Festivaalien. värikäs kesä. Musiikki kehittää aivojamme. Paljonko euroja liikkuu musiikkialalla? Asiakasuskollisuutta musiikilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Festivaalien. värikäs kesä. Musiikki kehittää aivojamme. Paljonko euroja liikkuu musiikkialalla? Asiakasuskollisuutta musiikilla"

Transkriptio

1 Musiikki kehittää aivojamme Paljonko euroja liikkuu musiikkialalla? Asiakasuskollisuutta musiikilla TEOSTON ASIAKASLEHTI Festivaalien värikäs kesä

2 Pääkirjoitus Outoja arvoja Piraattipuolue on julistanut sodan Teostoa vastaan. Puolueen verkkokaupassa markkinoidaan näyttävästi cd-levyä Against The Teosto. Robin Hoodeiksi itsensä rinnastavilla puoluepukareilla on outo vastustuksen kohde: suomalaiset säveltäjät ja sanoittajat. Vai eikö piraattien puoluetoimistossa ole havaittu, että Teoston yli omistaja-asiakkaasta reippaat on säveltäjiä ja sanoittajia. Loput ovat perikuntia ja musiikin kustantajia, joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Musiikin tekijät yrittävät ansaita ainakin osan elannostaan ammattimaisella luovalla työllään. Yksinomaan musiikin tekemisellä Suomessa ei monikaan perhettään elätä, ja entistä harvempi siihen kykenee, mikäli Piraattipuolueen ihanteet toteutuvat. Keskusteluyhteys Teostoon kuuluvien musiikintekijöiden ja Piraattipuolueen välillä olisi suotavaa. Piraattipuolueen arvoja ihmetellessä ilahduttaa tieto siitä, että kolme neljäsosaa suomalaisista tuomitsee kaikenlaisen vertaisverkkolataamisen ja -jakelun. Tieto perustuu Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen, johon haastateltiin kesäkuussa yli tuhatta vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta myös tietää, ettei musiikin ja elokuvien verkkojakelu ole lainmukaista. Etenkin nuoret ovat varsin tietoisia siitä, mitä toisten teoksilla saa verkossa tehdä ja mitä ei. Silti lataillaan ja jaellaan muiden töitä, kun se on vaivatonta ja ilmaista eikä kukaan siihen puutu. Entäpä jos tämä asenne leviäisi muuallekin? Ilman musiikin tekijöitä keikoilla ei ole mitään esitettävää. Lienee arvokeskustelun aika kodeissa, kouluissa ja koko yhteiskunnassa. Musiikkialan sisälläkin on piirteitä, jotka tuntuvat piittaamattomuudelta. Musiikin esitysilmoitusten lähettäminen Teostoon onnahtelee. Bändit ja artistit ilmoittavat keikkojensa ohjelmiston yleensä tunnollisesti, mutta poikkeuksiakin on. Käytännössä poikkeus tarkoittaa sitä, että säveltäjät ja sanoittajat eivät saa heille kuuluvia esityskorvauksiaan. Bändit, artistit ja kuorot saavat kyllä keikkapalkkionsa. Ne jotka eivät estradeilla esiinny, vaan tekevät musiikkia muiden soitettavaksi ja laulettavaksi, jäävät ilman heille kuuluvia tuloja. Musiikintekijät puivat muun muassa tätä aihetta Teoston järjestämässä seminaarissa Jyväskylässä muutama viikko sitten. Panelistit muistuttivat, että ilman heitä ei keikoilla ole mitään esitettävää. Monessa muussakin yhteydessä tekijät ovat ilmaisseet huolensa siitä, että esiintyvät taiteilijat käyttävät heidän musiikkiaan sangen surutta. Teoston tilitykset maksetaan niille teoksille, joita on julkisesti esitetty. Jos tietoa esityksistä ei saada, tekijän tilipussi voi olla laihanlainen ja vaikkapa kenkäostos lapselle jää haaveeksi. Varmasti keikkailmoitukset eli listaus siitä, kenen teoksia on laulettu ja soitettu, jätetään osin tekemättä silkasta tietämättömyydestä. Jos näin on, me Teoston viestinnässä voimme syyttää itseämme lepsusta työstä ja pyrkiä parempaan. Piittaamattomuus ja välinpitämättömyys ovat outoja arvoja. Musiikkialan yhteisenä arvona pitää olla toisten työn ja oikeuksien kunnioitus. Ihan kuten koko yhteiskunnassakin. 2 teostory

3 k u v a : s v e n n a ma r t e n s k u v a : j a k k e ni k k a r i n e n 24 k u v a : j a k k e ni k k a r i n e n 3/09 Tässä numerossa Festivaalikauden tilinpäätös: vain vaihtelu on vakaata. Soittaminen ja laulaminen tekee hyvää aivoillemme. Taustamusiikkiin sijoitetut rahat tulevat yritykselle moninkertaisesti takaisin. TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, Helsinki puh. (09) , faksi (09) sähköposti: teostory@teosto.fi Toimitus Satu Kaarenoja (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Mika Kauhanen (toimittaja) 18 Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellyskilpailun voittanut Jussi Rasinkangas pitää itseään musiikin sekatyömiehenä. Ulkoasu Topi Saari/Neutron Design 24 Musiikkialalle toivotaan yhteistä strategiaa. Paino Forssan Kirjapaino 30 Vastalääkettä väärinkäsityksiin. Kansi: Tuusulanjärven kamarimusiikin taiteellinen johtaja ja viulisti Pekka Kuusisto esiintyi festivaalin Miinanraivaajat-konsertissa Ainolan metsässä heinäkuussa. Metsään rakennetun tilateoksen ja esiintyjien puvustuksen olivat suunnitelleet ja toteuttaneet Aamu Song ja Johan Olin. k a n n e n ku v a : m a a r i t ky t ö h a r j u ISSN vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory

4 Festivaalien 4 teostory

5 kesä 2009 Kesä 2009 sujui festivaalien osalta vanhoissa merkeissä: moni asia oli toisin kuin edellisenä vuonna, uusia ilmiöitä oli kosolti ja edellisen vuoden suosikki ei välttämättä ollut sitä enää. Festivaalit ovat kenttä, jossa vain vaihtelu on vakaata. t e k s t i te r o v a l k o n e n roni rekomaa/lehtikuva lukemia ei vielä ole, mutta kokonaiskuva vaikuttaa yllättävän vakaalta. Viime vuonna lippuja myytiin noin , festivaalikäyntejä oli noin kaksi miljoonaa ja uskon, että lähelle samoja lukuja Tarkkoja päästään tänäkin vuonna. Tämä on siis kokonaiskuva festivaalikohtaiset vuosivaihtelut ovat suuria, mutta näin on ollut aina ennenkin. Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberlan luonnehdinta kesästä 2009 mahdollistaa tulkinnan, että talouden taantumaa ei ole olemassakaan tai jos on, se ei vaikuta silloin, kun ihmiset haluavat kokea syviä elämyksiä. Tämä ei sinänsä ole uutinen, kuten myös Amberla toteaa. Aiemminkin on nähty, että taantuman aikaan kulttuuri kärsii vähemmän kuin moni muu ala. Se koetaan sittenkin niin tärkeäksi, että siitä on paljon vaikeampi tinkiä kuin vaikkapa uudesta taulutelevisiosta. Mitä taas sponsorointiin tai brändäykseen tulee, niin yrityksillä on juuri teostory

6 Yrityksillä on juuri nyt paras aika kiillottaa imagoaan ja luoda itsestään kuva kulttuurin tukijoina. Kaustisella turvataan soitto- ja tanssiharrastuksen jatkuminen. nyt paras aika kiillottaa imagoaan ja luoda itsestään kuva kulttuurin tukijoina, hän sanoo. Vaikuttaa siltä, että kaikki yritykset eivät ole tarttuneet mahdollisuuteen. Alustavien tietojen perusteella nimittäin näyttäisi, että Pori Jazzin ja Savonlinnan oopperajuhlien kaltaiset tapahtumat ovat kärsineet siitä, että yritykset eivät ole ostaneet yhteistyökump- paneilleen ja asiakkailleen lippuja entiseen malliin. Kesä 2009 toi Suomeen monta suurta artistia, joista valovoimaisin oli tietysti Madonna. Oli kuitenkin merkillepantavaa, että suurimmat tähdet eivät esiintyneet festivaaleilla. Ilmiö on ollut olemassa ennenkin, mutta se on korostunut viime vuosina entisestään. Promoottori Juhani Merimaalla on selitys. Kaikkein isoimmat nimet saavat omista keikoistaan niin paljon enemmän rahaa, ettei festivaaleilla ole resursseja lähteä kilpailemaan niistä. Yhden festivaalipäivän hinta on jossain neljänkymmenen euron kieppeillä, kun taas Madonnan konsertista piti maksaa noin satanen. Tämä matematiikka rajaa 6 teostory

7 tomi hirvinen / kaustinen folk music festival suurimmat nimet festivaalien ulkopuolelle kaikkialla maailmassa, lukuun ottamatta paria poikkeusta, joista mainittakoon vaikka Roskilde. Jos kirkkaimmat tähdet puuttuivat, niin kotimaisia artisteja nähtiin festivaaleilla sitäkin enemmän. Esimerkiksi Raumanmeren juhannuksena aiemmin tunnettu RMJ Party Camp tarjoili keskikesällä tyystin kotimaisen kattauksen. Juhani Merimaa pitää ilmiötä todellisena, muttei silti koko tilanteen kuvana. Kotimainen musiikki on festivaalikesässä vahvasti edustettuna, mutta minusta ei voi sanoa että koko totuus olisi siinä. Suomeen on noussut lisää pieniä ja keskisuuria festivaaleja, joilla käy paljon vakiintuneita kotimaisia esiintyjiä ja jotka houkuttelevat yleisönsä pääasiassa lähiseudulta. Isoimmilla festivaaleilla kotimaisten nimien osuus on pienempi, ja Flow:n kaltaisessa kohderyhmäfestivaalissa se oli melkein olematon. Festivaalien kotimaista tarjontaa tarkasteltaessa ei voi olla panematta merkille, miten paljon tapahtumat luottavat vakiintuneisiin, pitkäaikaisiin suosikkeihin. Merimaan mukaan selitys on yksinkertaisesti siinä, että merkittäviä uusia nimiä ei ole viime vuosina noussut. Samaa sanoo CMX-yhtyeen kitaristi Janne Halmkrona, joka on soittanut kotimaisilla festivaaleilla 1990-luvun alusta ja työskentelee nykyään myös Sony Musicin tuotantopäällikkönä. Hiljaista on totta vie ollut. Pori Jazzissa on jo pitkään kuultu muutakin kuin jazzia. Genrerajat loivenevat: Paula Koivuniemi oli monen rockfestivaalin vetonaula. Rockfestivaaleilla saatetaan pian nähdä samaa puhdasoppisuuden vähenemistä kuin jazzfestivaaleilla on nähty jo pitkään. sari gustafsson/lehtikuva Uudet nimet ovat lähinnä TV:stä tuttuja, eivätkä he välttämättä vedä väkeä festivaaleille. Kyllähän esimerkiksi Ilosaari- ja Ruisrockissa annetaan tilaa uusille nimille, mikä oikein onkin, mutta yleisö tulee silti ensisijaisesti katsomaan meitä ikäloppuja, kuten joku meidät määritteli, Halmkrona toteaa. Festivaalikenttä kuitenkin elää. Yksi mielenkiintoinen ilmiö on vanhemman polven iskelmäartistien ujuttautuminen rocktapahtumiin - ja heidän suuri suosionsa siellä. Esimerkiksi Paula Koivuniemi esiintyi kesän mittaan muiden muassa Down By The Laiturissa, Simerockissa, Tammerfestissä ja Himos Festivalilla. Rocklehti Rumballe antamassaan haastattelussa Koivuniemi ihmetteli itsekin uransa uutta suuntaa ja myönsi miettineensä, tuleeko nuori polvi katsomaan häntä vain huumorimielessä. Sikäli kuin nuorison ulkoisiin reaktioihin on luottamista, asia ei ole näin. Esiin pitää nostaa myös Vesa- Matti Loiri, joka on viime vuosina julkaissut kolme levyllistä tulkintojaan suomalaisesta rockista. Loirin versiot eivät ole lähelläkään rockia, mutta kesällä Provinssirockissa esiintynyt monialataiteilija sai aikaan erityisen tunnelmallisen ja mieleenpainuvan kokemuksen. Loiri itse luonnehti esiintymistään rockfestivaalilla yhden unelman täyttymykseksi. Vaikuttaa siltä, että rockfestivaaleilla saatetaan pian nähdä samaa puhdasoppisuuden vähenemistä kuin jazzfestivaaleilla on nähty jo pitkään. Näkökulmasta riippuu, onko ilmiö hyvä vai huono. Soul-laulaja Duffy Pori Jazzissa? Vesa-Matti Loiri Provinssirockissa? Molemmat toteutuivat kesällä Nuorison kiinnostus iskelmää ja ylipäänsä vanhemman polven artisteja kohtaan on kiintoisa ilmiö, jonka voi halutessaan tulkita jopa kapinaksi. Logiikka on sama kuin Lassi ja Leevi -sarjakuvassa, jossa pieni Lassi-poika yritti ärsyttää rocknuoruuden viettäneitä vanhempiaan kuuntelemalla hissimusiikkia vieläpä erityisen hiljaa. roni rekomaa/lehtikuva teostory

8 Festivaalit ovat taloudellisesti huomionarvoisia tapahtumia. Esimerkiksi kolmen suurimman juhannustapahtuman eli Porin RMJ Party Campin, Jämsän Himos-festivaalin ja Kalajoen juhannusjuhlien liikevaihdon on laskettu nousevan lähelle viittä miljoonaa euroa. Jos tapahtumiin liittyvä oheisbisnes, kuten majoitus, lasketaan mukaan, liikevaihto kaksinkertaistuu. Amberlan mainitsema suuri vuosittainen vaihtelu yksittäisten festivaalien kohdalla tarkoittaa sitä, että edellisen vuoden voittaja saattaa seuraavana vuonna joutua taistelemaan selviämisestään. Syyt voivat olla jopa banaalin tuntuisia. Täytyy muistaa, että yksittäisen festivaalin kohdalla sellainenkin seikka kuin sää on merkittävä. Ihmiset jättävät lipunostopäätöksen yhä myöhemmäksi, mitä festivaalit eivät tietenkään halua. Festivaaleilla käynti on lähimatkailua, ja sää vaikuttaa siihen aina enemmän kuin kaukomatkailuun, Kai Amberla toteaa. Ruisrock ylitti kesän 2009 yleisötavoitteensa kävijällä; Turun seudun suurin rocktapahtuma houkutteli paikalle kolmena päivänä yhteensä vierasta. Korson Ankkarock pääsi tavoitteeseensa, mutta menestys oli viimevuotista heikompi. Molempien festivaalien toiminnassa mukana oleva Juhani Merimaa toteaa, että selityksiä voi kyllä etsiä, mutta käytännössä niiden todenperäisyyttä on vaikea arvioida. Jos voisi etukäteen tietää, minkälaisia valintoja ostava yleisö tekee, tämä olisi helppo ala. Mutta kun ei voi. Ruisrockiin saatiin hyviä esiintyjiä, joista varmaan Faith No More oli merkittävin, kun taas Ankkarockissa ei tainnut olla nimiä, joita ei olisi voinut nähdä missään muualla. Osaselitys löytyy varmaan tällaisista asioista, eikä kokonaisselitystä varmaan voi edes saada, Merimaa toteaa. CMX-yhtyeen Janne Halmkrona arvioi, että artistin näkökulmasta festivaalivuosi 2009 ei ollut poikkeuksellinen. Yleinen ammattimaistuminen jatkuu, mutta vieläkin löytyy tapahtumia, joissa lavalle joutuu kahlaamaan yleisön halki tai joissa esiintyjän mahdolliseen nälkään ei ole kiinnitetty asianmukaista huomiota. Kevyen musiikin tapahtumat ovat yleisen taloustilanteen vaihtelulle herkempiä kuin esimerkiksi klassisen musiikin tai jazzin maailma. roni rekomaa/lehtikuva svenna martens Kaiken kaikkiaan festivaalit ovat korvaamaton ympäristö. Ensinnäkin ihmiset näkevät niissä yhtyeitä, joita he eivät lähtisi erikseen klubeille katsomaan. Pitää myös muistaa, että festivaalit ovat monen bändin alaikäisille faneille käytännössä ainoa tapa nähdä suosikkiensa esiintyvän, Halmkrona sanoo. Klassiseen musiikkiin painottuvilla Korsholman musiikkijuhlilla soitti muun muassa Janácek Jousikvartetti. Entäs ensi vuonna? Tilanne näyttää muuttuvan tällä hetkellä siten, että festivaalien määrät lisääntyvät. Tämä ei koske vain Suomea vaan koko Eurooppaa. Tulee esimerkiksi lisää Flow:n kaltaisia aivan tietylle yleisölle suunnattuja tapahtumia, joita ei Suomessa varmaan kannata 8 teostory

9 järjestää pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tulevaisuus näyttää, miten paljon festivaaleja voi tulla ja miten paljon ne voivat houkutella väkeä. Juhani Merimaan luonnehdinta nostaa mieleen tanssilavakulttuurin ja siinä tapahtuneet muutokset. Lavoja oli vielä jokin aika sitten joka paikassa, nykyään tuskin missään. Festivaaleja tuntuu syntyvän joka kesä lisää, mutta varsinkin viiden miljoonan ihmisen maassa on päivänselvää, että rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan. Merimaa näkee, että kevyen musiikin tapahtumat ovat yleisen taloustilanteen vaihtelulle herkempiä kuin esimerkiksi klassisen musiikin tai jazzin maailma, koska ne eivät saa samaan tapaan yhteiskunnan tukea. Jos nuorison käytettävissä oleva raha vähenee, se ei voi olla näkymättä rockfestivaalien menestyksessä, hän tiivistää. Hän mainitsee yhdeksi selväksi uhkakuvaksi nuorisotyöttömyyden kasvun, jota on joissain yhteyksissä nostettu esiin. Ennustaminen on mahdotonta. Juuri siksi se on niin kiinnostavaa. Näin Juhani Merimaa: Veikkaan että tilanne polarisoituu: joidenkin festivaalien suosio paranee, joissain ei tunnu mitään ja jotkin katoavat kartalta kokonaan. Jokaisella festivaalilla tietysti ajatellaan, ettei huono taloustilanne juuri meihin vaikuta, mutta kyllä sen täytyy joihinkin vaikuttaa. Finland Festivalsin Kai Amberla on omassa arvelussaan varovainen. Voidaan aivan huoletta käyttää klisettä, että elämme haastavia aikoja. Tulevien festivaalien sponsorineuvottelut alkavat pian, ja jos sponsorointi vähenee, on päivänselvää että se vaikuttaa festivaalien tulevaisuuteen. Sponsorirahan osuus koko festivaalikentän tuloista on noin 12 prosenttia, joten sillä on varsin suuri merkitys, hän sanoo. Sää vaikuttaa festivaalilippujen ostopäätöksiin. Sadekaan ei silti aina estä tunnelman syntymistä. teostory

10 Aivojaan kannattaa bodata soittamalla ja laulamalla. Aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin saattaa helpottua. Tehokkaimpia vaikutukset ovat, jos musiikkia harrastaa jo pikkulapsena, mutta myöhäistä ei ole vanhuksenakaan. t e k s t i ma r j a -le e n a ka r j u l a Soittaminen jumppaa aivojamme Näin väittävät aivotutkijat. Musiikki lisää tutkimusten mukaan monella tavalla hyvinvointiamme ja musiikilla on vahva vaikutus tunne-elämäämme. Se, mihin musiikin hyväätekevä vaikutus perustuu ja miten aivomme käsittelevät musiikillista tietoa, on parhaillaan perusteellisen lisätutkimuksen kohteena. Musiikin kokemiseen ja vaikutuksiin liittyviin kysymyksiin haetaan innokkaasti vastauksia myös Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä, johon kuuluvat Helsingin yliopiston psykologian laitoksen Musiikki ja aivot -tutkimusryhmä sekä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen Music Cognition Team. Huippuyksikköä johtaa musiikin professori Petri Toiviainen Jyväskylän yliopistosta. Alan suomalainen tutkimus on laajalti arvostettua ja varsinkin vuonna 2006 alkanut kansainvälinen Tuning the Brain for Music tai lyhyesti Braintuning-hanke on vienyt tutkimusta merkittävästi eteenpäin. Helsingin yliopiston psykologian laitoksen koordinoima kolmivuotinen hanke oli EU:n rahoittama ja ainutlaatuisen laaja musiikintutkimus. Monitieteisessä hankkeessa on ollut mukana musiikintutkijoiden ja psykologien lisäksi esimerkiksi tietokonemallinnuksen, neurologian ja tekniikan alan asiantuntijoita. Suomalaisten lisäksi hankkeeseen on osallistunut italialaisia, kanadalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia tutkijoita. Kolmen vuoden kesto oli loppujen lopuksi lyhyt aika näin mittaville ja uudenlaisille tutkimuksille, hanketta koordi- noinut dosentti Mari Tervaniemi sanoo. Kolmessa vuodessa on kuitenkin Tervaniemen mukaan nähty, että tämäntyyppisiä asioita on mahdollista tutkia ja nyt myös tutkimusvälineistö, -menetelmät ja teoreettinen pohja tutkimusten tekoon alkavat olla valmiina. Ensimmäisiä varsinaisia tutkimustuloksia voidaan odotella piakkoin ja myös käytännön sovelluksia voidaan odottaa varsinkin musiikkiterapian ja kielten oppimisen alalta. Tästä eteenpäin voimme fokusoida joihinkin erityisalueisiin ja valita yhteistyökumppanit sen mukaan, Tervaniemi toteaa. Voiko musiikki olla neutraalia? Mari Tervaniemen vetämässä Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä on keskitytty nimenomaan aivotutkimukseen. Tutkimuksissa on haluttu selvittää, miten aivojen sähköinen 10 teostory

11 Puheessa voidaan luetella faktoja, mutta tämä piirre puuttuu musiikista kokonaan. Musiikissa on aina joku tunne mukana. toiminta muuttuu musiikkia kuunneltaessa ja mitä muita fysiologisia muutoksia ihmisessä tapahtuu. Musiikin tunnevaikutuksia ja jälkiä aivoissa on tutkittu aiemminkin, mutta Braintuning-hankkeessa näitä kysymyksiä lähestyttiin uusista lähtökohdista ja uuden teknologian tarjoamin apuvälinein. Uutta on ollut myös musiikin tunnevaikutusten tutkiminen kuulijalähtöisesti eli käyttämällä sellaista musiikkia, mistä tutkittava pitää. Aiemmin tutkimus on lähtenyt hieman ylevämmästä taidekäsityksestä. Tutkijat ovat etukäteen määritelleet, mitä on hyvä musiikki ja mikä on esimerkiksi kaunista ja iloista ja mikä surullista, Mari Tervaniemi kertoo. Nyt tutkittavia pyydettiin tuomaan mukanaan sellaista musiikkia, josta he pitävät ja josta he eivät pidä sekä musiikkia, joka on neutraalia. Neutraalin valitseminen osoittautui vaikeimmaksi. Joillekin kävi myös niin, että se mikä oli kotona tuntunut neutraalilta, rupesi keskittyneessä laboratoriokuuntelussa tuntumaan mielenkiintoiselta tai tärkeältä. Musiikilla onkin taipumus muuttua mielenkiintoiseksi esimerkiksi synnyttämällä assosiaatioita ja tunnetiloja. Musiikki ei ole koskaan tunnevapaata, lisää tutkimusryhmän jäsen, dosentti Minna Huotilainen. Puheessa voidaan luetella faktoja, mutta tämä piirre puuttuu musiikista kokonaan. Musiikissa on aina joku tunne mukana. Aivotutkijan näkökulmasta voisi melkein sanoa, että se mitä aivoissa tapah- teostory

12 tuu musiikin kuuntelun aikana on paljon enemmän kuin mitä aivoissa tapahtuu puhetta kuunnellessa. Sekä Tervaniemi että Huotilainen pitävätkin musiikkia voimakkaana tunnevaikutusten tuottajana taidemuotojen joukossa. Esimerkiksi kuvataide tai kirjallisuus saattavat tuottaa elämyksiä yhtä lailla, mutta ne jakavat mielipiteitä paljon enemmän. Musiikista on sen sijaan aika vaikea sanoa, että tämä ei merkitse minulle mitään, Minna Huotilainen toteaa. Tervaniemen mukaan vain neljällä prosentilla väestöstä arvellaan olevan amusia eli kyvyttömyys nauttia musiikista ja hahmottaa sitä. Kuvaukset amusiasta kärsivistä ihmisistä ovat olleet aika dramaattisia: He ovat kokeneet aina olevansa erilaisia ja yrittäneet väkisin oppia, mistä musiikista täytyy pitää. Paine identifioitua musiikin kautta on myös olemassa, Mari Tervaniemi kertoo. Musiikin harrastaminen kehittää lasta Minna Huotilaisen erityisalana on ollut lapsiin liittyvä tutkimus. On haluttu selvittää, minkälainen merkitys musiikilla voi olla aivotoiminnan kehitykselle ja miten säännöllinen musiikin Aivotoiminnan tehostuminen näyttäisi olevan erityisen tehokasta muusikoilla, jotka ovat aloittaneet soittamisen alle 7-vuotiaina, Mari Tervaniemi kertoo. harrastaminen näkyy lapsen muussa kehityksessä. Koko ajan tulee lisätietoa siitä, että musiikkiharrastus vaikuttaa aivotoimintaan erityisesti lapsuudessa. Alustavaa tietoa on myös saatu eri soitinten soittajien eroista, Minna Huotilainen sanoo. Tarkkaavaisuustaitojen kehittyminen on Huotilaisen mielestä tutkimustuloksista saatava pääviesti. Lisäksi musiikkiharrastuksen on todettu vaikuttavan positiivisesti kuulojärjestelmän toimintaan ja motoristen taitojen kehittymiseen. Musiikkia harrastava lapsi päihittää tarkkaavaisuustesteissä selvästi vertailuryhmän. Tutkimusta on tehty klassisen musiikin soittajien kanssa, mutta veikkaan, ettei musiikinlajilla ole tässä merkitystä, Huotilainen sanoo. Enemmänkin merkitystä hän arvelee olevan soitto- ja harjoittelutavalla: yhteissoitossa tai kuorossa lapsi joutuu seuraamaan merkkejä ja tarkkailemaan oman soittimen ääntä, vaikka toiset soittimet kuuluvat samaan aikaan. Tarkkaavaisuuden ja kuulon erottelukyvyn kehittymisessä se voikin olla juuri musiikin erityispiirre. Kyllähän monessa muussakin harrastuksessa keskitytään, mutta olennaista on kuitenkin se, että soittajan pitää sulkea jotakin tiettyä pois ja keskittyä valikoivasti. Musiikille on ominaista myös ajallinen palaute: yksinkin harjoitellessaan saa alle sekunnissa palautteen tarkkaavaisuuden lipsahduksesta, jos jokin häiriö katkaisee soiton. Koululaisen kannalta musiikin avulla kehittynyt tarkkaavaisuus on sellainen pääoma, että sillä pärjää, Huotilainen sanoo. Keskittymistaidosta on apua meluisassa koululuokassa ja kuulokyvyn tehostuminen voi puolestaan auttaa vieraan kielen lausumisen oppimisessa ja kuullun ymmärtämisessä. Kaikki musiikkia harrastavat eivät ole tietenkään hyviä kielissä, mutta heillä on potentiaali vieraan kieleen kuulemiseen. Pystyy erottamaan sanoja helpommin. Laitoksella valmistumassa olevat tutkimukset antavat poh- jakke nikkarinen 12 teostory

13 Koko ajan tulee lisätietoa siitä, että musiikkiharrastus vaikuttaa aivotoimintaan erityisesti lapsuudessa. jaa monille käytännön sovelluksille. Lähiaikoina on odotettavissa ainakin tietoa musiikin vaikutuksesta kielen oppimiseen. Jos saamme tutkimustuloksia, jotka osoittavat musiikin auttavan vieraiden kielten opiskelussa, herää toive saada kaikki lapset musiikin pariin ja varsinkin ne lapset, joita ei kotona siihen rohkaista. Samoin musiikki voi auttaa niitä lapsia, joilla äidinkielen oppiminen on viivästynyt, Minna Huotilainen sanoo. Terapia ja aivot Braintuning-hankkeessa olivat tutkimuskohteena myös depressio- ja aivohalvauspotilaat. Musiikkiterapian vaikutuksista oli olemassa paljon tietoa, mutta ei lääketieteellisen kriteeristön täyttävää vaikuttavuustietoa, joten sitä lähdettiin nyt keräämään. Aivohalvauspotilaiden kanssa ei tehty muuta musiikkiin liittyvää terapiaa, vaan pelkästään räätälöitiin omaa kuuntelumateriaalia. Sellaista musiikkia, mistä he pitävät ja jota he saivat kuunnella sairaalassa ja kotona omaan tahtiin. Huomattiin, että jo se auttoi toipumista, Mari Tervaniemi kertoo. Perustana oli tieto, kuinka laaja-alaisesti musiikki vaikuttaa aivoissa ja miten aivojen vaurioitumaton kohta voi lähteä korjaamaan vioittuneen alueen puolesta tilannetta. Musiikki vaikuttaakin tutkijoiden mukaan lähes joka kohtaan aivoissamme eikä ole löydettävissä vain yhtä paikkaa, joka prosessoisi musiikkia. Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän löytyy aivoalueita, joihin musiikki vaikuttaa, Mari Tervaniemi sanoo. Musiikkiharjoittelussa kehittyvät ne aivoalueet, jotka ovat Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö eva istok Yksi Suomen Akatemian kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosiksi valitsemista 18 huippuyksiköstä. Johtajana musiikin professori Petri Toiviainen Jyväskylän yliopiston musiikin laitokselta. Toiviainen on erikoistunut musiikin kognitiivisten prosessien mallintamiseen ja laskennallisiin musiikkianalyysimenetelmiin. Huippuyksikkö koostuu kahdesta tutkimusryhmästä: Music Cognition Team (Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos) ja Musiikki ja aivot -tutkimusryhmä (Helsingin yliopisto, psykologian laitos). Yksikössä työskentelee noin 27 henkeä. Lapset saivat kokeilla musiikin muuttamista iloisemmaksi tai surullisemmaksi. teostory

14 tekemisissä soittamiseen liittyvän motorisen toiminnan ja kuulojärjestelmän toiminnan kanssa. Ne kehittyvät harjoittelulla ihan samoin kuin punttisalilla kehittyvät ne lihakset, joita harjoitetaan. Harjoitettavat alueet ihan konkreettisesti suurenevat aivoissa, Minna Huotilainen lisää. Musiikkiharjoittelun avulla vahvistuneet aivoalueet ovat käytettävissä tietysti myös kaikkeen muuhun samantyyppistä hienomotoriikkaa ja kuulon erottelua vaativaan toimintaan. Mari Tervaniemen mukaan ammattimuusikoiden aivojen toiminta ja rakenteet eroavat monella tavalla ei-muusikoiden aivoista. Aivotoiminnan tehostuminen näyttäisi olevan erityisen voimakasta muusikoilla, jotka ovat aloittaneet soittamisen alle 7-vuotiaina. Musiikkiharrastuksiin kannustaminen samoin kuin päiväkotien ja koulun musiikkitoimintojen määrän ja laadun kehittäminen näyttävätkin olevan tässä valossa isoja kysymyksiä. Jyväskylässä tutkitaan musiikin herättämiä tunteita Miten musiikki herättää meissä tunteita ja mihin musiikin terapeuttinen vaikutus perustuu? Muun muassa näihin kysymyksiin on etsitty vastauksia Jyväskylän yliopiston musiikin huippuyksikön tutkijoiden uraauurtavissa ja monitieteisissä tutkimuksissa. Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella on tutkittu muun muassa musiikin havaitsemista. Tutkimuksissa on pureuduttu siihen, miten aivomme käsittelevät musiikillista tietoa ja miten me säätelemme mielialojamme musiikin avulla. Työvälineinä on käytetty kuuntelukokeita, tietokonemallinnusta ja aivomittauksia. Viimeiset kolme vuotta musiikin laitoksen huippuyksikkö on tehnyt tutkimusyhteistyötä kansainvälisessä Tuning the Brain for Music -hankkeessa. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden roolina on ollut selvittää ennen kaikkea, missä määrin musiikin herättämiä tunteita voidaan selittää musiikillisten piirteiden kautta. Jyväskylässä on keskitytty enemmän musiikkiin ja Helsingissä aivoihin, Jyväskylän yliopiston huippuyksikössä työskentelevä erikoistutkija Tuomas Eerola täsmentää. Uuden musiikkiteknologian avulla on ollut mahdollista tutkia esimerkiksi sellaisia vaikeasti todennettavia asioita kuin sointiväri, Tuomas Eerola kertoo. Tietokonepohjainen tutkimus mahdollistaa lisäksi laajojen tutkimusaineistojen käytön, kuten esimerkiksi musiikillisten piirteiden luokittelun isoista aineistoista. Tähän mennessä äänitteiden musiikillisten piirteiden luokittelusta saatuja tutkimustuloksia on jo mahdollista hyödyntää erilaisissa käytännön sovelluksissa, joista Eerola mainitsee esimerkkinä musiikin hakupalvelut. Kolmivuotinen Braintuning-hanke alkaa olla nyt päätöksessään ja jotain voidaan sanoa jo tuloksistakin. Ainakin voidaan todeta, että musiikilla vaikutetaan paljon arkielämän mielialoihin ja myös tietokone pystyy tunnistamaan helposti musiikin esittämiä tunteita. Musiikin todennäköisesti synnyttämä tunnetilakin on mahdollista määrittää. Musiikin esittämät ja musiikin herättämät tunteet ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, Tuomas Eerola painottaa. Musiikin kuuntelijat ovat oppineet, että surulliseen musiikkiin liittyvät esimerkiksi rauhallinen tempo ja matalat taajuudet. Tällainen musiikki ei tee meitä silti välttämättä surulli- Historian kulussa ovat kenties parhaiten selviytyneet ne lapset, joille on laulettu. siksi, vaan saatamme yhtä hyvin tuntea pitkästymistä tai kyllästyneisyyttä. Se mitä kuulija saa musiikista irti ja minkälaisia tunnekokemuksia se herättää, riippuu myös kuulijan persoonallisuudesta ja historiasta. Hyvin visuaalinen henkilö vastaanottaa musiikkia eri tavalla kuin musiikillisesti suuntautunut. Ja jos on tottunut kuuntelemaan pelkästään heviä, ei saa välttämättä mitään hienovaraisista klassisen musiikin vivahteista. Musiikin herättämiä tunteita tutkittaessa pitää myös kysyä, mistä tunteista puhutaan, Tuomas Eerola muistuttaa. Puhutaanko vain ilosta, surusta ja pelosta vai oletetaanko, että musiikki herättää tunteita monivivahteisemmin. Minkä takia musiikki on sitten niin tärkeässä asemassa meidän aikanamme eivätkä varsinkaan nuoret voi elää ilman musiikkilaitteitaan? Musiikki on nuorille turvallinen, helposti hallittava maailma, Tuomas Eerola sanoo. Musiikin maailmassa voi turvallisesti kokea erilaisia tunteita. Ja musiikkiahan on myös helposti saatavilla. On myös arveltu, että musiikin tehokkuus tunnevaikutusten synnyttäjänä tekisi musiikista erityisen muiden taidelajien joukossa. Tuomas Eerola kertoo myös tutkimuksista, joissa on havaittu, että vauvat ovat lumoutuneimpia juuri musiikista. Äidit laulavat lapsilleen kaikissa kulttuureissa ja historian mittaan laulaminen on osoittautunut hyödylliseksi vuorovaikutuksen keinoksi. Lasta on voitu piristää tai rauhoittaa tarpeen mukaan. Historian kulussa ovat kenties parhaiten selviytyneet ne lapset, joille on laulettu. Myös musiikkiterapian on todettu hyötyvän musiikin tehokkaasta tavasta herättää tunteita. Musiikkiterapian mekanismit on yksi keskeisistä Jyväskylän musiikin laitoksen tutkimuskohteista, ja Jyväskylän yliopistossa on myös maan ainoa musiikkiterapian professuuri. Musiikkiterapialla on pystytty vaikuttamaan esimerkiksi masennuksen hallintaan, Tuomas Eerola kertoo. Suomessa musiikkiterapia on Kelan tukemaa, joten tarvitaan selvää kliinistä näyttöä terapian vaikutuksista. Tuomas Eerola kertoo, miten opiskelijat kysyvät joskus häneltä, meneekö musiikista lumous, jos tutkimukset paljastavat kaiken musiikin tunnevaikutusten syntymisestä. Päinvastoin. Tutkimustulokset eivät riko lumousta, vaan herättävät mielenkiintoa ja ihastusta, kun ymmärtää, miten asiat toimivat, Eerola vastaa. 14 teostory Musiikki on tehokas tunnevaikutusten synnyttäjä, Tuomas Eerola sanoo.

15 Vuoden 2008 esitetyimmät sävellykset Listat perustuvat esitystietoihin, joita Teosto saa radio- ja televisioyhtiöiltä, tilaisuuksien järjestäjiltä ja orkestereilta. Tietojen perusteella Teosto maksaa säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikin kustantajille korvaukset teosten käytöstä. Sijoitus listalla ei kerro, kuinka paljon teoksen tekijät ovat saaneet esityskorvauksia, koska korvaukseen vaikuttavat esityskertojen lisäksi myös esimerkiksi esityspaikka ja teoksen kesto. Elävä musiikki Ylen radiot* Kaupalliset radiot Juha Tapion säveltämä ja sanoittama Kaksi puuta soi suomalaisista teoksista eniten kaupallisissa radioissa. 1. Paratiisi säv. Rauli Somerjoki, san. R. Somerjoki, Arja Tiainen, kust. Warner/Chappell Music Finland 2. Keinu kanssani (Quien sera) säv. ja san. Pablo Rosas Rodriguez, suom. Ulla Sand, kust. Peermusic 3. Ikkunaprinsessa (Glendora) säv. ja san. Ray Stanley, suom. Saukki, kust. Emi Music Publishing, Warner/ Chappell Music Finland 4. Äidin pikku poika (Lilla Olles låt) säv. Martti Mårtens, san. Tapani Kansa, kust. Emi Music Publishing 5. Jätkän humppa säv. Paavo Melander, san. Tupa-Uuno, kust. Warner/Chappell Music Finland 6. Hopeinen kuu (Guarda che luna) säv. ja san. Gualtiero Malgoni, suom. Reino Helismaa nimimerkillä Rauni Kouta, kust. Peermusic 7. Satumaa säv. ja san. Unto Mononen, kust. Warner/Chappell Music Finland 8. Ilta skanssissa säv. ja san. Georg Malmstén, kust. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry 9. Ollaan lähekkäin säv. Veikko Samuli, san. Juha Vainio, kust. Warner/Chappell Music Finland 10. Vielä on kesää jäljellä säv. ja san. Tero Vaara, sov. Tero Vaara, Reijo Anttila, Timo Mynttinen, Harri Lehtonen, Jukka Immonen ja Code FX, kust. Mamba Oy 1. Harvoin tarjolla säv. ja san. Liisa Akimof, sov. Matti Mikkola, kust. Saarnipuu Kustannus 2. Lauluni säv. ja san. Rauno Lehtinen, sov. Juha Tikka, kust. Warner/Chappell Music Finland 3. Transitmies säv. ja san. Jouko Mäki-Lohiluoma, kust. Suomen Puhallinorkesteriliitto 4. Sua liikaa rakastan (I Love You Much Too Much) säv. Alex Olshey ja Chaim Towber, san. Don Raye, suom. Solja Tuuli, kust. Universal/MCA Music Scandinavia, Emi Music Publishing Scandinavia 5. Kaksi maailmaa (Two Different Worlds) säv. ja san. Sid Wayne ja Albert Frisch, suom. Jukka Perko, kust. Warner/ Chappell Music Scandinavia, Air Chrysalis Scandinavia 6. Milloin säv. Kerkko Koskinen, san. Kyösti Salokorpi, sov. Antti Lehtinen ja Kerkko Koskinen, kust. Universal Music 7. Out of Our Heads säv. ja san. Sheryl Crow ja Bill Bottrell, kust. Warner/Chappell Music Scandinavia 8. Jäi jäljet säv. ja san. Kauko Röyhkä, sov. Riku Mattila ja Kauko Röyhkä 9. Mietin sua päivin ja öin säv. ja san. Juha Lanu 10. Jos vain voisin Iris (Tra Le Tue Poesie) säv. ja san. Biagio Antonacci, suom. Lasse Wikman, kust. Universal/Polygram Music *Mukana ovat Ylen suomen- ja ruotsinkieliset radiokanavat Radio Suomi, YleX, Radio Vega ja X3M. Radio Suomen valtakunnallisen lähetyksen ja kunkin 20 maakuntaradion soittokerrat laskettu yhteen. 1. Apologize säv. ja san. Ryan Tedder, kust. Sony/ATV Music Publishing Scandinavia (esittäjä One Republic, Timbaland) 2. I m Yours säv. ja san. Jason Mraz, kust. Fintage Publishing & Collection Scandinavia (Jason Mraz) 3. I Kissed a Girl säv. ja san. Lukasz Gottwald, Max Martin, Katy Perry ja Cathy Dennis, kust. Kobalt Music Publishing, Warner/ Chappell Music Scandinavia, Emi Music Publishing Scandinavia (Katy Perry) 4. Long Road to Ruin säv. ja san. David Grohl, Taylor Hawkins, Christopher Shiflett ja Nate Mendel, kust. Universal/MCA Music Scandinavia, Bug Music Scandinavia (Foo Fighters) 5. Kaksi puuta säv. ja san. Juha Tapio, sov. Ville-Heikki Riippa, Ako Kiiski, Markus Nyman ja Kalle Torniainen (Juha Tapio) 6. Bleeding Love säv. ja san. Ryan Tedder ja Jesse McCartney, kust. Kobalt Music Publishing, Warner/Chappell Music Scandinavia 7. Pauhaava sydän säv. ja san. Jarkko Suo, sov. Jarkko Suo, Johanna Koivu, Marko Anttila, Marko Latvala ja Kari Komsi (Lauri Tähkä & Elonkerjuu) 8. Ihmisten edessä säv. ja san. Teemu Brunila, sov. Jukka Immonen, kust. B Publishing (Jenni Vartiainen) 9. Sata vuotta säv. ja san. Herra Y, sov. Rauli Eskolin, Janne Halmkrona, Herra Y, Jukka Kröger, Hamid Moeini ja Jami Westergård (Herra Ylppö & Ihmiset) Minutes säv. ja san. Madonna, Timothy Mosley, Floyd Hills ja Justin Timberlake, kust. Imagem Scandinavia, Warner/Chappell Music Scandinavia (Madonna) teostory

16 Musiikkia käyttämällä yritys voi parantaa tulostaan Tutkimuksen toteutti englantilainen Entertainment Media Research ja siihen haastateltiin kahtatuhatta vuotiasta kuluttajaa. Tutkimuksen tilanneet järjestöt toteavat tutkimuksen osoitt e r o si v u l a Musiikki vauhdittaa Kolmannes kuluttajista on valmis maksamaan jopa ylimääräistä kuntosaliharjoittelusta, hiustenleikkuusta tai hotelliyöstä, jos palvelun yhteydessä tarjotaan kuultavaksi taustamusiikkia. t e k s t i ma r j a -le e n a ka r j u l a Näin kertoo Music Works -niminen tutkimus, jonka Teoston englantilainen sisarjärjestö PRS for Music ja Englannin Gramexia vastaava järjestö PPL teettivät yhdessä maaliskuussa. Järjestöt halusivat saada tutkimuksen avulla konkreettista tietoa taustamusiikin hyödyistä tarjottavaksi nykyisille ja tuleville asiakkailleen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että 80 prosenttia myymälöiden, ravintoloiden, kampaamoiden ja muiden palveluiden käyttäjistä haluaa kuunnella palvelun yhteydessä musiikkia. Musiikista todettiin myös olevan monella tavalla hyötyä yrityksille. Palveluiden käyttäjät pitivät taustamusiikkia tärkeänä ilmapiirin luojana ja työntekijät työmotivaation ja tuottavuuden lisääjänä. Musiikin todettiin myös saavan asiakkaan viihtymään pidempään esimerkiksi ravintolassa ja käyttämään enemmän rahaa ostoksiinsa. 60 prosenttia vastaajista oli halukkaita tulemaan uudestaan mieluisaa musiikkia soittavaan kahvilaan, kampaamoon tai myymälään ja 35 prosenttia niistä, jotka kannattivat taustamusiikkia, ilmoitti olevansa valmis maksamaan 5 prosenttia enemmän ostoksistaan ja palveluista, jos saa kuultavakseen mieleistään musiikkia. Pubiasiakkaista jopa lähes puolet sanoi olevansa tähän valmiita. 66 prosenttia vastaajista arveli siirtyvänsä toiseen pubiin, jos kantapaikka lopettaisi musiikin käytön. Kuntosaleilla musiikkia halusi kuulla 92 prosenttia vastaajista ja 60 prosenttia heistä oli sitä mieltä, että sopiva musiikki lisää heidän asiakasuskollisuuttaan. Lääkärien odotushuoneissa musiikkia halusi kuunnella 66 prosenttia vastaajista ennen kaikkea siksi, että musiikki rentouttaa ja saa pelkäämään vähemmän. Puhelinvaihteessa jonottaessaan musiikkia sanoi kuuntelevansa mielellään 71 prosenttia vastaajista. Urheilutilaisuuksissa musiikin sanottiin voimistavan yhteenkuuluvuutta muiden fanien kanssa ja messuilla lisäävän esittelyn tehoa. 16 teostory

17 t u o m a s ma r t t i l a t u o m a s ma r t t i l a kassavirtaa tavan selvästi, että yritykset voivat parantaa tulostaan musiikin avulla. Sopivasti valittu musiikki luo suotuisan ilmapiirin asioinnille ja viihtymiselle ja se vaikuttaa myös kuluttajakäyttäytymiseen, työn tuottavuuteen ja yrityksen imagoon. Musiikki myös tuo yritykselle moninkertaisesti takaisin ne rahat, jotka se maksaa säveltäjille, sanoittajille ja esittäjille tekijänoikeusjärjestöjen kautta. Tutkimuksen tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa Kuinka suuri osa asiakkaista haluaa musiikkia? Kuntosali Myymälä Kampaamo Ravintola Hotelli Työpaikka Lääkäri Haluaa musiikkia 92 % 84 % 81 % 79 % 76 % 71 % 66 % Musiikki houkuttelee tulemaan uudestaan 63 % 55 % 61 % 67 % 52 % Musiikista ei tingitä lamankaan aikana Brittiläinen PRS for Music on tutkinut myös, mistä kuluttajat ovat valmiita tinkimään laman takia. Alkuvuodesta julkaistun tutkimuksen mukaan 91 prosenttia vastaajista sanoi voivansa tinkiä vaatteiden ostosta tai ulkona syömisestä ja lähes 90 prosenttia lomailusta tai lahjoista kumppanille, jos rahat menevät tiukalle. Musiikin ostamisesta oli sen sijaan halukkaita tinkimään vain 60 prosenttia vastaajista. Tutkimus kertoo myös, että 73 briteistä kuuntelee musiikkia nykyään enemmän kuin viisi vuotta sitten. Yli 60-vuotiaat kuluttavat musiikkiin rahaa 10 prosenttia enemmän kuin alle 30-vuotiaat. Tutkimukseen vastaajista 60 prosenttia sanoi, ettei voisi elää ilman mp3:aan. Suurimmalla osalla vastaajista mp3:lle oli tallennettuna musiikkia, mutta jonkin verran myös podcasteja ja audiokirjoja. Musiikkia halutaan kuunnella varsinkin matkalla töihin (80 prosenttia vastaajista), lomalla (60 prosenttia) ja kuntoillessa (54 prosenttia vastaajista). Ravintolat / Niistä, jotka haluavat kuunnella musiikkia 39 % sanoo, että kävisi harvemmin, jos ravintola lopettaisi musiikin käytön 41 % harkitsisi toiseen ravintolaan menoa, jos ravintola lopettaisi musiikin käytön 56 % voisi suositella mieluisaa musiikkia esittävää ravintolaa muille 64 % sanoo, että hyvä musiikki saa viipymään pitempään 67 % saattaa tulla uudestaan hyvän musiikin takia Myymälät / Niistä, jotka haluavat kuunnella musiikkia 67 % sanoo, että hyvää musiikkia soittavalla myymälällä on trendikkäämpi imago 72 % pitää hyvää musiikkia soittavaa myymälää houkuttelevampana 72 % sanoo, että hyvä musiikki parantaa merkittävästi myymälän imagoa teostory

18 Kokonaiskaari & yksityiskohdat Kempeleellä, Oulun lähellä asuva säveltäjä Jussi Rasinkangas nimettiin voittajaksi viime heinäkuussa Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellyskilpailussa. Teostory lähti ottamaan selvää, minkälaisesta rautalangasta tangoa nykyisin väännetään. t e k s t i ja ku v a t pe k k a ni s s i l ä 18 teostory

19 teostory

20 Ne jotka jyräävät tuolla teitä pitkin yökaudet ja kiertävät esiintymässä, ovat meille lauluntekijöille erittäin merkittäviä työnantajia. tullen sieltä niitä löytyy. Häätangossa erittäin suurena apuna oli (sovittaja) Toivosen Aku, joka teki taustan demon mistä biisi sai lisähenkeä ja itse sitten lauloin sen. Haluankin korostaa, että yksin näissä hommissa ei pärjää ollenkaan: on sanoittajat, sovittajat ja tietenkin sitten tuottajat ja artistit, mutta jo tekovaiheessa yhteistyössä autetaan toisiamme. Tässä tapauksessa oli siis musiikki ennen tekstiä, mutta sinulla ei aina ole niin? Ei, minulle sopii molemmin päin. Totta kai hyvä teksti on inspiraation lähde, ja helpompi on lähteä niin päin on heti tietyt raamit mitä etsitään. Katalogiasi tutkiessa selviää, että ainakaan julkaisuksi asti et ole kovin monta tangoa tehnyt. Mikä sai Seinäjoelle nyt osallistumaan? Olen siellä muutamia kertoja ollut, ja pärjännyt finaaliinkin asti. Vähän oli kai sattumaa, että nyt päätin osallistua. Tangoja levytetään nykyään niin vähän, eikä niitä siksi tule juurikaan tehdyksi. Seinäjoen kilpailussa on hienoa se, että ainakin voittajatangoa ryhdytään käyttämään. On totta kai eri asia, jääkö se sitten käyttöön pitemmäksi aikaa. Muistan kai kerran tehneeni laulun varta vasten johonkin kilpailuun. Olemassa oli jo aiemmin esimerkiksi laulu Kaunein yö, jolla vuonna 2004 voitettiin Laaksosen Pekan kanssa P. J. Hannikaisen joululaulukilpailu. Lastenlauluja on vastaavanlaisia tapauksia useampia. Kilpailujen paras puoli on selkeästi se, että ne edesauttavat laulujen esille tuloa. Olet kertonut, että voittolaulu Häätangoa ei tehty Seinäjoen kilpailua varten, vaan se on aiempaa perua. Mihin tilanteeseen se aikanaan syntyi? Suoraan sanoen: en muista sitä. Katsoin listalta, ja se on vuonna 2005 tehty. Minulla on jonkinlainen tuntuma, että se saattaisi olla Anttilan Jyrkin viihdelevyä varten tehty. Lähtökohta oli viihdelaulu, ja sävellyksen tein ensin, jonka sitten lähetin Erosen Pekalle. Häneltä tuli teksti Häätango, ja ajattelin heti, että tämähän on hyvä, tästä tulikin tango. Sävellys ei alun perin ollut sellaiseksi tehty; tein vain niin sanottua isoa, laajaa biisiä. Pitkät linjat oli lähtökohta, ja tietty juhlavuus melodiassa. Laulu valmistui, mutta ei kuitenkaan silloin tullut käyttöön. Niin käy monelle muullekin laululle, milloin mistäkin syystä. Tuolla niitä on ja yhdessä yössä saattaa jonkin tilanne muuttua. Ei passaa jäädä liikoja miettimään, mutta tarpeen Mainitsit, ettei tangoja pahemmin levytetä, mikä on surullisen totta. Olemme kuitenkin perinteikäs ja vahva tangomaa, jossa Kolme Kovaa olivat Arvo Koskimaa, Toivo Kärki ja Unto Mononen. Millainen suhde sinulla on suomalaiseen tangoon ikään kuin historiamielessä? Kyllä se on suhteellisen syvä. Olen kotoisin Kestilästä, pieneltä paikkakunnalta, jossa kuitenkin oli kaksi tanssipaikkaa. Muistan lapsuusvuosilta, kun musiikki tuli jokea pitkin kesämökille. Mutta meidän varsinainen tangokuumeemme alkoi olla 60-luvun lopulla jo vähän ohi, esillä olivat enemmänkin Kirka ja Danny. Mutta kun aloin myöhemmin itse soittaa, niin silloin kaikki olivat humppabändejä ja sellaisesta se minunkin tangosuhteeni on kotoisin. Kun puhutaan suomalaisuudesta musiikissa, niin ensimmäisten joukossa otetaan esiin Sibelius ja Merikanto vanhempi, mutta kyllä aika äkkiä tulevat seuraavaksi Kärki ja Mononen. Ja laululyyrikoista kaikkein profiloituneimpiin kuuluvat Reino Helismaa ja Sauvo Puhtila, jotka molemmat ovat keskeisimpiä tangotekstittäjiämme. Voimme hyvin puhua tangosta kansallisena aarteenamme. Nimenomaan. Se on iso osa suomalaisuutta, mutta kuiten- 20 teostory

21 Tango on iso osa suomalaisuutta, mutta kuitenkaan se ei musiikkituotannossa nyt näy. kaan se ei musiikkituotannossa nyt näy. Ehkä historiaamme hävetäänkin, koska eihän sitä radiosta kuulu. Tietenkin on myös totta, että on niin kovat tangot jo tehty, että alapa nyt rinnalle niitä tekemään! Kärjen tuotannossa tangoja on kuitenkin suht pieni osa, ja sen kerran kun hän itse pianolla esitti musiikkiaan, niin esimerkiksi Siks oon mä suruinen -sävellyksen hän soitti aina slovarina eli slowfoxina, ei koskaan tangona. Luulen, että hän vain sävelsi ja muokkasi tuloksen sovituksineen sitten milloin jenkaksi, milloin tangoksi tarpeen mukaan. Monosella puolestaan käytännöllisesti katsoen kaikki tangot ovat alun perinkin tehty tangoiksi, ja saman on myös Mika Toivanen kertonut Seinäjoen kilpailussa olleista tangoistaan. Miten sinun maailmasi menee? Olet kertonut, että mietit tarkkaan soinnutusta ja bassokulkua eli vietkö niillä sävellystä jo lähtiessä tiettyyn tyyliin? Minulla lienee monenlaisia toimintatapoja. Jotkut laulut vaativat paljon aikaa, kun alkaa osaaminen loppua, eli silloin täytyy tehdä työtä enemmän. Toiset taas tulevat hyvin nopeasti ja lähes vaivatta. Mutta kyllä työstäminen saattaa niitä muuttaa toisenlaisiksi ja se on oikeastaan hyväkin. Toiviaisen Jorma, joka on Seinäjoella loistavasti menestynyt sanoittaja, sanoikin, että välttämättä se ei olekaan tangotango vaan joku muu, joka vaan puetaan tangoksi. Kärjestä kun puhutaan, niin olen tämän Reino Helismaan lauluja -nuottikirjan kyllä hyvin tarkkaan tutkaillut. Kassu Halosta olen myös tutkinut tarkasti, ja hänellä on tästä kirjasta eteenpäin viety, modernimpi maailma. Tänä kesänä olen soitellut paljon poppia, ettei ihan jämähtäisi paikalleen. Minulla on heikko muusikkotausta humppabändistä ja ihan lyhyt rokkikausi, mutta ainoa muodollinen koulutus on opettajankoulutus ja siellä kahden vuoden musiikin erikoistumisopinnot. Bassokuljetuksissa olen huono, mutta sointuharmonioita mietin hyvinkin tarkkaan, kun mietin kokonaiskaarta. Introt rakennan myös hyvin harkiten. Pienet yksityiskohdat ovat hyvin oleellisia. Miten sanoittajayhteistyösi käytännössä toimii? Pääasiassa yhteistyö tapahtuu minun ja sen tekstin välillä. Esimerkiksi Vexi (Salmi) käyttää vain faksia, ja kun teksti tulee, käymme hyvin ytimekkään puhelinkeskustelun, ja sitten minä teen. Jorman kanssa teen yleensä ensin melodian. Molempien näiden kanssa työskentely on suht suoraviivaista, harvoin mitään muutetaan. Mutta Nygårdin Tonin kanssa on toisenlaista, siinä tehdään ihan rinnakkain, ja meillä on oikeita biisintekopäiviä. Jännää oli huomata, miten toinen ruokkii toista. Siinä yhteydessä olen alkanut pikkuhiljaa tehdä tekstejäkin. Olen nyt kiinnostunut kokeilemaan enemmänkin ryhmätyötä, kun on näitä koulutusprojekteja biisinteossa järjestetty. Iskelmäpuolella ei ole sellaista tehty juuri ollenkaan näitä parivaljakkoja lukuun ottamatta. Täytyy olla valmiuksia luopua osuuksistaan, jos hommaa saadaan rikastetuksi muiden avulla. Ja pitää osata luoda sitä kautta itselle myös lisää työtilaisuuksia. Lienee niin, että etupäässä tarjoat töitäsi äänitetuottajille ja kustantajille, mutta ottavatko artistit tai tanssiorkesterit sinuun yhteyttä? Toimin kyllä monen kerroksen kanssa tällä kentällä ja paljonkin tanssiorkestereiden kanssa; niiden äänitteillä ja muutenkin. Kaikki suomalaiset lauluntekijät tietävät, että ne jotka jyräävät tuolla teitä pitkin yökaudet ja kiertävät esiintymässä, ovat meille erittäin merkittäviä työnantajia. Nyt kun erityisesti puhutaan rajusta äänitemyynnin laskusta, jonka itse näen selvästi ncb-listaltani, niin esitysraporttilistan merkitys on vain kasvanut. Kunhan vaan kaikki esittäjät huolehtisivat raportoinnista! Okko Kamu sanoo eräässä dokumentissa hyvin kuvaavasti, kun on kyse Aulis Sallisesta, että hän on ammattisäveltäjä, mikä merkitsee sitä, ettei hänellä ole varaa odottaa inspiraatiota. Tilauksen saadessaan hän istuu alas ja alkaa säveltää. Koetko olevasi ammattisäveltäjä, taiteilija, käsityöläinen vai kaikkia niitä? Koen olevani sekatyömies. Soittamisen kanssa tulin aikanaan matkan päähän, se loppui kerralla. Säveltäminen tuli siihen jostain en tiedä mistä mutta olen siitä erittäin kiitollinen. Koen, että minulla on melodinen lahjakkuus ja aika monenlaiseen tekstiin ja musiikkityyliin. Mutta aikanaan luki puhelinluettelossa miesten ammattien kohdalla usein sekatyömies. Siitä tuli pikkupoikana tunne, että tuo osaa tehdä kaikenlaista. Se on mukava sana. teostory

22 Fimicin uutisia t o i m i t ta n e e t m e r j a ho t t i n e n ja h e n n a sa l o Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic Uusi Arctic Paradise on ilmestynyt Fimicin julkaisusarja Arctic Paradise esittelee uutta kansanmusiikkia, sen ilmiöitä ja tekijöitä. Pitkään jatkuneen, hyvää palautetta saaneen sarjan seitsemäs editio Arctic Paradise Contemporary folk music from Finland 2010 näki päivänvalon syyskuussa. Huolella taitettu ja käsin sidottu promootiojulkaisu yhdistää esittelykirjan ja 15 raitaa sisältävän kokoelmalevyn. Kokoelmalevy esittelee monipuolisesti suomalaisen nykykansanmusiikin tekijöitä. Levyltä löytyy niin perinteen taitajia, uusien alueiden valtaajia kuin virtuoosisia nuoria tähtiä. Mukana ovat Tsuumi Sound System, Sväng, Sanna Kurki-Suonio, Trepaanit, Henriksson-Kleemola- Prauda, Lepistö & Lehti, Vilma Timonen Quartet, Alamaailman Vasarat, Ulla Pirttijärvi, Spontaani Vire, Frigg, Jouhiorkesteri, Paratiisin pojat, KTU ja Senni Eskelinen & Stringpurée Band. Esittelykirjan artikkelit on kirjoittanut Helsingin Sanomien toimittaja, maailmanmusiikin tuntija Pirkko Kotirinta. Artikkelit lähestyvät kansanmusiikin kenttää osin instrumenttilähtöisesti jouhikko ja kantele sekä harmonikka ja harmooni ovat saaneet omat lukunsa, samoin laulumusiikki. Yksi luvuista on omistettu saamelaisten musiikille. Myös monenlaiset vanhat ja uudet virtaukset pelimannimusiikista erilaisiin fuusiotyyleihin ja popmusiikin folkvaikutteisiin esitellään omissa jaksoissaan. Arctic Paradise -julkaisu lähetetään lähes parille tuhannelle musiikkiammattilaiselle eri puolilla maailmaa. Julkaisua jaetaan myös Womex-maailmanmusiikkimessuilla ja muissa maailmanmusiikkialan ammattilaistapahtumissa. Arctic Paradise Contemporary folk music from Finland s. + CD Fimic 2009 ISBN-13: ISBN-10: Senni Eskelinen Uusi sähköinen uutiskirje muusikoille Fimicin uutiskirjevalikoima laajentui syksyllä nykymusiikin esittäjille suunnatulla e-promo-kirjeellä. Sähköpostilla lähetettävän kirjeen tarkoituksena on tehdä tutuksi uutta kustantamatonta suomalaista nykymusiikkiohjelmistoa PDF-linkkien kautta. Näin muusikot pystyvät vaivattomasti tutustumaan uusien teosten nuottikuvaan vaikkapa kotikoneen äärestä. Eri instrumenttiryhmiä varten räätälöidyt kirjeet lähetetään kerran tai kahdesti vuodessa tänä aikana valmistuneiden uusien sävellysten määrän mukaan. Lisätietoa ja uutiskirjeen tilaukset: hanna.isolammi@fimic.fi 16 sivua suomalaisesta tangosta Fimic julkaisi keväällä 16-sivuisen esitteen suomalaisesta tangosta. Oman suomalaisen varianttinsa muodostanut tango herättää uteliaisuutta varsinkin ulkomaisissa toimittajissa. Pekka Gronowin kirjoittama teksti luotaa Suomen tangoilmiön historiaa ja nykypäivää Toivo Kärjestä Seinäjoen tangomarkkinoihin. 22 teostory

23 Womex-maailmanmusiikkimessut muuttavat Pohjolaan Maailmanmusiikkialan tärkein ammattilaistapahtuma WOMEX World Music Expo on muuttanut Pohjolaan. Jokasyksyinen tapahtuma järjestetään tänä vuonna Kööpenhaminassa, joka on messujen asemapaikka seuraavien kolmen vuoden ajan. Uusi maantieteellinen sijainti tuo mukanaan uusia tuulia myös Womexin musiikkitarjontaan: pohjoismainen kansanmusiikki näkyy ja kuuluu tapahtumassa tänä vuonna monin tavoin. Merkittävin uusi avaus on Nordic Club, Pohjoismaiden artisteja omalla lavallaan esittelevä showcase-konserttisarja. Suomesta siihen valittiin kaksirivisen haitarin ja kontrabasson symbioosista intensiivisiä tunnelmia synnyttävä duo Lepistö & Lehti sekä saamelaista joikuperinnettä esittävä ja uudistava Wimme yhtyeineen. Pohjoinen fokus näkyy myös Womexin juhlallisissa avajaisissa. Niissä soittaa suuri pohjoismaisista huippumuusikoista koottu yhtye, jonka solisteiksi on Suomesta kutsuttu Wimme sekä harmonikkataiteilija Johanna Juhola. Heidän lisäkseen taustayhtyeessä soittaa kolme suomalaiskansanmuusikkoa. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin messuosastotkin heijastelevat tänä vuonna pohjoismaista yhteishenkeä, sillä kaikkien viiden maan osastot esittäytyvät yhteisen visuaalisen ilmeen alla messukeskuksen avarassa aulassa. Nordic Area tarjoaa myös yhteisiä tapahtumia, muun muassa musiikin ja gastronomian parhaista paloista kootun pohjoismaisen brunssin. Fimicin koordinoimalla Suomen messuosastolla ovat mukana kansanmusiikin ammattikentän edustajat levy-yhtiöistä ja managementeista festivaaleihin ja tiedotusorganisaatioihin. Fimicin nuottien verkkokauppa on avattu Fimic julkaisi uudet verkkosivunsa kesällä 2009 ja samassa yhteydessä sivuilla aukesi Fimicin levityksessä olevan nuottimateriaalin verkkokauppa. Verkkokaupasta voi tilata kaikkia Fimicin välittämiä nuotteja, yhteensä tuhansia suomalaisia kustantamattomia musiikkiteoksia. Nyt koko nuottitilauksen voi siis tehdä verkossa, jolloin loppusumman postituskuluineen näkee jo tilausvaiheessa ja maksaminen hoituu kätevästi luottokortilla. Lepistö & Lehti Pohjoismaiset musiikin tiedotuskeskukset yhdessä Kiinaan Fimic matkaa lokakuussa Kiinan Shanghaihin Music China -messutapahtumaan ( ) yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Pohjoismaisilla musiikin tiedotuskeskuksilla on nyt ensi kertaa oma messuosasto Aasian suurimpiin kuuluvilla musiikkimessuilla. Osaston pääpaino on pohjoismaisessa nykymusiikissa, ja mukaan lähtee myös pohjoismaisia nuottikustantajia. Suomesta mukana on Fennica Gehrman. Messuosaston tavoitteena on luoda kontakteja kiinalaiseen musiikkielämään ja Kiinan musiikkimarkkinoihin. Music China kerää kävijöitä kaikista maanosista, erityisesti Kiinasta ja muista Aasian maista. Viime vuonna kävijöitä oli noin Pohjoismaiden yhteisen osaston on koordinoinut Fimic Pohjoismaisen Kulttuurirahaston tuella. Suomalainen musiikki soi ja tapahtumakalenteri listaa esitykset Suomalainen musiikki soi eri puolilla maailmaa, kotimaassa ja ulkomailla, sen todentaa Fimicin uusi tapahtumakalenteri. Tapahtumakalenteri listaa useita kymmeniä tapahtumia syksyn ajalle, Jukka Tiensuun nemon Aasian kantaesityksestä suomalaisen indierockin kuuman nimen Rubikin Yhdysvaltain kiertueeseen. Erityisesti Isossa-Britanniassa esiintyvät lokakuussa monet suomalaiset kokoonpanot, muun muassa Joensuu 1685, The Five Corners Quintet ja huuliharppuyhtye Sväng. Iro Haarla Quintet kiertää Pohjoismaissa lokakuussa, ja Ruotsin Umeåssa nähdään lokakuun lopussa tällä erää viimeiset esitykset Sebastian Fagerlundin tuoreesta Döbeln-oopperasta. Benelux-maissa ja Ranskassa puolestaan kuullaan marraskuussa Manuel Dunkelin ja Niklas Winterin jazzia, Vladislav Delayn elektropopia sekä mm. Sampo Haapamäen, Magnus Lindbergin ja Esa-Pekka Salosen nykymusiikkiteoksia. Tarkemmat tiedot tapahtumista ovat Fimicin tapahtumakalenterissa. Kalenteriin voi myös kukin musiikin tekijä, tapahtumanjärjestäjä ja esittäjä lisätä omat esityksensä. Jazzin, kansanmusiikin sekä popin ja rockin osalta tapahtumakalenteriin listataan ulkomailla tapahtuvat esitykset, klassisen musiikin osalta myös kotimaiset esitykset. Manuel Dunkel m a a r i t ky t ö h a r j u teostory

24 Musiikkialalla on volyymia Ensimmäisen kerran on laskettu, kuinka paljon koko musiikkialalla liikkuu euroja Suomessa. Selvitysmies ehdottaa seuraavaksi askeleeksi yhteistä strategiaa. t e k s t i mika kauhanen ku v a t jakke nikkarinen 700 miljoonaa euroa. Se on musiikkialan yhteenlaskettu arvo vuodessa. Luku, jolla vakuutetaan rahakirstujen kannella istuvat päättäjät: kyseessä on merkittävä toimiala, johon kannattaa investoida yhteiskunnan varoja. Komealta kalskahtavaan loppusummaan päädyttiin tuoreessa Musiikkiala selvityksessä. Sen tilasivat yhdessä Sibelius-Akatemia, Music Export Finland ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic. Tällaiselle selvitykselle on ollut pitkään tarvetta, kertoo Sanna Takala Sibelius- Akatemiasta. Ja nyt siihen avautui sopiva tilaisuus. Takala hankki selvitykselle rahoituksen, kun opetusministeriö julisti keväällä erityishaun luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen. Selvityksen toteuttajaksi valittiin konsultointiyhtiö Digital Media Finland, joka on tehnyt samankaltaisia papereita myös muille luoville aloille. Aiemmin ei ollut selkeää tietoa siitä, mitä musiikkialan suuruusluokat ovat ja millaisia toimijoita on, Timo Argillander Digital Media Finlandista kertoo. Nyt määriteltiin pelikenttä, jota ollaan kehittämässä. Seuraavan aukeaman kuviossa näkyvät musiikkialan eri sektorit ja niiden liikevaihto. Argillanderin mukaan luvut perustuvat joko olemassa oleviin lähteisiin tai 24 teostory

25 asiantuntija-arvioon. Näin nopealla aikataululla ei ollut mahdollisuutta lähteä tuottamaan uutta dataa tai tekemään tilastollista tutkimusta. Selvityksen mukaan musiikkialan ytimen muodostavat musiikin tekijät ja esittäjät. Hienoa, sillä joskus tämä itsestäänselvyys nimittäin unohtuu. Teosto- ja Gramex-tulot eivät ole kuitenkaan rahallisesti suurin siivu kokonaiskakusta. Mikä sitten on? Onko se alamäkeen liukunut ääniteteollisuus? Vai aallonharjalla porskuttava elävä musiikki? Ei kumpikaan. Suurin sektori on musiikkikoulutus 260 miljoonan euron osuudella. Tähän on laskettu paitsi musiikkiopistojen saama tuki, myös peruskoulun musiikinopetuksen kustannukset. Selvityksessä yhteiskunnan tuki ja yritysten liikevaihto ovat samalla viivalla. 700 miljoonasta ensin mainittu muodostaa 400 miljoonaa, jälkimmäinen 300 miljoonaa. Elävässä elämässä nämä kietoutuvat toisiinsa. Näin on vaikkapa festivaaleilla, joiden tuloista kolmannes Suuri osa kuuntelijoista olettaa musiikkia olevan saatavilla kaikkialla, kaiken aikaa ja ilmaiseksi. Timo Argillanderin mielestä musiikkiala tarvitsee yhteisiä suuntaviivoja. on tyypillisesti lipputuloja, toinen kolmannes yritysten sponsorointia ja viimeinen kolmannes julkista tukea. Julkisella rahalla on iso merkitys musiikkialalla, kuten muillakin luovilla aloilla, sanoo Argillander. Esimerkiksi elokuva-alalla sen rooli on vielä suurempi. Argillander huomauttaa, että julkinen rahoitus jakautuu kahtaalle. Osa käytetään kulttuurin ja taiteen edistämiseen puhtaasti yhteiskuntaa teostory

26 Musiikkiala selvitys: Musiikkitoiminnan taloudelliset volyymit Koulutus 260 Apurahat 20 Teosto 42 Säveltäjät Sanoittajat Sovittajat Esittäjät Gramex 16 Kustannus 10 Tuotantopalvelut 20 Radio, TV, Internet 35 Laitteet ja soittimet 150 Pelit 10 Julkinen valta Elävä musiikki, konsertit 200 Äänitteet (levy-yhtiöt) 90 Oheistuotteet 15 Jakelutie: fyysinen + digitaalinen Yritykset: markkinointi, sponsorointi Yleisö / asiakkaat rikastuttavan sisällön takia, osa on investointia liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Esimerkiksi jälkimmäisestä käy Musexin kiertuetuki, joka panostaa artistien kansainvälistymiseen. Lukujen lisäksi selvitys tarjoaa näkemyksiä musiikkialan ajankohtaisista trendeistä. Ne tiivistettiin kahdenkymmenen asiantuntijan workshoptyöskentelyssä. Minä ja kollegani olemme riippumattomina asiantuntijoina koonneet havainnot yhteen, Argillander kertoo. Odotan, että syntyy jonkin verran debattia. Kaikki eivät varmasti ole samaa mieltä johtopäätöksistä. Oheen listatuista trendeistä melkein jokaisen takana on pohjimmiltaan sama syy: musiikin kuuntelu ja kuluttaminen muuttuu digitalisoitumisen takia. Suuri osa kuuntelijoista olettaa musiikkia olevan saatavilla kaikkialla, kaiken aikaa ja ilmaiseksi. Murrokseen liittyy myös uusia mahdollisuuksia, joihin ala ei ole pystynyt täysin vastaamaan, Argillander sanoo. Kyllä digitaalisen jakelun pitäisi tuoda parempia mahdollisuuksia viedä tuotteita maailmalle. Meillä on hirveästi Musiikin kappalehinnan laskeminen on väistämätöntä, Timo Argillander sanoo. 26 teostory

27 Musiikkiala selvitys: Musiikkialaan vaikuttavat trendit 1. Musiikin kulutus kasvaa ja muuttaa muotoaan. 2. Digitaalinen jakelu ohittaa fyysisen, uudenlaisia palveluita syntyy, äänitteiden liiketoimintavolyymi kääntyy nousuun. 3. Uusien tuoteryhmien merkitys kasvaa, tulovirta haettava useista ansaintakanavista. 4. Piratismi säilyy edelleen suurena ongelmana, kopiosuojauk sista luovutaan, tekijänoikeuslainsäädännön kehittymisessä epävarmuustekijöitä. 5. Teleyhtiöt siirtyvät soittoäänijakelusta musiikin myyntiin. 6. Livesektorin merkitys kasvaa edelleen. 7. Promootioiden perustaksi artistibrändien kehittäminen ja internet-yhteisöjen hyödyntäminen. 8. Manageritoiminnan rooli kasvaa. hyviä musiikin tekijöitä, mutta miten se musiikki menee yleisöille? Se on eri ammatti tai osaamisalue. Perinteinen levymyynti- ja radiosoittomalli on ollut helppo. Argillander pitää musiikin kappalehinnan laskemista väistämättömänä. Purot kuivuvat pienemmiksi, mutta niitä syntyy enemmän. Mikään niistä ei ole niin merkittävä kuin pelkkä levymyynti takavuosina. Trendien mukaan tekijänoikeutta kohtaan esiintyy kasvavassa määrin kritiikkiä, koska järjestelmän merkitystä ei ymmärretä. Mitä Argillander tästä ajattelee? Tekijänoikeusjärjestöt ovat osin epäonnistuneet viestinnässään. Olisihan hankalaa, jos jokaisen artistin pitäisi sopia erikseen radiosoitot ja muut. Kyseessä on positiivinen palvelu, mutta viesti on kääntynyt jotenkin väärinpäin. Trendien perusteella workshopeissa ennakoitiin tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Valoisimpien arvioiden mukaan muut alat, kuten peliteollisuus ja tietoliikenne panostavat musiikkiin, digitaaliset kanavat auttavat marginaalista musiikkia menestymään muusikoiden tavoittaessa faninsa ilman välikäsiä ja konserttitoimintaan liitetään uusia ansaintamalleja. Synkempien odotusten mukaan musiikki taantuu taustaviihdykkeeksi, uusista ansaintamalleista raha kanavoituu muille kuin musiikin tekijöille ja piratismi jatkuu. Varmaa on, että jatkossakin on kaksi lähestymistapaa musiikkialaan. Yksi on tehdä todella hyvää musiikkia, joka löytää aina kuulijansa maailmalta jonkun verkoston kautta. Toinen on katsoa, mikä menee parhaiten kaupaksi ja tehdä sitä. Ihannetapauksessa nämä voisivat Argillanderin mielestä yhdistyä. Selvityksen esipuheessa toivotaan musiikkialalle yhteistä strategiaa. Musexin Paulina Ahokas kannustaa alaa pyöreän pöydän ääreen vielä tänä vuonna. Argillanderin mielestä toimialastrategialle on selvästi tarvetta. Julkisia panostuksia tehdään siellä täällä. Jos olisi yhteinen linja tai suunta, mihin mennään, panostukset hyödyttäisivät enemmän. Kuka strategiatyön sitten käynnistäisi? Entä kuka sitä johtaisi? Kyllä selvityksen tilanneet tahot tulevat varmasti aloitteen tekemään. Strategian tulee olla koko alan laajalti hyväksymä eikä pelkkä virkamies- tai konsulttipaperi. Esimerkiksi design-ala tekee parhaillaan strategiaa työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Tarvitaan keskustelua, kenen tehtävä on muodostaa tällainen strategia, Argillander sanoo. Kuka edustaa linjauksissa julkista valtaa, kuka musiikkialaa ja mitkä ovat panostuskohteita. Mutta voiko alan eri toimijoiden intressi olla sama? Onko yhteinen strategia edes teoriassa mahdollinen? Tavoitteena voisi olla, että syntyisi ekosysteemi. Siinä keskenään kilpailevat toimijat tarvitsevat toisiaan ja vievät yhdessä jotain aluetta eteenpäin, kuten tietokone- ja ohjelmistovalmistajat. Strategialle on kiistatta ainakin yksi painava peruste, sanoo Argillander. Se helpottaisi rahallisten panostusten saamista musiikkialalle. Musiikkiala selvityksen voi lukea verkosta osoitteesta TOINEN LASKELMA NOKITTAA MILJARDIIN EUROON Aikaisemmin ei ollut käytettävissä yhtään arviota musiikkialan kokonaisvolyymista. Nyt niitä on kaksi. Yliaktuaari Aku Alanen julkaisi kesällä Tilastokeskuksen Tieto & trendit -lehdessä artikkelin Miljardin klusteri. Vaikka Alanen kertoo artikkelissaan laskelman olevan kokeellinen, hän selittää varsin läpinäkyvästi, mihin eri lukujen arviot perustuvat eikä kuittaa asiaa viittaamalla asiantuntijaarvioon. Alasen miljardi euroa poikkeaa reippaasti Digital Median laskemasta 700 miljoonasta. Tämä johtuu siitä, että laskentaperusteet ovat erilaiset. Suurin ero on se, että Alasen rohkeam paan laskelmaan on otettu mukaan musiikin teoreettinen vaikutus radio- ja televisioyhtiöiden liikevaihtoon. Se on sama prosentuaalinen osuus kuin mikä musiikilla on kanavien ohjelma-ajassa. Vaikutus loppusummaan on yli 200 miljoonaa euroa. Alasen mielestä olisi mahdollista ajatella jopa niin, että televisiolaitteiden myyntihinnasta laskettaisiin sama osuus musiikkiklusteriin kuuluvaksi. Samoin musiikkipelien osuus kaikista peleistä määrittelisi, kuinka paljon pelikonsolien myyntihinnasta pitäisi kirjata musiikkialan tuloksi. Entä kännykät ja tietokoneet? Tai musiikkia käsittelevät kirjat? Lue artikkeli kokonaisuudessaan: artikkelit/2009/ art_ _001.html teostory

28 Ajankohtaista Keskisuomalaisille kansanedustajille kulttuurikummit Toritapahtumassa muun muassa Tessa Virta (yläkuvassa keskellä) esitti musiikkiaan. Ala kuvassa paneelin yleisöä ja oikealla oikeudenomistajien tapaaamisessa puhunut Timo Rautiainen. Keväällä alkaneen kulttuurikummiprojektin jatkoksi Teosto järjesti keskisuomalaisille kansanedustajille mahdollisuuden tutustua alueensa musiikintekijöiden työhön. Kulttuurikummiprojektiin liittyvä, yleisölle tarkoitettu Musiikintekijä tutuksi -toritapahtuma järjestettiin 7. syyskuuta Jyväskylässä. Miltei kaikki alueen kansanedustajat ministereitä lukuun ottamatta pääsivät tutustumaan musiikkikummeihinsa yhteisellä lounaalla. Osa kansanedustajista ehti piipahtaa myös katutapahtumassa kävelykadun Kompassissa. Keski-Suomen kansanedustajien kulttuurikummeiksi ovat ryhtyneet Antti Auvinen, Antti Kleemola, Pekka Kostiainen, Kirsi-Marja Kikka Laitinen, Matti Nurro, Petter Ohls, Ville Ojanen, Olli Peuhu, Leena Pyylampi, Pentti Rasinkangas ja Tessa Virta. Kukin heistä kutsuu oman kansanedustajansa tutustumaan työhönsä ja kertoo omasta työstään ja arjestaan musiikin ammattilaisina. Kulttuurikummiprojektin avulla ammattimaiset musiikintekijät haluavat tuoda oman äänensä kuuluviin ja tutustuttaa alueensa kansanedustajat musiikintekijöiden työhön ja arkeen. Kunkin vaalipiirin kansanedustajat saavat projektin edetessä omat musiikintekijäkumminsa. Kulttuurikummiprojekti alkoi viime keväänä itäiseltä Uudeltamaalta ja se jatkuu seuraavaksi Pohjois-Karjalaan. Seuraava Musiikintekijä tutuksi -tapahtuma järjestetään Joensuussa 5. lokakuuta. Silloin mukana ovat Pohjois-Karjalan kansanedustajat ja kulttuurikummit. Jyväskylän tapahtuman yhteydessä Teosto tapasi eri tilaisuuksissa myös paikallisia musiikintekijäasiakkaitaan ja muita tekijöiden oikeuksista kiinnostuneita. Jyväskylän musiikkikampuksella järjestettyyn asiakastapahtumaan oli tällä kertaa kutsuttu tekijäasiakkaiden lisäksi myös bändejä ja ohjelmatoimistoja. Paikallisen musiikintekijän näkökulmaa toi esiin Trio Niskalaukauksesta tutuksi tullut Timo Rautiainen, joka tarinoi hersyvästi suhteestaan musiikkiin ja omasta tiestään musiikin ammattilaiseksi. Aktiivisella kuulijajoukolla oli paljon kysyttävää, ja erityisesti esitysilmoituksista virisi vilkas keskustelu. Musiikkikampuksella pidettiin myös musiikin opiskelijoille luento tekijänoikeusasioista, minkä lisäksi Teosto järjesti yhdessä Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelujen, Keski-Suomen Taidetoimikunnan ja Jyväskylän musiikkikampuksen kanssa keskustelutilaisuuden, jossa puhuttiin ammattimaisesta musiikin tekemisestä ja sen perusedellytyksistä. Keskustelutilaisuuden paneelissa Antti Auvinen, Pekka Kostiainen, Kikka Laitinen, Matti Nurro, Olli Peuhu ja Leena Pyylampi ruotivat niitä edellytyksiä, jotka mahdollistavat musiikin ammattimaisen tekemisen sekä niitä ongelmia, jotka joskus estävät elannon saamisen musiikista. m at t i sa l m i 28 teostory

29 Uraauurtava historiakirja musiikin kustantamisesta Kautta aikojen ensimmäinen kokonaiskuvaus kotimaisesta musiikinkustannustoiminnasta ilmestyy kuluvana syksynä. Sävelten markkinat kirjan on Suomen Musiikkikustantajat ry:n tilauksesta kirjoittanut Sibelius-Akatemian ja Tampereen yliopiston populaarimusiikin tutkimuksen professori, FT Vesa Kurkela. Sävelten markkinat kuljettaa lukijansa 1800-luvun nuottikauppojen pienestä sivuharrastuksesta nykypäivän hektiseen musiikkibisnekseen ja kartoittaa matkan varrella monia vähälle tutkimukselle jääneitä suomalaisen kulttuurihistorian tapahtumia ja käänteitä. Kirja valottaa syitä esimerkiksi siihen, miksi Sibelius päätyi ulkomaisille kustantajille, mutta kuvaa yhtä lailla myös Keski-Euroopassa ja Amerikassa kehitettyjen liiketapojen kulkeutumista Suomeen. Kirja tarjoaa erinomaisen läpileikkauksen kustantajien toimenkuvan muuttumisesta vuosikymmenten ja -satojen saatteessa. Sen arvokasta antia ovat myös monet ensi kertaa julkaistavat tilastot. Sävelten markkinat kirjan julkaisee Sulasol. Tietoa luovan yrityksen perustamisesta Helsingin Kluuvin TE-toimistossa järjestetään tänä syksynä vielä kaksi maksutonta Yrittäjäksi-infoa, joissa käydään läpi luovan alan yritystoiminnan piirteitä ja luovan alan yrityksen perustamista. Infossa kerrotaan myös yritystoiminnan aloittamisesta Arabusyrityshautomossa ja mitä rahallista tukea yritys voi saada siihen. Yrittäjäksi-infon jälkeen on mahdollista hakeutua maksuttomaan yrityksen perustamisneuvontaan Yritys- Helsinkiin. Yrittäjäksi-infot järjestetään 28. lokakuuta ja 26. marraskuuta klo Paikka on Kluuvin TE-toimisto, Mikonkatu 7, 3. kerros. Ilmoittautumiset: tai (09) m a a r i t ky t ö h a r j u Teosto-palkinto jaetaan seitsemännen kerran Rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia musiikkiteoksia palkitseva Teosto-palkinto jaetaan tänä vuonna jo seitsemättä kertaa. Esiraadin seulomat palkintoehdokkaat julkistetaan 4. marraskuuta. Lopullisen päätöksen palkinnon saajasta tekee kolmihenkinen tuomaristo, joka julkistaa valintansa 1. joulukuuta. Teosto-palkinnolla halutaan edistää suomalaista luovaa säveltaidetta. Palkinto on suuruudeltaan euroa. Viime vuonna palkinnon saivat Asa ja tekijäryhmä (kuvassa) teoksistaan Loppuasukas-levyllä. Tavoitteena ekotehokas Teosto Teosto on liittynyt WWF:n Green Office -ympäristöohjelmaan ja tavoittelee Green Office -ympäristömerkkiä. Ohjelma tähtää toimistotyöstä ja työyhteisön toiminnoista aiheutuvan ympäristökuormituksen ja luonnonvarojen kulutuksen jatkuvaan vähentämiseen. Tavoitteena on vähentää Teoston ympäristökuormitusta ja samalla saavuttaa säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Teostoon on perustettu ympäristöryhmä, joka työstää paraikaa toimistolle ympäristöohjelmaa. Teosto osallistuu Energiansäästöviikkoon ja muitakin ekotekoja on luvassa lähiaikoina. Rauno V. Lehtiselle perustettiin muistoyhdistys Musiikin monitoimimiehen, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja kapellimestari Rauno V. Lehtisen muistoa vaalimaan perustettiin yhdistys kesäkuussa. Yhdistyksen tarkoituksena on Rauno Lehtisen henkilöön ja tuotantoon kohdistuvan mielenkiinnon ja harrastuksen vaaliminen, hänen elämäänsä ja teoksiinsa liittyvien muistojen ja muun aineiston kokoaminen sekä siihen liittyvän tutkimuksen edistäminen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Kivi-Koskinen ja varapuheenjohtajaksi Olli Sademies. Sihteerinä toimii Heli Väissi. Yhdistys on mukana Rauno Lehtisen elämäkerran laadinnassa. Teoksen kirjoittaa dosentti Juha Henriksson. Elämäkerta perustuu pitkälti Lehtisen omiin haastatteluihin, joita täydentävät häntä lähellä olleiden tahojen muistelut. Lisäksi kirjassa analysoidaan 15 sävellystä Lehtisen pitkän uran varrelta. Sävellykset antavat edustavan kuvan hänen monipuolisesta tuotannostaan suosikki-iskelmistä laajempiin orkesteriteoksiin. Teoksen julkaisee Suomen Jazz & Pop Arkisto syksyllä Jos sinulla on mielenkiintoisia omakohtaisia muistoja Rauno Lehtisestä, kerro niistä Juha Henrikssonille (juha.henriksson@ovi.com)! teostory

30 10 väärinkäsitystä tekijänoikeuksista Osa 2/2 Helsingin Sanomien hs.fi-keskustelufoorumilla käytiin keväällä kiivasta, Tuomari Nurmion maaliskuisen haastattelun kirvoittamaa keskustelua tekijänoikeuksista ja piratismista. Monella keskustelijalla tuntui menneen puurot ja vellit perusteellisesti sekaisin, joten kokosimme tähän artikkeliin muutamia keskeisiä tekijänoikeuksiin liittyviä epäselvyyksiä. Sitaatit on poimittu nettikeskustelussa esitetyistä puheenvuoroista. Artikkelin ensimmäinen osa ilmestyi edellisessä Teostoryssa. t e k s t i suvituuli sihvola ku v i t u s anu saari 6. Ei kopioiminen ole varastamista Jos otan valokopion tai valokuvan vaikkapa sanomalehden artikkelista ja annan sen kaverilleni, ei alkuperäinen sanomalehti itse katoa minnekään (tiedon määrä kasvaa, ei vähene). Samoin musiikin kohdalla ilo leviää, ei vähene. Puhumattakaan siitä, että säästyy raaka-aineita, kun ei tarvitse valmistaa muovisia kiekkoja. 30 teostory

31 Keskustelussa luvattomasta lataamisesta pyöritellään usein varastamisen ja kopioinnin käsitteitä. Kuluttaminen on kansantaloudellinen käsite ja tarkoittaa vastikkeellista hyödykkeistä nauttimista. Kuluttaja on siis henkilö, joka lunastaa hyödykkeen tuottajalta sovitulla hinnalla. Kuluttajalla on oikeus saada myyjältä sovitunlainen tuote ja palauttaa virheellinen tuote. Kuluttajan velvollisuus puolestaan on maksaa tavaran tai palvelun hinta kokonaan ja sovittuna aikana. Sellaisella kuluttajalla, joka ei maksa käyttämistään ja nauttimistaan hyödykkeistä ei ole myöskään kuluttajan suojaa eikä oikeuksia. Tekijällä on yksinoikeus päättää, saako hänen teoksestaan valmistaa kopioita. Hänellä on myös oikeus saada korvausta teoksen käytöstä. Suomessa jokaisella on oikeus yksityisesti kopioida julkaistuja teoksia, mm. musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Tästä hyvästä muistillisten tallennusvälineiden myynnin yhteydessä kerätään tekijöille EU-direktiivin edellyttämä hyvitysmaksu korvaukseksi kopioinnista. Julkiseen levittämiseen, kuten musiikin soittamiseen radiossa tai jakamiseen Internetissä sen sijaan tarvitaan tekijältä lupa. Jos tekijä ei hyväksy ilmaiseksi jakamista, ei työtä saa jakaa eikä ottaa ilmaiseksi. Laillisen levyn yksityinen kopioiminen ei siis ole varastamista, mutta saman laillisen levyn tarjoaminen muille kopioitavaksi Internetissä rikkoo tekijän taloudellisia oikeuksia. m u s e o v i r a s t o teostory

32 7. Saan tehdä ostamallani tuotteella mitä haluan Kirjaston kierrätyksen ja torrentteja vaihtavien yksilöitten välillä ei asiallisesti ottaen ole suurtakaan eroa. Joku on kierrätysketjun alkupäässä ostanut äänitteen, sen jälkeen se kiertää ilman rahan liikuttamista. Näin on aina tapahtunut ihmisten välillä, nyt on vain uutta tekniikkaa ja menetelmiä käytössä. Eri hinnoilla voi ostaa erilaisia käyttöoikeuksia musiikkiin. Musiikin omistusoikeudet säilyvät silti teoksen tekijöillä. He voivat määrätä, missä tilanteissa teosta saa tai ei saa käyttää ja heillä on oikeus päättää, saako teoksesta valmistaa kopioita. Ostamalla levyn tai elokuvan kaupasta kuluttajahintaan saa yhden kopion teoksesta ja oikeudet sen yksityiseen kotikäyttöön. Myyntihinta ei sisällä esityskorvauksia, joita maksetaan musiikin esittämisestä julkisessa tilaisuudessa tai ansiotoiminnan yhteydessä. Jos haluaa laajemmat käyttöoikeudet, niistä joutuu maksamaan erikseen. Julkista esittämistä on myös musiikin laittaminen tarjolle Internetiin. Levyä ostaessaan tavallinen kuluttaja ei siis osta oikeutta sisällön laajamittaiseen levittämiseen, vaan siihen, että saa kuunnella levyään eli käyttää levyä juuri siihen tarkoitukseen, johon se on ostettu. 8. Teoksen tekijät voivat määrätä missä tilanteissa teosta saa tai ei saa käyttää. Musiikkia ja muuta taidetta tehdään aina, rikastutaan sillä tai ei Eipä tämä laulantaa lopeta eikä maailmasta musiikki lopu, vaikka levyjen hinnat olisivat nollassa. Mukulat haaveilee edelleen rokkistaran urasta. Iät ja ajat aloittelevat bändit ovat myyneet itseään ilmaiseksi läpi. Korkeintaan tässä haastetaan esimerkiksi se, millä eväin kaiken maailman britneyt miljoonansa ansaitsee. Lahjakkaat pärjää aina. Ammattimainen musiikintekijä on kuin pienyrittäjä, joka haluaa elää työllään tai saada siitä ainakin lisätienestiä. Ammattimainen työskentely vaatii kunnon välineet, eivätkä nekään ole ilmaisia. Yrittäjäriskillä toimiva musiikintekijä joutuu kustantamaan itse työvälineensä ja -tilansa vailla varmuutta tulevista palkkioista. Piraatit puhuvat usein kansainvälisten megatähtien miljoonaomaisuuksista, joissa muutaman biisin laiton lataaminen ei tunnu missään. Harva musiikintekijä kuitenkaan varsinaisesti rikastuu teoksillaan. Heidän tuloissaan laiton lataaminen tuntuu konkreettisesti. Monet musiikintekijät sitä paitsi säveltävät ja sanoittavat muille eivätkä esiinny itse lainkaan. Uusia korkeatasoisia teoksia ei synny itsestään tai työpäivän jälkeen iltapuhteina puuhastellen. Taiteen tekemiseen tarvitaan osaavia, kunnianhimoisia tekijöitä, ei harrastelijoita. Rokkistaran elämästä haaveilevat nuoret saattavat soittaa ilmaiseksi, mutta aikuiset, usein perheelliset, ihmiset haluavat elää omalla työllään maksaa vuokrat, vaipat ja vauvanruuat. Mikäli musiikin tekemisellä ei elä, lahjakkaat tekijät menevät muihin töihin, ja meille jää kuunneltavaksi vain amatöörien tuotantoa. 32 teostory

33 9. Tekijänoikeudet ovat kehityksen jarru ja sananvapauden este Kaikki kulttuuri ja taide ja myös tieteelliset keksinnöt perustuvat johonkin jo aiemmin keksittyyn, miksi siis en saisi käyttää ja muuntaa kaikenlaisia teoksia mieleni mukaan? Länsimaiseen kristilliseen kulttuurihistoriaan kuului tuhansia vuosia oikeus vapaasti lainata, kopioida ja siteerata kenen tahansa teoksia missä tahansa. Esimerkiksi kuka tahansa saattoi ottaa jonkun toisen kirjoittaman kirjan ja alkaa painaa sitä. Sitä ei pidetty millään muotoa pahana asiana vaan hyvänä ja kunniakkaana tekona, joka lisäsi tietoa sekä oli kunnianosoitus alkuperäistä kirjailijaa kohtaan. Sananvapaus on sovittamattomassa ristiriidassa tekijänoikeuden kanssa kumpi on tärkeämpi? Tekijänoikeus suojaa teoksen muotoa, ei sen asiasisältöä. Esimerkiksi elokuvan juoni ei kuulu suojan piiriin, mutta sen toteutustapa on tekijänoikeudella suojattu. Tietoa saa vapaasti levittää omin sanoin, kunhan mainitsee lähteensä hyvien tapojen mukaisesti. Toisten teoksia saa siis tekijänoikeuksista huolimatta siteerata vapaasti. Musiikkiakin saa esittää ilman tekijöiden lupaa yksityisissä tilaisuuksissa, kuten häissä, hautajaisissa ja muissa perhejuhlissa. Myös jumalanpalvelukset ja musiikin opetuskäyttö on vapautettu tekijänoikeuden piiristä. Ainoastaan musiikin tallentaminen, kopioiminen ja käyttö ansiotarkoituksessa ilman lupaa ovat kiellettyjä. Jos haluaa tehdä esimerkiksi uuden sovituksen toisen teoksesta tai käyttää sitä elokuvan taustamusiikkina, lupaa voi kysyä Teostosta. 10. Teosto riistää taksikuskeja Olen ihmetellyt tätä moninkertaista verotusta esittämisistä. Ei saa parturikaan enää pitää radiota auki, puhumattakaan bussikuskista, ilman että jo pitää alkaa maksaa tekijänoikeusmaksuja. Radio- ja televisioyhtiöiden lähetysoikeussopimukset ja Teostolle maksamat korvaukset kattavat vain yhtiöiden oman lähetystoiminnan. Radio- ja televisiolähetysten vastaanottajalla ei ole näiden sopimusten nojalla oikeutta esittää vastaanottamaansa musiikkia edelleen. Kun myymälä, ravintola, kampaamo, taksi tai muu yritys soittaa musiikkia radiosta tai televisiosta, kyseessä on uusi julkinen esitys, jossa yrittäjä käyttää toisten työn tuloksia oman liiketoimintansa edistämiseen. Siksi yritys tarvitsee esittämiseensä Teoston luvan ja Teosto laskuttaa yritykseltä esittämisestä korvauksen ja välittää sen musiikin tekijöille. Yritysten maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat suhteessa yrityksen kokoon ja siihen, kuinka olennaista musiikin esittäminen on niiden liiketoiminnalle. Radiot maksavat enemmän kuin kampaajat, ja isot liikkeet enemmän kuin pienet. Ja se kuuluisa taksin taustamusiikkilupa maksaa huimat 34 euroa vuodessa! teostory

34 Nootti UUSIA KASVOJA Korvauksia kotimaiselle tekijälle ja kustantajalle Teosto maksoi päätilityksessään kesäkuussa korvauksia 14,5 miljoonaa euroa suomalaiselle musiikin tekijälle ja kustantajalle. Korvauksia maksettiin teosten vuoden 2008 koti- ja ulkomaanesityksistä sekä tallentamisesta kuva- ja äänitallenteille. Ulkomaisista esityksistä korvauksia kertyi 1,2 miljoonaa euroa. Tallennuskorvauksia tilitettiin runsaat kolme miljoonaa euroa. Osa viime vuonna kerätyistä korvauksista maksettiin jo loka- ja joulukuussa Teosto keräsi viime vuonna kotimaasta ja ulkomailta esityskorvauksia yhteensä 42 miljoonaa euroa. Suurimmat maksajat olivat radio- ja televisioyhtiöt. Kerätyistä korvauksista tilitettiin koti- ja ulkomaisille oikeudenomistajille 85,8 prosenttia eli yhteensä 36 miljoonaa euroa. Valtaosa on maksettu henkilökohtaisina tilityksinä ja 5,7 prosenttia eli 1,9 miljoonaa euroa jaetaan suomalaisen musiikin monimuotoisuuden ja viennin edistämiseen. Ulkomaisille musiikin tekijöille ja kustantajille Teosto tilitti viime vuonna sisarjärjestöjensä välityksellä Suomesta kerättyjä esityskorvauksia yhteensä 19,9 miljoonaa euroa. Valmiiden laulujen ympärille koottujen näytelmien musiikkiin luvat suoraan oikeudenomistajilta Valmiiden laulujen ympärille koottujen näytelmien osuus teatterien ohjelmistossa on kasvanut viime vuosina. Yleisö tulee katsomaan niitä suurelta osin juuri musiikin takia. Samoin tanssiteatterin koreografiat tehdään yhä useammin olemassa oleviin musiikkikappaleisiin. Musiikin tekijät ja kustantajat pitävät teattereita jo niin tärkeänä esityskanavana, että haluavat neuvotella vastedes itse tapauskohtaisesti omien teostensa käytöstä silloin, kun musiikki on esityksen ydinsisältöä. Musiikin liittäminen keskeiseksi osaksi toisen taiteenlajin teosta edellyttää aina tekijän suostumusta. Uudistus koskee näytelmiä, joiden kestosta vähintään 50 prosenttia on musiikkia ja joilla on koko esityksen läpi jatkuva juoni. Irrallisista musiikkinumeroista koostuva kabaree jää määrittelyn ulkopuolelle, samoin perinteinen puheteatteri. Tyypillinen määritelmän mukainen esitys on yhden muusikon elämäntarinan varaan rakentuva näytelmä, jossa esitetään kappaleita hänen uransa varrelta. Musiikin tekijät ja heidän valtuuttamansa kustantajat ovat aiemminkin sopineet itse omien teostensa käytöstä silloin, kun musiikki on tehty varta vasten jotain tiettyä näytelmää varten (ns. suuret oikeudet). Uudistus laajentaa tätä käytäntöä. Teostosta saa vastedes luvan musiikin käyttöön yleensä vain sellaisiin näytelmiin, joissa musiikkia on esityksen kestosta vähemmän kuin 50 prosenttia. Osa musiikin tekijöistä ja kustantajista saattaa kuitenkin jättää kaikki oikeutensa Teoston hallinnoitavaksi, jolloin luvan heidän musiikkinsa käyttämiseen myös laulunäytelmissä ja tanssiteatterissa saa yhä Teostosta. Kaikissa tapauksissa teatterien tulee hankkia oikeudet musiikin esittämiseen hyvissä ajoin ennen ensi-iltaa, mieluiten jo suunnitteluvaiheessa. k i r s i -ma r j a fo r s b e r g Jami Korhonen aloitti ITasiantuntijana Teoston tukipalveluissa elokuun alussa. Mika Nikula on aloittanut Musiikkiratkaisut-yksikössä avainasiakaspäällikönä Nikula siirtyi Teostoon Pop Median myyntijohtajan paikalta, ja hän työskennellyt aiemmin muun muassa Radio Helsingissä. Tomi Pohto siirtyi kesäkuun alussa Eila Kaislalta Teoston työntekijäksi tukipalveluiden raportointi-ryhmäään. Tomi Pohto käsittelee ryhmässä SubTV:n ohjelmaraportteja ja mainosten esitystietoja tilitykseen. Suvituuli Sihvola työskentelee kulttuurikummiprojektin koordinaattorina ja hoitaa myös muita tehtäviä Teoston viestintäyksikössä. Teosilmoitus Teostoon heti teoksen valmistuttua! Nykyisen käytännön mukaan uusi sävellys, sanoitus tai sovitus pitää ilmoittaa Teostoon heti teoksen valmistuttua. Teosto tarvitsee tiedot teoksista viimeistään siinä vaiheessa, kun teosta esitetään tai se tallennetaan ja julkaistaan. Tällä varmistetaan, että teoksille voidaan maksaa korvauksia heti seuraavassa tilityksessä. Ilmoittaminen käy parhaiten verkkopalvelussa. Kun teet teosilmoituksen verkossa, teostiedot ovat valmiina, kun saamme esityksestä tiedon ja käsittelemme esitysilmoitusta tilitystä varten. Näin teos- ja esitystiedot kohdistuvat toisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla ja voit odottaa rauhassa esityskorvausta tilillesi. 34 teostory

35 SIBELIUS-RAHASTON APURAHAT JA AVUSTUKSET Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto julistaa haettavaksi apurahoja ja avustuksia luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi seuraavasti: Lokakuu 2009 Musiikin esitystiedot eli ohjelmailmoitukset ajalta Teostoon viimeistään Lokakuun tilityksessä maksetaan ulkomailta tulleita esityskorvauksia. Joulukuu 2009 Joulukuun tilityksessä maksetaan: ulkomailta saatuja esityskorvauksia esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja suurissa konserteissa esitetyistä teoksista tallentamiskorvaukset ajalta online-alueen korvauksia yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut. Tammikuu 2010 Musiikin esitystiedot eli ohjelmailmoitukset ajalta Teostoon viimeistään PS. Muistathan ilmoittaa uudet sävellykset, sanoitukset ja sovitukset Teostoon sitä mukaa kuin teoksia valmistuu! 1) Apurahoja ensisijaisesti konsertti- ym. taidemusiikin sävellystyöhön. Toissijaisina kohteina voivat tulla kysymykseen myös sävellystyöhön tähtäävät opinnot. 2) Sävellystilausavustuksia uusien teosten aikaansaamiseksi. Näitä avustuksia voivat anoa muusikot ja esimerkiksi festivaalien järjestäjät sävellystilauspalkkiota varten. 3) Pegasos-avustuksia suomalaisen vokaalimusiikin tekemiseen. Avustuksia voidaan myöntää niin säveltäjän kuin runoilijankin työskentelyyn (kun kyseessä on teksti sävelteokseen). Erityisesti halutaan kiinnittää huomiota Suomen ruotsinkielisten runoilijoiden teksteihin, sillä Pegasos-avustukset maksetaan Suomen Säveltäjät ry:n ja Finlands Svenska Författareföreningin tähän tarkoitukseen varaamista Kopioston valokopiointikorvauksista. Pegasos-avustuksia voidaan myöntää myös sävellystilauksiin. Säätiö ei myönnä matka-avustuksia eikä äänite- tai konserttitukea. Apurahoja ja avustuksia ei myöskään myönnetä instrumentti- tai laitehankintoihin. Hakemuslomakkeita saa verkkosivulta > Tietosivut > Sibelius-rahasto sekä rahaston toimistosta. Hakija voi liittää mukaan nuotin tai äänitallenteen säveltäjän tuotannosta. Hakemukset on toimitettava (postileima) mennessä osoitteella: Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto, Runeberginkatu 15 A 11, Helsinki. Hakemuksia ei voi toimittaa sähköpostitse. Mahdolliset tiedustelut: (09) /taloudenhoitaja Annu Mikkonen, annu.mikkonen@composers.fi Apurahojen saajan on tehtävä kalenterivuoden 2010 loppuun mennessä selvitys apurahan käytöstä. Elävän musiikin esitykset USA:ssa Teoston amerikkalainen sisarjärjestö Ascap tilittää musiikin tekijöille esityskorvaukset vain kaikkein suurimmista elävän musiikin esityksistä. Jos sävellystäsi, sanoitustasi tai sovitustasi on esitetty Yhdysvalloissa esimerkiksi konserteissa, voit kuitenkin hakea korvausta Ascapin kansainvälisen Awards-ohjelman kautta. Korvauksia voit hakea, jos teoksiasi on esitetty Yhdysvalloissa eivätkä Ascapilta tuolta ajalta saamasi korvaukset ylitä :ta dollaria. Korvauksia voivat hakea vain musiikin tekijät, eivät kustantajat. Korvaukset maksetaan Teoston tilitysten yhteydessä. Hakulomakkeita saat oikeudenomistajapalvelustamme, puh. (09) Täytetty lomake pitää palauttaa Teostoon viimeistään MartinusKlubi ELVIS ry on aloittanut uudet musiikintekijäillat yhteistyössä Vantaan Martinuksen kanssa. Seuraava klubi-ilta on torstaina klo 19. Ohjelmassa SaloRantala Soi! Heikki Salo & Iiro Rantala sekä Kirsi Ranto. Liput 10 euroa, ennakko Konserttitalo Martinus, lämpiö Martinlaaksontie 36, Vantaa tai ELVISin Lauluntekijäklubi jatkuu Kulttuuriareena Gloriassa Ti ovat esiintymisvuorossa Edu Kettunen, Ninni Poijärvi & Mika Kuokkanen ja Sanna Korkee. Glorian ovet avautuvat klo Ohjelma n Liput 10 euroa, ennakko Kulttuuriareena Gloria Pieni Roobertinkatu 12. www. elvisry.fi tai Georg Malmstén -säätiön apurahat Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitettu kotimaisten ns. kevyen musiikin teosten sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. Hakemukset on tehtävä säätiön lomakkeelle, joita saa ELVISin toimistosta. Hakemuksen voi myös tulostaa ELVISin kotisivulta osoitteesta Apurahan saajien on tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä selvitys apurahan käytöstä. Hakemukset on toimitettava (postileima) mennessä osoitteeseen: Georg Malmstén -säätiö, c/o Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, Runeberginkatu 15 A 11, Helsinki. Teoston syysseminaari järjestetään 5. marraskuuta Teosto järjestää tietoyhteiskunnan teemoihin liittyvän iltapäiväseminaarin yhdessä arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan kanssa 5. marraskuuta Kansallismuseon auditoriossa. Ohjelmasta ja puhujista tiedotetaan tarkemmin lokakuussa. teostory

Soittaminen jumppaa aivojamme

Soittaminen jumppaa aivojamme Aivojaan kannattaa bodata soittamalla ja laulamalla. Aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin saattaa helpottua. Tehokkaimpia vaikutukset ovat, jos musiikkia

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa Lämmittely Millaista musiikkia vanhassa kotimaassasi kuunnellaan paljon? Nimeä lempiartistisi ja kerro, millaista hänen musiikkinsa on. Missä tilanteessa vanhassa kotimaassasi kuunnellaan musiikkia (kotona,

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu 14.6.2012 kesäkuun tilityksessä 14.6. maksamme kotimaisille oikeudenomistajille Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,3 miljoonaa euroa. Korvaukset koskevat pääosin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on?

Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on? Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on? Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät viime viikolla tutustumaan haastattelun tekemiseen. Kakkosluokkalaisten pohtimiin

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä? VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA)

VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA) VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA) Baritonitorvi Noudatetaan trumpetille tehtyjä sillä tavalla että transponointi korvataan f avaimen opiskelulla Käyrätorvi Noudatetaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 EXPO 2010 - SUURMENESTYS Kävijöitä virpoi yhteensä lähes 67 000. Aiemmat ennätykset rikottiin + 35 %! Ei huono, kun posse oli enimmäkseen tyytyväinenkin.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Podcast, podcast. Tutkimus podcastien kuuntelusta

Podcast, podcast. Tutkimus podcastien kuuntelusta Podcast, podcast Tutkimus podcastien kuuntelusta Podcast, podcast RadioMedia selvitti syksyllä 2018 podcastien kuuntelua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon podcasteja kuunnellaan, ketkä

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

TERVETULOA! yhteistä elämää

TERVETULOA! yhteistä elämää TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot