BEV-uutisia 6/2009,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BEV-uutisia 6/2009, 6.7.2009"

Transkriptio

1 BEV-uutisia 6/2009, Tässä numerossa: Tässä numerossa Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen pohtii pääkirjoituspalstallaan talouskriisin vaikutuksia työllisyyteen ja mahdollisuutta taistella työttömyyttä vastaan tukityöllistämistoiminnan avulla. Tässä numeroissa bioenergiakasvona esittelemme teille Metsäkeskus Keski-Suomen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppisen. Kerromme myös lyhyesti kuulumisia Vapo Oy:n biopolttonestetehdas hankkeesta ja energiaturpeen tilanteesta sekä muiden uutisten lisäksi mm. Jyväskylän Innovation Oy:n henkilömuutoksista. Ja muistattehan, että voitte itse vaikuttaa uutiskirjeemme sisältöön lähettämällä meille tietoa tapahtumista, kuulumisia hankkeista tai muuta ajankohtaista informaatiota maakunnasta ja sen liepeiltä. Paanasen palsta: TUKITYÖLLISTÄMISELLÄ METSÄENERGIAA LIIKKEELLE Edellisestä talouskriisistä jäi Suomeen ja erityisesti Keski-Suomeen merkittävä määrä pitkäaikaistyöttömyyttä, joka muuttui ns. rakenteelliseksi työttömyydeksi. Olemme joutuneet maksamaan tästä menetetystä resurssista ison hinnan vajaan 20 vuoden aikana, joka on vaikuttanut eri kautta meihin kaikkiin, puhumattakaan millaisia inhimillisiä tragedioita ja kärsimystä se on aiheuttanut itse työttömäksi jääneille ihmisille. Työttömyysluvut ovat jälleen synkkenemässä. Käsittääkseni olemme saaneet maakuntaan jopa 5000 uutta työnhakijaa tämän taloustaantuman aikana ja pahinta odotetaan vasta syksyllä. Valtaosa tästä porukasta on hyvin työkykyistä ja ammattitaitoista sekä halukasta työntekoon. Joukossa on paljon nuoria, työuransa alussa olevia ihmisiä. Meidän on ponnisteltava kaikin keinoin, että 90 luvun kaltaista työttömyyskehitystä ei pääse enää tapahtumaan. Yhteistä maakunnallista talkoota peräänkuulutetaan. Keski-Suomen energialaitokset lisäävät voimakkaasti biopolttoaineiden käyttöä. Eri biomassat, erityisesti energiapuu, on saatava liikkeelle entistä paremmin. Tähän liittyy merkittäviä työllistämismahdollisuuksia. Kun vielä huoli metsien hoidon tason laskusta on kasvamassa, johon yhtenä aiheuttajana on varmasti metsänomistajien kaupunkilaistuminen, on varsin helppo päästä johtopäätökseen, että metsätöiden tarjonnalla voidaan helpottaa työttömyysongelmaa. Kun vientiin perustuva teollisuus on taantumassa, panostetaan työllistymiseen kotimaisilla palvelumarkkinoilla. Jyväskylän seudulla, Hankasalmella ja Toivakassa on työllistetty pitkäaikaistyöttömiä menestyksellisesti ns. OIVA projektin avustuksella. Toimintamallin juuret ovat Kinnulassa. Kyseessä on tukityöllistämistoiminta, jossa keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat kunnat, jotka toimivat työttömien työllistäjinä ja myyvät heidän työvoimapalveluitaan asiakkaille. Kunta saa TE-keskuksen työllistämistuen. Kunta ottaa vastuun työsuhteesta ja työn laadusta sekä työllistettävien koulutuksesta ja työnopastuksesta. Käytännössä toiminnan pyörittäminen tapahtuu projektin kautta. Työvoimapalvelua ostavalle asiakkaalle, joka voi olla yritys, yhteisö tai yksityinen henkilö, tämä merkitsee varsin edullista työvoimaa hyvin alhaisella riskillä ja joustavasti. Metsäalan työnantajien kanssa on käyty pohdiskelua, voisiko OIVA projektin avulla työllistää työttömiä metsänhoitotöissä, erityisesti energiapuun korjuuseen liittyen. Väliaikaisen työllistämisen tavoitteena olisi pitää työllistetyt kunnossa laman yli, mutta pitemmälle tähtäävänä tavoitteena olisi saada osa työllistetyistä jäämään alalle ja lähtemään kouluttautumaan metsäalan ammatteihin. Metsätalouden piiristä on löydettävissä varsin paljon sellaista työtä, joka ei edellytä pitkää kouluttautumista, joten väliaikainenkin työllistäminen on toteutettavissa. Erityisesti sellaiset kohteet, joissa konetyö ei ole mahdollista tai metsänomistaja ei halua sitä, olisivat tämän kannalta ensisijaisia. Edellytyksenä tosin on, että metsänomistajat tuovat metsänhoitotöitä markkinoille.

2 Keskusteluissa saadun kannatuksen myötä hankkeen valmistelua on päätetty jatkaa. Keskeisiä osa-alueita hankkeen valmistelemisessa ovat: toimintamallin laajentaminen koko maakuntaan, joka edellyttää päätöksiä kunnilta mukaan lähdöstä sekä yhteistyötä TE-keskuksen kanssa, metsätyömaiden mobilisointi, jossa metsäalan neuvontaorganisaatiot ovat avainasemassa, toiminnan organisointi, jossa luodaan ratkaisut työnjohdon ja työn laadun varmistuksen toteuttamiseen, kuljetusten järjestämiseen, työllistettyjen varustamiseen jne., jatkokoulutuksen ja metsäalan uraputkien organisointi, jossa oppilaitosten ja työnantajien yhteistyö on keskeistä, sekä toimintaa tukeva ja metsäalan työmahdollisuuksia esiintuova viestintä. Alustavien arvioiden mukaan taloudelliset edellytykset tämän tyyppiselle työllistämiselle ovat olemassa. Tärkeää on, että työllistämisessä on ammattimainen meininki. Risusavotta mentaliteetilla tavoitteita ei saavuteta. Paheneva työttömyystilanne vaatii nopeita ja päättäväisiä toimenpiteitä. Toivon, että asianomaiset tahot tarttuvat tähän mahdollisuuteen ja merkittävä määrä työttömiä saadaan työllistettyä. - Markku Paananen- Kesäkuun Bioenergiakasvot: Metsäkeskus Keski-Suomen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppinen Veli-Pekka Kauppinen on toiminut Metsäkeskus Keski-Suomen palveluksessa ja bioenergianeuvojana vuodesta Tätä ennen hän on toiminut mm. metsäsuunnittelijana ja pystymitantarkastus- ja koulutustyössä. Vuosien aika vaihtelevassa työssä on Kauppiselle tullut tutuiksi Keski-Suomen metsät, tiet sekä pienet kylät. Veli-Pekka Kauppinen on koulutukseltaan metsäinsinööri. Hän valmistui Ähtärin Tuomarniemen metsäopistosta vuonna Opiskelut eivät tosin tähän loppuneet. Olen opiskellut ja kehittänyt omaa osaamistani työn ohella. Alkuun työni oli juoksemista pannuhuoneesta toiseen. Tähän aikaan kiersin noin 60 kohdetta vuoden aikana. Näistä kohteista noin puolet olivat maatiloja ja puolet lämpöyrittäjä kohteita sekä isoja kiinteistöjä. Tiivis työ kesti noin 4-5 ensimmäistä vuotta Kauppinen toteaa hymyssä suin. Työ bioenergianeuvojana on monipuolista ja vaihtelevaa Vaihtelevaan ja monipuoliseen bioenergianeuvojan työhön kuuluu bioenergiahankkeet, energiavaralaskelmat, neuvonta ja koulutus. Tällä alalla on erittäin tärkeää pitää oma osaaminen ajan tasalla. Tiedonjako maamme bioenergianeuvojien kesken on tärkeää. Asioiden selvittäminen yhteistyössä on helpompaa ja nopea tiedon saanti parantaa myös asiakaspalvelua. Kauppinen painottaa. Veli-Pekka Kauppisen työnkuva on vuosien varrella muuttunut metsäsuunnittelupainotteisesta työstä energiapuu- ja energialaskelmapainotteisemmaksi. Alussa työni painottui metsäsuunnitelmien tekoon. Lainvalvontaa on ollut urani alkuaikana vain ensimmäisien 2-3 vuoden ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana metsäsuunnitelmien tekoa on ollut huomattavasti vähemmän. Nykyään työni koostuu pääasiassa lämpöyrittäjäneuvonnasta sekä suunnitelmien ja kustannusarvioiden teosta, Kauppinen kuvailee työnkuvansa muutosta. Nykyistä työtään Veli-Pekka Kauppinen kuvailee lyhyesti: Työni lähtökohtana on käsitellä jokaista kohdetta tapauskohtaisesti ja asiakasnäkökulma huomioiden. Työssä erityisen tärkeää on asiakaslähtöinen toiminta ja toiminnan tavoitteena on tukea lämpöyrittäjiä ja antaa heille valmiudet itsenäiseen toimintaan. Tukea ja neuvoja kuitenkin pyritään aina antamaan, kun niitä tarvitaan. Bioenergianeuvojalta saatava ja metsäkeskuksen tarjoama lämpöyrittäjyys- ja kiinteistöneuvonta pyritään säilyttämään jatkuvana toimintana Kauppinen muistuttaa.

3 Kuvassa Veli-Pekka Kauppinen (oik.) työstää lämpöyrittäjäsuunnitelmaa Risto Heinäsen kanssa (kuva; V-P Kauppinen) Kuvassa Metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Veli- Pekka Kauppinen (vas.), opiskelija Laura Vertainen ja Metsäkeskuksen sekä VTT:n edustaja Jyrki Raitila energiapuukorjuunäytöksessä Saarijärven Lannenvedellä (kuva; Laura Vertainen 2009) Palvelu metsäalan toimijoille Metsään palstat ja kokokansan Halkoliiteri Metsään Palstat palvelu on Metsäkeskuksien kehittämä palvelu metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille. Kyseisen palvelun ajatuksen ns. isänä on ollut Pohjoiskarjalan Heikki Karppinen. Metsään palstat palvelu on ollut Metsäkeskus Keski-Suomen käytössä syksystä Veli-Pekka Kauppisen mukaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille toistaiseksi maksuton palvelu on lähtenyt hyvin liikkeelle: Metsään palstat palvelu on ollut käytössä vasta viime syksystä alkaen ja sitä on markkinoitu vielä toistaiseksi ainoastaan metsäsuunnitelmien teon yhteydessä. Tähän mennessä kiinnostusta on ollut ja kokemukset sekä palaute ovat olleet hyvää. Ensimmäisenä vuonna ei tavoitteeseen päästy, mutta tulos oli silti erittäin hyvä, % Internetiin laitetuista energiakohteista on jo myyty. Halkoliiteri palvelu on polttopuun myynnin ja oston kohtaamispaikka, jossa saa tietoa niin polttopuusta kuin puulla lämmittämisestäkin. Nyttemmin, palvelun käyttö ja suosio on kasvanut, ja se on levinnyt ympäri Suomen. Lähes puolet Suomesta kuuluu halkoliiterin käyttäjäalueeseen. Halkoliiterin Internet sivuilla käy viikoittain noin kävijää jotka selaavat sivuja pidempään. Todellisuudessa kävijöitä on huomattavasti enemmän, Kauppinen kommentoi. https://palstat.metsakeskus.fi/

4 Metsäkeskus toteuttaa hankkeita yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa Metsäkeskuksen hankkeita toteutetaan yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällä hetkellä Metsäkeskuksella on meneillään yhteistyössä VTT:n kanssa Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä metsäenergian käyttöä Keski-Suomessa. Hankkeessa tullaan myös tarkistamaan aikaisemmin tehtyjä metsäpotentiaali laskelmia. Kauppinen muistelee ja kuvailee aikaisemmin käynnissä olleita hankkeita: Metsäenergiaprojekteista Kesme 1 ja 2 ovat olleet merkittävimpiä metsäkeskuksen hankkeista. Energiapuupotentiaalilaskelmat 1995 ja 2005 tehtiin Kesme hankkeen töinä. Keski-Suomen metsät hyvässä kunnossa Keski-Suomen metsien energiapuuvarat ovat suuret ja metsät ovat hyvässä kunnossa. Veli-Pekka Kauppinen kommentoikin metsäalaa: Metsäalalla on pitkät perinteet, jotka vaikuttavat positiivisesti metsänhoitoon. Nykypäivän tilanne onkin metsänhoidon suhteen hyvä. Vaikka lama jyllää on sen seurauksena noussut esille myös hyvääkin: energiapuun arvostus on alkanut vähitellen nousta. Kuvissa energiapuunkorjuukoneita energiapuun korjuussa. Kuvat; Heikki Autio 2009 (vas.)ja Laura Vesterinen 2009 (oik.) Bioenergia nyt ja tulevaisuudessa Veli-Pekka Kauppinen pohtii bioenergia-alan nykytilannetta: Tämän päivän tilanne huomioiden, laman sekä pelletin hinnannousun että öljyn hinnanlaskun vaikutukset voidaan nähdä myös bioenergia-alan toiminnassa. Yrittäjät ovat jääneet seuraamaan tilannetta eivätkä tee suuria siirtoja. Päätösten tekoa pyritään siirtämään, mikäli se on suinkin mahdollista. Toiminnan keskittäminen muutamaksi vuodeksi johonkin tiettyyn teemaan olisi Kauppisen mielestä tällä hetkellä järkevää. Lämpölaitoshankkeisiin saatavat tuet kannattavat useimmiten vain investointeja ja rakentamista Kauppinen pohtii tulevaisuutta ja lämpölaitostoimintaa Tuista julkisesti puhuttaessa on tarkastelun kohteena useimmiten investoinnit ja rakentaminen. Lämpölaitokseen itseensä on mahdollista saada energiatukea, mutta itse verkostolle sitä ei saa, vaikka se onkin suuri osa kokonaisuutta. Veli-Pekka Kauppisen mielestä aluelämpölaitoksien laajennukseen sekä verkostolle tulisi tulevaisuudessa saada tukea.

5 Energiapuun laadulla on väliä Veli-Pekka Kauppisen mukaan aikaisemmin energiapuun laatuun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Jotta laatua saataisiin parannettua, tulisi koko energiapuuntuotantoketjun ajatella samalla tavalla ja pyrkiä yhteiseen samaan tavoitteeseen. Näin olisi paremmat mahdollisuudet saada energiapuusta enemmän MWh talteen. Energiapuun arvostus on jo parantunut kantohinnan nousun ja saatavien tukien ansiosta, mutta kuitenkin sen arvoa ja sen tuomia mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tiedosteta. Energiapuupuolella kaivataan vielä kehitystä koulutukseen ja asian eteenpäin viemiseen. Energiapuun arvostukseen vaikuttavaan hintaan voi heijastaa vaikutuksia myös uusien, suurien voimalaitoksien valmistuminen sekä niiden toiminta. Nähtäväksi kuitenkin jää millaisia muutoksia tulevaisuus tuo. Bioenergia-alalla kiinnostavia ja hyödyllisiä ilmiöitä Kauppinen uskoo, että tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän hyödyntämään aurinkoenergiaa, kalliista laiteinvestoinnista huolimatta: Laitteistojen hinnat tulevat tulevaisuudessa laskemaan kysynnän kasvun seurauksena. Tulevaisuutta voi olla myös sähköntuotanto pienen kokoluokan hakekattiloilla. Laitekantaa on jo kehitetty, mutta laitteistot ovat suuria ja pienimmät ovat vielä häkäpönttöjä. Sähköntuotanto pienen kokoluokan hakekattiloilla toisi kaivattua omavaraisuutta kiinteistöille ja maatiloille. Biopolttonesteen tuottaminen puusta sekä turpeesta tulee olemaan tulevaisuutta Veli-Pekka Kauppisen mielestä biopolttonesteen tuottaminen puusta sekä turpeesta tulevat olemaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden saantivarmuus tulee suunnitella ja toteuttaa hyvin, jotta mahdollisten kriisitilanteidenkin aikana polttoainetta olisi saatavilla. Erityisesti turvetta hyödynnettäessä tulee myös ympäristö asiat huomioida. Pelletin raaka-aineen saanti suoraan metsästä, toisi myös huoltovarmuutta polttoaineen saantiin. Uskon, että bioenergia ja energiapuumarkkinat ovat tulleet jäädäkseen, eikä ole mikään ohimenevä ilmiö. Kauppinen lisää lopuksi. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Kuvat: Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Keski-Suomi, Heikki Autio, Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opiskelija, Biopolttonestetehdas Itämeren alueelle - Metsäliitto ja Vapo yhteistyöhön Metsäliitto ja Vapo selvittävät biopolttonesteitä valmistavan tehtaan perustamista Itämeren alueelle. Vaihtoehtoisia paikkoja ovat Kemi, Äänekoski, Etelä-Ruotsin Jönköping sekä Viron Kunda, joilla aloitetaan ympäristövaikutusten arviointi. Lisäksi jatketaan muiden mahdollisten sijoituspaikkojen selvittämistä. Osapuolten mukaan investointipäätöksen aika on aikaisintaan vuoden 2010 aikana. Mikäli investointipäätös tehdään, osapuolet perustavat tasaomisteisen yhtiön jatkamaan valmistelua. Tehdas käyttää raaka-aineena erilaisia metsäenergiajakeita, turvetta metsäojitetuilta soilta sekä ruokohelpeä. Lopputuotteina syntyvät synteettiset biopolttonesteet ja -kaasut valmistetaan esimerkiksi kaasutukseen ja Fischer Troppsch -teknologioihin perustuvilla osaprosesseilla.

6 Metsäliitolla sekä Vapolla on merkittävät puu- ja turveraaka-ainevarat, joiden kustannustehokasta ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä osapuolet haluavat yhteistyössä lisätä. Yhtiöiden mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä ruokahuoltoketjun ulkopuolella oleviin, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvassa biopolttonesteiden liiketoiminnassa. Vapo Oy:n toimitusjohtajan Matti Hillin mukaan synteettiset polttonesteet ovat turpeen käytölle uusi mahdollisuus, jolla voidaan kestävän kehityksen mukaisesti parantaa energiaomavaraisuuttamme. Lisätietoja: toimitusjohtaja Matti Hilli, Vapo Oy, puh ja viestintäjohtaja Reijo Vatanen, Vapo Oy, puh Kotimaisella energiaturpeella on kysyntää Turve on tärkeä, kansallinen energiaresurssimme, jonka käyttö mahdollistaa muiden biopolttoaineiden, kuten puun ja peltoenergian kasvavan käytön. Kotimaisella energiaturpeella on hyvä kysyntä. Ja jotta kasvava kysyntä pystyttäisiin tyydyttämään ja varmistamaan polttoaineen riittävyys tulevilla kausilla, tulisi uusia tuotantoalueita saada lisää ja niiden luvitusta pitäisi nopeuttaa. Soiden järkevä hyödyntäminen ei ole ristiriidassa suojelun kanssa, sillä Suomen koko suoalasta vain pieni osuus on turvetuotannossa (alle prosentin verran). Vapo panostaa tänäkin vuonna turvetuotantoalueiden ympäristöratkaisuihin 3 miljoonan euron investoinneilla. Turpeen tuotanto alkoi ripeästi Tänä kesänä turpeen tuotanto on käynnistynyt ripeästi. Jorma Honkanen mukaan turpeen noston tavoitteesta on savutettu noin viidennes runsaan 20 terawattitunnin tavoitteesta. Kesä-heinäkuun tuotannon onnistumisella on suuri vaikutus tavoitteen saavuttamiseen. Vapo osti Fortumin turvetuotantosuot Vapo osti toukokuun lopulla Fortumin turvetuotantosuot. Fortumin turvesoiden kokonaispinta-ala on noin 600 hehtaaria ja ne sijaitsevat pääosin vuokra-alueilla Soinin, Karstulan, Saarijärven ja Petäjäveden kunnissa ja niiden. Vapolla on tänä vuonna tuotannossa hehtaaria suota, mikä on alle 0,5 prosenttia Suomen suoalasta. Lisätietoja: Jorma Honkanen, tuotantojohtaja, Vapo Oy, puh Henkilöstömuutoksia Jyväskylä Innovation Oy:ssä Jyväskylä Innovation Oy:n kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki jäi alkaen kesälomalle, jonka jälkeen hän siirtyy viettämään äitiyslomaa. Energiateknologian kehitysjohtajan sijaisena jatkaa DI Mikko Ahonen. Ahonen on aloittanut Jyväskylä Innovation Oy:n palveluksessa alkaen ja hänet tavoittaa numerosta ja sähköpostitse Annimari Lehtomäen tavoittaa vanhasta tutusta numerosta ( ) ja sähköpostitse

7 Euroopan komissio on avannut verkkopalvelun yrityksille: Your Europe - Business -palvelu Euroopan komissio on avannut verkkopalvelun yrityksille, jotka suunnittelevat toimintansa laajentamista Euroopan markkinoille. Your Europe - Business palvelusta löytyy yrittäjille tietoa ja opastusta yrittäjyyteen, yritystoiminnan käynnistämiseen, rahoitukseen tai teollisoikeuksien suojaamiseen liittyvissä kysymyksissä EU:n jäsenvaltioissa. Palvelu on maksutonta ja saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, myös suomeksi. Lisätietoja: osoitteesta: Tapahtumakalenteri Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn Muistathan, että heinäkuussa järjestetään Petäjävedellä omakotinäyttely. Petäjävedelle rakennetaan 28 tontin omakotitalonäyttely. Alue sijaitsee aivan taajaman läheisyydessä ja lähellä kunnan palveluja. Matkaa Jyväskylään alueelta on vain noin 30 minuuttia. Omakotinäyttelyn teemana on kestävä kehitys ja paikalle odotetaan noin kävijää. Omakotinäyttelyä tukee Internetiin valmistuva virtuaalinäyttely, jonka löydät osoitteesta: ****************** WANTED: juttuvinkkejä, uutisia, tapahtumatietoja jne. Julkaisemme BEV -uutisissa mielellämme erilaisia alan uutisia. Erityisen toivottavia ovat Keski-Suomea ja keskisuomalaisia koskevat jutut ja tapahtumat. Myös valmiit tekstit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä BEVuutisten toimittajaan Tiina Vilkkilään, puh (0) , sähköposti: Auriinkoiista jja llämmiintä kesää kaiikiilllle!

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

PUUENERGIATOIMISTOhanke

PUUENERGIATOIMISTOhanke PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Metsänhoidon, -korjuun ja -suunnittelun tuotteet, palvelut ja toimintamallit

Metsänhoidon, -korjuun ja -suunnittelun tuotteet, palvelut ja toimintamallit Metsänhoidon, -korjuun ja -suunnittelun tuotteet, palvelut ja toimintamallit NEW-ohjelman ohjausryhmäkokous 15.12.2014 Teppo Hujala, Lauri Sikanen, Tarmo Räty & Mikko Kurttila Metsänhoidon, -korjuun ja

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU Veli-Pekka Kauppinen Bioenergianeuvoja Suomen metsäkeskus Keski-Suomi Iisalmi 2014 Kuva ja teksti : Energiateollisuus ry 1 Kiinteistön energian tuotannon suunnittelu Selvitä:

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hannu Haavikko 1 Pk-turvetuotannon

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa Tomi Vartiamäki L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa 1 Puupolttoaine liikkumaan yhteistyöverkostolla Metsäenergian yhteistyöverkoston rakentaminen Pohjois-Karjalaan? - Mikä tämän tilaisuuden tarkoitus?

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Sisältö Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset Johtopäätökset Biolämpö-hankkeen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot