BEV-uutisia 6/2009,
|
|
- Elina Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BEV-uutisia 6/2009, Tässä numerossa: Tässä numerossa Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen pohtii pääkirjoituspalstallaan talouskriisin vaikutuksia työllisyyteen ja mahdollisuutta taistella työttömyyttä vastaan tukityöllistämistoiminnan avulla. Tässä numeroissa bioenergiakasvona esittelemme teille Metsäkeskus Keski-Suomen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppisen. Kerromme myös lyhyesti kuulumisia Vapo Oy:n biopolttonestetehdas hankkeesta ja energiaturpeen tilanteesta sekä muiden uutisten lisäksi mm. Jyväskylän Innovation Oy:n henkilömuutoksista. Ja muistattehan, että voitte itse vaikuttaa uutiskirjeemme sisältöön lähettämällä meille tietoa tapahtumista, kuulumisia hankkeista tai muuta ajankohtaista informaatiota maakunnasta ja sen liepeiltä. Paanasen palsta: TUKITYÖLLISTÄMISELLÄ METSÄENERGIAA LIIKKEELLE Edellisestä talouskriisistä jäi Suomeen ja erityisesti Keski-Suomeen merkittävä määrä pitkäaikaistyöttömyyttä, joka muuttui ns. rakenteelliseksi työttömyydeksi. Olemme joutuneet maksamaan tästä menetetystä resurssista ison hinnan vajaan 20 vuoden aikana, joka on vaikuttanut eri kautta meihin kaikkiin, puhumattakaan millaisia inhimillisiä tragedioita ja kärsimystä se on aiheuttanut itse työttömäksi jääneille ihmisille. Työttömyysluvut ovat jälleen synkkenemässä. Käsittääkseni olemme saaneet maakuntaan jopa 5000 uutta työnhakijaa tämän taloustaantuman aikana ja pahinta odotetaan vasta syksyllä. Valtaosa tästä porukasta on hyvin työkykyistä ja ammattitaitoista sekä halukasta työntekoon. Joukossa on paljon nuoria, työuransa alussa olevia ihmisiä. Meidän on ponnisteltava kaikin keinoin, että 90 luvun kaltaista työttömyyskehitystä ei pääse enää tapahtumaan. Yhteistä maakunnallista talkoota peräänkuulutetaan. Keski-Suomen energialaitokset lisäävät voimakkaasti biopolttoaineiden käyttöä. Eri biomassat, erityisesti energiapuu, on saatava liikkeelle entistä paremmin. Tähän liittyy merkittäviä työllistämismahdollisuuksia. Kun vielä huoli metsien hoidon tason laskusta on kasvamassa, johon yhtenä aiheuttajana on varmasti metsänomistajien kaupunkilaistuminen, on varsin helppo päästä johtopäätökseen, että metsätöiden tarjonnalla voidaan helpottaa työttömyysongelmaa. Kun vientiin perustuva teollisuus on taantumassa, panostetaan työllistymiseen kotimaisilla palvelumarkkinoilla. Jyväskylän seudulla, Hankasalmella ja Toivakassa on työllistetty pitkäaikaistyöttömiä menestyksellisesti ns. OIVA projektin avustuksella. Toimintamallin juuret ovat Kinnulassa. Kyseessä on tukityöllistämistoiminta, jossa keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat kunnat, jotka toimivat työttömien työllistäjinä ja myyvät heidän työvoimapalveluitaan asiakkaille. Kunta saa TE-keskuksen työllistämistuen. Kunta ottaa vastuun työsuhteesta ja työn laadusta sekä työllistettävien koulutuksesta ja työnopastuksesta. Käytännössä toiminnan pyörittäminen tapahtuu projektin kautta. Työvoimapalvelua ostavalle asiakkaalle, joka voi olla yritys, yhteisö tai yksityinen henkilö, tämä merkitsee varsin edullista työvoimaa hyvin alhaisella riskillä ja joustavasti. Metsäalan työnantajien kanssa on käyty pohdiskelua, voisiko OIVA projektin avulla työllistää työttömiä metsänhoitotöissä, erityisesti energiapuun korjuuseen liittyen. Väliaikaisen työllistämisen tavoitteena olisi pitää työllistetyt kunnossa laman yli, mutta pitemmälle tähtäävänä tavoitteena olisi saada osa työllistetyistä jäämään alalle ja lähtemään kouluttautumaan metsäalan ammatteihin. Metsätalouden piiristä on löydettävissä varsin paljon sellaista työtä, joka ei edellytä pitkää kouluttautumista, joten väliaikainenkin työllistäminen on toteutettavissa. Erityisesti sellaiset kohteet, joissa konetyö ei ole mahdollista tai metsänomistaja ei halua sitä, olisivat tämän kannalta ensisijaisia. Edellytyksenä tosin on, että metsänomistajat tuovat metsänhoitotöitä markkinoille.
2 Keskusteluissa saadun kannatuksen myötä hankkeen valmistelua on päätetty jatkaa. Keskeisiä osa-alueita hankkeen valmistelemisessa ovat: toimintamallin laajentaminen koko maakuntaan, joka edellyttää päätöksiä kunnilta mukaan lähdöstä sekä yhteistyötä TE-keskuksen kanssa, metsätyömaiden mobilisointi, jossa metsäalan neuvontaorganisaatiot ovat avainasemassa, toiminnan organisointi, jossa luodaan ratkaisut työnjohdon ja työn laadun varmistuksen toteuttamiseen, kuljetusten järjestämiseen, työllistettyjen varustamiseen jne., jatkokoulutuksen ja metsäalan uraputkien organisointi, jossa oppilaitosten ja työnantajien yhteistyö on keskeistä, sekä toimintaa tukeva ja metsäalan työmahdollisuuksia esiintuova viestintä. Alustavien arvioiden mukaan taloudelliset edellytykset tämän tyyppiselle työllistämiselle ovat olemassa. Tärkeää on, että työllistämisessä on ammattimainen meininki. Risusavotta mentaliteetilla tavoitteita ei saavuteta. Paheneva työttömyystilanne vaatii nopeita ja päättäväisiä toimenpiteitä. Toivon, että asianomaiset tahot tarttuvat tähän mahdollisuuteen ja merkittävä määrä työttömiä saadaan työllistettyä. - Markku Paananen- Kesäkuun Bioenergiakasvot: Metsäkeskus Keski-Suomen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppinen Veli-Pekka Kauppinen on toiminut Metsäkeskus Keski-Suomen palveluksessa ja bioenergianeuvojana vuodesta Tätä ennen hän on toiminut mm. metsäsuunnittelijana ja pystymitantarkastus- ja koulutustyössä. Vuosien aika vaihtelevassa työssä on Kauppiselle tullut tutuiksi Keski-Suomen metsät, tiet sekä pienet kylät. Veli-Pekka Kauppinen on koulutukseltaan metsäinsinööri. Hän valmistui Ähtärin Tuomarniemen metsäopistosta vuonna Opiskelut eivät tosin tähän loppuneet. Olen opiskellut ja kehittänyt omaa osaamistani työn ohella. Alkuun työni oli juoksemista pannuhuoneesta toiseen. Tähän aikaan kiersin noin 60 kohdetta vuoden aikana. Näistä kohteista noin puolet olivat maatiloja ja puolet lämpöyrittäjä kohteita sekä isoja kiinteistöjä. Tiivis työ kesti noin 4-5 ensimmäistä vuotta Kauppinen toteaa hymyssä suin. Työ bioenergianeuvojana on monipuolista ja vaihtelevaa Vaihtelevaan ja monipuoliseen bioenergianeuvojan työhön kuuluu bioenergiahankkeet, energiavaralaskelmat, neuvonta ja koulutus. Tällä alalla on erittäin tärkeää pitää oma osaaminen ajan tasalla. Tiedonjako maamme bioenergianeuvojien kesken on tärkeää. Asioiden selvittäminen yhteistyössä on helpompaa ja nopea tiedon saanti parantaa myös asiakaspalvelua. Kauppinen painottaa. Veli-Pekka Kauppisen työnkuva on vuosien varrella muuttunut metsäsuunnittelupainotteisesta työstä energiapuu- ja energialaskelmapainotteisemmaksi. Alussa työni painottui metsäsuunnitelmien tekoon. Lainvalvontaa on ollut urani alkuaikana vain ensimmäisien 2-3 vuoden ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana metsäsuunnitelmien tekoa on ollut huomattavasti vähemmän. Nykyään työni koostuu pääasiassa lämpöyrittäjäneuvonnasta sekä suunnitelmien ja kustannusarvioiden teosta, Kauppinen kuvailee työnkuvansa muutosta. Nykyistä työtään Veli-Pekka Kauppinen kuvailee lyhyesti: Työni lähtökohtana on käsitellä jokaista kohdetta tapauskohtaisesti ja asiakasnäkökulma huomioiden. Työssä erityisen tärkeää on asiakaslähtöinen toiminta ja toiminnan tavoitteena on tukea lämpöyrittäjiä ja antaa heille valmiudet itsenäiseen toimintaan. Tukea ja neuvoja kuitenkin pyritään aina antamaan, kun niitä tarvitaan. Bioenergianeuvojalta saatava ja metsäkeskuksen tarjoama lämpöyrittäjyys- ja kiinteistöneuvonta pyritään säilyttämään jatkuvana toimintana Kauppinen muistuttaa.
3 Kuvassa Veli-Pekka Kauppinen (oik.) työstää lämpöyrittäjäsuunnitelmaa Risto Heinäsen kanssa (kuva; V-P Kauppinen) Kuvassa Metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Veli- Pekka Kauppinen (vas.), opiskelija Laura Vertainen ja Metsäkeskuksen sekä VTT:n edustaja Jyrki Raitila energiapuukorjuunäytöksessä Saarijärven Lannenvedellä (kuva; Laura Vertainen 2009) Palvelu metsäalan toimijoille Metsään palstat ja kokokansan Halkoliiteri Metsään Palstat palvelu on Metsäkeskuksien kehittämä palvelu metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille. Kyseisen palvelun ajatuksen ns. isänä on ollut Pohjoiskarjalan Heikki Karppinen. Metsään palstat palvelu on ollut Metsäkeskus Keski-Suomen käytössä syksystä Veli-Pekka Kauppisen mukaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille toistaiseksi maksuton palvelu on lähtenyt hyvin liikkeelle: Metsään palstat palvelu on ollut käytössä vasta viime syksystä alkaen ja sitä on markkinoitu vielä toistaiseksi ainoastaan metsäsuunnitelmien teon yhteydessä. Tähän mennessä kiinnostusta on ollut ja kokemukset sekä palaute ovat olleet hyvää. Ensimmäisenä vuonna ei tavoitteeseen päästy, mutta tulos oli silti erittäin hyvä, % Internetiin laitetuista energiakohteista on jo myyty. Halkoliiteri palvelu on polttopuun myynnin ja oston kohtaamispaikka, jossa saa tietoa niin polttopuusta kuin puulla lämmittämisestäkin. Nyttemmin, palvelun käyttö ja suosio on kasvanut, ja se on levinnyt ympäri Suomen. Lähes puolet Suomesta kuuluu halkoliiterin käyttäjäalueeseen. Halkoliiterin Internet sivuilla käy viikoittain noin kävijää jotka selaavat sivuja pidempään. Todellisuudessa kävijöitä on huomattavasti enemmän, Kauppinen kommentoi.
4 Metsäkeskus toteuttaa hankkeita yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa Metsäkeskuksen hankkeita toteutetaan yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällä hetkellä Metsäkeskuksella on meneillään yhteistyössä VTT:n kanssa Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä metsäenergian käyttöä Keski-Suomessa. Hankkeessa tullaan myös tarkistamaan aikaisemmin tehtyjä metsäpotentiaali laskelmia. Kauppinen muistelee ja kuvailee aikaisemmin käynnissä olleita hankkeita: Metsäenergiaprojekteista Kesme 1 ja 2 ovat olleet merkittävimpiä metsäkeskuksen hankkeista. Energiapuupotentiaalilaskelmat 1995 ja 2005 tehtiin Kesme hankkeen töinä. Keski-Suomen metsät hyvässä kunnossa Keski-Suomen metsien energiapuuvarat ovat suuret ja metsät ovat hyvässä kunnossa. Veli-Pekka Kauppinen kommentoikin metsäalaa: Metsäalalla on pitkät perinteet, jotka vaikuttavat positiivisesti metsänhoitoon. Nykypäivän tilanne onkin metsänhoidon suhteen hyvä. Vaikka lama jyllää on sen seurauksena noussut esille myös hyvääkin: energiapuun arvostus on alkanut vähitellen nousta. Kuvissa energiapuunkorjuukoneita energiapuun korjuussa. Kuvat; Heikki Autio 2009 (vas.)ja Laura Vesterinen 2009 (oik.) Bioenergia nyt ja tulevaisuudessa Veli-Pekka Kauppinen pohtii bioenergia-alan nykytilannetta: Tämän päivän tilanne huomioiden, laman sekä pelletin hinnannousun että öljyn hinnanlaskun vaikutukset voidaan nähdä myös bioenergia-alan toiminnassa. Yrittäjät ovat jääneet seuraamaan tilannetta eivätkä tee suuria siirtoja. Päätösten tekoa pyritään siirtämään, mikäli se on suinkin mahdollista. Toiminnan keskittäminen muutamaksi vuodeksi johonkin tiettyyn teemaan olisi Kauppisen mielestä tällä hetkellä järkevää. Lämpölaitoshankkeisiin saatavat tuet kannattavat useimmiten vain investointeja ja rakentamista Kauppinen pohtii tulevaisuutta ja lämpölaitostoimintaa Tuista julkisesti puhuttaessa on tarkastelun kohteena useimmiten investoinnit ja rakentaminen. Lämpölaitokseen itseensä on mahdollista saada energiatukea, mutta itse verkostolle sitä ei saa, vaikka se onkin suuri osa kokonaisuutta. Veli-Pekka Kauppisen mielestä aluelämpölaitoksien laajennukseen sekä verkostolle tulisi tulevaisuudessa saada tukea.
5 Energiapuun laadulla on väliä Veli-Pekka Kauppisen mukaan aikaisemmin energiapuun laatuun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Jotta laatua saataisiin parannettua, tulisi koko energiapuuntuotantoketjun ajatella samalla tavalla ja pyrkiä yhteiseen samaan tavoitteeseen. Näin olisi paremmat mahdollisuudet saada energiapuusta enemmän MWh talteen. Energiapuun arvostus on jo parantunut kantohinnan nousun ja saatavien tukien ansiosta, mutta kuitenkin sen arvoa ja sen tuomia mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tiedosteta. Energiapuupuolella kaivataan vielä kehitystä koulutukseen ja asian eteenpäin viemiseen. Energiapuun arvostukseen vaikuttavaan hintaan voi heijastaa vaikutuksia myös uusien, suurien voimalaitoksien valmistuminen sekä niiden toiminta. Nähtäväksi kuitenkin jää millaisia muutoksia tulevaisuus tuo. Bioenergia-alalla kiinnostavia ja hyödyllisiä ilmiöitä Kauppinen uskoo, että tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän hyödyntämään aurinkoenergiaa, kalliista laiteinvestoinnista huolimatta: Laitteistojen hinnat tulevat tulevaisuudessa laskemaan kysynnän kasvun seurauksena. Tulevaisuutta voi olla myös sähköntuotanto pienen kokoluokan hakekattiloilla. Laitekantaa on jo kehitetty, mutta laitteistot ovat suuria ja pienimmät ovat vielä häkäpönttöjä. Sähköntuotanto pienen kokoluokan hakekattiloilla toisi kaivattua omavaraisuutta kiinteistöille ja maatiloille. Biopolttonesteen tuottaminen puusta sekä turpeesta tulee olemaan tulevaisuutta Veli-Pekka Kauppisen mielestä biopolttonesteen tuottaminen puusta sekä turpeesta tulevat olemaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden saantivarmuus tulee suunnitella ja toteuttaa hyvin, jotta mahdollisten kriisitilanteidenkin aikana polttoainetta olisi saatavilla. Erityisesti turvetta hyödynnettäessä tulee myös ympäristö asiat huomioida. Pelletin raaka-aineen saanti suoraan metsästä, toisi myös huoltovarmuutta polttoaineen saantiin. Uskon, että bioenergia ja energiapuumarkkinat ovat tulleet jäädäkseen, eikä ole mikään ohimenevä ilmiö. Kauppinen lisää lopuksi. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Kuvat: Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Keski-Suomi, Heikki Autio, Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opiskelija, Biopolttonestetehdas Itämeren alueelle - Metsäliitto ja Vapo yhteistyöhön Metsäliitto ja Vapo selvittävät biopolttonesteitä valmistavan tehtaan perustamista Itämeren alueelle. Vaihtoehtoisia paikkoja ovat Kemi, Äänekoski, Etelä-Ruotsin Jönköping sekä Viron Kunda, joilla aloitetaan ympäristövaikutusten arviointi. Lisäksi jatketaan muiden mahdollisten sijoituspaikkojen selvittämistä. Osapuolten mukaan investointipäätöksen aika on aikaisintaan vuoden 2010 aikana. Mikäli investointipäätös tehdään, osapuolet perustavat tasaomisteisen yhtiön jatkamaan valmistelua. Tehdas käyttää raaka-aineena erilaisia metsäenergiajakeita, turvetta metsäojitetuilta soilta sekä ruokohelpeä. Lopputuotteina syntyvät synteettiset biopolttonesteet ja -kaasut valmistetaan esimerkiksi kaasutukseen ja Fischer Troppsch -teknologioihin perustuvilla osaprosesseilla.
6 Metsäliitolla sekä Vapolla on merkittävät puu- ja turveraaka-ainevarat, joiden kustannustehokasta ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä osapuolet haluavat yhteistyössä lisätä. Yhtiöiden mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä ruokahuoltoketjun ulkopuolella oleviin, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvassa biopolttonesteiden liiketoiminnassa. Vapo Oy:n toimitusjohtajan Matti Hillin mukaan synteettiset polttonesteet ovat turpeen käytölle uusi mahdollisuus, jolla voidaan kestävän kehityksen mukaisesti parantaa energiaomavaraisuuttamme. Lisätietoja: toimitusjohtaja Matti Hilli, Vapo Oy, puh ja viestintäjohtaja Reijo Vatanen, Vapo Oy, puh Kotimaisella energiaturpeella on kysyntää Turve on tärkeä, kansallinen energiaresurssimme, jonka käyttö mahdollistaa muiden biopolttoaineiden, kuten puun ja peltoenergian kasvavan käytön. Kotimaisella energiaturpeella on hyvä kysyntä. Ja jotta kasvava kysyntä pystyttäisiin tyydyttämään ja varmistamaan polttoaineen riittävyys tulevilla kausilla, tulisi uusia tuotantoalueita saada lisää ja niiden luvitusta pitäisi nopeuttaa. Soiden järkevä hyödyntäminen ei ole ristiriidassa suojelun kanssa, sillä Suomen koko suoalasta vain pieni osuus on turvetuotannossa (alle prosentin verran). Vapo panostaa tänäkin vuonna turvetuotantoalueiden ympäristöratkaisuihin 3 miljoonan euron investoinneilla. Turpeen tuotanto alkoi ripeästi Tänä kesänä turpeen tuotanto on käynnistynyt ripeästi. Jorma Honkanen mukaan turpeen noston tavoitteesta on savutettu noin viidennes runsaan 20 terawattitunnin tavoitteesta. Kesä-heinäkuun tuotannon onnistumisella on suuri vaikutus tavoitteen saavuttamiseen. Vapo osti Fortumin turvetuotantosuot Vapo osti toukokuun lopulla Fortumin turvetuotantosuot. Fortumin turvesoiden kokonaispinta-ala on noin 600 hehtaaria ja ne sijaitsevat pääosin vuokra-alueilla Soinin, Karstulan, Saarijärven ja Petäjäveden kunnissa ja niiden. Vapolla on tänä vuonna tuotannossa hehtaaria suota, mikä on alle 0,5 prosenttia Suomen suoalasta. Lisätietoja: Jorma Honkanen, tuotantojohtaja, Vapo Oy, etunimi.sukunimi@vapo.fi, puh Henkilöstömuutoksia Jyväskylä Innovation Oy:ssä Jyväskylä Innovation Oy:n kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki jäi alkaen kesälomalle, jonka jälkeen hän siirtyy viettämään äitiyslomaa. Energiateknologian kehitysjohtajan sijaisena jatkaa DI Mikko Ahonen. Ahonen on aloittanut Jyväskylä Innovation Oy:n palveluksessa alkaen ja hänet tavoittaa numerosta ja sähköpostitse etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi. Annimari Lehtomäen tavoittaa vanhasta tutusta numerosta ( ) ja sähköpostitse etunimi.sukunimi@pp.inet.fi
7 Euroopan komissio on avannut verkkopalvelun yrityksille: Your Europe - Business -palvelu Euroopan komissio on avannut verkkopalvelun yrityksille, jotka suunnittelevat toimintansa laajentamista Euroopan markkinoille. Your Europe - Business palvelusta löytyy yrittäjille tietoa ja opastusta yrittäjyyteen, yritystoiminnan käynnistämiseen, rahoitukseen tai teollisoikeuksien suojaamiseen liittyvissä kysymyksissä EU:n jäsenvaltioissa. Palvelu on maksutonta ja saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, myös suomeksi. Lisätietoja: osoitteesta: Tapahtumakalenteri Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn Muistathan, että heinäkuussa järjestetään Petäjävedellä omakotinäyttely. Petäjävedelle rakennetaan 28 tontin omakotitalonäyttely. Alue sijaitsee aivan taajaman läheisyydessä ja lähellä kunnan palveluja. Matkaa Jyväskylään alueelta on vain noin 30 minuuttia. Omakotinäyttelyn teemana on kestävä kehitys ja paikalle odotetaan noin kävijää. Omakotinäyttelyä tukee Internetiin valmistuva virtuaalinäyttely, jonka löydät osoitteesta: ****************** WANTED: juttuvinkkejä, uutisia, tapahtumatietoja jne. Julkaisemme BEV -uutisissa mielellämme erilaisia alan uutisia. Erityisen toivottavia ovat Keski-Suomea ja keskisuomalaisia koskevat jutut ja tapahtumat. Myös valmiit tekstit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä BEVuutisten toimittajaan Tiina Vilkkilään, puh (0) , sähköposti: etunimi.sukunimi@jamk.fi. Auriinkoiista jja llämmiintä kesää kaiikiilllle!
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
LisätiedotFINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA
FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotKoneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto
Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotHajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana
Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden
LisätiedotPELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen
PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,
LisätiedotKESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA
KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotKohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?
Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset
POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotMihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten
LisätiedotSuomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa
Suomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa 7.2.2018 Marko Ämmälä Miksi oma ohjelma yrityksille ja yhteisöille? Tehtävämme on metsiin perustuvien
LisätiedotIndeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006
KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus
LisätiedotUusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotLämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua
Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden
LisätiedotEnergiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotMetsänhoidon, -korjuun ja -suunnittelun tuotteet, palvelut ja toimintamallit
Metsänhoidon, -korjuun ja -suunnittelun tuotteet, palvelut ja toimintamallit NEW-ohjelman ohjausryhmäkokous 15.12.2014 Teppo Hujala, Lauri Sikanen, Tarmo Räty & Mikko Kurttila Metsänhoidon, -korjuun ja
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti
LisätiedotPienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
LisätiedotKuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä
Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto
LisätiedotKoneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja
Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä
LisätiedotBiodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä
Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotBioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö
LisätiedotKeski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson
Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014
Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne
LisätiedotTilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY
Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotMetsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto
Metsäkyselyn tuloksia Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto 28.11.2016 Aineiston keräys Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä touko-kesäkuussa 2016 Kutsu kyselyyn lähetettiin 76 014 Suomen
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotMaailma tarvitsee bioenergiaa
Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 3/2017
Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa
LisätiedotMiten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group
Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys
Lisätiedotaimo.palovaara@lakkapaa.com
BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,
LisätiedotMetsätalouden koulutuksen muutostarpeet
Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
Lisätiedot10 askelta onnistumiseen
Askelia yrityksen uudistamiseen, osaamisen kehittymiseen ja yrittäjyyden lisäämiseen 10 askelta onnistumiseen Veli-Matti Lamppu 22.5.2018 Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotMetsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka
Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotEnergiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen
Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha
LisätiedotMarkkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
LisätiedotPUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI
PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotPUUENERGIATOIMISTOhanke
PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/
LisätiedotHeikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj
Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
LisätiedotSuuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.
Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotLapin bioenergiaohjelma 2009 2013
Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotTurveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy
Turveristeily 2018 Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy 16. 18.1.2018 Polttoaineet Kuopiossa on poltettu turvetta jo 45 vuotta (50 Mm 3 ) ja turvetuotannossa
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 4/2017
Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan
LisätiedotKeskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja
Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät
Pk-yritysbarometri, kevät 1 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 0 0 0 0 60 70 Keski-Pohjanmaa
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
Lisätiedot1000 uutta työpaikkaa alueellinen kokeilu
1000 uutta työpaikkaa alueellinen kokeilu Tuottava Pohjois-Karjala/Marko Mutanen 12.5.2017 Mikä on kokeilu? 2 Mikko Annalan 17.2. esittelemien diojen pohjalta 12.5.2017 Mikko Annala/DemosHelsinki 17.2.
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotBioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla
Bioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla Tulevaisuusfoorumi, Joensuu metsät ja ilmastopolitiikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 15.3.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalous Bioenergia-alan
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotMetsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014
Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian
Lisätiedot