KESKI-SUOMEN YHTEISTYÖASIAKIRJA Toteuttamisosa Rahoitusosa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2005. Toteuttamisosa Rahoitusosa"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2005 Toteuttamisosa Rahoitusosa 1

2 Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ Liisa Suonpää puhelin telekopio Lisätietoja puheenjohtaja Simo Salmelin Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä, johtaja Pasi Mäkinen Keski-Suomen TE-keskus, johtaja Risto Palokangas Keski-Suomen ympäristökeskus, tiejohtaja Seppo Kosonen Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto, suunnittelujohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto, Julkaisija Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin /vaihde Julkaisun avainsanat Aluekehitys Rakennerahastot Strategia Verkostot ISSN ISSN (pdf) Painos: 500 kpl Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto PTV-Team Oy Painopaikka: Saarijärven Offset Oy 2

3 SISÄLLYS ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ESIPUHE 1. Maakunnan kehittämisen strategiat ja tavoitteet ohjelmakaudella Yritystoiminnan kehittäminen Osaamisen vahvistaminen Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Infrastruktuurin kehittäminen Hyvinvoinnin palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan kehittäminen Kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus Ylimaakunnallinen yhteistyö Rahoitusosa LIITTEET: Ohjelmien tavoitetiedot vuonna Hankeraportointi viranomaisittain vuosilta Osaamisen painopisteet ohjelmittain Ohjelmasopimus EU:n tavoite 1 - ja 2 -ohjelmien toteuttamisesta Keski-Suomen tiepiirin toiminnassa Ohjelmasopimus EU:n tavoite 1 - ja 2 -ohjelmien toteuttamisesta Keski-Suomen ympäristökeskuksen toiminnassa vuonna 2005 Keski-Suomen tavoite 1 ohjelman rahoitus vuonna 2005 Keski-Suomen tavoite 2 ohjelman rahoitus vuonna

4 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on tänään 9. maaliskuuta 2004 hyväksynyt maakunnan yhteistyöasiakirjat tavoite 1- ja 2 ohjelmille vuodelle 2005 sekä niiden sisältöä ohjaavat toteuttamissuunnitelmat. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy allekirjoituksin yllä mainitut asiakirjat. 4

5 ESIPUHE Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi lokakuussa 2003 Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Toteuttamissuunnitelmalla linjattiin yksityiskohtaisesti maakunnan alueen kehittämisvarojen käyttöä, sekä EU-osarahoitteisten hankkeiden että kansallisesti rahoitettavien hankkeiden osalta. Toteuttamissuunnitelmassa kirjattiin toteutettavaksi yhteensä lähes 50 erillistä EU-osarahoitteista hanketta vuosina Nyt laadittu Keski-Suomen yhteistyöasiakirja 2005 pohjautuu pitkälti toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Yhteistyöasiakirjan valmisteluun ovat olennaisena osana liittyneet maakunnassa toteutetut seututilaisuudet. Joulukuussa 2003 järjestettiin keskustelutilaisuudet maakunnan tulevista kehittämisnäkymistä kuntien ja kehittämisyhtiöiden edustajille. Tilaisuuksiin kutsuttiin mukaan myös alueviranomaisten edustajat. Tarkoituksena oli saada esiin seutujen suunnitelmat omista kärkihankkeistaan sekä valmiudet hankkeiden rahoitukseen sitoutumisesta. Seutukierrosten yhteydessä suoritetulla ennakoinnilla on pyritty siihen, että rahat riittävät kattamaan kullekin rahoittajalle tulevat hanke-esitykset. Resurssit ovat esityksiin nähden hyvin rajalliset. Tiedossa oleville suurille hankkeille on varattu toimivaltaiselle viranomaiselle erillinen hankerahoitus. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöasiakirja on perinteisesti laadittu siten, että tulevan rahoituksen käyttökohteet on pyritty ennakoimaan tarkasti toteuttajien ja eri rahoittajaviranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa. Kehittämistyö on edennyt maakuntasuunnitelmassa linjatun seitsemän kehittämisteeman kautta. Nämä ovat yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen, infrastruktuurin kehittäminen, hyvinvoinnin palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan kehittäminen sekä kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus. Ympäristö- ja tasa-arvoarvioinnit sekä uutena erityinen yrittäjyysarviointi liittyvät myös yhteistyöasiakirjaan. Keski-Suomen visio uudistettiin vuoden 2002 lopulla hyväksytyssä maakuntasuunnitelmassa. Tämän mukaan Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentavaksi elämänlaadun maakunta. Päämäärään pyritään EU-osarahoitteisilla hankkeilla siten, että Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa voimavarat kohdennetaan luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin ja muualla Keski-Suomessa alueellisesti erikoistumalla. Perusstrategioiden mukaisesti toimimalla parannetaan maakunnan alueen kilpailukykyä. Ulkopuolinen arvioija suoritti perusstrategioiden tuloksellisuuden arvioinnin vuoden 2003 aikana. Keski-Suomen tavoite 2 alueen kunnilta pyydettiin vuoden 2003 syksyllä arviot ohjelman strategian tarkistustarpeista. Alueohjelmien yhteensovittaminen valtakunnallisen tavoite 3 ohjelman ja maaseutuohjelman kanssa on avainasemassa. Yhteistyöasiakirjan valmistelu on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä maakunnan eri hanketoimijoiden ja rahoittajien kanssa. Kiitän kaikkia yhteistyöasiakirjan valmisteluun osallistuneita sekä kutsun uudet ja vanhat ohjelmien toteuttajat mukaan työskentelemään maakunnan vision toteuttamiseksi. Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto maakuntajohtaja yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja 5

6 1. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN STRATEGIAT JA TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA Luonnonvaroja jalostavien yritysverkostojen pohjoinen Keski-Suomi Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman päämääränä vuonna 2006 on luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niiden johdolla ja ehdoilla. Yritykset ovat keskeisiä EU-ohjelmien tuloksentekijöitä; yritysten kautta kehittämisvarat voidaan sijoittaa pitkäjänteisesti tulosta tuottaviin kohteisiin. Kehittämisen painopisteiksi on valittu kuusi ydinverkostoa: puu, energia, metalli, kivi ja elementtirakentaminen, matkailu sekä maatilatalous. Alan yrittäjät ovat määritelleet päämäärän vuoteen 2006, yritysverkoston strategiat markkinointiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja rahoitukseen liittyen sekä karkean investointiohjelman. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kaikissa ydinverkostoissa ovat nousseet jalostusasteen selvä nostaminen, teknologisen tason parantaminen sekä työntekijöiden ja yrittäjien osaamisen vahvistaminen. Puussa päämääränä on, että pohjoinen Keski-Suomi on vuonna 2006 merkittävä ekologisen puurakentamisen osaamiskeskus EU:n alueella. Päämäärän saavuttamiseksi osaamista vahvistetaan, yritysten kilpailukykyä parannetaan mm. jalostusarvoa nostamalla, raaka-ainehuoltoa kehitetään, bioenergian hyödyntämistä lisätään sekä logistiikkaa ja infrastruktuuria kehitetään. Energia-alalla tavoitteena on saada alueen omat energiavarat tehokkaasti käyttöön. Kehittämistyö liittyy varsin tiiviisti puutoimialan kehittämiseen, sillä painopisteenä on puun ja metsähakkeen jalostaminen energiatuotteiksi. Metallissa kehittämisen tärkeimmät alueet ovat yritysten tuotantoteknologian tason nosto, yrittäjien ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja suunnittelu-, huolto- ja tuotekehityspalveluiden parantaminen. Kivessä ja elementtirakentamisessa painopisteinä ovat yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen mm. tuotekehitysinvestoinnein ja osaamisen kehittäminen. Kehittämistyön pohjaksi alueella tehdään rakennuskivivarojen kartoitus. Matkailussa päämääränä on kansainvälinen, luonnon ja maaseudun elämyksiä tarjoavien matkailukeskusten verkosto. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, yritysten kilpailukyvyn ja palvelujen laadun parantaminen, majoituskapasiteetin lisäys ja tason nosto, osaamisen vahvistaminen sekä infrastruktuurin kehittäminen ovat kehittämisen painopisteet. Maatilataloudessa päämääränä on erikoistuneiden tai monimuotoisten, tehokkaiden ja nykyaikaisten maatilojen pohjoinen Keski-Suomi. Tärkeää on alkutuotannon kilpailukyvyn parantaminen, maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen ja osaamisen vahvistaminen. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat maakunnan kehittäjinä Tavoite 2- ohjelman toteuttamisstrategian on alueelliseen kilpailuetuun perustuva erikoistuminen. Alueita ja yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Tavoitteena on löytää hankkeita, jotka parhaiten suuntaavat rahoitusresurssit EUtavoiteohjelmien strategisten valintojen mukaan. Suoritettavilla valinnolla voidaan ohjata koulutusta ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä osaamisen ja sen vahvistamisen vaatimusten mukaisesti. Yritysten kilpailuetutarkasteluissa perustana ovat tuotteet, palvelut ja asiakassuhteet, taloudellinen kasvupotentiaali, tuotanto- ja palveluprosessit sekä osaaminen ja innovatiivinen kehittämistoiminta. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat Kunta Valinta Hankasalmi Matkailu ja siihen liittyvät hyvinvointipalvelut Joutsa Puunjalostus ja bioenergia Jyväskylä Informaatio- ja hyvinvointiteknologia Jyväskylän mlk Lentokenttäympäristö ja siihen liittyvä yritystoiminta Jämsä Perhematkailu ja komposiittiteknologia Jämsänkoski PK-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Keuruu Metalli, graafinen teollisuus ja muu ICT, matkailu- ja hyvinvointipalvelut Konnevesi Metsätalous ja maaseutuyrittäminen 6

7 Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Keuruun Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatioalat Peurunka keskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu (osana seudun matkailu- ja hyvinvointipalveluita) Perheyrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Hyvinvointiosaaminen Uusi Suojarinne Pk-yritystoiminnan kehittäminen Pienyrittäjyys sekä ympäristö ja asuminen Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki Tavoitteiden asettaminen vuodelle 2005 Alueohjelmissa vuosina käynnistyneiden hankkeiden omien ilmoitusten mukaan maakuntaan olisi syntymässä noin uutta työpaikkaa ja yli uutta yritystä (Ks. Liite Ohjelmien tavoitetiedot vuonna ). Yritysten perustana ei aivan riitä toteuttamaan Keski-Suomen alueohjelmissa asetettuja tavoitteita, sitä vastoin uusien työpaikkojen osalta tavoitteet ylittyvät reilusti. On kuitenkin huomattava, että esitetyt lukumäärät ilmaisevat hankkeiden esityksiä tavoitteiksi ja, että useampivuotisten hankkeiden tulostiedot on kirjattu kokonaisuudessaan ensimmäiselle toimintavuodelle. Lopullisesti hankkeiden tulokset selviävät hankkeiden edetessä. Vuoden 2004 ohjelmien määrällinen tavoiteasettelu säilyy pitkälti samantasoisena kuin edellisvuonna. Maakunnan visio: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Maakunnan missio: Keski-Suomessa luodaan hyvinvointia kannattavalla ja uudistuvalla yritystoiminnalla Tavoite 1 alueen strategia: Tavoite 2 alueen strategia: Panostaminen luonnonvaroja pitkälle jalostaviin yritysverkostoihin Kilpailuetuun perustuva alueellinen erikoistuminen inves tointien ja koulutuksen avulla Ohjelmien tavoitteet: Tavoite 1: Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman koko ohjelmakauden tavoitteista on Keski-Suomeen kohdennettu 10 %. Tavoitteet ovat: Uudet työpaikat (miehet 600, naiset 400) Säilytetyt työpaikat (miehet 1 200, naiset 800) Uudet yritykset 100 (naisyritysten määrä 20) ESR- toimenpitein aloittaneet (miehet 2 400, naiset 2 200) Tavoite 2: Keski-Suomen tavoite 2 ohjelmassa on alueelle asetettu koko ohjelmakauden tavoitteina: Uusien yritysten lukumäärän nettokasvu on Työpaikkojen nettolisäys on IT-alan työpaikkojen nettolisäys on Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Bkt- ja väestömäärätavoite kehittää maakunnasta entistä vetovoimaisemman. Vuoden 2005 rahoituspäätösten tavoiteasettelu on seuraava: Uudet yritykset 300 Uudet työpaikat joista uudet IT-alan työpaikat 400 Tietoteollisuutta palvelevat aloituspaikat 100 Tavoitteet toiminnoittain vuonna 2005: Yritystoiminnan kehittäminen Yritystoiminnan kehittäminen kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 65 % ja työpaikkojen lisäämistavoitteesta 60 %. Uusia yrityksiä perustetaan 200 Uusia työpaikkoja saadaan aikaan 700, joista IT-alan työpaikkoja 150 Osaamisen vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 30 %, työpaikkojen lisäämistavoitteesta 25 % ja IT-koulutusalojen aloituspaikkatavoitteesta 100 %. Uusia yrityksiä perustetaan 90 Uusia työpaikkoja saadaan aikaan 290, joista IT-alan työpaikkoja 250 Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat lisääntyvät 100:lla 7

8 Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy kattaa työpaikkojen lisäämistavoitteesta 10 %. Uusia työpaikkoja saadaan aikaan 120 Maatalouden rakenteiden kehittäminen Maaseudun monimuotoisen yrittäjyyden edistäminen ja pienyritysten kilpailukyvyn ja osaamisen kehittäminen Maaseudun ja kylien kehittäminen asumis- ja yritysympäristönä sekä yrittämisen voimavarana Elintarvikeketjun laatustrategian jatkaminen Nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen maakuntaan Infrastruktuurin kehittäminen Infrastruktuurin kehittäminen kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 5 % ja työpaikkojen lisäämistavoitteesta 5 %. Uusia yrityksiä perustetaan 10 Uusia työpaikkoja saadaan aikaan 50 Hyvinvoinnin palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan kehittäminen Uusia yrityksiä perustetaan 2 Alan liikevaihdon kasvu toimialalla 4 M Kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus Uusia yrityksiä perustetaan 3 Uusia työpaikkoja saadaan 15 Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi - Suoritettu prosessin osana Yrittäjyysarviointi - Suoritettu prosessin osana YVA-ryhmän antama Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin tehtävänä on vaikuttaa siihen, että suunnitelmat ja niitä toteuttavat hankkeet tuottaisivat positiivisia ympäristövaikutuksia ja edistäisivät tasa-arvon toteutumista. Ympäristövaikutukset voivat kohdistua alueen ekologiseen tilaan, ihmisten sosiaalisen ympäristön ja vuorovaikutuksen paranemiseen sekä kulttuurin näkymiseen ympäristössä ja luovassa toiminnassa. Hankkeiden tulee olla myös taloudellisesti mielekkäitä. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä on saanut luonnoksen Keski-Suomen yhteistyöasiakirjasta vuodelle 2005 juuri ennen kuin se lähetettiin maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristölle. Aikaisemmin asiakirjaluonnokseen ei ole annettu palautetta. Tässä vaiheessa asiakirjasta voidaan todeta, että painopisteittäin kirjoitetut eri osat on käsitelty erilaisella tarkkuudella ja eri tavoin. Asiakirjasta on havaittavissa, että aikaisemmin mm. Toteuttamissuunnitelmassa ja Keski-Suomen yhteistyöasiakirjassa 2004 esitetyt arvioinnit on monelta osin otettu huomioon tätä asiakirjaa laadittaessa. Esimerkkinä tästä voidaan todeta, että asiakirjan alussa esitettävissä tavoitteissa esitetään työpaikkatavoitteet arvioituina miesten ja naisten työpaikkoina (tosin vain tavoite 1:n osalta). Koska tavoitteet eivät ole samansuuruiset eri sukupuolille, on maakunnan muulla rahoituksella ja toimenpiteillä vaikutettava työpaikkojen tasapuoliseen kehittämiseen. Tavoitteissa ei mainita lainkaan ympäristön parantamista ja tasa-arvoisuuden edistämistä. Koska arviointi on osa kehittämistointa, niin se tässäkin asiakirjassa esitetään kunkin painopisteosan yhteydessä. 2. YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Keski-Suomen kehittämisen yhtenä keskeisenä kehittämisalueena on yrittäjyyden edistäminen. Alueohjelmien (tavoite 1 ja 2) varoista yrittäjyyden edistämiseen käytetään kaikkiaan yli 40 %. Tavoitteena on synnyttää vuosittain pari sataa uutta yritystä ja noin 700 uutta työpaikkaa. Yrittäjyysideologian mukaisesti luodaan positiivista yrittäjämäistä henkeä paikkakuntakohtaisesti. Yritysten tukijärjestelmiä kehitetään mm. poistamalla päällekkäisyyksiä TE-keskuksen, Finnvera Oyj:n, Tekesin ja Finpron asiakkuushallinnassa. Keski-Suomen maakuntaohjelman mukaan strateginen painopiste vuonna 2005 on erityisesti yrittäjyyden edistäminen paikkakunnittain. Haasteena on positiivisten kokemusten jakaminen eri yhteisöjen kesken ja siten toinen toiselta oppiminen. Kokemusten jakamisen ja toinen toiselta oppimisen kautta paikkakunnasta ja siten maakunnasta kehittyy yrittäjyysmaakunta. Onnistumisista voimansa ammentavan kehittämis- ja yrittäjyyskulttuurin synnyttävät paikkakunnan aktiiviset ihmiset. Yrittäjyyden edistämiseksi ovat kaikki yrittäjyyteen vaikuttavat osapuolet tehneet ja allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. 8

9 Yrittäjyyden edistäminen tapahtuu usealla eri toimenpiteellä. Vuoden 2005 painopisteitä ovat: kasvuhakuisten pk-yritystoiminnan kehittäminen ja verkottuminen liiketoimintaosaamisen kehittäminen uuden yritystoiminnan aktivointi ja edistäminen yritysten kansainvälisyyden kehittäminen Y4 strategian toteuttaminen maaseutuelinkeinojen kehittäminen palveluyrittäjyyteen kannustaminen itsensä työllistäjänä Yrittäjyyden edistäminen ja toimivien yritysten kasvattaminen, sukupolvenvaihdokset, sosiaalinen yrittäjyys ovat maakunnan eri yritystoimintaan liittyvien toimijoiden yhteinen haaste. Visiona vuodelle 2005 voidaan pitää seuraavaa: pk-yritysten kasvu, kannattavuus, kilpailukyky ja kansainvälistyminen. Vuoden 2005 aikana hankkeiden yrittäjyysarviointi vakiinnutetaan ja kaikista merkittävistä hankkeista, myös muista kuin yrittäjyyshankkeista, tehdään arvio siitä mitä hankkeen toteuttaminen vaikuttaa yrittäjyyteen. Y4 arvioinnista pyritään saamaan valtakunnallinen toimintamalli. Vuoden 2005 keskeisimmät yrittäjyyttä edistävät hankkeet ovat: Trio, metalliteollisuuden kehittämishanke Sheet Metal Centre, ohutlevyosaamisen kehittämishanke Compstart, komposiittialan kehittämishanke PaperIT, paperinvalmistuksen hallinnan kehittämishanke WDL hankekokonaisuus, hyvinvointiteknologian kehittämishanke Matkailu- ja liikuntakeskus Keurusselän kehittäminen (osahankkeet tarkentuvat esiselvityksen yhteydessä) tukkuportaan kehittäminen käsi- ja pienteollisuudessa puutalorakentamisen verkoston kehittäminen alihankintaketjujen/järjestelmätoimittaja verkostojen kehittäminen Lisäksi maakunnassa on meneillään seuraavat yrittäjyyden edistämistä kehittävät toiminnalliset hankkeet/toimenpiteet: kehitysyhtiöverkoston vahvistaminen, yrittäjyys ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä hankekokonaisuus sekä elinkeinoelämän toiveiden huomioon ottaminen maakuntakaavatyössä. YVA-ryhmän antama Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Ottaen huomioon maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman painotukset yritystoiminnan ja yrittäjyyden kehittämiseksi, niin tämä osa on kirjoitettu varsin suppeasti. Myönteisenä voidaan todeta siinä painotettavan yrittäjyyden edistämistä paikkakunnittain. Keskeisimmät yrittäjyyttä edistävät hankkeet luetellaan vain nimillä, jolloin niiden sisältöön perehtymättömät eivät saa käsitystä niiden alueellista, tasa-arvo eikä muistakaan vaikutuksista. Yritystoiminnan kehittämisessä tulisi tuoda esille kestävät ja eettiset arvot. Luetelluista hankkeista ei selviä, miten ne toteuttavat eri sukupuolten mahdollisuuksia. Uusien yritysten perustamista käsitellään myös luvussa 4. Uusia työpaikkoja syntyy asiakirjan mukaan eniten palvelualoille. Tässä luvussa ei tätä yritysalaa tuoda esille. Yritystoiminnassakin on ympäristöpositiivisuus tärkeä näkökulma. Y4-arviointiryhmän antama Yrittäjyysarviointi Yrittäjyyden edistämisen painopisteet ovat hyvät. Lisäyksenä painopisteisiin yrittäjyysarviointiryhmä esittää sosiaalisen pääoman kehittämistä yrittäjän kannalta sekä innovaatioketjun tukemista. Yrittämisen kehittämisessä tulisi kiinnittää entistä suurempi huomio oman alueen/kunnan olemassa olevaan yritystoimintaan ja yrittäjiin. Yrittämisen nälkää on kasvatettava kautta linjan. 3. OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Yritykset luovat työpaikat tänään, teknologia ja osaaminen huomenna sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ja innovaatiot ylihuomenna Toimintaympäristöanalyysi Osaamisen vahvistamisen kohdistuminen vuosina Maakuntasuunnitelman visio on Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämän laadun maakunta. Tieto, taito ja yrittäjyys kartuttavat inhimillistä pääomaa ja kasvava yhteistyö sosiaalista pääomaa. Keski-Suomea kehitetään oppivana alueena. Tämä merkitsee maakunnan elinkeinoelämän, oppilaitosten ja osaamisorganisaatioiden, julkishallinnon ja yksilöiden tieto- 9

10 ja innovaatioverkostojen vahvistamista. Kilpailukykyä kasvatetaan opinhalua vahvistamalla ja yhteistä oppimista tukevia toimintatapoja kehittämällä. Osaamisen vahvistaminen perustuu prosesseihin, jonka osia ovat osaamisen tuottaminen, osaamisen välittäminen yksilöltä ja organisaatiolta toiselle ja osaamisen soveltaminen. Tavoitteena on, että aluekehitystyössä nämä prosessit muodostavat toisiaan täydentäviä kehittämisketjuja. Oppimisympäristöt ja tarvittava opetus tulee ulottaa maakunnan eri osiin. Tämä tarkoittaa mahdollisimman laajan, monipuolisen ja vaikuttavan osaamista vahvistavan oppimispaikkojen verkoston rakentamista. Osaamisen vahvistamiseen liittyvä kehittäminen ja aluekehityksen panostukset ovat ohjautuneet ja tulevat ohjautumaan aiemmissa yhteistyöasiakirjoissa ja maakuntaohjelmassa määritellyille painopistealueille. Määrittelyjen perustana on ollut työvoima-, koulutus- ja elinkeinorakenne ja sen muutostarpeet. Kehittämistyöllä on tähdätty koulutuksen uudistamiseen ja työelämäsuhteen vahvistamiseen sekä aikuiskoulutuksen kasvavan tarpeen tyydyttämiseen. Osaamisen vahvistamiseen liittyvä rahoitus on kohdentunut painopisteisiin ja toimijoille liitteen taulukoiden mukaisesti. Osaamiseen kohdistuva rahoitus on vuonna 2005 arviolta 14,0 M_. (EU+valtio). Pitkäjänteiset rahoituspäätökset sekä seutu- ja toimijalähtöiset kehittämisprosessit ohjaavat merkittävästi vuoden 2005 rahoituksen käyttöä. Näin ollen eri ohjelmien osaamisen vahvistamiseen kohdistuvan rahoituksen sidonta-aste on korkea, arviolta 60-70%. Painopisteet Osaamisen vahvistamisen vuoden 2005 linjausten perustana ovat MYAK 2004:n painopistekuvaukset, maakuntaohjelman linjaukset sekä näissä määritellyt merkittävät hankkeet. Määritellyillä painopistealueilla korostuvat erityisesti seuraavat haasteet: Teknologisen osaamisen vahvistaminen ja osaavan työvoiman turvaaminen Aikuiskoulutuksen vahvistaminen ja osaamistason nosto Kasvuyrityksiä tukevan liiketoiminnallisen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen Kulttuurisen osaamisen ja luovan toiminnan vahvistaminen Yrittäjyyden ja siihen liittyvän osaamisen vahvistaminen kaikilla koulutustasoilla Verkostomaisen työskentelyn valmiuksien lisääminen Kansainvälistymistä tukevien valmiuksien lisääminen Erityisesti kiinnitetään huomio seudullisesti hankkeiden koordinointiin, alueelliseen vaikuttavuuteen, seutu- ja asiakaslähtöisyyteen sekä paikallisten toimijoiden ja yritysten suurempaan osallisuuteen. Edellä olevia toimenpiteitä tukemaan kehitetään osaamisen ja innovaatioiden siirtoa lisäävää yhteistoimintaa. Näin myös korkeakoulujen aluekehitysstrategiaa sekä osaamiskeskusohjelmaa jalkautetaan koko maakuntaan. Hankkeet muodostavat myös maakunnan koulutuksen tarjonnasta oleellisen osan. Koulutukseen osallistuu arviolta 5000 opiskelijaa. Toteutuksessa on tarpeen tehokas yhteistyö toimijoiden ja rahoittajien kesken. Osaamisja aluekeskusohjelmien vaikutusta seutujen osaamiseen ja kilpailukykyyn tulee kasvattaa edelleen. Rahoittajien linjauksia Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liiton rahoituksessa ja hankkeissa painottuvat toimialatyön tukeminen, kuntien ja seutujen kilpailukyvyn vahvistaminen, koulutuksen työelämäsuhteen toimintatapojen kehittäminen, osaamisen vahvistamiseen liittyvä ennakointi sekä osaamisen ja innovaatioiden siirto. Toimialatyötä ja osaamista sen keskeisenä sisältönä kehitetään vuonna 2004 tehtävien arviointien perusteella. Toimialatyö käynnistyy luovalla toimialalla. Taitava Keski-Suomi -strategian mukainen kehitystyö jatkuu. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluestrategiatyö vahvistuu. Seutujen kehitystä vauhditetaan oppimispaikkaverkostoa kehittämällä sekä paikallisia koulutuksen yhteistyön malleja ja yrittäjyyttä vahvistamalla. Länsi-Suomen lääninhallitus Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoituksen kohdistumista ohjaa keskeisesti OPM:n painopisteet. Näitä ovat koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, työssä oppimisen edistäminen, opettajien ammattitaidon vahvistaminen, koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden kehittäminen, koulutukseen hakeutumisen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen sekä kulttuuristen hankkeiden edistäminen. Viimemainittuun liittyy myös luovan toimialan osaamisen vahvistaminen. Työvoiman ja työn kansainvälistyminen lisää tarpeita kehittää koulutusta ja kansainvälisiä yhteyksiä. Valtakunnan ja maakunnan tavoitteet aikuiskoulutuksen kehittämiseksi sekä aikuisväestön osaamistason nostamiseksi lisäävät koulutuksen tarpeita. Tutkintotavoitteisuus vahvistuu ja koulutuksen toteutuksessa tulisi korostua modulaarisuus. Aikuiskoulutuksessa tarvitaan menetelmiä koulutukseen tulevien aikuisten yksilöllisen osaamisen selvittämiseksi ja erilaisen oppimisen tukemiseksi. Lääninhallitus tukee erityisesti eri koulutusorganisaatioiden uudistumista sekä pitkäjänteisesti korkean osaamisen kasvua ja osaamiskeskusohjelman yrityslähtöistä toteuttamista. Uudistumisessa nousee esiin myös kaikilla koulutusasteilla yrittäjyyden ja siihen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Keski-Suomen TE-keskus Työvoimahallinnon osalta kansallisin varoin toteu- 10

11 tettava koulutus on vahvistuvaa. Tästä syystä kansalliset linjaukset ohjaavat myös EU- hankkeiden syntyä ja toteutusta. Rahoituksen kohdistumisessa korostuu eri toimenpiteiden täydentävyys ja ennakoinnin osoittamat pullonkaula-alueet osaavaa työvoimaa turvattaessa. Yksilöllisen osaamisen kartoitukset ja uralla kehittymisen tukeminen ovat tärkeitä. Merkittävä kohderyhmä ovat maahanmuuttajat ja heidän osaamislähtöinen sopeuttaminen työelämään. Myös työvoimakoulutuksen sisällöt ja toimintatavat uudistuvat. Näihin uudistuksiin tarvitaan kehittämisen resursseja. Merkittävät yritys- ja toimialakohtaiset työvoimaan kohdistuvat muutokset tarvitsevat hankeresursseja jo nyt toteutettavan yhteishankintakoulutuksen lisäksi. Yritystoiminnan osaamislähtöisen kehittämisen merkitys kasvaa. Koulutusta suuntaa TE-keskuksen eri teknologiaohjelmat, ennakoinnin osoittamat kohteet, sukupolven ja omistajuuden vaihdokset sekä liiketoiminnallisen osaamisen vahvistamistarpeet. Uusien yritysten synnyttäminen on merkittävä haaste kasvuyitysten tukemisen ohella. Kehittämisessä korostuu niin ikää verkostomaisen toiminnan lisääntyminen ja palvelualan merkityksen kasvaminen. Yrityksille kohdistuvat TE-keskuksen palvelut vahvistuvat eri seuduilla. Samalla kehitetään toimintatapoja, jotka alentavat kynnystä erityisesti pienten yritysten koulutukseen osallistumiseen. Maaseudun rakennemuutokset kasvattavat yritysten osaamistarpeita maa - ja metsätalouden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen puolestaan kasvattaa tarpeita uusille toimialoille kohdistuvan tiedon ja taidon lisäämiseen. Koulutustasoa nostetaan ja näin tutkintotavoitteinen koulutus lisääntyy toimialalla. Erityisen tärkeäksi muodostuu liiketoiminnallinen ja tietotekninen osaaminen. Koulutuksen ja kehittämisen toteutuksessa korostuu yritystoiminnan päivittäiseen rytmiin ja pienen yrityksen kasvuun sopeutettu pitkäjänteinen osaamisen vahvistaminen. Toimintasuunnitelma ja ohjelmakohtaisia linjauksia Ohjelmakauden lopulla on erityisesti kiinnitettävä huomio eri ohjelmien ja vuotuisen kansallisen rahoituksen täydentävyyteen sekä alueelliseen kohdistumiseen. Eriasteinen ja eri tavoin toteutettava koulutus ja osaamiseen liittyvä kehittäminen on maakunnallinen ja seudullinen kokonaisuus. Tässä eri hankkeiden ja toimenpiteiden tulee täydentää tosiaan ja mahdollisia päällekkäisyyksiä tulee karsia. Asiakas- ja oppijalähtöisyys sen kaikissa muodoissaan korostuu ja vahvistuu. Toimenpiteiden yhteensovittamisessa tulee lisätä toimijoiden yhteistyötä sekä yhteishankkeita. Seudullisia tarkasteluja ja arviointeja vahvistetaan. Samoin korostuu kaikkien ohjelmien osalta vaatimus tehtyjen kehittämistoimien jatkuvuuden turvaamisesta ja niiden liittämisestä osaksi normaalia toimintaa. Osaamisen vahvistamisen osalta EU- rahoitus kohdistuu arviolta eri ohjelmille seuraavasti; tavoite 1- ohjelma 17 %, tavoite 2-ohjelma 43 % ja tavoite 3 ohjelma 40 %. Tavoite 1 -ohjelman osalta ovat alueen erityispiirteet huomioiva koulutus sekä koulutus- ja tutkintohakuisuus lisääntyneet. Uudet toimintatavat ja yrityslähtöisyys luovat edellytyksiä hanketoiminnan vahvistumiselle edelleenkin. Seudullinen yhteistyö, erilaisten oppimispaikkojen kehittäminen sekä kaikkien koulutusasteiden osallisuus hankkeissa korostuvat. Osaamislähtöistä kehittämistä on vahvistettava kilpailukyvyn kehittäjänä. Tavoite 2-ohjelman sidonta-aste erilaisiin kehittämisprosesseihin on korkea. Näin ollen painottuu toisaalta seudullisten hankekokonaisuuksien kohdistuminen kilpailuetuvalintoihin ja seudullisen osaamispohjan vahvistamiseen. Tarkoin kohdistettaville kasvua tukeville uusille avauksille on turvattava riittävä toteutusaika ja resursointi. Lisäksi on varmistettava aloitettujen uusien avainalojen kehityksen tuki (nanoteknologia, hyvinvointiteknologia, ympäristöteknologia). Toteuttajien yhteistyö vahvistuu ja samalla koulutuksellisten organisaatioiden rooli hankkeiden hallinnoijana tulisi muuttua enemmän palveluiden tarjoajaksi. Osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelma ohjaavat merkittävästi osaamislähtöistä kehittämistä. Näiden ohjelmien maakunnallista ja seudullista vaikuttavuutta tulee lisätä. Tavoite 3-ohjelman hankkeiden ja rahoituksen täydentävä merkitys on suuri. Keski-Suomen osuus Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittamista hankkeista on korkea. Kyseiset kehittämisprosessit ovat maakunnalle tärkeitä jatkossakin. TE-keskuksen rahoituksesta merkittävä osa on oman tuotannon hankkeita. Tällä on ollut tarkoitus mahdollistaa palveluiden saatavuus pienille toimijoille ja kohderyhmille. Seudullisuutta on hyvä vahvistaa ja toimenpiteiden kirjoa lisätä em. oman tuotannon hankkeiden sisällä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kaikessa EU-hanketyössä rakennetaan pysyvää osaamista, vahvistetaan paikallisia toimijoita ja maakunnan kilpailukykyistä osaamisen tarjontaa. Tavoite 3- ohjelman osalta korostuu erityisesti ESR- rahoituksen keskeiset toimintalinjaukset. Isot hankkeet ja uudet avaukset Keskeiset osaamisen vahvistamisen hankkeet ovat Teknisen osaamisen vahvistaminen ja turvaaminen maakunnassa ICT -maisteriohjelmien jatko Taitava Keski-Suomi ammatillisen osaamisen kehittäjänä Seudullisen oppimispaikkaverkoston kehittäminen 11

12 Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampus E-oppimisen klusterin kehittäminen Pienten yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintaosaamisen tarvelähtöinen kehittäminen Aikuiskoulutuksen maakunnallisen strategian kehittäminen Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden kehittäminen aluestrategian pohjalta Uusina avauksina kiinnitetään huomio ohjelmatyössä erityisesti luovan toimialan kehittämiseen, maassa muuttajien ja maahanmuuttajien osaamisen vahvistamiseen sekä yritysten verkostomaisen työskentelyn valmiuksien merkittävään lisäämisen. Niin ikään kansainvälinen yhteistyö on kasvuyritysten kehittymisessä tärkeässä asemassa. Aikuiskoulutuksen lisääntyminen lisää aikuisten opetukseen ja oppimiseen liittyviä haasteita. Samalla perusopetuksen jälkeisen koulutuksen oppimisvaikeudet vaativat erityistä huomiota ja esimerkiksi palvelukeskustyyppistä lisäresursointia. Yksilöidyt tavoitteet Tavoitteita määriteltäessä on otettu huomioon tavoite-ohjelmien kokonaistavoitteet sekä jo toteutunut kehitystyö tehtyjen päätösten mukaisesti. Tavoiteindikaattoreiden osalta luvut perustuvat tehdyissä päätöksissä tavoitteiksi asetettuihin lukuihin. Osaamisen vahvistaminen kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 30 %, työpaikkojen lisäämistavoitteesta 25 % ja IT -koulutusalojen aloituspaikkatavoitteesta 100 %. Tavoitteet on todettu yhteistyöasiakirjan alussa ja toteutuminen liitteissä. Osaamisen vahvistaminen perustuu yritys- ja työelämäverkostoissa tapahtuviin kehittämisen prosesseihin ja työelämälähtöiseen koulutukseen. Sen vuoksi on hyvä todeta tavoitteena erilaiseen aikuiskoulutukseen ja hankkeiden työssä oppimiseen osallistuvien määrä. Vuonna 2005 tavoite on osaamishankkeissa 5000 osallistujaa. Seuranta ja vaikutukset aluetalouteen Osaamisen vahvistamisen osalta hankkeiden vaikutusten arviointia tukee ohjelmakauden kestävä Alueosaaja hanke. Osaamisen vahvistamisen hankkeissa kiinnitetään erityinen huomio Alueosaaja-hankkeen osoittamiin hanketyöskentelyn, itsearvioinnin ja kehittämistyön uusiin avauksiin. Keski-Suomi on hankkeen selvitysten perusteella merkittävä osaamisen tuottamisen maakunta. Osaaminen vahvistuu, mutta sen sijaan osaamisen välittäminen ja soveltaminen tarvitsevat huomiota. Kehittämistyön on realisoiduttava paremmin alueen talouden kehitykseksi, työpaikoiksi ja yrityskannan vahvistumiseksi. Osaamisen pohja on vahva ja koulutus maakunnan selkeä erikoistumisen alue. Osaaminen on ollut myös perusta suunnitelluille pitkäjänteisille maakuntaa ja aluetaloutta vahvistaville alueellistamistoimille. YVA-ryhmän antama Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Osaamisen vahvistaminen saa asiakirjassa huomattavan painoarvon jo sivumääränsäkin suhteen. Sitä käsitellään myös luvussa 4 verrattain paljon. Osaamisen vahvistamisella haetaan maakuntaan entistä enemmän kilpailukykyä. Kilpailukykyä kasvatetaan opinhalua vahvistamalla ja yhteistä oppimista tukevia toimintatapoja kehittämällä. Asiakirjassa todetaan, että erityisesti kiinnitetään huomio seudullisesti hankkeiden koordinointiin, alueelliseen vaikuttavuuteen, seutu- ja asiakaslähtöisyyteen sekä paikallisten toimijoiden suurempaan osallisuuteen. Alueellisuus koulutuksessa tulee aikaisempaa selvemmin esille, sillä seudullinen osaaminen tulee esiin asiakirjassa monelta osin. Myös aikuiskoulutuksen maakunnallisen strategian kehittäminen kohdistuu tasa-arvoa lisäävästi jo työelämässä olevien tietojen ja taitojen kartuttamiseen. Myös maahanmuuttajat ja heidän osaamislähtöinen sopeuttaminen työelämään tulevat asiakirjassa vähäisessä määrin mainituksi. Myöhempinä vuosina maahanmuuttajilla on suurempi merkitys työmarkkinoilla ja osaajina. Osaamista ja koulutusta käsitellään edelleen hyvin sukupuolineutraalisti. Koska naisten ja miesten osuus koulutuksen ja työelämän aloilla on hyvin erilainen, olisi sukupuolilähtöinen tarkastelu hyvin perusteltua. Koulutus ja osaaminen nähdään kilpailussa pärjäämisenä. Ne itsessään sisältävät myös kaiken aikaa kilpailua. Vaikka asiakirjassa mainitaan myös rahoittajien linjauksissa (TE-keskus) yksilöllisen osaamisen kartoitukset ja uralla kehittymisen tukeminen, on kovassa kilpailussa aina syrjäytymisen vaara olemassa. Osaamisen teksti esitetään vaikeasti avautuvassa muodossa. Aloitettavia hankkeita ja toimenpiteitä ei esitetä selkeästi. Ympäristöä, sosiaalista näkökulmaa eikä kulttuuria tuoda esiin koulutuksen ja osaamisen tavoitteissa ja sisällössä. Y4-arviointiryhmän antama Yrittäjyysarviointi Osaamisen vahvistamisen teksti on hyvin teoreettinen ja vaikeaselkoinen, eikä sen sisältö avaudu kovin helposti. Tekstissä pitäisi tuoda selkeämmin esille mm. yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen. Lisäksi yrittäjyysosaamisen kehittäminen eri koulutusasteilla aina peruskoulusta alkaen pitäisi näkyä paremmin. Yrittäjyysarviointiryhmä esittää eri koulutusalojen tarjonnan korvaamismenettelyn kehittämistä siten, että yrittäjä voisi hyödyntää eri oppilaitoksissa/ 12

13 koulutustapahtumissa saadun opetuksen. Lisäksi pitäisi arvostaa oppimista muullakin kuin luokkahuoneessa tapahtumaa oppimista. Oppilaitosten ja opiskelijoiden työelämäyhteyksien kehittäminen nähtiin erittäin tärkeänä osaamisen vahvistamiskeinona. Osaamisen painopisteitä on ehkä liikaa ja hankkeet ovat monesti tarjontalähtöisiä eli oppilaitosvetoisia. Jatkossa osaamisen vahvistamishankkeet on oltava enemmän aidosti yrityslähtöisiä. Yrityslähtöinen ei tarkoita sitä, että hankkeeseen on saatu yritykset mukaan. 4. TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Työllisyystilanne Keski-Suomen työttömyysaste on ollut vuosikausia koko maata korkeampi. Työministeriön työnvälitystilaston mukainen keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2003 oli 14,3 % (koko maa 11,1 %) ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin Pitkäaikaistyöttömien määrä oli (osuus kaikista työttömistä oli 27,1 %). Vuoden 2004 alusta seutukuntajakoa muutettiin. Seuraavat vuoden 2003 luvut on tilastointijärjestelmästä johtuen esitetty kuitenkin vuoden 2003 seutukuntajaon mukaisina. Keski-Suomen seutukuntien vuoden 2003 keskimääräiset työttömyysasteet vaihtelivat Jämsän seutukunnan 14,0 %:sta Äänekosken seutukunnan 16,7 %:iin. Työttömyyden rakenteessa Jyväskylän seutukunnassa korostuu nuorten alle 25-vuotiaiden osuus (16,4 % vuonna 2003). Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista vuonna 2003 oli korkein Kaakkoisen Keski- Suomen seutukunnassa (41,9 %). Yli kolmanneksen osuus oli myös Keuruun, Jämsän, Äänekosken, Viitasaaren ja Saarijärven seutukunnissa. Pitkäaikaistyöttömyys vaatii huomiota jokaisen seutukunnan alueella. Suhteellisesti eniten työttömistä työnhakijoista oli vuonna 2003 pitkäaikaistyöttömiä Jämsän (31,8) ja Äänekosken seutukunnissa (29,4 %). Paras tilanne oli Viitasaaren (21,7 %) ja Saarijärven (23,8 %)seutukunnissa. Määrällisesti Keski-Suomen työttömyys keskittyy Jyväskylän seutukuntaan, jonka osuus työttömistä työnhakijoista on yli puolet. Nuorten osalta Jyväskylän seutukunnan osuus nousee lähes kahteen kolmasosaan. Korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden osalta Jyväskylän seutukunnan osuus on noin neljä viidesosaa. Keski-Suomen keskeiset työmarkkinoiden ongelmat ovat: Pitkäaikaistyöttömyys - yhteiskunnallisen syrjäytymisen voimistuminen Väestön ja työvoiman ikääntyminen Alueellisen kehityksen uhkakuvat Merkittävä ongelma on edelleen avointen työmarkkinoiden työpaikkojen vähäisyys suhteessa työttömien määrään. Pysyviä rekrytointiongelmia maakunnassa ei toistaiseksi ole, mutta tiettyjä ammatillisia ja alueellisia työvoiman saantiongelmia ajoittain esiintyy. Teollisuus muodostaa Keski-Suomen työllisyyskehityksen perustan. Perinteinen puunjalostusteollisuus tulee olemaan edelleen keskeisessä asemassa teollisuuden bruttotuotantoa ajatellen. Kemiallisen ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden suurissa yrityksissä ei kuitenkaan uusia työpaikkoja merkittävämmin synny. Puutoimialan strategisena linjauksena on uusien työpaikkojen luominen puun jatkojalostusta lisäämällä. Metalliteollisuus lisää uusia työpaikkoja lähivuosina. Jyväskylän seudulla toteutettava osaamiskeskusohjelman strategiana on sellaisen osaamispohjan vahvistaminen ja luominen, mikä käynnistää, kehittää ja houkuttelee yritystoimintaa alueelle. Informaatioteknologia-alalla keskitytään ohjelmistoliiketoimintaan. Painoalueina ovat ohjelmistotuotanto, verkkosovellukset sekä digitaalinen media. Informaatiosektorin työpaikkakehitys Keski-Suomessa on ollut 1990-luvun lopulla koko maahan verrattuna keskimääräistä nopeampaa. Parin viime vuoden aikana elektroniikkateollisuuden työpaikkojen määrä on vähentynyt huomattavasti. Työpaikkojen määrän väheneminen ei ole olennaisesti vaikuttanut maakunnan työllisyystilanteen heikentymiseen, johtuen ko. teollisuusalan suhteellisen pienestä osuudesta. Myönteisesti kehittyessään informaatioteknologia-ala vaikuttaa jatkossa kuitenkin välillisesti työllisyyskehitykseen luomalla uusia opetus-, rakennus- ja palvelualojen työpaikkoja. Työllisyyskehityksen kannalta oleellisempaa on alu- 13

14 een palvelusektorin kehittyminen. Yksityisen sektorin palveluiden kysynnän oletetaan lisääntyvän. Julkisissa palveluissa kunnat ovat ratkaisevassa asemassa. Niiden taloudellinen tilanne vaikuttaa lähivuosina epävarmalta. Julkisen sektorin merkitys työllistäjänä on edelleen maakunnassa merkittävä. Keski-Suomen työttömyys on suurelta osin rakenteellista työttömyyttä, mikä on nostanut maakunnan työttömyysasteen huomattavan korkeaksi. Rakenteellisen työttömyyden osuus on Keski-Suomessa maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Lähivuosien ongelma Keski-Suomessa tulee olemaan se, että vaikeasti työllistyvien ryhmien osuus työnhakijakunnasta pysyy edelleen melko korkeana. Pitkäaikaistyöttömyyden ja sen mukanaan tuoman syrjäytymisuhan torjunta on keskeinen painopistealue. Maan hallitus on käynnistänyt valtakunnallisen hallinnonrajat ylittävän työllisyysohjelman, joka on eräs hallituksen käynnistämistä neljästä politiikkaohjelmasta. Työllisyysohjelman keskeisiä tavoitteita on rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja varautuminen ikärakenteen muutoksesta johtuvaan työvoiman niukkuuteen, työmarkkinoilla nykyistä pidempään pysyminen, työn tuottavuuden lisääminen sekä työn organisoinnin ja mielekkyyden parantaminen Työllisyysohjelman toteuttaminen tulee näkymään myös Keski-Suomessa, työllisyysohjelmassa esitetyt tavoitteet ja Keski-Suomen työmarkkinoiden ongelmat ja niiden ratkaiseminen ovat lähtökohdiltaan pitkälti yhteneviä. Maakunnassa käynnissä olevalla työllisyysstrategian uudistamistyöllä ja sen toteuttamisella tuetaan maakunnallisten tavoitteiden lisäksi myös laajemmin valtakunnallisen työllisyysohjelman tavoitteita. Painopistealueet Toiminnan painopistealueet sekä 1- että 2-tavoitealueilla ovat: työorganisaatioiden kokonaisvaltainen kehittäminen yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä henkilöstön työssä jaksamisen ja työkyvyn ylläpidon parantaminen koulutuksen kohdentaminen kaikkiin ikäryhmiin osaavan työvoiman tarjonnan turvaamiseksi pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäiseminen pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen yksilöllisten toimenpiteiden avulla tavoitteena työllistyminen avoimille työmarkkinoille nuorten alle 30-vuotiaiden työttömyyden vähentäminen sosiaalisen yritystoiminnan edistäminen Tavoite 1-alueella painopistettä tulee siirtää vahvemmin työllistymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, toiminnassa tulee painottaa myös työssä jaksamista edistäviä hankkeita. Nuorisotyöttömyyden väheneminen on viimeisten tilastojen mukaan maakunnassa lähes pysähtynyt, jonka johdosta molempien tavoiteohjelmien hankkeissa on suuntauduttava uuden koulutetun työvoiman entistä nopeampaan työhön kiinnittymiseen panostamiseen. Yksilöidyt tavoitteet Yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. Tavoitteena on parantaa yrittäjien, yritysjohdon ja koko henkilöstön osaamista sekä lisätä laatu- ympäristötietoisuutta yrityksissä. Yritysten henkilöstön ja työorganisaation kokonaisvaltainen kehittäminen on keskeinen kilpailutekijä yritystoiminnassa. Työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpito tulee kytkeä osaksi henkilöstön kehittämistä, yksi keskeisistä kohderyhmistä on ikääntyvät työntekijät. Tavoitteena on etsiä ja kokeilla uusia työnteko- ja työaikamuotoja sekä synnyttää uusia yrityksiä uudentyyppisille palvelualoille erityisesti naisten ja nuorten yrittäjyyden tukemiseksi. Sosiaalisen yritysten perustamisen tarjoamat mahdollisuudet tulee hyödyntää. Tietoyhteiskuntakehitys tulee ottaa vahvasti huomioon työorganisaatioiden kehittämisessä ja koulutustoimenpiteissä. Osaamisen ja avainalojen edistäminen. Osaamisen ja avainalojen edistämisen lähtökohtana on työvoiman uusintaminen sekä työelämässä tarvittavan osaamisen ja ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen. Työelämäyhteyksien vahvistamiseen kaikilla koulutusasteilla tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työhön kiinni tulisi päästä mahdollisimman nopeasti koulutuksen jälkeen. Työelämän rakennemuutoksiin vastataan muuntokoulutuksen, jatkokoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä opetushenkilöstöä kehittämällä. Erityisesti yrityksissä jo olevan työvoiman osaamisen kehittämistä edistetään hyödyntämällä yritysten ja tutkimus- ja koulutusyksiköiden välistä asiantuntijavaihtoa sekä erilaista koulutusyhteistyötä. Maakunnassa olevaa erityisosaamista tulee hyödyntää valtion hallinnon alueellistamissuunnitelmien toteuttamisessa. Alueellistamisen kautta maakuntaan on mahdollista saada runsaasti uusia työpaikkoja. Työllistymisen edistäminen ja työttömyyden ehkäiseminen. Hallituksen työllisyysohjelmaan liittyen julkiset työvoimapalvelut eriytetään toisaalta tehostettuun avoimille työmarkkinoille suuntautuvaan työnvälitykseen ja toisaalta vaikeasti työllistyville 14

15 työnhakijoille suunnattaviin asiakaskohtaisiin erityispalveluihin. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa avoimille työmarkkinoille pääsyä, edistää työmarkkinoilla pysymistä sekä etsiä uusia työllistymismahdollisuuksia sosiaalitalouden piiristä. Uutena keinona on vuoden 2004 alussa voimaan tullut ja sosiaalisten yritysten perustamisen mahdollistava lainsäädäntö. Sosiaalisen yritystoiminnan mahdollistavan lainsäädännön hyödyntämismahdollisuuksiin kolmannella sektorilla ja tavanomaisen yritystoiminnan piirissä tulee erityisesti panostaa. Tiimiakatemia käynnistää vuoden 2004 aikana sosiaalisen yrittäjyyden ammatti ja erikoisammattitutkintoon johtavat koulutukset. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi kehitetään uusia riittävän pitkäkestoisia ja monipuolisia toimenpiteitä työttömien ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistyvyyden parantamiseksi. Työllistämistukijärjestelmä uudistetaan ja uudistus tulee voimaan vuoden 2005 alusta lukien. Yritysten ammattitaitoisen työvoiman saanti turvataan ennakointia hyödyntäen ja eri tahojen laaja-alaisella yhteistyöllä. Tavoitteena on yhteisöllisyyden, sosiaalisten verkostojen ja kumppanuuden vahvistaminen sekä paikallisyhteisöjen aktiivisuuden ja työn uudenlaisen organisoinnin lisääminen. Palveluyhteistyötä ja verkostoja kehitetään viranomaisten, kolmannen sektorin ja yrittäjien tiivistyvänä yhteistyönä. Työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen. Tavoitteena on edistää pitkään työttömänä olleiden mahdollisuuksia palata takaisin työelämään. Pääsyä työelämään tuetaan ohjauksellisten työnhakuja -valmennuspalvelujen ja työkykyä sekä osaamista parantavien toimenpiteiden avulla. Tukitoimissa tulee pyrkiä entistä räätälöidympiin ratkaisuihin ja työttömyyteen tulee puuttua työttömyyden mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja toimenpiteiden tulee olla riittävän pitkäkestoisia. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työnhakijoiden työllisyyden edistämiseksi ja rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi Jyväskylän työvoimatoimiston toimialueelle on vuoden 2004 alussa perustettu työvoiman palvelukeskus. Työvoiman palvelukeskus kokoaa yhteen alueen työllisyyttä edistävät ja syrjäytymistä ehkäisevät viranomaistahot ja alueen muut toimijat, kuten erilaiset palvelujen tuottajat, kolmannen sektorin toimijat, erilaiset muut järjestöt ja yritykset. Työvoiman palvelukeskuksia on suunnitteilla maakuntaan ainakin Ääneseudun, Laukaan ja Jämsän työvoimatoimistojen alueille. Työvoiman palvelukeskuksilla on kiinteä yhteys seudullisten työllisyys ja elinkeinostrategioiden toteuttamiseen. Työvoiman palvelukeskusten toiminnan rahoittamisesta vastaavat pääosin alueen kunnat ja työhallinto Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman toteuttaminen painottuu työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseen ja osaavan työvoiman saannin turvaamiseen yrityksille sekä uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien yritysten henkilöstön kehittämiseen ja työssä jaksamiseen. Tehdyt linjaukset edellyttävät rakennemuutosten vuoksi työttömäksi jääneiden työnhakijoiden kouluttamista sekä toimenpiteiden kohdentamista syrjäytymisuhan alla oleviin. Toimintasuunnitelman mukaan työmarkkinoiden toimivuutta parannetaan hyödyntämällä kehitettyä ennakointijärjestelmää ja kehittämällä uusia toimintatapoja työttömien ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistyvyyden parantamiseksi. Yhteistyössä yritysten, kolmannen sektorin ja eri viranomaisten kanssa kehitetään ja toteutetaan työelämälähtöisiä, yksilöllisiä toimenpideyhdistelmiä, jotka johtavat työttömien työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Yrittäjyyttä edistetään koulutuksella ja neuvonnalla. Työelämässä olevien työntekijöiden osaamista kehitetään työnantajien kanssa yhteistyössä järjestettävällä koulutuksella. Toimintatapojen kehittämisessä ja niiden toimeenpanossa hyödynnetään laajasti eri tahojen asiantuntemusta. Erityisesti työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden mukaan saamista toimintaan painotetaan paikallisesti ja alueellisesti. Tärkeimmät hankkeet Tavoite 1 -alueella merkittävimpiä hankkeita työllisyyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä ovat Piispalan Vesimaailma, Yritysten henkilöstön ja yrittäjien työhyvinvointi, YTY-2002 Keski-Suomi (työttömien työllistäminen kulttuuriympäristön kunnostus- ja ympäristönhoitotöihin), Työvalmennus projekti, Räätälöidyt ratkaisut 1 (Yksilölliset työmarkkinapolut heikommassa työmarkkina-asemassa oleville) sekä Saarijärven työvoimatoimiston nuoriin kohdistuva koulutus- ja työllistymishanke. Tavoite 2 -alueella merkittävimpiä hankkeita työllisyyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä ovat Puhtauspooli (Puhtauspalvelualan vaihtovalmennus- ja osaamishanke), Nuorten taidepaja, Räätälöidyt ratkaisut 2 (Yksilölliset työmarkkinapolut heikommassa työmarkkina-asemassa oleville), Metallin osaajat sekä Oiva. Tavoite 3-ohjelman merkittäviä työllisyyden edistä- 15

16 mis- ja syrjäytymisen ehkäisyhankkeita ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima, laajan yhteistyöverkoston toteuttama Jyväskylän seutukunnalla toimiva WIRE-projekti ja Jämsän seudulla toimiva työvalmennussäätiö Avituksen hallinnoima Uusi Askel projekti, mikä kohdentuu nuoriin ja ikääntyviin pitkäaikaistyöttömiin. Uusia hankkeita voidaan aloittaa eri tavoiteohjelmissa vuosien 2005 ja 2006 rahoituskehysten mukaisesti. Uusia hankkeita suunniteltaessa ja käynnistettäessä on huomioitava erityisesti tavoite 1 -alueella edelleen käytettävissä oleva huomattava rahoituskehys. Toisaalta on huomattava myös tavoite 3 ohjelman rahoitusresurssien vähäisyys YVA-ryhmän antama Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Syrjäytymistä aiheuttavat työelämä, koulutus ja sosiaalinen eriarvoisuus. Sen vuoksi näillä elämän alueilla voidaan eniten vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisyyn. Työvoimaviranomaisilla on kouliintunut näkemys, mutta mahdollisuudet sekä heidän toimenpiteensä ovat suurelta osin jo tapahtuneen ongelman hoitoa. Keski-Suomessa työttömyysaste on ollut vuosikausia koko maata korkeampi. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lähes 5000 ja nuorten työttömien osuus esim. Jyväskylän seutukunnassa oli vuonna 2003 Keski-Suomessa on 1,36 milj. hehtaaria metsämaatyöttömistä 16,4 %. Lisäksi työmarkkinoiden epävarmuus heijastuu myös suureen osaan työssä olevia. Asiakirjassa esitetyt näkemykset, painopisteet, tavoitteet ja esitetyt toimenpiteet ovat alueellisen, sosiaalisen ja tasa-arvon näkökulmista kannatettavia. Jos maakunnan ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia halutaan todella edistää, niin tässä luvussa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet on sisällytettävä kaikkien toimijoiden suunnitelmiin. Elämänlaatu ja hyvinvointi koskevat jokaista maakunnan asukasta. Silloin ei riitä, että työvoimaviranomaisten vastuu korostuu tässä asiassa muita enemmän. Työssä jaksaminen, työkyvyn ylläpito, koulutettujen nopea työhön pääseminen, yhteisöllisyys, sosiaaliset verkostot ja kumppanuuden vahvistaminen on otettava huomioon kaikkien toimijoiden toimenpiteissä, ei vain tällä sektorilla. Y4-arviointiryhmän antama Yrittäjyysarviointi Työllisyyden hoidossa olisi syytä kannustaa yhä enemmän yrittäjämäiseen toimintaan. Kannustamalla työttömiä monialaosaajiksi voidaan osittain helpottaa jollain toimialoilla olevaa työvoimapulaa. Pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistettävien työllistäminen avoimelle sektorille pitäisi lähteä yritysten lähtökohdista. 5. MAATALOUDEN RAKENTEEN JA MAASEUTUELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomen maaseutualueet kärsivät samasta ilmiöstä kuin harvaan asuttu ja ydinmaaseutu koko maassa: keskittymiskehitys ajaa ihmisiä keskuksiin eikä harveneva maatilojen verkko pysty ylläpitämään perusasutusta ja -palveluja. Tämä vaarantaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestön tasavertaisen kohtelun. Maakunta jakaantuu tarpeiltaan erilaisiin alueisiin: kaupunkeihin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Mm. maaseudun palvelut, liikenneyhteydet, tiestön kunto ja elinkeinollinen toiminta heikkenevät. Alueellisen erikoistumisen myötä Keski-Suomi jakautuu monimuotoisiin elinkeinotoiminnan alueisiin, joilla maatalouden ja yrittäjyyden painopisteet vaihtelevat kunnittain. Jalostus- ja pienteollisuustoiminta, metsätalous ja matkailu ovat yleisimpiä erikoistumisvaihtoehtoja. Harvaan asuttuja alueita voidaan kehittää myös hyödyntämällä niiden rauhaa ja luonnon monipuolisuutta mm. elämysmatkailun kautta. Keski-Suomessa on noin tukeen oikeutettua maatilaa. Keskimääräisellä keskisuomalaisella tilalla on 25,8 ha viljeltyä peltoa ja 65,5 ha metsää. Tilat ovat monitoimitiloja, joiden tulonmuodostuksessa korostuu metsätalouden sekä muiden maatalouden ulkopuolisten tulonlähteiden merkitys. Maatalouden tuotantotoiminta on monimuotoista. Alueellinen erikoistuminen on alkanut: nautakarjatalous on keskittymässä pohjoiseen Keski-Suomeen ja kasvinviljely eteläiseen Keski-Suomeen. 16

17 ta. Puuston kasvu on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut ja on nyt 7,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Viivästyneet taimikonhoitotyö ja nuorten metsien harvennukset ovat hidastaneet Keski-Suomessakin puuston järeytymistä ja arvokasvua. Metsäalan kehittämishankkeilla on kuitenkin saatu hyviä tuloksia ja metsien hoidon vaje on pienentynyt selvästi. Metsätalouden yli 250 miljoonan euron tulonmuodostus on tärkeä osa maaseudun hyvinvointia. Hakkuu ja korjuu, kuljetus ja metsänhoitotyöt antavat työmahdollisuuksia maaseudun ihmisille. Keski- Suomelle on tyypillistä puun käyttö teollisuuden raaka-aineeksi, jolloin jalostusaste jää alhaiseksi. Puuta käytetään kuitenkin polttoaineena huomattavan runsaasti. Energiayrittäjyys on merkittävä uusi elinkeinomahdollisuus ja bioenergia kaiken kaikkiaan kasvava ja työllistävä ala. Alalla on kuitenkin näkyvissä myös logistisia ja määrällisiä ongelmia raaka-aineen saannissa. Maatalouden rakennemuutoksen myötä maataloudesta on vapautunut työvoimaa. Sen sijoittuminen työmarkkinoille on suuressa määrin osaamiseen liittyvä mutta myös elinkeinopoliittinen kysymys. Maaseudun positiivinen työpaikkakehitys edellyttää vahvoja alue- ja elinkeinopoliittisia toimia. Keski-Suomen alueella on nähtävissä perusmaatalouden korostuminen 1-alueella ja elinkeinojen monipuolistamiseen tähtäävä yritystoiminnan painottuminen ALMA-alueella. Keski-Suomen kalavedet tarjoavat mahdollisuuksia monipuolisen kalatalouden harjoittamiseen. Vesiviljely on Keski-Suomessa merkittävä kalatalouden toimiala. Kalatalouden kannattavuuden, rakenteen ja toimintaedellytysten parantamista tuetaan KOR:n rahoituksella. Alan yritysrakenteen kehittäminen kannattavammaksi vaatii esim. kalan jatkojalostuksen ja yritysten yhteistyön kehittämistä. Pienimuotoinen elintarvikkeiden jatkojalostus on kehittyvä toimiala maakunnassa. Sen tukemiseksi on laadittu pk-elintarvikealan teemaohjelma, jonka painopistealueina on lähiruokaketjujen kehittäminen, tuotekehityksen ja markkinoinnin vahvistaminen, liiketoimintalähtöisen yrittäjyyden edistäminen ja laadun hallinta. Luontoarvoihin perustuva matkailu ja muu luonnon ja luonnosta saatavien raaka-aineiden moniarvoinen hyödyntäminen on lisääntynyt. Maaseutumatkailun teemaohjelma tukee tämän sektorin kehittymistä. Maaseutumatkailun tavoitteena on käyttöasteen nostaminen, palvelutarjonnan monipuolistaminen ja laadun parantaminen. Valtakunnallisena trendinä on alihankinta- ja osavalmistustehtävien kasvu. Teollisuusyritykset ulkoistavat toimintojaan, jolloin myös maaseutuyritykset voivat päästä alihankintaverkon osaksi. Monipuolistuvat maaseutuelinkeinot ja maatilojen liitännäiselinkeinotoiminta tasaavat omalta osaltaan työpaikkakysynnän kasvua, paikoin on jo pulaa osaavista työntekijöistä. Painopisteet Keski-Suomen maaseudun kehittämisen painopisteitä ovat: Maatalouden kilpailukyvyn turvaaminen ja viljelijöiden sosiaalisten olosuhteiden ja osaamisen kehittäminen Maaseudun ympäristöstä ja viihtyisyydestä huolehtiminen Metsätalouden edistäminen sekä metsä- ja peltoenergian käytön lisääminen Maaseudun monimuotoisen yrittäjyyden edistäminen ja pienyritysten kilpailukyvyn ja osaamisen kehittäminen Maaseudun ja kylien kehittäminen asumis- ja yritysympäristönä sekä yrittämisen voimavarana Kalatalouden kehittäminen. Toimenpiteet Teemaohjelmiin perustuva kehittämistyö on vuonna 2005 edelleen käynnissä maaseutumatkailun, pkelintarvikealan ja kylätoiminnan teemaohjelmien osalta. Vuoden 2003 lopulla käynnistynyt koordinaatiohanke maaseudun palvelusektorille (Palko-hanke) pääsee vauhtiin sekä muutamia suurempia hankkeita käynnistetään vielä joillekin keskeisille toimialoille, esim. bioenergia-alalle. ALMA-alueella vuonna 2004 käynnistyvä perusmaatalouden kehittämisen koordinaatiohanke on vauhdissa. Myös yritystoiminnan aktivointi sekä hanketoiminnan avulla että tiedottamista lisäämällä on tuottanut tulosta lisääntyneinä yritystukihakemuksina. Seudullisia yrityspalvelupisteitä hyödynnetään yritystoiminnan edistämisessä ja asiakkaiden rahoitushakemusten laadun parantamisessa. Elintarvikeketjun laatustrategiaa tukevat maatalouden laatukoulutushankkeiden jatkohankkeet käynnistyvät syksyllä 2004 ja jatkuvat täysipainoisesti vuonna Maatalouden kilpailukyvyn parantamisessa työtä jatketaan mm. sukupolvenvaihdoksia edistävän ja tukevan hankkeen (Toivo-hanke) avulla. Maatilojen ja maaseutuyrittäjien osaamista parannetaan ESR-osarahoitteisen Keski-Suomen Maaseutu Osaa hankkeen tuella. Koko maakunnassa käynnistetään maatilojen tilakohtaisten kehittämissuunnitelmien laadinta, joissa etsitään parhaat vaihtoehdot tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen (rakennemuutos, yrittäjien ikääntyminen, tukijärjestelmien uudistukset). Haja-asutusalueiden nopeita tietoliikenneyhteyksiä koskeva selvitys valmistuu Tämän selvityksen tulosten pohjalta käynnistetään nopeiden tie- 17

18 toliikenneyhteyksien rakentamishankkeita kyliin, jonne yhteyksiä ei markkinaehtoisesti saada. YVA-ryhmän antama Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Maaseudun kehittäminen olisi nähtävä laajana kokonaisuutena, ei vain elinkeinokysymyksenä. Maaseudun kehittämistä käsitellään tässä kappaleessa positiiviselta näkökulmalta. Perinteiselle maataloudelle pyritään saamaan lisäarvoa muilla maa- ja metsätalouteen liittyvillä toimenpiteillä. Elintarvikkeiden jatkojalostus, luontoarvot, luonnosta saatavat raaka-aineet, alihankinta ja muu maaseudulle sopiva yritystoiminta sekä muut liitännäiselinkeinot ovat kestävää kehitystä tukevia toimenpiteitä Keski-Suomen kehittämisen painopisteet ovat lähtökohdiltaan realistisia ja siten toteuttamiskelpoisia. Kun otetaan huomioon maaseudun luonnonarvot ja houkuttelevuus asuinympäristönä, on myös edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiselle. Seudulliset yrityspalvelupisteet tuovat tietoa lähelle helpoksi saavuttaa. Osaamista lisätään, nuoria autetaan alkuun sukupolvenvaihdoksia edistämällä ja laaditaan tilakohtaisia suunnitelmia. Bioenergian tuottaminen on lisääntyvä maaseudun mahdollisuus. Myös metsät ja metsäluonto on nähtävä entistä monimuotoisempana voimavarana. Niiden hyödyntäminen on tehtävä kestävästi. Maakunnan muiden strategisen kehittämisen painopisteiden on osaltaan tuettava tasapuolisesti maaseudun kehittämistä. Tämä onkin nähtävissä tässä yhteistyöasiakirjassa. Huomattavaa on, että kehittämisrahoilla tuettavat tielaitoksen ja ympäristöhallinnon hankkeet kohdistuvat kokonaisuudessaan maaseutuympäristöjen ja niiden infrastruktuurin kehittämiseen. Toimenpiteitä toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, yhteisöllisyyden, sosiaalisten verkostojen ja kumppanuuden vahvistamiseen. Y4-arviointiryhmän antama Yrittäjyysarviointi Maatalouden rakennemuutos on lisännyt yrittäjämäistä asennetta ja sen myötä maataloustuottajista on tullut maatalousyrittäjiä. Maatalousyrittämisessä on vielä paljon kehittämistä ja jatkossa tullaan tarvitsemaan enemmän tavallista liiketoimintaosaamista. Maaseutuyrittämisen lähtökohtia voidaan parantaa kehittämällä laajakaistayhteyksiä haja-asutusalueilla. 6. INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN Infrastruktuurin vahvistamiseksi EU-osarahoitteisesti on laadittu ohjelmasopimukset Keski-Suomen tiepiirin sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Ohjelmasopimukset ovat tämän yhteistyöasiakirjan liitteinä. Sopimuksiin sisältyvät seuraavat kehittämiskohteet: Tielaitos Paletin kiertoliittymä, Kyyjärvi, 0,410 M Putaanportin kehittäminen, Pihtipudas, 0,630 M Haka-Wood alikulkujärjestelyt, Viitasaari, 0,150 M Tien siirto pois pihasta Mikonmäellä, Pylkönmäki 0,148 M Tien siirto pois pihasta Nytkimenmäellä, Karstula 0,236 M Kyläsepän liittymäjärjestelyt, Petäjävesi, 0,500 M Tiituspohjan liittymäjärjestelyt, Laukaa, 0,800 M Ruolahden paikallistie, Kuhmoinen, 2,500 M Pyyppölä-Hevosaho pt:n päällystäminen, Muurame, 0,200 M Ympäristöhallinto Sammakkokankaan jäteaseman rakentaminen (lisärahoitus), Saarijärvi, 1,73 M Putaanportin ympäristön ja Koliman Natura-alueen kehittäminen, Pihtipudas, 0,2 M Leivonmäen kansallispuiston vesihuoltohanke 2. vaihe, Leivonmäki, 0,33 M Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen suunnittelu, 0,07 M Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaa toteuttavien toimintamallien luominen, 0,09 M Keuruun kehittämishanke Keuruun vanha pappila, 0,45 M Pohjois-Kuoreveden vesihuollon rakentaminen, Jämsä, 1,2 M Multia-Keuruu siirtoviemäri (lisärahoitus), 1,77 M YVA-ryhmän antama Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Tielaitoksen kanssa tehtyyn ohjelmasopimukseen 18

19 sisältyvät hankkeet ovat pääasiassa liikenneturvallisuutta lisääviä hankkeita. Tarvittaessa joistakin hankkeista on tehtävä erillinen ympäristövaikutusten arviointi, mikä on lakisääteistä huomattavasti joustavampi toimenpide. Ympäristöhallinnon hankkeet kohdistuvat luonnon ja ympäristön hoitoon, kulttuuriympäristön kehittämiseen ja tekniseen huoltoon. Ne jakautuvat laajalle alalle eri seutukunnille ja toteuttavat siten alueellisen tasa-arvon periaatetta. Hankkeista tehdään eriasteisia ympäristövaikutusten arviointeja. Y4-arviointiryhmän antama Yrittäjyysarviointi Kaikista hankkeista ei asiakirjassa selvinnyt yrityskytkentä mm. vesihuoltohankkeet ja osa tiehankkeista. Jatkossa olisi syytä lisätä kunkin hankkeen osalta kytkentä yritystoimintaan. 7. HYVINVOINNIN PALVELURAKEN- TEEN JA ALAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Keski-Suomen maakunnan tavoitteena on profiloitua väestön hyvinvoinnin edistäjänä ja mahdollistajana. Tavoitteena on maakunnan väestön hyvinvoinnin paraneminen ja, että väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot kapenevat. Hyvinvoinnista rakennetaan alueellinen kilpailutekijä. Keski-Suomen väestö ikääntyy, jonka vuoksi hyvinvointipalveluilta odotetaan yhä enemmän. Toimivat hyvinvointipalvelut koetaan jo nyt tärkeinä asumispaikan valintaan liittyvänä kilpailutekijänä. Hyvinvointipalveluiden ja muiden palveluiden kehittäminen nostettiin Keski- Suomen maakuntasuunnitelmassa yhdeksi kehittämisen painoalueeksi. Palvelut tuotetaan jatkossakin pääosin julkisen sektorin toimintana. Palveluiden saatavuutta täydennetään tiivistämällä ja verkottamalla yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoita. Julkinen alan palvelutuotanto ketjutetaan hoivan ja hoidon tarpeen mukaisesti. Verkottumista tukevat olemassa olevan terveydenhuollon aluetietojärjestelmän jatkokehittäminen sekä kehitteillä olevan sosiaalihuollon tietojärjestelmän toteuttaminen. Kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannon lisäksi maakunnassa toimii yksityisiä palvelujen tuottajia. Järjestöjen merkitys on lisääntymässä kansalaisten osallistumisfoorumina, palvelutarpeiden esille tuojana, mutta yhä useammin myös hyvinvointialan palveluiden tuottajana. Uudenlaista organisoitumista kuntien ja kolmannen sektorin palveluiden tuotannossa edustavat säätiöt, joita toimii mm. päihdepalveluissa sekä työvalmennuksessa. Hyvinvointialan infrastruktuuri tarvitsee uusista toimintavoista johtuen toimitilojen peruskorjauksia ja uudisrakentamista. Keski-Suomessa toimii maakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskus. Jyväskylän seudun aluekeskusohjelmassa hyvinvointiteknologian- ja teollisuuden kehittämisellä on keskeinen rooli. Keski-Suomen hyvinvointiosaamisen vahvuudet liittyvät terveyteen, liikuntaan, kuntoutukseen ja niihin liittyvään tutkimukseen. Vaatimukset alan henkilöstön osaamiselle kasvavat kuitenkin jatkuvasti. Varsinaisen palvelutuotannon vahvuuksien lisäksi yhä tärkeämmiksi nousevia osaamisalueita ovat alan johtamiseen ja yrittäjyyteen liittyvät tehtäväalueet. Hyvinvointiteknologian kehittäminen vaatii käytettävissä olevien voimavarojen määrätietoista suuntaamista. Hyvinvointiteknologian kehittämisedellytykset konkretisoituvat ennen muuta maakunnan keskusseudulla, mutta vaikutusten odotetaan ulottuvan koko maakuntaan. Hyvinvointiteknologian ydinalueita ovat: liikunta- ja terveystieteellinen osaaminen sekä psykologian ja luonnontieteiden tutkimus ja koulutus, ihmisen toimintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknologiat ja niitä tukevat ICTsovellukset sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen osaaminen. Keskisuomalainen hyvinvointiklusteri on muotoutumassa. Hyvinvointiklusterin kärkihanke on Wellness Dream Lab, jonka tavoitteena on synnyttää yrityslähtöisesti kannattavaa liiketoimintaa hyödyntäen alueen kansainvälistä huippuosaamista. Hanke toteutetaan vuosina ja rahoitetaan pääasiassa julkisella rahoituksella. Wellness Dream Lab -kehitysohjelma integroi tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisorganisaatiot sekä yritysten tuotekehityksen kansainväliseen liiketoimintaan. Wellness Dream Lab tukee yrityksiä liikeideoiden kaupallistamisessa, tuotteiden markkinoinnissa, kansainvälistymisessä, tuote- ja teknologiakehityksessä sekä erityisesti yhteistyöverkostojen hyödyntämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimet rahoitetaan merkittäviltä osin kansallisin resurssein, joko Länsi-Suomen lääninhallituksen tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksin. Kansalliset terveysprojektit ja sosiaalialan kehittämistyö saavat rahoituksen valtakunnallisista ohjelmista. Alueohjelmien voi- 19

20 mavaroin tuetaan liiketoimintaosaamiseen liittyviä hankekokonaisuuksia (esim. WDL). Maakunnallisin resurssein varaudutaan merkittävien kehittämishankkeiden esiselvityksiin. Alueohjelmien kautta toteutettaviksi suunnitellut hankkeet rahoitetaan toimintavuonna Keski-Suomen TE-keskuksen kautta. YVA-ryhmän antama Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Väestön hyvinvointiin kuuluvat toimeentulo, asuminen, terveys, hyvä palvelujen saatavuus, hyvä ympäristö ja hyvät ihmissuhteet. Kun näissä kaikissa on ongelmia Keski-Suomessakin, on hyvinvoinnin edistämisessä huomattava määrä tehtävää. Se edellyttää pitkäaikaista kehittämistä yhteiskunnan eri tasoilla ja tahoilla. Kuntien taloudelliset ongelmat ovat vaikeuttaneet palveluiden saatavuutta. Terveydenhoidon sektorilla ja sosiaalihuollossakin on ongelmia hoitoon pääsyssä. Hyvinvointipalveluja vaivaa nykyisellään työssä jaksamisen akuutti ongelma, mikä myös vaatii ratkaisua. Keski-Suomessa on paljon osaamista, mutta resursseja kaiken käytäntöön saattamisessa puuttuu. Hyvinvointiklusterissa kietoutuvat keskenään väestön hyvinvointiin liittyvät asiat ja tiedon saattaminen hyvinvointiteknologian kansainvälisesti tunnetuksi liiketoiminnaksi. Nämä asian kaksi eri osa-aluetta tulisi pitää selkeästi erillisinä kehittämisaloina. Alueohjelmien kautta tuetaan lähinnä liiketoimintaosaamiseen liittyviä hankekokonaisuuksia. Y4-arviointiryhmän antama Yrittäjyysarviointi Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös yksityisen sektorin mahdollisuudet tarjota julkiselle sektorille palveluja. Kuntia ja muita julkisia toimijoita olisi syytä kouluttaa ostamaan palveluja yksityiseltä puolelta. Julkinen hyvinvointisektori toimii hyvänä kokeilualustana uusille kaupallisille teknologioille. 8. KULTTUURI JA MAAKUNNAN VETOVOIMAISUUS Keski-Suomessa arvostetaan kulttuuria ja se koetaan merkittävänä menestystekijänä maakunnan kehittämisessä. Ohjelmakauden aikana merkittäviä kulttuurin EU-osarahoitteisia kohdennuksia ovat luovan toiminnan toimialatyyppisen työn käynnistäminen, useat kulttuuriympäristöjen kehittämistoimet sekä uusien viestintäteknologioiden ja innovaatioiden hyödyntäminen sisältötuotannossa. Hankkeilla kootaan yhteen kulttuurin ja taiteen toimijoita ja lisätään koko maakunnan vetovoimaisuutta. Luovan toiminnan toimialan kehittäminen käynnistyi 2003 esiselvityksellä, joka loi toimintatavan ja muodon maakunnan kulttuurin kehittämiselle sekä selvitti alan verkottumismahdollisuuksia. Prosessiin osallistui yrittäjiä, yksityisiä ja julkisia kehittämiskumppaneita sekä kulttuurin koulutusorganisaatioita. Jatkotyön rahoittamiseen on varauduttu usean viranomaisen resurssein. Vuoden 2004 aikana Keski-Suomen liitto osallistuu hankkeen koordinointiin ja yhteistyöverkostojen muodostamiseen sekä kansalais- ja asiantuntijatapaamisten järjestämiseen. Länsi-Suomen lääninhallitus varmistaa alan liiketoimintaosaamista. Toimintavuoden 2005 aikana konkretisoituu luovan toiminnan toimialan kehittäminen alan kärkiyritysten kehittämishankkeeksi, jolla kasvatetaan liiketoimintalähtöistä kulttuurituotantoa ja alan osaamista maakunnassa. Tämä kehittämiskokonaisuus valmistellaan Keski-Suomen TE-keskuksen rahoitettavaksi.. Toinen merkittävä hankekokonaisuus on Keski-Suomen kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja kulttuuritoimintojen kehittäminen niissä. Tavoitteen toteuttamiseksi laaditaan maakunnan tavoite 2 alueelle kulttuuriympäristöohjelma ja luodaan sitä toteuttavat toimintamallit kehittämällä hoidon neuvontajärjestelmiä, ympäristökasvatusta, tietopankkijärjestelmiä ja yhteistyötä kulttuuriympäristön hoidossa. Vuorovaikutukseen ja laajaan osallistumiseen perustuvassa hankkeessa kehitetään keskisuomalaisia toimintamalleja kulttuuriympäristön hoitoon. Kulttuuriympäristöjen kehittämiseen liittyviä hankkeita toimintavuonna ovat mm. edellä mainittu kulttuuriympäristöohjelma, Keuruun Rautoniemi ja Keuruun vanhan pappilan arvokkaan rakennusperinnön hyödyntäminen, Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen suunnittelun aloittaminen sekä Putaanportin ympäristön ja Koliman Natura-alueen kehittäminen. Erillinen rahoitus varataan myös seudullisen vetovoimakohteen eli tanssisali Lutakon remontoimiseen Jyväskylässä. Toimintavuoden aikana selvitetään miten sisältötuotannon hankkeita viedään yhdessä eteenpäin. YVA-ryhmän antama Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Ensimmäistä kertaa kulttuuri nähdään laajana kokonaisuutena ja saman otsikon alle on saatu sekä 20

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot