SÄÄSTÖÄ hakekuivauksella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄÄSTÖÄ hakekuivauksella"

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 4 12 SÄÄSTÖÄ hakekuivauksella MUUTOKSIA KANOJEN RUOKINTA- SUOSITUKSIIN Tolosen karjassa MAITURI E NOSTAA TUOTOSTA

2 MAKASIINI Ajankuva Ruokintaseminaarin satoa...4 Koneagrian kuulumisia...5 Ajankohtaista rehualalta...6 Jääkö korkea hintataso?...7 Arvonlisäverokanta nousee...8 Luomurehutoimitukset...9 Luomurehuraaka-aineet...9 Kasvinviljely Ojamäen ohran tie olueksi...10 Sateet pilasivat osan viljasta...10 Ohrat pilasivat osan viljasta...11 Viljan laatu hyvä...12 Säästöä hakekuivauksella...14 Viljelysuunnitelmat ajoissa...16 Vinkit kasvinsuojeluun...17 Hivenpuutokset hoitoon Nauta Enemmän irti Maituri E:stä 18 Tolosen keskimaito nousuun...19 Maituri 18 E -uutuusrehu...20 Tehokas valkuaisruokinta syytä Maituri E:hen...23 Annatko lehmien pöydän tyhjentyä? 24 Ongelmia sadekesän rehuista...26 Säilörehun laadulla väliä...28 Uuden ajan säilöntäaine...30 Uudet 150- ja 100-tonnarit...32 Siipi Vehnän laatu siipikarjan ruokinnassa...34 Kanahavaintoja kirja ilmestynyt...35 Kivennäisten maailma...36 Uusia tuulia rehumyynnissä...37 Sika Tiineet emakot ryhmiin...38 Paavon niksinurkka...39 Uusien porsaiden syntymä...40 Kinkku tekee joulun...42 Verkossa Tilaukset kätevästi verkosta...44 Välipala Joulun makeat herkut...45 Uutiset

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh TOIMITUS Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh Viestintätoimisto Telegraafi Oy TOIMITUSKUnTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Silvennoinen tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEEnMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KAnSIKUVA Merja Holma Kannen kuvassa Matti ja Maija Tolonen Kalajoelta yhdessä lastensa Riinan, Henriikan ja Emmiinan kanssa virittäytyvät joulun tunnelmaan. PAInATUS ForssaPrint ISSn X 38. vuosikerta Tutkimukseen kannattaa panostaa Elintarvikesektorin kilpailu on kovaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tuotannon tehokkuus on yksi kilpailussa menestymisen edellytys, lisäarvon tuottaminen toinen. Tutkimuksesta ammennetaan eväitä näihin molempiin. Tutkimusta tehdään monella tasolla. Perustutkimuksessa mennään syvälle käytännössä havaittujen ilmiöiden taustoihin ja yksityiskohtiin. Soveltavassa tutkimuksessa sovelletaan teoriatietoa käytäntöön, ja koetoiminnassa vertaillaan sovelluksia keskenään. Kaikkia näitä osa-alueita tarvitaan. Raisioagro panostaa tutkimukseen tosissaan, ja etenemme monella rintamalla. Meillä on toimivat yhteydet kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin. Tällä hetkellä meillä on menossa kymmenen tieteellistä tutkimusta, valtaosa niistä kotimaassa. Lisäksi olemme mukana useissa julkisissa kotimaisissa tutkimushankkeissa. Teemme laajaa koetoimintaa myös käytännön tiloilla. Kokemuksesta tiedän, että tutkimuksiin kannattaa panostaa monestakin syystä. Kestävät ratkaisut voivat perustua vain tutkitun tiedon varaan. Lisäksi tutkimustyö edistää teollisuudessa toimivien asiantuntijoiden osaamisen kehittymistä. Teollisuuden ja tutkimuksen tiivis vuoropuhelu antaa intoa ja uusia ajatuksia myös tutkijoille. Aktiivinen tutkimustoiminta kasvattaa siten kansallista osaamispääomaa. On tärkeää, että uutta tietoa haetaan myös eri tutkimusalojen rajapinnoilta. Tällä tavalla pystytään yhdistämään eri tieteenalojen tuottama tieto ja löytämään kenties aivan uusia näköaloja. Näin kävi aikanaan Benecol-keksinnön kohdalla ja tästä on kyse myös Maituri-innovaatiossa. Poikkitieteellisen tutkimuksen varaan rakentuva vahva osaaminen tekee mahdolliseksi sen, että pystytään yhdistelemään asioita ja siten tuottamaan jotain kokonaan uutta - sellaista, jota ei ennen tiedetty olevan olemassakaan. Suomessa maatalousalan tutkimus on korkeatasoista. Toivon, että valtionhallinnon kustannuspaineissa kotimaiselle alkutuotannon ja elintarvikealan tutkimukselle turvataan riittävä panostus. Ovathan nämä tulevaisuuden kasvualoja. Raisio suomalaisena yrityksenä on linkki tutkimuksen ja viljelijän välillä ja ammentaa tutkimuksesta tykötarpeita tuotekehitykseensä, yhteiseksi hyväksi. Ilmo Aronen Seuraava AgroMakasiini ilmestyy maaliskuussa

4 AJANKUVA AGRO makasiini 4/12 Ruokintaseminaarien satoa Raisioagron naudanrehutiimi on kiertänyt syksyllä Suomea kertomassa uudesta rehukeksinnöstä kehityspäällikkö Merja Holman johdolla. Syys-marraskuun aikana on pidetty 15 ruokintaseminaaria, joiden pääteemana on ollut Tehokas ruokinta kestävät lehmät. TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari Merja Holma ei peittele innostustaan, kun hän paneutuu kertomaan lehmän hyvinvoinnista. Raision pääkonttorin sunnuntaisaliin kerääntyi liki 60 maidontuottajaa ja muuta asiasta kiinnostunutta väkeä. Konsernin toimitusjohtaja Matti Rihko kertoi heti tilaisuuden alussa, että Maituri E -rehuinnovaatiossa on mahdollisuuksia myös kansainväliseen menestystarinaan, kunhan vain ensin maltamme odottaa patenttihakemuksen käsittelyä. Maidon kysyntä kasvaa koko ajan niin meillä kuin maailmalla, ja maitovalmisteiden hintakehityskin on nousussa. Koska tilojen määrä vähenee, on maidontuotantoa tehostettava. Meillä ollaan jo hyvässä suunnassa. - Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä noin maitotilaa eli reilu kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kuitenkin meijerimaitomääräksi arvioidaan miljoonaa litraa, eli lisäystä 0,2 prosenttia, luettelee Raisioagron kaupallinen johtaja Bengt-Erik Rosin lukuja TNS- Gallupin tekemästä markkinatutkimuksesta. Mikä on uuden rehun salaisuus? Uusi rehuinnovaatio herättää hämmästystä tuottajien joukossa. Raision tilaisuudessa moni lypsykarjatilallinen kertoo kokeilleensa rehua ja huomanneensa maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien nousun välittömästi. Merja Holma saakin kiperiä kysymyksiä tuottajilta siitä, missä piilee rehun teho ja miksei tällaista ole huomattu aikaisemmin. - Tätä innovaatiota on kehitelty jo pitkään, mutta vasta viime vuoden voipula antoi sykäyksen tuoda tämä rehu markkinoille. Valitettavasti patenttihakemuksen vuoksi en voi kertoa muuta kuin sen, että rehu tehostaa lehmän aineenvaihduntaa, jolloin maidon pitoisuudet ja tuotos nousevat, vaikka rehun syöntimäärä pysyy ennallaan. Rehun energiahyötysuhde on siis erinomainen, Holma painottaa. Käyttäjäkokemuksia tiloilta Raisioagron asiakkuusvastaava Kirsi Mäenpää esittelee tilaisuuden lopuksi monia käytännön esimerkkejä, joissa asiakastilan tuottavuus on kasvanut, vaikka tilalla on siirrytty käyttämään kalliimpaa Maituri E -rehua. - Ylöjärvellä 120 lehmän tilalla maitomäärä on noussut peräti viisi litraa per eläin per päivä. Rasvan ja valkuaisen nousu viime kesään verrattuna on vaikuttanut litrahintaan 0,94 senttiä, joka tuo oman lisänsä maitotiliin. Amino-Maituri E:n avulla eräs sastamalalainen 35 lehmän tila on päässyt litran keskituotoksella 513 euron lisäykseen Kirsi Mäenpää muistuttaa, että uusilla Maituri E-rehuilla nousevat myös tuotetut litramäärät maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien lisäksi. kuukauden maitotilissään, joka tekee jo yli euroa vuodessa. Ja tässä laskelmassa on jo huomioitu kalliimpi rehu! Yleisössä nyökytellään tyytyväisen näköisenä. Muutama asiakas haluaa kertoa omista kuulumisistaan ja myöntää olleensa alkuun epäilevällä kannalla, mutta uskaltauduttuaan kokeilemaan, ovat tulokset olleet lupaavia. Ruokintaseminaarissa Raisiossa oli yleisölläkin kokemuksiaan kerrottavana Maituri E-rehusta. 4

5 Koneagrian kuulumisia TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari Koneagria-näyttely pidettiin Jyväskylässä lokakuun lopulla. Raisioagron osasto oli C2-hallissa koneiden keskellä, mutta mukavasti siellä pyörähti väkeä neljän päivän aikana. Raisioagro on tehnyt Salinity Agron kanssa sopimuksen Safesil-nurmirehun säilöntäaineen myynnistä ja markkinoinnista alkaen eli juuri Koneagrian kynnyksellä. Tätä uutuustuotetta esiteltiin näyttelyssä, samoin kuin uusia Melli-boluksia ja Maituri E -rehua. Myös siemenkauppa avattiin näyttelyssä. Tänä vuonna hyvälaatuisesta siemenestä tulee olemaan pulaa, joten Raisioagron viljojen ja nurmien uudet lajikkeet ja siemenkauppa herättivät messuilla paljon kiinnostusta. Oli selvästi nähtävissä, että pitkälle venyneet puinnit saivat asiakkaat kysymään erityisesti aikaisia viljalajikkeita. Asiakkuusvastaavat Pauliina Seikola (vas), Oona Koivunen ja Kirsi Mäenpää sekä muut raisioagrolaiset kiittävät asiakkaita käynnistä osastollamme! Arvoimme kisaan osallistuneiden kesken 20 tuotepalkintoa. Palkinnot on toimitettu voittajille. Arvonnan voittajat: Marko Sankari, Yläne Juha Olkkonen, Parkkila Sini Ryymin, Iisalmi Salla Aarre, Äänekoski Anne Mattila, Pälkäne Jussi Rauhala, Helsinki Kari Aikasalo, Paimela Ville Kavander, Yläne Irene Salmu, Kalajoki Heidi Mertanen, Kuopio Kari Vaismaa, Isokyrö Markku Niemi, Ähtärinranta Veijo Hellberg, Onkamaa Virpi Tirkkonen, Kaavi Väinö Viljakainen, Virtasalmi Panu Ovaska, Lemi Tomi Ahonen, Uurainen Oskari Lahtinen, Kintaus Eija Niskala, Kantti Heli Räsänen, Lieksa Onnea voittajille! 5

6 AJANKUVA AGRO makasiini 4/12 Kansainväliset rehualan kuulumiset Valvonta tiukentunut EU:ssa Tänä vuonna ei Euroopassa ole sattunut isompia rehuihin ja eläintuotteisiin liittyviä laatuhäiriöitä. Viime vuonna oli iso kohu Saksan dioksiinilöydöksistä, mikä johti merkittäviin sianlihan käyttökieltoihin Keski-Euroopassa. TEKSTI Pekka Heikkilä Ulkomailla esiintyvät rehuskandaalit muistuttavat kotimaisen elintarvikehuollon tärkeydestä. Usein ne kuitenkin johtavat tuotemarkkinan huonontumiseen myös meillä, koska kyseisen tuotteen kulutus romahtaa, ja kansainvälisillä markkinoilla ylijäämien hintavaikutus heijastuu valitettavasti myös Suomeen. Viime vuoden dioksiinitapaus johti tiukentuneeseen sääntelyyn EU-tasolla, ja nyt syksystä alkaen erityisesti kaikki rasvaperäiset raaka-aineet on otettu mukaan pakolliseen ja erittäin tarkkaan dioksiinitestausohjelmaan. Uuden dioksiiniskandaalin todennäköisyys on siten entistä pienempi. Raisioagro on tehnyt vapaaehtoista dioksiinitestausta jo pitkään. Raisioagron rehutehdas Raisiossa. Luomulla tiukemmat raja-arvot Nurinkurista kyllä, EU:ssa ongelmia on viime aikoina esiintynyt eniten luomuraaka-aineissa. Tämä ei johdu siitä että ne olisivat epäpuhtaampia, vaan enemmänkin tiukemmista rajaarvoista ja tarkemmasta kontrollista. Myös uutisarvo on niitä koskien suurempi. Analysoitavissa olevien ominaisuuksien lisäksi luomussa on valvottava tuotantotapaa jo itsessään. Luomun yleistyessä ja taloudellisten arvojen kasvaessa ketjun haasteeksi näyttää nousevan luotettava alkuperävarmistus. Kustannusten nousu puhuttaa Suomessa ja muissa maissa tärkein puheenaihe on ollut nopeatahtinen rehuraaka-aineiden hintojen nousu. Nousu on ollut nopeinta valkuaisraaka-aineissa ja etenkin soijassa. Soijan hinta on ennenkin vaihdellut, mutta nyt samaan aikaan myös viljan hinta on vahva. Asialle ei ole paljoa tehtävissä, koska EU:ssa operoidaan nykyisin suoraan maailmanmarkkinahintatasolla. Esimerkiksi tulleja tai tuontikiintiöitä vapauttamalla ei kevennystä hintoihin ole saatavilla. Rehunvalmistaja tietysti tekee kaikkensa edullisimpien raaka-aineyhdistelmien löytämiseksi, laadusta tinkimättä. Ainoa ratkaisu on siirtää alkutuotannon nousseet kustannukset kuluttajille asti. Tämä ei lopulta merkitse länsimaiselle kuluttajalle kovin isoa ruokalaskun nousua, kun puhutaan pitkälle jalostetuista elintarvikkeista. Liha-, maito- ja munatuotteiden kulutustrendi on pysynyt vahvana Suomessa ja muualla. Lihajauhon käyttö sallitaan ensi vuodesta Lihajauhojen käytön uudelleen salliminen on ottanut ensi askeleensa Euroopassa, ja uuden säädöksen mukaan ensi vuodesta alkaen lihajauhoa saa alkaa käyttää kalarehujen raakaaineena. Kalarehuissa lihajauhoa otetaan tuskin kovin laajasti käyttöön. Jatkossa odotetaan, että käyttö voitaisiin tietyin rajoituksin sallia uudelleen myös sian- ja siipikarjan rehuihin. Tähän menee vielä jonkin aikaa, ja jää nähtäväksi, ovatko käyttöehdot sellaiset, että Suomessa siihen kannattaa investoida. Vaatimuksena tulee olemaan muun muassa se, että sika- ja siipikarjajauhon linjat erotetaan täysin teurasjätteen käsittelystä alkaen. 6

7 Jääkö korkea hintataso pysyväksi? Viljojen ja öljykasvien hinnannousun seurauksena rehuseosten hinnat nousevat, koska valtaosa hinnasta koostuu raaka-ainekustannuksista. Rehuseosten lisäksi hinnat ovat nousujohteisia monissa muissakin maatalouden ostopanoksissa. TEKSTI Bengt-Erik Rosin Lähihistoria on opettanut, että hintamuutokset voivat olla nopeita ja ennustajan rooli on käynyt entistä vaikeammaksi. Juuri tällä hetkellä yleinen tuntuma markkinoilla on, että hintataso pysyy korkeana tämän satovuoden aikana. Kustannus- tai kysyntävetoinen hinnanmuodostus? Toimivilla markkinoilla hinnan pitäisi kuvata kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta. Tarjonnan ylittäessä kysynnän hinta laskee ja päinvastoin. Maailmassa on kuitenkin erittäin vähän vapaasti toimivia markkinoita. Yleensä hinnanmuodostukseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten lainsäädäntö, politiikka ja spekulointi. Viljojen hinnanmuodostus on pääsääntöisesti kysyntävetoinen eli kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin. Korkea viljanhinta kannustaa viljelijöitä tuottamaan enemmän ja tehokkaammin. Tämä johtaa vuorostaan tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden, kysynnän kasvuun ja sitä kautta niiden hintojen nousuun. Hinnankorotusten taustalla ei siis läheskään aina ole tuotantokustannusten tai raaka-ainehintojen nousu, vaan markkinatilanteen tarjoama mahdollisuus parempaan businekseen valmistajalle tai jakelijalle. Hyvä esimerkki kustannusperustaisesta hinnanmuodostuksesta on rehu. Rehumarkkina on pääsääntöisesti kansallinen ja Suomessa on ylimääräistä tuotantokapasiteettia - ja lisää rakennetaan. Tarjontaa on siis enemmän kuin kysyntää, mutta silti hinnat ovat nousseet. Jalostusmarginaalin edustaessa murto-osaa lopputuotteen hinnasta joustovara on olematon, ja raaka-aine ja energiakustannusten nousu heijastuu nopeasti hintoihin. Saman logiikan pitäisi periaatteessa toimia myös kotieläintuotteiden kohdalla. Hinnoitteluketju kuluttajalle on kuitenkin pitkä ja mutkikas sisältäen monia jäykistäviä tekijöitä. Näitä ovat muun muassa useamman kuukauden mittaiset kiinteät hinnat, joista kaiken lisäksi sovitaan niin paljon etukäteen, että tuotantokustannukset eivät ole tiedossa. Pitkällä aikavälillä hinnoilla on kuitenkin taipumus heijastaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Koska ketju pellosta pöytään on pitkä ja toimijoiden määrä suuri, olisi hintatason stabiloituminen ketjun yhteinen etu. Näin voi tietysti toivoa, mutta viisaampaa lienee varautua siihen, että nopeat hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. 7

8 AJANKUVA AGRO makasiini 4/12 Arvonlisävero nousee vuodenvaihteessa Hoida ennakkomaksut hyvissä ajoin Arvonlisävero nousee vuodenvaihteessa kaikissa luokissa yhdellä prosenttiyksiköllä. Useimmissa tuotantopanoksissa verokanta on ensi vuoden alusta alkaen 24 prosenttia. Rehuissa ja peittaamattomassa viljassa se on 14 prosenttia. TEKSTI Bengt-Erik Rosin Vastaava korotus koskee myös myyntituloja, joten vaikutus vuositasolla lienee useimmissa tapauksissa neutraali. Tilan likviditeettiin muutos sitä vastoin saattaa vaikuttaa, varsinkin jos menojen ja tulojen välillä on huomattavia ajoituseroja. Rahoitus- ja ennakkomaksupalvelut Raisioagrolta Tulojen ja menojen eriaikaisuus on yksi maatalouden taloudenpidon haasteista. Tätä silmällä pitäen Raisioagro tarjoaa asiakkailleen niin rahoitus- kuin ennakkomaksupalveluita. Rahoituspalvelu on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin normaali 14 päivän maksuaika ei riitä. Agrorahasopimus tarjoaa joustoa riippumatta siitä, onko tarve pidemmälle maksuajalle tilapäinen tai jatkuva. Palvelusta ei aiheudu asiakkaalle korkokuluja, jos maksuaikaa ei hyödynnetä. Ennakkomaksupalvelu on tarkoitettu helpottamaan asiakkaiden maksuliikennettä. Varsinkin jos ostoja on tiheästi, voi yksittäisten laskujen maksaminen käydä työstä. Kun asiakkaalla on ennakkomaksutili, laskut kuitataan sieltä. Ennakon loppuessa lähetetään normaali lasku auki jääneestä summasta. Ennakkomaksu tasaa verotusta Ennakkomaksupalvelu on myös oiva keino tasata tulo- ja arvonlisäverotusta. Vuodenvaihde on ennakkomaksujen vilkkain aika, ja usein maksut ovat venähtäneet jopa vuoden viimeiselle pankkipäivälle. Tänä vuonna toivoisimme mahdollisten ennakkomaksujen suorittamista jo ennen joulua, kuitenkin viimeistään Tämä johtuu ennen kaikkea arvonlisäverokannan muutoksesta. Uusi laki astuu voimaan , ja siihen asti joudumme toimimaan vanhalla verokannalla. Vuonna 2012 suoritettu ennakko pitää sisällään joko 13 tai 23 prosenttia arvonlisäveroa. Vuoden 2013 ensimmäisinä päivinä sisällä olevat ennakot muunnetaan uuden verokannan mukaisiksi. Ennakot käyttötarkoituksen mukaan Ennakkomaksuissa on huomioitava tuoteryhmien väliset erot verokannassa. Mikäli tilalla on tarvetta maksaa sekä rehuja että muita tuotantopanoksia ennakkoon, on järkevintä tehdä kaksi erillistä ennakkoa. Mahdollisen ennakkomaksun suorittaminen kannattaa aloittaa keskustelemalla oman asiakkuusvastaavan kanssa. Hän neuvoo ennakkoon liittyvissä käytännön asioissa ja huolehtii siitä, että tulevat veloitukset kohdistuvat ennakkomaksutilille. Oman asiakkuusvastaavasi yhteystiedot löydät lehden takakannesta osoitetietojesi vierestä tai netistä 8

9 Luomurehutoimitukset pyörähtivät käyntiin Raisioagron päätös aloittaa luomurehutuotanto omalla tuotemerkillään Osuuskunta Itämaidon tehtaalla Liperin Myllyssä on otettu luomutiloilla tyytyväisenä vastaan. Raision omat kuljetukset varmistavat luomurehun saannin joka puolelle Suomea. Erikoisrehujen osuus Raisioagron tuotannossa on vielä pieni, noin kaksi prosenttia, mutta päätös luomurehujen valmistuksesta syntyi selkeästä tarpeesta. - Kuluttajien kiinnostus luomutuotteisiin on lisääntynyt. Me toivomme, että maidontuottajien on nyt helpompaa tehdä päätös luomutuotantoon siirtymisestä, kun luomurehua on saatavilla, toteaa Raisioagron kaupallinen johtaja Bengt-Erik Rosin. Ensimmäiset Raisioagron luomurehut purettiin Myrskylään Arja Peltomäen tilan siiloon 24. lokakuuta Robottilypsyssä rehun maittavuus on tärkeää. Ruokinnalla on suora vaikutus lehmien hyvinvointiin ja maidon laatuun, kertoo Peltomäki. Paikallislehtien toimittajat kuvaavat Raisioagron ensimmäistä luomurehutoimitusta Peltomäen tilalla Myrskylässä. Raisioagro ostaa raaka-aineita luomurehuihin Luomurehujen valmistus on Raisioagrolle uusi aluevaltaus, mutta luomuraaka-aineiden hankinta on tuttua. Raisio on hankkinut luomuviljoja jo muutaman vuoden ajan elintarvikekäyttöön Raision ja Nokian myllyille. Luomuviljojen käyttö rehuissa täydentää ja parantaa luomuviljelijän mahdollisuuksia myydä viljaa. Se pienentää myös viljan myynnin kustannuksia, koska voimme nyt ohjata viljat helpommin laadultaan oikeaan käyttökohteeseen. Raisioagro vastaanottaa luomuviljoja seitsemällä paikkakunnalla. Näin luomuviljelijä löytää aikaisempaa helpommin ja edullisemmin vastaanottopisteen. Luomuvalkuaisen riittävyys ongelmana Alhainen valkuaisomavaraisuus on ongelma myös luomutuotannossa, ja valkuaisen riittävyys on merkittävä haaste. Raisioagro ostaa sen vuoksi kotimaista luomurypsiä rypsipuristeen saannin varmistamiseksi. Tulevana satovuonna luomuvalkuaista jouduttaneen myös tuomaan, koska luomuhärkäpavun saanti huonon syksyn takia on haasteellista. Teksti: Raimo Rantanen 9

10 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/12 Ojamäen tilan mallasohrasta jouluolutta Raisioagro, Viking Malt ja Sinebrychoff järjestävät vuosittain kilpailun, jossa etsitään viljelijää, jonka mallasohrasta valmistetaan Sinebrychoffin jouluolut. Tämän vuoden jouluolut valmistetaan Ojamäen tilan Barke-mallasohrasta. TEKSTI JA KUVA Antti Jaakkola Kilpailun tavoitteena on nostaa kotimaisen mallasohran tunnettuutta ja arvostusta sekä korostaa lähellä tuotetun suomalaisen mallasohran laatua. Nyt kaupoissa oleva jouluolut on kesän 2011 Barke-satoa Ari ja Maarit Ojamäen tilalta. Ohran markkinointi on hoidettu Raisioagron viljelysopimuksella. Ohran esinäytteet ovat valmistuneet vuosi sitten syksyllä ja mallasohra on vastaanotettu Raisioagron vastaanottopisteessä Hämeenlinnassa viime talven aikana. Toimituksen yhteydessä eristä on otettu vielä vastaanottonäyte, jolla varmistetaan vastaanotettavan mallasohran laatu. Sama näyte määrittää myös viljelijälle maksettavan mallasohran perushinnan ja laatulisät. Koko erä on pidetty erillään muista mallasohrista ja siirretty mallastamolle viime elokuussa. Mallastusprosessin jälkeen erä oli valmis lähetettäväksi panimolle, ja lopulta eteenpäin jouluoluena kaupan hyllylle. Kokeilussa Fairytale-mallasohra Kuluneen kesän aikana Ojamäen tilalla on viljelty perinteisen Barken lisäksi pienempi ala kaksitahoista Fairytale-mallasohraa. Fairytale on kasvuajaltaan samaa luokkaa kuin Barke, mutta uudempana lajikkeena sillä on korkea sadontuottokyky, matala valkuainen ja hyvä taudinkestävyys. Tärkkelyspitoisuus on Fairytaleohrassa korkea, mikä suosii tarvittaessa ohran käyttöä myös muussa kuin mallaskäytössä. Lammilla kylmä alkukesä ja liiallinen vesisade aiheuttivat hankaluuksia kuluneen kesän aikana. Ohrasta saatiin kuitenkin hyvä sato niiltä lohkoilta, jotka saatiin puitua. Lopulta puintiajan sateiden vuoksi peltoon jäi vain pieni osa. - Ensi kesän osalta on vielä mietinnässä, siirrytäänkö noin 50 hehtaarin ohra-alalla kokonaan Fairytaleen, koska se yllätti hyvällä sadolla tämän vuoden huonoissakin olosuhteissa, kommentoivat Ari ja Maarit Ojamäki. Ari ja Maarit Ojamäen tilalla Lammilla Hämeenlinnassa vieraili elokuussa parikymmentä toimittajaa, joille isäntäväki kertoi mallasohran viljelystä ja maataloudesta. 10

11 Viljan kokonaissato kohtuullinen Pitkä ja poikkeuksellisen sateinen sadonkorjuukausi venyi marraskuulle saakka. Haasteellisista olosuhteista huolimatta sekä vehnää että kauraa on tuotettu selvästi kotimaan kulutusta enemmän. TEKSTI Minna Oravuo Puimattomia lohkoja on koko maassa, mutta määrä kasvaa pohjoiseen mentäessä. Satovahinkoilmoituksia on tehty poikkeuksellisen paljon, ja niiden lopullinen määrä selviää vasta ensi vuoden puolella. Satovahingoista huolimatta viljelijät ovat raportoineet myös huippusadoista. Viljojen kokonaistuotantomäärän arvioidaan olevan noin miljoonaa kiloa. Sekä vehnää että kauraa on tuotettu selvästi kotimaan kulutusta enemmän, mutta ohratase tulee olemaan tiukka jo kolmatta vuotta peräkkäin. Haasteellisin ohratilanne on Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Alueilla ohran käyttö ylittää normaalinakin vuotena paikallisen tuotannon, ja tänä vuonna pahimmat tulvat ja satovahingot ovat osuneet juuri kyseiselle alueelle. Kotimaan viljakauppa käynnistyi poikkeuksellisen myöhään Sadonkorjuuaikana viljakauppa kävi vilkkaana, jonka jälkeen tahti hiljeni loppusyksyn tapaan. Viljan hinnat ovat nousseet tasaisesti koko syksyn ajan. Lokakuun lopussa hinnat olivat korkeimmalla tasolla sitten vuoden Hintakehityksen ennustaminen on vaikeaa, mutta ainakaan marraskuun alussa ei maailman viljamarkkinoilla ole sellaisia merkkejä, jotka ennustaisivat hintoihin selvää laskusuuntaa. Kuluvalle satovuodelle ominaista on myös se, että elintarvikelaatuisen myllyvehnän ja rehuvehnän sekä mallasohran ja rehuohran hintaerot ovat poikkeuksellisen kapeita. Tämä taas johtuu markkinatilanteesta ja rehuviljojen hyvästä kysyntätilanteesta. Euroopassa korjattiin hyvä viljasato Euroopassa korjattiin kohtuullisen hyvä viljasato, vaikka tietyillä alueilla, kuten Suomessa, sadonkorjuuajan sääolosuhteet vaikeuttivat puinteja. EU:n viljojen kokonaistuotanto on noin 270 miljoonaa tonnia, mikä on vuoden 2011 satoon verrattuna noin 5 prosenttia vähemmän. Syyskylvöjen etenemistä ovat EU:ssa hidastaneet toisaalla sateet ja toisaalla kuivuus. Mahdollinen kylvöaika on kuitenkin suhteellisen pitkä, joten todennäköisesti suunnitellut alat saadaan kylvettyä. Myös ensimmäiset arviot ensikesän viljojen tuotantoalasta on tehty. Vehnän ja öljykasvien tuotantoalan arvioidaan kasvavan, kun taas maissin ja kevätohraalan supistuvan. Olosuhteet syyskylvöille haastavat Maailman viljamarkkinat ovat jatkaneet syksyn aikana vahvistumistaan. Vehnää on tuotettu Suomessa tänä vuonna runsaasti. Hinnat nousivat korkealle tasolle Suomea aiemmin ja ovat säilyneet korkealla tasolla. Merkittävin muutos alkusyksyn tilanteeseen on vehnämarkkinan vahvistuminen. Olosuhteet syyskylvöille eivät ole olleet optimaaliset. USA:ssa kevään ja kesän jatkunut kuivuus ei ole kaikkialla hellittänyt vieläkään. Myös paikoin Mustanmeren alueella syyskylvöjen edistyminen on viivästynyt. Rehuviljojen kysyntä on tuotantoa suurempaa, mutta tämä on ollut tiedossa jo kesästä saakka. Tiukkaan rehumarkkinatilanteeseen helpotusta toivotaan Etelä-Amerikasta ja Australiasta. Kylvöhalukkuutta on korkean hintatason innoittamana, mutta Argentiinan sateet ja Brasilian kuivuus ovat hidastaneet kylvöjen toteuttamista. 11

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/12 Viljan esinäytteet analysoitu Raisioagrossa: Viljan laatu pysynyt hyvänä haasteista huolimatta Raisioagro on analysoinut syksyn aikana tuhansia viljan esinäytteitä ja sitä kautta kuva sadon laadusta on tarkentunut. Yleisesti ottaen viljojen laatu on erittäin hyvä. TEKSTI Minna Oravuo Pitkäksi venynyt korjuukausi, hankalat olosuhteet ja puimattomat lohkot jäivät kaudesta päällimmäisenä mieleen, mutta analyysitulokset kertovat, että monin paikoin viljely onnistui hyvin. Normaalisti kuivuudesta kärsivillä alueilla saavutettiin huippusatoja riittävän kosteuden ansiosta. Kasvitautiriski oli korkea ja hyöty tautitorjunnasta on selvä. Vehnän satotaso korkea Kevätvehnän valkuaispitoisuus on kohtuullisen hyvä, vaikka se onkin edellisen kesän huipputasoa alhaisempi. Riittävä kosteus mahdollisti korkean satotason muodostumisen, mutta valkuaistason nousuun kasvien käytettävissä oleva typpi ei enää riittänyt. Nykyisten kevätvehnälajikkeiden sakoluvut kestävät sateita hyvin, mutta tämän syksyn jatkuva sade oli laadulle osittain liikaa. Alhainen sakoluku onkin valkuaispitoisuuden lisäksi yleisin syy siihen, että vehnäerä ei ole täyttänyt myllyvehnän laatuvaatimuksia. Raisioagron sopimusviljelijöiden ilmoittamat satotasot ovat yleensä maan keskisatoja korkeampia, ja niin on ollut myös tänä vuonna. Mallasohran valkuaispitoisuus poikkeuksellisen alhainen Mallasohran laatu on hyvä ja hyväksymisprosentti korkea. Riittävä kosteus kasvatti hehtaarisadot varsin kohtuullisiksi. Jyväkoko on suuri ja viimevuotista ongelmaa alhaisesta lajitteluasteesta ei ole. Tyypillistä sateisen kesän mallasohrasadolle on alhainen valkuaispitoisuus. Kesän sadosta onkin löytynyt erityisen alhaisia, jopa 8 prosentin valkuaispitoisuuksia. Mallasohran hygieeninen laatu on kohtuullinen, sillä punahomeisten jyvien määrä on olosuhteisiin nähden alhainen. RAISIOAgRON KEVäTVEHNäESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN Valkuainen Sakoluku HLP, kg Sato, kg/ha Amaretto 12,0 13, ,9 81, Marble 11,4 13, ,1 81, Zebra 12,0 13, ,7 81, KWS Scirocco 13,5 14, ,7 82, Kruunu 12,1 13, ,0 78, Quarna 14,2 16, ,1 81, Keskiarvo, 12,6 14, ,7 80, kaikki lajikkeet RAISIOAgRON MALLASOHRAESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN Itävyys- % Valkuainen % Lajite I+II % Sato kg/ha Fairytale 97,3 97,5 10,0 11,0 86,6 73, Marthe 97,2 97,7 10,4 11,3 93,5 78, Tipple 97,3 97,0 9,8 11,0 93,0 85, Cha Cha 94,3 96,2 9,9 11,4 91,1 81, Charmay 96,5 97,4 10,6 11,9 91,8 83, Scarlett 98,3 98,0 10,9 11,9 92,8 77, Barke 97,4 97,8 10,9 12,1 91,7 82, Keskiarvo 97,2 97,3 10,5 11,6 91,6 81,

13 Suurimokauran hyvää teknistä laatua heikentävät hometoksiinit Suurimokauran laatu on ollut yleisesti erittäin hyvä. Näytteissä on ollut suuri jyväkoko, korkea hehtolitrapaino ja hyvä satotaso. Sateinen kesä loi kuitenkin otolliset olosuhteet Fusariumsienille muodostaa hometoksiineja. Suurimokauran esinäytteistä neljännes on jouduttu hylkäämään korkean DON-hometoksiinipitoisuuden vuoksi (yli µg/kg) ja se on ollut tällä satokaudella pääasiallinen hylkäyssyy. Myös vastaanotossa on jouduttu hylkäämään yksittäisiä suurimokaurakuormia korkean hometoksiinipitoisuuden takia. Rehuviljojen hehtolitrapainot korkeita Rehuviljojen hehtolitrapainot ovat viime vuosia selvästi korkeampia. Toisaalta, kuten muillakin viljoilla, valkuaispitoisuudet ovat jääneet alhaisiksi. Hankalimmilla alueilla satotasot ja laatu jäivät keskiarvoja selvästi heikommiksi. Myös korjaamattomia lohkoja on rehuviljoilla eniten suhteessa muihin viljoihin. Huippufarmari haussa -kilpailu Ilmoittaudu mukaan Huippufarmari haussa kilpailuun. Tähän leikkimieliseen kilpailuun voivat osallistua kaikki Raisioagron sopimusviljelijät/rehuasiakkaat, jotka tavoittelevat vilja-, öljykasvi- ja nurmenviljelyssä mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta ympäristöä kunnioittaen. Kilpailuun voi osallistua kevätvehnällä, suurimokauralla, mallasohralla, rehuohralla, kevätrypsillä, kevätrapsilla ja säilörehunurmella. Viljelyn onnistumista arvioidaan kolmella eri kriteerillä: Sadon määrä ja laatu Sadon arvo Ympäristövaikutus Hulppeat palkinnot Kilpailussa palkitaan kolme parasta viljelijää. Palkintoina on 5 000, ja euron arvosta Raisioagron myymiä tuotantopanoksia. Lisäksi kaikki osallistujat saavat yhden vapaavalintaisen YaraVita-tuotteen käyttöönsä kyseiselle kilpailulohkolle. Ilmoittaudu kilpailuun viimeistään mennessä omalle asiakkuusvastaavallesi. Otamme kilpailuun rajoitetun määrän osallistujia, joten ole nopea. Lue lisää kilpailusta nettisivuiltamme Raisioagro varaa oikeuden tarkentaa sääntöjä kilpailun edetessä. RAISIOAgRON SUURIMOKAURAESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN HLP, kg Jyväkoko, < 2mm Saanto, % Sato, kg/ha SW Ingeborg 59,6 56,6 2,1 3,0 70,2 70, Belinda 59,2 55,5 3,5 4,8 72,7 70, Mirella 58,2 3,6 72, Viviana 58,2 55,4 5,3 5,0 72,0 70, Ivory 58,6 56,0 1,8 2,1 73,4 72, Peppi 60,8 57,8 5,9 6,6 73,2 71, Marika 58,9 56,1 4,0 4,9 71,9 70, Keskiarvo 59,1 56,2 4,0 5,0 72,6 70, RAISIOAgRON REHUVILJOJEN VASTAANOTTONäyTTEIdEN TULOKSET HLP, kg Valkuaispitoisuus % Raisio Kouvola ylivieska Raisio Kouvola ylivieska Rehuvehnä 81,3 79,4 78,9 12,5 13,1 13,3 Rehuohra 67,9 65,4 63,9 11,4 11,6 11,4 Rehukaura 58,7 57,3 57,5 12,1 12,5 13,0 13

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/12 SÄÄSTÖÄ energiakustannuksiin hakekuivauksella Öljyn hinnannousu on tehnyt viljankuivauksesta entistä kalliimpaa. Tämä korostui tänä syksynä, kun kuivausöljyn hinnan ohella myös puintikosteudet nousivat ennätyslukemiin. TEKSTI Aki Finer ja Jaakko Laurinen I KUVAT Jaakko Laurinen Mika ja Elina Suomi viljelevät maata Vehmaalla ja Askaisissa. Heidän poikansa Juhani opiskelee kolmatta vuotta agrologiksi Mustialassa ja osallistuu opiskelun ohella tiiviisti tilan töihin. Viljelyssä tilalla on syysja kevätvehnää, ruista, ohraa, kevätrapsia, kuminaa, heinää ja hernettä. Keväällä on tarkoitus kylvää aikaista ohraa syysrapsin esikasviksi. Koneurakointia, kuten lietteenlevitystä, tehdään tilanhoidon ohella. Viljelypinta-alaa on vuosien mittaan kasvatettu mahdollisuuksien mukaan. Suomien tilalla kuivauskapasiteettiin oli tarpeellista investoida täk- si vuodeksi ja he valitsivat ratkaisuksi 450 hehtolitran Mepu-kuivurin. Hake valikoitui lämmönlähteeksi, vaikka se nostikin hintaa öljypolttimeen verrattuna. Säätötuli Oy:n 650 kilowatin lämpökeskus toimii hakkeen lisäksi tarvittaessa myös pelleteillä tai turpeella. Kalliimpi investointi tulee halvemmaksi Nykyisellä öljyn hinnalla hankintahintaero öljy- ja hakepolttimien välillä pitäisi kuoleentua muutamassa vuodessa. Kuivauksessa hakkeen kustannusten pitäisi nykyisillä hinnoilla jäädä kolmannekseen öljyn kustannuksesta. Kuutio haketta vastaa noin 100 litraa öljyä. - Jos ajatellaan kuivurin koko käyttöikää, niin pelkällä energian hintasäästöllä maksetaan jo merkittävästi koko kuivuri-investointia. Emme myöskään usko öljyn hinnan tästä laskevan vaan jatkavan nousuaan, toteaa Mika Suomi. Uusi kuivuri saatiin käyttöön sadonkorjuun loppuvaiheessa. Viimeiset kevätvehnät saatiin puitua lokakuun alussa. Puintikosteus oli ajankohdan mukainen ja ulkolämpötilat olivat matalat. Kuivuri tuli testattua heti ääriolosuhteissa. Esimerkiksi hakkeen sekaan ajettu esipuhdistajajäte oli huomattavan märkää, mutta sekin paloi lämmityskattilassa hyvin. - Tämän syksyn jälkeen systeemin Juhani Suomi (vas.) opiskelee agrologiksi ja auttaa opintojen ohella isäänsä Mika Suomea tilan töissä. Uuden hakekuivurin myötä esimerkiksi rukiin hiilijalanjälki pienenee kuusi prosenttia. 14

15 toimivuus tavallisena syksynä ei huoleta, Mika Suomi sanoo. Säästöä monelta kantilta Energiansäästöä on tilalla mietitty myös laajemmin. Esimerkiksi kuivurin tuloilman esilämmitystä auringonlämmöllä on harkittu, mutta varsinaista järjestelmää tuplakattoineen ei lähdetty rakentamaan. Silti vieläkin on mahdollista esimerkiksi johtaa lämmintä ilmaa kuivurin ylisiltä ja pannuhuoneesta tuloilmaksi. - Oli esimerkiksi yllätys kuinka paljon pääpuhaltimen sähkönkulutusta voi pienentää taajuusmuuntajalla. Traktoripuolella polttoaineenkulutuksia vertaillaan tarkkaan ja ne vaikuttavat investointipäätöksiin. Erot merkkien ja mallien välillä ovat huomattavia. Ajotapa vaikuttaa myös paljon kulutukseen, Mika Suomi toteaa. Hakkeen käyttö pienentää hiilijalanjälkeä Hakkeen käytön ympäristöhyötyjä arvioitaessa Raision CCC-konseptilla keskeisimmäksi tekijäksi nousee polttoaineen poltosta syntyvät päästöt, jotka vaikuttavat HiiliPlus-indeksiin. Nykyisen teorian mukaan puupolttoaineen hiilidioksidipäästöt lasketaan nollaksi. Energiaa kuivauksessa tarvitaan haketta käyttämällä yhtä paljon, tai hyötysuhteet huomioon ottaen jopa hieman enemmän, kuin öljylämmitystä käyttäessä. Suomen tilan laskelmassa ei ollut käytettävissä tietoja hakkeen tuotannon energiankulutuksesta, joten laskenta tehtiin perustuen suomalaisista tutkimuksista saatuihin tietoihin. Hakkeen osalta kasvihuonekaasupäästöjä syntyy hakkeen tuotannosta sekä kuljetuksesta tilalle. Hakkeen käytön vaikutusta tilan viljojen hiilijalanjälkeen tarkasteltiin yhden ruislohkon avulla. Ruislohkolla oli viljelty Palazzo-ruista ja satotasoksi oli saatu erittäin hyvä kiloa hehtaarilta. Syyskylvöisen rukiin puintikosteus oli 19 %, joten kuivausenergian tarve oli kohtuullinen. Rukiin kuivauksessa käytettiin vielä tänä vuonna öljylämmitteistä kuivuria. Uuden hakelämmitteisen kuivurin myötä Suomien tilan Palazzo-rukiin hiilijalanjälki vastaavilla viljelypanoksilla ja satotasoilla on tulevaisuudessa 6 prosenttia alhaisempi. Yara N-Sensor -kokeilu kiinnosti Suomen tilalla TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Osana Yara Suomi Oy:n ja Raisiokonsernin Sadon ja ympäristön parhaaksi -yhteistyöprojektia Suomen tilalla kokeiltiin kesällä yhdelle vehnälohkolle lisätyppilannoitusta Yara N-Sensorilla. Jo aiemmin oli huomattu, että lohkoilla on mahdoton paljaalla silmällä erottaa kasvustojen vaihtelua. Tilalla tutkittiin N-Sensorin piirtämiä biomassa- ja lannoituskarttoja mielenkiinnolla. Seuraavaksi hankittavaan puimuriin Suomet ovat jo suunnitelleet hankittavaksi satokartoituslaitteistoa, jolla voitaisiin kartoittaa rakenne-, ravinne- ja kosteusongelmat. Ongelmiin voitaisiin vaikuttaa perusparannuksin. Tilalla on esimerkiksi jatkuvasti toteutettu pieniä lisäojituksia ongelmakohtiin. Ajokertoja tehdään paljon myös hyvin painavalla kalustolla, joten siirtyminen kiinteän ajouravälin systeemiin olisi tarpeellista. - Kyntäessä huomaa, kuinka tiiviiksi maa menee ajourien kohdalta, joten olisi parempi jos kaikki ajokerrat menisivät vuodesta toiseen täsmälleen samoja uria, sanoo Juhani Suomi. Sinustako Yara N-Sensorin omistaja? Osana Yara Suomi Oy:n ja Raisio-konsernin Sadon ja ympäristön parhaaksi -yhteistyöprojektia etsimme omistajaa projektin omalle Yara N-Sensor -täsmäviljelylaitteelle. Jos olet kiinnostunut täsmäviljelystä ja projektitoiminnasta sekä omistat pintalevityskaluston, jossa on valmiudet N-Sensorin asennukseen, niin ota yhteyttä ja kerromme lisää mahdollisuudesta, osoitteeseen Katso myös video N-Sensorin käytöstä Raisioagron sivuilta 15

16 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/12 VILJELYSUUNNITELMAT syytä tehdä ajoissa Syystyöt ovat takana ja ajatukset on suunnattava jo seuraavaan kasvukauteen. Eri kasvilajien suhde kylvösuunnitelmassa kannattaa päättää pääpiirteissään nopeasti, jotta pääsee miettimään tuotantopanosten hankintaa. TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Vuosi ei ole ollut suosiollinen siementuotannolle ja viime vuonna varastot myytiin loppuun. Ostosiemenestä tulee siis pula ennen kevättä. Nyt kannattaakin kartoittaa tilan siementarpeet. Jos aikoo käyttää omaa siementä, sen itävyys kannattaa selvittää nopeasti, ettei asiassa tule ikäviä yllätyksiä. Uutuuslajikkeita valikoimassa Sertifioidun siemenen tilaukset kannattaa tehdä nyt, kun niissä on vielä valinnanvaraa. Uutuuslajikkeista löytyy esimerkiksi laadukas myöhäinen kauralajike Flocke, josta elintarvikekauraa tuotetaan helposti. Viimekauden uutuuskaura Mirellaa on jo saatavilla reilummin. Kaksitahoinen grace-ohra on sadoltaan ja kasvuajaltaan suosituksi yleislajikkeeksi nousseen Fairytalen veroinen, mutta isojyväisempi. Grace on saksalainen mallasohralajike, joka on ehdolla mallasohraksi myös Suomessa. Toistaiseksi siitä ei kuitenkaan tehdä mallassopimuksia. Keväthybridirapsi Smillaa oli rajoitetusti saatavilla viime vuonna, mutta nyt sen siementä on paremmin saatavilla. Smillan kasvuaika on vain 10 päivää rypsejä pidempi, mutta sa- topotentiaali on paljon korkeampi. Kasvuaikaeroa voi osittain kompensoida aikaisemmalla kylvöllä, sillä rapsi itää kylmemmässä maassa kuin rypsi. Rapsi on myös lujakortisena pienempiriskinen, jos kasvukausi venyy myöhäiseksi. Smillaa kannattaa harkita rypsin asemasta I-II -vyöhykkeillä. Monipuolisilla valinnoilla tasataan riskejä Viljelyssä kannattaa olla tasapainoisesti eri kasveja, jotta on mahdollista tasata markkinoista ja sääoloista aiheutuvia riskejä sekä työhuippuja. Syyskylvöisille kasveille suotuisilla seuduilla kannattaa pitää eri syyskylvöisiä kasveja kierrossa. Syysrapsiin on ollut kovasti kiinnostusta, mutta valitettavasti tänä syksynä monen viljelijän siemenet jäivät säkkiin, kun maata ei saatu ajoissa vapaaksi. Seuraavaan syksyyn kannattaakin varautua kylvämällä keväällä riittävän aikainen esikasvi syysrapsille tai syysviljalle. Mahdollisimman aikainen monitahoinen ohralajike on yksi parhaista esikasveista. Lajikekehitys niissä on ollut nopeaa. Uutuuslajike Wolmari on kasvuajaltaan jopa kymmenen päivää aikaisempi kuin esimerkiksi keskimyöhäinen kaksitahoinen Fairytale. Wolmari-ohraa päästäneen siis Etelä-Suomessa puimaan elokuun alkupäivinä ja aikaa jää syysrapsin kylvölle. Aikainen elonkorjuu ei Wolmarin kohdalla tule sadon kustannuksella, sillä huippusatoisalle Fairytalelle se häviää sadossa vain 4 prosenttia. Wolmarin verkkolaikunkestävyys on aivan uudella tasolla monitahoisten lajikkeiden joukossa. Lakoriskikin on keskimääräistä pienempi. Raisioagron ehdotus viljelykierroksi tuleville vuosille (vyöhykkeet I-II): 1. vuosi: Aikainen ohra: Wolmari 2. vuosi: Syyshybridirapsi: Alabaster, Thorin, Pioneer Maximus tai Vectra 3. vuosi: Ruis tai syysvehnä: Brasetto tai SW Magnifik 4. vuosi: Kaura: Mirella tai Flocke 16

17 Tilaa kasvinsuojeluaineet ennakkoon säästät rahaa! TEKSTI Heidi Silvennoinen Kasvinsuojeluaineiden ennakkokauppa alkaa joulun alla ja kestää helmikuun loppuun asti. Hintaportaat nousevat kevään käyttökautta kohden. Tilaamalla ennakkokaudella varmistat itsellesi parhaan hinnan ja uusien tuotteiden saatavuuden. Hintakorotukset käyttökauteen mennessä vaihtelevat tuotteista riippuen viidestä kahdeksaan prosenttia. Kattavan kasvinsuojeluainevalikoiman näet tämän lehden liitteenä olevasta tuoteluettelostamme. Vinkit kasvinsuojeluun - Valitse ratkaisu ongelman mukaan 1 Syksyllä glyfosaattiruiskutuksia tehtiin ennätysmäisen vähän. Suosittelemme pahoin juolavehnän saastuttamille lohkoille ensisijaisesti kevätöljykasveja, koska öljykasveista juolavehnän torjunta on helppoa ja edullista. Raisioagron resepti: Targa Super 2 l/ha + Sito Plus 0,2 l/ha. 2 Viljele kevätvehnää ja hillitse juolavehnää ammattilaisten ylistämällä Broadwaylla. Broadwaylla on markkinoiden laajin teho, sillä yhdellä Broadway-torjunnalla torjut lohkon kaikki tavallisimmat rikat, mutta samalla saat hallintaan myös heinämäiset rikat, kuten juolavehnän ja hukkakauran. Aineella on myös hyvä matarateho ja kortta lyhentävä vaikutus. Raisioagron resepti kevätvehnälle: Broadway 150 g/ha + Dassoil-kiinnite 0,5 l/ha. 3 Resistenssi pihatähtimö eli vesiheinä, joka kestää gramma-aineita. Se tarkoittaa, että edullisilla pienannosaineilla ei tehoa enää saada vesiheinään. Se on kasvava ongelma, jonka ehkäisyyn suosittelemme aina gramma-aineiden joukkoon seoskumppania. Kestävän vesiheinän syntyminen kaventaa merkittävästi viljelijän ainevaihtoehtoja sekä nostaa kasvinsuojelun kustannuksia. Pelkkä MCPA seoskumppanina ei ehkäise kestävien vesiheinäkantojen syntyä. Raisioagron resepti kevätviljoille: Classic Premium SX 12 g/ha + Cantor 0,5 l/ha* + Sito Plus 0,1 l/ha. Cantor MegaPack vain Raisioagrosta! (* Normaali suositus Cantor 0,4 l/ha, ehkäistessä kestävää vesiheinää suosittelemme 0,5 l/ha). Resistenssin jo synnyttyä oikea ainevalinta on peltojen tehopuhdistaja Ariane S. YaraVita- TUOTTEILLA hivenpuutokset hoitoon Kasvinsuojeluainetarpeita miettiessä kannattaa muistaa myös lehtilannoitteet, jotka saat Raisioagrosta kätevästi samassa tilauksessa. Menneellä kasvukaudella toteutimme sopimusviljelijöiden kanssa muutamia demokokeita, joissa YaraVita-sarjan lehtilannoitteita käytettiin pelloilla, joissa oli viljavuustutkimuksen mukaan syytä olettaa hivenainepuutteita. Lehtilannoituksen vaikuttavuutta tutkittiin ruiskutuksen jälkeen kasvustonäytteen avulla, josta Yara Megalab -kasvianalyysi kertoi ravinnetilanteen nollaruudulla ja ruiskutetulla alueella. Erityisen selvästi tehot saatiin näkyviin mangaanin osalta, kun yaravita Mantrac Pro:ta ruiskutettiin kauralle. Nollaruudulla Megalab näytti selvää puutetta ja ruiskutetulla alueella mangaanitaso kasvissa oli normaali. Mangaanin liukenevuus maasta vaikeutuu ph:n noustessa ja kaura on puutokselle erityisen herkkä. YaraVita Mantrac Pro:sta on syystäkin tullut melko yleinen tuote kauranviljelyssä, mutta sitä käytetään paljon myös muille viljoille, jos mangaaninpuutosta on havaittu viljavuustutkimuksessa. Megalab-analyyseissä näkyi myös boorin puute erityisesti öljykasveilla. Boorin puute on hoidettavissa yara- Vita Bortrac 150 -tuotteella. Boorianalyysejä tehdään valitettavan harvoin viljavuustutkimuksen yhteydessä. Megalab-analyysi ottaa kuitenkin kantaa myös boorin tarpeeseen ja antaa osviittaa niin meneillään olevaan kuin seuraaviin kasvukausiin. Teksti: Jaakko Laurinen 17

18 NAUTA AGRO makasiini 4/12 Enemmän irti Maituri E:n energiasta ja valkuaisesta Maituri E parantaa ravintoaineiden hyväksikäyttöä lehmien ruokinnassa. Pienemmällä väkirehutasolla ja maltillisella valkuaisruokinnalla päästään totuttua suurempaan tuotokseen ja korkeampiin maidon pitoisuuksiin. Tuotannon kannattavuus paranee, kun rehujen hyväksikäyttö tehostuu. Pienempi annos säästää rehukustannuksissa. TEKSTI JA KUVA Merja Holma Säilörehun laadulla on merkitystä myös Maituri E -ruokinnalla. Useat sadat tuottajat ovat jo todenneet, että maitotankissa huomaa eron, kun tavallinen väkirehu vaihtuu Maituri E -rehuun. Maidon pitoisuudet sekä tuotos kohoavat. Valkuainen nousee 1 3 kymmenystä, rasva voi kohota 3 5 kymmenystä, parhaimmillaan on nähty jopa 8 kymmenyksen nousuja. MTT:n kokeessa Maaningalla Maituri E -ruokinnalla energian hyväksikäyttö oli 13 prosenttia parempi kuin perusruokinnalla. Käytännössä Maituri E -rehun parempi tehokkuus voidaan hyödyntää alentamalla ruokintasuunnitelman väkirehuannosta 0,5 1 kiloa kussakin tuotosluokassa. Esimerkiksi 30 kilon tuotostasolla normaali väkirehuannos on 10 kiloa, kun käytössä on normaali säilörehu. Nyt väkirehuannos voidaan alentaa 9 9,5 kiloon. Koska E -ruokinta parantaa myös valkuaisen hyväksikäyttöä, voidaan tiivistelisä jättää pois Maituri E -ruokinnalla. Raisioagron ruokintasuunnitelmissa otetaan huomioon E -rehujen tehokkaampi hyväksikäyttö. Säilörehun laadulla on edelleen suuri merkitys Vaikka käytössä olisi Maituri E -rehu, on säilörehulla edelleen ratkaiseva rooli maidontuotannossa. Huonon säilörehun ohella tarvitaan enemmän täysrehua, hyvän säilörehun ohella pärjätään vähemmällä. Esimerkiksi 30 kiloa lypsävän lehmän Maituri E -täysrehuannos on noin 8 kiloa, kun säilörehun D-arvo on yli 700. D-arvon jäädessä 600:aan, nousee täysrehuannos jo 12 kiloon. Kl-arvo 0,65 0,6 0,55 0,5 0,45 Energian hyväksikäyttö (MTT 2012) VERTAILU MAITURI E Aika poikimisesta kk VERTAILU Säilörehun D-arvo ei yksin ratkaise väkirehutasoa, sillä käymislaatu ja märkyys vaikuttavat syötyyn säilörehumäärään. Säilörehuerän vaihtuminen kannattaa ennakoida analysoimalla rehu, jotta tarvittavia säätöjä saadaan tehtyä ruokintaan ennen tuotoksen alentumista. Säilörehuerän vaihtuessa syönnin väheneminen, energiapitoisuuden lasku ja pötsin olosuhteiden muuttuminen voivat vaikuttaa tuotokseen merkittävästi, joten ne kannattaa ottaa huomioon ruokinnan suunnittelussa Maituri E:n tarve on pienempi Esim. 30 kg tuotos eri säilörehuilla Maituri E Maituri Perustäysrehu D 600 D 660 D

19 Tolosen robottikarjassa keskimaito lähes 40 kiloa päivässä Maija ja Matti Tolosen robottikarjassa vanhempien lehmien keskimaito nousi jo päälle 40 kilon, mikä on hieno saavutus ja merkki siitä, että ruokinta toimii. Kalajoella sijaitsevan karjan 60 lehmää syövät Maituri E -täysrehua sekä robotilla että kioskin kautta. Säilörehua on vapaasti tarjolla. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Tolosen tila on päätynyt erillisruokintaan, vaikka moni laajentanut tila on siirtynyt appeeseen. Erillisruokinta on helpompaa, sillä appeen tekeminen vaatii aikaa. Aperuokintaa ei myöskään voi perustella edullisemman hinnan vuoksi, koska lypsykauden lopussa energiaa haaskataan. Lomittajienkin on helppo hoitaa ruokinta, kun on vain säilörehun jako, Matti painottaa. Tolosen pihatto rakennettiin vuonna 2006, siihen asennettiin aluksi lypsyasema, joka vuosi sitten vaihdettiin robottiin. Tolosen karjan hoito käy helposti omin voimin, kun väkirehuna on täysrehu ja lypsäjänä on robotti. Säilörehun jako sujuu kätevästi rehunjakovaunulla. Matti ja Maija ovat todella tyytyväisiä Maituri E -rehuun. Ruokinnallisia häiriöitä ei ole ollut sen jälkeen, kun uusi rehu tuli viime maaliskuussa käyttöön. Ei ole myöskään ollut tyypillisiä poikimisen jälkeisiä ongelmia. Rehu maittaa todella hyvin. Kierto toimii erinomaisesti, sillä lehmät ovat aktiivisia, lypsyjen määrä on keskimäärin 3,1. Kaikkien lehmien keskimaito on pysytellyt 38 kilon tuntumassa. Matti Tolonen on tyytyväinen helppoon ruokintaratkaisuun. Maituri E -täysrehu kioskista ja robotilta varmistaa myös korkean tuotoksen. On se ajoittain lähestynyt 40 kiloakin, iloitsee Maija. Vanhemmilla lehmillä 40 kiloa on jo ylittynytkin. Maituri E oli vielä uusi tuote markkinoilla, kun Raisioagron Tuomas Kuusinen kertoi siitä maaliskuussa Tolosille. Päätimme kokeilla uutta rehua, eikä sen jälkeen ole entiseen palattu. Lehmät alkoivat hanakasti syödä väkirehua säilörehun päältä, kun testasimme Maituri E:n maittavuutta. Raisioagron Tuomas Kuusinen tekee navettakierroksen ja tutkii myös lehmien sontaa tilojen ruokintaa suunnitellessaan. Toloset ovat olleet tyytyväisiä Tuomaksen ruokintasuosituksiin. Tuotos on noussut huikeasti ja navettatyöt sujuvat helposti, kun homma toimii myös robotilla, Maija kertoo. Maija kehuu Tuomas Kuusisen tekemien ruokintasuunnitelmien tuottavan maitoa. Ennen uuteen rehuun siirtymistä viimeisen 12 kuukauden tuotos oli kiloa, nyt se on noin kiloa korkeampi. 19

20 NAUTA AGRO makasiini 4/12 Maituri 18 E uutuusrehu tehokkaaseen E-sarjaan Maituri 18 E on kauan odotettu uutuus E-sarjaan. Siinä on matalampi valkuaistaso kuin Maituri E:ssä, mutta muuten hyvä peruskoostumus ilman propyleeniglykolia ja suojattua metioniinia. TEKSTI Merja Holma I KUVAT Merja Holma ja Tapani Vartiainen Maituri 18 E:ssä maidon koostumukseen vaikuttavat elementit ja prosessointi vastaavat Maituri E:tä, joten pitoisuudet kohoavat kuten Maituri E:lläkin. Hinta on edullisempi, joten se mahdollistaa pitoisuuksien nousun niilläkin tiloilla, jotka eivät halua panostaa kaikkiin niihin ominaisuuksiin, joita Maituri E sisältää. Maituri 18 E on ollut ruokintakokeissa kuluneen syksyn ajan useilla kymmenillä tiloilla, joiden maidon pitoisuudet ovat nousseet erittäin vakuuttavalla tavalla. Myönteistä palautetta on saatu myös robottitiloilta, joilla se on parantanut kiertoa parempien pitoisuuksien lisäksi. Kari ja Minna Herranen, Kiuruvesi: Maituri 18 E houkutusrehuna robotilla Minna ja Kari Herranen ovat todenneet, että Maituri 18 E sopii mainiosti houkutusrehuksi robotille. Kari ja Minna ottivat Maituri 18 E:n ruokintaan 130 lehmän robottikarjallensa syyskuun lopulla. Kahden robotin navetassa haetaan hyvää kiertoa ja yli 30 kilon keskimaitoa. Uusi pihatto rakennettiin vuonna Lehmäpaikkoja on yhteensä 140. Lypsyssä on nyt 114 lehmää. Vanhempien lehmien keskimaito on kiloa, ensikoilla noin kiloa. Tavoitteena on saada etenkin ensikoiden tuotosta kasvamaan. Keskimäärin maitoa tulee päivässä lehmää kohden kiloa, joten kokonaisuudessaan ollaan tavoitetasolla. Vanhemmilla lehmillä on lypsyjä keskimäärin 2,7 ja ohikulkuja 1,5. Ensikot ovat innokkaampia, ja ohikulkuja kertyy yli kolme. Robotilla annetaan täysrehua ensimmäisen 90 päivän ajan vanhemmille lehmille 7 kiloa ja ensikoille 20

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 30.1.2017 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2017 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 900 000 tn mallasohraa/vuosi

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 5.2.2016 Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Mallastuskapasiteetti 590 000 tn Ohran käyttö 800 milj. kg 9. suurin mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Peltopäivä 11.7.13 Sanna Kivelä, Viking Malt Odotukset sadosta 2013 Satonäkymät erittäin hyvät kaikilla merkittävimmillä ohran viljelyalueilla Laatu? Puinnit alkamassa Ranskassa, Espanjassa

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohraseminaari 31.1.2013 Sanna Kivelä, Viljan hankinta, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Siemenpakkaajan puheenvuoro Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Keliakia ja gluteeniton ruokavalio Keliakia Keliakia on sairaus, jossa

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Viljan laatuhinnoittelu

Viljan laatuhinnoittelu Sivu 1/19 Voimassa 27.10.2015 alkaen Korvaa 01.10.2015 ilmoitetun laatuhinnoittelun Ver. 5/2015 Viljan laatuhinnoittelu Satokausi 2015 / 2016 Voimassa ostoissa rehutehtaille ja varastoihin. Muutoksia kohdissa:

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Uuden kauden kuivuri. Biotaloudesta menestystä maaseudun yrityksille -teemapäivä. Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka.

Uuden kauden kuivuri. Biotaloudesta menestystä maaseudun yrityksille -teemapäivä. Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka. Uuden kauden kuivuri Biotaloudesta menestystä maaseudun yrityksille -teemapäivä Loimaa 5.4.2016 Suomen maatalousmuseo Sarka Jorma Marttila Kuivaus vie jopa puolet viljelyyn käytettävästä energiasta Perinteinen

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt Sadonkorjuujuhla 28.10.2016 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 600 000 tn mallasta/vuosi 900 000 tn mallasohraa/vuosi

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Viljan laatuhinnoittelu

Viljan laatuhinnoittelu Voimassa 1.1.2016 alkaen Viljan laatuhinnoittelu Satokausi 2015 / 2016 Voimassa ostoissa rehutehtaille ja varastoihin. Muutoksia kohdissa: - Kauran jyväko-hinnoittelu - Myllyvehnän valkuaishinnoittelu

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot