Loppuraportti: Mediapolis-toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti: Mediapolis-toimintamalli"

Transkriptio

1 Loppuraportti: Mediapolis-toimintamalli Mediapoliksessa Jan Kolkkinen Kehityspäällikkö Hermia Oy / Innovaatio Oy Uusi Tehdas

2 Sisällys Johdanto... 3 Toimintamallityön vaiheet... 3 Oletuksia toimintamallin pohjaksi... 4 Toimintaympäristö ja toimijat... 6 Mediapolis Visio... 6 on Mediapolis... 8 Organisoituminen... 9 Johtaminen Palvelurakenne Rahoitusmalli Toimenpiteet toimintamallin jalkauttamiseksi Liitteet... 24

3 Johdanto Pirkanmaan liitto myönsi Tampereen Ammattikorkeakoululle (TAMK) Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) määrärahan Mediapoliksesta Suomen mediacity kehittämisprojektille syyskuussa Projektissa osatoteuttaja on Hermia Oy / Innovaatio Oy Uusi Tehdas. Kehittämisprojektin keskeiset toimenpiteet hakemuksessa olivat 1. Luoda Mediapolis-visio, toimintamalli ja rahoitusmallin sekä aloittaa uuden liiketoimintaekosysteemin rakentaminen. 2. Projektien käynnistäminen ja verkostoituminen. 3. Tutkitaan Medialabin ja formaattikehittämön perustamisen mahdollisuutta. 4. Lisätään tietopohjaa. Tämä on raportti visio- ja toimintamallityöstä kohtaan 1. Toimintamallin työn tavoitteeksi oli kirjattu seuraava: Mediapolis-vision luominen Mediapolis-toimintamalli o kehittämisympäristön kuvaus o toimijoiden välisten yhteistyösuhteiden kuvaus ja mallintaminen o varsinaisen yhteistyömallin rakentaminen sopimusmalleineen Rahoitusmalli o liiketoiminnan potentiaalin kuvaus o rahoitusmalli tulevalle toiminnalle Aloitetaan uuden liiketoimintaekosysteemin rakentaminen. Hankkeen aikana toimintamalli työtä on ohjattu kolmessa ryhmässä. 1) Hankkeen ohjausryhmä 2) Mediapoliksen laajennettu johtoryhmä 3) Mediapoliksen työvaliokunta Toimintamallityön vaiheet Toimintamalli on luotu kahdessa vaiheessa. Kesken hanketta kesäkuussa 2014 toimintamallin tekijä vaihtui hankkeen ohjausryhmän päätöksestä Lasse Paanasesta Jan Kolkkiseen. Vaihdokseen liittyen Lasse Paananen raportoi Tämä raportti on Liite 1. Niiltä osin kun raportin sisältöä käytetään tässä raportissa, niin siihen viitataan merkinnällä (Liite 1., sivunumero). Vaihdoksen myötä painopiste toimintamallin tekemisessä siirtyi visiosta konkreettisiin toimenpiteisiin ja tekemiseen. Kesäkuussa 2014 laajennetussa johtoryhmässä esiteltiin toimintamallityölle seuraavat painopisteet: 1) Yhden luukun palvelupiste

4 2) Nettisivut 3) Mediakunta OSK vauhdittaminen 4) Creative Studios & Uusi Päivä 5) Mediapolis-brändin käytöstä sopiminen Näistä ensimmäinen yhden luukun palvelupiste on liitteenä olevassa erillisessä palvelurakenneselvityksessä. Toisen kohdan nettisivuja käytettiin työkaluna toiminta- ja rahoitusmallin konkretisoinnissa. Konkretisointi onnistui hyvin tuomaan esiin toiminta- ja rahoitusmallin käytännön ongelmat. Tavoitteena oli luoda malli, jossa toimijat sopivat keskenään rahoituksesta ja sisällön päivittämisestä. Kuitenkin toimijat muuttivat loka-marraskuussa Mediapolikseen. Uusiin tiloihin muutto kasvattiyritysten kustannuksia eikä uusiin kustannusten nousuihin ollut valmiutta heti. Onneksi Technopolis ja Yle ottivat vastatakseen vuoden 2015, jolloin web-sivujen osalta yrityksillä on mahdollisuus nähdä lisäarvoa ja sen jälkeen tehdä päätös yhteisistä sivuista. Kolmannesta Mediakunta Osuuskunnasta on myös erillinen selvitys. Käytännössä siinä oli tismalleen sama havainto kuin nettisivujen yhteydessä. Creative studios ja Uusi Päivä ulkoistuspäätös tehtiin kesäkuussa. Tämän oletettiin tarkoittavan, että Aito Media ja Akun Tehdas muuttavat Mediapolikseen. Näin ei kuitenkaan ollut, jolloin tämä osuus jäi toteutumatta. Aito Median ja Akun Tehtaan suunnitelmat Mediapoliksen suhteen poikkeavat tässä esitetyssä toimintamallista merkittävästi. Neljännestä brändin käytöstä on sovittu, että Mediapoliksen vuokralaiset saavat oikeustta käyttää Mediapolis-nimeä ja logoa osana omaa markkinointiaan. Mediapoliksen päätöksenteon hitautta kuvaa hyvin se, että asia tasolla sopimus on ollut valmis elokuussa 2014, mutta allekirjoitettavaksi se on saatu vasta tammikuussa Oletuksia toimintamallin pohjaksi Työn aikana on tehty havaintoja jotka on otettu toimintamallin luonnin oletuksiksi. Toimintamalli on vahvasti sidoksissa oletuksiin. Oletuksien ymmärtäminen on oleellista toimintamallin ymmärtämiseksi. Toisaalta oletukset ovat vain oletuksia. li ne ovat virheellisiä ja vääriä, niin toimintamalli on myös virheellinen. 1. Toimintamallin tavoitteena on synnyttää elinvoimaista media-alan liiketoimintaa Pirkanmaalle Mediapoliksen toimintamallin on kohdennuttava media-alan yrityksille, hyödytettävä niitä ja autettava niitä kasvuun. Muut toimijat (Yle, TAMK, Tredu, Technopolis) hyötyvät jos yritykset voivat hyvin. 2. Mediapoliksessa on 7 erilaista tuotantolattiaa, valokuvausstudio ja selostustila sekä tuotantojen tukipalvelut Mediapoliksen tuotantotilojen ja palveluiden avautuminen antaa alueen toimijoille mahdollisuuden tehdä uudenlaisia tuotantoja. Mahdollisuus itsessään ei riitä.

5 Toimintamallin on tuotava mahdollisuudet helposti saataville. Jatkossa tuotantojen saaminen Mediapolikseen tuo liiketoimintaa verkostossa oleville yrityksille. 3. Sisältöteollisuudessa tuote ja arvo luodaan kertaluonteisissa projekteissa. Ei ole juurikaan toistuvaa kuukausilaskutusta eikä monistettavia tuotteita. Mediapoliksen toimintamallin tärkeät mittari ovat tuotantojen määrät ja koot. Toimintamallin tulee aktivoida tuotantojen saamista Mediapolikseen, sillä tuotannot tuovat liiketoimintaa verkostossa oleville yrityksille. Ensisijaisesti tavoitteena on oltava kansainvälisen kokoluokan tuotannot, kuten esimerkiksi Aitomedian ja Ylen yhteistuotanto, Kadonnut Joulupukki 4. TV-kanavat ovat olleet ja ovat edelleen merkittävimmät sisältöjen ostajat. Sisältöjen jakelumonopolin murentuessa kanavien ostokyky kuitenkin on heikentynyt. Media-alan yritysten liikevaihdon kasvua voidaan saada kahta kautta. Kasvua voi olla nykyisten ostajien ostaessa enemmän tai kasvua voi tulla uusista ostajista. Kanavien ostokyvyn muutoksen myötä yritysten olisi löydettävä uusia ostajia. Toimintamallin on avattava uusia asiakasvirtoja olemassa olevien lisäksi. Mediapoliksen toimijoista Technopoliksella on halutessaan erinomainen asema tässä avaamisessa. 5. Sisältöjä ostavien kaupallisten tahojen oma ansainta perustuu joko A) Markkinointiin, tai B) Tilaamiseen. Sisältöjen myyjän (Mediapoliksen toimijan) on tunnettava ostajan ansaintalogiikka ja kyettävä tukemaan sitä. Toimintamallin on parannettava yritysten myyntivalmiuksia ja ymmärrystä asiakkaiden tilanteesta. Tällöin myyjät voivat paremmin vastata asiakkaan tarpeeseen ja saada siten enemmän myyntiä. 6. Media-alan käynnissä oleva murros koskettaa vähän sisältöä. Sisältöjen tarve ei häviä. Muodot ja tavat muuttuvat. Tarinalla on erittäin vahva asema. Lisäksi videon asema kerronnan muotona kasvattaa merkitystään eri kanavissa. Mediapoliksen studio- ja palveluinfra antaa mahdollisuuden kehittää teknisesti laadukkaita audiovisuaalisia sisältöjä. Toimintamallin on luotava edellytykset infran käyttöön saamiseksi. 7. Käynnissä oleva murros ei ole päättynyt. Teknologian nopea kehittyminen jatkuu ja uudet innovaatiot murtavat toimintamalleja myös tulevaisuudessa. Toimintamallin on oltava dynaaminen, ketterä ja sopeutuva, se ei saa olla jäykkä eikä kiinteä. Hyvistä tavoista on voitava luopua kun ne eivät ole enää hyviä. Oikean ja väärän tavan tunnistamiseksi Mediapoliksella on oltava sormi pulsilla. Mediapolikseen tarvitaan yhteys teknologian tutkimukseen sekä teknologiayrityksiin, mutta myös ruohonjuuritason tekemiseen. Toimintamalli ei voi ohjata vain ylemmän johdon tiedoilla. 8. Media-alan toimijat ovat pieniä ja resurssien puute rajoittaa mahdollisuuksia

6 Toimintamallin on oltava sellainen, että se pystytään toteuttamaan olemassa olevilla resursseilla. Käytettävissä olevat keinot eivät valitettavasti voi olla kalliita. Toimintamallia luodessa on käynyt selväksi, että yhteiseen toimintaan ei ole tulossa merkittäviä panostuksia. Panosten suuruuden odotetaan vastaavan 2 henkilön vuosikustannuksia. 9. Sisältöteollisuuden markkinoiden kasvu tulee ulkomailta ja uusista tuotealueista. Toimintamallin on kannustettava kansainvälisille markkinoille tähtäävien laadukkaiden sisältöjen kehittämiseen ja aktiiviseen myyntiin. Toimintamallin on aktivoitava ja löydettävä luontevia keinoja murtautua kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena ei vain kauppa Ylelle, vaan Yle on vain ensimmäinen vaihe. Askel joka otetaan kohti kansainvälisiä markkinoita. 10. Tekijänoikeuksien hallinta muuttuu ja niiden merkitys korostuu alan liiketoiminnassa. Toimintamallin on oleellista ottaa tekijänoikeudet hyvin varhain tarkasteluun ja luodaan pelisäännöt tekijänoikeuksien tunnistamiselle ja sopimisille. 11. Aiesopimuksen tehneistä 41 toimijasta vain 2 ovat muuttaneet Mediapolikseen. Mediapoliksen vetovoima ei tule itsestään ja ilmaiseksi. Technopoliksen ja Ylen asema pelottaa toimijoita. Toimintamallilla on rikottava paikkasidonnaisuus, niin että Mediapoliksen arvo ei ole pelkästään vuokrasopimukseen sidottua. Ylen kohdalla on ollut hienoa huomata, että toiminta tähtää systemaattisesti yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Toimintaympäristö ja toimijat Mediapoliksessa on tätä kirjoittaessa (tammikuu 2015) 20 toimijaa. Poikkeuksellisen suuri osa yrityksistä on yhden hengen yrityksiä (13 kpl). Tätä toimintamallia on rakennettu ydintoimijoiden ja yritysten kesken. Ydintoimijoilla tarkoitetaan hankkeen ns. työvaliokunnan organisaatioita: Yle, TAMK, Tampereen Kaupunki, Tredea ja Technopolis. Yritykset ovat etupäässä Mediapolikselle syksyllä 2014 muuttaneita yrityksiä. Suurin osa alan toimijoista on muualla kuin kampuksella. Tässä esitettävillä toimenpiteillä ei ole haluttu eikä tarkoitettu rajata näitä toiminnan ulkopuolelle. Mediapoliksen halutaan olevan koko pirkanmaalaisen media-alan keskus. Riippumatta siitä onko vuokrasopimusta Mediapolikseen vai ei. Mediapolis Visio Lähes kaikkien toimijoiden kesken vallitsee ymmärrys siitä mihin Mediapoliksen toiminnan tulisi tähdätä yleisesti eli mitä Mediapolis on. Mediapolikselle vuonna 2013 asetetut yleiset tavoitteet ovat: 1. Mediapolis on tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus, jossa syntyy monitieteellisiä innovaatioita.

7 2. Mediapoliksessa sisältö-, bisnes-ja teknologiaosaajat kohtaavat ja luovat uutta liiketoimintaa. 3. Mediapoliksessa vahvistetaan koko mediasektoria ja synnytetään sille uusia työpaikkoja. 4. Mediapolis houkuttelee Tampereelle uusia kansainvälisiä toimijoita Yleisten tavoitteiden lisäksi toimijoilla on omia Mediapolikseen liittyviä tavoitteita: Technopolis: Toimitilojen ja kokoustilojen käyttöaste ja kampusalueen kasvu. Yle: Kumppanien kanssa toimiminen ja media-alan kehityksen mahdollistajana toimiminen. TAMK: Tilojen järkevä yhteiskäyttö, opiskelijoiden yhteys oikeisiin toimijoihin. Tredea / Tampere: Tesoman aluekehitys, innovaatioalustat. Haasteeksi ovat osoittautuneet konkreettiset toimet ja niiden rahoittaminen. Yleiset tavoitteet eivät kerro vielä mitään siitä miten toiminta Mediapoliksella tulisi järjestää. Hankkeen jälkeen Mediapolis on konkretisoitunut AV-tuotantojen keskukseksi. Kansainvälisesti merkittäväksi innovaatioalustaksi Mediapolis ei tullut tällä hankkeella. Innovaatioalustaksi johtavia toimenpiteitä on listattu lopussa. Kuva 1 Polku innovaatioalustaksi Mediapoliksen kehittämisen kannalta on kuitenkin tärkeää yhteinen visio ja missio. Missio tarkoittaa pysyviä toimia, joita Mediapoliksella tehdään. Visio taas tarkoittaa pitkän aikavälin tavoitteita joihin toimenpiteet johtavat. Yleisesti tavoitteista on alle johdettu Visio ja Missio Mediapolikselle. Visio: Mediapolis on tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus, jossa uusia digitaalisen talouden toimijoita, palveluita ja tuotteita syntyy kansainvälisille markkinoille. Missio: Kaiken toiminnan tavoitteena on kasvattaa media-alan liikevaihtoa ja toimintaa Pirkanmaalla. Verkottaa alan toimijoita keskenään luoden isompia yksiköitä. Törmäyttää tarinankerrontaa ja media-alaa muiden toimialojen kanssa.

8 on Mediapolis Kysymykseen mikä Mediapolis on? on poikkeuksellisen vaikea vastata. Mediapoliksen taustalla olevilla toimijoilla ei ole vielä yhden käsitystä omista tavoitteistaan Mediapoliksen suhteen. Toimintamallityössä päädyttiin seuraaviin rajauksiin: MEDIAPOLIS ON NYT Paikka Verkoston alku MEDIAPOLIKSESTA ON TULOSSA Brändi Tuotantojen Hub Innovaatioalusta MEDIAPOLIS EI OLE NYT EIKÄ SIITÄ TULE Verkosto Yritys Katto-organisaatio Kuva 2 " on Mediapolis" Paikka: Mediapolis on paikka tapahtumille, tuotannoille, opiskelulle ja toimistoille. Mediapoliksessa käy ryhmiä vierailulla ja tutustumassa paikkaan. Verkoston alku: Media-alan yrityksissä toiminta on luonnostaan verkostomaista. Yhteistyötä tehdään luotettujen kumppanien kanssa. Mediapolikseen muuttaneet yritykset ja opiskelijat ovat muodostamassa väljää verkostoa. Brändi: Mediapolis tavaramerkin ja logon omistaa Technopolis. Technopolis on luovuttanut nimen ja logon käytön edelleen Mediapoliksen toimijoille. Mediapoliksen yritykset voivat omassa markkinoinnissa käyttää Mediapolis-brändiä. Tuotantojen Hub: Mediapoliksessa on valtakunnallisestikin merkittävän paljon ja ajanmukaista tuotantotilaa. Hankkeessa tehdyn palvelurakennemallin ja avautumisselvitysten avulla tämä olemassa oleva infra on tuotavissa yritysten hyödyksi. Innovaatioalusta: Poikkeuksetta toivottiin, että Mediapoliksesta tulisi innovaatioalusta. Hankkeen aikana ja sen rinnalla tehtiin erilaisia kokeiluja innovaatioalustan suuntaan. Innovaatioalustaksi Mediapolista ei ole tarkoitettukaupallisin perustein. Innovaatioalusta vaatii oppilaitoksen, kaupungin ja/tai yksittäisten yritysten panostusta. Verkosto: Loppumetreillä luovuttiin ajatuksesta luoda verkosto. Alan toimijat eivät luota Mediapolikseen tai sen toimijoihin tarpeeksi, että olisivat valmiit panostamaan verkostoon. Toimijoilla on omat luotettavat kumppanuudet ja omat tavat hyödyntää niitä. Mediapoliksesta verkoston rakentaminen ei ole järkevää. Ajan kuluttua verkosto voi syntyä, mutta ei nyt. Yritys: Mediapoliksella ei ole omia taloudellisia tavoitteita. Mediapolis ei tavoittele voittoa tai arvon kasvatusta omistajilleen. Tämä valinta vaikuttaa merkittävästi toiminnan rahoitukseen.

9 Hankkeen tavoitteena oli omavarainen Mediapolis, joka ei ole riippuvainen julkisesta tuesta. Käytännön kokeilut esimerkiksi yhteisten web-sivujen suhteen osoittivat, että yritykset eivät ole valmiita maksamaan toiminnasta, josta ei ole välitöntä ja suoraa hyötyä osoitettavissa. Katto-organisaatio: Mediapoliksella ei ole yhteisiä henkilöstöresursseja eikä ylintä johtajaa. Ei ole olemassa tahoa, joka epäselvässä tilanteessa voi päättää miten asiassa edetään. Mediapoliksen toimijat ovat tottuneet organisaatioiden johtamiseen ja päätöksentekoon. Mediapoliksella itsellään ei ole perinteisiä johtamisen keinoja. Mediapolis voi parhaimmillaan havaita, kerätä, koordinoida ja kirjata. Mediapoliksesta puhuttaessa on hyvä vielä tähdentää mistä puhutaan, kun puhutaan mediasta. Alla olevassa nelikentässä Mediapolis asemoidaan viihdesisältöjen ja liiketoiminnan kulmaan. Tammikuussa 2015 Yle ilmoitti suunnitelmasta siirtää Tampereen aluetoimitus Mediapolikseen sekä keskittää kaikkien alueuutisten juonnot Mediapolikseen. Yllä olevaan kuvaan ja Mediapolikseen asemaan nelikentässä tulee näin ollen selkeä muutos. Tilanne tammikuussa on itseasiassa juuri päinvastainen.

10 Organisoituminen Mediapoliksen toimintarakenne on väljä ja moniulotteinen. Toimijoilla ei ole luonnollisia keskinäisiä pysyviä organisaatiorakenteita vaan organisoituminen on projektiluontoista ja hetkittäistä. Perinteisen organisaatiorakenteen puuttuessa Mediapoliksessa ei perinteistä johtamismallia voi käyttää. Johtamismallin ja päätöksenteon hitaus nostetaan tässä raportissa ongelmaksi, johon ei löydetty ratkaisua. Johtamisen ongelmaa käsitellään omassa luvussa. Mediapoliksen yleinen kehittyminen ja toiminnan jatkuvuus vaatii kuitenkin jonkin ennustettavan tavan yhteiselle toiminnalle ja toimijoiden kohtaamiselle. Toimintamallia varten lukittiin kaksi oletusta: 5+2 kulma ja tikkataulu. Mediapoliksen 5+2 kulma: Kuva 3 Oletuksia organisoitumista toimintamallia varten Mediapoliksen viisikulma tai pentagon luokittelee erilaisia näkemyksiä ja odotuksia, joita Mediapolikselle keskusteluissa nousi. Toimintamallin luonnin alkuvaiheesta asti on korostunut toive yhden luukun periaatteesta. Kuva luokittelee niitä erilaisia odotuksia mitä siltä luukulta pitäisi saada. Toimitilojen osalta toimintamallia ei tarvinnut erikseen rakentaa. Se on jo olemassa kiinteistön omistajan Technopoliksen kautta. Tuotantoja ja tapahtumia varten luotiin palvelurakenne (liite 3.). Kolme ylintä (tutkimus & koulutus, yritykset, innovaatioalusta) ja niiden yhteistoimintaan annetaan ehdotuksia toimenpiteiksi tässä raportissa. Tesoman linkittyminen Mediapolikseen tulee Tampereen kaupungin Oma Tesoma hankkeen myötä. Tässä toimintamallissa ei ole toimenpiteitä alueeseen liittyen, koska toimintamallin ensimmäisenä tavoitteena on synnyttää elinvoimaista media-alan liiketoimintaa Pirkanmaalle. Tikkataulu Tikkataulu-oletuksella rajattiin toimintamallin kehitystyötä. Työssä lähdettiin liikkeelle ytimestä ja edettiin kohti ulompia kehiä. Mediakunta-osuuskunta-vauhdittamisesta tehtiin hankkeessa loka-marraskuun 2014 aikana: tehtiin selvitys osuuskunnan perustamisesta Mediapolis-yhteistyön kiihdyttämiseksi. Selvitys on Liitteenä 3. Selvityksen lopputulos oli, että osuuskuntaa ei kannata perustaa ennen kuin

11 yritysten välinen toiminta on hyväksi todettua ja yhteisiä projekteja on kokeiltu. Osuuskunnan olemassa oleminen ei ole itseisarvo onnistuneen yhteistyön saavuttamiseksi. Osuuskunnan perustaminen lisäisi yritysten kokeman ylimääräisen byrokratian ja hallinnon kasvua. Osuuskunnan perustaminen jätetään myöhempään tulevaisuuteen. Kuva 4 Osuuskunta lisää hallintoa Johtaminen Mediapoliksen johtaminen on osoittautunut vähintäänkin haasteeksi, jollei jopa ongelmaksi. Visiotasolla ja yleisten tavoitteiden osalta johtamisessa ei ole ongelmaa. Ongelma on, että Mediapoliksen yleisten tavoitteiden ja Mediapoliksen toimijoiden tavoitteissa ei ole riittävää leikkauspintaa. Tästä esimerkkinä on Medicilab. Medicilab-konseptia valmisteltiin toimijoiden aloitteesta. Konseptin yhtenä tavoitteena oli luoda malli, joka olisi riippumaton hankerahoituksesta. Medicilab-konseptissa luotiin tehtäviä ja toimenpiteitä, suoraan Mediapoliksen yleisten tavoitteiden alle. Rahoitusmalliksi ehdotettiin toimijoiden yhteistä panostusta. Medicilabin ehdotetut toimenpiteet eivät leikanneet (eivät hyödyntäneet) riittävästi kenenkään toimijan omia Mediapolis-tavoitteita, jolloin toiminnan rahoittamista ei nähty mielekkäänä. Medicilabin konseptia pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Ei omana, mutta hyvänä. Medicilabin toimintaa tavoitellaan nyt käynnistettäväksi hankerahoituksella. Mediapoliksella on toinenkin haaste johtamisessa. Hankkeen ajan Mediapolista on johdettu eri ryhmissä. Ryhmien nimet ovat olleet: Laajennettu johtoryhmä, Hankkeen ohjausryhmä, Työvaliokunta, Markkinointiryhmä. Hankkeessa saadun kokemuksen perusteella tämä on tehotonta. Ryhmien kokoonpanoissa oli monia samoja henkilöitä. Ryhmissä käsiteltävät ja päätettävät asiat olivat usein samoja. Pahimmillaan samasta asiasta tehtiin ristiriitaisi päätöksiä. Toisaalta ryhmät ovat olleet näennäistä johtamista. Mediapoliksen kannalta merkittävimmät asiat päätettiin ryhmien ulkopuolella. Vuonna 2014 isoimmat Mediapoliksen toimintaan vaikuttaneet asiat ovat lähteneet yksittäisistä toimijoista ja kahden välisistä neuvotteluista. Listaa: Päätös tehdä Uusi Päivä tuotanto kumppanin kanssa (Yle, Aito Tehdas) Päätös rakentaa Uusi Päätös - kuvaushalli (Yle, Technopolis) Studio-operoinnin ulkoistuspäätös (Yle, FilmWorks) Rescue Santa (Yle, Aito Media vuonna 2013) United Studios yhteinen studio oppilaitoksille (TAMK, Tredu, Technopolis)

12 Hankkeen aikaansaamat merkittävimmät konkreettiset päätökset ovat luokkaa: Mediapolis Logon ja nimen käyttösopimus. Suositus: Mediapoliksen johtamiseen ei tarvita erikseen ja etukäteen sovittua kiinteää mallia. Tehokkaimmin päätöksenteko tapahtuu suorissa toimijoiden välisissä neuvotteluissa. Päätöksenteko ja johtaminen ovat silloin tapauskohtaista ja siihen osallistuvat vain ne toimijat joita päätös koskee. Yllämainittujen kaltaisilla yhteisillä ryhmillä on kuitenkin paikkansa ja merkityksensä Mediapoliksen kehityksessä. Ensinnäkin tarvitaan yhteisiä kohtaamisia, joissa ideoita voidaan synnyttää ja laittaa päätöksenteko vireille. Toisaalta päätöksenteon jälkeen päätöksien laajempaan jalkauttamiseen ja viestintään tarvitaan yhteisiä kohtaamisia ja yhteistä toimintaa. Johtamismalli on erittäin paljon riippuvainen siitä mikä Mediapoliksesta lopulta tulee. Kuva 5 Mediapoliksen eri johtamismalleja Palvelurakenne Fondon Oy:tä teki hankkeessa palvelurakenteen määrittämistä ja palveluiden muotoilua Mediapolikselle. Tarkoitus oli konkretisoida Mediapoliksen palvelut asiakkaan näkökulmasta, eli mitä täältä saa ja millä tavoin. Koko palvelurakenne on Liite 3. Selvitystyö ja palvelurakenteen valinnat pohjautuvat asiakasvaatimuksiin, joita kerättiin olemassa olevasta aineistosta, haastattelemalla Mediapoliksen toimijoita sekä selvittämällä myös Mediapoliksen ulkopuolisten toimijoiden odotukset ja vaatimukset. Lisäksi selviteltiin palvelutuotannon toiminnallisia ja juridisia reunaehtoja eri osapuolten osalta. Työssä on jouduttu turvautumaan muutamiin oletuksiin, sillä usea kehittämisprosessi oli vielä meneillään sekä useita päätöksiä oli vielä pöydällä. Palvelurakennetyö antaa konkreettiset välineet lyhyen aikavälin toimenpiteiden toteuttamiseen. Esitellyt toimenpiteet ovat toteutettavissa vuoden 2015 aikana ja viestittävissä mahdollisimman pian.

13 Kuva 6 Yhden luukun periaate vahvasti ohjaamassa palvelurakennetta Mediapoliksen palvelurakenne työssä tehtiin seuraavia oletuksia: Mediapoliksen ytimessä on tuotantomylly, joka luo vahvan perustoiminnan. Ellei näin ole, on vain paikka ja löyhä verkosto, jolla ei ole luontaista yhteistoimintaa. Ensisijainen asiakas: Erilaiset tuotantoyhtiöt Ensisijainen palvelutilanne: Tuotannon toteuttaminen Mediapoliksessa Ydinpalvelu nyt: Studiotilat ja siihen liittyvät tuotantopalvelut Ensisijainen palvelurajapinta: Operaattori Tavoite: Tehdä erilaisten tuotantojen tekemisestä Mediapoliksessa helppoa ja houkuttelevaa Palvelurakenteeseen luotiin näistä oletuksista neljä palvelualuetta: 1. Studiot 2. Tuotantopalvelut 3. Tapahtumat 4. Uudet Tarinat

14 Kuva 7 Palvelurakenteen 4 palvelualuetta Palvelurakenteen jalkauttamisen ensimmäisenä esteenä on, että edellytykset palveluille saadaan kuntoon. Edellytykset ovat pääosin avaintoimijoiden Ylen, TAMK:n, Tredun ja Technopoliksen ratkaistavissa, mutta erittäin iso merkitys on valitulla studio-operaattorilla. Rahoitusmalli Kuva 8 Edellytykset palvelurakenteelle Hankkeen tavoitteena oli luoda Mediapolikselle rahoitusmalli, jolla se olisi riippumaton hankerahoituksesta. Hankkeen aikana esiin nousi kolme erilaista rahoitusmallia: 1. Yritysten verkosto ja yhteisrahoitus 2. Julkisten toimijoiden rahoitus 3. Yritysvetoinen kaupallinen

15 Yritysten verkosto ja yhteisrahoitus Web-sivuja käytettiin testiprojektina rahoitusmallille, jossa yritykset itse rahoittaisivat toiminnan. Web-sivujen yhteydessä rahoitusmallista testattiin kolmea asiaa: 1. olisi paras tapa jakaa kustannuksia? 2. Kuinka paljon yritykset olisivat valmiita maksamaan yhteisestä toiminnasta? 3. Kuinka kustannukset olisi järkevin kerätä? Kustannusten jako: Mediapoliksen sivustojen ylläpitokustannuksille ehdotettiin mallia, jossa informatiivisen sivuston ylläpitomaksut kerättäisiin kaikilta Mediapoliksen toimijoilta. AV-sisältöjen julkaisusivuston ylläpito perittäisiin niiltä, jotka julkaisevat sisältöjä. 11/15 vastaajaa piti tätä hyvänä. Kommentteja Kustannukset katetaan sivuille osallistujien mukaan. Pitää miettiä, mikä taho on kustannusten maksaja. On oma viestintä ja markkinointi sekä omat nettisivut. tämä nivoutuu yhteisiin Mediapoliksen sivuihin. provisio sivun kautta saapuneista tilauksista Sivuston ylläpitokustannus pitäisi olla suhteessa yrityksen kokoon Mediapoliksessa. www-sivut ovat mielestäni merkittävin yhteinen markkinointikanava ja sen vuoksi ne kannattaa toteuttaa laadukkaasti ja mielenkiintoisiksi. AV-sisältö nimenomaan tekee sivustot mielenkiintoisiksi. AV-julkaisujen kustannus ei saisi nousta liian korkeaksi, kustannus ei saisi muodostua esteeksi. Tämä on Mediapoliksen näyteikkuna, jonka pitää houkutella kävijöitä sivuille. Jokin muu tapa kuin suoraan yrityksen henkilömäärään tai vuokraneliöihin suhteutettuna. Olisko muutama kustannuskategoria mahdollinen? Kustannusten suuruus: Kaikkien kesken jaettavaa kustannusta arvioidaan olevan 5000 vuodessa. Tähän kuuluu serverimaksut ja sisällön päivitys sivustolle. Jos tämä kustannus jaetaan, niin minun yritykseni osuus voisi olla: alle % % % % yli % yli % 2 yritystä ilmoitti, että ei tarvitse eikä halua yhteisiä sivuja lainkaan.

16 Kustannusten keräämiseen Technopoliksen asiakkailta peritään aulapalvelumaksua. Kun websivujen kustannuksista on sovittu, on olemassa tekniset valmiudet kerätä maksut osana tätä maksua. Rahoitusmallin testaamiseksi aika jäi valitettavan lyhyeksi. Yritykset muutot Mediapolikseen alkoivat loka-marraskuussa. Päätös muuttaa Mediapolikseen oli samalla päätös kasvattaa yritysten kustannuksia. Web-sivustojen yleinen tärkeys ymmärrettiin, mutta suhtautuminen oli varovaista kaikkeen mikä edelleen lisäsi kustannuksia. Toimintamallin yhteisrahoittaminen on periaatteessa mahdollista kerätä yrityksiltä rajattuihin toimiin, kuten verkkosivuihin. Jos toiminnalla yrityksille on arvoa, joka näkyy yritysten liikevaihdon kasvuna tai kustannusten pienenemisenä, niin kustannusten kattaminen on mahdollista. Mediapolikseen muuttaneet yritykset ovat kuitenkin aika sekalainen seurakunta. Edes web-sivuilla ei löytynyt yhtä sellaista tarkoitusta, joka tuottaisi yhtälailla arvoa Elisa Appelsiinille ja AiAiproductionille. Web-sivujen osalta testaus kuitekin jatkuu vuoden 2015 ajan. Yle ja Technopolis huolehtivat ensimmäisen vuoden kustannuksista. Vuoden aikana yritykset voivat sulatella ja maistella tuleeko yhteisistä web-sivuista arvoa. Jos tulee, niin malli on selkeä. Jos ei tule, niin kaikille yhteisiä sivuja ei tarvita. Kaupallinen veturi Selkein rahoitusmalli olisi, että yksittäinen yritys ottaisi vetovastuun Mediapoliksesta. Yritys toimisi kaupallisista lähtökodista tuottaen ne palvelut jotka sen asiakkaat ovat valmiita ostamaan. Mediapolis toimisi kuin samoin kuin Akun Tehdas Ylöjärvellä. Hankkeessa esitetty toimintamalli toimii huonosti kaupallisena mallina. Kaupallisen veturin liiketoimintalähtöinen toimintamalli rakentuisi korkeintaan osasta tässä esitetyistä toimenpiteistä. Kaupallisen veturin toimintamalli voidaan yksinkertaistamalla johtaa aiemmin esitetystä Mediapoliksen viisikulmasta alla olevaan kolmiomalliin. Toiminnan ytimessä olisivat tuotannot ja tapahtumat. Kuva 9 Kaupallisen veturin kolmio

17 Julkisten toimijoiden rahoitus Parhaiten tässä esitettyyn toimintamalliin vastaisi julkisten toimijoiden rahoitus toiminnalle. Julkisilla rahoittajilla on neutraali intressi siihen kenen liiketoiminta kehittyy. Tärkeintä on, että kokonaisuudessaan liiketoiminta kehittyy. Lisäksi julkisten toimijoiden on mahdollista katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja luoda edellytykset toimialaa murtavien innovaatioiden ilmaantumiselle. Mediapoliksen ydintoimijoista Yle ja TAMK ovat aktiivisesti etsineet tätä ratkaisua. Ylen vetämänä on käynnissä rahoituksen hakeminen toimintamallia varten. Tavoitteena on löytää käyttömenoja ja kahden henkilön työpanosta vastaava rahoitus. Raporttia kirjoittaessa ei ole selvyyttä rahoituksen saatavuudesta. Yritykset yhdessä Rajattuihin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat suoraan saatuun hyötyyn Rinnakkaisia omia ydintoimintoja (Markkinointi, myynti) Julkiset toimijat Luentevin rahoittaja toimintamallissa esitetyille toimenpiteillä Vähiten oma kaupallista intressiä, joka voisi sotkea Kaupallinen veturi Houkutteleva vaihtoehto tuotantojen volyymin kannalta Selkein kaupallinen malli Riskinä jäädä sivuun muiden alojen törmäytyksestä. Hankkeessa ei ole valmisteltu kaupallista toimintaa. Toimenpiteet toimintamallin jalkauttamiseksi Hankkeessa tehdyn työn perusteella ehdotan seuraavia toimenpiteitä Mediapoliksen toimintamallin jalkauttamiseen. Toimenpiteet jakaantuvat neljään osa-alueeseen: Yritysten yhteistoiminta, Innovaatio-alusta, Yritysten osaamisen kehittäminen ja Tekemisen mahdollistaminen.

18 Yritysten yhteistoiminta Mediapoliksen toimijoiden keskinäinen verkostoituminen Näkyminen ulospäin ja yhteinen brändi Mediapolis.fi & Mediapolis.tv Technopolis Business Breakfast Yhteiset tilat Innovaatioalusta Demola Mediapolis- Foorum Medicilab Transmedia-pilotti Kärkihankkeiden koordinointi Visio & Missio Yritysten osaamisen kehittäminen IP-osaamisen kehittäminen Myyntivalmiuksien kehittäminen Tuotteistaminen / Uudet Tarinat Tekemisen mahdollistaminen Palvelurakenteen jalkauttaminen Palvelurakenteen ver 2 kehittäminen Sisältöjen pitchaus tapahtuma Alueellisen tuotantotuen pilotointi Kuva 10 Toimintamallin toimenpiteet Yritysten yhteistoiminta Toimenpide Mediapoliksen toimijoiden keskinäinen verkostoituminen Yhteistyö, verkostoituminen ja luottamus alkavat kaikki tutustumisesta. Kahden viikon välein kaikille Mediapoliksen toimijoille vapaamuotoinen palaveri, jossa kerrotaan käynnissä olevista ja tulevista projekteissa. Synnyttää lisää kauppaa verkostoitumisen ja yhteistyön kautta Mediapolis toimijoiden liikevaihdon tai muun toiminnan kasvu Näkyminen ja brändi Erityisesti pienimmillä toimijoilla on odotuksia, että yhteinen Mediapolisbrändi loisi uskottavuutta asiakassuuntaan ja että he voivat myös tuottaa isompia ja vaativampia tuotantoja. Mediapolis-nimi on Technopoliksen rekisteröimä. Technopolis on päättänyt luovuttaa nimen ja logon käytön edelleen Mediapolikseen vuokrasopimuksen tehneille, jotka saavat oikeuden käyttää nimeä markkinoinnissa. Mediapolis-nimen tunnetuksi tekeminen. Mediapolis.fi 1) Pääasiallinen asiakashankintakanava Mediapoliksen toimijoihin ja palveluihin. 2) Pakottaa toimijat järjestäytymään Mediapolis.fi web-sivu, jossa esille palvelut ja toimijata. Technopolis ja YLE ovat lupautuneet kattamaan vuoden 2015 ylläpitokustannukset. Sisällön julkaisu tehtävä Technopoliksen aulalla. Sisällön tuottaminen on

19 toimijoiden omalla vastuulla. Web-sivujen toimintamalli tulee hakea vuoden 2015 aikana. 1) Tuotantojen saaminen Mediapolikseen. 2) Toimijoiden järjestäytyminen Tuotantojen saaminen Mediapolikseen Mediapolis TV 1) Mediapoliksen toimijat ovat lähes kaikki tekemässä AV-sisältöjä. Sisällöt pitää saada helposti löydettäväksi. 2) Tampereen Innovaatioalustoissa tehdään hyvää työtä, josta juuri kukaan ei kuitenkaan ole koskaan kuullut. Näiden innovaatioiden esittelyille tarvitaan kanava. Web-videokanava. Joko oma tai Youtube-kanava. Nyt on luotu ensimmäiset koevideot. 1) Tuoda Mediapoliksen sisältöjä tunnetuksi ja luoda kauppaa 2) Tuoda innovaatiota tunnetuksi ja luoda kauppaa Technopolis Business Breakfast Technopoliksen standardimallin mukaiset verkottumistapahtumat toimivat hyvin media-alan keskinäisena verkottajana, mutta erityisesti media-alan ja muiden alojen toimijoiden verkottajana Technopolikseen konseptiin kuuluu muutama (1-4) tapahtumaa vuodessa Mediapoliksella. Technopolis vastaa ja valitsee sisällön. Mediapolistoimijoiden aktiivisuutta tarvitaan tapahtumien sisältöjen ideoinnissa ja toteutuksessa. Tutustuttaa ja verkottaa toimijoita. Tapahtumien kävijämäärä / Kävijämäärät toimialoittain Yhteiset tilat Satunnainen ja yllättävä arkipäivän kohtaaminen johtaa usein liiketoimintaan. Tavallaan triviaali ja yllätyksetön havainto Ei tarvitse tehdä mitään! Saman katon alla oleminen on jo nyt lyhyessä ajassa johtanut yhdessä tekemiseen. Pieni esimerkki on Mediapolis-traileriin päätynyt 3D-animoitu Mediapolis-logo, joka ajatus syntyi lounaalla ja oli toteutettuna kahden päivän päästä videolla. Tutustuttaa ja verkottaa toimijoita. Tapahtumien kävijämäärä / Kävijämäärät toimialoittain Innovaatioalustatyö Demola-työ Demola on osoittautunut toimivaksi yritysten ja poikkitietteellisten opiskelijatiimien yhteistyömalliksi. Luodaan edellytykset Demolan toiminnalle Mediapolikseen. Jos Demolan tuotanto jatkuu nykyisessä muodossa ja keskuspaikkana on Finlaysonin alueella sijaitseva Uusi Tehdas, niin ainoa mitä tarvitaan on yritysten aktivointia Demolan projekteihin.

20 Synnyttää ideoista demoja, joista edelleen uusia digitaalisia palveluita ja tuotteita. Demola projektien lukumäärä. Ja TAMK:n opiskelijoiden osallistuminen projekteihin Mediapolis- Foorum Mediapoliksen perustoimijoiden ja sidosryhmien yhteinen tapaaminen. Vastaava kuin hankkeen aikana kulkenut laajennettu johtoryhmä. 4 kertaa vuodessa Mediapoliksessa (12.2, 7.5, 3.9, 12.11) Torstaina klo 8:30. Mukaan LaJoRy + Finnmedi + Mindtrek + Mediapolis yritysedustus. Technopolis kutsuu. Mediapoliksen tunnetuksi tekeminen innovaatioalustana ja tarinallisen sisällön keskuksena muille innovaatioaluistoille. Mediapoliksen toimijoiden ja muiden alojen toimijoiden ristiinpölytys Medicilab Media-alan ja muiden toimialojen yritysten yhteisiä kokeiluja, joilla luodaan huomispäivän liiketoimintaa. 1) paikka yhteiselle toiminnalle Mediapoliksessa 2) Yritysten ja tutkimuksen fasilitoituja työpajoja (medici-työpajoja) 3) Ammattilaisten ja opiskelijoiden tarinankerronnan projekteja & työkaluja Syntyy välimaastoinnovaatioita ja uutta liiketoimintaa Toiminnan volyymin mittarit: projektit, mukana olevat organisaatiot Transmedia-pilotti Tarinankerrontaan haetaan uusia muotoja kokeilemalla edistyksellisiä, mutta kaupallisia teknologioita. TAMK:n opiskelijoiden, Ylen ja teknologiayritysten yhteisvoimin pilotoidaan tarinaa. Ensimmäinen pilotti on ollut työn alla syksystä 2014 Pilotin näytös 2015 keväällä. Kokeilla onnistutaanko ketterästi luomaan yhdessä jotain uutta, josta voi syntyä kaupallista toimintaa Näytös Kärkihankkeiden koordinointi Mediapoliksen toimijoiden ja sidosryhmien tutkimushankkeiden koordinoinnilla maksimoidaan hankkeiden keskinäinen vaikuttavuus ja varmistetaan hankkeiden läpimeno. Mediapolis-hankkeen aikainen esimerkki epäonnistuneesta koordinoinnista on T7 digitaalisen näyttelemisen hanke.

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä 6.9.2016 Miksi? Hallituksen kärkihankkeeet osaamisen ja koulutuksen alalla painottavat mm. digitaalisia ratkaisuja, monipuolista yhteistyötä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Mediapolis. Tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus. Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps.

Muokkaa perustyylejä naps. Mediapolis. Tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus. Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Muokkaa perustyylejä naps. Mediapolis Tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus Tausta Tampereen kaupungin sitoutuminen Muokkaa perustyylejä naps. Luova Tampere -ohjelma käynnisti (2006-12) toimenpiteet

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Mikko Juuti, PhD, liiketoiminnan kehityspäällikkö 7.6.2016 1 Itä- Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu, Kuopio,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Loviisan sisäänajoväylän alueelle sopivan ratkaisun kehittäminen ja toteuttaminen v. 2015 mennessä. Fredrik Pressler 6.5.2013 1 Kehitettävä alue

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Mika Ijas Kimmo Rouhiainen Professori Bengt Holmström luettelee kolme Suomen talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it!

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it! WORKATHLON Rovaniemi 29.-30.9.2016 Tulokset Let s Did it! Työelämäasiantuntijoina Nuppu Rouhiainen Tekes Niilo Hakonen, Kuntatyönantajat Risto Mäkikyrö, ELY Heino Vasara, ELY Ville Saarikoski, TTK Ulla

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

DOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä 6aika-ohjelman hanke

DOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä 6aika-ohjelman hanke DOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä 6aika-ohjelman hanke 7.9.2016 Jyrki Koskinen jyrki.koskinen@coss.fi 2016 COSS Sisältö Tausta ja tavoite Datasta oivalluksia ja bisnestä, innovaatioalustan konsepti

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot