SÄÄSTÖÄ hakekuivauksella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄÄSTÖÄ hakekuivauksella"

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 4 12 SÄÄSTÖÄ hakekuivauksella MUUTOKSIA KANOJEN RUOKINTA- SUOSITUKSIIN Tolosen karjassa MAITURI E NOSTAA TUOTOSTA

2 MAKASIINI Ajankuva Ruokintaseminaarin satoa...4 Koneagrian kuulumisia...5 Ajankohtaista rehualalta...6 Jääkö korkea hintataso?...7 Arvonlisäverokanta nousee...8 Luomurehutoimitukset...9 Luomurehuraaka-aineet...9 Kasvinviljely Ojamäen ohran tie olueksi...10 Sateet pilasivat osan viljasta...10 Ohrat pilasivat osan viljasta...11 Viljan laatu hyvä...12 Säästöä hakekuivauksella...14 Viljelysuunnitelmat ajoissa...16 Vinkit kasvinsuojeluun...17 Hivenpuutokset hoitoon Nauta Enemmän irti Maituri E:stä 18 Tolosen keskimaito nousuun...19 Maituri 18 E -uutuusrehu...20 Tehokas valkuaisruokinta syytä Maituri E:hen...23 Annatko lehmien pöydän tyhjentyä? 24 Ongelmia sadekesän rehuista...26 Säilörehun laadulla väliä...28 Uuden ajan säilöntäaine...30 Uudet 150- ja 100-tonnarit...32 Siipi Vehnän laatu siipikarjan ruokinnassa...34 Kanahavaintoja kirja ilmestynyt...35 Kivennäisten maailma...36 Uusia tuulia rehumyynnissä...37 Sika Tiineet emakot ryhmiin...38 Paavon niksinurkka...39 Uusien porsaiden syntymä...40 Kinkku tekee joulun...42 Verkossa Tilaukset kätevästi verkosta...44 Välipala Joulun makeat herkut...45 Uutiset

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh TOIMITUS Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh Viestintätoimisto Telegraafi Oy TOIMITUSKUnTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Silvennoinen tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEEnMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KAnSIKUVA Merja Holma Kannen kuvassa Matti ja Maija Tolonen Kalajoelta yhdessä lastensa Riinan, Henriikan ja Emmiinan kanssa virittäytyvät joulun tunnelmaan. PAInATUS ForssaPrint ISSn X 38. vuosikerta Tutkimukseen kannattaa panostaa Elintarvikesektorin kilpailu on kovaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tuotannon tehokkuus on yksi kilpailussa menestymisen edellytys, lisäarvon tuottaminen toinen. Tutkimuksesta ammennetaan eväitä näihin molempiin. Tutkimusta tehdään monella tasolla. Perustutkimuksessa mennään syvälle käytännössä havaittujen ilmiöiden taustoihin ja yksityiskohtiin. Soveltavassa tutkimuksessa sovelletaan teoriatietoa käytäntöön, ja koetoiminnassa vertaillaan sovelluksia keskenään. Kaikkia näitä osa-alueita tarvitaan. Raisioagro panostaa tutkimukseen tosissaan, ja etenemme monella rintamalla. Meillä on toimivat yhteydet kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin. Tällä hetkellä meillä on menossa kymmenen tieteellistä tutkimusta, valtaosa niistä kotimaassa. Lisäksi olemme mukana useissa julkisissa kotimaisissa tutkimushankkeissa. Teemme laajaa koetoimintaa myös käytännön tiloilla. Kokemuksesta tiedän, että tutkimuksiin kannattaa panostaa monestakin syystä. Kestävät ratkaisut voivat perustua vain tutkitun tiedon varaan. Lisäksi tutkimustyö edistää teollisuudessa toimivien asiantuntijoiden osaamisen kehittymistä. Teollisuuden ja tutkimuksen tiivis vuoropuhelu antaa intoa ja uusia ajatuksia myös tutkijoille. Aktiivinen tutkimustoiminta kasvattaa siten kansallista osaamispääomaa. On tärkeää, että uutta tietoa haetaan myös eri tutkimusalojen rajapinnoilta. Tällä tavalla pystytään yhdistämään eri tieteenalojen tuottama tieto ja löytämään kenties aivan uusia näköaloja. Näin kävi aikanaan Benecol-keksinnön kohdalla ja tästä on kyse myös Maituri-innovaatiossa. Poikkitieteellisen tutkimuksen varaan rakentuva vahva osaaminen tekee mahdolliseksi sen, että pystytään yhdistelemään asioita ja siten tuottamaan jotain kokonaan uutta - sellaista, jota ei ennen tiedetty olevan olemassakaan. Suomessa maatalousalan tutkimus on korkeatasoista. Toivon, että valtionhallinnon kustannuspaineissa kotimaiselle alkutuotannon ja elintarvikealan tutkimukselle turvataan riittävä panostus. Ovathan nämä tulevaisuuden kasvualoja. Raisio suomalaisena yrityksenä on linkki tutkimuksen ja viljelijän välillä ja ammentaa tutkimuksesta tykötarpeita tuotekehitykseensä, yhteiseksi hyväksi. Ilmo Aronen Seuraava AgroMakasiini ilmestyy maaliskuussa

4 AJANKUVA AGRO makasiini 4/12 Ruokintaseminaarien satoa Raisioagron naudanrehutiimi on kiertänyt syksyllä Suomea kertomassa uudesta rehukeksinnöstä kehityspäällikkö Merja Holman johdolla. Syys-marraskuun aikana on pidetty 15 ruokintaseminaaria, joiden pääteemana on ollut Tehokas ruokinta kestävät lehmät. TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari Merja Holma ei peittele innostustaan, kun hän paneutuu kertomaan lehmän hyvinvoinnista. Raision pääkonttorin sunnuntaisaliin kerääntyi liki 60 maidontuottajaa ja muuta asiasta kiinnostunutta väkeä. Konsernin toimitusjohtaja Matti Rihko kertoi heti tilaisuuden alussa, että Maituri E -rehuinnovaatiossa on mahdollisuuksia myös kansainväliseen menestystarinaan, kunhan vain ensin maltamme odottaa patenttihakemuksen käsittelyä. Maidon kysyntä kasvaa koko ajan niin meillä kuin maailmalla, ja maitovalmisteiden hintakehityskin on nousussa. Koska tilojen määrä vähenee, on maidontuotantoa tehostettava. Meillä ollaan jo hyvässä suunnassa. - Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä noin maitotilaa eli reilu kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kuitenkin meijerimaitomääräksi arvioidaan miljoonaa litraa, eli lisäystä 0,2 prosenttia, luettelee Raisioagron kaupallinen johtaja Bengt-Erik Rosin lukuja TNS- Gallupin tekemästä markkinatutkimuksesta. Mikä on uuden rehun salaisuus? Uusi rehuinnovaatio herättää hämmästystä tuottajien joukossa. Raision tilaisuudessa moni lypsykarjatilallinen kertoo kokeilleensa rehua ja huomanneensa maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien nousun välittömästi. Merja Holma saakin kiperiä kysymyksiä tuottajilta siitä, missä piilee rehun teho ja miksei tällaista ole huomattu aikaisemmin. - Tätä innovaatiota on kehitelty jo pitkään, mutta vasta viime vuoden voipula antoi sykäyksen tuoda tämä rehu markkinoille. Valitettavasti patenttihakemuksen vuoksi en voi kertoa muuta kuin sen, että rehu tehostaa lehmän aineenvaihduntaa, jolloin maidon pitoisuudet ja tuotos nousevat, vaikka rehun syöntimäärä pysyy ennallaan. Rehun energiahyötysuhde on siis erinomainen, Holma painottaa. Käyttäjäkokemuksia tiloilta Raisioagron asiakkuusvastaava Kirsi Mäenpää esittelee tilaisuuden lopuksi monia käytännön esimerkkejä, joissa asiakastilan tuottavuus on kasvanut, vaikka tilalla on siirrytty käyttämään kalliimpaa Maituri E -rehua. - Ylöjärvellä 120 lehmän tilalla maitomäärä on noussut peräti viisi litraa per eläin per päivä. Rasvan ja valkuaisen nousu viime kesään verrattuna on vaikuttanut litrahintaan 0,94 senttiä, joka tuo oman lisänsä maitotiliin. Amino-Maituri E:n avulla eräs sastamalalainen 35 lehmän tila on päässyt litran keskituotoksella 513 euron lisäykseen Kirsi Mäenpää muistuttaa, että uusilla Maituri E-rehuilla nousevat myös tuotetut litramäärät maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien lisäksi. kuukauden maitotilissään, joka tekee jo yli euroa vuodessa. Ja tässä laskelmassa on jo huomioitu kalliimpi rehu! Yleisössä nyökytellään tyytyväisen näköisenä. Muutama asiakas haluaa kertoa omista kuulumisistaan ja myöntää olleensa alkuun epäilevällä kannalla, mutta uskaltauduttuaan kokeilemaan, ovat tulokset olleet lupaavia. Ruokintaseminaarissa Raisiossa oli yleisölläkin kokemuksiaan kerrottavana Maituri E-rehusta. 4

5 Koneagrian kuulumisia TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari Koneagria-näyttely pidettiin Jyväskylässä lokakuun lopulla. Raisioagron osasto oli C2-hallissa koneiden keskellä, mutta mukavasti siellä pyörähti väkeä neljän päivän aikana. Raisioagro on tehnyt Salinity Agron kanssa sopimuksen Safesil-nurmirehun säilöntäaineen myynnistä ja markkinoinnista alkaen eli juuri Koneagrian kynnyksellä. Tätä uutuustuotetta esiteltiin näyttelyssä, samoin kuin uusia Melli-boluksia ja Maituri E -rehua. Myös siemenkauppa avattiin näyttelyssä. Tänä vuonna hyvälaatuisesta siemenestä tulee olemaan pulaa, joten Raisioagron viljojen ja nurmien uudet lajikkeet ja siemenkauppa herättivät messuilla paljon kiinnostusta. Oli selvästi nähtävissä, että pitkälle venyneet puinnit saivat asiakkaat kysymään erityisesti aikaisia viljalajikkeita. Asiakkuusvastaavat Pauliina Seikola (vas), Oona Koivunen ja Kirsi Mäenpää sekä muut raisioagrolaiset kiittävät asiakkaita käynnistä osastollamme! Arvoimme kisaan osallistuneiden kesken 20 tuotepalkintoa. Palkinnot on toimitettu voittajille. Arvonnan voittajat: Marko Sankari, Yläne Juha Olkkonen, Parkkila Sini Ryymin, Iisalmi Salla Aarre, Äänekoski Anne Mattila, Pälkäne Jussi Rauhala, Helsinki Kari Aikasalo, Paimela Ville Kavander, Yläne Irene Salmu, Kalajoki Heidi Mertanen, Kuopio Kari Vaismaa, Isokyrö Markku Niemi, Ähtärinranta Veijo Hellberg, Onkamaa Virpi Tirkkonen, Kaavi Väinö Viljakainen, Virtasalmi Panu Ovaska, Lemi Tomi Ahonen, Uurainen Oskari Lahtinen, Kintaus Eija Niskala, Kantti Heli Räsänen, Lieksa Onnea voittajille! 5

6 AJANKUVA AGRO makasiini 4/12 Kansainväliset rehualan kuulumiset Valvonta tiukentunut EU:ssa Tänä vuonna ei Euroopassa ole sattunut isompia rehuihin ja eläintuotteisiin liittyviä laatuhäiriöitä. Viime vuonna oli iso kohu Saksan dioksiinilöydöksistä, mikä johti merkittäviin sianlihan käyttökieltoihin Keski-Euroopassa. TEKSTI Pekka Heikkilä Ulkomailla esiintyvät rehuskandaalit muistuttavat kotimaisen elintarvikehuollon tärkeydestä. Usein ne kuitenkin johtavat tuotemarkkinan huonontumiseen myös meillä, koska kyseisen tuotteen kulutus romahtaa, ja kansainvälisillä markkinoilla ylijäämien hintavaikutus heijastuu valitettavasti myös Suomeen. Viime vuoden dioksiinitapaus johti tiukentuneeseen sääntelyyn EU-tasolla, ja nyt syksystä alkaen erityisesti kaikki rasvaperäiset raaka-aineet on otettu mukaan pakolliseen ja erittäin tarkkaan dioksiinitestausohjelmaan. Uuden dioksiiniskandaalin todennäköisyys on siten entistä pienempi. Raisioagro on tehnyt vapaaehtoista dioksiinitestausta jo pitkään. Raisioagron rehutehdas Raisiossa. Luomulla tiukemmat raja-arvot Nurinkurista kyllä, EU:ssa ongelmia on viime aikoina esiintynyt eniten luomuraaka-aineissa. Tämä ei johdu siitä että ne olisivat epäpuhtaampia, vaan enemmänkin tiukemmista rajaarvoista ja tarkemmasta kontrollista. Myös uutisarvo on niitä koskien suurempi. Analysoitavissa olevien ominaisuuksien lisäksi luomussa on valvottava tuotantotapaa jo itsessään. Luomun yleistyessä ja taloudellisten arvojen kasvaessa ketjun haasteeksi näyttää nousevan luotettava alkuperävarmistus. Kustannusten nousu puhuttaa Suomessa ja muissa maissa tärkein puheenaihe on ollut nopeatahtinen rehuraaka-aineiden hintojen nousu. Nousu on ollut nopeinta valkuaisraaka-aineissa ja etenkin soijassa. Soijan hinta on ennenkin vaihdellut, mutta nyt samaan aikaan myös viljan hinta on vahva. Asialle ei ole paljoa tehtävissä, koska EU:ssa operoidaan nykyisin suoraan maailmanmarkkinahintatasolla. Esimerkiksi tulleja tai tuontikiintiöitä vapauttamalla ei kevennystä hintoihin ole saatavilla. Rehunvalmistaja tietysti tekee kaikkensa edullisimpien raaka-aineyhdistelmien löytämiseksi, laadusta tinkimättä. Ainoa ratkaisu on siirtää alkutuotannon nousseet kustannukset kuluttajille asti. Tämä ei lopulta merkitse länsimaiselle kuluttajalle kovin isoa ruokalaskun nousua, kun puhutaan pitkälle jalostetuista elintarvikkeista. Liha-, maito- ja munatuotteiden kulutustrendi on pysynyt vahvana Suomessa ja muualla. Lihajauhon käyttö sallitaan ensi vuodesta Lihajauhojen käytön uudelleen salliminen on ottanut ensi askeleensa Euroopassa, ja uuden säädöksen mukaan ensi vuodesta alkaen lihajauhoa saa alkaa käyttää kalarehujen raakaaineena. Kalarehuissa lihajauhoa otetaan tuskin kovin laajasti käyttöön. Jatkossa odotetaan, että käyttö voitaisiin tietyin rajoituksin sallia uudelleen myös sian- ja siipikarjan rehuihin. Tähän menee vielä jonkin aikaa, ja jää nähtäväksi, ovatko käyttöehdot sellaiset, että Suomessa siihen kannattaa investoida. Vaatimuksena tulee olemaan muun muassa se, että sika- ja siipikarjajauhon linjat erotetaan täysin teurasjätteen käsittelystä alkaen. 6

7 Jääkö korkea hintataso pysyväksi? Viljojen ja öljykasvien hinnannousun seurauksena rehuseosten hinnat nousevat, koska valtaosa hinnasta koostuu raaka-ainekustannuksista. Rehuseosten lisäksi hinnat ovat nousujohteisia monissa muissakin maatalouden ostopanoksissa. TEKSTI Bengt-Erik Rosin Lähihistoria on opettanut, että hintamuutokset voivat olla nopeita ja ennustajan rooli on käynyt entistä vaikeammaksi. Juuri tällä hetkellä yleinen tuntuma markkinoilla on, että hintataso pysyy korkeana tämän satovuoden aikana. Kustannus- tai kysyntävetoinen hinnanmuodostus? Toimivilla markkinoilla hinnan pitäisi kuvata kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta. Tarjonnan ylittäessä kysynnän hinta laskee ja päinvastoin. Maailmassa on kuitenkin erittäin vähän vapaasti toimivia markkinoita. Yleensä hinnanmuodostukseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten lainsäädäntö, politiikka ja spekulointi. Viljojen hinnanmuodostus on pääsääntöisesti kysyntävetoinen eli kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin. Korkea viljanhinta kannustaa viljelijöitä tuottamaan enemmän ja tehokkaammin. Tämä johtaa vuorostaan tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden, kysynnän kasvuun ja sitä kautta niiden hintojen nousuun. Hinnankorotusten taustalla ei siis läheskään aina ole tuotantokustannusten tai raaka-ainehintojen nousu, vaan markkinatilanteen tarjoama mahdollisuus parempaan businekseen valmistajalle tai jakelijalle. Hyvä esimerkki kustannusperustaisesta hinnanmuodostuksesta on rehu. Rehumarkkina on pääsääntöisesti kansallinen ja Suomessa on ylimääräistä tuotantokapasiteettia - ja lisää rakennetaan. Tarjontaa on siis enemmän kuin kysyntää, mutta silti hinnat ovat nousseet. Jalostusmarginaalin edustaessa murto-osaa lopputuotteen hinnasta joustovara on olematon, ja raaka-aine ja energiakustannusten nousu heijastuu nopeasti hintoihin. Saman logiikan pitäisi periaatteessa toimia myös kotieläintuotteiden kohdalla. Hinnoitteluketju kuluttajalle on kuitenkin pitkä ja mutkikas sisältäen monia jäykistäviä tekijöitä. Näitä ovat muun muassa useamman kuukauden mittaiset kiinteät hinnat, joista kaiken lisäksi sovitaan niin paljon etukäteen, että tuotantokustannukset eivät ole tiedossa. Pitkällä aikavälillä hinnoilla on kuitenkin taipumus heijastaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Koska ketju pellosta pöytään on pitkä ja toimijoiden määrä suuri, olisi hintatason stabiloituminen ketjun yhteinen etu. Näin voi tietysti toivoa, mutta viisaampaa lienee varautua siihen, että nopeat hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. 7

8 AJANKUVA AGRO makasiini 4/12 Arvonlisävero nousee vuodenvaihteessa Hoida ennakkomaksut hyvissä ajoin Arvonlisävero nousee vuodenvaihteessa kaikissa luokissa yhdellä prosenttiyksiköllä. Useimmissa tuotantopanoksissa verokanta on ensi vuoden alusta alkaen 24 prosenttia. Rehuissa ja peittaamattomassa viljassa se on 14 prosenttia. TEKSTI Bengt-Erik Rosin Vastaava korotus koskee myös myyntituloja, joten vaikutus vuositasolla lienee useimmissa tapauksissa neutraali. Tilan likviditeettiin muutos sitä vastoin saattaa vaikuttaa, varsinkin jos menojen ja tulojen välillä on huomattavia ajoituseroja. Rahoitus- ja ennakkomaksupalvelut Raisioagrolta Tulojen ja menojen eriaikaisuus on yksi maatalouden taloudenpidon haasteista. Tätä silmällä pitäen Raisioagro tarjoaa asiakkailleen niin rahoitus- kuin ennakkomaksupalveluita. Rahoituspalvelu on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin normaali 14 päivän maksuaika ei riitä. Agrorahasopimus tarjoaa joustoa riippumatta siitä, onko tarve pidemmälle maksuajalle tilapäinen tai jatkuva. Palvelusta ei aiheudu asiakkaalle korkokuluja, jos maksuaikaa ei hyödynnetä. Ennakkomaksupalvelu on tarkoitettu helpottamaan asiakkaiden maksuliikennettä. Varsinkin jos ostoja on tiheästi, voi yksittäisten laskujen maksaminen käydä työstä. Kun asiakkaalla on ennakkomaksutili, laskut kuitataan sieltä. Ennakon loppuessa lähetetään normaali lasku auki jääneestä summasta. Ennakkomaksu tasaa verotusta Ennakkomaksupalvelu on myös oiva keino tasata tulo- ja arvonlisäverotusta. Vuodenvaihde on ennakkomaksujen vilkkain aika, ja usein maksut ovat venähtäneet jopa vuoden viimeiselle pankkipäivälle. Tänä vuonna toivoisimme mahdollisten ennakkomaksujen suorittamista jo ennen joulua, kuitenkin viimeistään Tämä johtuu ennen kaikkea arvonlisäverokannan muutoksesta. Uusi laki astuu voimaan , ja siihen asti joudumme toimimaan vanhalla verokannalla. Vuonna 2012 suoritettu ennakko pitää sisällään joko 13 tai 23 prosenttia arvonlisäveroa. Vuoden 2013 ensimmäisinä päivinä sisällä olevat ennakot muunnetaan uuden verokannan mukaisiksi. Ennakot käyttötarkoituksen mukaan Ennakkomaksuissa on huomioitava tuoteryhmien väliset erot verokannassa. Mikäli tilalla on tarvetta maksaa sekä rehuja että muita tuotantopanoksia ennakkoon, on järkevintä tehdä kaksi erillistä ennakkoa. Mahdollisen ennakkomaksun suorittaminen kannattaa aloittaa keskustelemalla oman asiakkuusvastaavan kanssa. Hän neuvoo ennakkoon liittyvissä käytännön asioissa ja huolehtii siitä, että tulevat veloitukset kohdistuvat ennakkomaksutilille. Oman asiakkuusvastaavasi yhteystiedot löydät lehden takakannesta osoitetietojesi vierestä tai netistä 8

9 Luomurehutoimitukset pyörähtivät käyntiin Raisioagron päätös aloittaa luomurehutuotanto omalla tuotemerkillään Osuuskunta Itämaidon tehtaalla Liperin Myllyssä on otettu luomutiloilla tyytyväisenä vastaan. Raision omat kuljetukset varmistavat luomurehun saannin joka puolelle Suomea. Erikoisrehujen osuus Raisioagron tuotannossa on vielä pieni, noin kaksi prosenttia, mutta päätös luomurehujen valmistuksesta syntyi selkeästä tarpeesta. - Kuluttajien kiinnostus luomutuotteisiin on lisääntynyt. Me toivomme, että maidontuottajien on nyt helpompaa tehdä päätös luomutuotantoon siirtymisestä, kun luomurehua on saatavilla, toteaa Raisioagron kaupallinen johtaja Bengt-Erik Rosin. Ensimmäiset Raisioagron luomurehut purettiin Myrskylään Arja Peltomäen tilan siiloon 24. lokakuuta Robottilypsyssä rehun maittavuus on tärkeää. Ruokinnalla on suora vaikutus lehmien hyvinvointiin ja maidon laatuun, kertoo Peltomäki. Paikallislehtien toimittajat kuvaavat Raisioagron ensimmäistä luomurehutoimitusta Peltomäen tilalla Myrskylässä. Raisioagro ostaa raaka-aineita luomurehuihin Luomurehujen valmistus on Raisioagrolle uusi aluevaltaus, mutta luomuraaka-aineiden hankinta on tuttua. Raisio on hankkinut luomuviljoja jo muutaman vuoden ajan elintarvikekäyttöön Raision ja Nokian myllyille. Luomuviljojen käyttö rehuissa täydentää ja parantaa luomuviljelijän mahdollisuuksia myydä viljaa. Se pienentää myös viljan myynnin kustannuksia, koska voimme nyt ohjata viljat helpommin laadultaan oikeaan käyttökohteeseen. Raisioagro vastaanottaa luomuviljoja seitsemällä paikkakunnalla. Näin luomuviljelijä löytää aikaisempaa helpommin ja edullisemmin vastaanottopisteen. Luomuvalkuaisen riittävyys ongelmana Alhainen valkuaisomavaraisuus on ongelma myös luomutuotannossa, ja valkuaisen riittävyys on merkittävä haaste. Raisioagro ostaa sen vuoksi kotimaista luomurypsiä rypsipuristeen saannin varmistamiseksi. Tulevana satovuonna luomuvalkuaista jouduttaneen myös tuomaan, koska luomuhärkäpavun saanti huonon syksyn takia on haasteellista. Teksti: Raimo Rantanen 9

10 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/12 Ojamäen tilan mallasohrasta jouluolutta Raisioagro, Viking Malt ja Sinebrychoff järjestävät vuosittain kilpailun, jossa etsitään viljelijää, jonka mallasohrasta valmistetaan Sinebrychoffin jouluolut. Tämän vuoden jouluolut valmistetaan Ojamäen tilan Barke-mallasohrasta. TEKSTI JA KUVA Antti Jaakkola Kilpailun tavoitteena on nostaa kotimaisen mallasohran tunnettuutta ja arvostusta sekä korostaa lähellä tuotetun suomalaisen mallasohran laatua. Nyt kaupoissa oleva jouluolut on kesän 2011 Barke-satoa Ari ja Maarit Ojamäen tilalta. Ohran markkinointi on hoidettu Raisioagron viljelysopimuksella. Ohran esinäytteet ovat valmistuneet vuosi sitten syksyllä ja mallasohra on vastaanotettu Raisioagron vastaanottopisteessä Hämeenlinnassa viime talven aikana. Toimituksen yhteydessä eristä on otettu vielä vastaanottonäyte, jolla varmistetaan vastaanotettavan mallasohran laatu. Sama näyte määrittää myös viljelijälle maksettavan mallasohran perushinnan ja laatulisät. Koko erä on pidetty erillään muista mallasohrista ja siirretty mallastamolle viime elokuussa. Mallastusprosessin jälkeen erä oli valmis lähetettäväksi panimolle, ja lopulta eteenpäin jouluoluena kaupan hyllylle. Kokeilussa Fairytale-mallasohra Kuluneen kesän aikana Ojamäen tilalla on viljelty perinteisen Barken lisäksi pienempi ala kaksitahoista Fairytale-mallasohraa. Fairytale on kasvuajaltaan samaa luokkaa kuin Barke, mutta uudempana lajikkeena sillä on korkea sadontuottokyky, matala valkuainen ja hyvä taudinkestävyys. Tärkkelyspitoisuus on Fairytaleohrassa korkea, mikä suosii tarvittaessa ohran käyttöä myös muussa kuin mallaskäytössä. Lammilla kylmä alkukesä ja liiallinen vesisade aiheuttivat hankaluuksia kuluneen kesän aikana. Ohrasta saatiin kuitenkin hyvä sato niiltä lohkoilta, jotka saatiin puitua. Lopulta puintiajan sateiden vuoksi peltoon jäi vain pieni osa. - Ensi kesän osalta on vielä mietinnässä, siirrytäänkö noin 50 hehtaarin ohra-alalla kokonaan Fairytaleen, koska se yllätti hyvällä sadolla tämän vuoden huonoissakin olosuhteissa, kommentoivat Ari ja Maarit Ojamäki. Ari ja Maarit Ojamäen tilalla Lammilla Hämeenlinnassa vieraili elokuussa parikymmentä toimittajaa, joille isäntäväki kertoi mallasohran viljelystä ja maataloudesta. 10

11 Viljan kokonaissato kohtuullinen Pitkä ja poikkeuksellisen sateinen sadonkorjuukausi venyi marraskuulle saakka. Haasteellisista olosuhteista huolimatta sekä vehnää että kauraa on tuotettu selvästi kotimaan kulutusta enemmän. TEKSTI Minna Oravuo Puimattomia lohkoja on koko maassa, mutta määrä kasvaa pohjoiseen mentäessä. Satovahinkoilmoituksia on tehty poikkeuksellisen paljon, ja niiden lopullinen määrä selviää vasta ensi vuoden puolella. Satovahingoista huolimatta viljelijät ovat raportoineet myös huippusadoista. Viljojen kokonaistuotantomäärän arvioidaan olevan noin miljoonaa kiloa. Sekä vehnää että kauraa on tuotettu selvästi kotimaan kulutusta enemmän, mutta ohratase tulee olemaan tiukka jo kolmatta vuotta peräkkäin. Haasteellisin ohratilanne on Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Alueilla ohran käyttö ylittää normaalinakin vuotena paikallisen tuotannon, ja tänä vuonna pahimmat tulvat ja satovahingot ovat osuneet juuri kyseiselle alueelle. Kotimaan viljakauppa käynnistyi poikkeuksellisen myöhään Sadonkorjuuaikana viljakauppa kävi vilkkaana, jonka jälkeen tahti hiljeni loppusyksyn tapaan. Viljan hinnat ovat nousseet tasaisesti koko syksyn ajan. Lokakuun lopussa hinnat olivat korkeimmalla tasolla sitten vuoden Hintakehityksen ennustaminen on vaikeaa, mutta ainakaan marraskuun alussa ei maailman viljamarkkinoilla ole sellaisia merkkejä, jotka ennustaisivat hintoihin selvää laskusuuntaa. Kuluvalle satovuodelle ominaista on myös se, että elintarvikelaatuisen myllyvehnän ja rehuvehnän sekä mallasohran ja rehuohran hintaerot ovat poikkeuksellisen kapeita. Tämä taas johtuu markkinatilanteesta ja rehuviljojen hyvästä kysyntätilanteesta. Euroopassa korjattiin hyvä viljasato Euroopassa korjattiin kohtuullisen hyvä viljasato, vaikka tietyillä alueilla, kuten Suomessa, sadonkorjuuajan sääolosuhteet vaikeuttivat puinteja. EU:n viljojen kokonaistuotanto on noin 270 miljoonaa tonnia, mikä on vuoden 2011 satoon verrattuna noin 5 prosenttia vähemmän. Syyskylvöjen etenemistä ovat EU:ssa hidastaneet toisaalla sateet ja toisaalla kuivuus. Mahdollinen kylvöaika on kuitenkin suhteellisen pitkä, joten todennäköisesti suunnitellut alat saadaan kylvettyä. Myös ensimmäiset arviot ensikesän viljojen tuotantoalasta on tehty. Vehnän ja öljykasvien tuotantoalan arvioidaan kasvavan, kun taas maissin ja kevätohraalan supistuvan. Olosuhteet syyskylvöille haastavat Maailman viljamarkkinat ovat jatkaneet syksyn aikana vahvistumistaan. Vehnää on tuotettu Suomessa tänä vuonna runsaasti. Hinnat nousivat korkealle tasolle Suomea aiemmin ja ovat säilyneet korkealla tasolla. Merkittävin muutos alkusyksyn tilanteeseen on vehnämarkkinan vahvistuminen. Olosuhteet syyskylvöille eivät ole olleet optimaaliset. USA:ssa kevään ja kesän jatkunut kuivuus ei ole kaikkialla hellittänyt vieläkään. Myös paikoin Mustanmeren alueella syyskylvöjen edistyminen on viivästynyt. Rehuviljojen kysyntä on tuotantoa suurempaa, mutta tämä on ollut tiedossa jo kesästä saakka. Tiukkaan rehumarkkinatilanteeseen helpotusta toivotaan Etelä-Amerikasta ja Australiasta. Kylvöhalukkuutta on korkean hintatason innoittamana, mutta Argentiinan sateet ja Brasilian kuivuus ovat hidastaneet kylvöjen toteuttamista. 11

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/12 Viljan esinäytteet analysoitu Raisioagrossa: Viljan laatu pysynyt hyvänä haasteista huolimatta Raisioagro on analysoinut syksyn aikana tuhansia viljan esinäytteitä ja sitä kautta kuva sadon laadusta on tarkentunut. Yleisesti ottaen viljojen laatu on erittäin hyvä. TEKSTI Minna Oravuo Pitkäksi venynyt korjuukausi, hankalat olosuhteet ja puimattomat lohkot jäivät kaudesta päällimmäisenä mieleen, mutta analyysitulokset kertovat, että monin paikoin viljely onnistui hyvin. Normaalisti kuivuudesta kärsivillä alueilla saavutettiin huippusatoja riittävän kosteuden ansiosta. Kasvitautiriski oli korkea ja hyöty tautitorjunnasta on selvä. Vehnän satotaso korkea Kevätvehnän valkuaispitoisuus on kohtuullisen hyvä, vaikka se onkin edellisen kesän huipputasoa alhaisempi. Riittävä kosteus mahdollisti korkean satotason muodostumisen, mutta valkuaistason nousuun kasvien käytettävissä oleva typpi ei enää riittänyt. Nykyisten kevätvehnälajikkeiden sakoluvut kestävät sateita hyvin, mutta tämän syksyn jatkuva sade oli laadulle osittain liikaa. Alhainen sakoluku onkin valkuaispitoisuuden lisäksi yleisin syy siihen, että vehnäerä ei ole täyttänyt myllyvehnän laatuvaatimuksia. Raisioagron sopimusviljelijöiden ilmoittamat satotasot ovat yleensä maan keskisatoja korkeampia, ja niin on ollut myös tänä vuonna. Mallasohran valkuaispitoisuus poikkeuksellisen alhainen Mallasohran laatu on hyvä ja hyväksymisprosentti korkea. Riittävä kosteus kasvatti hehtaarisadot varsin kohtuullisiksi. Jyväkoko on suuri ja viimevuotista ongelmaa alhaisesta lajitteluasteesta ei ole. Tyypillistä sateisen kesän mallasohrasadolle on alhainen valkuaispitoisuus. Kesän sadosta onkin löytynyt erityisen alhaisia, jopa 8 prosentin valkuaispitoisuuksia. Mallasohran hygieeninen laatu on kohtuullinen, sillä punahomeisten jyvien määrä on olosuhteisiin nähden alhainen. RAISIOAgRON KEVäTVEHNäESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN Valkuainen Sakoluku HLP, kg Sato, kg/ha Amaretto 12,0 13, ,9 81, Marble 11,4 13, ,1 81, Zebra 12,0 13, ,7 81, KWS Scirocco 13,5 14, ,7 82, Kruunu 12,1 13, ,0 78, Quarna 14,2 16, ,1 81, Keskiarvo, 12,6 14, ,7 80, kaikki lajikkeet RAISIOAgRON MALLASOHRAESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN Itävyys- % Valkuainen % Lajite I+II % Sato kg/ha Fairytale 97,3 97,5 10,0 11,0 86,6 73, Marthe 97,2 97,7 10,4 11,3 93,5 78, Tipple 97,3 97,0 9,8 11,0 93,0 85, Cha Cha 94,3 96,2 9,9 11,4 91,1 81, Charmay 96,5 97,4 10,6 11,9 91,8 83, Scarlett 98,3 98,0 10,9 11,9 92,8 77, Barke 97,4 97,8 10,9 12,1 91,7 82, Keskiarvo 97,2 97,3 10,5 11,6 91,6 81,

13 Suurimokauran hyvää teknistä laatua heikentävät hometoksiinit Suurimokauran laatu on ollut yleisesti erittäin hyvä. Näytteissä on ollut suuri jyväkoko, korkea hehtolitrapaino ja hyvä satotaso. Sateinen kesä loi kuitenkin otolliset olosuhteet Fusariumsienille muodostaa hometoksiineja. Suurimokauran esinäytteistä neljännes on jouduttu hylkäämään korkean DON-hometoksiinipitoisuuden vuoksi (yli µg/kg) ja se on ollut tällä satokaudella pääasiallinen hylkäyssyy. Myös vastaanotossa on jouduttu hylkäämään yksittäisiä suurimokaurakuormia korkean hometoksiinipitoisuuden takia. Rehuviljojen hehtolitrapainot korkeita Rehuviljojen hehtolitrapainot ovat viime vuosia selvästi korkeampia. Toisaalta, kuten muillakin viljoilla, valkuaispitoisuudet ovat jääneet alhaisiksi. Hankalimmilla alueilla satotasot ja laatu jäivät keskiarvoja selvästi heikommiksi. Myös korjaamattomia lohkoja on rehuviljoilla eniten suhteessa muihin viljoihin. Huippufarmari haussa -kilpailu Ilmoittaudu mukaan Huippufarmari haussa kilpailuun. Tähän leikkimieliseen kilpailuun voivat osallistua kaikki Raisioagron sopimusviljelijät/rehuasiakkaat, jotka tavoittelevat vilja-, öljykasvi- ja nurmenviljelyssä mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta ympäristöä kunnioittaen. Kilpailuun voi osallistua kevätvehnällä, suurimokauralla, mallasohralla, rehuohralla, kevätrypsillä, kevätrapsilla ja säilörehunurmella. Viljelyn onnistumista arvioidaan kolmella eri kriteerillä: Sadon määrä ja laatu Sadon arvo Ympäristövaikutus Hulppeat palkinnot Kilpailussa palkitaan kolme parasta viljelijää. Palkintoina on 5 000, ja euron arvosta Raisioagron myymiä tuotantopanoksia. Lisäksi kaikki osallistujat saavat yhden vapaavalintaisen YaraVita-tuotteen käyttöönsä kyseiselle kilpailulohkolle. Ilmoittaudu kilpailuun viimeistään mennessä omalle asiakkuusvastaavallesi. Otamme kilpailuun rajoitetun määrän osallistujia, joten ole nopea. Lue lisää kilpailusta nettisivuiltamme Raisioagro varaa oikeuden tarkentaa sääntöjä kilpailun edetessä. RAISIOAgRON SUURIMOKAURAESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN HLP, kg Jyväkoko, < 2mm Saanto, % Sato, kg/ha SW Ingeborg 59,6 56,6 2,1 3,0 70,2 70, Belinda 59,2 55,5 3,5 4,8 72,7 70, Mirella 58,2 3,6 72, Viviana 58,2 55,4 5,3 5,0 72,0 70, Ivory 58,6 56,0 1,8 2,1 73,4 72, Peppi 60,8 57,8 5,9 6,6 73,2 71, Marika 58,9 56,1 4,0 4,9 71,9 70, Keskiarvo 59,1 56,2 4,0 5,0 72,6 70, RAISIOAgRON REHUVILJOJEN VASTAANOTTONäyTTEIdEN TULOKSET HLP, kg Valkuaispitoisuus % Raisio Kouvola ylivieska Raisio Kouvola ylivieska Rehuvehnä 81,3 79,4 78,9 12,5 13,1 13,3 Rehuohra 67,9 65,4 63,9 11,4 11,6 11,4 Rehukaura 58,7 57,3 57,5 12,1 12,5 13,0 13

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/12 SÄÄSTÖÄ energiakustannuksiin hakekuivauksella Öljyn hinnannousu on tehnyt viljankuivauksesta entistä kalliimpaa. Tämä korostui tänä syksynä, kun kuivausöljyn hinnan ohella myös puintikosteudet nousivat ennätyslukemiin. TEKSTI Aki Finer ja Jaakko Laurinen I KUVAT Jaakko Laurinen Mika ja Elina Suomi viljelevät maata Vehmaalla ja Askaisissa. Heidän poikansa Juhani opiskelee kolmatta vuotta agrologiksi Mustialassa ja osallistuu opiskelun ohella tiiviisti tilan töihin. Viljelyssä tilalla on syysja kevätvehnää, ruista, ohraa, kevätrapsia, kuminaa, heinää ja hernettä. Keväällä on tarkoitus kylvää aikaista ohraa syysrapsin esikasviksi. Koneurakointia, kuten lietteenlevitystä, tehdään tilanhoidon ohella. Viljelypinta-alaa on vuosien mittaan kasvatettu mahdollisuuksien mukaan. Suomien tilalla kuivauskapasiteettiin oli tarpeellista investoida täk- si vuodeksi ja he valitsivat ratkaisuksi 450 hehtolitran Mepu-kuivurin. Hake valikoitui lämmönlähteeksi, vaikka se nostikin hintaa öljypolttimeen verrattuna. Säätötuli Oy:n 650 kilowatin lämpökeskus toimii hakkeen lisäksi tarvittaessa myös pelleteillä tai turpeella. Kalliimpi investointi tulee halvemmaksi Nykyisellä öljyn hinnalla hankintahintaero öljy- ja hakepolttimien välillä pitäisi kuoleentua muutamassa vuodessa. Kuivauksessa hakkeen kustannusten pitäisi nykyisillä hinnoilla jäädä kolmannekseen öljyn kustannuksesta. Kuutio haketta vastaa noin 100 litraa öljyä. - Jos ajatellaan kuivurin koko käyttöikää, niin pelkällä energian hintasäästöllä maksetaan jo merkittävästi koko kuivuri-investointia. Emme myöskään usko öljyn hinnan tästä laskevan vaan jatkavan nousuaan, toteaa Mika Suomi. Uusi kuivuri saatiin käyttöön sadonkorjuun loppuvaiheessa. Viimeiset kevätvehnät saatiin puitua lokakuun alussa. Puintikosteus oli ajankohdan mukainen ja ulkolämpötilat olivat matalat. Kuivuri tuli testattua heti ääriolosuhteissa. Esimerkiksi hakkeen sekaan ajettu esipuhdistajajäte oli huomattavan märkää, mutta sekin paloi lämmityskattilassa hyvin. - Tämän syksyn jälkeen systeemin Juhani Suomi (vas.) opiskelee agrologiksi ja auttaa opintojen ohella isäänsä Mika Suomea tilan töissä. Uuden hakekuivurin myötä esimerkiksi rukiin hiilijalanjälki pienenee kuusi prosenttia. 14

15 toimivuus tavallisena syksynä ei huoleta, Mika Suomi sanoo. Säästöä monelta kantilta Energiansäästöä on tilalla mietitty myös laajemmin. Esimerkiksi kuivurin tuloilman esilämmitystä auringonlämmöllä on harkittu, mutta varsinaista järjestelmää tuplakattoineen ei lähdetty rakentamaan. Silti vieläkin on mahdollista esimerkiksi johtaa lämmintä ilmaa kuivurin ylisiltä ja pannuhuoneesta tuloilmaksi. - Oli esimerkiksi yllätys kuinka paljon pääpuhaltimen sähkönkulutusta voi pienentää taajuusmuuntajalla. Traktoripuolella polttoaineenkulutuksia vertaillaan tarkkaan ja ne vaikuttavat investointipäätöksiin. Erot merkkien ja mallien välillä ovat huomattavia. Ajotapa vaikuttaa myös paljon kulutukseen, Mika Suomi toteaa. Hakkeen käyttö pienentää hiilijalanjälkeä Hakkeen käytön ympäristöhyötyjä arvioitaessa Raision CCC-konseptilla keskeisimmäksi tekijäksi nousee polttoaineen poltosta syntyvät päästöt, jotka vaikuttavat HiiliPlus-indeksiin. Nykyisen teorian mukaan puupolttoaineen hiilidioksidipäästöt lasketaan nollaksi. Energiaa kuivauksessa tarvitaan haketta käyttämällä yhtä paljon, tai hyötysuhteet huomioon ottaen jopa hieman enemmän, kuin öljylämmitystä käyttäessä. Suomen tilan laskelmassa ei ollut käytettävissä tietoja hakkeen tuotannon energiankulutuksesta, joten laskenta tehtiin perustuen suomalaisista tutkimuksista saatuihin tietoihin. Hakkeen osalta kasvihuonekaasupäästöjä syntyy hakkeen tuotannosta sekä kuljetuksesta tilalle. Hakkeen käytön vaikutusta tilan viljojen hiilijalanjälkeen tarkasteltiin yhden ruislohkon avulla. Ruislohkolla oli viljelty Palazzo-ruista ja satotasoksi oli saatu erittäin hyvä kiloa hehtaarilta. Syyskylvöisen rukiin puintikosteus oli 19 %, joten kuivausenergian tarve oli kohtuullinen. Rukiin kuivauksessa käytettiin vielä tänä vuonna öljylämmitteistä kuivuria. Uuden hakelämmitteisen kuivurin myötä Suomien tilan Palazzo-rukiin hiilijalanjälki vastaavilla viljelypanoksilla ja satotasoilla on tulevaisuudessa 6 prosenttia alhaisempi. Yara N-Sensor -kokeilu kiinnosti Suomen tilalla TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Osana Yara Suomi Oy:n ja Raisiokonsernin Sadon ja ympäristön parhaaksi -yhteistyöprojektia Suomen tilalla kokeiltiin kesällä yhdelle vehnälohkolle lisätyppilannoitusta Yara N-Sensorilla. Jo aiemmin oli huomattu, että lohkoilla on mahdoton paljaalla silmällä erottaa kasvustojen vaihtelua. Tilalla tutkittiin N-Sensorin piirtämiä biomassa- ja lannoituskarttoja mielenkiinnolla. Seuraavaksi hankittavaan puimuriin Suomet ovat jo suunnitelleet hankittavaksi satokartoituslaitteistoa, jolla voitaisiin kartoittaa rakenne-, ravinne- ja kosteusongelmat. Ongelmiin voitaisiin vaikuttaa perusparannuksin. Tilalla on esimerkiksi jatkuvasti toteutettu pieniä lisäojituksia ongelmakohtiin. Ajokertoja tehdään paljon myös hyvin painavalla kalustolla, joten siirtyminen kiinteän ajouravälin systeemiin olisi tarpeellista. - Kyntäessä huomaa, kuinka tiiviiksi maa menee ajourien kohdalta, joten olisi parempi jos kaikki ajokerrat menisivät vuodesta toiseen täsmälleen samoja uria, sanoo Juhani Suomi. Sinustako Yara N-Sensorin omistaja? Osana Yara Suomi Oy:n ja Raisio-konsernin Sadon ja ympäristön parhaaksi -yhteistyöprojektia etsimme omistajaa projektin omalle Yara N-Sensor -täsmäviljelylaitteelle. Jos olet kiinnostunut täsmäviljelystä ja projektitoiminnasta sekä omistat pintalevityskaluston, jossa on valmiudet N-Sensorin asennukseen, niin ota yhteyttä ja kerromme lisää mahdollisuudesta, osoitteeseen Katso myös video N-Sensorin käytöstä Raisioagron sivuilta 15

16 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/12 VILJELYSUUNNITELMAT syytä tehdä ajoissa Syystyöt ovat takana ja ajatukset on suunnattava jo seuraavaan kasvukauteen. Eri kasvilajien suhde kylvösuunnitelmassa kannattaa päättää pääpiirteissään nopeasti, jotta pääsee miettimään tuotantopanosten hankintaa. TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Vuosi ei ole ollut suosiollinen siementuotannolle ja viime vuonna varastot myytiin loppuun. Ostosiemenestä tulee siis pula ennen kevättä. Nyt kannattaakin kartoittaa tilan siementarpeet. Jos aikoo käyttää omaa siementä, sen itävyys kannattaa selvittää nopeasti, ettei asiassa tule ikäviä yllätyksiä. Uutuuslajikkeita valikoimassa Sertifioidun siemenen tilaukset kannattaa tehdä nyt, kun niissä on vielä valinnanvaraa. Uutuuslajikkeista löytyy esimerkiksi laadukas myöhäinen kauralajike Flocke, josta elintarvikekauraa tuotetaan helposti. Viimekauden uutuuskaura Mirellaa on jo saatavilla reilummin. Kaksitahoinen grace-ohra on sadoltaan ja kasvuajaltaan suosituksi yleislajikkeeksi nousseen Fairytalen veroinen, mutta isojyväisempi. Grace on saksalainen mallasohralajike, joka on ehdolla mallasohraksi myös Suomessa. Toistaiseksi siitä ei kuitenkaan tehdä mallassopimuksia. Keväthybridirapsi Smillaa oli rajoitetusti saatavilla viime vuonna, mutta nyt sen siementä on paremmin saatavilla. Smillan kasvuaika on vain 10 päivää rypsejä pidempi, mutta sa- topotentiaali on paljon korkeampi. Kasvuaikaeroa voi osittain kompensoida aikaisemmalla kylvöllä, sillä rapsi itää kylmemmässä maassa kuin rypsi. Rapsi on myös lujakortisena pienempiriskinen, jos kasvukausi venyy myöhäiseksi. Smillaa kannattaa harkita rypsin asemasta I-II -vyöhykkeillä. Monipuolisilla valinnoilla tasataan riskejä Viljelyssä kannattaa olla tasapainoisesti eri kasveja, jotta on mahdollista tasata markkinoista ja sääoloista aiheutuvia riskejä sekä työhuippuja. Syyskylvöisille kasveille suotuisilla seuduilla kannattaa pitää eri syyskylvöisiä kasveja kierrossa. Syysrapsiin on ollut kovasti kiinnostusta, mutta valitettavasti tänä syksynä monen viljelijän siemenet jäivät säkkiin, kun maata ei saatu ajoissa vapaaksi. Seuraavaan syksyyn kannattaakin varautua kylvämällä keväällä riittävän aikainen esikasvi syysrapsille tai syysviljalle. Mahdollisimman aikainen monitahoinen ohralajike on yksi parhaista esikasveista. Lajikekehitys niissä on ollut nopeaa. Uutuuslajike Wolmari on kasvuajaltaan jopa kymmenen päivää aikaisempi kuin esimerkiksi keskimyöhäinen kaksitahoinen Fairytale. Wolmari-ohraa päästäneen siis Etelä-Suomessa puimaan elokuun alkupäivinä ja aikaa jää syysrapsin kylvölle. Aikainen elonkorjuu ei Wolmarin kohdalla tule sadon kustannuksella, sillä huippusatoisalle Fairytalelle se häviää sadossa vain 4 prosenttia. Wolmarin verkkolaikunkestävyys on aivan uudella tasolla monitahoisten lajikkeiden joukossa. Lakoriskikin on keskimääräistä pienempi. Raisioagron ehdotus viljelykierroksi tuleville vuosille (vyöhykkeet I-II): 1. vuosi: Aikainen ohra: Wolmari 2. vuosi: Syyshybridirapsi: Alabaster, Thorin, Pioneer Maximus tai Vectra 3. vuosi: Ruis tai syysvehnä: Brasetto tai SW Magnifik 4. vuosi: Kaura: Mirella tai Flocke 16

17 Tilaa kasvinsuojeluaineet ennakkoon säästät rahaa! TEKSTI Heidi Silvennoinen Kasvinsuojeluaineiden ennakkokauppa alkaa joulun alla ja kestää helmikuun loppuun asti. Hintaportaat nousevat kevään käyttökautta kohden. Tilaamalla ennakkokaudella varmistat itsellesi parhaan hinnan ja uusien tuotteiden saatavuuden. Hintakorotukset käyttökauteen mennessä vaihtelevat tuotteista riippuen viidestä kahdeksaan prosenttia. Kattavan kasvinsuojeluainevalikoiman näet tämän lehden liitteenä olevasta tuoteluettelostamme. Vinkit kasvinsuojeluun - Valitse ratkaisu ongelman mukaan 1 Syksyllä glyfosaattiruiskutuksia tehtiin ennätysmäisen vähän. Suosittelemme pahoin juolavehnän saastuttamille lohkoille ensisijaisesti kevätöljykasveja, koska öljykasveista juolavehnän torjunta on helppoa ja edullista. Raisioagron resepti: Targa Super 2 l/ha + Sito Plus 0,2 l/ha. 2 Viljele kevätvehnää ja hillitse juolavehnää ammattilaisten ylistämällä Broadwaylla. Broadwaylla on markkinoiden laajin teho, sillä yhdellä Broadway-torjunnalla torjut lohkon kaikki tavallisimmat rikat, mutta samalla saat hallintaan myös heinämäiset rikat, kuten juolavehnän ja hukkakauran. Aineella on myös hyvä matarateho ja kortta lyhentävä vaikutus. Raisioagron resepti kevätvehnälle: Broadway 150 g/ha + Dassoil-kiinnite 0,5 l/ha. 3 Resistenssi pihatähtimö eli vesiheinä, joka kestää gramma-aineita. Se tarkoittaa, että edullisilla pienannosaineilla ei tehoa enää saada vesiheinään. Se on kasvava ongelma, jonka ehkäisyyn suosittelemme aina gramma-aineiden joukkoon seoskumppania. Kestävän vesiheinän syntyminen kaventaa merkittävästi viljelijän ainevaihtoehtoja sekä nostaa kasvinsuojelun kustannuksia. Pelkkä MCPA seoskumppanina ei ehkäise kestävien vesiheinäkantojen syntyä. Raisioagron resepti kevätviljoille: Classic Premium SX 12 g/ha + Cantor 0,5 l/ha* + Sito Plus 0,1 l/ha. Cantor MegaPack vain Raisioagrosta! (* Normaali suositus Cantor 0,4 l/ha, ehkäistessä kestävää vesiheinää suosittelemme 0,5 l/ha). Resistenssin jo synnyttyä oikea ainevalinta on peltojen tehopuhdistaja Ariane S. YaraVita- TUOTTEILLA hivenpuutokset hoitoon Kasvinsuojeluainetarpeita miettiessä kannattaa muistaa myös lehtilannoitteet, jotka saat Raisioagrosta kätevästi samassa tilauksessa. Menneellä kasvukaudella toteutimme sopimusviljelijöiden kanssa muutamia demokokeita, joissa YaraVita-sarjan lehtilannoitteita käytettiin pelloilla, joissa oli viljavuustutkimuksen mukaan syytä olettaa hivenainepuutteita. Lehtilannoituksen vaikuttavuutta tutkittiin ruiskutuksen jälkeen kasvustonäytteen avulla, josta Yara Megalab -kasvianalyysi kertoi ravinnetilanteen nollaruudulla ja ruiskutetulla alueella. Erityisen selvästi tehot saatiin näkyviin mangaanin osalta, kun yaravita Mantrac Pro:ta ruiskutettiin kauralle. Nollaruudulla Megalab näytti selvää puutetta ja ruiskutetulla alueella mangaanitaso kasvissa oli normaali. Mangaanin liukenevuus maasta vaikeutuu ph:n noustessa ja kaura on puutokselle erityisen herkkä. YaraVita Mantrac Pro:sta on syystäkin tullut melko yleinen tuote kauranviljelyssä, mutta sitä käytetään paljon myös muille viljoille, jos mangaaninpuutosta on havaittu viljavuustutkimuksessa. Megalab-analyyseissä näkyi myös boorin puute erityisesti öljykasveilla. Boorin puute on hoidettavissa yara- Vita Bortrac 150 -tuotteella. Boorianalyysejä tehdään valitettavan harvoin viljavuustutkimuksen yhteydessä. Megalab-analyysi ottaa kuitenkin kantaa myös boorin tarpeeseen ja antaa osviittaa niin meneillään olevaan kuin seuraaviin kasvukausiin. Teksti: Jaakko Laurinen 17

18 NAUTA AGRO makasiini 4/12 Enemmän irti Maituri E:n energiasta ja valkuaisesta Maituri E parantaa ravintoaineiden hyväksikäyttöä lehmien ruokinnassa. Pienemmällä väkirehutasolla ja maltillisella valkuaisruokinnalla päästään totuttua suurempaan tuotokseen ja korkeampiin maidon pitoisuuksiin. Tuotannon kannattavuus paranee, kun rehujen hyväksikäyttö tehostuu. Pienempi annos säästää rehukustannuksissa. TEKSTI JA KUVA Merja Holma Säilörehun laadulla on merkitystä myös Maituri E -ruokinnalla. Useat sadat tuottajat ovat jo todenneet, että maitotankissa huomaa eron, kun tavallinen väkirehu vaihtuu Maituri E -rehuun. Maidon pitoisuudet sekä tuotos kohoavat. Valkuainen nousee 1 3 kymmenystä, rasva voi kohota 3 5 kymmenystä, parhaimmillaan on nähty jopa 8 kymmenyksen nousuja. MTT:n kokeessa Maaningalla Maituri E -ruokinnalla energian hyväksikäyttö oli 13 prosenttia parempi kuin perusruokinnalla. Käytännössä Maituri E -rehun parempi tehokkuus voidaan hyödyntää alentamalla ruokintasuunnitelman väkirehuannosta 0,5 1 kiloa kussakin tuotosluokassa. Esimerkiksi 30 kilon tuotostasolla normaali väkirehuannos on 10 kiloa, kun käytössä on normaali säilörehu. Nyt väkirehuannos voidaan alentaa 9 9,5 kiloon. Koska E -ruokinta parantaa myös valkuaisen hyväksikäyttöä, voidaan tiivistelisä jättää pois Maituri E -ruokinnalla. Raisioagron ruokintasuunnitelmissa otetaan huomioon E -rehujen tehokkaampi hyväksikäyttö. Säilörehun laadulla on edelleen suuri merkitys Vaikka käytössä olisi Maituri E -rehu, on säilörehulla edelleen ratkaiseva rooli maidontuotannossa. Huonon säilörehun ohella tarvitaan enemmän täysrehua, hyvän säilörehun ohella pärjätään vähemmällä. Esimerkiksi 30 kiloa lypsävän lehmän Maituri E -täysrehuannos on noin 8 kiloa, kun säilörehun D-arvo on yli 700. D-arvon jäädessä 600:aan, nousee täysrehuannos jo 12 kiloon. Kl-arvo 0,65 0,6 0,55 0,5 0,45 Energian hyväksikäyttö (MTT 2012) VERTAILU MAITURI E Aika poikimisesta kk VERTAILU Säilörehun D-arvo ei yksin ratkaise väkirehutasoa, sillä käymislaatu ja märkyys vaikuttavat syötyyn säilörehumäärään. Säilörehuerän vaihtuminen kannattaa ennakoida analysoimalla rehu, jotta tarvittavia säätöjä saadaan tehtyä ruokintaan ennen tuotoksen alentumista. Säilörehuerän vaihtuessa syönnin väheneminen, energiapitoisuuden lasku ja pötsin olosuhteiden muuttuminen voivat vaikuttaa tuotokseen merkittävästi, joten ne kannattaa ottaa huomioon ruokinnan suunnittelussa Maituri E:n tarve on pienempi Esim. 30 kg tuotos eri säilörehuilla Maituri E Maituri Perustäysrehu D 600 D 660 D

19 Tolosen robottikarjassa keskimaito lähes 40 kiloa päivässä Maija ja Matti Tolosen robottikarjassa vanhempien lehmien keskimaito nousi jo päälle 40 kilon, mikä on hieno saavutus ja merkki siitä, että ruokinta toimii. Kalajoella sijaitsevan karjan 60 lehmää syövät Maituri E -täysrehua sekä robotilla että kioskin kautta. Säilörehua on vapaasti tarjolla. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Tolosen tila on päätynyt erillisruokintaan, vaikka moni laajentanut tila on siirtynyt appeeseen. Erillisruokinta on helpompaa, sillä appeen tekeminen vaatii aikaa. Aperuokintaa ei myöskään voi perustella edullisemman hinnan vuoksi, koska lypsykauden lopussa energiaa haaskataan. Lomittajienkin on helppo hoitaa ruokinta, kun on vain säilörehun jako, Matti painottaa. Tolosen pihatto rakennettiin vuonna 2006, siihen asennettiin aluksi lypsyasema, joka vuosi sitten vaihdettiin robottiin. Tolosen karjan hoito käy helposti omin voimin, kun väkirehuna on täysrehu ja lypsäjänä on robotti. Säilörehun jako sujuu kätevästi rehunjakovaunulla. Matti ja Maija ovat todella tyytyväisiä Maituri E -rehuun. Ruokinnallisia häiriöitä ei ole ollut sen jälkeen, kun uusi rehu tuli viime maaliskuussa käyttöön. Ei ole myöskään ollut tyypillisiä poikimisen jälkeisiä ongelmia. Rehu maittaa todella hyvin. Kierto toimii erinomaisesti, sillä lehmät ovat aktiivisia, lypsyjen määrä on keskimäärin 3,1. Kaikkien lehmien keskimaito on pysytellyt 38 kilon tuntumassa. Matti Tolonen on tyytyväinen helppoon ruokintaratkaisuun. Maituri E -täysrehu kioskista ja robotilta varmistaa myös korkean tuotoksen. On se ajoittain lähestynyt 40 kiloakin, iloitsee Maija. Vanhemmilla lehmillä 40 kiloa on jo ylittynytkin. Maituri E oli vielä uusi tuote markkinoilla, kun Raisioagron Tuomas Kuusinen kertoi siitä maaliskuussa Tolosille. Päätimme kokeilla uutta rehua, eikä sen jälkeen ole entiseen palattu. Lehmät alkoivat hanakasti syödä väkirehua säilörehun päältä, kun testasimme Maituri E:n maittavuutta. Raisioagron Tuomas Kuusinen tekee navettakierroksen ja tutkii myös lehmien sontaa tilojen ruokintaa suunnitellessaan. Toloset ovat olleet tyytyväisiä Tuomaksen ruokintasuosituksiin. Tuotos on noussut huikeasti ja navettatyöt sujuvat helposti, kun homma toimii myös robotilla, Maija kertoo. Maija kehuu Tuomas Kuusisen tekemien ruokintasuunnitelmien tuottavan maitoa. Ennen uuteen rehuun siirtymistä viimeisen 12 kuukauden tuotos oli kiloa, nyt se on noin kiloa korkeampi. 19

20 NAUTA AGRO makasiini 4/12 Maituri 18 E uutuusrehu tehokkaaseen E-sarjaan Maituri 18 E on kauan odotettu uutuus E-sarjaan. Siinä on matalampi valkuaistaso kuin Maituri E:ssä, mutta muuten hyvä peruskoostumus ilman propyleeniglykolia ja suojattua metioniinia. TEKSTI Merja Holma I KUVAT Merja Holma ja Tapani Vartiainen Maituri 18 E:ssä maidon koostumukseen vaikuttavat elementit ja prosessointi vastaavat Maituri E:tä, joten pitoisuudet kohoavat kuten Maituri E:lläkin. Hinta on edullisempi, joten se mahdollistaa pitoisuuksien nousun niilläkin tiloilla, jotka eivät halua panostaa kaikkiin niihin ominaisuuksiin, joita Maituri E sisältää. Maituri 18 E on ollut ruokintakokeissa kuluneen syksyn ajan useilla kymmenillä tiloilla, joiden maidon pitoisuudet ovat nousseet erittäin vakuuttavalla tavalla. Myönteistä palautetta on saatu myös robottitiloilta, joilla se on parantanut kiertoa parempien pitoisuuksien lisäksi. Kari ja Minna Herranen, Kiuruvesi: Maituri 18 E houkutusrehuna robotilla Minna ja Kari Herranen ovat todenneet, että Maituri 18 E sopii mainiosti houkutusrehuksi robotille. Kari ja Minna ottivat Maituri 18 E:n ruokintaan 130 lehmän robottikarjallensa syyskuun lopulla. Kahden robotin navetassa haetaan hyvää kiertoa ja yli 30 kilon keskimaitoa. Uusi pihatto rakennettiin vuonna Lehmäpaikkoja on yhteensä 140. Lypsyssä on nyt 114 lehmää. Vanhempien lehmien keskimaito on kiloa, ensikoilla noin kiloa. Tavoitteena on saada etenkin ensikoiden tuotosta kasvamaan. Keskimäärin maitoa tulee päivässä lehmää kohden kiloa, joten kokonaisuudessaan ollaan tavoitetasolla. Vanhemmilla lehmillä on lypsyjä keskimäärin 2,7 ja ohikulkuja 1,5. Ensikot ovat innokkaampia, ja ohikulkuja kertyy yli kolme. Robotilla annetaan täysrehua ensimmäisen 90 päivän ajan vanhemmille lehmille 7 kiloa ja ensikoille 20

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely Ekoviljan laatu Villa Lande, Kemiö Raisio Oyj Yritysesittely Elokuu 2013 1 Raisio-konserni Toimintaa 9 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 15 paikkakunnalla 4 maassa Henkilöstön määrä noin 1900, josta

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014 Maltaan myynnin kannalta tilanne on hyvä Vientimarkkina vetää (Aasia, Afrikka) Pienpanimoiden globaali kasvu kasvattaa erikoismallaskysyntää Mallastamot

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, 1 24.3.2014 Viljan tuotanto ja kulutus kasvussa Maailman tuotanto, kulutus ja varastot, kaikki viljat (Lähde:

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa,

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot