Loppuraportti: Mediapolis-toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti: Mediapolis-toimintamalli"

Transkriptio

1 Loppuraportti: Mediapolis-toimintamalli Mediapoliksessa Jan Kolkkinen Kehityspäällikkö Hermia Oy / Innovaatio Oy Uusi Tehdas

2 Sisällys Johdanto... 3 Toimintamallityön vaiheet... 3 Oletuksia toimintamallin pohjaksi... 4 Toimintaympäristö ja toimijat... 6 Mediapolis Visio... 6 on Mediapolis... 8 Organisoituminen... 9 Johtaminen Palvelurakenne Rahoitusmalli Toimenpiteet toimintamallin jalkauttamiseksi Liitteet... 24

3 Johdanto Pirkanmaan liitto myönsi Tampereen Ammattikorkeakoululle (TAMK) Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) määrärahan Mediapoliksesta Suomen mediacity kehittämisprojektille syyskuussa Projektissa osatoteuttaja on Hermia Oy / Innovaatio Oy Uusi Tehdas. Kehittämisprojektin keskeiset toimenpiteet hakemuksessa olivat 1. Luoda Mediapolis-visio, toimintamalli ja rahoitusmallin sekä aloittaa uuden liiketoimintaekosysteemin rakentaminen. 2. Projektien käynnistäminen ja verkostoituminen. 3. Tutkitaan Medialabin ja formaattikehittämön perustamisen mahdollisuutta. 4. Lisätään tietopohjaa. Tämä on raportti visio- ja toimintamallityöstä kohtaan 1. Toimintamallin työn tavoitteeksi oli kirjattu seuraava: Mediapolis-vision luominen Mediapolis-toimintamalli o kehittämisympäristön kuvaus o toimijoiden välisten yhteistyösuhteiden kuvaus ja mallintaminen o varsinaisen yhteistyömallin rakentaminen sopimusmalleineen Rahoitusmalli o liiketoiminnan potentiaalin kuvaus o rahoitusmalli tulevalle toiminnalle Aloitetaan uuden liiketoimintaekosysteemin rakentaminen. Hankkeen aikana toimintamalli työtä on ohjattu kolmessa ryhmässä. 1) Hankkeen ohjausryhmä 2) Mediapoliksen laajennettu johtoryhmä 3) Mediapoliksen työvaliokunta Toimintamallityön vaiheet Toimintamalli on luotu kahdessa vaiheessa. Kesken hanketta kesäkuussa 2014 toimintamallin tekijä vaihtui hankkeen ohjausryhmän päätöksestä Lasse Paanasesta Jan Kolkkiseen. Vaihdokseen liittyen Lasse Paananen raportoi Tämä raportti on Liite 1. Niiltä osin kun raportin sisältöä käytetään tässä raportissa, niin siihen viitataan merkinnällä (Liite 1., sivunumero). Vaihdoksen myötä painopiste toimintamallin tekemisessä siirtyi visiosta konkreettisiin toimenpiteisiin ja tekemiseen. Kesäkuussa 2014 laajennetussa johtoryhmässä esiteltiin toimintamallityölle seuraavat painopisteet: 1) Yhden luukun palvelupiste

4 2) Nettisivut 3) Mediakunta OSK vauhdittaminen 4) Creative Studios & Uusi Päivä 5) Mediapolis-brändin käytöstä sopiminen Näistä ensimmäinen yhden luukun palvelupiste on liitteenä olevassa erillisessä palvelurakenneselvityksessä. Toisen kohdan nettisivuja käytettiin työkaluna toiminta- ja rahoitusmallin konkretisoinnissa. Konkretisointi onnistui hyvin tuomaan esiin toiminta- ja rahoitusmallin käytännön ongelmat. Tavoitteena oli luoda malli, jossa toimijat sopivat keskenään rahoituksesta ja sisällön päivittämisestä. Kuitenkin toimijat muuttivat loka-marraskuussa Mediapolikseen. Uusiin tiloihin muutto kasvattiyritysten kustannuksia eikä uusiin kustannusten nousuihin ollut valmiutta heti. Onneksi Technopolis ja Yle ottivat vastatakseen vuoden 2015, jolloin web-sivujen osalta yrityksillä on mahdollisuus nähdä lisäarvoa ja sen jälkeen tehdä päätös yhteisistä sivuista. Kolmannesta Mediakunta Osuuskunnasta on myös erillinen selvitys. Käytännössä siinä oli tismalleen sama havainto kuin nettisivujen yhteydessä. Creative studios ja Uusi Päivä ulkoistuspäätös tehtiin kesäkuussa. Tämän oletettiin tarkoittavan, että Aito Media ja Akun Tehdas muuttavat Mediapolikseen. Näin ei kuitenkaan ollut, jolloin tämä osuus jäi toteutumatta. Aito Median ja Akun Tehtaan suunnitelmat Mediapoliksen suhteen poikkeavat tässä esitetyssä toimintamallista merkittävästi. Neljännestä brändin käytöstä on sovittu, että Mediapoliksen vuokralaiset saavat oikeustta käyttää Mediapolis-nimeä ja logoa osana omaa markkinointiaan. Mediapoliksen päätöksenteon hitautta kuvaa hyvin se, että asia tasolla sopimus on ollut valmis elokuussa 2014, mutta allekirjoitettavaksi se on saatu vasta tammikuussa Oletuksia toimintamallin pohjaksi Työn aikana on tehty havaintoja jotka on otettu toimintamallin luonnin oletuksiksi. Toimintamalli on vahvasti sidoksissa oletuksiin. Oletuksien ymmärtäminen on oleellista toimintamallin ymmärtämiseksi. Toisaalta oletukset ovat vain oletuksia. li ne ovat virheellisiä ja vääriä, niin toimintamalli on myös virheellinen. 1. Toimintamallin tavoitteena on synnyttää elinvoimaista media-alan liiketoimintaa Pirkanmaalle Mediapoliksen toimintamallin on kohdennuttava media-alan yrityksille, hyödytettävä niitä ja autettava niitä kasvuun. Muut toimijat (Yle, TAMK, Tredu, Technopolis) hyötyvät jos yritykset voivat hyvin. 2. Mediapoliksessa on 7 erilaista tuotantolattiaa, valokuvausstudio ja selostustila sekä tuotantojen tukipalvelut Mediapoliksen tuotantotilojen ja palveluiden avautuminen antaa alueen toimijoille mahdollisuuden tehdä uudenlaisia tuotantoja. Mahdollisuus itsessään ei riitä.

5 Toimintamallin on tuotava mahdollisuudet helposti saataville. Jatkossa tuotantojen saaminen Mediapolikseen tuo liiketoimintaa verkostossa oleville yrityksille. 3. Sisältöteollisuudessa tuote ja arvo luodaan kertaluonteisissa projekteissa. Ei ole juurikaan toistuvaa kuukausilaskutusta eikä monistettavia tuotteita. Mediapoliksen toimintamallin tärkeät mittari ovat tuotantojen määrät ja koot. Toimintamallin tulee aktivoida tuotantojen saamista Mediapolikseen, sillä tuotannot tuovat liiketoimintaa verkostossa oleville yrityksille. Ensisijaisesti tavoitteena on oltava kansainvälisen kokoluokan tuotannot, kuten esimerkiksi Aitomedian ja Ylen yhteistuotanto, Kadonnut Joulupukki 4. TV-kanavat ovat olleet ja ovat edelleen merkittävimmät sisältöjen ostajat. Sisältöjen jakelumonopolin murentuessa kanavien ostokyky kuitenkin on heikentynyt. Media-alan yritysten liikevaihdon kasvua voidaan saada kahta kautta. Kasvua voi olla nykyisten ostajien ostaessa enemmän tai kasvua voi tulla uusista ostajista. Kanavien ostokyvyn muutoksen myötä yritysten olisi löydettävä uusia ostajia. Toimintamallin on avattava uusia asiakasvirtoja olemassa olevien lisäksi. Mediapoliksen toimijoista Technopoliksella on halutessaan erinomainen asema tässä avaamisessa. 5. Sisältöjä ostavien kaupallisten tahojen oma ansainta perustuu joko A) Markkinointiin, tai B) Tilaamiseen. Sisältöjen myyjän (Mediapoliksen toimijan) on tunnettava ostajan ansaintalogiikka ja kyettävä tukemaan sitä. Toimintamallin on parannettava yritysten myyntivalmiuksia ja ymmärrystä asiakkaiden tilanteesta. Tällöin myyjät voivat paremmin vastata asiakkaan tarpeeseen ja saada siten enemmän myyntiä. 6. Media-alan käynnissä oleva murros koskettaa vähän sisältöä. Sisältöjen tarve ei häviä. Muodot ja tavat muuttuvat. Tarinalla on erittäin vahva asema. Lisäksi videon asema kerronnan muotona kasvattaa merkitystään eri kanavissa. Mediapoliksen studio- ja palveluinfra antaa mahdollisuuden kehittää teknisesti laadukkaita audiovisuaalisia sisältöjä. Toimintamallin on luotava edellytykset infran käyttöön saamiseksi. 7. Käynnissä oleva murros ei ole päättynyt. Teknologian nopea kehittyminen jatkuu ja uudet innovaatiot murtavat toimintamalleja myös tulevaisuudessa. Toimintamallin on oltava dynaaminen, ketterä ja sopeutuva, se ei saa olla jäykkä eikä kiinteä. Hyvistä tavoista on voitava luopua kun ne eivät ole enää hyviä. Oikean ja väärän tavan tunnistamiseksi Mediapoliksella on oltava sormi pulsilla. Mediapolikseen tarvitaan yhteys teknologian tutkimukseen sekä teknologiayrityksiin, mutta myös ruohonjuuritason tekemiseen. Toimintamalli ei voi ohjata vain ylemmän johdon tiedoilla. 8. Media-alan toimijat ovat pieniä ja resurssien puute rajoittaa mahdollisuuksia

6 Toimintamallin on oltava sellainen, että se pystytään toteuttamaan olemassa olevilla resursseilla. Käytettävissä olevat keinot eivät valitettavasti voi olla kalliita. Toimintamallia luodessa on käynyt selväksi, että yhteiseen toimintaan ei ole tulossa merkittäviä panostuksia. Panosten suuruuden odotetaan vastaavan 2 henkilön vuosikustannuksia. 9. Sisältöteollisuuden markkinoiden kasvu tulee ulkomailta ja uusista tuotealueista. Toimintamallin on kannustettava kansainvälisille markkinoille tähtäävien laadukkaiden sisältöjen kehittämiseen ja aktiiviseen myyntiin. Toimintamallin on aktivoitava ja löydettävä luontevia keinoja murtautua kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena ei vain kauppa Ylelle, vaan Yle on vain ensimmäinen vaihe. Askel joka otetaan kohti kansainvälisiä markkinoita. 10. Tekijänoikeuksien hallinta muuttuu ja niiden merkitys korostuu alan liiketoiminnassa. Toimintamallin on oleellista ottaa tekijänoikeudet hyvin varhain tarkasteluun ja luodaan pelisäännöt tekijänoikeuksien tunnistamiselle ja sopimisille. 11. Aiesopimuksen tehneistä 41 toimijasta vain 2 ovat muuttaneet Mediapolikseen. Mediapoliksen vetovoima ei tule itsestään ja ilmaiseksi. Technopoliksen ja Ylen asema pelottaa toimijoita. Toimintamallilla on rikottava paikkasidonnaisuus, niin että Mediapoliksen arvo ei ole pelkästään vuokrasopimukseen sidottua. Ylen kohdalla on ollut hienoa huomata, että toiminta tähtää systemaattisesti yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Toimintaympäristö ja toimijat Mediapoliksessa on tätä kirjoittaessa (tammikuu 2015) 20 toimijaa. Poikkeuksellisen suuri osa yrityksistä on yhden hengen yrityksiä (13 kpl). Tätä toimintamallia on rakennettu ydintoimijoiden ja yritysten kesken. Ydintoimijoilla tarkoitetaan hankkeen ns. työvaliokunnan organisaatioita: Yle, TAMK, Tampereen Kaupunki, Tredea ja Technopolis. Yritykset ovat etupäässä Mediapolikselle syksyllä 2014 muuttaneita yrityksiä. Suurin osa alan toimijoista on muualla kuin kampuksella. Tässä esitettävillä toimenpiteillä ei ole haluttu eikä tarkoitettu rajata näitä toiminnan ulkopuolelle. Mediapoliksen halutaan olevan koko pirkanmaalaisen media-alan keskus. Riippumatta siitä onko vuokrasopimusta Mediapolikseen vai ei. Mediapolis Visio Lähes kaikkien toimijoiden kesken vallitsee ymmärrys siitä mihin Mediapoliksen toiminnan tulisi tähdätä yleisesti eli mitä Mediapolis on. Mediapolikselle vuonna 2013 asetetut yleiset tavoitteet ovat: 1. Mediapolis on tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus, jossa syntyy monitieteellisiä innovaatioita.

7 2. Mediapoliksessa sisältö-, bisnes-ja teknologiaosaajat kohtaavat ja luovat uutta liiketoimintaa. 3. Mediapoliksessa vahvistetaan koko mediasektoria ja synnytetään sille uusia työpaikkoja. 4. Mediapolis houkuttelee Tampereelle uusia kansainvälisiä toimijoita Yleisten tavoitteiden lisäksi toimijoilla on omia Mediapolikseen liittyviä tavoitteita: Technopolis: Toimitilojen ja kokoustilojen käyttöaste ja kampusalueen kasvu. Yle: Kumppanien kanssa toimiminen ja media-alan kehityksen mahdollistajana toimiminen. TAMK: Tilojen järkevä yhteiskäyttö, opiskelijoiden yhteys oikeisiin toimijoihin. Tredea / Tampere: Tesoman aluekehitys, innovaatioalustat. Haasteeksi ovat osoittautuneet konkreettiset toimet ja niiden rahoittaminen. Yleiset tavoitteet eivät kerro vielä mitään siitä miten toiminta Mediapoliksella tulisi järjestää. Hankkeen jälkeen Mediapolis on konkretisoitunut AV-tuotantojen keskukseksi. Kansainvälisesti merkittäväksi innovaatioalustaksi Mediapolis ei tullut tällä hankkeella. Innovaatioalustaksi johtavia toimenpiteitä on listattu lopussa. Kuva 1 Polku innovaatioalustaksi Mediapoliksen kehittämisen kannalta on kuitenkin tärkeää yhteinen visio ja missio. Missio tarkoittaa pysyviä toimia, joita Mediapoliksella tehdään. Visio taas tarkoittaa pitkän aikavälin tavoitteita joihin toimenpiteet johtavat. Yleisesti tavoitteista on alle johdettu Visio ja Missio Mediapolikselle. Visio: Mediapolis on tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus, jossa uusia digitaalisen talouden toimijoita, palveluita ja tuotteita syntyy kansainvälisille markkinoille. Missio: Kaiken toiminnan tavoitteena on kasvattaa media-alan liikevaihtoa ja toimintaa Pirkanmaalla. Verkottaa alan toimijoita keskenään luoden isompia yksiköitä. Törmäyttää tarinankerrontaa ja media-alaa muiden toimialojen kanssa.

8 on Mediapolis Kysymykseen mikä Mediapolis on? on poikkeuksellisen vaikea vastata. Mediapoliksen taustalla olevilla toimijoilla ei ole vielä yhden käsitystä omista tavoitteistaan Mediapoliksen suhteen. Toimintamallityössä päädyttiin seuraaviin rajauksiin: MEDIAPOLIS ON NYT Paikka Verkoston alku MEDIAPOLIKSESTA ON TULOSSA Brändi Tuotantojen Hub Innovaatioalusta MEDIAPOLIS EI OLE NYT EIKÄ SIITÄ TULE Verkosto Yritys Katto-organisaatio Kuva 2 " on Mediapolis" Paikka: Mediapolis on paikka tapahtumille, tuotannoille, opiskelulle ja toimistoille. Mediapoliksessa käy ryhmiä vierailulla ja tutustumassa paikkaan. Verkoston alku: Media-alan yrityksissä toiminta on luonnostaan verkostomaista. Yhteistyötä tehdään luotettujen kumppanien kanssa. Mediapolikseen muuttaneet yritykset ja opiskelijat ovat muodostamassa väljää verkostoa. Brändi: Mediapolis tavaramerkin ja logon omistaa Technopolis. Technopolis on luovuttanut nimen ja logon käytön edelleen Mediapoliksen toimijoille. Mediapoliksen yritykset voivat omassa markkinoinnissa käyttää Mediapolis-brändiä. Tuotantojen Hub: Mediapoliksessa on valtakunnallisestikin merkittävän paljon ja ajanmukaista tuotantotilaa. Hankkeessa tehdyn palvelurakennemallin ja avautumisselvitysten avulla tämä olemassa oleva infra on tuotavissa yritysten hyödyksi. Innovaatioalusta: Poikkeuksetta toivottiin, että Mediapoliksesta tulisi innovaatioalusta. Hankkeen aikana ja sen rinnalla tehtiin erilaisia kokeiluja innovaatioalustan suuntaan. Innovaatioalustaksi Mediapolista ei ole tarkoitettukaupallisin perustein. Innovaatioalusta vaatii oppilaitoksen, kaupungin ja/tai yksittäisten yritysten panostusta. Verkosto: Loppumetreillä luovuttiin ajatuksesta luoda verkosto. Alan toimijat eivät luota Mediapolikseen tai sen toimijoihin tarpeeksi, että olisivat valmiit panostamaan verkostoon. Toimijoilla on omat luotettavat kumppanuudet ja omat tavat hyödyntää niitä. Mediapoliksesta verkoston rakentaminen ei ole järkevää. Ajan kuluttua verkosto voi syntyä, mutta ei nyt. Yritys: Mediapoliksella ei ole omia taloudellisia tavoitteita. Mediapolis ei tavoittele voittoa tai arvon kasvatusta omistajilleen. Tämä valinta vaikuttaa merkittävästi toiminnan rahoitukseen.

9 Hankkeen tavoitteena oli omavarainen Mediapolis, joka ei ole riippuvainen julkisesta tuesta. Käytännön kokeilut esimerkiksi yhteisten web-sivujen suhteen osoittivat, että yritykset eivät ole valmiita maksamaan toiminnasta, josta ei ole välitöntä ja suoraa hyötyä osoitettavissa. Katto-organisaatio: Mediapoliksella ei ole yhteisiä henkilöstöresursseja eikä ylintä johtajaa. Ei ole olemassa tahoa, joka epäselvässä tilanteessa voi päättää miten asiassa edetään. Mediapoliksen toimijat ovat tottuneet organisaatioiden johtamiseen ja päätöksentekoon. Mediapoliksella itsellään ei ole perinteisiä johtamisen keinoja. Mediapolis voi parhaimmillaan havaita, kerätä, koordinoida ja kirjata. Mediapoliksesta puhuttaessa on hyvä vielä tähdentää mistä puhutaan, kun puhutaan mediasta. Alla olevassa nelikentässä Mediapolis asemoidaan viihdesisältöjen ja liiketoiminnan kulmaan. Tammikuussa 2015 Yle ilmoitti suunnitelmasta siirtää Tampereen aluetoimitus Mediapolikseen sekä keskittää kaikkien alueuutisten juonnot Mediapolikseen. Yllä olevaan kuvaan ja Mediapolikseen asemaan nelikentässä tulee näin ollen selkeä muutos. Tilanne tammikuussa on itseasiassa juuri päinvastainen.

10 Organisoituminen Mediapoliksen toimintarakenne on väljä ja moniulotteinen. Toimijoilla ei ole luonnollisia keskinäisiä pysyviä organisaatiorakenteita vaan organisoituminen on projektiluontoista ja hetkittäistä. Perinteisen organisaatiorakenteen puuttuessa Mediapoliksessa ei perinteistä johtamismallia voi käyttää. Johtamismallin ja päätöksenteon hitaus nostetaan tässä raportissa ongelmaksi, johon ei löydetty ratkaisua. Johtamisen ongelmaa käsitellään omassa luvussa. Mediapoliksen yleinen kehittyminen ja toiminnan jatkuvuus vaatii kuitenkin jonkin ennustettavan tavan yhteiselle toiminnalle ja toimijoiden kohtaamiselle. Toimintamallia varten lukittiin kaksi oletusta: 5+2 kulma ja tikkataulu. Mediapoliksen 5+2 kulma: Kuva 3 Oletuksia organisoitumista toimintamallia varten Mediapoliksen viisikulma tai pentagon luokittelee erilaisia näkemyksiä ja odotuksia, joita Mediapolikselle keskusteluissa nousi. Toimintamallin luonnin alkuvaiheesta asti on korostunut toive yhden luukun periaatteesta. Kuva luokittelee niitä erilaisia odotuksia mitä siltä luukulta pitäisi saada. Toimitilojen osalta toimintamallia ei tarvinnut erikseen rakentaa. Se on jo olemassa kiinteistön omistajan Technopoliksen kautta. Tuotantoja ja tapahtumia varten luotiin palvelurakenne (liite 3.). Kolme ylintä (tutkimus & koulutus, yritykset, innovaatioalusta) ja niiden yhteistoimintaan annetaan ehdotuksia toimenpiteiksi tässä raportissa. Tesoman linkittyminen Mediapolikseen tulee Tampereen kaupungin Oma Tesoma hankkeen myötä. Tässä toimintamallissa ei ole toimenpiteitä alueeseen liittyen, koska toimintamallin ensimmäisenä tavoitteena on synnyttää elinvoimaista media-alan liiketoimintaa Pirkanmaalle. Tikkataulu Tikkataulu-oletuksella rajattiin toimintamallin kehitystyötä. Työssä lähdettiin liikkeelle ytimestä ja edettiin kohti ulompia kehiä. Mediakunta-osuuskunta-vauhdittamisesta tehtiin hankkeessa loka-marraskuun 2014 aikana: tehtiin selvitys osuuskunnan perustamisesta Mediapolis-yhteistyön kiihdyttämiseksi. Selvitys on Liitteenä 3. Selvityksen lopputulos oli, että osuuskuntaa ei kannata perustaa ennen kuin

11 yritysten välinen toiminta on hyväksi todettua ja yhteisiä projekteja on kokeiltu. Osuuskunnan olemassa oleminen ei ole itseisarvo onnistuneen yhteistyön saavuttamiseksi. Osuuskunnan perustaminen lisäisi yritysten kokeman ylimääräisen byrokratian ja hallinnon kasvua. Osuuskunnan perustaminen jätetään myöhempään tulevaisuuteen. Kuva 4 Osuuskunta lisää hallintoa Johtaminen Mediapoliksen johtaminen on osoittautunut vähintäänkin haasteeksi, jollei jopa ongelmaksi. Visiotasolla ja yleisten tavoitteiden osalta johtamisessa ei ole ongelmaa. Ongelma on, että Mediapoliksen yleisten tavoitteiden ja Mediapoliksen toimijoiden tavoitteissa ei ole riittävää leikkauspintaa. Tästä esimerkkinä on Medicilab. Medicilab-konseptia valmisteltiin toimijoiden aloitteesta. Konseptin yhtenä tavoitteena oli luoda malli, joka olisi riippumaton hankerahoituksesta. Medicilab-konseptissa luotiin tehtäviä ja toimenpiteitä, suoraan Mediapoliksen yleisten tavoitteiden alle. Rahoitusmalliksi ehdotettiin toimijoiden yhteistä panostusta. Medicilabin ehdotetut toimenpiteet eivät leikanneet (eivät hyödyntäneet) riittävästi kenenkään toimijan omia Mediapolis-tavoitteita, jolloin toiminnan rahoittamista ei nähty mielekkäänä. Medicilabin konseptia pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Ei omana, mutta hyvänä. Medicilabin toimintaa tavoitellaan nyt käynnistettäväksi hankerahoituksella. Mediapoliksella on toinenkin haaste johtamisessa. Hankkeen ajan Mediapolista on johdettu eri ryhmissä. Ryhmien nimet ovat olleet: Laajennettu johtoryhmä, Hankkeen ohjausryhmä, Työvaliokunta, Markkinointiryhmä. Hankkeessa saadun kokemuksen perusteella tämä on tehotonta. Ryhmien kokoonpanoissa oli monia samoja henkilöitä. Ryhmissä käsiteltävät ja päätettävät asiat olivat usein samoja. Pahimmillaan samasta asiasta tehtiin ristiriitaisi päätöksiä. Toisaalta ryhmät ovat olleet näennäistä johtamista. Mediapoliksen kannalta merkittävimmät asiat päätettiin ryhmien ulkopuolella. Vuonna 2014 isoimmat Mediapoliksen toimintaan vaikuttaneet asiat ovat lähteneet yksittäisistä toimijoista ja kahden välisistä neuvotteluista. Listaa: Päätös tehdä Uusi Päivä tuotanto kumppanin kanssa (Yle, Aito Tehdas) Päätös rakentaa Uusi Päätös - kuvaushalli (Yle, Technopolis) Studio-operoinnin ulkoistuspäätös (Yle, FilmWorks) Rescue Santa (Yle, Aito Media vuonna 2013) United Studios yhteinen studio oppilaitoksille (TAMK, Tredu, Technopolis)

12 Hankkeen aikaansaamat merkittävimmät konkreettiset päätökset ovat luokkaa: Mediapolis Logon ja nimen käyttösopimus. Suositus: Mediapoliksen johtamiseen ei tarvita erikseen ja etukäteen sovittua kiinteää mallia. Tehokkaimmin päätöksenteko tapahtuu suorissa toimijoiden välisissä neuvotteluissa. Päätöksenteko ja johtaminen ovat silloin tapauskohtaista ja siihen osallistuvat vain ne toimijat joita päätös koskee. Yllämainittujen kaltaisilla yhteisillä ryhmillä on kuitenkin paikkansa ja merkityksensä Mediapoliksen kehityksessä. Ensinnäkin tarvitaan yhteisiä kohtaamisia, joissa ideoita voidaan synnyttää ja laittaa päätöksenteko vireille. Toisaalta päätöksenteon jälkeen päätöksien laajempaan jalkauttamiseen ja viestintään tarvitaan yhteisiä kohtaamisia ja yhteistä toimintaa. Johtamismalli on erittäin paljon riippuvainen siitä mikä Mediapoliksesta lopulta tulee. Kuva 5 Mediapoliksen eri johtamismalleja Palvelurakenne Fondon Oy:tä teki hankkeessa palvelurakenteen määrittämistä ja palveluiden muotoilua Mediapolikselle. Tarkoitus oli konkretisoida Mediapoliksen palvelut asiakkaan näkökulmasta, eli mitä täältä saa ja millä tavoin. Koko palvelurakenne on Liite 3. Selvitystyö ja palvelurakenteen valinnat pohjautuvat asiakasvaatimuksiin, joita kerättiin olemassa olevasta aineistosta, haastattelemalla Mediapoliksen toimijoita sekä selvittämällä myös Mediapoliksen ulkopuolisten toimijoiden odotukset ja vaatimukset. Lisäksi selviteltiin palvelutuotannon toiminnallisia ja juridisia reunaehtoja eri osapuolten osalta. Työssä on jouduttu turvautumaan muutamiin oletuksiin, sillä usea kehittämisprosessi oli vielä meneillään sekä useita päätöksiä oli vielä pöydällä. Palvelurakennetyö antaa konkreettiset välineet lyhyen aikavälin toimenpiteiden toteuttamiseen. Esitellyt toimenpiteet ovat toteutettavissa vuoden 2015 aikana ja viestittävissä mahdollisimman pian.

13 Kuva 6 Yhden luukun periaate vahvasti ohjaamassa palvelurakennetta Mediapoliksen palvelurakenne työssä tehtiin seuraavia oletuksia: Mediapoliksen ytimessä on tuotantomylly, joka luo vahvan perustoiminnan. Ellei näin ole, on vain paikka ja löyhä verkosto, jolla ei ole luontaista yhteistoimintaa. Ensisijainen asiakas: Erilaiset tuotantoyhtiöt Ensisijainen palvelutilanne: Tuotannon toteuttaminen Mediapoliksessa Ydinpalvelu nyt: Studiotilat ja siihen liittyvät tuotantopalvelut Ensisijainen palvelurajapinta: Operaattori Tavoite: Tehdä erilaisten tuotantojen tekemisestä Mediapoliksessa helppoa ja houkuttelevaa Palvelurakenteeseen luotiin näistä oletuksista neljä palvelualuetta: 1. Studiot 2. Tuotantopalvelut 3. Tapahtumat 4. Uudet Tarinat

14 Kuva 7 Palvelurakenteen 4 palvelualuetta Palvelurakenteen jalkauttamisen ensimmäisenä esteenä on, että edellytykset palveluille saadaan kuntoon. Edellytykset ovat pääosin avaintoimijoiden Ylen, TAMK:n, Tredun ja Technopoliksen ratkaistavissa, mutta erittäin iso merkitys on valitulla studio-operaattorilla. Rahoitusmalli Kuva 8 Edellytykset palvelurakenteelle Hankkeen tavoitteena oli luoda Mediapolikselle rahoitusmalli, jolla se olisi riippumaton hankerahoituksesta. Hankkeen aikana esiin nousi kolme erilaista rahoitusmallia: 1. Yritysten verkosto ja yhteisrahoitus 2. Julkisten toimijoiden rahoitus 3. Yritysvetoinen kaupallinen

15 Yritysten verkosto ja yhteisrahoitus Web-sivuja käytettiin testiprojektina rahoitusmallille, jossa yritykset itse rahoittaisivat toiminnan. Web-sivujen yhteydessä rahoitusmallista testattiin kolmea asiaa: 1. olisi paras tapa jakaa kustannuksia? 2. Kuinka paljon yritykset olisivat valmiita maksamaan yhteisestä toiminnasta? 3. Kuinka kustannukset olisi järkevin kerätä? Kustannusten jako: Mediapoliksen sivustojen ylläpitokustannuksille ehdotettiin mallia, jossa informatiivisen sivuston ylläpitomaksut kerättäisiin kaikilta Mediapoliksen toimijoilta. AV-sisältöjen julkaisusivuston ylläpito perittäisiin niiltä, jotka julkaisevat sisältöjä. 11/15 vastaajaa piti tätä hyvänä. Kommentteja Kustannukset katetaan sivuille osallistujien mukaan. Pitää miettiä, mikä taho on kustannusten maksaja. On oma viestintä ja markkinointi sekä omat nettisivut. tämä nivoutuu yhteisiin Mediapoliksen sivuihin. provisio sivun kautta saapuneista tilauksista Sivuston ylläpitokustannus pitäisi olla suhteessa yrityksen kokoon Mediapoliksessa. www-sivut ovat mielestäni merkittävin yhteinen markkinointikanava ja sen vuoksi ne kannattaa toteuttaa laadukkaasti ja mielenkiintoisiksi. AV-sisältö nimenomaan tekee sivustot mielenkiintoisiksi. AV-julkaisujen kustannus ei saisi nousta liian korkeaksi, kustannus ei saisi muodostua esteeksi. Tämä on Mediapoliksen näyteikkuna, jonka pitää houkutella kävijöitä sivuille. Jokin muu tapa kuin suoraan yrityksen henkilömäärään tai vuokraneliöihin suhteutettuna. Olisko muutama kustannuskategoria mahdollinen? Kustannusten suuruus: Kaikkien kesken jaettavaa kustannusta arvioidaan olevan 5000 vuodessa. Tähän kuuluu serverimaksut ja sisällön päivitys sivustolle. Jos tämä kustannus jaetaan, niin minun yritykseni osuus voisi olla: alle % % % % yli % yli % 2 yritystä ilmoitti, että ei tarvitse eikä halua yhteisiä sivuja lainkaan.

16 Kustannusten keräämiseen Technopoliksen asiakkailta peritään aulapalvelumaksua. Kun websivujen kustannuksista on sovittu, on olemassa tekniset valmiudet kerätä maksut osana tätä maksua. Rahoitusmallin testaamiseksi aika jäi valitettavan lyhyeksi. Yritykset muutot Mediapolikseen alkoivat loka-marraskuussa. Päätös muuttaa Mediapolikseen oli samalla päätös kasvattaa yritysten kustannuksia. Web-sivustojen yleinen tärkeys ymmärrettiin, mutta suhtautuminen oli varovaista kaikkeen mikä edelleen lisäsi kustannuksia. Toimintamallin yhteisrahoittaminen on periaatteessa mahdollista kerätä yrityksiltä rajattuihin toimiin, kuten verkkosivuihin. Jos toiminnalla yrityksille on arvoa, joka näkyy yritysten liikevaihdon kasvuna tai kustannusten pienenemisenä, niin kustannusten kattaminen on mahdollista. Mediapolikseen muuttaneet yritykset ovat kuitenkin aika sekalainen seurakunta. Edes web-sivuilla ei löytynyt yhtä sellaista tarkoitusta, joka tuottaisi yhtälailla arvoa Elisa Appelsiinille ja AiAiproductionille. Web-sivujen osalta testaus kuitekin jatkuu vuoden 2015 ajan. Yle ja Technopolis huolehtivat ensimmäisen vuoden kustannuksista. Vuoden aikana yritykset voivat sulatella ja maistella tuleeko yhteisistä web-sivuista arvoa. Jos tulee, niin malli on selkeä. Jos ei tule, niin kaikille yhteisiä sivuja ei tarvita. Kaupallinen veturi Selkein rahoitusmalli olisi, että yksittäinen yritys ottaisi vetovastuun Mediapoliksesta. Yritys toimisi kaupallisista lähtökodista tuottaen ne palvelut jotka sen asiakkaat ovat valmiita ostamaan. Mediapolis toimisi kuin samoin kuin Akun Tehdas Ylöjärvellä. Hankkeessa esitetty toimintamalli toimii huonosti kaupallisena mallina. Kaupallisen veturin liiketoimintalähtöinen toimintamalli rakentuisi korkeintaan osasta tässä esitetyistä toimenpiteistä. Kaupallisen veturin toimintamalli voidaan yksinkertaistamalla johtaa aiemmin esitetystä Mediapoliksen viisikulmasta alla olevaan kolmiomalliin. Toiminnan ytimessä olisivat tuotannot ja tapahtumat. Kuva 9 Kaupallisen veturin kolmio

17 Julkisten toimijoiden rahoitus Parhaiten tässä esitettyyn toimintamalliin vastaisi julkisten toimijoiden rahoitus toiminnalle. Julkisilla rahoittajilla on neutraali intressi siihen kenen liiketoiminta kehittyy. Tärkeintä on, että kokonaisuudessaan liiketoiminta kehittyy. Lisäksi julkisten toimijoiden on mahdollista katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja luoda edellytykset toimialaa murtavien innovaatioiden ilmaantumiselle. Mediapoliksen ydintoimijoista Yle ja TAMK ovat aktiivisesti etsineet tätä ratkaisua. Ylen vetämänä on käynnissä rahoituksen hakeminen toimintamallia varten. Tavoitteena on löytää käyttömenoja ja kahden henkilön työpanosta vastaava rahoitus. Raporttia kirjoittaessa ei ole selvyyttä rahoituksen saatavuudesta. Yritykset yhdessä Rajattuihin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat suoraan saatuun hyötyyn Rinnakkaisia omia ydintoimintoja (Markkinointi, myynti) Julkiset toimijat Luentevin rahoittaja toimintamallissa esitetyille toimenpiteillä Vähiten oma kaupallista intressiä, joka voisi sotkea Kaupallinen veturi Houkutteleva vaihtoehto tuotantojen volyymin kannalta Selkein kaupallinen malli Riskinä jäädä sivuun muiden alojen törmäytyksestä. Hankkeessa ei ole valmisteltu kaupallista toimintaa. Toimenpiteet toimintamallin jalkauttamiseksi Hankkeessa tehdyn työn perusteella ehdotan seuraavia toimenpiteitä Mediapoliksen toimintamallin jalkauttamiseen. Toimenpiteet jakaantuvat neljään osa-alueeseen: Yritysten yhteistoiminta, Innovaatio-alusta, Yritysten osaamisen kehittäminen ja Tekemisen mahdollistaminen.

18 Yritysten yhteistoiminta Mediapoliksen toimijoiden keskinäinen verkostoituminen Näkyminen ulospäin ja yhteinen brändi Mediapolis.fi & Mediapolis.tv Technopolis Business Breakfast Yhteiset tilat Innovaatioalusta Demola Mediapolis- Foorum Medicilab Transmedia-pilotti Kärkihankkeiden koordinointi Visio & Missio Yritysten osaamisen kehittäminen IP-osaamisen kehittäminen Myyntivalmiuksien kehittäminen Tuotteistaminen / Uudet Tarinat Tekemisen mahdollistaminen Palvelurakenteen jalkauttaminen Palvelurakenteen ver 2 kehittäminen Sisältöjen pitchaus tapahtuma Alueellisen tuotantotuen pilotointi Kuva 10 Toimintamallin toimenpiteet Yritysten yhteistoiminta Toimenpide Mediapoliksen toimijoiden keskinäinen verkostoituminen Yhteistyö, verkostoituminen ja luottamus alkavat kaikki tutustumisesta. Kahden viikon välein kaikille Mediapoliksen toimijoille vapaamuotoinen palaveri, jossa kerrotaan käynnissä olevista ja tulevista projekteissa. Synnyttää lisää kauppaa verkostoitumisen ja yhteistyön kautta Mediapolis toimijoiden liikevaihdon tai muun toiminnan kasvu Näkyminen ja brändi Erityisesti pienimmillä toimijoilla on odotuksia, että yhteinen Mediapolisbrändi loisi uskottavuutta asiakassuuntaan ja että he voivat myös tuottaa isompia ja vaativampia tuotantoja. Mediapolis-nimi on Technopoliksen rekisteröimä. Technopolis on päättänyt luovuttaa nimen ja logon käytön edelleen Mediapolikseen vuokrasopimuksen tehneille, jotka saavat oikeuden käyttää nimeä markkinoinnissa. Mediapolis-nimen tunnetuksi tekeminen. Mediapolis.fi 1) Pääasiallinen asiakashankintakanava Mediapoliksen toimijoihin ja palveluihin. 2) Pakottaa toimijat järjestäytymään Mediapolis.fi web-sivu, jossa esille palvelut ja toimijata. Technopolis ja YLE ovat lupautuneet kattamaan vuoden 2015 ylläpitokustannukset. Sisällön julkaisu tehtävä Technopoliksen aulalla. Sisällön tuottaminen on

19 toimijoiden omalla vastuulla. Web-sivujen toimintamalli tulee hakea vuoden 2015 aikana. 1) Tuotantojen saaminen Mediapolikseen. 2) Toimijoiden järjestäytyminen Tuotantojen saaminen Mediapolikseen Mediapolis TV 1) Mediapoliksen toimijat ovat lähes kaikki tekemässä AV-sisältöjä. Sisällöt pitää saada helposti löydettäväksi. 2) Tampereen Innovaatioalustoissa tehdään hyvää työtä, josta juuri kukaan ei kuitenkaan ole koskaan kuullut. Näiden innovaatioiden esittelyille tarvitaan kanava. Web-videokanava. Joko oma tai Youtube-kanava. Nyt on luotu ensimmäiset koevideot. 1) Tuoda Mediapoliksen sisältöjä tunnetuksi ja luoda kauppaa 2) Tuoda innovaatiota tunnetuksi ja luoda kauppaa Technopolis Business Breakfast Technopoliksen standardimallin mukaiset verkottumistapahtumat toimivat hyvin media-alan keskinäisena verkottajana, mutta erityisesti media-alan ja muiden alojen toimijoiden verkottajana Technopolikseen konseptiin kuuluu muutama (1-4) tapahtumaa vuodessa Mediapoliksella. Technopolis vastaa ja valitsee sisällön. Mediapolistoimijoiden aktiivisuutta tarvitaan tapahtumien sisältöjen ideoinnissa ja toteutuksessa. Tutustuttaa ja verkottaa toimijoita. Tapahtumien kävijämäärä / Kävijämäärät toimialoittain Yhteiset tilat Satunnainen ja yllättävä arkipäivän kohtaaminen johtaa usein liiketoimintaan. Tavallaan triviaali ja yllätyksetön havainto Ei tarvitse tehdä mitään! Saman katon alla oleminen on jo nyt lyhyessä ajassa johtanut yhdessä tekemiseen. Pieni esimerkki on Mediapolis-traileriin päätynyt 3D-animoitu Mediapolis-logo, joka ajatus syntyi lounaalla ja oli toteutettuna kahden päivän päästä videolla. Tutustuttaa ja verkottaa toimijoita. Tapahtumien kävijämäärä / Kävijämäärät toimialoittain Innovaatioalustatyö Demola-työ Demola on osoittautunut toimivaksi yritysten ja poikkitietteellisten opiskelijatiimien yhteistyömalliksi. Luodaan edellytykset Demolan toiminnalle Mediapolikseen. Jos Demolan tuotanto jatkuu nykyisessä muodossa ja keskuspaikkana on Finlaysonin alueella sijaitseva Uusi Tehdas, niin ainoa mitä tarvitaan on yritysten aktivointia Demolan projekteihin.

20 Synnyttää ideoista demoja, joista edelleen uusia digitaalisia palveluita ja tuotteita. Demola projektien lukumäärä. Ja TAMK:n opiskelijoiden osallistuminen projekteihin Mediapolis- Foorum Mediapoliksen perustoimijoiden ja sidosryhmien yhteinen tapaaminen. Vastaava kuin hankkeen aikana kulkenut laajennettu johtoryhmä. 4 kertaa vuodessa Mediapoliksessa (12.2, 7.5, 3.9, 12.11) Torstaina klo 8:30. Mukaan LaJoRy + Finnmedi + Mindtrek + Mediapolis yritysedustus. Technopolis kutsuu. Mediapoliksen tunnetuksi tekeminen innovaatioalustana ja tarinallisen sisällön keskuksena muille innovaatioaluistoille. Mediapoliksen toimijoiden ja muiden alojen toimijoiden ristiinpölytys Medicilab Media-alan ja muiden toimialojen yritysten yhteisiä kokeiluja, joilla luodaan huomispäivän liiketoimintaa. 1) paikka yhteiselle toiminnalle Mediapoliksessa 2) Yritysten ja tutkimuksen fasilitoituja työpajoja (medici-työpajoja) 3) Ammattilaisten ja opiskelijoiden tarinankerronnan projekteja & työkaluja Syntyy välimaastoinnovaatioita ja uutta liiketoimintaa Toiminnan volyymin mittarit: projektit, mukana olevat organisaatiot Transmedia-pilotti Tarinankerrontaan haetaan uusia muotoja kokeilemalla edistyksellisiä, mutta kaupallisia teknologioita. TAMK:n opiskelijoiden, Ylen ja teknologiayritysten yhteisvoimin pilotoidaan tarinaa. Ensimmäinen pilotti on ollut työn alla syksystä 2014 Pilotin näytös 2015 keväällä. Kokeilla onnistutaanko ketterästi luomaan yhdessä jotain uutta, josta voi syntyä kaupallista toimintaa Näytös Kärkihankkeiden koordinointi Mediapoliksen toimijoiden ja sidosryhmien tutkimushankkeiden koordinoinnilla maksimoidaan hankkeiden keskinäinen vaikuttavuus ja varmistetaan hankkeiden läpimeno. Mediapolis-hankkeen aikainen esimerkki epäonnistuneesta koordinoinnista on T7 digitaalisen näyttelemisen hanke.

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall.

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. We live in unpredictable times where the rules are Muokkaa changing perustyylejä so fast that formulas naps. for success are disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. Muokkaa Innovations

Lisätiedot

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä YLE TOHLOPPI NYT n. 400 henkilöä YLE Tohloppi 2013 Koko Suomen näkökulmasta: Lapsille Pikku kakkonen Galaxi Draamaa Uusi päivä Taivaantulet Pirunpelto Ajankohtaista Ajankohtainen kakkonen YLE Tohloppi

Lisätiedot

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi 9.6. infotilaisuus, Tampere Jukka Järvinen ja Matti Saastamoinen Painopistealueet haku koskee: Avoimet innovaatioalustat: yhteisiä

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Kehittämisen tiekartta Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Prosessikommentit Ohjausryhmä Prosessi IPT-kehittäminen Prosessiin lisäys: Tarkistuspiste > Analysointi > Palaute (hyöty, haitta) > Korjaustoimenpide

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Kauppakeskusmarkkinointi kauppakeskusjohdon näkökulmasta Kauppakeskuksen yrittäjäyhdistyksen toiminta / kauppakeskus markkinointi Vaihtoehtoinen malli kauppakeskuksen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Mika Ijas Kimmo Rouhiainen Professori Bengt Holmström luettelee kolme Suomen talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus Ratkaisukeskeiset Toimialojen kehittäjät ja IT-osaajat vertaiskehittämisen mallit OY - ja yhteistyössä it -yhteistyössä Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus OPPIMISYMPÄRISTÖKEHITTÄJIEN JA IT OSAAJIEN

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Osmo Hiltunen, KJ-Kiinteistöjohto Oy Coresma 6.2.2008 7.2.2008 KJ-Kiinteistöjohto Oy 2 Täyden palvelun kiinteistö- ja toimitilajohtamisen yritys Yksityinen ja riippumaton

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK)

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK) Tampere3-valmistelutyö Tampere3-tavoite Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Tutkimus

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Loviisan sisäänajoväylän alueelle sopivan ratkaisun kehittäminen ja toteuttaminen v. 2015 mennessä. Fredrik Pressler 6.5.2013 1 Kehitettävä alue

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI AIKATAULU 05/2014 03/2015 04/2015 05/2015 ESISELVITYS BRÄNDITYÖ MASU + BUDJETTI YHTEISMARKKINOINTI MALLI + SITOUMUKSET TOIMINTA ALKAA TOIMEKSIANTO Kaupunginjohtajan aloitteesta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan toiminnan kehittäminen Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan sää=ö Porvoon Taidetehtaan sää=ö on 1999 perustebu yleishyödyllinen yhteisö. o Perustajat Porvoon kaupunki

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot