KESKI-SUOMEN YHTEISTYÖASIAKIRJA Toteuttamisosa Rahoitusosa

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2006 Toteuttamisosa Rahoitusosa 1

2 Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ Liisa Suonpää puhelin telekopio Lisätietoja puheenjohtaja Simo Salmelin Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä, johtaja Keijo Lipén Keski-Suomen TE-keskus, johtaja Risto Palokangas Keski-Suomen ympäristökeskus, tiejohtaja Seppo Kosonen Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto, suunnittelujohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto, Julkaisija Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin /vaihde Julkaisun avainsanat Aluekehitys Rakennerahastot Strategia Verkostot ISSN ISSN (pdf) ISBN Painos: 500 kpl Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto PTV-Team Oy Painopaikka: Saarijärven Offset Oy 2

3 SISÄLLYS ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 4 ESIPUHE Maakunnan kehittämisen strategiat ja tavoitteet ohjelmakaudella Yritystoiminnan Osaamisen vahvistaminen Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen Infrastruktuurin Hyvinvoinnin palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan Kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus Ylimaakunnallinen yhteistyö...15 Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi...16 Yrittäjyysarviointi Liitteet ja rahoitusosa...19 Ohjelmien tavoitetiedot vuonna Hankeraportointi viranomaisittain vuosilta Osaamisen painopisteet ohjelmittain Ohjelmasopimus EU:n tavoite 1 - ja 2 -ohjelmien toteuttamisesta Keski-Suomen tiepiirin toiminnassa 2006 Ohjelmasopimus EU:n tavoite 1 - ja 2 -ohjelmien toteuttamisesta Keski-Suomen ympäristökeskuksen toiminnassa vuonna 2006 Keski-Suomen tavoite 1 ohjelman rahoitus vuonna 2006 Keski-Suomen tavoite 2 ohjelman rahoitus vuonna

4 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on tänään 24. helmikuuta 2005 hyväksynyt maakunnan yhteistyöasiakirjat tavoite 1- ja 2 ohjelmille vuodelle 2006 sekä niiden sisältöä ohjaavat toteuttamissuunnitelmat. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy allekirjoituksin yllä mainitut asiakirjat. 4

5 ESIPUHE Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toteuttamisen keskeisin väline ovat alueohjelmat. Vuosittain alueohjelmien kautta saadaan maakuntaan ulkopuolisia kehittämisvaroja yhteensä noin 29 miljoonaa euroa. Maakunnan kunnat, yritykset, koulutusorganisaatiot ja muut kehittäjät osallistuvat alueohjelmien toteuttamiseen vuosittain noin 24 miljoonalla eurolla. Nyt valmistellulla yhteistyöasiakirjalla suunnitellaan meneillään olevan ohjelmakauden viimeisen vuoden rahojen käyttöä. Tavoitteena on, että rahat riittävät kattamaan kullekin rahoittajalle tulevat hanke-esitykset. Toisaalta jo kokemuksesta tiedetään, että resurssit ovat esityksiin nähden hyvin rajalliset. Tiedossa oleville suurille hankkeille on koetettu varata rahoittavalle viranomaiselle erillinen hankerahoitus. Maakunnallisessa suunnittelujärjestelmässä yhteistyöasiakirja ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma liittyvät tiiviisti toisiinsa. Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli lokakuussa 2004 Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille , jossa yhteydessä jo linjattiin yksityiskohtaisesti maakunnan alueen kehittämisvarojen käyttöä. EU-rahoitussuunnittelun lisäksi ennakoitiin kansallisesti rahoitettavia hankkeita. Nyt laadittu Keski-Suomen yhteistyöasiakirja 2006 pohjautuu pitkälti toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä järjestettiin seuduittain neuvottelutilaisuudet syksyllä 2004, joissa esiin nostetut asiat olivat myös yhteistyöasiakirjan valmistelussa mukana. Tilaisuuksissa olivat myös alueviranomaiset edustettuina. Erillisiä yhteistyöasiakirjan valmisteluun liittyviä seututilaisuuksia ei tämän vuoksi järjestetty tällä kierroksella. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöasiakirja on perinteisesti laadittu siten, että tulevan rahoituksen käyttökohteet on pyritty ennakoimaan tarkasti toteuttajien ja eri rahoittajaviranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa. Kehittämistyö on edennyt maakuntasuunnitelmassa linjatun seitsemän kehittämisteeman kautta. Nämä ovat yritystoiminnan, osaamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen, infrastruktuurin, hyvinvoinnin palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan sekä kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus. Ympäristö- ja tasa-arvoarvioinnit sekä yrittäjyysarviointi kuuluvat myös yhteistyöasiakirjaan. Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Uuden ohjelmakauden kynnyksellä kehittämisresurssiemme ennakoidaan vähenevän. Niukkeneviin resursseihin varautuminen edellyttää, että yhteistyömme maakunnan eri toimijoiden kesken on saumatonta, toimintatapamme on alueellisesti kilpailukykyinen ja, että voimavaramme maakunnassa on kohdennettu mahdollisimman tehokkaasti. Yhteistyöasiakirjan valmistelu on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä maakunnan eri hanketoimijoiden ja rahoittajien kanssa. Kiitän kaikkia yhteistyöasiakirjan valmisteluun osallistuneita sekä kutsun uudet ja vanhat ohjelmien toteuttajat mukaan työskentelemään maakunnan vision toteuttamiseksi. Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto maakuntajohtaja yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja 5

6 1. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN STRATEGIAT JA TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA Luonnonvaroja jalostavien yritysverkostojen pohjoinen Keski-Suomi Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman päämääränä vuonna 2006 on luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niiden johdolla ja ehdoilla. Yritykset ovat keskeisiä EU-ohjelmien tuloksentekijöitä; yritysten kautta kehittämisvarat voidaan sijoittaa pitkäjänteisesti tulosta tuottaviin kohteisiin. Kehittämisen painopisteiksi on valittu kuusi ydinverkostoa: puu, energia, metalli, kivi ja elementtirakentaminen, matkailu sekä maatilatalous. Alan yrittäjät ovat määritelleet päämäärän vuoteen 2006, yritysverkoston strategiat markkinointiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja rahoitukseen liittyen sekä karkean investointiohjelman. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kaikissa ydinverkostoissa ovat nousseet jalostusasteen selvä nostaminen, teknologisen tason parantaminen sekä työntekijöiden ja yrittäjien osaamisen vahvistaminen. Puussa päämääränä on, että pohjoinen Keski-Suomi on vuonna 2006 merkittävä ekologisen puurakentamisen osaamiskeskus EU:n alueella. Päämäärän saavuttamiseksi osaamista vahvistetaan, yritysten kilpailukykyä parannetaan mm. jalostusarvoa nostamalla, raaka-ainehuoltoa kehitetään, bioenergian hyödyntämistä lisätään sekä logistiikkaa ja infrastruktuuria kehitetään. Energia-alalla tavoitteena on saada alueen omat energiavarat tehokkaasti käyttöön. Kehittämistyö liittyy varsin tiiviisti puutoimialan kehittämiseen, sillä painopisteenä on puun ja metsähakkeen jalostaminen energiatuotteiksi. Metallissa kehittämisen tärkeimmät alueet ovat yritysten tuotantoteknologian tason nosto, yrittäjien ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja suunnittelu-, huolto- ja tuotekehityspalveluiden parantaminen. Kivessä ja elementtirakentamisessa painopisteinä ovat yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen mm. tuotekehitysinvestoinnein ja osaamisen. Kehittämistyön pohjaksi alueella tehdään rakennuskivivarojen kartoitus. Matkailussa päämääränä on kansainvälinen, luonnon ja maaseudun elämyksiä tarjoavien matkailukeskusten verkosto. Markkinoinnin ja myynnin, yritysten kilpailukyvyn ja palvelujen laadun parantaminen, majoituskapasiteetin lisäys ja tason nosto, osaamisen vahvistaminen sekä infrastruktuurin ovat kehittämisen painopisteet. Maatilataloudessa päämääränä on erikoistuneiden tai monimuotoisten, tehokkaiden ja nykyaikaisten maatilojen pohjoinen Keski-Suomi. Tärkeää on alkutuotannon kilpailukyvyn parantaminen, maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen ja osaamisen vahvistaminen. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat maakunnan kehittäjinä Tavoite 2- ohjelman toteuttamisstrategian on alueelliseen kilpailuetuun perustuva erikoistuminen. Alueita ja yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Tavoitteena on löytää hankkeita, jotka parhaiten suuntaavat rahoitusresurssit EUtavoiteohjelmien strategisten valintojen mukaan. Suoritettavilla valinnolla voidaan ohjata koulutusta ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä osaamisen ja sen vahvistamisen vaatimusten mukaisesti. Yritysten kilpailuetutarkasteluissa perustana ovat tuotteet, palvelut ja asiakassuhteet, taloudellinen kasvupotentiaali, tuotanto- ja palveluprosessit sekä osaaminen ja innovatiivinen kehittämistoiminta. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat Kunta Valinta Hankasalmi Matkailukeskus ja PK-yritysten osaamisen vahvistaminen Joutsa Puunjalostus ja bioenergia Jyväskylä Informaatioteknologia sekä liikuntaja terveysosaaminen Jyväskylän mlk Lentokenttäympäristö Jämsä Perhematkailu ja komposiittiteknologia Jämsänkoski PK-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Keuruu Metallin kehittämisohjelma ja graafisen teollisuuden Konnevesi Metsätalous ja maaseutuyrittäminen 6

7 Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Muovituotannon Puuteknologia ja uudet innovaatioalat Peurunka keskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu Perheyrittäjyys, yrittäjyysakatemia ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Hyvinvointiosaaminen/Suojarinteen PK-teollisuusalueen rakentaminen ja Pk- yritystoiminnan (ympäristö ja asuminen) Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki Uusien yritysten lukumäärän nettokasvu on Työpaikkojen nettolisäys on IT-alan työpaikkojen nettolisäys on Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Bkt- ja väestömäärätavoite kehittää maakunnasta entistä vetovoimaisemman. Vuoden 2006 rahoituspäätösten tavoiteasettelu on seuraava: Uudet yritykset 300 Uudet työpaikat Uudet IT-alan työpaikat 400 Tietoteollisuutta palvelevat aloituspaikat 100 Tavoitteet toiminnoittain vuonna 2006: Yritystoiminnan Yritystoiminnan kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 65 % ja työpaikkojen lisäämistavoitteesta 60 %. Tavoitteiden asettaminen vuodelle 2005 Alueohjelmissa vuosina käynnistyneiden hankkeiden omien ilmoitusten mukaan maakuntaan olisi syntymässä noin uutta työpaikkaa ja uutta yritystä (Ks. Liite Ohjelmien tavoitetiedot vuonna ). Yritysten perustanta ei riitä toteuttamaan Keski-Suomen alueohjelmissa asetettuja tavoitteita, sitä vastoin uusien työpaikkojen osalta tavoitteet ylittyvät reilusti. On kuitenkin huomattava, että esitetyt lukumäärät ilmaisevat hankkeiden esityksiä tavoitteiksi ja, että useampivuotisten hankkeiden tulostiedot on kirjattu kokonaisuudessaan ensimmäiselle toimintavuodelle. Lopullisesti hankkeiden tulokset selviävät hankkeiden edetessä. Ohjelmien tavoitteet: Tavoite 1: Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman koko ohjelmakauden tavoitteista on Keski-Suomeen kohdennettu 10 %. Tavoitteet ovat: Uudet työpaikat (miehet 600, naiset 400) Säilytetyt työpaikat (miehet 1 200, naiset 800) Uudet yritykset 100 (naisyritysten määrä 20) ESR- toimenpitein koulutuksen aloittaneet (miehet 2 400, naiset 2 200) Tavoite 2: Keski-Suomen tavoite 2 ohjelmassa on alueelle asetettu koko ohjelmakauden tavoitteina: Uusia yrityksiä perustetaan vuoden 2006 hankepäätöksillä 200 Uusia työpaikkoja saadaan aikaan vuoden 2006 hankepäätöksillä 700, joista IT-alan työpaikkoja 150 Osaamisen vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 30 %, työpaikkojen lisäämistavoitteesta 25 % ja IT-koulutusalojen aloituspaikkatavoitteesta 100 %. Uusia yrityksiä perustetaan vuoden 2006 hankepäätöksillä 90 Uusia työpaikkoja saadaan aikaan vuoden 2006 hankepäätöksillä 290, joista IT-alan työpaikkoja 250 Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat lisääntyvät vuoden 2006 hankepäätöksillä 100:lla Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy kattaa työpaikkojen lisäämistavoitteesta 10 %. Uusia työpaikkoja saadaan aikaan vuoden 2006 hankepäätöksillä 120 Maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen Maaseudun monimuotoisen yrittäjyyden edistäminen ja pienyritysten kilpailukyvyn ja osaamisen 7

8 Maaseudun ja kylien asumis- ja yritysympäristönä sekä yrittämisen voimavarana Elintarvikeketjun laatustrategian jatkaminen vuonna 2006 Nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen maakuntaan Infrastruktuurin Infrastruktuurin kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 5 % ja työpaikkojen lisäämistavoitteesta 5 %. Uusia yrityksiä perustetaan vuoden 2006 hankepäätöksillä 10 Uusia työpaikkoja saadaan aikaan vuoden 2006 hankepäätöksillä 50 Hyvinvoinnin palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan Uusia yrityksiä perustetaan vuoden 2006 rahoituksella 2 Alan liikevaihdon kasvu toimialalla 4 M Kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus Uusia yrityksiä perustetaan vuoden 2006 rahoituksella 3 Uusia työpaikkoja saadaan vuoden 2006 hankepäätöksillä 15 Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi - Suoritettu prosessin osana Yrittäjyysarviointi - Suoritettu prosessin osana 2. YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Keski-Suomen kehittämisen yhtenä keskeisenä kehittämisalueena on yrittäjyyden edistäminen. Alueohjelmien (tavoite 1 ja 2) varoista yrittäjyyden edistämiseen käytetään kaikkiaan yli 40 %. Tavoitteena on synnyttää vuosittain pari sataa uutta yritystä ja noin 700 uutta työpaikkaa. Yrittäjyysideologian mukaisesti luodaan positiivista yrittäjämäistä henkeä paikkakuntakohtaisesti. Yritysten rahoitus- ja kehittämisjärjestelmiä kehitetään mm. poistamalla päällekkäisyyksiä TE-keskuksen, Finnvera Oyj:n, Tekesin ja Finpron asiakkuushallinnassa. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on käynnistetty ns. kvartetti-hanke, joka tähtää entistä tiiviimpään yhteistyöhön edellä mainittujen organisaatioiden välillä. Ensisijaisena tavoitteena on erityisesti kasvuyritykset. Toiminta käynnistyy jo vuoden 2005 puolella, mutta tietojärjestelmien keskeneräisyyden vuoksi konkreettisempi painopiste siirtyy vuodelle Tavoitteet asetetaan kvartetti-organisaatioiden kesken ja tehdään yhteistyötä yhdessä sekä muiden yrittäjien parissa toimivien kanssa. Toimintaa tukee erityisesti seudulliset kehittämisyhtiöt ja seudulliset yrityspalvelupisteet. Toimintatapa tukee myös ns. yrittäjien oma lääkärijärjestelmää, jonka tavoitteena on saada yritykselle oma vastuuhenkilö, joka pystyy löytämään ratkaisun yrityksen tarpeisiin verkoston avulla. Kvartetti-toimintaa tulee tukemaan yhteinen Asko2007 tietojärjestelmä, jonka tavoitteena on koota yhteen paikkaan tiedot kaikista asiakkuuksista ja niihin kohdistuvista toimenpiteistä. Keski-Suomen maakuntaohjelman mukaan strateginen painopiste vuonna 2006 on erityisesti yrittäjyyden edistäminen paikkakunnittain. Haasteena on positiivisten kokemusten jakaminen eri yhteisöjen kesken ja siten toinen toiselta oppiminen. Onnistumisista voimansa ammentavan kehittämis- ja yrittäjyyskulttuurin synnyttävät paikkakunnan aktiiviset ihmiset. Yrittäjyyden edistämiseksi ovat kaikki yrittäjyyteen vaikuttavat osapuolet tehneet ja allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Yrittäjyyden edistäminen tapahtuu usealla eri toimenpiteellä. Vuoden 2006 painopisteitä ovat: kasvuhakuisen pk-yritystoiminnan ja verkottuminen liiketoimintaosaamisen uuden yritystoiminnan aktivointi ja edistäminen yritysten kansainvälisyyden Y4 strategian toteuttaminen yrittäjyyden edistäminen maaseudulla palveluyrittäjyyteen kannustaminen itsensä työllistäjänä Yrittäjyyden edistäminen ja toimivien yritysten kasvattaminen, sukupolvenvaihdokset, sosiaalinen yrittäjyys ovat maakunnan eri yritystoimintaan liittyvien toimijoiden yhteinen haaste. Visiona vuodelle 2006 voidaan pitää seuraavaa: pk-yritysten kasvu, kannattavuus, kilpailukyky ja kansainvälistyminen. Kaikista merkittävistä hankkeista, myös muista kuin 8

9 yrittäjyyshankkeista, tehdään arvio siitä mitä hankkeen toteuttaminen vaikuttaa yrittäjyyteen. Y4 arvioinnista pyritään saamaan valtakunnallinen toimintamalli. Keski-Suomen perustoimialoja (metalli-, puutuote-, elektroniikka-, graafinen- ja viestintätoimiala) kehitetään edelleen toimialapäällikkövetoisesti. Teknologian edistäminen Teknologiastrategiaa toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Vuoden 2006 Tekesin panostuksena alueohjelmarahoituksella on keskisuomalaisen tutkimuslaitososaamisen kasvattaminen ja tutkimustulosten hyödyntäminen pk-yrityksissä. Merkittäviä toimijoita ovat Jyväskylän yliopisto ICT-osaamisen alueella sekä VTT Prosessit energia- ja ympäristöosaamisen alueella. Kansainvälistymisen edistäminen Kansainvälistymisstrategiaa toteutetaan eri toimijoiden kanssa. Kvartettityön puitteissa tunnistetaan ensisijaisesti pk-yritykset, joilla on valmiuksia ja haluja vientimarkkinointiin. Pk-yritysten kanssa laaditaan yhteistyössä kv-strategiasuunnitelmia ja kehitetään liiketoimintaosaamista. Vientimarkkinointia kasvattavien yritysten määrä tulee kasvamaan rahoituksen avustamana kaikista tukea saavista yrityksistä. Matkailun edistäminen Maakunnallinen matkailun pohjautuu uusittuun Keski-Suomen matkailustrategiaan sekä maaseutumatkailun teemaohjelmaan. Ohjelmakausi lähestyy loppuaan ja rahoitus painottuu yrityshankkeiden loppuunsaattamiseen. Matkailurahoituksen ja toimenpiteiden kohdentamisessa kokous- ja kongressimatkailun sekä matkailukeskusalueiden (mm. Saarijärvi-Summassaari, Jämsä-Himos, Hankasalmi-Revontuli-Häkärinteet, Laukaa-Peurunka, Keuruu-Keurusselkä-Höyryveturipuisto, Joutsenlampi, Leivonmäen kansallispuisto) merkitys korostuu entisestään. Niiden vetovoimatekijöiden vahvistaminen esim. ohjelmapalveluiden tuotekehityksen kautta luo uutta kysyntää alueelle. Teemoittaisista matkailutuotteista kokous- ja kongressimatkailu, maaseutumatkailu sekä vesistömatkailu tulevat olemaan kehittämisen kohteena. Maaseutumatkailussa keskeistä on saada maakunnallisesti tiivistettyä edelleen yritysten ja alueiden yhteistyötä mm. markkinoinnissa. Koordinaatiohanke on väline tähän työhön. Vuoden 2006 keskeisimmät yrittäjyyttä edistävät hankkeet ja toimenpiteet ovat: kvartetti-toiminta on vakiintunut, jota tukee ASKO2007 (Asiakkuuden strateginen kehittämisohjelma) pk-yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen (TE-keskuksen uusi palvelutuote) julkiset rahoitus- ja kehittämispalvelut vastaavat yrityksen elinkaaren vaiheita TRIO-hankkeen myötä verkostomainen toiminta vakiintuu metalliteollisuuden yrityksissä sähköinen liiketoiminta ja kaupankäynti vakiintuu pk-yritysten normaaliksi toiminnaksi seudulliset yrityspalvelupisteet ovat vakiintunut osa toimijaverkostoa kansainvälistymisstrategia kattaa kaikki maakunnan toimijat ja toimijat ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin teknologiastrategiaa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden välillä omistajanvaihdokset pk-yrityksissä jatkuvat ja toiminta pk-yrityksissä jatkuu keskeytyksittä naisyrittäjyyteen erityisesti hoiva- ja palvelualoilla tullaan tekemään projekteja, mentorointiprojektin tuloksia hyödynnetään 3. OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Osaamisen vahvistamisen kehittämistyöllä on tähdätty koulutuksen uudistamiseen ja työelämäsuhteen vahvistamiseen sekä aikuiskoulutuksen kasvavan tarpeen tyydyttämiseen. Osaamisen painopistealueilla korostuvat erityisesti seuraavat haasteet: Teknologisen osaamisen vahvistaminen ja osaavan työvoiman turvaaminen Aikuiskoulutuksen vahvistaminen ja osaamistason nosto Kasvuyrityksiä tukevan liiketoiminnallisen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen Kulttuurisen osaamisen ja luovan toiminnan vahvistaminen Yrittäjyyden ja siihen liittyvän osaamisen vahvistaminen kaikilla koulutustasoilla Verkostomaisen työskentelyn valmiuksien lisääminen 9

10 Kansainvälistymistä tukevien valmiuksien lisääminen Alueviranomaisten ennakointiyhteistyö Erityisesti kiinnitetään huomio seudullisesti hankkeiden koordinointiin, alueelliseen vaikuttavuuteen, seutu- ja asiakaslähtöisyyteen sekä paikallisten toimijoiden suurempaan osallisuuteen. Edellä olevia toimenpiteitä tukemaan kehitetään osaamisen ja innovaatioiden siirtoa lisäävää yhteistoimintaa. Näin myös korkeakoulujen aluekehitysstrategiaa sekä osaamiskeskusohjelmaa jalkautetaan koko maakuntaan. Hankkeet muodostavat maakunnan koulutuksen tarjonnasta myös oleellisen osan. Koulutukseen osallistuu arviolta 5000 opiskelijaa. Toteutuksessa on tarpeen tehokas yhteistyö toimijoiden ja rahoittajien kesken. Osaamis- ja aluekeskusohjelmien vaikutusta seutujen osaamiseen ja kilpailukykyyn tulee kasvattaa edelleen. Osaamisen vahvistaminen on usean viranomaisen yhteistyötä. Keski-Suomen liiton rahoituksessa ja hankkeissa painottuvat toimialatyön tukeminen, kuntien ja seutujen kilpailukyvyn vahvistaminen, koulutuksen ja työelämän suhteeseen liittyvien toimintatapojen, osaamisen vahvistamiseen liittyvä ennakointi sekä osaamisen ja innovaatioiden siirto. Toimialatyötä ja osaamista sen keskeisenä sisältönä kehitetään vuonna 2004 suoritettujen arviointien perusteella. Taitava Keski-Suomi -strategian mukainen kehitystyö jatkuu. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluestrategiatyö vahvistuu. Seutujen kehitystä vauhditetaan oppimispaikkaverkostoa kehittämällä ja paikallisia koulutuksen yhteistyön malleja vahvistamalla. Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoituksen kohdistumista ohjaa keskeisesti OPM:n painopisteet. Näitä ovat koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, työssä oppimisen edistäminen, opettajien ammattitaidon vahvistaminen, koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden, koulutukseen hakeutumisen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen sekä kulttuuristen hankkeiden edistäminen. Viimemainittuun liittyy myös luovan toimialan osaamisen vahvistaminen. Lääninhallitus tukee vahvasti myös alueelta nousevia koulutuksen ja kulttuurin kehittämishankkeita. Työvoiman ja työn kansainvälistyminen lisää tarpeita kehittää koulutusta ja kansainvälisiä yhteyksiä. Valtakunnan ja maakunnan tavoitteet aikuiskoulutuksen kehittämiseksi sekä aikuisväestön osaamistason nostamiseksi lisäävät koulutuksen tarpeita. Tutkintotavoitteisuus vahvistuu ja koulutuksen toteutuksessa tulisi korostua modulaarisuus. Työvoimahallinnon osalta kansallisin varoin toteutettava koulutus on vahvistuvaa. Tästä syystä kansalliset linjaukset ohjaavat myös EU- hankkeiden syntyä ja toteutusta. Rahoituksen kohdistumisessa korostuu näin olleen toimenpiteiden täydentävyys ja ennakoinnin osoittamat pullonkaula-alueet osaavaa työvoimaa turvattaessa. Yksilöllisen osaamisen kartoitukset ja uralla kehittymisen tukeminen ovat tärkeitä. Merkittävä kohderyhmä ovat maahanmuuttajat ja heidän osaamislähtöinen sopeuttaminen työelämään. Myös työvoimakoulutuksen sisällöt ja toimintatavat uudistuvat. Yritystoiminnan osaamislähtöisen kehittämisen merkitys kasvaa. Koulutusta suuntaa TE-keskuksen eri teknologiaohjelmat, ennakoinnin osoittamat kohteet, sukupolven ja omistajuuden vaihdokset sekä liiketoiminnallisen osaamisen vahvistamistarpeet. Kehitetään toimintatapoja, jotka alentavat kynnystä erityisesti pienten yritysten koulutukseen osallistumiseen. Maaseudun rakennemuutokset kasvattavat yritysten osaamistarpeita maa - ja metsätalouden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen puolestaan kasvattaa tarpeita uusille toimialoille kohdistuvan tiedon ja taidon lisäämiseen. Koulutustasoa nostetaan ja näin tutkintotavoitteinen koulutus lisääntyy toimialalla. Erityisen tärkeäksi muodostuu liiketoiminnallinen ja tietotekninen osaaminen. Ohjelmakauden lopulla on erityisesti kiinnitettävä huomio eri ohjelmien ja vuotuisen kansallisen rahoituksen täydentävyyteen sekä alueelliseen kohdistumiseen. Eriasteinen ja eri tavoin toteutettava koulutus ja osaamiseen liittyvä on maakunnallinen ja seudullinen kokonaisuus. Tässä eri hankkeiden ja toimenpiteiden tulee täydentää tosiaan ja mahdollisia päällekkäisyyksiä tulee karsia. Asiakas- ja oppijalähtöisyys sen kaikissa muodoissaan korostuu ja vahvistuu. Keskeiset osaamisen vahvistamisen hankkeet ovat Teknisen osaamisen vahvistaminen ja turvaaminen maakunnassa ICT -maisteriohjelmien jatko Taitava Keski-Suomi ammatillisen osaamisen kehittäjänä Seudullisen oppimispaikkaverkoston Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampus E-oppimisen klusterin Pienten yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintaosaamisen tarvelähtöinen Aikuiskoulutuksen maakunnallisen strategian Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden aluestrategian pohjalta Tavoitteita määriteltäessä on otettu huomioon tavoite-ohjelmien kokonaistavoitteet sekä jo toteutunut kehitystyö tehtyjen päätösten mukaisesti. Tavoiteindikaattoreiden osalta luvut perustuvat tehdyissä päätöksissä tavoitteiksi asetettuihin lukuihin. Osaamisen vahvistaminen kattaa yritysmäärän lisäämis- 10

11 tavoitteesta 30 %, työpaikkojen lisäämistavoitteesta 25 % ja IT -koulutusalojen aloituspaikkatavoitteesta 100 %. Osaamisen vahvistaminen perustuu yritys- ja työelämäverkostoissa tapahtuviin kehittämisen prosesseihin ja työelämälähtöiseen koulutukseen. Sen vuoksi on hyvä todeta tavoitteena erilaiseen aikuiskoulutukseen ja hankkeiden työssä oppimiseen osallistuvien määrä. Vuonna 2005 tavoite on osaamishankkeissa 5000 osallistujaa. 4. TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Keski-Suomen työttömyysaste on ollut jo vuosia maan keskiarvoa korkeampi ja lisäksi työllisyysaste on ollut maan keskiarvoa matalampi. Työministeriön työnvälitystilaston mukainen keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2004 maakunnassa oli 14,0 % (koko maa 11,1 %). Maakunnan työllisyysaste oli 61,2 % (koko maa 67,2 %). Työttömien työnhakijoiden määrä maakunnassa oli keskimäärin Pitkäaikaistyöttömien määrä oli keskimäärin 4 746, joka on 27,1 % alueen työttömistä. Määrällisesti Keski-Suomen työttömyys keskittyy Jyväskylän seutukuntaan, jonka osuus työttömistä työnhakijoista on yli puolet. Nuorten osalta Jyväskylän seutukunnan osuus nousee lähes kahteen kolmasosaan. Korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden osalta Jyväskylän seutukunnan osuus on noin neljä viidesosaa. Keski-Suomen keskeiset työmarkkinoiden ongelmat ovat laaja rakennetyöttömyys ja työmarkkinoilta syrjäytyminen, väestön ja työvoiman ikääntyminen ja alueellisen kehityksen uhkakuvat. Merkittävä ongelma on edelleen avointen työmarkkinoiden työpaikkojen vähäisyys suhteessa työttömien määrään. Pysyviä rekrytointiongelmia maakunnassa ei toistaiseksi ole, mutta tiettyjä ammatillisia ja alueellisia työvoiman saantiongelmia silti ajoittain esiintyy. Maakunnan opetusministeriölle toimittamien ennakointikannanottojen mukaan koulutustarjonnan prioriteetteja ovat kehittyviin teknologioihin liittyvä koulutus, metalli- ja konetekniikan sekä puutuotealan koulutus, kulttuuri- ja viestintäalan koulutus sekä kasvatus ja opettajankoulutus. Työllisyyskehitykseen vaikuttaa erityisesti teknisten ammattien kasvava tarve sekä näihin liittyvä merkittävä vaihtuvuus elinkeinoelämän palveluissa. Saman haasteen edessä ovat sosiaali- ja terveysala sekä koulutus ja tutkimus. Maa- ja metsätalous puolestaan uudistaa ja sopeuttaa työvoimaansa sekä supistumiseen että merkittävään poistumaan. Hallinto-, toimisto- ja rahoitusammatteihin kohdistuu vähennystarve ja samalla poistuma on suuri. Ammateissa joudutaan siis sopeutumaan merkittäviin työn sisällöllisiin muutoksiin. Nämä kaikki vaikuttavat sekä aikuiskoulutuksen että peruskoulutuksen kysyntään. Teollisuus muodostaa Keski-Suomen työllisyyden perustan. Perinteinen puunjalostusteollisuus tulee olemaan edelleen keskeisessä asemassa teollisuuden bruttotuotantoa ajatellen. Kemiallisen ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden suurissa yrityksissä ei kuitenkaan uusia työpaikkoja merkittävämmin synny. Puutoimialan strategisena linjauksena on uusien työpaikkojen luominen puun jatkojalostusta lisäämällä. Metalliteollisuus lisää uusia työpaikkoja lähivuosina. Jyväskylän seudulla toteutettava osaamiskeskusohjelman strategiana on sellaisen osaamispohjan vahvistaminen ja luominen, mikä käynnistää, kehittää ja houkuttelee yritystoimintaa alueelle. Informaatioteknologia-alalla keskitytään ohjelmistoliiketoimintaan. Painoalueina ovat ohjelmistotuotanto, verkkosovellukset sekä digitaalinen media. Työllisyyskehityksen kannalta oleellista on alueen palvelusektorin kehittyminen. Yksityisen sektorin palveluiden kysynnän oletetaan lisääntyvän. Julkisissa palveluissa kunnat ovat ratkaisevassa asemassa. Niiden taloudellinen tilanne vaikuttaa lähivuosina epävarmalta. Julkisen sektorin merkitys työllistäjänä on maakunnassa merkittävä ja väestön ikääntymisen vuoksi hyvinvointialan palvelutuotanto luo alalle tulevaisuudessa lisää työtilaisuuksia. Keski-Suomen työttömyys on suurelta osin rakenteellista työttömyyttä, mikä on nostanut maakunnan työttömyysasteen maan keskiarvoa selvästi korkeammaksi. Lähivuosien ongelma Keski-Suomessa tulee olemaan se, että vaikeasti työllistyvien ryhmien osuus työnhakijakunnasta pysyy edelleen melko korkeana. Rakennetyöttömyyden ja työttömien syrjäytymisuhan torjunta on keskeinen painopistealue. 11

12 Toiminnan painopistealueet ovat: työorganisaatioiden kokonaisvaltainen yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä henkilöstön työssä jaksamisen ja työkyvyn ylläpidon parantaminen koulutuksen kohdentaminen kaikkiin ikäryhmiin osaavan työvoiman tarjonnan turvaamiseksi rakennetyöttömyyden ennaltaehkäiseminen rakennetyöttömyyden vähentäminen yksilöllisten toimenpiteiden avulla tavoitteena työllistyminen avoimille työmarkkinoille nuorten alle 30-vuotiaiden työttömyyden vähen täminen ja ikääntyneiden työnhakijoiden työhön paluun edistäminen sosiaalisen yritystoiminnan edistäminen Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämisen tavoitteena on parantaa yrittäjien, yritysjohdon ja koko henkilöstön osaamista sekä lisätä laatu- ympäristötietoisuutta yrityksissä. Työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpito tulee kytkeä osaksi henkilöstön kehittämistä, eräs keskeisistä kohderyhmistä on ikääntyvät työntekijät. Osaamisen ja avainalojen edistämisen lähtökohtana on uuden työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä työelämässä tarvittavan osaamisen ja ammattitaidon ylläpito ja. Yritysten ammattitaitoisen työvoiman saantia turvataan erityisesti ennakointia hyödyntäen ja eri tahojen laajaalaisella yhteistyöllä. Työelämäyhteyksien vahvistamiseen kaikilla koulutusasteilla tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työhön tulisi päästä kiinni mahdollisimman nopeasti koulutuksen jälkeen. Työelämän rakennemuutoksiin vastataan muuntokoulutuksen, jatkokoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä opetushenkilöstöä kehittämällä. Yrityksissä jo olevan työvoiman osaamisen kehittämistä edistetään hyödyntämällä yritysten ja tutkimus- ja koulutusyksiköiden välistä asiantuntijavaihtoa sekä erilaista koulutusyhteistyötä. Maakunnassa olevaa erityisosaamista tulee hyödyntää valtion hallinnon alueellistamissuunnitelmien toteuttamisessa. Alueellistamisen kautta maakuntaan on mahdollista saada uusia työpaikkoja. Työvoimapalvelujen rakenneuudistuksessa korostuu kunkin työnhakijan palvelutarpeen määrittely. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa avoimille työmarkkinoille pääsyä, edistää työmarkkinoilla pysymistä sekä etsiä uusia työllistymismahdollisuuksia. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista edistetään monipuolisella yhteistyöllä. Vaikeasti työllistyvien työllisyyttä edistetään palvelutarpeesta lähtevillä räätälöidyillä palveluilla. Työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteena on edistää syrjäytymisuhan alaisten työnhakijoiden mahdollisuuksia palata takaisin työelämään. Pääsyä työelämään tuetaan ohjauksellisten räätälöityjen työnhaku- ja -valmennuspalvelujen ja työkykyä sekä osaamista parantavien toimenpiteiden avulla. Vaikeasti työllistyville työnhakijoille erityispalveluja tarjoavat moniammatillisesti toimivat työvoiman palvelukeskukset ovat aloittaneet toimintansa Jyväskylän ja Äänekosken seutukunnilla. Työllistämistukijärjestelmän kokonaisuudistus on parhaillaan valmisteilla. Tavoitteena on ohjata vaikeasti työllistyvät työnhakijat heidän palvelutarpeestaan lähtien mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erilaisien aktiivitoimien piiriin. Työllisyyden edistämisen tavoitteena on myös yhteisöllisyyden, sosiaalisten verkostojen ja kumppanuuden vahvistaminen sekä paikallisyhteisöjen aktiivisuuden ja työn uudenlaisen organisoinnin lisääminen. Palveluyhteistyötä ja verkostoja kehitetään viranomaisten, kolmannen sektorin ja yrittäjien tiivistyvänä yhteistyönä. Tärkeimmät hankkeet: Tavoite 1 ohjelmassa työllisyyden kannalta merkittävimpiä hankkeita ovat Piispalan vesiliikuntakeskus, YTY Viitasaaren seutu, YTY Saarijärven seutu, Seututyö -hankkeet. Tavoite 2 ohjelmassa työllisyyden kannalta merkittävimpiä hankkeita ovat Jyväskylän AMK:n pääkampushanke ja Jyväskylän seudun metallin osaajat -hanke. Tavoite 3-ohjelmassa työllisyyden kannalta merkittävimpiä hankkeita ovat WIRE 3, YTY 2000, Monitaito sekä MMEP -hankkeet. 12

13 5. MAATALOUDEN RAKENTEEN JA MAASEUTUELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Keski-Suomen maaseutualueet kärsivät samasta ilmiöstä kuin harvaan asuttu ja ydinmaaseutu koko maassa: keskittymiskehitys ajaa ihmisiä keskuksiin eikä harveneva maatilojen verkko pysty ylläpitämään perusasutusta ja -palveluja. Tämä vaarantaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestön tasavertaisen kohtelun. Maakunta jakaantuu tarpeiltaan erilaisiin alueisiin: kaupunkeihin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Mm. maaseudun palvelut, liikenneyhteydet, tiestön kunto ja elinkeinollinen toiminta heikkenevät. Alueellisen erikoistumisen myötä Keski-Suomi jakautuu monimuotoisiin elinkeinotoiminnan alueisiin, joilla maatalouden ja yrittäjyyden painopisteet vaihtelevat kunnittain. Jalostus- ja pienteollisuustoiminta, metsätalous ja matkailu ovat yleisimpiä erikoistumisvaihtoehtoja. Harvaan asuttuja alueita voidaan kehittää myös hyödyntämällä niiden rauhaa ja luonnon monipuolisuutta mm. elämysmatkailun kautta. Maatalouden rakennemuutoksen myötä maataloudesta on vapautunut työvoimaa. Sen sijoittuminen työmarkkinoille on suuressa määrin osaamiseen liittyvä mutta myös elinkeinopoliittinen kysymys. Maaseudun positiivinen työpaikkakehitys edellyttää vahvoja alue- ja elinkeinopoliittisia toimia. Keski-Suomen alueella on nähtävissä perusmaatalouden korostuminen 1-alueella ja elinkeinojen monipuolistamiseen tähtäävä yritystoiminnan painottuminen ALMA-alueella. Pienimuotoinen elintarvikkeiden jatkojalostus on kehittyvä toimiala maakunnassa. Sen tukemiseksi on laadittu pk-elintarvikealan teemaohjelma, jonka painopistealueina on lähiruokaketjujen, tuotekehityksen ja markkinoinnin vahvistaminen, liiketoimintalähtöisen yrittäjyyden edistäminen ja laadun hallinta. Luontoarvoihin perustuva matkailu ja muu luonnon ja luonnosta saatavien raaka-aineiden moniarvoinen hyödyntäminen on lisääntynyt. Maaseutumatkailun teemaohjelma tukee tämän sektorin kehittymistä. Maaseutumatkailun tavoitteena on käyttöasteen nostaminen, palvelutarjonnan monipuolistaminen ja laadun parantaminen. Keski-Suomessa on myös vahva metsäklusteri. Vahvan metsäteollisuuden lisäksi maakunnassa on paljon metsäteollisuuden koneita ja laitteita valmistavaa teollisuutta sekä alan koulutusta ja tutkimusta. Metsäsektori työllistää maakunnassa n ihmistä. Myös metsätalouden rahavirrat ovat suuret: yksityismetsien hakkuutulot ovat vuosittain noin 160 miljoonaa euroa ja metsäsektorin palkansaajakorvaukset noin 340 miljoonaa euroa vuodessa. Valtakunnallisena trendinä on alihankinta- ja osavalmistustehtävien kasvu. Teollisuusyritykset ulkoistavat toimintojaan, jolloin myös maaseutuyritykset voivat päästä alihankintaverkon osaksi. Monipuolistuvat maaseutuelinkeinot ja maatilojen liitännäiselinkeinotoiminta tasaavat omalta osaltaan työpaikkakysynnän kasvua, paikoin on jo pulaa osaavista työntekijöistä. Maaseudun ympäristöstä ja viihtyvyydestä huolehtiminen sekä maaseudun vetovoimaisuuden lisääminen asumis- ja yrittämisympäristönä korostuvat tulevaisuudessa. Maaseudun ja kylien kehittämistä sekä elinvoimaisuutta vahvistamaan on laadittu Keski-Suomen Kyläohjelma, jossa korostuvat mm. yhteistyön lisääminen ja maaseudun palvelurakenteiden. Keski-Suomen kalatalouden kehittämisen painopiste on uusien kalalajien viljelyn edistämisessä, ammattikalastuksen lupakysymysten ratkaisuvaihtoehtojen monipuolistamisessa sekä matkailukalastuksessa. Kalatalouden toimialan investoinnit ovat jakautuneet melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. Jyväskylään muotoutumassa olevan sisävesien kalatalouden osaamiskeskuksen vaikuttavuus alan kehitykseen on kasvamassa. Keski-Suomen maaseudun kehittämisen painopisteitä ovat Maatalouden kilpailukyvyn turvaaminen ja viljelijöiden sosiaalisten olosuhteiden ja osaamisen Maaseudun ympäristöstä ja viihtyisyydestä huolehtiminen Metsätalouden edistäminen sekä metsä- ja peltoenergian sekä turpeen käytön lisääminen Maaseudun monimuotoisen yrittäjyyden edistäminen ja pienyritysten kilpailukyvyn ja osaamisen Maaseudun ja kylien asumis- ja yritysympäristönä sekä yrittämisen voimavarana Kalatalouden 13

14 6. INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN Infrastruktuurin vahvistamiseksi EU-osarahoitteisesti on laadittu ohjelmasopimukset Keski-Suomen tiepiirin sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Ohjelmasopimukset ovat tämän yhteistyöasiakirjan liitteinä. Sopimuksiin sisältyvät uusina vuoden 2006 rahoituksella käynnistyvinä seuraavat kehittämiskohteet: Tiehallinto Tavoite 1: Haka-Woodin alikulkujärjestely hankkeen osalta taulukkotarkistus Putaanportin kehittämishankkeen laajentamiseksi, Pihtipudas Tavoite 2: Tikkamannila Leppävesi tieyhteys, Laukaa ja Jyväskylän maalaiskunta Ympäristöhallinto Tavoite 1: Pylkönmäen jäteveden puhdistamon rakentaminen, Pylkönmäki Tavoite 2: KANAVALLA Keitele Päijänne kanavanvarren luontomatkailun, Laukaan ja Jyväskylän maalaiskunta Pohjois-Kuoreveden vesihuolto, 2. vaihe, Jämsä Jyväsjärven kunnostaminen, Jyväskylä Marjoniemen pappila ja kirkkotie, Uurainen ALVA 2, Jyväskylän maalaiskunta Jäte-expertti, Jyväskylän seutu Riikola, maaseutukulttuurin keskus, Laukaa Leivonmäen kansallispuiston vesihuolto II vaihe, Leivonmäki 7. HYVINVOINNIN PALVELURAKEN- TEEN JA ALAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Keski-Suomen maakunnan tavoitteena on profiloitua väestön hyvinvoinnin edistäjänä ja mahdollistajana. Tavoitteena on maakunnan väestön hyvinvoinnin paraneminen ja, että väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot kapenevat. Hyvinvoinnista rakennetaan alueellinen kilpailutekijä. Keski-Suomen väestö ikääntyy, jonka vuoksi hyvinvointipalveluilta odotetaan yhä enemmän. Toimivat hyvinvointipalvelut koetaan jo nyt tärkeinä asumispaikan valintaan liittyvänä kilpailutekijänä. Hyvinvointipalveluiden ja muiden palveluiden nostettiin Keski- Suomen maakuntasuunnitelmassa yhdeksi kehittämisen painoalueeksi. Palvelut tuotetaan jatkossakin pääosin julkisen sektorin toimintana. Palveluiden saatavuutta täydennetään tiivistämällä ja verkottamalla yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoita. Julkinen alan palvelutuotanto ketjutetaan hoivan ja hoidon tarpeen mukaisesti. Verkottumista tukevat olemassa olevan terveydenhuollon aluetietojärjestelmän jatko sekä kehitteillä olevan sosiaalihuollon tietojärjestelmän toteuttaminen. Kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannon lisäksi maakunnassa toimii yksityisiä palvelujen tuottajia. Järjestöjen merkitys on lisääntymässä kansalaisten osallistumisfoorumina, palvelutarpeiden esille tuojana, mutta yhä useammin myös hyvinvointialan palveluiden tuottajana. 14 Uudenlaista organisoitumista kuntien ja kolmannen sektorin palveluiden tuotannossa edustavat säätiöt, joita toimii mm. päihdepalveluissa, vammaispalveluissa, vanhustenhuollossa sekä työvalmennuksessa. Hyvinvointialan infrastruktuuri tarvitsee uusista toimintavoista johtuen toimitilojen peruskorjauksia ja uudisrakentamista. Keski-Suomessa toimii maakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskus. Jyväskylän seudun aluekeskusohjelmassa hyvinvointiteknologian- ja teollisuuden kehittämisellä on keskeinen rooli. Keski-Suomen hyvinvointiosaamisen vahvuudet liittyvät terveyteen, liikuntaan, kuntoutukseen ja niihin liittyvään tutkimukseen. Vaatimukset alan henkilöstön osaamiselle kasvavat kuitenkin jatkuvasti. Varsinaisen palvelutuotannon vahvuuksien lisäksi yhä tärkeämmiksi nousevia osaamisalueita ovat alan johtamiseen ja yrittäjyyteen liittyvät tehtäväalueet. Hyvinvointiteknologian vaatii käytettävissä olevien voimavarojen määrätietoista suuntaamista. Hyvinvointiteknologian kehittämisedellytykset konkretisoituvat ennen muuta maakunnan keskusseudulla, mutta vaikutusten odotetaan ulottuvan koko maakuntaan. Hyvinvointiteknologian ydinalueita ovat: liikunta- ja terveystieteellinen osaaminen

15 sekä psykologian ja luonnontieteiden tutkimus ja koulutus, ihmisen toimintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknologiat ja niitä tukevat ICTsovellukset sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen osaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimet rahoitetaan merkittäviltä osin kansallisin resurssein, joko Länsi-Suomen lääninhallituksen tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksin. Kansalliset terveysprojektit ja sosiaalialan kehittämistyö saavat rahoituksen valtakunnallisista ohjelmista. Alueohjelmien voimavaroin tuetaan liiketoimintaosaamiseen liittyviä hankekokonaisuuksia (esim. WDL). Maakunnallisin resurssein varaudutaan merkittävien kehittämishankkeiden esiselvityksiin. Alueohjelmien kautta toteutettaviksi suunnitellut hankkeet rahoitetaan toimintavuonna Keski-Suomen TE-keskuksen kautta. 8. KULTTUURI JA MAAKUNNAN VETOVOIMAISUUS Keski-Suomessa arvostetaan kulttuuria ja se koetaan merkittävänä menestystekijänä maakunnan kehittämisessä. Ohjelmakauden aikana merkittäviä kulttuurin EU-osarahoitteisia kohdennuksia ovat luovan toiminnan toimialatyyppisen työn käynnistäminen, useat kulttuuriympäristöjen kehittämistoimet sekä uusien viestintäteknologioiden ja innovaatioiden hyödyntäminen sisältötuotannossa. Hankkeilla kootaan yhteen kulttuurin ja taiteen toimijoita ja lisätään koko maakunnan vetovoimaisuutta. Vuoden 2004 aikana Keski-Suomen liitto osallistui hankkeen koordinointiin ja yhteistyöverkostojen muodostamiseen sekä kansalais- ja asiantuntijatapaamisten järjestämiseen. Länsi-Suomen lääninhallitus varmisti alan liiketoimintaosaamista muiden kulttuurialan toimintaedellytyksiä tukevien hankkeiden lisäksi. Toimintavuoden 2006 aikana jatketaan luovan toimialan kehittämistä alan kärkiyritysten kehittämishankkeeksi, jolla kasvatetaan liiketoimintalähtöistä kulttuurituotantoa ja alan osaamista maakunnassa. Tämä kehittämiskokonaisuus valmistellaan Keski-Suomen TE-keskuksen rahoitettavaksi. Toinen merkittävä hankekokonaisuus on Keski-Suomen kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja kulttuuritoimintojen niissä. Tavoitteen toteuttamiseksi laaditaan maakunnan tavoite 2 alueelle kulttuuriympäristöohjelma ja luodaan sitä toteuttavat toimintamallit kehittämällä hoidon neuvontajärjestelmiä, ympäristökasvatusta, tietopankkijärjestelmiä ja yhteistyötä kulttuuriympäristön hoidossa. Vuorovaikutukseen ja laajaan osallistumiseen perustuvassa hankkeessa kehitetään keskisuomalaisia toimintamalleja kulttuuriympäristön hoitoon. Kulttuuriympäristöjen kehittämiseen liittyviä hankkeita toimintavuonna ovat mm. edellä mainittu kulttuuriympäristöohjelma, Keuruun Rautoniemi ja Keuruun vanhan pappilan arvokkaan rakennusperinnön hyödyntäminen, Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen suunnittelun aloittaminen sekä Putaanportin ympäristön ja Koliman Natura-alueen. Toimintavuoden aikana selvitetään miten sisältötuotannon hankkeita viedään yhdessä eteenpäin. 9. YLIMAAKUNNNALLINEN YHTEISTYÖ Länsi-Suomen 2-ohjelmassa tavoitteena on nostaa ylimaakunnallisten hankkeiden määrä 10 %:iin koko ohjelman rahoituskehyksestä. Pohjois-Suomen 1- ohjelmassa ei vastaavaa tavoitetta ole asetettu, vaan toteutumaa seurataan lukumääräisesti. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman seurantakomiteassa marraskuussa 2003 päätettiin sijoittaa ohjelman suoritusvarauksesta noin 5 milj. euroa ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Näistä varoista rahoituspäätökset tehdään vuonna 2004 ja Vuosi 2006 on hankkeiden toteuttamisen aikaa. Ylimaakunnalliset hankkeet toteuttavat jotakin seuraavista teemoista: yrittäjyys ja yritystoiminta, tietoyhteiskunta ja IT, hyvinvointiteknologia ja yrittäjyys, puutuoteala, elintarvike tai matkailu. Teemojen aktivointi- ja koordinointihankkeet päättyvät viimeistään kesällä 2005, mutta ylimaakunnallinen yhteistyö jatkuu toteuttamishankkeilla. Ohjelmareserviä ei tässä vaiheessa varata vuodelle 2006 tavoite 2-ohjelmaan eikä tavoite 1-ohjelmaan. Tarvittaessa reserviä voidaan lisätä syksyllä 2006 yhteistyöasiakirjan tarkistuksen yhteydessä. ESR-hankkeissa ylimaakunnalliset hankkeet rahoitetaan pääosin tavoite 3-ohjelman kautta. 15

16 Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän (yva-ryhmän) edustajat osallistuivat yhteistyökirjan viranomaisneuvotteluihin, ja ryhmä arvioi asiakirjan luonnoksineen. Yhteistyöasiakirja pohjautuu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan , jonka yva-ryhmä arvioi syksyllä Koko ohjelmakautta koskevissa maakunnan kehittämisen strategioissa ja tavoitteissa esitetty pohjoisen Keski-Suomen kehittämisen pianopisteiden määrä tuntuu suurelta, jos todella halutaan panostaa tulevaisuuden laajentumisaloille. Toimintojen kehittämisen tulisi pitää sisällään tuotannon ympäristövaikutusten tunnistaminen sekä yrityksen toimintaan vaikuttavan ympäristölainsäädännön tuntemuksen. Yritysten teknologisen tason parantamisessa tulisi huomioida ympäristön kannalta parhaan teknologian hyödyntäminen. Yritystoiminnan Esiteltävät toimenpiteet ja hankkeet ovat paljolti vain hallinnon sisäistä kehittämistä. Yritystoiminnan aktivoinnissa ja kehittämisessä kestävän kehityksen periaatteita ei tuoda esiin, vaikka ympäristöasioiden huomioon ottaminen ja ympäristövaikutusten tunnistaminen on tärkeä osa kilpailukykyä. Uusiutuvat luonnonvarat ovat mahdollisuus, mutta niiden hyödyntämisen tulee olla kestävää. Yrittäjyyden edistäminen paikkakunnittain sekä maaseutu- ja vesistömatkailun edistäminen vahvistavat alueellista tasaarvoa. Organisaatioiden ja yritysten yhteistyön ja positiivisten kokemusten jakaminen on sosiaalisilta vaikutuksiltaan myönteistä. Sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen on nähtävä kaikkien toimijoiden yhteisenä haasteena. Kulttuuri-, hoiva- ja palvelualat ovat merkittäviä naisyrittäjyyden kannalta. Osaamisen vahvistaminen Osaamisen vahvistamisen lähtökohtana on alueellista tasa-arvoa edistävä seutulähtöisyys. Ihminen tai yhteisöllisyyden vahvistaminen eivät juuri näy tavoitteissa. Ihmisten kädentaidot vähenevät ja eri toimialoilla on puutetta näitä taitoja osaavista ihmisistä. Tutkintojen suorittaminen internetin avulla on ympäristöä säästävä koulutusmuoto, joka samalla tarjoaa syrjäseutujen asukkaille yhdenvertaiset kouluttautumismahdollisuudet. Koulutustarjontaa tulisi suunnata etenkin niille, jotka ovat joutuneet työttömiksi rakennemuutoksesta kärsiviltä toimialoilta kuten maataloudesta. Kulttuuriympäristöihin ja rakennusperintöön liittyvän osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpito vaatii täydennyskoulutusta. Maakunnassa toteutetut ympäristönhoitotyöt ovat motivoineet osallistujia ja tuottaneet positiivista onnistumisen iloa. Tällainen toiminta on myös osaamisen vahvistamista. Ympäristönäkökohtien huomioon ottamisen tulisi sisältyä kaikkeen koulutukseen ja kasvatukseen. Maahanmuuttajien sopeuttaminen työelämään mainitaan lyhyesti, mutta naisten ja nuorten asemaa ei tarkastella. Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Pitkäaikaistyöttömien suuri määrä voimistaa syrjäytymiskehitystä. Työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpito lisäävät hyvinvointia, joskin perhe-elämän tarpeet tulisi paremmin ottaa huomioon työelämän kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysalan sekä koulutusja tutkimusalojen työllisyyskehityksen muutokset parantavat naisten työllisyyttä. Kolmannen sektorin korostaminen sekä yhteisöllisyyden ja paikallisyhteisöjen aktiivisuuden vahvistaminen ovat positiivista. Ympäristövaikutuksiltaan myönteisessä YTY hankkeessa yhdistyy paikallisen ympäristön tilan kohentaminen ja työtilaisuuksien saaminen syrjäisille alueille. Myös Piispalan vesiliikuntakeskus hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus. Maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen Maaseudun kehittämisen painopisteissä on huomioitu sekä ympäristön että alueellisen tasa-arvon edistäminen. Luonnonvarojen käytön tulee olla kestävää ja käytön lisäämisestä aiheutuvaa ympäristökuormitusta tulee vähentää (esim. turvetuotanto). Etätyömahdollisuuksia tai luonnonmukaista tuotantoa ei ole nähty maaseudun mahdollisuuksina. Maatalouden tukien ehtona on maatalousympäristöistä huolehtiminen, millä on merkitystä luontoarvoihin perustuvaan luonto- kulttuuri- ja maatilamatkailuun. Viljelijät hoitavat maaseutumaisemaa ja samalla arvokkaita kulttuurimaisemia. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmat ja ympäristötuen vaatimat toimenpiteet edistävät luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Luonnonmukaista tuotantoa ja sen edistämistä ympäristöystävällisenä tuotannonmuotona on kehitettävä Keski-Suomessa. Perinteisesti maaja metsätalouselinkeinoja on edistetty neuvontaa ja koulutusta jakavan tahon toimesta. Maaseutuelinkeinojen neuvonnan tukeminen ja maaseudun painopisteenä olisi otettava paremmin huomioon. Biopolttonesteiden ja biokaasun mahdollisuuksia ei tunnisteta energiantuotannossa ja liikenteessä. Infrastruktuurin Ympäristöhallinnon hankkeilla tuetaan luonnon- ja kulttuuriympäristön kunnostamista ja kehittämistä sekä virkistyskäytön edistämistä. Vesihuoltohankkeet parantavat haja-asutusalueiden peruspalveluja ja väestön hyvinvointia sekä pienentävät vesistö- 16

17 kuormitusta. Hankkeilla kehitetään myös kaupunkiympäristöjen vetovoimaisuutta (esim. Jyväsjärvihanke). Matkailun kehittämishankkeet parantavat alueiden vetovoimaisuutta ja edistävät elinkeinotoimintaa ja paikallisten matkailuyrittäjien verkottumista. Jätehuoltoon liittyvä hanke tukee kestävien kulutustapojen omaksumista. Esitetyt hankkeet painottuvat Jyvässeudulle, Jämsänjokilaaksoon ja Ääneseudulle eivätkä siten tue maakunnan tasapainoista alueellista kehittämistä. Tiehankkeilla parannetaan turvallisuutta. Nykyiselle tieuralle sijoittuvan Leppävesi-Tikkakoski hankkeella voi olla pohjaveteen ja tienvarsimaisemaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Hyvinvoinnin palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan Hyvinvoinnin palvelurakenteessa korostuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen osuudet, vaikka myös viihtyisä ympäristö ja toimiva ihmissuhdeverkosto ovat hyvinvoinnin perustekijöitä. Hyvinvointipalvelujen kehittämisellä on suoria positiivisia terveysvaikutuksia. Hyvinvointiteknologialla on ihmiseen kohdistuvia positiivisia vaikutuksia, mutta teknologia ei yksin ole ratkaisu hyvinvointiin. Väestön ikääntyessä hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Jos pienten yksityisten palveluyritysten merkitys kasvaa tulevaisuudessa, alan koulutustarve lisääntyy. Maakunnassa tulisi tehdä välittämisstrategia. Kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus Kulttuuri voidaan nähdä taloudellisena menestystekijänä, mutta sen arvokkaimmat vaikutukset kohdistuvat ihmisten jaksamiseen ja viihtyvyyteen. Luova toiminta viihtyy virikkeellisissä, moniarvoisissa ja suvaitsevissa yhteisöissä, joita inhimillinen toiminta kokonaisuudessaan on rakentamassa. Asiakirjassa mainituilla hankkeilla tuotetaan lisäarvoa maakunnalliseen yhteisöllisyyteen ja identiteettiin. Luonto ja kulttuuriympäristöt ovat osa maakunnan positiivista vetovoimaisuutta. Yrittäjyysarviointi Yritystoiminnan Yrittäjyyden edistämisen painopisteet kasvuhakuisen pk-yritystoiminnan ja verkottuminen liiketoimintaosaamisen uuden yritystoiminnan aktivointi ja edistäminen yritysten kansainvälisyyden Y4 strategian toteuttaminen yrittäjyyden edistäminen maaseudulla palveluyrittäjyyteen kannustaminen itsensä työllistäjänä ovat hyvät. Lisäyksenä painopisteisiin yrittäjyysarviointiryhmä esittää sosiaalisen pääoman kehittämistä yrittäjän kannalta sekä innovaatioketjun tukemista. Myös nuorten yrittäjyyden edistämiseen pitää kiinnittää humiota. Yritystoiminnan kehittämisessä tulisi kiinnittää entistä suurempi huomio oman alueen/kunnan olemassa olevaan yritystoimintaan ja yrittäjiin. Yrittämisen nälkää on kasvatettava kautta linjan. Yrityspalveluiden ja päällekkäisyyksien poistaminen nähdään erittäin myönteisenä asiana. Arviointiryhmä kannattaa lämpimästi esitettyä omalääkärijärjestelmää, joka takaa riittävän korkeatasoisen yritysneuvonnan mahdollisimman lähellä yritystä. Omalääkärijärjestelmä vaatii onnistuakseen yrityspalvelujen tuottajilta luottamuksellista yhteistyötä. Osaamisen vahvistaminen Osaamisen painopisteet tukevat hyvin yritystoiminnan kehittämistä. Teknologisen osaamisen vahvistaminen ja osaavan työvoiman turvaaminen Aikuiskoulutuksen vahvistaminen ja osaamistason nosto Kasvuyrityksiä tukevan liiketoiminnallisen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen Kulttuurisen osaamisen ja luovan toiminnan vahvistaminen Yrittäjyyden ja siihen liittyvän osaamisen vahvistaminen kaikilla koulutustasoilla Verkostomaisen työskentelyn valmiuksien lisääminen Kansainvälistymistä tukevien valmiuksien lisääminen Kansainvälisyyteen liittyvän osto- ja logistiikka osaamisen Yrittäjyysarviointiryhmä esittää eri koulutusalojen tarjonnan korvaamismenettelyn kehittämistä siten, että yrittäjä voisi hyödyntää eri oppilaitoksissa/koulutustapahtumissa saadun opetuksen. Lisäksi pitäisi arvostaa oppimista muullakin kuin luokkahuoneessa tapahtumaa oppimista. Yritykset ovat jatkossa yhä enenevässä määrin oppimispaikkoina. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysopetuksen kaikilla kouluasteilla, samoin opettajien yrittäjyysosaamisen kasvattamisen kaikilla kouluasteilla nähdään erittäin tärkeäksi asiaksi. Oppilaitosten, 17

18 opettajien ja opiskelijoiden työelämäyhteyksien nähtiin erittäin tärkeänä osaamisen vahvistamiskeinona. Osaamisen vahvistamishankkeet on oltava jatkossakin yrityslähtöisiä. Yrityslähtöinen ei tarkoita sitä, että hankkeeseen on saatu yritykset mukaan jälkikäteen. Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden hoidossa olisi syytä kannustaa yhä enemmän yrittäjämäiseen toimintaan ja työntekoon. Kannustamalla työttömiä monialaosaajiksi voidaan osittain helpottaa jollain toimialoilla olevaa työvoimapulaa. Pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistettävien työllistäminen avoimelle sektorille pitäisi lähteä yritysten lähtökohdista. Maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen Maatalouden rakennemuutos on lisännyt yrittäjämäistä asennetta ja sen myötä monesta maataloustuottajista on tullut monialaisia maatalousyrittäjiä. Maatalousyrittämisessä on vielä paljon potentiaalia ja jatkossa tullaan tarvitsemaan enemmän tavallista liiketoimintaosaamista. Maaseutuyrittäjien jaksamiseen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota, yrittäjät ovat monesti yksinäisiä ja erittäin suuren taloudellisen vastuun alla. Yhtenä mahdollisuutena maaseutuyrittämisessä kannattanee korostaa yrittäjyyden mahdollisuuksia liikkuvien palvelujen muodossa (esim. hoiva-alalla). Maaseutuyrittämisen lähtökohtia voidaan parantaa kehittämällä laajakaistayhteyksiä haja-asutusalueilla. Infrastruktuurin Kaikista hankkeista ei asiakirjassa selvinnyt yrityskytkentä mm. vesihuoltohankkeet ja osa tiehankkeista. Vuoden 2006 infrahankkeista tulee tehdä kustakin erillinen yrittäjyysarviointi eli arviointi siitä, miten hanke vaikuttaa yritystoimintaan. Hyvinvoinnin palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös yksityisen sektorin mahdollisuudet tarjota julkiselle sektorille palveluja. Kuntia ja muita julkisia toimijoita olisi syytä kouluttaa ostamaan palveluja yksityiseltä puolelta. Julkinen hyvinvointisektori toimii hyvänä kokeilualustana uusille kaupallisille teknologioille. Kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus Kulttuurin kehittämisessä on muistettava yrittäjämäinen ote. Luovan toimialan kehittämishankekokonaisuuden liiketoimintaosaamisen kehittämistä pidetään erittäin tärkeänä. Kulttuuriympäristöjen kehittämiskohteista on laadittava yrittäjyysarviointi. Maakunnan vetovoimaisuuden lisäämisen tulee liittyä yrittäjyyden lisäämiseen ja sitä kautta yleiseen elinvoimaisuuden ja hyvinvointiin lisääntymiseen Yrittäjyysmyönteisen kulttuurin ja kannustavan ilmapiirin nähdään yhdeksi kehittämisalueeksi. 18

19 10. LIITTEET JA RA RAHOITUSOSA Ohjelmien tavoitetiedot vuonna Hankeraportointi viranomaisittain vuosilta Osaamisen painopisteet ohjelmittain Ohjelmasopimus EU:n tavoite 1 - ja 2 -ohjelmien toteuttamisesta Keski-Suomen tiepiirin toiminnassa 2006 Ohjelmasopimus EU:n tavoite 1 - ja 2 -ohjelmien toteuttamisesta Keski-Suomen ympäristökeskuksen toiminnassa 2006 Keski-Suomen tavoite 1 ohjelman rahoitus vuonna 2006 Keski-Suomen tavoite 2 ohjelman rahoitus vuonna 2006 RAHOITETTUJEN HANKKEIDEN TAVOITETIEDOT V YRITYSTOIMINTA OSAAMINEN MAATILATALOUS *) INFRASTRUKTUURI

20 % % % % % % % % % % % % % % ,22 % % % % % % % Osaamisen painopisteet Osaamisen painopisteiden toteuttajat 20