Politiikkakeinot kestävän ruoantuotannon varmistamiseksi?

Transkriptio

1 Politiikkakeinot kestävän ruoantuotannon varmistamiseksi? Professori Heikki Lehtonen Tutkimusala: Maatalouden kestävyyttä edistävien ohjauskeinojen taloudellinen arviointi ja mallintaminen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta Politiikat, markkinat ja ennakointi Teppo Tutkija

2 Teemoja ja kysymyksiä Mitä on kestävä ruoantuotanto? Onko nykyinen tuotanto kestävää? Onko nykyinen maatalouspolitiikka kestävyyttä edistävää? Mitkä ovat tärkeimpiä politiikkakeinoja ruoantuotannon kestävyyden parantamisessa? Johtopäätöksiä ja eväitä parempaan

3 Mitä on kestävä ruoantuotanto? Perinteisen maahenkisen talonpoikaisajattelun mukaan maatila tulee jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin sen itse on vastaanottanut Tämä tarkoittaa laajasti ottaen paitsi maatilan tuotantovälineitä (koneet, rakennukset jne), myös peltoja, metsiä ja vesistöjä, niiden kasvukuntoa ja laatua Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella Tärkeitä huomioon otettavia tekijöitä ovat luonnonvarojen ja toimeentulon riittävyys

4 Kestävä kehitys on totuttu määrittelemään 3 osaalueen kattavaksi kokonaisuudeksi esim. maataloudessa suunnilleen seuraavasti: Taloudellinen kestävyys kaikki kustannukset katetaan kilpailukykyinen ansiotaso Ekologinen kestävyys - tuotannolle keskeisten ekosysteemien (pelto, laidun, metsä, puutarha jne.) toimivuus, tuottokyky ja biologinen monimuotoisuus säilyvät pitkällä aikavälillä Sosiaalinen kestävyys: Ihmisarvosta kiinnipitäminen, henkisten ja fyysisten voimavarojen edistäminen ja hyvinvointi Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, myötätunto Yhteisöllisyyden vaaliminen yksilökeskeisyyden sijasta Vaikuttamismahdollisuudet, syrjäytymisen estäminen Lisäksi: eettinen, inhimillinen, kulttuurinen jne kestävyys

5 Mistä voimme olla varmoja, että kestävyys on riittävällä tasolla pitkän aikavälin kehityksen kannalta? Esimerkkejä: Johtavatko nykyiset toimenpiteet ja kehityskulut vesistöjen hyvään ekologiseen tilaan merialueilla ja sisävesistöissä? On mahdollista, että esim. ilmastonmuutos johtaa kasvavaan (typen) vesistökuormitukseen Tällöin nykyiset vesiensuojelutoimet riittämättömiä Saadaanko maatalousympäristöjen biodiversiteettiä parannettua / väheneminen pysäytettyä? Päästäänkö ilmaston 2 asteen lämpenemistavoitteeseen? Päästäänkö 13% vähennystavoitteeseen ns. maataloussektorin päästöissä ? Tuskin! On mahdollista, että maataloudelle myöhemmin sitovia päästövähennystavoitteita, ja niiden takia lisätoimia Saadaanko viljelijöiden tulotason lasku pysäytettyä ja käännettyä kohti kilpailukykyisempää ansiotasoa?

6 Maataloustulot laskusuunnassa Suomessa keskimäärin lisäksi voimakas lasku 2015

7 Tieto lisää tuskaa: Mikä on riittävää pitkän aikavälin kestävyystavoitteiden kannalta Koko ajan tulee uusia tutkimustuloksia - Osa tuloksista ristiriitaisia, todelliset uudet tulokset tarkentuvat vähitellen Jos varmuutta maalista ja tavoitteista ei ole olemassa, ei ole varmistavia politiikkakeinojakaan edessä jatkuva prosessi Maatalouspolitiikka on kompromissien tekemistä moniin tavoitteisiin pyrittäessä hyvin rajallisin resurssein! Maatalouspolitiikkaa ohjaa käytännössä laaja päätös- ja byrokratiakoneisto, puuttuu vääriin asioihin, on lyhytjänteistä, vesittää tavoitteisiin johtavat toimenpidekokonaisuudet - mutta ylläpitää maataloutta! On välttämätön asioiden hyvin hoitamiseksi maatalous edelleen tärkeä asia EU:ssa ja globaalisti! Jähmeä päätöksenteko ja EU-koneisto voi tuoda enemmän pitkäjänteisyyttä kuin kansalliset päätökset!

8 Mitkä oikeasti tärkeitä ja varteenotettavia kestävyystavoitteita? Mitkä ovat vastaavat politiikkakeinot? Politiikkakeinot auttavat rajallisesti tavoitteisiin pääsemisessä, etenkin viljelijöiden tuloihin liittyen Maatalouskauppaa vapautettu, maatalous toimii EU:ssa markkinaohjautuvasti ja pääsääntöisesti (epävakain) maailmanmarkkinahinnoin Vesiensuojelu on erittäin vahva tavoite Suomessa! Hyvä ekologinen tila on vaativa tavoite Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden edistäminen kertoo suomalaistten vahvasta luonnon arvostamisesta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen peltojen kunto, ojitus Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen väistämätöntä, myös maataloudessa jossain määrin Ihan hyvä harrastus maataloudessakin, tiettyyn rajaan asti energian ja lannoitteiden tarkka käyttö, org. aines

9 FACCE MACSUR Trade M / North Savo pilot study: We seek feasible solutions to the following climate and management related problems Spatio-temporal variability of crop yields (among field plots, years, etc.) Feed quality losses Winter time damages, soil compaction, wet conditions Plant pests becoming more frequent Low profitability of needed investments due to VOLATILE MARKET PRICES How to utilise new opportunities such as new cultivars with possible yield gains? Some climate related problems in North Savo region: Ice encasement, due to warmer winters (hypoxia, frost). Photo: P. Virkajärvi (top), Problems due to soil compaction. Photo: H. Mäkipää (middle), Compacted soil, heavy axle loads. Photo: A. Mustonen (bottom, right); Winter related damages (left, bottom. Photo P. Virkajärvi); effects of summer drought (bottom, middle. Photo E. Juutinen)

10 Viljojen ja öljykasvien hintavaihtelut kasvaneet olennaisesti Hinnat (eur/tonni) Suomessa Vehnä Ruis 250 Ohra Mallasohra 200 Kaura 150 Öljykasvit Vehnä Ruis Ohra Mallasohra Kaura

11 Panoshintojen muutokset maailmanmarkkinoilta välittyvät tehokkaasti Suomeen - Runsaasti energiaa ja ostopanoksia käyttävä eurooppalainen maatalous on voimakkaasti nouseiden panoshintojen ja globaalitalouden uhri! Lähde: Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2005=100. Tilastokeskus Lähde: Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010=100. Tilastokeskus

12 Yrittäjätulo (eur/tila; vasen) ja viljelyala (ha/tila; oikea) Varsinais-Suomen viljatiloilla Lähde: Luken Taloustohtori-palvelu antosuunnittain heikot keskimäärin hyvät heikot keskimäärin hyvät

13 Ympäristötuen ehdot ja tuen irrotus tuotannosta nähty keskeisinä syinä satotason nousun hidastumiseen Suomessa! Onko näin? Vasen: Vehnä, kg/ha; Keskellä: Ohra, kg/ha; Oikealla Kaura, kg/ha Peltonen-Sainio, P., Salo, T., Jauhiainen, L., Lehtonen, H. & Sieviläinen, E Static yields and quality issues: Is the agrienvironment program the primary driver? AMBIO. ISSN DOI /s

14 Lannoitteiden käyttö Suomessa keskimäärin, kg/ha kg/ha K P N Source: Luke, Statistical services 14 Finnish Agriculture and Rural Industries 2015

15 Vähemmän vilja-alaa ilman ympäristötukea? Silti ympäristötuki vähentää typpihuuhtoumaa verrattuna ei ympäristötukea -tilanteeseen Lähde: MYTVAS3-hanke. Jyrki Aakkula & Johanna Leppänen (eds) Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) loppuraportti (English abstract: Follow-up study on the impacts of Agri-Environment measures (Mytvas3) final report). ISBN , ISSN X. Lehtonen, H. & Rankinen, K Impacts of agri-environmental policy on land use and nitrogen leaching in Finland. Environmental Science and Policy, Volume 50, June 2015, p doi: /j.envsci base counterfactual observed Vilja-ala (1000 ha) Suomessa Perustilanteessa (base) ja ilman ympäristötuen ehtoja counterfactual Y1995 Y1996 Y1997 Y1998 Y1999 Y2000 Y2001 Y2002 Y2003 Y2004 Y2005 Y2006 Y2007 Y2008 Y2009 Y2010 Y2011 Y2012 Y2013 Y2014 Y2015 Y2016 Y2017 Y2018 Y2019 Y

16 Satokuilut ja niiden pienentäminen Satopotentiaali Saavutettavissa oleva Todellinen Satokuilu I (20%) heikko veden saatavuus, maan rakenne, ojitus Satokuilu II (10%) - riittämätön kalkitus Satokuilut I+II+III Satokuilu III (20%) riittämätön lannoitus ja kasvinsuojelu, yksipuolinen viljelykierto; syynä matalat tuotehinnat suhteessa panoksiin ja riskeihin = 50%

17 Fungisideilla voidaan tehokkaasti torjua verkkolaikkua, rengaslaikkua ja härmää ja siten saavuttaa 10-15% korkeampi sato (ohralla). Purola, T. (2013). Taudinkestävien ja tautialttiiden ohralajikkeiden taloudellinen vertailu. Maisterin tutkielma. University of Helsinki. Department of economics and management

18 Maanparannuskalkin käyttö Suomessa vuosittain keskimäärin kg/ha kg/ha Lähde: Luke, Tilastopalvelut 18 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015

19 Kalkituksen maanparannusvaikutus Suomen pellot usein herkkiä happamoitumaan, sitä lisää voimakas epäorgaaninen typpilannoitus ph luku Suomessa tyypillisesti 5,5-6,5 ; useimmille kasveille hyödyllisin taso 6,5-7,5 (Myyrä ym. 2005) Kalkituksen vaikutus (tyypillinen esimerkki, tämä toki tilakohtainen asia!) Yhden ph yksikön sadon lisäys (5,0 => 6,0) 15% ph luku V-Suomessa tyypillisesti Vuosittainen ph -alenema ph -luvun nousu jos 1 ton/ha kalkkia HUOM! Lanta ph-arvoltaan lähellä 7 lannan käyttö vähentää selvästi kalkitustarvetta!

20 Eri kasvien katetuotot (eur/ha) Pohjois-Savossa keskimääräisillä satotasotasoilla ja kustannuksilla laskettuina. Lähde: Lukessa tehdyt keskiarvolaskelmat viljojen katetuotot korreloituneita! 1000,00 900,00 800,00 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 kevätvehnä syysvehnä ruis ohra mallasohra kaura sekavilja kuivaheinä rypsi kesanto LHP 100,00 0,

21 Mistä lisää vaihtoehtoja viljatilojen viljelykiertoon? Viljelyala, 1000 ha Viljelyala, 1000 ha 1400,0 1200,0 1000, Rypsi Rapsi 800,0 Viljat 600,0 Öljykasvit 400,0 200, Öljykasvien kokonaissato, milj. kg 0,

22 Tarvitaan sopeutumispääoman kasvattamista pellot, koneet, osaaminen, verkostot, luottamus - Maanomistajien / viljelijöiden tavoitteet erilaisia! Taloudellinen toimeentulo Mikä on riittävä ansio viljelystä? Miten viljely sopii yhteen muiden ansiolähteiden kanssa? Millainen viljelijä haluan olla? Kuinka paljon sijoitan pääomaa ja aikaa? Kuinka suuria riskejä olen valmis ottamaan? Suuntautuminen: Mikä osuus markkinoilla, politiikalla? Perinteet ja sosiaaliset arvostukset Tilan, suvun, kylän, yhteisön arvostukset Luottamus: pellonhoito ja kustannusjako vuokrasopimuksiin? Lepo ja virkistys Viljelyyn käytettävissä oleva työaika? Luonto ja maisema

23 Toistuvasti esille nousseita maatilan kannattavuuden avaintekijöitä Kohtuulliset ehdot sukupolvenvaihdoksessa Pieni velka jo aloitettaessa Kaikkea pääomakantaa ei tarvitse pian uusia edellinen sukupolvi on hoitanut hommansa Kone- ja rakennusinvestoinnit lähes kaikki 5-10 vuotta etukäteen suunniteltuja Pääosin tulorahoituksella tehtäviä Kaikki kone- ja rakennuskanta ei ole omaa koneiden yhteiskäyttö, urakoitsijoiden käyttö Tarkka taloudenpito ja suunnitelmallisuus ostoissa Tärkeimmät ostot kilpailutettu Riittävät kassavarat, sujuva ja nopea yhteistyö rahoittajien kanssa tarvittaessa Myynti/osto-osaaminen Oikea ajoitus Varastointi kohtuullisin kustannuksin Omalle tuotteelle oltava hinta, jolla tarjoaa sitä ostajalle - sadon laatuun panostettava Satotaso: Enemmän jaettavaa hehtaarikohtaisille kustannuksille => kannattavuus Pellon kasvukunto ja liikennöitävyys Suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa mitä tehdään ja miksi? Mistä paras tuotto? Viljelykierrot, muokkausmenetelmät ja akselipainot maille sopivia Ojitus ja vesitalous Lannoitus, viljelykierrot ja eloperäinen aines

24 Keinoja parantaa maatilojen / maatalouden taloudellista tulosta ja maatalouden kestävyyttä? Rakennekehitys ja tuotannon tehostaminen (enemmän liikevaihtoa vähemmällä työllä ja pääomalla) kiihtyvät jos tavoitteena on tulojen kasvu Satotason merkitys kasvaa, parantaa työn ja pääoman tuottavuutta Satotason kehitys riippuu tuote- ja panoshinnoista ja tukiehdoista Erot maatalouden kehityksessä eri alueilla kärjistyvät Tämä voi johtaa ympäristöongelmiin voimaperäisillä tuotantoalueilla Tehostamisen ja ympäristön välinen konflikti ratkaistava Maan kasvukunto ja ojitus nousemassa tärkeään osaan sademäärän kasvaessa Investoinnit maanparannukseen, ojitukseen ja kevyeen kalustoon Kasvukuntoa parantavat toimet kustannusjakoineen vuokrasopimuksiin? Viljelykierron monipuolistaminen yksi keino ylläpitää maan rakennetta Heikosti kannattavaa, jos ei markkinoita tuotteille Mistä rahoitusta investoinneille => verkostot ja työnjako! Lunastaako kestävä tehostaminen odotukset? Tuotanto harvempiin käsiin - kasvava osa peltoalasta ympäristönsuojeluun? Vähemmän kotieläintuotteita ruokapöytiin ja tuotantoon? Paremmin kannattavia kasveja ja arvoketjuja tilalle