Terve minä. Tukioppilastoiminnan materiaali itsetuntemuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terve minä. Tukioppilastoiminnan materiaali itsetuntemuksesta"

Transkriptio

1 Terve minä Tukioppilastoiminnan materiaali itsetuntemuksesta

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä sekä 566 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä yli jäsentä. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Käsikirjoitus Kirsi Pihlaja, nuorisotyön suunnittelija, MLL Koulutusmalli Petteri Hakanen, tukioppilaskouluttaja, teologian maisteri, uskonnon opettaja Kirsi Pihlaja, nuorisotyön suunnittelija, MLL Alkuperäinen käsikirjoitus ja koulutusmalli Tiina Honkonen, tukioppilaskouluttaja, koulutusyrittäjä, yhteiskuntatieteiden maisteri, nuorisotyöntekijä Reija Salovaara, tukioppilastoiminnan suunnittelija, yhteisöpedagogi Petteri Hakanen, tukioppilaskouluttaja, teologian maisteri, uskonnon opettaja Graafikko Tarja Petrell Valokuvat Raisa Kyllikki Karjalainen Kiitokset Tasa-arvokonsultti Malin Gustavssonille innoituksesta ja asiantuntemuksesta. Setalle ja nuorisokoordinaattori Anders Huldénille asiantuntija-avusta ja hyvistä kommenteista. Kiitokset palautteesta ja harjoitusten testaamisesta Muuramen Nisulanmäen koulun ja Hartolan yhtenäiskoulun oppilaille sekä Korpilahden isoskoulutukseen osallistuneille. Kiitos myös Mirjam Kallandille, Liisa Partiolle, Juuso Peuralle, Kaarina Kokkoselle, Tiina Honkoselle ja Aikku Eskeliselle. Paino Hämeen Kirjapaino Oy 2010 MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille - edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen ja vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaa noin puheluun ja nettikirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaa noin yhteydenottoon. yläkouluissa toimii MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuorille tukea antaa kymmenien nuorten Verkkotukareiden eli joukko. yli MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee lähes perheessä. 250 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää noin 430 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii noin 400 vertais- ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n harrastuskerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää Hyvä alku koulutielle -kampanjan, joka tavoittaa yli ekaluokkalaisen vanhemmat muistuttaen läsnäolon ja huolenpidon tärkeydestä lapsen aloittaessa koulun. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. 2 Terve minä

3 Sisällys Lukijalle s. 5 Minäkuva muotoutuu vuorovaikutuksessa s. 6 Itsetunto arvostan itseäni s. 8 Nuoruus on herkkä kehitysvaihe s. 10 Itsetuntoon voi vaikuttaa s. 12 Terve minä -koulutus s Lämmittelyharjoitukset s Itsetuntemuksen syventäminen s Tytöt ja pojat ja itsetuntemus s Voimavarat ja itsetuntemus s Toiminnan suunnittelu ja palaute s. 20 Erilaisia harjoituksia s. 23 Lähteet s. 29 Liitteet s. 30 Terve minä 3

4 4 Terve minä

5 Lukijalle Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön perusta on, että nuoret voivat toimia osallisina ja näkyvinä yhteiskunnan jäseninä. Yksi tärkeimmistä nuorisotyön muodoista MLL:ssa on tukioppilastoiminta, jota on kehitetty jo vuodesta Keski-ikäistyvästä tukioppilastoiminnasta on tullut merkittävä nuorten osallisuuden ja vapaaehtoistyön muoto Suomen koulussa. Tukioppilaat ovat tavallisia nuoria, jotka haluavat vaikuttaa koulun yhteishenkeen ehkäisemällä kiusaamista ja edistämällä suvaitsevaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Heiltä odotetaan paljon, ja siksi onkin tärkeää, että he saavat tehtäväänsä riittävän koulutuksen. Hyvä itsetuntemus auttaa kehittämään empatiataitoja ja ymmärtämään muita. Sen avulla nuoret saavat itseluottamusta toimia vertaisryhmässään mielipidevaikuttajina ja he saavat voimavaroja muiden tukemiseen. Tukioppilastoiminnassa itsetuntemus on ollut suosikkiteema jo vuosia. Itsetuntemus on MLL:n kartoitusten mukaan kiusaamisen ehkäisyn jälkeen suosituin tukioppilaiden jatkokoulutusaihe. Teemasta on aikaisemmin tuotettu Mä oon jees! -aineisto, jonka pohjalta työstettiin vuonna 2006 alkuperäinen Terve minä tukioppilastoiminnan aineisto itsetuntemuksesta. Tähän uuteen painoksen tietotekstit on päivitetty ottamalla huomioon myös sukupuolen ja seksuaalisuuden merkitys minäkuvan kehittymisessä. Koulutusosioon on lisätty myös uusia harjoituksia muun muassa omien ennakkoluulojen käsittelemisestä. MLL:ssä pidetään tärkeänä, että nuoret osallistuvat materiaalien kehittämiseen, ja siksi myös tämän materiaalin harjoitukset on testattu nuorten kanssa. Huomasimme koulutuksissa, että nuorille oli tärkeää saada vaihtaa ajatuksia myös sukupuoleen liittyvistä asioista. Nuoret oppivat, että toiset saattavat ajatella asioista samalla tavalla kuin itse, tai että voi olla oma mielipide, eikä tarvitse olla samaa mieltä kuin muut. Tyttöjen ja poikien eroja ja tasa-arvoa koskevat asiat herättivät nuorten kesken kiivastakin keskustelua. Tukioppilastoiminta on siis myös areena, jossa tytöt ja pojat voivat harjoitella sosiaalisia taitoja yhdessä ja oppia kunnioittamaan erilaisuutta. Tyttöjä ja poikia on monenlaisia. Terve minä jatkokoulutus tarjoaa tukioppilaille ajan ja paikan pohtia rauhassa omaa itseään. Aineistossa on taustatietoa itsetuntemuksesta ja siihen liittyvistä aiheista. Taustatieto toimii harjoitusten ohjaamisen tukena. Harjoitusten tarkoituksena on antaa nuorille eväitä tutustua itseensä ja antaa pelivälineitä kohtaamaan odotuksia, joita heihin kohdistuu. Tukioppilaiden on tiedostettava myös omat asenteensa, tunnistaa voimavaransa ja vahvuutensa voidakseen kehittää ihmissuhdetaitojaan. Hyvä itsetuntemus on avain vuorovaikutukseen ja kykyyn tehdä itsenäisiä päätöksiä. Siksi se on tukioppilaan tehtävässä a ja o. Hyviä koulutushetkiä itsetuntemuksen parissa! Kirsi Pihlaja ja Petteri Hakanen Terve minä 5

6 Minäkuva muotoutuu vuorovaikutuksessa Opin että aina ei tarvitse mennä massan mukana, vaan pitää ajatella omilla aivoilla, mistä pitää ja mitä mieltä on. (tukioppilas 15 v) Harjoitusten tekeminen oli mukavaa ja siinä näki muiden mielipiteitä asioihin, joita kaikki miettivät. (tukioppilas 14 v) Opin sen, että kaikkia kohtaan on paljon odotuksia eri tahoilta, ja erilaisia, ja niitä voi olla hyvin vaikeaa täyttää. (tukioppilas 14 v) Minäkuva tai minäkäsitys vaikuttaa itsetuntoon, ja sen muotoutuminen alkaa jo hyvin varhain. Minäkuva on joukko käsityksiä, asenteita ja tuntemuksia, jotka ihmisellä on ominaisuuksistaan, kyvyistään ja suhteestaan ympärillään oleviin ihmisiin ja yhteisöihin. Minäkuva on muuttuva ja kokemukset muokkaavat sitä. Ihmisen minäkäsityksenä voidaan pitää sitä tapaa, jolla hän määrittelee ja luokittelee itsensä. Nuorella on käsityksiä itsestään, sukupuolestaan, kyvyistään ja henkilökohtaisista piirteistään ja olemassa olevat käsitykset vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti ja millaista uutta tietoa nuori omaksuu ja ottaa vastaan. 1 Minäkuvan muotoutumiseen vaikuttaa vahvasti se, miten ympäröivä maailma ja läheiset ihmiset suhtautuvat meihin. Kasvava lapsi saa jatkuvasti palautetta ympäristöstään. Yhteiskunta, perhe ja kaverit asettavat odotuksia sille, minkälainen nuoren pitäisi olla. Miten tyttöjen ja poikien tulee käyttäytyä ja mikä on sopivaa tai toivottua. Ympäröivästä yhteiskunnasta ja lähipiiristä saadaan mielikuva miesten ja naisten rooleista, sopivasta käyttäytymisestä, oikeanlaisesta pukeutumisesta jne. Normit ovat yhteiskuntamme rakenteissa, kielessä ja kulttuurissa sisäänrakennettuina ja niitä jokainen meistä toistaa ja vahvistaa tiedostamattaan. Näkyvät ominaisuudet tulevat herkästi osaksi nuoren minäkäsitystä. Pituus, paino, kasvonpiirteet, ihonväri ja sukupuoli näkyvät väistämättä ulospäin, ja vuorovaikutus muiden kanssa opettaa näiden ominaisuuksien merkityksen kulttuurissamme. Varsinkin muista poikkeavat ominaisuudet muokkaavat minäkäsitystä. 2 Useimmat ominaisuutemme ovat kuitenkin sosiaalisia, eikä niihin ole olemassa mittareita. Toisiin vertaaminen on tärkein prosessi, jonka avulla ihmiset päättelevät ja oppivat tuntemaan, ulkonäkö vuorovaikutuskokemukset suoritukset osaaminen taidot sukupuoli perhe harrastukset etninen tausta 6 Terve minä

7 Jäin pohtimaan, että kuka edes on keksinyt stereotypioita, kuten esim. tyttöjen täytyy olla aina siveitä, kilttejä vaimoja yms. millaisia he todella ovat. Esimerkiksi luokassa tapahtuva vertailu vaikuttaa merkittävästi lasten minäkäsitykseen. 3 Minäkuva muuttuu koko ihmisen elämän ajan ja ihmissuhteet vaikuttavat siihen. Ihminen valitsee itselleen tärkeimpien ihmisten suhtautumistapoja ja mielipiteitä omikseen. Vaikka toiset ihmiset ovat tärkeitä minäkäsityksen kehitykselle, nuori toimii myös itsenäisesti, ja minäkäsitys kehittyy tämän toiminnan tuloksena. Esimerkiksi harrastuksessa opittu tieto omasta lahjakkuudesta ja halukkuudesta käyttää aikaa harjoitteluun voi tulla osaksi minäkäsitystä. 4 Nuorta ympäröivillä sosiaalisilla rakenteilla, kuten perheellä, etnisellä taustalla ja sosioekonomisella asemalla, on myös vaikutusta minäkuvan kehittymiseen, ja ne rakentavat nuoren itsearvostuksen perustan. Erilaisista kasvuympäristöistä ja -taustoista tulevat nuoret arvostavat itseään eri tavoin ja näkevät itsensä eri tavalla. 5 Minäkäsitys jaetaan 1. omaan minäkäsitykseen (millaisena nuori pitää itseään), 2. ihanneminäkäsitykseen (millainen nuori haluaisi olla) ja 3. normatiiviseen minäkäsitykseen (millaisena muut nuorta hänen mielestään pitävät tai mitä he häneltä odottavat). Jos nuoren ihanneminä on omaa minäkäsitystä paljon positiivisempi, saattaa se aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta, masennusta, syrjäänvetäytyvyyttä ja ahdistuneisuuden tunteita. Oman- ja ihanneminän välisen eron kaventaminen voi parantaa ihmisen itsetuntoa. 6 Terve minä 7

8 Vanhemmat odottaa, että pojat harrastaa jalkapalloa tai lätkää. Tyttöjen pitäs soittaa jotain pianoa. Itsetunto arvostan itseäni Itsetunnolla tarkoitetaan ihmisen myönteistä tai kielteistä kokonaiskuvaa hänen omanarvontuntoaan. Terve itsetunto on kokemus, että on hyvä. Se on itsensä arvostamista, oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutlaatuisena, kykyä arvostaa muita ihmisiä, itsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissa, riippumattomuutta muiden mielipiteistä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä. Itsetunto vaikuttaa mielenterveyteen, hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. 7 Itsetunnon sävy on suhteellisen pysyvä. Minäkäsitys vastaa kysymykseen, millainen minä koen olevani, ja vastaavasti itsetunto vastaa kysymykseen, miten suhtaudun itseeni tai miten arvostan itseäni. Minäkäsitys ja itsetunto kehittyvät eri elämäntilanteissa saadusta palautteesta ja kokemuksista sekä omista pohdinnoista. Erityisesti nuorilla ulkonäkö tai koulumenestys vaikuttavat vahvasti itsetuntoon. 8 Sosiaaliset rakenteet ja ryhmät vaikuttavat minäkuvaan ja itsetuntoon. Itsetunnon kehittymiseen vaikuttavat tunteet ja kokemukset kuulumisesta kaveri- ja ystäväpiiriin, luokkaan, kouluun, perheeseen ja laajemmin yhteiskuntaan. Vanhempien huomiolla ja mielenkiinnon osoittamisella on ratkaiseva merkitys lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymisessä. Tunne, että on merkittävä ja huomionarvoinen itselle tärkeille ihmisille, on keskeistä positiivisen itsetunnon kehittymisessä. 9 Lapsi kohtaa jatkuvasti palautetilanteita, joissa testataan turvallisuudentunnetta, rajoja ja sitä, uskaltaako tai oppiiko hän haastamaan itsensä. Nämä vaikuttavat nuoren kokemukseen itsestään ja hänen itsetuntoonsa. Itsetunnon kehittymiseen vaikuttaa kolme seikkaa: 1. että tulemme toisten ihmisten huomioimiksi, 2. että toiset välittävät henkilökohtaisesta hyvinvoinnistamme ja 3. että koemme toisten ihmisten tarvitsevan meitä. 10 Itsetunto vakiintuu vähitellen jo varhaisina kouluvuosina. Itsetunnon kehittyminen ja vahvistuminen on syklimäinen prosessi. Turvallisuuden tunne, itsensä tiedostaminen ja liittyminen ovat välttämättömiä itsetunnon kehittymiselle. Kun nuoren minäkäsitys tulee tarkemmaksi ja vahvistuu, oma sisäinen palautejärjestelmä sekä tietoisuus omasta roolista ja asemasta selkiytyvät, itsetunto ei enää ole riippuvainen ulkoisista tekijöistä. Tämän jälkeen itsetunto määräytyy sisältäpäin ja nuori tiedostaa oman arvonsa ja saavutuksensa ilman ulkoista hyväksymistä. 11 Perusitsetunnolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista itsensä hyväksymisen tunnetta ja perusvarmuutta siitä, että on toisten hyväksymä. Perusitsetunto on itsetunnon vakaa osa, ihmisen pohjimmainen käsitys omasta arvostaan. Tälle pohjalle rakennetaan itsetuntoa jatkossa. Myöhemmässä kehityksessä ratkaisevaa on se, millaisia tavoitteita itselle asettaa ja kuinka niitä pystyy toteuttamaan. Perusitsetunto on melko vakaa, vaikka hetkelliset vaihtelut voivat olla huomattaviakin. Perusitsetunto määrää, millaisia vaihtelut ovat. 12 Ihminen kohtaa elämässään suruja, murheita ja vastoinkäymisiä. Perusitsetunto vaikuttaa siihen, kuinka epäonnistumiset ja vaikeudet kohtaa ja millaiset asiat kokee epäonnistumisina. Myös niistä selviäminen muovaa itsetuntoa, usein sitä vahvistaen. Vahva itsetunto kertoo tunteesta, että on tarpeeksi hyvä. Ihminen kokee itsensä arvokkaaksi ilman, että etsisi kunnioitusta muilta tai kokisi itsensä paremmaksi kuin muut. Ihminen, jolla on vahva itsetunto, arvostaa itseään sellaisena kuin on. Heikko itsetunto on riittämättömyyden tunnetta ja itsensä arvostamisen puutetta. Silloin ihminen ei luota itseensä ja hän toivoisi olevansa persoonana toisenlainen. 13 Terveeseen itsetuntoon liittyy positiivinen itsearvostus. Ihminen arvostaa itseään persoonana puutteineen ja vahvuuksineen. Jokainen on hyvä jossain ja on myös hyvä tiedostaa, että on olemassa mahdollisuus kehittyä ja toisaalta tunnistaa, että kaikkea ei voi eikä tarvitse osata. 14 Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, osaa ottaa myös toiset huomioon. Hän arvostaa itseään ja muita. Osallistumalla yhteisiin tehtäviin ja arjen askareisiin oppii uusia taitoja. Suuntaamalla voimavaroja asioihin joissa on hyvä, voi saada tärkeitä onnistumisen kokemuksia ja siten kehittää itsetuntoa. Vanhemmat ajattelee, et pojan virheet ei oo niin paha, kun se kuuluu pojan elämään. 8 Terve minä

9 Terve minä 9

10 Nuoruus on herkkä kehitysvaihe Minäkuvan kehittymisen yksi tärkeä osa on seksuaalisuus. Siihen liittyy seksuaalisen suuntautumisen ja sosiaalisen sukupuoli-identiteetin ja sen mukaisen roolin kehittyminen. 15 Murrosiässä seksuaalisuudella on niin haavoittava kuin voimaannuttava vaikutus itsetuntoon. Identiteetin kehittymiseen liittyy paljon epävarmuutta itsestä, mutta myös iloa tunteista ja uusien ulottuvuuksien löytämisestä. Nuoruudessa seksuaalisuus, ruumiillisuus, ulkonäkö ja sukupuolten väliset suhteet ovat ajankohtaisia ja arkojakin asioita. Nuoret alkavat nähdä itsensä, ja muut ihmiset alkavat nähdä heidät seksuaalisina toimijoina. Kehittymiseen liittyy jatkuvaa oppimista, opettelua ja rajojen määrittelemistä miellyttävästä ja epämiellyttävästä kanssakäymisestä, eikä se ole vain ohimenevä vaihe vaan jatkuu läpi elämän. 16 Yhteiskunnassa vallitsevat kulttuuriset normit painostavat yhdenmukaisuuteen ja ohjaavat toimintaamme. Sukupuoliin kohdistuvia oletuksia voidaan kuitenkin haastaa ja toiminnassa nuorten kanssa voi yrittää kiinnittää huomiota siihen, ettei toista ja vahvista näitä normeja. Kriittinen suhtautuminen omaan kehoon ja ulkonäköön on osa kehon muutosten hahmottamista, uuden ulkonaisen minän asteittaista hyväksymistä. Odotukset, joita muun muassa media asettaa ulkonäölle, voivat masentaa, jos ei mielestään täytä ulkonäkövaatimuksia. Tyttöjen ja poikien itsetunnossa ei ole määrällistä eroa, mutta murrosiässä korostuu kyllä tyttöjen ja poikien itsetunnon laadulliset erot. Suoriutumista rohkeutta, itsenäisyyttä ja tunteiden hillitsemistä korostetaan poikien kasvatuksessa. Niistä muodostuukin miehille tärkeitä itsetunnon mittareita. Tytöille puolestaan korostetaan sopeutumista, herkkyyttä, pehmeyttä ja toisten huomioon ottamista. Naiset kokevatkin, että heidän itsetunnossaan sosiaalisilla suhteilla on merkittävä asema. Tyttöjen ja poikien minäkuvaerot johtuvat ennen kaikkea kasvatuksesta ja kulttuurista. 17 Kulttuurissamme vallitsevat normit ohjaavat käsityksiämme naisten ja miesten toivotuista ominaisuuksista. Myös käsitys siitä, millainen on hyvä itsetunto, on sukupuolittunut. Maskuliiniset piirteet, kuten riippumattomuus, itsenäisyys, erillisyys muista ihmisistä ja tunne, että on parempi kuin muut, liitetään usein hyvään itsetuntoon. Kulttuurin naisellisina pidettyjä piirteitä, kuten emotionaalisuus, sosiaalinen vastuuntunto ja yhteisöllisyys, ei ole tunnustettu hyvän itsetunnon piirteiksi. 18 Kulttuuri ja kasvatus vahvistavat miesten ja naisten välisiä eroja. Opettajakin saattaa tavanomaisissa tilanteissa niputtaa tyttöjä ja poikia omiksi ryhmikseen. Pojat olkaapa hiljaa on yleinen lausahdus, vaikka kyseessä olisi vain kaksi luokan pojista. Sen sijaan olisi parempi puhutella nimillä, tai korostamatta sukupuolta. Sukupuolen mukaan ryhmittelemällä opettaja voi huomaamattaan vahvistaa stereotypioita sukupuolten sisäisestä samanlaisuudesta ja sukupuolten välisestä erilaisuudesta. 19 Toiveet ja odotukset tyttöjen ja poikien toiminnalle voivat myös olla erilaisia. Poikaa pyydetään apuun videotykin asentamisessa ja tyttöä siivoamisessa. Nuorten kasvattajana toimiessa voi kysyä itseltä, miten voin toimia, jotta en vahvistaisi tarpeettomasti stereotyyppisiä miehen ja naisen malleja. Sukupuoli ja myös seksuaalisuus ovat moninaisia asioita, ja kasvattajana voi pohtia myös miten jokaiselle nuorelle ei-heterolle taataan tasapainoinen kasvu ja mahdollisuus positiivisen minäkuvan muodostamiseen. Arjessa tulisikin muistaa, että tilastollisesti jokaisessa koululuokassa on vähintään yksi seksuaalivähemmistöön kuuluva nuori. Usein kiusaamiseen liittyy stereotyyppisiä odotuksia siitä, minkälainen tytön tai pojan pitää olla. Kiusaamisen aiheena voi olla käytös, joka ei täytä odotuksia oikeanlaisesta käyttäytymisestä. Kiusaajaakin voi hämmentää kysymys siitä, miksi pojan tanssiharrastusta täytyy pitää epäilyttävänä. Nimittely, kuten homottelu ja huorittelu, on opittu keino välittää viestiä siitä mikä on sopivaa, normatiivista käyttäytymistä. Ilmaukset ovat vakiintuneet nuorten arkiseen toverilliseen puhutteluun. Sitä ei pidä hyväksyä, sillä ilmaisujen käyttäminen voi olla loukkaavaa myös muiden läsnäolijoiden mielestä. Kaikki Pitäis olla hyvä koulussa ja kiltti ja rehellinen ja järkevä ja sitten median mukaan pitäis olla laiha ja muhkea ja silikoonitissit, vaikka järki sanois muuta. 10 Terve minä

11 Opin esimerkiksi, että hiplaaminen on todella väärin. halventaminen tai väheksyminen heikentää nuoren itsetunnon kehitystä. Nuorille muiden nuorten näkemys ja mielipiteet ovat tärkeitä ja siksi vertaisten ja oman ikäisten taholta tuleva pilkka satuttaa. On hyvä pohtia etukäteen vastauksia nimittelyyn ja miten siihen voi puuttua, myös tukioppilaiden kanssa. Nuorille voi korostaa, että miesten ja naisten väliset erot ovat sidonnaisia kulttuuriin ja aikakauteen. Yhteiskunnassa suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on myös muuttuva. Heteroutta pidetään tavallisimpana seksuaalisena suuntautumisena, ja se nähdään sellaisena usein muita vaihtoehtoja normaalimmaksi ja toivotummaksi. Vähemmistöön kuuluvaan ihmiseen kohdistuu usein ennakkoluuloja. Kyseinen ominaisuus saatetaan hänessä nähdä päällimmäisenä ja siihen liitetään helposti kaavamaisesti tiettyjä muita piirteitä. Useimmat nuoret pohtivat seksuaalista suuntautumistaan jossakin nuoruuden vaiheessa. Moni kokee sen määritteleminen tärkeäksi, toiset kokevat määrittelyn tarpeettomaksi ja rajoittavaksi. Yhdenvertainen kohtelu ja kokemus siitä, että voi elää omana itsenään, on tärkeintä. Terve minä 11

12 Itsetuntoon voi vaikuttaa Nuoruus on merkityksellistä oman minuuden luomisen aikaa. Sekä sisäinen että ulkoinen minuus joutuvat arvioinnin kohteeksi. Nuori kohdistaa kritiikkiä vanhempiinsa ja kaipaa itsenäisyyttä. Toisaalta hänellä on tarve keskustella omista arvoista ja näkemyksistä, jotka ovat osa oman maailmankatsomuksen luomista. Minuus syntyy ja vahvistuu aina uudestaan ympäristön tuella ja siinä elettäessä. Nuoret tarvitsevat yhteisön ja kavereiden tukea omaa minuutta rakentaessaan. Luonteenpiirteet, vahvuudet ja heikkoudet, kyvyt, arvot ja odotukset kiinnostavat ja pohdituttavat läpi elämän. Näillä kysymyksillä ja pohdinnoilla rakennetaan tietoisesti tai vähemmän tietoisesti omaa minuutta. 20 Lapsen itsetuntoon voidaan vaikuttaa. Muiden palautteella ja kehuilla on huomattava merkitys nuoren itsetunnolle. 21 Jo se, että lasta ja nuorta kuullaan ja hänen ajatuksiaan pidetään olennaisena, parantaa itsetuntoa. Lapsi ymmärtää, että hän ja hänen elämänsä on arvokas. Että hänestä välitetään. Aina ei ole kysymys suurista ja vaativista konsteista: tarvitaan aitoja kohtaamisia, joissa lapsi tulee kuulluksi. Tarvitaan kosketusta, joka toimii lämpimänä viestinä: olet hyväksytty. Muutama rohkaiseva sana tai kutsu johonkin toimintaan voi jo riittää. Itsetuntoon voi tarjota tukea, vaikkei tietäisi, mikä on esimerkiksi hankalan käytöksen syy. Pieni positiivinen kehu voi olla riittävä painottamaan vaakakuppia toiselle puolelle. 22 Saatamme olla arkoja antamaan positiivista palautetta, mutta kannattaa opetella sitä. Perusteettomat kehut saattavat kääntyä itseään vastaan, mutta erityisesti julkisesti annettu tunnustus hyvin suoritetusta työstä on tehokas keino kannustaa nuorta ja nostaa hänen itsetuntoaan. Palautteen antaminen ja toisten kehuminen ovat asioita, joita tukioppilastoiminnassa, esimerkiksi kummiluokkatunneilla tai alakouluvierailuilla, voi oppia ja jakaa edelleen. Nuoret voivat perehtyä erilaisten harjoitusten avulla oman palautteen antamiseen, persoonallisuuden ytimeen, minuuden ja itsetunnon käsitteisiin. Heitä voidaan innostaa oman minuuden tutkimiseen ja tiedostamiseen. Ohjaaja, johon nuori luottaa, on mielipidevaikuttaja. Ohjaajalla on mahdollisuus auttaa ja opastaa nuoria ajattelemaan avarakatseisemmin ja vapaammin ja kunnioittavammin. Voikin olla hyvä ensin tuulettaa itseään, tiedostaa omat asenteet ja päivittää tietonsa. Ohjaaja voi myös edistää ja antaa mahdollisuuksia kaverisuhteiden syntymiselle jakamalla ryhmää pienryhmiin ja järjestämällä tapaamisia. Kavereiden merkitys on valtavan suuri murrosiässä. Itsetunto ei ole staattinen ja pysyvä olotila, vaan voimme auttaa toisten hyvän itsetunnon rakentumista. Nuoruuteen kuuluu arvopohdiskelut. Tukioppilaiden kanssa voi olla luontevaa pohtia sitä, miten jokainen voisi parantaa omaa ja toisten hyvinvointia. Nuorta kannattaa tukea kuuntelemaan oman sydämensä ja omantuntonsa ääntä. Toiminnalliset harjoitukset antavat siihen mahdollisuuden ja alkusysäyksen. 23 Toiminnallisissa harjoituksissa kannattaa aktiivisesti kysyä nuorten mielipiteitä asioista, herättää keskustelua heittelemällä puheenvuoroa nuorille ja kysyä useammalta, jos joku ei osaa sanoa. 12 Terve minä

13 Terve minä 13

14 Terve minä -koulutus Onnistunut koulutus on tulosta hyvästä suunnittelusta ja tarkasta valmistautumisesta. Mitä paremmin koulutettavan aiheen tuntee, sitä varmemmalla pohjalla on. Ennen koulutusta on hyvä tutustua taustatietoon ja käydä mielessä läpi harjoitusten kulku. Tukioppilaiden koulutuksen voi toteuttaa esimerkiksi tukioppilasohjaaja tai MLL:n kouluttama tukioppilaskouluttaja. Harjoituksia voi vapaasti soveltaen käyttää myös kaikenlaisten nuorten ryhmien kanssa. Tässä materiaalissa esitellään valmis yhden koulupäivän (6t) koulutuksen runko, jota voi myös soveltaa ja sieltä voi poimia myös yksittäisiä harjoituksia. Valmiin mallin lisäksi materiaalin lopussa on paljon harjoituksia, joita voi käyttää ajan ja ryhmän tarpeiden mukaan. Koulutuksen voi myös jakaa kahdelle päivälle tai sen harjoituksia voi käyttää irrallisina tai osana jotakin muuta koulutusta. Ohjeissa mainitaan myös kuhunkin harjoitukseen kuluva aika ja tarvittavat tarvikkeet. Jos jaat ryhmän pienempiin ryhmiin, saatat tarvita ryhmätyötiloja tai pöytiä ryhmien työskentelyyn. Jotkut harjoitukset taas edellyttävät tilaa ja tuolien ja pöytien pois raivaamista. Usein on mukavampi toimia, kun istutaan ringissä ilman pöytiä. Mukavat tuolit lisäävät viihtyisyyttä, ja joitakin harjoituksia voi tehdä vaikkapa patjoilla makoillen. Riittävillä tauoilla ja toiminnallisuudella voi kuitenkin paikata mukavuuspuutteita. Koulutuksen onnistumisen edellytys on turvallinen ryhmä. Jos ryhmäläiset eivät tunne toisiaan entuudestaan kovin hyvin tai jos ryhmässä on jännitteitä, käytä alussa enemmän aikaa tutustumis- ja lämmittelyharjoituksiin. Koulutus itsessään tutustuttaa ryhmäläisiä hyvin toisiinsa. Koulutuksen harjoitukset voi tehdä omaan tukioppilasvihkoon tai kansioon, jos sellainen on, tai erillisille papereille. 1. Lämmittelyharjoitukset Koulutuksen ensimmäisen osion tavoitteena on lämmitellä ryhmää ja päästä sisään aiheeseen. Koulutuksen aluksi jokainen tulee huomatuksi. Koulutuksen alku myös nostattaa tunnelmaa ja saa aikaan hilpeän hässäkän. Ensimmäisessä osiossa myös aloitetaan itsetuntemuksen vahvistaminen ja oman persoonan pohtiminen eri näkökulmista. Samalla myös tutustutaan muihin ryhmän jäseniin. 2. Itsetuntemuksen syventäminen Toisen koulutusosion tavoitteena on rauhoittua pohtimaan omaa itseä ja itselle tärkeitä asioita. Osio antaa tietoa omista tunteista, tarpeista, vahvuuksista ja kehittämisenkohteista. Lisäksi osiossa keskustellaan, mistä itsetunto koostuu. 3. Tytöt ja pojat ja itsetuntemus Kolmannen koulutusosion tavoitteena on tuoda näkyväksi niitä odotuksia ja normeja jotka vaikuttavat nuoren minäkuvan kehittymiseen. Harjoituksissa käsitellään muun muassa stereotypioita ja sitä, miten uskaltaa olla oma itsensä ja arvostaa itseään. Lisäksi pohditaan sitä, miten voi tukea toisia olemaan oma itsensä. 4. Voimavarat ja itsetuntemus Neljännen koulutusosion tavoitteena on vahvistaa tunnetta omista voimavaroista ja pohtia erilaisia tunteita. Tavoitteena on ymmärtää, mikä tuo itselle iloa ja mikä surua tai aggressiota ja miten tunteita voi käsitellä. 5. Toiminnan suunnittelu ja palaute Viidennen koulutusosion tavoitteena on siirtyä suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Tukipppilaat voivat suunnitella tavoitteellisen tunnin tai tuokion kummiluokalle, uusille 7 -luokkalaisille tai alakouluvierailulle. Lopuksi harjoitellaan palautteen antamista ja saamista. Koulutus päätetään mukavalla positiivisella harjoituksella. Opin itsetunnosta asioita, joita en ennen tiennyt. Ehkä opin myös tulemaan toimeen ja keskustelemaan sellaistenkin ihmisten kanssa, joita en tunne. 14 Terve minä

15 1. Lämmittelyharjoitukset Katse minuun Aika: 15 min Tavoite: Tutustua ja vapauttaa tunnelmaa. Koulutus aloitetaan pareittain tehtävällä harjoituksella. Harjoitus toimii parhaiten pienessä tilassa. Parit voi jakaa jollakin toiminnallisella menetelmällä, jossa ensin tehdään jana esim. sukkien värin mukaan ja sitten jako kahteen. Kun parit on valittu, lähdetään kävellen liikkeelle koulutustilassa. Parien on säilytettävä katsekontakti, vaikka väliin tulisi toisia ihmisiä. Parin kannattaa olla välillä kaukana toisistaan ja välillä hyvin lähellä. Toisessa vaiheessa toinen parista ei katso toista ja toinen yrittää varastaa katseen eli saada katsekontaktin edes pieneksi hetkeksi. Katseen varastamiseen voidaan sopia säännöiksi esimerkiksi, että koko ajan ei saa katsoa kattoon tai lattiaan. Myöskään silmiä ei saa sulkea eikä juosta karkuun. Parista ei saa ottaa kiinni. Rooleja on hyvä vaihtaa. Harjoituksen lopuksi voi kysyä, millaisia keinoja katseen nappaamiseksi osallistujat käyttivät. Mielikuvia minusta Aika: 10 min Tavoite: Pohtia omaa persoonaa eri näkökulmista ja vahvistaa itsetuntemusta. Kun kysymyksiä on useita, tulee huomaamattaan pohtineeksi ja kertoneeksi itsestään yllättävän paljon. Tarvikkeet: Kyniä ja valmis lomakepohja (liite 1) joko kalvolla tai kopioituna kaikille osallistujille. Jos osallistujilla on tukioppilasvihko, paperit voi kopioida vihkojen kokoisiksi ja liimata vihkoihin. Muuta: Harjoitus soveltuu myös tukioppilaiden ohjattavaksi esimerkiksi kummiluokkatunneilla. Aluksi jokainen osallistuja pohtii itsekseen, miten jatkaisi seuraavia lauseita. Harjoitus puretaan käymällä vastaukset kysymys kerrallaan läpi siten, että jokainen kertoo ja perustelee valintansa. Jokainen jakaa itsestään ryhmälle sen verran kuin on valmis. Myös kouluttaja voi osallistua harjoitukseen. Jos ryhmä ei ole toisilleen tuttu tai kouluttaja ei tunne ryhmää, voidaan samalla käydä läpi myös nimet. 1. Jos olisin oppitunti, olisin 2. Jos olisin kouluruoka, olisin 3. Jos olisin jokin paikka meidän koulussa, olisin 4. Jos olisin musiikkikappale tai laulu, olisin 5. Jos olisin urheiluväline, olisin 6. Jos olisin huonekalu, olisin 7. Jos olisin kirja, olisin 8. Jos olisin vaate, olisin Sanoina voisi käyttää myös eläin, puu, kukka, ruokalaji, rakennus, tv-ohjelma, sävellys, elokuva ja niin edelleen. Nopea versio harjoituksesta Mielikuvia minusta Jokainen oppilas kertoo vuorotellen, minkälainen vaate hän itse olisi, jos olisi jokin vaate. Miksi hän olisi juuri sellainen vaate? Vaihtoehtoisesti voidaan kysyä esimerkiksi eläintä tai huonekalua. Opin juuri tuntemaan itseni ja muut paremmin. Tutustuin uusiin ihmisiin, ja tiedän sen siitä, että tunnen sisimmässäni oppineeni enemmän itsestäni ja muista. Erilaiset tervehdykset Aika: 20 min Tavoite: Tutustua ja virittätytyä päivän aiheisiin. Ymmärtää tapojen ja normien kulttuurisia eroja. Miettikää ryhmissä ja näytelkää, minkälaisia tapoja on tervehtiä ja koskettaa ja halata. Miten tervehtii ystävät, seurustelevat, aikuiset, lapset, miehet, naiset, eri kulttuurit. Mikä on pojille sallittua koskettamista ja mikä tytöille? Löydättekö eroja? Mistä erot voisivat johtua? Ohjaajalle esimerkkejä: Kättely, ylävitostelu, halaaminen, halaaminen selkään taputtaen, lempeä nyrkkitervehdys, käden kietominen harteille, hartian taputtaminen, sylissä istuminen, vieressä istuminen, hiusten pörröttäminen, hierominen, poskisuudelmat, käsi kädessä käveleminen. Ihminen tarvitsee toisen ihmisen kosketusta. Niissä yhteiskunnissa, joissa ihminen saa osakseen hyviä ja toivottuja kosketuksia, esiintyy vähemmän väki- Terve minä 15

16 valtaa. Nuoren saamat hyvät kosketukset kasvattavat itsetuntoa ja auttavat hahmottamaan paitsi oman, myös toisen ihmisen kehon rajoja. Koskettaminen vahvistaa ihmisten välisiä suhteita. Se liitetään usen feminiinisyyteen, minkä vuoksi poikien ja miesten väliset sallitut kosketukset ovat olleet huomattavasti vähäisempiä kuin tyttöjen ja naisten väliset. Kuitenkin pojat kaipaavat kosketusta siinä missä tytötkin. 24 Eri kulttuureissa koskettamiselle on erilaisia sääntöjä ja tapoja. Esimerkiksi Nepalissa on tavallista, että miehet kulkevat käsi kädessä ja ranskalaisilla miehillä on tapana suukottaa toisiaan poskille tavatessaan. Pohdinta: Keskustelkaa, mitkä kohdat kehossa on sellaisia, joita saa koskettaa ilman lupaa. Ohjaaja voi keskustelun lomassa todeta, että ainakin kämmen ja hartia ovat kulttuurissamme melko neutraaleja ja turvallisia alueita koskettaa. Kun oppii tuntemaan itsensä ja ajatuksensa, oppii myös arvostamaan itseään. Opin uusia asioita itsestäni. Oikeastaan ne eivät olleet niinkään vieraita, mutta vasta nyt kiinnitin niihin huomiota. 2. Itsetuntemuksen syventäminen Rakas minä Aika: 35 min Tavoite: Rauhoittua pohtimaan omaa itseä ja itselle tärkeitä asioita. Tarvikkeet: A4 paperia tai oma tukioppilasvihko tai -kansio, erivärisiä kyniä, melodista musiikkia, cd-soitin. Muuta: Harjoitus soveltuu myös tukioppilaiden ohjattavaksi esimerkiksi kummiluokkatunneilla. Harjoitus antaa tietoa omista tunteista, tarpeista, vahvuuksista ja kehittämisenkohteista. On tärkeää, että tuntee omien vahvuuksien lisäksi myös omat heikkoudet ja huonot puolet ja oppii hyväksymään ne. Harjoituksen ensimmäisen osion aikana taustalla soi rauhallinen musiikki ja osallistujia pyydetään ottamaan oma mukava paikka ja rento asento. Jokaiselle jaetaan A4 paperi, johon hän piirtää oman kokovartalokuvansa (noin 5 minuuttia). Harjoitusta rauhoitutaan tekemään itsekseen, eikä harjoituksen aikana jutella. Musiikin annetaan viedä mennessään. Työtä ei tarvitse näyttää. Se jää muistoksi itselle. Seuraavaksi ohjaaja pyytää merkitsemään kuvaan kohtia, missä erilaiset tunteet tuntuvat. Ne voidaan kirjoittaa ja värittää eri väreillä. Missä kohdassa sinussa tuntuu ilo, innostus, suru, pelko, onnellisuus, pettymys, yksinäisyys, rakkaus, jännitys, viha, rakkaus Jokainen voi lisätä omia tärkeitä tunteitaan. Ohjaaja luettelee tunteet yksi kerrallaan ja oppilaat merkitsevät tunteet kuvaansa (10 minuuttia). Seuraavaksi paperit käännetään ja paperin toiselle puolelle jatketaan seuraavia lauseita (10 minuuttia): Nämä asiat minä osaan Nämä asiat haluaisin oppia Näitä asioita itsessäni arvostan Nämä asiat minua pelottavat Näistä minä unelmoin Lopuksi pyydetään kirjoittamaan itselle motto, runo tai aforismi (2 minuuttia). Keskustellaan joko koko ryhmässä, pienryhmissä tai pareittain, ryhmän koosta riippuen, miltä tuntui tehdä tehtävää. Osallistujat saavat halutessaan kertoa omasta työstään muille. Harjoitus puretaan keskustelemalla yhdessä, mistä itsetunto koostuu. Kouluttaja voi kertoa lyhyesti, että itsetunto kertoo siitä, tunteeko itsensä ja arvostaako itseään. Itsetunnosta ja itsetuntemuksesta voi kertoa käymällä läpi materiaalin tietoteksteissä olevia asioita. Kouluttaja voi piirtää fläpille kuvan vauvan vippamukista ja kertoa, että itsetunnon perusta on suhteellisen pysyvä. Itsetunto kehittyy eri elämäntilanteissa saadusta palautteesta ja kokemuksista. Toisella itsetunto on sidottu ulkonäköön ja toisella koulumenestykseen. Vauvan vippamukia pitää pystyssä sen pohja. Jos lapsen käsi tönäisee sitä, se ei kaadu, vaan palaa heilahdellen takaisin vakaaksi. Myös itsetunto voi vaihdella ja heilahdella. Vaihtelu voi olla nopeita, lyhytkestoisia muutoksia tai hitaita, tietyllä aikavälillä tapahtuvia muutoksia. Perusitsetunto on kuitenkin vakaa. Kun minäkäsitys tarkentuu ja vahvistuu sekä tietoisuus omasta roolista ja asemasta selkiytyvät, itsetunto ei enää ole 16 Terve minä

17 riippuvainen ulkoisista tekijöistä. Tämän jälkeen itsetunto määräytyy sisältäpäin ja nuori tiedostaa oman arvonsa ja saavutuksensa ilman ulkoista hyväksymistä. Terveeseen itsetuntoon liittyy positiivinen itsearvostus. Ihminen arvostaa itseään persoonana vikoineen ja hyveineen. Nuoren on tehtävä itselleen selväksi, mitkä ovat hänen vahvoja puoliaan ja mitkä ovat hänen heikkouksiaan. On myös hyvä tiedostaa, että on olemassa mahdollisuus kehittyä ja toisaalta tunnustaa, että kaikkea ei voi osata eikä kaikkeen pystyä. Joharin ikkuna Aika: 35 min Tavoite: Lisätä itsetuntemusta ja havainnollistaa vuorovaikutuksen vaikutusta itsetuntemukseen. Luft ja Ingham kehittivät Joharin ikkunan 1950-luvulla itsetutkiskelun ja itsetuntemuksen apuvälineeksi. Ohjaaja voi piirtää ruudukon esimerkiksi fläppitaululle ja lisätä ikkunaruutuihin ensin otsikot ja sitten kertoa yksitellen itsetuntemuksen eri osa-alueista. Ikkunan eri osioista keskustellaan ja pohditaan, mikä niistä on tärkein ja miten aluetta voisi suurentaa. Tärkein osio on Avoin alue, joka laajenee, kun vuorovaikutus saadaan tasapainoon. Myönteisissä ihmissuhteissa avoin alueemme laajenee ja sokea ja salattu alue pienenevät. Itsetuntemuksen ja -luottamuksen avulla ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen helpottuu ja yhteistyökykymme paranee, koska meidän on helpompi olla oma itsemme eri tilanteissa. Ihmisessä on valmiina kaikki nämä osa-alueet. Ei ole tarkoitus häivyttää muita kolmeakaan osa-aluetta. 1. Avoin alue Avoin alue on itsellemme ja muille, vähintään yhdelle toiselle ihmiselle, tuttu alue, jonka haluamme toisten tuntevan ja jonka he myös tuntevat. Se kuvaa tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua asioihin. Mitä suurempi tämä alue on, sitä helpommin voimme ilmaista itseämme ja sitä helpompaa kanssakäymisemme on. Alueen koko vaihtelee eri tilanteissa: tuttujen seurassa olemme avoimempia kuin vieraitten. 1. Avoin alue Itselle ja muille (ainakin yhdelle toiselle ihmiselle )tuttu minä, jonka läheiset tuntevat; tapamme toimia, ajatella ja suhtautua. 3. Salattu alue Itselle tuttu alue, muilta salattu; asioita, toiveita ja tunteita, joita emme halua ilmaista muille, esimerkiksi jännitys, pelko. 2. Sokea alue Sokea alue kuvaa käyttäytymistämme, tunteitamme ja suhtautumistapojamme, joita emme itse havaitse tai halua nähdä, mutta jotka toiset näkevät. Voimme toisten mielestä käyttäytyä mustasukkaisesti, kateellisesti, toisia keskeyttäen, mutta emme itse sitä huomaa. Jos joku ihminen antaa meille rakentavaa palautetta, opimme tuntemaan itseämme ja näkemään vaikutuksemme toisiin uudelta kannalta. Sokea alueemme pienenee palautteen perusteella, ja avoin vastaavasti laajenee. 3. Salattu alue Salatulla alueella on asioita, joita emme halua kertoa kenellekään. Yleensä emme rohkene paljastaa muille kielteisinä pitämiämme tunteita, kuten pelkoa, suuttumusta, surua tai jännitystä. Mikäli salaamme paljon ajatuksiamme ja tunteitamme, se sitoo voimia ja käyttäytyminen muuttuu epäaidoksi. Salattuja asioita saa olla, mutta tärkeää on, että niiden määrä on oikeassa suhteessa avoimeen käyttäytymiseen. 4. Tiedostamaton alue Tiedostamattomalla alueella on asioita, joita emme itse eivätkä toisetkaan tunne. Joskus meidän on vaikea ymmärtää itseämme ja käyttäytymistämme. Itsetuntemusharjoitusten avulla ja uusissa tilanteissa saamme lisää tietoa itsestämme ja voimme oppia ymmärtämään tiedostamatonta aluettamme. Tukioppilaiden yhtenä perustehtävänä voi pitää toisten ja oman avoimen alueen kasvattamista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ryhmäyttämällä ja rakentamalla turvallista ilmapiiriä, jossa saa olla oma itsensä. 2. Sokea alue Emme havaitse tätä, mutta toiset näkevät sen, esimerkiksi jatkuva äänessä oleminen. 4. Tiedostamaton alue Emme itse, eivätkä toisetkaan tunne tätä aluetta. 3. Tytöt ja pojat ja itsetuntemus Stereo Tyypit Aika: 20 min Tavoite: Herättää keskustelua tyttöhin ja poikiin liittyvistä ennakkokäsityksistä. Tarvikkeet: Tuolit rinkiin tai tilaa liikkua Ohjaaja esittää yksi kerrallaan alla olevia väittämiä. Oppilaat ottavat niihin kantaa esimerkiksi muodostamalla janan, jossa huoneen toiseen päähän menevät täysin samaa mieltä olevat ja toiseen päähän täysin erimieltä olevat. Oppilaat voivat myös istua omilla paikoillaan ringissä ja esittää mielipiteen näin: Täysin samaa mieltä olevat nousevat seisomaan. Täysin eri mieltä istuvat lattialle. Jos oppilaiden mielipide on jotakin muuta, hän voi asettua siihen kohtaan, mitä mieltä hän on suhteessa ääripäihin. Esimerkiksi hän voi istua tuolilla tai olla kyykyssä tai polvillaan lattialla tai yrittää vaikka seistä niin pitkänä tai maata niin matalalla kuin mahdollista. Ohjaaja kysyy nuorilta perusteluja jokaisen kysymyksen jälkeen. Tässä vaiheessa tarkoitus on antaa tilaa nuorten ajatuksille ja keskusteluille. Keskustelua voi herättää kysymällä onko mielipide oma, vai vallitseva yleinen käsitys? Onko kaikki sittenkin riippuvaista erilaisista yksilöistä? Väittämiä ja kysymyksiä voi keksiä myös vapaasti lisää. 1. Pojat ovat parempia jalkapallossa kuin tytöt. 2. Tytöt ovat tunteellisempia kuin pojat. Terve minä 17

18 3. Pojat ajattelevat seksiin liittyviä asioita enemmän kuin tytöt. 4. Pojille annetaan enemmän vapauksia kotona. 5. Pojat ovat väkivaltaisempia kuin tytöt. 6. Tytöt osaavat käyttäytyä paremmin kuin pojat. 7. Tytöt saavat helpommin hyviä numeroita kuin pojat. 8. Opettaja antaa enemmän huomiota pojille kuin tytöille. 9. Tytöt ovat parempia hoitamaan lapsia. 10. Oppilaskunnan puheenjohtajan tehtävä sopii paremmin pojille. 11. Monta seurustelukumppania ei ole tytöille sopiva juttu. 12. Baletti ei ole pojille sopiva harrastus. Minä ja muut Aika: 40 min Tarvikkeet: Liite 6 monistettuna jokaiselle pienryhmälle Tavoite: Pohtia, millaisia odotuksia eri tahoilta kohdistuu tyttöihin ja poikiin. Miten tyttöjen tai poikien pitäisi toimia ja käyttäytyä, että tuntee tulevansa hyväksytyksi. Oppilaat pohtivat pienryhmissä lomakkeen kysymyksiä ja vastaavat. Tämän jälkeen puretaan pohdinnat jatkaen ryhmissä tai yhdessä keskustellen. Tarkoituksena on kirjata mahdollisimman konkreettisia ja arkisia asoita. LIITE 6 Minä ja muut Minkälaisia odotuksia alla olevat tahot kohdistavat tyttöihin ja poikiin? Kohdistuuko tyttöihin ja poikiin erilaisia odotuksia? Mitkä ovat suurimmat erot ja miten ne näkyvät tavallisena arkipäivänä? Kirjatkaa mahdollisimman konkreettisia ja arkisia asioita tyhjiin ruutuihin. koulu ja opettajat vanhemmat toiset tytöt toiset pojat yhteiskunta (esim. miesten ja naisten ammatit, politiikka, uskonto) media (mainokset, elokuvat, sarjat, tosi-tv) 44 Terve minä Poikiin Tyttöihin Pohtikaa näitä kysymyksiä keskustellen. 1. Mitkä näistä odotuksista ovat sellaisia, jotka ovat mielestäsi ok? Tuntuvatko jotkut odostukset epäreiluilta tai vierailta sinulle? 2. Miten voimme kohdata ja käsitellä odotuksia, joista emme pidä. Miten valita ja rakentaa oma tie riippumatta itseensä kohdistuvista odotuksista? 3. Miten tukioppilas voi tukea toisia olemaan oma itsensä? Ohjaajan olisi hyvä muistuttaa, että totuttuja käytäntöjä voidaan muuttaa silloin, kun ne tiedostetaan. Odotuksia voi ja kannattaakin kyseenalaistaa, jotta voi tehdä omia valintoja. Tärkeintä on, että jokainen tekee tietoisia, omia päätöksiä, oli ne sitten odotusten mukaisia tai ei. Voimme olla myös kriittisiä muiden valintoja kohtaan, kunhan se ei loukkaa tai syrji toisia. Toisten ja itsensä kunnioittaminen on tärkeää riippumatta siitä, onko tyttö vai poika. Jokaisen tulee voida rakentaa oma ruutunsa riippumatta siitä, mitä muut ajattelevat. Rispektii Aika: 10 min 18 Terve minä

19 Tavoite: Pohtia, mitä kunnioittaminen on ja miten ottaa toiset huomioon. Tarvikkeet: Paperia ja kyniä. Muuta: Harjoitus soveltuu myös tukioppilaiden ohjattavaksi esimerkiksi kummiluokkatunneilla. Pohtikaa, miten osoitetaan kunnioitusta ja arvostusta, ja sitä, että toinen saa olla sellainen kuin on. Keinot voivat olla hyvin yksinkertaisia ja arkisia esimerkiksi tervehtiminen, paikan varaaminen ruokalassa, esitteleminen kavereille, toisen mielipiteiden huomioon ottaminen, kuunteleminen,oven pitäminen auki, porukkaan mukaan pyytäminen. Tehtävän voi toteuttaa myös kilpailuna. Jakaannutaan pienryhmiin ja se ryhmä, joka keksii eniten erilaisia keinoja osoittaa kunnioitusta toisille, voittaa. Ohjaaja voi todeta, että jos tukarit muistavat jonkun näistä tehdä päivittäin, niin on hyvä tukari. Pidä puolesi Aika: 30min Tavoite: Harjoitella puolensa pitämistä Pohtikaa ryhmissä tai pareittain, minkälaisissa tilanteissa voi joutua sukupuolisen häirinnän tai kiusaamisen kohteeksi. Koskettamisen lisäksi häirintää on myös homottelu, huorittelu, halventava tai alentava puhe toisesta sukupuolesta, ulkonäön tai pukeutumisen arvostelu. 1. Tehkää lyhyet näytelmät siitä, miten näissä tilanteissa voi puolustautua. Keskustelkaa yhdessä näytelmistä. 2. Miettikää harjoituksen lopuksi kolme toimintaohjetta kiperiin tilanteisiin. a) Kuinka koulussa voidaan puuttua epäkunnioittavaan nimittelyyn ja ulkonäön arvosteluun? b) Miten voidaan puuttua ja estää kähmintää tai ahdistelua? Ohjaaja voi kertoa, että terve itsetunto ja kokemus siitä, että on hyväksytty sellaisena kuin on, vähentää riskikäyttäytymistä. Nuoren on tärkeää tuntea itsensä niin arvokkaaksi, että itsensä puolustaminen ja avun hakeminen on ensisijaista. 25 Ohjaajalla on hyvä olla vastaus myös siihen, miten toimia, jos tilanne on uhkaava. Turvataitoja voi opetella ja ensimmäisiä asioita onkin oppia sanomaan ei ja ilmaisemaan mielipiteensä. Aina ei tarvitse olla kiltti ja ajatella toisen tunteita, pelätä naurunalaiseksi joutumista tai totella aikuistakaan. Kiperässä tilanteessa saattaa joutua keksimään kaikenlaisia keinoja päästäkseen tilanteesta pois. Jos kokee fyysistä uhkaa, voi joutua puolustautumaan myös fyysisesti. Sano tai ilmaise, että et halua. Poistu paikalta. Kerro heti turvalliselle aikuiselle. 26 Sukupuolinen häirintä Sukupuolistä häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot, jotka saavat tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi. 27 Seksuaalinen häirintä Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen ja fyysinen koskeminen sekä raiskaus tai sen yritys ovat seksuaalista häirintää. Häirintää tapahtuu myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää. 28 MLL:n kiusaamiskyselyn 2008 mukaan yläkoululaisista tytöistä 12 % koki viikoittaista sanallista seksuaalista häirintää koulussa ja pojista 11 %. Kerran kuussa tai harvemmin häirittiin tytöistä 40 % ja pojista 27 %. Fyysistä häirintää koki 7 % tytöistä viikoittain ja 23 % kerran kuussa tai harvemmin. Myös pojista 7 % koki häirintää viikoittain ja 13 % kerran kuussa tai harvemmin. Seksuaalinen häirintä näyttää olevan yhtä yleistä kuin kiusaaminen. Häirintä on usein yhteydessä muuhun koulukiusaamiseen. 29 Homottelu ja huorittelu ovat yleinen koulumaailman ilmiö Tytön tai naisen huoraksi leimaamisessa on kyse eräänlaisesta demonisoinnista: huoraksi leimatusta voidaan kertoa ja uskoa mitä vain ja hänelle voidaan luvallisesti tehdä lähes mitä tahansa. Huoraksi leimatun kaikki tekemiset ovat yhteisön alituisessa tarkkailussa. Huorittelulla ja homottelulla voidaan rangaista vääränlaisesta naiseudesta tai miehisyydestä kyseen alaistamalla kohteen seksuaalisuus ja korostaen vallitsevia käsityksiä normaaliudesta. Tytöille ja pojille asetetut vaatimukset poikkeavat toisistaan, mikä näkyy myös huora- ja homo-sanojen sisällössä. Huoraksi tai homoksi leimaaminen on mielivaltaista, eikä sillä yleensä ole mitään tekemistä henkilön todellisen seksikäyttäytymisen kanssa. Nimittely voidaan kohdistaa melkein kenen tahansa, mistä syystä tahansa. 30 Terve minä 19

20 4. Voimavarat ja itsetuntemus Elämän pelikortit Aika: 30 min Tavoite: Vahvistaa tunnetta omista voimavaroista ja tutustua toisiin. Tarvikkeet: Kortteja on viidenlaisia. Kortteja voidaan monistaa useampia kappaleita, jotta joillekin oppilaille voi tulla myös samoja ominaisuuksia. Jos kortit päällystää tai laminoi, ne kestävät pidempään. (liite 2) Korttien ominaisuudet on lajiteltu viiteen eri ryhmään. Kun kortit monistetaan erivärisille papereille niiden ryhmän mukaan, on niiden tunnistaminen helpompaa. 1. Lähiviikkojen päällimmäinen tunne 2. Sosiaaliset taidot 3. Fyysiset ominaisuudet 4. Psyykkiset ominaisuudet 5. Taidot Jokaiselle osallistujalle jaetaan viisi korttia, yksi kustakin ryhmästä tai yksi kutakin väriä. Osallistujat saavat vaihdella kortteja keskenään siten, että lopuksi jokaiselle jää käteen kortit, joiden ominaisuudet tai taidot hän kokee omikseen. Tuolit voi laittaa rinkiin ja tehtävässä saa vapaasti liikkua ja käydä toisten luona vaihtamassa kortteja. Harjoitus puretaan siten, että jokainen kertoo itsestään korttien avulla. Jokainen kortti luetaan ääneen ja siitä kerrotaan, miten se näkyy omassa elämässä. Jos käteen jää kortti, joka ei tunnu omalta, mutta jota ei ole saanut vaihdetuksi, sen voi mainita. Harjoituksen tarkoitus on myös kertoa itsestä ääneen muille ja tutustua syvemmin toisiin. Kortit auttavat paitsi huomaamaan ja tunnistamaan omia taitoja ja ominaisuuksia, myös kertomaan itsestään muille sellaisia asioita, joita ei ehkä muuten tulisi kertoneeksi. Jos osallistujilla on tukioppilasvihkot, korttien ominaisuudet voi kirjata sinne muistoksi. Harjoitusta voi myös jatkaa siten, että jokainen voi valita itselleen lisäksi yhden sellaisen kortin, jonka taidon tai ominaisuuden toivoisi vahvistuvan tai kehittyvän itselleen. Jos on aikaa, voi myös valita kortin jokaisesta osa-alueesta tai keksiä itse lisää ominaisuuksia ja taitoja. Jos ryhmä on sopivan kokoinen, ryhmäytynyt hyvin ja aikaa on vielä riittävästi, voidaan myös miettiä yhdessä jokaisesta ryhmäläisestä, mikä kortti tälle vielä sopisi. Elämäni rytmit ja viritykset Aika: 30 min Tavoite: Pohtia erilaisia tunteita ja löytää ilon aiheita ja selviytymiskeinoja. Tarvikkeet: Kyniä ja paperia tai omat tukioppilasvihkot. Harjoituksessa pohditaan sitä, mikä tuo itselle iloa, miten voi helpottaa pahaa oloa ja miten käsittelee aggressiota. Samalla mietitään, miten voi rentoutua ja levätä. Ilo on MLL:n ja tukioppilastoiminnan yksi keskeisimpiä arvoja. Harjoitukseen rauhoitutaan kirjoittamaan itsekseen. Kouluttaja lukee alla olevat kohdat yksi kerrallaan. Jokaisen kohdan kirjoittamiseen on noin 5 minuuttia aikaa. Mieti, milloin olet ollut iloinen ja millaisia tilanteita ne ovat olleet. Mikä tuottaa sinulle iloa? Miten se tuntui, näkyi tai kuului? Miten niitä hetkiä voisi lisätä? Mieti, millaiset tilanteet tai asiat aiheuttavat sinulle pahaa oloa. Miltä se tuntui, näkyi tai kuului sinussa tai sinusta ulospäin? Mitä teet niissä tilanteissa? Miten helpotat pahaa oloa? Muistele, kun olet ollut vihainen. Miltä se tuntui, miten se näkyi tai kuului sinusta? Miten käsittelet aggressiota? Mitä teit, että sait vihan tunteen laantumaan? Miten rentoudut ja lepäät? Mikä auttaa sinua jaksamaan? Harjoitus puretaan pienissä ryhmissä keskustelemalla. Harjoituksesta voi vaihtaa muutaman sanan myös koko ryhmän kesken. Osa nuorista haluaa mielellään kertoa ajatuksistaan ja tavoistaan toimia. Hyvistä malleista voidaan myös koota listaa yhteisesti näkyville. 5. Toiminnan suunnittelu ja palaute Tarinoita itsetunnosta - kummiluokkatunnit Aika: 45 min Tavoite: Suunnitella tunti tai tuokio kummiluokalle tai alakouluvierailulle. Tunnilla tulee olla hyvä ja myönteinen henki. Opettajan on hyvä olla tunnilla paikalla. Nuoret voivat itse koota tunnin sisällön tämän koulutuksen sisällöistä ja seuraavan luvun harjoituksista tai he voivat käyttää valmista Tarinoita itsetunnosta -tuntimateriaalia. Tarinoita itsetunnosta on aineisto, joka on tarkoitettu yläkoulujen käyttöön ja tukioppilaiden ohjaamia tunteja varten. Aineisto sisältää muun muassa valmiit diat tukioppilaiden käyttöön, joissa esitellään lyhyesti, mitä itsetunto. Osana aineistoa on myös Power point tarina 13-vuotiaan Nikon itsetunnosta sekä valmiit ohjeet ja tuntien runko. Tarinoita itsetunnosta tunnit kestää 1+3 oppituntia. Runkoa voi myös soveltaa ja käyttää siitä vain osia. Aineisto on julkaistu netissä ja se löytyy osoitteesta -> tarinoita itsetunnosta. Loistava tähti Aika: 20min Tavoite: Antaa ja vastaanottaa palautetta. Tarvikkeet: Jokaiselle tähden muotoon leikattu kartonki tai muu paperi ja kyniä. Käytä tätä harjoitusta vain silloin, kun ryhmä on turvallinen ja se toimii hyvin. Jos ryhmässä on klikkejä tai joku on hie- Opin uutta itsestäni, muista. Tuli halu päästä tekemään oppimiani harjoituksia myös ala-asteelle. 20 Terve minä

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja

HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja Mervi Juusola Tietokirjailija, kuvataideterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja www.mielenvoimaa.net Varhaiskasvatuspäivät 6.11.2015 Sosiaalisten taitojen

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

MITÄ VÄLIÄ? Innostus hukassa? Mistä motivaatiota? Miten kannustan nuoria?

MITÄ VÄLIÄ? Innostus hukassa? Mistä motivaatiota? Miten kannustan nuoria? MITÄ VÄLIÄ? Innostus hukassa? Mistä motivaatiota? Miten kannustan nuoria? AVI / Kuortane 18.2.2014 Myötätuuli Tiina Honkonen KY TIINA HONKONEN Myötätuuli Tiina Honkonen KY Yrittäjä: tunne-ja vuorovaikutustaidot,

Lisätiedot

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Lasten ajatuksia osallisuudesta Oppilaat saavat vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin suhteellisen hyvin, mutta osallistamista pitäisi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen Lisädiat esitykseen Jukka Lerkkanen Itsetuntemus Tietoa ominaisuuksistasi eli itsetuntemusta Jokaisella meillä on käsityksiä ominaisuuksistamme, luonteenpiirteistämme ja taidoistamme Lisäksi meille on

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot