BEV-uutisia 6/2009,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BEV-uutisia 6/2009, 6.7.2009"

Transkriptio

1 BEV-uutisia 6/2009, Tässä numerossa: Tässä numerossa Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen pohtii pääkirjoituspalstallaan talouskriisin vaikutuksia työllisyyteen ja mahdollisuutta taistella työttömyyttä vastaan tukityöllistämistoiminnan avulla. Tässä numeroissa bioenergiakasvona esittelemme teille Metsäkeskus Keski-Suomen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppisen. Kerromme myös lyhyesti kuulumisia Vapo Oy:n biopolttonestetehdas hankkeesta ja energiaturpeen tilanteesta sekä muiden uutisten lisäksi mm. Jyväskylän Innovation Oy:n henkilömuutoksista. Ja muistattehan, että voitte itse vaikuttaa uutiskirjeemme sisältöön lähettämällä meille tietoa tapahtumista, kuulumisia hankkeista tai muuta ajankohtaista informaatiota maakunnasta ja sen liepeiltä. Paanasen palsta: TUKITYÖLLISTÄMISELLÄ METSÄENERGIAA LIIKKEELLE Edellisestä talouskriisistä jäi Suomeen ja erityisesti Keski-Suomeen merkittävä määrä pitkäaikaistyöttömyyttä, joka muuttui ns. rakenteelliseksi työttömyydeksi. Olemme joutuneet maksamaan tästä menetetystä resurssista ison hinnan vajaan 20 vuoden aikana, joka on vaikuttanut eri kautta meihin kaikkiin, puhumattakaan millaisia inhimillisiä tragedioita ja kärsimystä se on aiheuttanut itse työttömäksi jääneille ihmisille. Työttömyysluvut ovat jälleen synkkenemässä. Käsittääkseni olemme saaneet maakuntaan jopa 5000 uutta työnhakijaa tämän taloustaantuman aikana ja pahinta odotetaan vasta syksyllä. Valtaosa tästä porukasta on hyvin työkykyistä ja ammattitaitoista sekä halukasta työntekoon. Joukossa on paljon nuoria, työuransa alussa olevia ihmisiä. Meidän on ponnisteltava kaikin keinoin, että 90 luvun kaltaista työttömyyskehitystä ei pääse enää tapahtumaan. Yhteistä maakunnallista talkoota peräänkuulutetaan. Keski-Suomen energialaitokset lisäävät voimakkaasti biopolttoaineiden käyttöä. Eri biomassat, erityisesti energiapuu, on saatava liikkeelle entistä paremmin. Tähän liittyy merkittäviä työllistämismahdollisuuksia. Kun vielä huoli metsien hoidon tason laskusta on kasvamassa, johon yhtenä aiheuttajana on varmasti metsänomistajien kaupunkilaistuminen, on varsin helppo päästä johtopäätökseen, että metsätöiden tarjonnalla voidaan helpottaa työttömyysongelmaa. Kun vientiin perustuva teollisuus on taantumassa, panostetaan työllistymiseen kotimaisilla palvelumarkkinoilla. Jyväskylän seudulla, Hankasalmella ja Toivakassa on työllistetty pitkäaikaistyöttömiä menestyksellisesti ns. OIVA projektin avustuksella. Toimintamallin juuret ovat Kinnulassa. Kyseessä on tukityöllistämistoiminta, jossa keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat kunnat, jotka toimivat työttömien työllistäjinä ja myyvät heidän työvoimapalveluitaan asiakkaille. Kunta saa TE-keskuksen työllistämistuen. Kunta ottaa vastuun työsuhteesta ja työn laadusta sekä työllistettävien koulutuksesta ja työnopastuksesta. Käytännössä toiminnan pyörittäminen tapahtuu projektin kautta. Työvoimapalvelua ostavalle asiakkaalle, joka voi olla yritys, yhteisö tai yksityinen henkilö, tämä merkitsee varsin edullista työvoimaa hyvin alhaisella riskillä ja joustavasti. Metsäalan työnantajien kanssa on käyty pohdiskelua, voisiko OIVA projektin avulla työllistää työttömiä metsänhoitotöissä, erityisesti energiapuun korjuuseen liittyen. Väliaikaisen työllistämisen tavoitteena olisi pitää työllistetyt kunnossa laman yli, mutta pitemmälle tähtäävänä tavoitteena olisi saada osa työllistetyistä jäämään alalle ja lähtemään kouluttautumaan metsäalan ammatteihin. Metsätalouden piiristä on löydettävissä varsin paljon sellaista työtä, joka ei edellytä pitkää kouluttautumista, joten väliaikainenkin työllistäminen on toteutettavissa. Erityisesti sellaiset kohteet, joissa konetyö ei ole mahdollista tai metsänomistaja ei halua sitä, olisivat tämän kannalta ensisijaisia. Edellytyksenä tosin on, että metsänomistajat tuovat metsänhoitotöitä markkinoille.

2 Keskusteluissa saadun kannatuksen myötä hankkeen valmistelua on päätetty jatkaa. Keskeisiä osa-alueita hankkeen valmistelemisessa ovat: toimintamallin laajentaminen koko maakuntaan, joka edellyttää päätöksiä kunnilta mukaan lähdöstä sekä yhteistyötä TE-keskuksen kanssa, metsätyömaiden mobilisointi, jossa metsäalan neuvontaorganisaatiot ovat avainasemassa, toiminnan organisointi, jossa luodaan ratkaisut työnjohdon ja työn laadun varmistuksen toteuttamiseen, kuljetusten järjestämiseen, työllistettyjen varustamiseen jne., jatkokoulutuksen ja metsäalan uraputkien organisointi, jossa oppilaitosten ja työnantajien yhteistyö on keskeistä, sekä toimintaa tukeva ja metsäalan työmahdollisuuksia esiintuova viestintä. Alustavien arvioiden mukaan taloudelliset edellytykset tämän tyyppiselle työllistämiselle ovat olemassa. Tärkeää on, että työllistämisessä on ammattimainen meininki. Risusavotta mentaliteetilla tavoitteita ei saavuteta. Paheneva työttömyystilanne vaatii nopeita ja päättäväisiä toimenpiteitä. Toivon, että asianomaiset tahot tarttuvat tähän mahdollisuuteen ja merkittävä määrä työttömiä saadaan työllistettyä. - Markku Paananen- Kesäkuun Bioenergiakasvot: Metsäkeskus Keski-Suomen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppinen Veli-Pekka Kauppinen on toiminut Metsäkeskus Keski-Suomen palveluksessa ja bioenergianeuvojana vuodesta Tätä ennen hän on toiminut mm. metsäsuunnittelijana ja pystymitantarkastus- ja koulutustyössä. Vuosien aika vaihtelevassa työssä on Kauppiselle tullut tutuiksi Keski-Suomen metsät, tiet sekä pienet kylät. Veli-Pekka Kauppinen on koulutukseltaan metsäinsinööri. Hän valmistui Ähtärin Tuomarniemen metsäopistosta vuonna Opiskelut eivät tosin tähän loppuneet. Olen opiskellut ja kehittänyt omaa osaamistani työn ohella. Alkuun työni oli juoksemista pannuhuoneesta toiseen. Tähän aikaan kiersin noin 60 kohdetta vuoden aikana. Näistä kohteista noin puolet olivat maatiloja ja puolet lämpöyrittäjä kohteita sekä isoja kiinteistöjä. Tiivis työ kesti noin 4-5 ensimmäistä vuotta Kauppinen toteaa hymyssä suin. Työ bioenergianeuvojana on monipuolista ja vaihtelevaa Vaihtelevaan ja monipuoliseen bioenergianeuvojan työhön kuuluu bioenergiahankkeet, energiavaralaskelmat, neuvonta ja koulutus. Tällä alalla on erittäin tärkeää pitää oma osaaminen ajan tasalla. Tiedonjako maamme bioenergianeuvojien kesken on tärkeää. Asioiden selvittäminen yhteistyössä on helpompaa ja nopea tiedon saanti parantaa myös asiakaspalvelua. Kauppinen painottaa. Veli-Pekka Kauppisen työnkuva on vuosien varrella muuttunut metsäsuunnittelupainotteisesta työstä energiapuu- ja energialaskelmapainotteisemmaksi. Alussa työni painottui metsäsuunnitelmien tekoon. Lainvalvontaa on ollut urani alkuaikana vain ensimmäisien 2-3 vuoden ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana metsäsuunnitelmien tekoa on ollut huomattavasti vähemmän. Nykyään työni koostuu pääasiassa lämpöyrittäjäneuvonnasta sekä suunnitelmien ja kustannusarvioiden teosta, Kauppinen kuvailee työnkuvansa muutosta. Nykyistä työtään Veli-Pekka Kauppinen kuvailee lyhyesti: Työni lähtökohtana on käsitellä jokaista kohdetta tapauskohtaisesti ja asiakasnäkökulma huomioiden. Työssä erityisen tärkeää on asiakaslähtöinen toiminta ja toiminnan tavoitteena on tukea lämpöyrittäjiä ja antaa heille valmiudet itsenäiseen toimintaan. Tukea ja neuvoja kuitenkin pyritään aina antamaan, kun niitä tarvitaan. Bioenergianeuvojalta saatava ja metsäkeskuksen tarjoama lämpöyrittäjyys- ja kiinteistöneuvonta pyritään säilyttämään jatkuvana toimintana Kauppinen muistuttaa.

3 Kuvassa Veli-Pekka Kauppinen (oik.) työstää lämpöyrittäjäsuunnitelmaa Risto Heinäsen kanssa (kuva; V-P Kauppinen) Kuvassa Metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Veli- Pekka Kauppinen (vas.), opiskelija Laura Vertainen ja Metsäkeskuksen sekä VTT:n edustaja Jyrki Raitila energiapuukorjuunäytöksessä Saarijärven Lannenvedellä (kuva; Laura Vertainen 2009) Palvelu metsäalan toimijoille Metsään palstat ja kokokansan Halkoliiteri Metsään Palstat palvelu on Metsäkeskuksien kehittämä palvelu metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille. Kyseisen palvelun ajatuksen ns. isänä on ollut Pohjoiskarjalan Heikki Karppinen. Metsään palstat palvelu on ollut Metsäkeskus Keski-Suomen käytössä syksystä Veli-Pekka Kauppisen mukaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille toistaiseksi maksuton palvelu on lähtenyt hyvin liikkeelle: Metsään palstat palvelu on ollut käytössä vasta viime syksystä alkaen ja sitä on markkinoitu vielä toistaiseksi ainoastaan metsäsuunnitelmien teon yhteydessä. Tähän mennessä kiinnostusta on ollut ja kokemukset sekä palaute ovat olleet hyvää. Ensimmäisenä vuonna ei tavoitteeseen päästy, mutta tulos oli silti erittäin hyvä, % Internetiin laitetuista energiakohteista on jo myyty. Halkoliiteri palvelu on polttopuun myynnin ja oston kohtaamispaikka, jossa saa tietoa niin polttopuusta kuin puulla lämmittämisestäkin. Nyttemmin, palvelun käyttö ja suosio on kasvanut, ja se on levinnyt ympäri Suomen. Lähes puolet Suomesta kuuluu halkoliiterin käyttäjäalueeseen. Halkoliiterin Internet sivuilla käy viikoittain noin kävijää jotka selaavat sivuja pidempään. Todellisuudessa kävijöitä on huomattavasti enemmän, Kauppinen kommentoi. https://palstat.metsakeskus.fi/

4 Metsäkeskus toteuttaa hankkeita yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa Metsäkeskuksen hankkeita toteutetaan yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällä hetkellä Metsäkeskuksella on meneillään yhteistyössä VTT:n kanssa Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä metsäenergian käyttöä Keski-Suomessa. Hankkeessa tullaan myös tarkistamaan aikaisemmin tehtyjä metsäpotentiaali laskelmia. Kauppinen muistelee ja kuvailee aikaisemmin käynnissä olleita hankkeita: Metsäenergiaprojekteista Kesme 1 ja 2 ovat olleet merkittävimpiä metsäkeskuksen hankkeista. Energiapuupotentiaalilaskelmat 1995 ja 2005 tehtiin Kesme hankkeen töinä. Keski-Suomen metsät hyvässä kunnossa Keski-Suomen metsien energiapuuvarat ovat suuret ja metsät ovat hyvässä kunnossa. Veli-Pekka Kauppinen kommentoikin metsäalaa: Metsäalalla on pitkät perinteet, jotka vaikuttavat positiivisesti metsänhoitoon. Nykypäivän tilanne onkin metsänhoidon suhteen hyvä. Vaikka lama jyllää on sen seurauksena noussut esille myös hyvääkin: energiapuun arvostus on alkanut vähitellen nousta. Kuvissa energiapuunkorjuukoneita energiapuun korjuussa. Kuvat; Heikki Autio 2009 (vas.)ja Laura Vesterinen 2009 (oik.) Bioenergia nyt ja tulevaisuudessa Veli-Pekka Kauppinen pohtii bioenergia-alan nykytilannetta: Tämän päivän tilanne huomioiden, laman sekä pelletin hinnannousun että öljyn hinnanlaskun vaikutukset voidaan nähdä myös bioenergia-alan toiminnassa. Yrittäjät ovat jääneet seuraamaan tilannetta eivätkä tee suuria siirtoja. Päätösten tekoa pyritään siirtämään, mikäli se on suinkin mahdollista. Toiminnan keskittäminen muutamaksi vuodeksi johonkin tiettyyn teemaan olisi Kauppisen mielestä tällä hetkellä järkevää. Lämpölaitoshankkeisiin saatavat tuet kannattavat useimmiten vain investointeja ja rakentamista Kauppinen pohtii tulevaisuutta ja lämpölaitostoimintaa Tuista julkisesti puhuttaessa on tarkastelun kohteena useimmiten investoinnit ja rakentaminen. Lämpölaitokseen itseensä on mahdollista saada energiatukea, mutta itse verkostolle sitä ei saa, vaikka se onkin suuri osa kokonaisuutta. Veli-Pekka Kauppisen mielestä aluelämpölaitoksien laajennukseen sekä verkostolle tulisi tulevaisuudessa saada tukea.

5 Energiapuun laadulla on väliä Veli-Pekka Kauppisen mukaan aikaisemmin energiapuun laatuun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Jotta laatua saataisiin parannettua, tulisi koko energiapuuntuotantoketjun ajatella samalla tavalla ja pyrkiä yhteiseen samaan tavoitteeseen. Näin olisi paremmat mahdollisuudet saada energiapuusta enemmän MWh talteen. Energiapuun arvostus on jo parantunut kantohinnan nousun ja saatavien tukien ansiosta, mutta kuitenkin sen arvoa ja sen tuomia mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tiedosteta. Energiapuupuolella kaivataan vielä kehitystä koulutukseen ja asian eteenpäin viemiseen. Energiapuun arvostukseen vaikuttavaan hintaan voi heijastaa vaikutuksia myös uusien, suurien voimalaitoksien valmistuminen sekä niiden toiminta. Nähtäväksi kuitenkin jää millaisia muutoksia tulevaisuus tuo. Bioenergia-alalla kiinnostavia ja hyödyllisiä ilmiöitä Kauppinen uskoo, että tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän hyödyntämään aurinkoenergiaa, kalliista laiteinvestoinnista huolimatta: Laitteistojen hinnat tulevat tulevaisuudessa laskemaan kysynnän kasvun seurauksena. Tulevaisuutta voi olla myös sähköntuotanto pienen kokoluokan hakekattiloilla. Laitekantaa on jo kehitetty, mutta laitteistot ovat suuria ja pienimmät ovat vielä häkäpönttöjä. Sähköntuotanto pienen kokoluokan hakekattiloilla toisi kaivattua omavaraisuutta kiinteistöille ja maatiloille. Biopolttonesteen tuottaminen puusta sekä turpeesta tulee olemaan tulevaisuutta Veli-Pekka Kauppisen mielestä biopolttonesteen tuottaminen puusta sekä turpeesta tulevat olemaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden saantivarmuus tulee suunnitella ja toteuttaa hyvin, jotta mahdollisten kriisitilanteidenkin aikana polttoainetta olisi saatavilla. Erityisesti turvetta hyödynnettäessä tulee myös ympäristö asiat huomioida. Pelletin raaka-aineen saanti suoraan metsästä, toisi myös huoltovarmuutta polttoaineen saantiin. Uskon, että bioenergia ja energiapuumarkkinat ovat tulleet jäädäkseen, eikä ole mikään ohimenevä ilmiö. Kauppinen lisää lopuksi. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Kuvat: Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Keski-Suomi, Heikki Autio, Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opiskelija, Biopolttonestetehdas Itämeren alueelle - Metsäliitto ja Vapo yhteistyöhön Metsäliitto ja Vapo selvittävät biopolttonesteitä valmistavan tehtaan perustamista Itämeren alueelle. Vaihtoehtoisia paikkoja ovat Kemi, Äänekoski, Etelä-Ruotsin Jönköping sekä Viron Kunda, joilla aloitetaan ympäristövaikutusten arviointi. Lisäksi jatketaan muiden mahdollisten sijoituspaikkojen selvittämistä. Osapuolten mukaan investointipäätöksen aika on aikaisintaan vuoden 2010 aikana. Mikäli investointipäätös tehdään, osapuolet perustavat tasaomisteisen yhtiön jatkamaan valmistelua. Tehdas käyttää raaka-aineena erilaisia metsäenergiajakeita, turvetta metsäojitetuilta soilta sekä ruokohelpeä. Lopputuotteina syntyvät synteettiset biopolttonesteet ja -kaasut valmistetaan esimerkiksi kaasutukseen ja Fischer Troppsch -teknologioihin perustuvilla osaprosesseilla.

6 Metsäliitolla sekä Vapolla on merkittävät puu- ja turveraaka-ainevarat, joiden kustannustehokasta ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä osapuolet haluavat yhteistyössä lisätä. Yhtiöiden mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä ruokahuoltoketjun ulkopuolella oleviin, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvassa biopolttonesteiden liiketoiminnassa. Vapo Oy:n toimitusjohtajan Matti Hillin mukaan synteettiset polttonesteet ovat turpeen käytölle uusi mahdollisuus, jolla voidaan kestävän kehityksen mukaisesti parantaa energiaomavaraisuuttamme. Lisätietoja: toimitusjohtaja Matti Hilli, Vapo Oy, puh ja viestintäjohtaja Reijo Vatanen, Vapo Oy, puh Kotimaisella energiaturpeella on kysyntää Turve on tärkeä, kansallinen energiaresurssimme, jonka käyttö mahdollistaa muiden biopolttoaineiden, kuten puun ja peltoenergian kasvavan käytön. Kotimaisella energiaturpeella on hyvä kysyntä. Ja jotta kasvava kysyntä pystyttäisiin tyydyttämään ja varmistamaan polttoaineen riittävyys tulevilla kausilla, tulisi uusia tuotantoalueita saada lisää ja niiden luvitusta pitäisi nopeuttaa. Soiden järkevä hyödyntäminen ei ole ristiriidassa suojelun kanssa, sillä Suomen koko suoalasta vain pieni osuus on turvetuotannossa (alle prosentin verran). Vapo panostaa tänäkin vuonna turvetuotantoalueiden ympäristöratkaisuihin 3 miljoonan euron investoinneilla. Turpeen tuotanto alkoi ripeästi Tänä kesänä turpeen tuotanto on käynnistynyt ripeästi. Jorma Honkanen mukaan turpeen noston tavoitteesta on savutettu noin viidennes runsaan 20 terawattitunnin tavoitteesta. Kesä-heinäkuun tuotannon onnistumisella on suuri vaikutus tavoitteen saavuttamiseen. Vapo osti Fortumin turvetuotantosuot Vapo osti toukokuun lopulla Fortumin turvetuotantosuot. Fortumin turvesoiden kokonaispinta-ala on noin 600 hehtaaria ja ne sijaitsevat pääosin vuokra-alueilla Soinin, Karstulan, Saarijärven ja Petäjäveden kunnissa ja niiden. Vapolla on tänä vuonna tuotannossa hehtaaria suota, mikä on alle 0,5 prosenttia Suomen suoalasta. Lisätietoja: Jorma Honkanen, tuotantojohtaja, Vapo Oy, puh Henkilöstömuutoksia Jyväskylä Innovation Oy:ssä Jyväskylä Innovation Oy:n kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki jäi alkaen kesälomalle, jonka jälkeen hän siirtyy viettämään äitiyslomaa. Energiateknologian kehitysjohtajan sijaisena jatkaa DI Mikko Ahonen. Ahonen on aloittanut Jyväskylä Innovation Oy:n palveluksessa alkaen ja hänet tavoittaa numerosta ja sähköpostitse Annimari Lehtomäen tavoittaa vanhasta tutusta numerosta ( ) ja sähköpostitse

7 Euroopan komissio on avannut verkkopalvelun yrityksille: Your Europe - Business -palvelu Euroopan komissio on avannut verkkopalvelun yrityksille, jotka suunnittelevat toimintansa laajentamista Euroopan markkinoille. Your Europe - Business palvelusta löytyy yrittäjille tietoa ja opastusta yrittäjyyteen, yritystoiminnan käynnistämiseen, rahoitukseen tai teollisoikeuksien suojaamiseen liittyvissä kysymyksissä EU:n jäsenvaltioissa. Palvelu on maksutonta ja saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, myös suomeksi. Lisätietoja: osoitteesta: Tapahtumakalenteri Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn Muistathan, että heinäkuussa järjestetään Petäjävedellä omakotinäyttely. Petäjävedelle rakennetaan 28 tontin omakotitalonäyttely. Alue sijaitsee aivan taajaman läheisyydessä ja lähellä kunnan palveluja. Matkaa Jyväskylään alueelta on vain noin 30 minuuttia. Omakotinäyttelyn teemana on kestävä kehitys ja paikalle odotetaan noin kävijää. Omakotinäyttelyä tukee Internetiin valmistuva virtuaalinäyttely, jonka löydät osoitteesta: ****************** WANTED: juttuvinkkejä, uutisia, tapahtumatietoja jne. Julkaisemme BEV -uutisissa mielellämme erilaisia alan uutisia. Erityisen toivottavia ovat Keski-Suomea ja keskisuomalaisia koskevat jutut ja tapahtumat. Myös valmiit tekstit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä BEVuutisten toimittajaan Tiina Vilkkilään, puh (0) , sähköposti: Auriinkoiista jja llämmiintä kesää kaiikiilllle!

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hannu Haavikko 1 Pk-turvetuotannon

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa Tomi Vartiamäki L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa 1 Puupolttoaine liikkumaan yhteistyöverkostolla Metsäenergian yhteistyöverkoston rakentaminen Pohjois-Karjalaan? - Mikä tämän tilaisuuden tarkoitus?

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015 Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet 2007-2014 ja 2015 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-13 ja paksummin 14-15 vertaillen 13-14-15-16 Työttömyys korkealla tasolla mutta tasaantumassa?

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot