintä. Turunmaan maakuntakaavasta vahvistamatta jätettiin muun muassa Örön uutta väylää tarkoittava merkintä. Loimaan seudun maakuntakaavasta jätettiin vahvistamatta Loimaan Niittukulman vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä. Vakka-Suomen kaavasta ei vahvistettu Puolustusvoimien Pyhärannan Reilan ampuma- ja harjoitus-alueen melualueen merkintä. Puolustusvoimat on luopumassa alueesta ja Reilan kylä on seudullisesti merkittävä kylä. MAAKUNNAN TAHTOA OLISI VOITU KUUNNELLA Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarennon mukaan vahvistuspäätöstä on odotettu. - Ministeriön vahvistamatta jääneissä merkinnöissä ei ole juurikaan yllätyksiä. Olisimme kuitenkin toivoneet, että maakunnan omalla tahdolla olisi ollut suurempi painoarvo, Saarento toteaa. - Esimerkiksi Örön väylän Natura-vaikutustenarvioinnin puutteellisuudesta voidaan olla toistakin mieltä. Maakuntavaltuusto hyväksyi Loimaan seudun, Vakka- Suomen, Turun seudun kehyskuntien ja Turunmaan maakuntakaavaehdotukset. Ne menivät sen jälkeen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaavatyö aloitettiin vuonna 2003, maakuntakaavat korvaavat entiset seutukaavat. Maakuntakaavat yhdessä maakuntasuunnitelman ja -ohjelman kanssa muodostavat maakunnan suunnittelun ja kehittämisen kokonaispaketin. TEKSTI ALEKSIS KLAP TUULIVOIMAKAAVAN PALAUTTEET KÄSITELLÄÄN KEVÄÄN AIKANA Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen aineisto on ollut nähtävillä helmikuun 15. päivään asti ja siihen saatiin palautteena 46 lausuntoa ja 46 muistutusta. Viranomaisten ja kuntien lausunnoissa huomio kiinnittyi mm. kaavaselostuksessa esitettyyn maakuntakaavan ohjausvaikutukseen, erityisesti jatkosuunnittelussa käytettävien suunnittelumenetelmien suhteen. Myös vaikutukset lähialueiden asutukselle esimerkiksi melun osalta sekä alueelliset luontoarvot nousivat esille. Muistutuksissa huomio kiinnittyi erityisesti yksittäisiin alueisiin ja niiden osalta voimaloiden aiheuttamiin melu- ja välkevaikutuksiin sekä virkistys- ja luontoarvojen turvaamiseen. Kevään aikana saatuun palautteeseen laaditaan vastineet ja järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toinen viranomaisneuvottelu. Kaava-aineisto on tarkoitus käsitellä maakuntavaltuustossa kesäkuussa, jonka jälkeen aineisto toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. 6 viiri

7 VT8 YHTEYSVÄLIHANKE EI VOI JÄÄDÄ TÄHÄN, VAAN TARVITAAN VIELÄ TOINEN SAMANSUURUINEN RAHOITUSPANOS. SAVO SUORAAN SANOEN Juho Savo maakuntajohtaja VUODEN ALUKSI HYVIÄKIN UUTISIA Tänään on pidetty hallituksen kehysriihi. Siihen oli ladattu viimeisen puolen vuoden ajalta kaikki avoimet kysymykset ja odotukset. Talouden säästöt, tulopolitiikka, veropolitiikka, liikenneinfran rahoitus, kuntarakenneuudistus, sote-uudistus, eri hallinnonalojen toimintamenojen taso jne Ensituloksia kuunnellessa jäi hämmästelemään, mistä kaikki hyvät päätökset ollenkaan rahoitetaan. Toki se maksupuolikin sieltä rivien välistä löytyy, kun tarkemmin tutkii. VT 8. Varsinais-Suomen kannalta konkreettisin hyvä uutinen oli se, että liikennepoliittisen selonteon 2012 kaikkien hankkeiden rahoitus turvataan. Meille tämä tarkoittaa sitä, että kevään lisätalousarviossa päätetään VT 8 Turku - Pori - yhteysvälihankkeen 100 M euron rahoituksesta ja Raisio - Masku -osuuden nelikaistaistamistöiden välittömästä aloituksesta. On tätä saatu odottaakin, mutta nyt on enää vaikea kuvitella mitään, mikä asian voisi kaataa. Selvää on kuitenkin se, että yhteysvälihanke ei voi jäädä tähän, vaan sen jatkoksi tarvitaan vielä toinen samansuuruinen rahoituspanos koko välin liikennöitävyyden ja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. KUNTARAKENNE- JA SOTE-SOLMUT. Kehysriihen kuntarakennelinjaus osoittaa hallituksen vahvaa uskoa omiin linjauksiinsa ja aikatauluihinsa, vaikka ulkopuolisin silmin se on jo ajat sitten valinnut umpikujaan johtavan tien. Sote-uudistuksen kohdalla näyttää siltä, että lopullista tietä ei vielä edes ole valittu, sillä niin monenlaisia himmeleitä kehysriihitiedotteessa kuvaillaan. Näitä saamme ihmetellä vielä pitkään. TUI-RISTEILIJÄT. Alkuvuoden merkittävin positiivinen uutinen Varsinais-Suomelle oli helmikuun 26. päivän ilmoitus, että STX:n Turun telakalla rakennettavana olevien kahden TUI-varustamon uuden risteilijäaluksen rakennusaikaisesta rahoituksesta on saatu sovittua TEM:n, telakan, tilaajan ja Finnveran kesken. Rahoitusasiassa oli kahden kuukauden ajan pöydällä kaikki katastrofin ainekset. Jo se, että miljardiluokan Sanctuary-risteilijätyö päästettiin joulukuussa Ranskaan, oli onnetonta, mutta jos uuden laivasarjan ensimmäiset jo aloitetut työt olisi työnnetty myös maailmalle, olisi se ollut koko Turun telakan risteilijärakentamisen loppu. VARSINAIS-SUOMEN LIITON KOKOAMA ja maakuntahallituksen puheenjohtajan vetämä telakkaryhmä teki TUI-alusten rahoituksen varmistamisessa merkittävän työn. Viikon välein pidetyt pikakokoukset saivat kaikkien puolueiden edustajien sekä telakkateollisuuden ja muiden julkisten viranomaisten toimesta aikaan niin vahvan paineen TEM:iin, että rahoitusmallin hakemiseen vakavasti ryhdyttiin. Ratkaisu, jonka osana valtio ostaa telakan maaalueen, oli täällä alueella keskusteluissa jo syksyllä. Onneksi siihen lopulta tartuttiin. Samalla se toivottavasti merkitsee valtion sitoutumista Turun telakkaan ja sen kehittämiseen. Jotta risteilijärakentaminen / meriteollisuus voi jatkossa olla täällä kannattavaa, on kaikille selvää, että alalla on tehtävä määrätietoista kehittämistyötä. Tätä työtä menneinä vuosina on selvästi laiminlyöty. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN neljä viimeistä seutukunta-osaa vahvistettiin ympäristöministeriössä tällä viikolla. Kaavatyöt aloitettiin maakuntavaltuuston päätöksellä kymmenen vuoden prosessi siis. Oma maakuntavaltuustomme hyväksyi nämä kaavat joulukuussa Ympäristöministeriö kruksi kaavoista pois joitakin merkintöjä, joitten osalta joudumme vielä harkitsemaan valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tällainen oli mm. Örön länsipuolelta kulkeva meriväylä, joka on jätetty vahvistamatta käyttäen perusteena sitä, ettei ole riittävästi selvitetty väylän vaikutusta Örön Natura alueen luontoarvoihin! Tähän asti vastapuoli on ollut puolustusvoimat, joka harjoittaa alueella ampuma- ja koetoimintaa. Vahvistuspäätöksessä on muitakin vastaavia ympäristöselvitysten riittävyyteen liittyviä tulkintoja. VAHVISTUSPÄÄTÖS MERKITSEE sitä, että koko Varsinais-Suomeen on laadittu ja vahvistettu maakuntakaava. Mitä seuraavaksi? Kuten aikataulu kertoo, on kaavoitusprosessi niin aikaa vievä, että nyt voimaanastunutta kokonaiskaavaa joudutaan tarkistamaan erillistarkasteluin. Tuulivoimamaakuntakaavahan on jo niin pitkällä, että se käsitellään kesäkuun maakuntavaltuustossa. Muu tarkistustyö voidaan nyt kunnolla aloittaa, kun pohja on valmis. Kesäkuun valtuustoon tuodaan esitys koko maakunnan kattavan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavatyön aloittamisesta. Maakuntakaavoitustyö on siis jatkuvaa. Tavoitteena maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä (VSL, talousarvion 2013 käyttösuunnitelma). viiri 7

8 TEKSTI JA KUVAT JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM KOVALLA TYÖLLÄ JA TALKOOHENGELLÄ SALOON SYNTYY UUSIA TYÖPAIKKOJA Jotta yritykset voivat sijoittua Saloon, pitää tietää mitä osaamista salolaisilla on. Yritysten ja osaajien välille on rakennettava kanava. Niin on tehty Varsinais-Suomen liiton tukemassa Invest in Salo -hankkeessa, joka on toiminut Salossa toukokuusta 2010 asti. Nyt on meneillään jatkohanke ja hankkeessa työskentelevällä Johanna Larssonilla riittää edelleen virtaa. - Saloon on saatava korvaavia työpaikkoja Nokian irtisanomisten jälkeen. Jokainen uusi työpaikka on kovan työn alla, mutta tärkeä. Myös pienet yritykset työllistävät ja tuovat sitä pöhinää, jota Salo tarvitsee, Larsson toteaa. Ensimmäisen hankkeen tavoitteena oli hankkia Saloon 200 uutta työpaikkaa, meneillään olevan hankkeen tavoite on jopa 1000 työpaikkaa. Invest in Salo -hankkeessa on syntynyt yhteensä 20 yritystä ja 132 työpaikkaa. Tämän lisäksi Orionille on syntymässä kesään mennessä 100 uutta työpaikkaa. - Kovien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan pienten yritysten lisäksi paljon työllistäviä yrityksiä, Larsson miettii. SALOSSA ON SYNTYNYT TALKOOHENKI Viime vuonna Invest in Salolla oli yli 100 yritysasiakasta, joiden tuloksena kaupunki sai 12 uutta yritystä. Kaksi merkittävintä ovat Orionin ja Talking People -contact centerin toimipisteet. MIKÄ ON MIELESTÄSI INVEST IN SALON TÄHÄN MENNESSÄ TÄRKEIN SAAVUTUS? - Salon eri osapuolille on syntynyt ymmärrys, että uusien työpaikkojen luominen on tärkeää. Sen eteen kannattaa yhdessä tehdä määrätietoista työtä. Salossa on nykyään hyvä tahtotila ja talkoohenki, Johanna Larsson iloitsee. MIKÄ ON OLLUT PARAS HETKI TYÖSSÄSI? - Kun kävin Talking Peoplen tilaisuudessa ja tapasin yrityksestä työpaikan saaneita salolaisia. Olen itse ollut prosessissa mukana alusta asti ja tuntui niin hyvältä nähdä ihmisiä, joiden silmät loistivat ilosta. Sain kuulla kommentteja kuten Ihanaa päästä töihin, kunpa työt alkaisivat jo! Silloin tuntui, että tätä työtä kannattaa tehdä. OSAAJAPORTAALI YHDISTÄÄ YRITYKSET JA OSAAJAT Hankkeen tärkeä saavutus on innovatiivinen verkkoportaali www. professionals.fi, johon kuka tahansa voi täyttää oman osaajaprofiilin nimettömänä. Portaali luotiin yhteistyössä Salon TE-toimiston ja Turku Science Parkin kanssa ja se on koko Varsinais-Suomen yhteinen. Aluksi sivusto oli ICT -painotteinen, mutta helmikuussa 2013 portaali uudistettiin ja laajennettiin kaikille aloille. - Sivustolla yritykset näkevät tarkalla tasolla ihmisten osaamisen ja voivat ottaa suoraan yhteyttä osaajiin. Portaalin kautta on jo tehty 1200 yhteydenottoa, Johanna Larsson kertoo. Invest in Salon myötä Saloon on syntynyt toimintamalli yritysten sijoittumiselle kaupunkiin, luotu yhteistyötä paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tahoihin, kehitetty Salon elinkeinomarkkinointia, otettu yhteyttä satoihin yrityksiin ja kehitetty kaupungin omien työntekijöiden elinkeino-osaamista. - On tässä itsekin pakosta oppinut tuntemaan softat ja hardit, Johanna Larsson naurahtaa. MYÖS PIENET YRITYKSET TYÖLLISTÄVÄT JA TUOVAT SITÄ PÖHINÄÄ, JOTA SALO TARVITSEE. HÅRT ARBETE FÖDER NYA JOBB I SALO Sedan våren 2010 har projektet Invest in Salo hjälpt företag att etablera sig i Salo och att skapa nya arbetsplatser efter Nokias nedskärningar. Varje ny arbetsplats kräver hårt arbete, säger Johanna Larsson som arbetar inom Invest in Salo. Men varje arbetsplats är värdefull. - Det pågående projektets målsättning är att skapa 1000 nya arbetsplatser ett verkligt tufft mål, som inte kan nås utan stora företagsetableringar i Salo, säger Larsson. Inom Invest in Salo har man byggt upp nätportalen www. professionals.fi, där vem som helst anonymt kan mata in sin kompetens. Här hittar företagen på en exakt nivå människor som kan det som företaget behöver. Med Invest in Salos hjälp har man lyckats locka de stora företagen Orion och Talking People till Salo, vilket är ett viktigt resultat. Överlag har man nu enligt Larsson i Salo en talkoanda där alla drar åt samma håll, för Salos bästa. - Den bästa stunden i mitt arbete var när jag träffade personer som fått jobb inom Talking People. Deras ögon lyste av iver. Då kände jag att dethär jobbet är värt att göra. 8 viiri

9 SALOSSA ON HYVÄ YRITTÄÄ Uusia yrityksiä syntyy ja sijoittuu Saloon, usein Invest in Salo sijoittautumisneuvonnan avustuksella. Alla kolmen pienen yrityksen edustajat kertovat miksi Salossa on hyvä toimia. MARKUS MURTO, TIETOKONEIDEN HUOLTOLIIKE DATAPISTE: - Olin neljä vuotta töissä Someron Datapisteessä ja totesimme, että Salossa on markkinarako ja päätimme laajentaa toimintaamme tänne. Olen toiminut Datapisteen Salon liikkeen vetäjänä keväästä 2012 ja viihtynyt erinomaisesti. Salolaiset arvostavat hyvää palvelua ja ihmiset ovat avoimia ja iloisia. Nokian vähennysten jälkeen ihmiset ymmärtävät, että kannattaa käyttää salolaisia palveluja. Nyt ei kaikilla ole varaa ostaa uutta tietokonetta, vaan on parempi huoltaa vanha kuntoon. - Kaupungin ja Yrityssalon tuki oli korvaamaton alussa. Iilman sitä en olisi ryhtynyt yrittäjäksi. Eihän sitä paperibyrokratiaa ymmärrä kukaan. AULIS TUOMINEN, BIOTEKNOLOGIAYRITYS GLOFINN: - Korealaistaustainen yritys perusti syksyllä 2010 Saloon tytäryhtiön nimeltä Glofinn. Yhteistyö syntyi minun ja korealaisen professorin välisen ystävyyden sekä yliopistoyhteistyön myötä. - Yrityksemme tuote on PRP muoviruisku, jolla injektoidaan verihiutaleita haavaan, jolloin se paranee nopeammin luonnollisella tavalla. Tuotettamme käytetään jo sairaaloissa ja kauneudenhoidossa. Yhteydenottoja tulee ympäri maailman ja ennustan, että tästä syntyy vielä iso bisnes. PRP:n tuotanto alkaa kuitenkin Nurmijärvellä, kun Salosta ei löytynyt sopivaa muovialan alihankkijaa. - Salossa on yrittäjän hyvä toimia; täällä on tarvittavat palvelut, valmistavaa teollisuutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Siksi nopea Salo-Lohja-Espoo -junarata pitäisi rakentaa. PETRI MANNINEN, ÄLYPUHELINTEN JA TABLETTIEN HUOLTOYRITYS HETIHUOLTO: - Salossa on lahjakasta porukkaa. On ICT-osaamista ja täällä syntyy ideoita. Sitä pitää hyödyntää; ihmisten kannattaa tehdä yhteistyötä yli rajojen. Meidänkin firmamme syntyi, kun yhdistettiin internet, liiketoiminta- ja tekninen osaaminen. - Uskon, että pitkällä tähtäimellä ideoiden ja toteutuksen pitää syntyä täällä Salossa - emme voi odottaa pelastusta ulkoapäin. Verkkomaailma on kaikenkattava ja kynnys kokeilla uusia ideoita on madaltunut. Meidän yrityksellämme ei ole hienoja liiketiloja. Hyvät verkkosivut ovat näyteikkunamme. Niiden kautta ihmiset löytävät meidät ja palvelumme. Yrityksellä menee hyvin ja suunnittelemme jo laajennusta kansainvälisille markkinoille. Ennakkoluulottomuus kannattaa. viiri 9

10 VARSINAIS-SUOMEN LINTUTORNIT MISSÄ SIJAITSEVAT: ympäri maakuntaa, Utöstä Laitilaan ja Saloon. Tärkeimmät lintutornit löytää paikkatietopalvelusta MIETOISTENLAHDEN LINTUTORNIT sijaitsevat n. 30 km Turusta. Helpoiten ajaa maantietä 192 Raision ja Kustavin kautta. PARAS LINTUJEN BONGAUSAIKA: maaliskuusta kesäkuun puoliväliin ja syys - lokakuussa MITÄ LINTUBONGARI TARVITSEE: kiikarit ja kirjastosta lintukirjan. Kun on kynä ja vihko, havainnot voi kirjata muistiin. 10 viiri

11 TEKSTI JA KUVA JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM MAAKUNNAN MANSIKKAPAIKKA Kartalla esitettynä Varsinais- Suomen suurimmat lintutornit. (lähde Maanmittauslaitoksen maastotietokanta) VARSINAIS-SUOMI ON LINTUBONGARIN PARATIISI Kevät ja Varsinais-Suomi - siinä vasta hyvä yhdistelmä, jos haluaa bongata lintuja. Varsinais-Suomi on Saaristomeren ansiosta erittäin linturikas maakunta. Utö on erinomainen kohde ulkosaaristossa, mutta lintuja on muuallakin runsaasti, mm. merenlahdissa ja peltoaukeilla. Lintutorneja löytää ympäri maakunnan (katso kartta). Varsinaissuomalainen lintumies ja Bongariliiton puheenjohtaja Kalle Larsson kehuu erityisesti Mynämäen rantoja. - Mietoistenlahti on yksi maamme arvokkaimmista lintuvesistä, aivan mieletön lintualue, Larsson kertoo. Luonnonsuojelualueen rannoilla sijaitsee kolme lintutornia, joista korkein on Vasikkahaan lintutorni. Komeasta tornista, metsän reunalta näkee koko Mietoistenlahden. Tornille pääsee parkkipaikalta polkua pitkin. Keskellä lahdenpoukamaa on pienempi torni lähempänä merta. Kalle Larsson kehuu myös Ruissalon lintutorneja sekä Kuusiston uutta lintutornia, jotka ovat helposti esim. lapsiperheiden saavutettavissa. Jos haluaa päästä bongauksessa alkuun, voi osallistua Turun lintutieteellisen yhdistyksen ilmaisille lintukävelyille Ruissalossa. Kävelyillä löytää samanhenkisiä ihmisiä ja ammattiopas auttaa tunnistamaan lintulajeja. EGENTLIGA FINLAND ÄR FÅGELSKÅDARENS PARADIS Egentliga Finland om våren lämpar sig perfekt för fågelskådning. Tack vare Skärgårdshavet är vårt landskap mycket rikt på fåglar. Utö är ett utmärkt mål i yttre skärgården men också annanstans finns rikligt med fåglar i havsvikar och på åkerslänter. Fågeltorn hittas runtom i landskapet. Bongariliittos ordförande Kalle Larsson berömmer speciellt Mietoisviken i Virmo, som är ett av landets värdefullaste fågelområden. På naturskyddsområdets stränder finns tre fågeltorn, det högsta är Vasikkahaan lintutorni där utsikten över Mietoisviken är hisnande. Man når fågeltornet via en stig från parkeringsplatsen. Mitt i viken finns ett lägre torn närmare havet. Kalle Larsson berömmer också Runsalas fågeltorn och det nya fågeltornet i Kustö, de är lätta att nå även för familjer. Om man vill börja med fågelskådning kan man delta i Åbo ornitologiska förenings fågelvandringar på Runsala. De kostar inget och där hittar man likasinnade personer och får hjälp av en yrkesguide. viiri 11

12 TEKSTI PETTERI PARTANEN VARSINAIS-SUOMESSA TEHDÄÄN SUOMEN MERITEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan helmikuinen päätös TUIristeilijöiden rahoituksesta takasi Turun telakan toiminnan jatkumisen. Tehdyllä päätöksellä voitettiin aikaan kannattavan risteilijärakentamisen kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtajan Petteri Orpon vetämä laajapohjainen Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä vaikutti osaltaan päätöksen syntymiseen. Työryhmän työskentelyllä jaettiin tietoa, tuotiin uusia elementtejä keskusteluun sekä luotiin poliittista painetta päätöksen syntymiseen. SUOMEN MERITEOLLISUUDELLA ON EDELLYTYKSET MENESTYKSEEN Kevään aikana Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä pyrkii osaltaan vakuuttamaan valtakunnan tason päättäjät siitä, että joistakin päinvastaisista väitteistä huolimatta laivanrakennus ei ole auringonlaskun ala. Kaikki edellytykset kannattavaan suomalaiseen meriteollisuuteen ovat olemassa. Risteilymarkkinoiden ennustetaan kasvavan pitkälle tulevaisuuteen noin kuudella prosentilla vuosittain. - Meriteollisuus on menestyvä maailmaluokan huippuinnovaatioiden teollisuudenala jatkossakin, kunhan Suomessa teemme oikeat ja pitkäjänteiset ratkaisut alan kehittämiselle, sanoo telakkatyöryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo. Meriteollisuus tarvitsee myös kilpailukykyisen Turun telakan. Lähes kaikki alan merkittävimmät yritykset ovat hakeneet kasvunsa telakan kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Meriteollisuus kilpailukykytyöryhmä antaa esityksensä mennessä elinkeinoministerille. Työryhmän tehtävänä on mm. pohtia valtion toimenpiteitä toimialan pitkän tähtäimen aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. PEKKA MYLLYMÄKI SITRAN KESTÄVÄ TALOUS -FOORUMIIN Sitra kokosi syksyllä 2012 Kestävä talous -foorumin, jonka tehtävänä oli tunnistaa niitä muutosvoimia, jotka muuttavat talousajattelua. Sixten Korkmanin johtaman asiantuntijaryhmän tehtävänä oli pohtia, miten uusi ymmärrys kestävästä taloudesta muuttaa talouspolitiikkaa. Foorumin pohjalta käynnistetään yhteiskunnan päättäjille ja vaikuttajille suunnatut kestävän talouden johtamiskurssit toukokuussa Foorumi pohti kestävää taloutta monesta eri näkökulmasta ja tarjosi eri alojen ihmisille verkottumismahdollisuuksia, toteaa Varsinais-Suomen liiton valtuuston tuore puheenjohtaja Pekka Myllymäki. - Olen jakanut ryhmässä EU:n komission asiantuntijaryhmän elintarvike- ja maataloussektorin sekä Mynämäen HIN- KU-hankkeen kokemuksiani. Työskentely on ollut antoisaa. Suosittelen hakeutumista Kestävän talouden koulutukseen, kannustaa Myllymäki. Kurssilla opitaan esimerkiksi, miten talouspolitiikan välineitä voidaan hyödyntää kestävän talouden edistämiseksi. Myllymäen mukaan kestävää taloutta ei siten voida nähdä vain taloudellisen kestävyyden tavoitteen kautta, vaan kestävän talouden on oltava myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. 12 viiri

13 BRYSSEL BONJOUR Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö BRYSSELISSÄ ODOTETAAN RAHOITUSKEHYSPÄÄTÖSTÄ Miltei koko alkuvuosi on jännitetty sitä, pystyvätkö EU ja sen jäsenmaat saamaan aikaan päätöksen tulevan rahoituskauden kehyksistä. Asia on monella tapaa merkittävä: Ensi vuonna alkavat ja valmisteilla olevat unionin rahoitusohjelmat ja niillä rahoitettavat hankkeet edellyttävät rahoituskehyspäätöstä alkaakseen ajallaan. Erityisen tärkeää on viestiä siitä, että EU kykenee päätöksiin vaikeissa asioissa, jollainen rahoituskehysasia perinteisesti on ollut. Tässä taloustilanteessa, jossa jäsenvaltioiden omat budjetit ovat rajalliset, tuleva EU:n budjettikausi on ollut erityisen hankala sovittava. MUTTA BRYSSELISSÄ helmikuussa 2013 kokoontunut Eurooppaneuvosto saavutti kuin saavuttikin ratkaisun EU:n rahoituksesta vuosille Rahoituskehyksen kokonaistasoksi muotoutui pitkän ja konstikkaan neuvotteluprosessin jälkeen noin 960 miljardia euroa, mikä vastaa noin yhtä prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Kun otetaan huomioon myös kehyksen ulkopuoliset erät, EU:n kokonaisbudjetti seitsenvuotiskaudelle asettuu noin 997 miljardiin euroon. EU:n budjetti supistuu ensimmäistä kertaa koko unionin historiassa, sillä tulevan kauden rahoituskehys on noin 3,5 prosenttia alhaisempi verrattuna nykyiseen. ALUEPOLITIIKAN KOKONAISTASOKSI sovittiin noin 325 miljardia euroa, josta Suomen rakennerahastorahoitus laskisi ensimmäisten arvioiden mukaan noin 1,7 miljardista eurosta reiluun 1,3 miljardiin euroon. Myönteistä on kuitenkin se, että Suomi saa jatkossakin nettomaksajamaista eniten aluetukea asukasta kohden. Maatalouspolitiikan rahoitus alenee koko EU:ssa noin 10 prosenttia. Maaseudun kehittämisrahoituksen kokonaismäärä aleni, mutta Suomessa rahoitus saataneen pidettyä lähellä nykyistä 2,1 miljardin euron tasoa. Suomi saanee maaseudun kehittämiseen perustason lisäksi myös 600 miljoonan euron kertakorvauksen. TUTKIMUKSEN JA KEHITYKSEN Horisontti ohjelman budjetti jäänee sitä vastoin noin 70 miljardiin euroon, mikä on 11 miljardia euroa vähemmän verrattuna komission esitykseen, mutta toisaalta 20 miljardia euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Näinkin suuri leikkaus tutkimuksesta, innovaatioista ja tuotekehityksestä on saanut osakseen paljon kritiikkiä erityisesti Euroopan parlamentissa. Uutena kohtana budjetissa on 6 miljardin ns. nuorisotakuu, jolla pyritään taistelemaan nuorisotyöttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä vastaan. SEURAAVAKSI NEUVOSTON ESITYS menee Euroopan parlamentin äänestettäväksi. Euroopan parlamentti on vaatinut EU:lle vahvaa budjettia ja voi äänestyksessään joko hylätä tai hyväksyä neuvoston näkemyksen. Puhemies Martin Schulz on jo tiedottanut parlamentin suhtautuvan budjettiratkaisuun erittäin kriittisesti. Vaikka Euroopan parlamentilla on valta olla hyväksymättä unionin budjettia, useista EU-lähteistä saatujen arvioiden mukaan se tuskin lähtee kaatamaan jäsenvaltioiden saavuttamaa päätöstä. Poliittinen ja taloudellinen hinta päätöksen kaatamiselle on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa liian suuri. Euroopan parlamentti tyytyneekin vaatimaan pienehköjä muutoksia kehyksen sisällä. RAHOITUSKEHYSPÄÄTÖKSEN LISÄKSI Brysselissä on odotettu kevättä, joka on tänä vuonna myöhässä. Nyt sää näyttää tosin lämpenevän, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, mangoliat ja mantelipuut ovat muutaman lämpimän päivän jälkeen täydessä kukassa. SUOMI SAA JATKOSSAKIN NETTOMAKSAJAMAISTA ENITEN ALUETUKEA ASUKASTA KOHDEN. viiri 13

14 TEKSTI VELI-MATTI KAUPPINEN MAAKUNTASTRATEGIA SYNTYY YHTEISTYÖLLÄ Maakuntasuunnitelmaa ja -ohjelmaa valmistellaan samanaikaisesti, jolloin ne yhdessä muodostavat Varsinais-Suomen maakuntastrategian. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys pitkällä aikavälillä (20-30 vuotta). Suunnitelmaa tarkentava maakuntaohjelma sisältää yksilöidyt tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja muut kehittämistoimenpiteet sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Asiakirjassa esitetään maakunnan toimenpiteet kansallisiin ja EU:n kehittämisohjelmiin sekä linjaukset kansainvälisiin kehittämiskumppanuuksiin osallistumiseksi. - Maakuntastrategian valmistelussa on tärkeää, että alueen toimijat ovat vahvasti ja laajasti mukana valmistelussa. Kysymyksessä ei ole Varsinais-Suomen liiton, vaan koko maakunnan yhteinen asia ja tahtotilan ilmaus, sanoo Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen. TYÖTÄ TEHDÄÄN NELJÄSSÄ TYÖRYHMÄSSÄ Maakuntastrategia laaditaan yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton, kuntien ja valtion aluehallintoviranomaisten sekä alueiden kehittämisen kannalta merkittävien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Strategiatyöskentelyyn on perustettu neljä eri työryhmää. Ne ovat talous, ympäristö, osaaminen sekä arvot ja ilmapiiri. Työryhmien puheenjohtajina ovat Esa Lindqvist (ELY-keskus) (talous), Timo Hintsanen (Turun kaupunki) (ympäristö), Liisa Kairisto- Mertanen(Turun AMK) (osaaminen) sekä Olli Hietanen (Turun yliopisto) (arvot ja ilmapiiri). Kuhunkin työryhmään tulee noin kymmenen jäsentä. Maakuntastrategia on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa kesäkuussa Strategiasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sen tarkoituksena on antaa kiinnostuneille tietoa työn vaiheista ja aikataulusta sekä vaikutusmahdollisuuksista. TEKSTI JA KUVA VILLE SANTALAHTI Expat-tapahtumassa vuorovaikutteiset pelit auttavat ihmisiä tutustumaan toisiinsa KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT OVAT VÄLIINPUTOAJIEN RYHMÄ Vaikka Varsinais-Suomen voimassa oleva maahanmuuttopoliittinen ohjelma alkaa otsikolla Työperusteisen maahanmuuton edistäminen, niin expattien (tässä yhteydessä: koulutettu, työ- tai koulutusperäinen maahanmuuttaja) oma näkemys asiasta on, että Turussa kaikki maahanmuuttajat lyödään samaan kategoriaan ja palvelut expateille ovat hankalasti löydettävissä tai niitä ei ole. - Pahimpana puutteena pidetään verkostoitumismahdollisuuksien vähäisyyttä. Moni selvitys ehdottaakin niin sanottujen Expat-viranomaisten perustamista eri alueille, kertoo Expat hankkeen suunnittelija Ville Santalahti. Expat-projekti järjesti helmikuussa Turussa expat-iltaman ja keräsi ensimmäisellä yrityksellään n. 70 kansainvälistä yhteen. Tapahtumassa esiteltiin myös muita kv-toimijoita, joita Turussa ovat mm. International Rotary, International English Speaking Association Finland, Avoimet Ovet ry., Friendship programme ja Jolly Dragon konsepti. Konsepti yritetään tuoda Turkuun (www.jd-games.com) - sen avulla Helsingin seudulla on jo vuosia järjestetty tapahtumia joissa englanti on pääkielenä. - Onko mielekästä puhua kansainvälistymisestä, jos emme itse ole siinä aloitteellisia? Yleisin ongelma suomea taitamattomalla taitajalla on mitä tehdä työpäivän jälkeen?, Santalahti toteaa. 14 viiri

15 TEKSTI ESA HÖGBLOM 120 HENKILÖÄ POHTI KOULUTUKSEN ENNAKOINTIA Varsinais-Suomen liiton, ELYkeskuksen sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien järjestämässä Tähdet kertovat -seminaarissa pohdittiin koulutustarpeiden ennakointia. Tilaisuus houkutteli Turun Messukeskukseen noin 120 osallistujaa. Päivän pääpuhuja, professori Esko Valtaoja Turun yliopistosta kuvasi vallitsevia näkemyksiä maailman menosta ja ennakoinnista sekä erityisesti työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Hän rohkaisi kuulijoita uskomaan ihmisen selviytymiseen eri haasteista ja mm. hyvinvoinnin lisääntymiseen - päinvastaisista uhkakuvista huolimatta. Työn ja koulutuksen hän uskoi kokevan suuria muutoksia niin sisällön kuin yksilökohtaisen merkityksenkin osalta. Päivän muissa puheenvuoroissa korostettiin mm. koulutusorganisaatioiden ja yritysten läheisen kumppanuuden merkitystä koulutussuunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi kuultiin eri maakuntien toimintamalleista koulutustarveennakoinnissa. Yhteisenä peruspiirteenä ENNAKOINTIA SISÄLTYY USEIN TYÖPROSESSEIHIN ovat toimialapohjainen verkostomainen yhteistyö ja toimijoiden säännölliset tapaamiset, jotka mahdollistavat analyysit päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. - Toimenpiteiden onnistumisen yhtenä keskeisenä edellytyksenä on yritysten mukaan saanti prosessiin, toteaa Varsinais- Suomen liiton erikoissuunnittelija Esa Högblom. Valtaosa kuulijoista jatkoi vielä loppuiltapäivän työryhmissä ennakoivan työotteen parissa tuottaen keskustelusyötteitä maakunnalliseen koulutustarvekeskusteluun eri teema-alueilta. Lopuksi Seija Kiiskilä Keski-Suomesta houkutteli keskustelijoita tuomaan esille arkipäivän ennakointia työyhteisöissä. Ennakointia sisältyy usein työprosesseihin, vaikka sitä ei aina tiedostetakaan. TEKSTI VELI-MATTI KAUPPINEN VARSINAIS-SUOMI NOUSEE ÄLYKKÄÄLLÄ ERIKOISTUMISELLA EU:n Smart Specialisation luo kasvua, kun alueiden vahvuudet tunnistetaan tehokkaammin. Älykkään erikoistumisen strategiat ovat EU:n komission eräs keino luoda talouskasvua nykyisen talouskriisin vallitessa. Alueen vahvuudet pitää tunnistaa aiempaa tehokkaammin ja toimenpiteet kohdistaa harvempiin kehittämiskohteisiin. Älykäs erikoistuminen (Smart Specialisation) tarkoittaa alueen kansainvälisesti merkittävien kilpailuetujen ja osaamisen korostamista. Tavoitteena on vahvistaa alueellisia innovaatiojärjestelmiä siten, että aluetalous vahvistuu. Älykäs erikoistuminen on osa EU:n 2020 kasvustrategian ns. Innovaatiounioni lippulaivaa. Koska Älykkään erikoistumisen strategiat voidaan rakentaa jo olemassa alueellisten innovaatio- ja kilpailukykystrategioiden päälle, on tärkeää sisällyttää konsepti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Turun/Varsinais-Suomen innovaatioympäristön ja kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyviin kehitysprosesseihin. Luontevin tapa, jolla alue voi edistää osaamiseen perustuvaa kasvua, on monipuolistaa teknologioita, tuotteita ja palveluja. Tällä hetkellä alustalle rekisteröityneitä eurooppalaisia alueita on yli 40. Älykkään erikoistumisen alustalla mukana olemisen hyötyjä ovat muun muassa kansainvälisiin verkostoihin mukaan pääseminen, parempi kilpailukyky suoraan EU:sta haettavissa rahoituksissa ja ajantasaisen innovaatiotiedon saaminen EU:sta ja muilta mukana olevilta alueilta. VARSINAIS-SUOMESSA ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN VERKOSTOSSA OVAT MUKANA: Turku Science Park, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Koneteknologiakeskus Turku, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun seudun kehittämiskeskus, Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus ja Ukipolis. viiri 15

16 Turun historiallinen keskusta kehittyy hienosti. Uutta Kirjastosiltaa rakennetaan ja Fortuna-kortteliin muuttaa uusia yrityksiä. Kesällä 2013 Fortuna-korttelissa tapahtuu taas. Nuoret lemulaiset tekivät kuntalaisaloitteen ja keräsivät nimiä, jotta saisivat kyläänsä skeittirampit. Maskun päättäjät kuuntelevat nuoria ja selvittävät nyt tosissaan skeittiramppien rakentamista. Joskus demokratia aidosti toimii! Loimaan metalliteollisuudella menee lujaa. Hitsausautomaation toimittaja Pemamek sai jälleen suuret tilaukset ulkomailta, tällä kertaa Singaporen ja Vancouverin telakoilta. Osaaminen on valttia maailmalla - Pemamekin tuotteita käytetään jo 50 maassa. Pargas utvecklar sitt centrum Malmen, med hjälp av bland annat Novias studerande och vanliga invånare. Tyck till och gör Malmen till en trivsam och levande pärla mitt i skärgårdsstaden Pargas. Kunnon talvi. Nyt kelpaa Varsinais-Suomessakin hiihtää, luistella ja lasketella. Hirvensalon hiihtokeskuksella ja Meri-Teijo skillä on riittänyt kävijöitä - vielä kelpaa skimbailla kevätauringossa. 16 viiri

17 INNOAURASSA LUOVUUS PALKITAAN Kilpailu järjestetään nyt toista kertaa, teemana on meri ja luovuus. Kilpailussa INNOAURA Luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta valitaan maakunnan alueelta eniten luovuutta, luovaa potentiaalia omaava tai nk. luovien toimialojen liiketoimintaa kehittänyt yritys. Palkittavan yrityksen tulee olla toiminnassa ja ideoiden pitkälle innovoituna käytännön toteutuksina. Yrityksen kotipaikan tulee olla Varsinais-Suomessa, vaikka markkinat olisivatkin muualla. Vuoden 2013 kilpailun teemana on meri ja luovuus miten merta on hyödynnetty luovasti liiketoiminnassa? Palkintosumma on euroa. Voittajan ja mahdolliset kunniamaininnat päättää valintaraati. Kilpailun hakuaika on Kilpailun voittaja julkistetaan Varsinais-Suomen liiton järjestämällä Eurooppa-päivän vastaanotolla Vuoden 2012 kilpailun voitti turkulainen LPR-arkkitehdit Aicon-katsomotuolillaan. Kunniamaininnan saivat uusikaupunkilainen Taidetalo Pilvilinna ja turkulainen taiderahasto PaintingDB:n Arte Primo. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, viiri 17

18 LIITON TYÖNTEKIJÖILLE VALKOISEN RUUSUN ANSIOMERKIT Tasavallan Presidentti on myöntänyt Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkit Varsinais-Suomen liitossa pitkän ja ansiokkaan uran tehneille työntekijöille. Heidät palkittiin maakuntahallituksen kokouksessa , ansiomerkit ojensi puheenjohtaja Petteri Orpo. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi myönnettiin suunnittelujohtaja Heikki Saarennolle. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin saivat toimistosihteeri Kirsi Kanerva, osastosihteeri Päivikki Lamminmäki sekä tutkimusavustaja Tiina Rantanen. IKONINÄYTTELY AULAGALLERIASSA Aulagallerian pääsiäisajan näyttely on Arja Arimaan Ikonit. Näyttely on esillä Varsinais-Suomen liiton Aulagalleriassa (Ratapihankatu 36, Turku) arkisin asti klo Kiinnostuksesta ikonien maailmaan olen maalannut ikoneja työväenopiston harrastuspiirissä ja kotonakin on tullut tehtyä muutama, Arja Arimaa kertoo. Perinteisesti puulle maalattujen ikonien aiheet Arimaa on valinnut mielenkiintonsa mukaan. -Olen tehnyt muutaman Konevitsan Jumalanäiti-ikonin, joista yhden tekstiili-ikonin, mikä on nyt mukana tässä näyttelyssä. Tekstiili-ikonin tekemisen kyllä muistan ikäni, kun tikkasin millipistoilla sädekehästä 10 cm kiinni yöpaitaan, kun innoissani ompelin sitä yömyöhään, Arja Arimaa naurahtaa. Ortodoksisessa uskonnossa ikoni on Kristusta, Jumalansynnyttäjää, Pyhää ihmistä tai Raamatun tapahtumaa esittävä puulle maalattu kuva. Perinteinen taide-esine, kuten esim. taulu, ikoni ei ole. Ikoni on uskonnon harjoittamisessa käytettävä esine. Sitä ei palvota, vaan kunnioitetaan aivan kuten ristiäkin. IKONER STÄLLS UT I AULAGALLERIET Påsktidens utställning i Egentliga Finlands förbunds Aulagalleri är Arja Airimaas Ikoner. Utställningen visas i Aulagalleriet (Bangårdsgatan 36, Åbo) till den 12 april, vardagar kl Arja Airimaa, som arbetar vid NTM-centralen i Åbo, har målat ikoner i arbetarinstitutets regi och även hemma. Ikonerna är på traditionellt vis målade på trä. - Jag har gjort några Konevitsa ikoner av gudsmodern, varav en textilikon som är med i den här utställningen. Övriga motiv har jag gjort bara ett enda av, säger Airimaa. - Jag minns nog för alltid hur jag gjorde textilikonen, då jag med millimeterstygn sydde fast 10 cm av glorian i min nattskjorta, där jag sydde i kvällens mörker, skrattar hon. I den ortodoxa tron är en ikon en bild målad på trä, föreställande Kristus, Den Heliga Modern, en helig person eller Bibelns händelser. Ikonen används när man utövar religion, den dyrkas inte utan respekteras, liksom korset. 18 viiri

19 MALLA RANNIKKO HOITAA KUNTAYHTEISTYÖTÄ Varsinais-Suomen liitossa erikoissuunnittelija Malla Rannikko hoitaa nyt kuntayhteistyön ja kansanedustajayhteistyön tehtäviä. Vuonna 2010 Turun yliopistosta valmistunut VTM työskenteli n. kaksi vuotta eduskunta-avustajana, mm. salolaisen kansanedustajan Pertti Hemmilän avustajana. - Olen kotoisin maalta nykyisen Salon Halikosta. Muutin Turkuun opintojen perässä vuonna Työskennellessäni eduskunnassa asuin koko ajan Turussa, eli olen tottunut pendelöintiin, hän sanoo. Rannikko asuu Turun Portsassa yhdessä avopuolisonsa kanssa ja edessä on kesähäät. Hän harrastaa juoksua, kuntosaliliikuntaa ja koripalloa. - Matkustelen mielelläni ja yritän kehittää puutarhanhoitotaitojani, sillä Portsan asunnossamme on pieni oma piha, Malla kertoo. Malla Rannikko on Turussa Kokoomuksen toinen varavaltuutettu ja Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsen. - Harrastan mielelläni kaikenlaista Varsinais-Suomen kehittämistä. Olin myös Turun kulttuuripääkaupungin vapaaehtoisena. VILLE GLAD KOODAA KOULUTUSTARPEIDEN SÄHKÖISTÄ ALUSTAA Projektisuunnittelija Ville Glad tekee liitossa koulutustarpeen ennakoinnin sähköisen alustan kehittämistyötä. Koulutukseltaan Ville Glad on filosofian maisteri tietojärjestelmätieteestä Turun yliopistosta. 28-vuotias Glad on kotoisin Helsingistä. - Asun Ispoisissa avovaimoni ja koirani kanssa. Tavallinen aamuni alkaa klo 6 noin tunnin kävelylenkillä viimeksi mainitun kanssa. Tykkään juosta erityisesti metsässä ja joskus kartta kädessä. Jäljelle jäävän ajan yritän katsoa futista, erityisesti Englannin Valioliigaa. HEIKKI JUVA KEHITTÄÄ UUTTA HANKEVERKKOA Heikki Juva on projektityöntekijänä kehittämässä Varsinais-Suomen seuraavaa hankeverkkoa sekä MIP-palvelua maakuntamuseolle. Työaikaa kuluu myös Lounaispaikan palveluiden ylläpitoon ja kehitystyöhön. 24-vuotias Juva on viittä vaille valmis tietotekniikan kandi pääaineena järjestelmätekniikka ja sivuaineena astrofysiikka. Hän on kotoisin Uudestakaupungista. - Asustelen Turun yo-kylässä avovaimoni kanssa, viikonloput kuluvat yleensä Uudessakaupungissa perheen parissa. Osa-aikaisen työajan ulkopuolella tulee arkipäiviä vietettyä yliopiston kursseilla ja projekteissa. - Vapaa-aika kuluu talvisin pääasiassa omien elektroniikka- ja ohjelmointiprojektien parissa. Kesällä vietän aikaa Kokemäellä, Piikajärven lentokentällä purjelentoa harrastaen. viiri 19

20 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Maakuntahallitus 25.3.2013

Maakuntahallitus 25.3.2013 Maakuntahallitus 25.3.2013 1. Maakuntakaavat vahvistettu kaavoitus ja suunnittelu jatkuu Ympäristöministeriö vahvisti keskiviikkona 20.3.2013 maakuntavaltuuston 10.12.2010 hyväksymät Loimaan seudun, Turun

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2015. Hankerahoitusjaosto 16.11.2015

PÖYTÄKIRJA 4/2015. Hankerahoitusjaosto 16.11.2015 PÖYTÄKIRJA 4/2015 Hankerahoitusjaosto 16.11.2015 24 Kokouksen avaus 25 Osanottajien toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 26 Työjärjestyksen hyväksyminen 27 Pöytäkirjan tarkastaminen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Keski-Suomi ennakoi.

Keski-Suomi ennakoi. Keski-Suomi ennakoi. Ennakointi ei ole tulevaisuuden ennustamista, koska tulevaisuus on aina avoin ja myös arvaamaton. Tulevaisuutta on mahdotonta suunnitella tarkkaan, mutta voimme luoda erilaisia vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1303 SAUVON KUNTA KALLENMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.5.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1/2013. Hankerahoitusjaosto

PÖYTÄKIRJA 1/2013. Hankerahoitusjaosto PÖYTÄKIRJA 1/2013 Hankerahoitusjaosto 1 Kokouksen avaus 2 Osanottajien toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 Pöytäkirjan tarkastaminen 5 Aluekehitysjohtajan

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014 Jari Rantala Ajankohtaista marraskuussa 2014 LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla VISIO 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi-ja palvelukeskus

Lisätiedot

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet Valtakunnan taso; Koord.proj. (800 000 ) + E, S, N (yht. n. 7M ) 1. Koordinointi & seuranta 2. Kehittämistyön tuki ja ohjaus 3. Tiedottaminen ja tulosten levittäminen 4. Jatkuvuuden varmistaminen (verkostoitumista

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot