Kertomus yhdistyksen toiminnasta vuodelta 2009

Transkriptio

1 Suomen Ringetteliitto ry Hämeentie 105 A, HELSINKI

2 JOHDANTO Ringette syntyi tyttöjen ja naisten yhteiseksi jääpeliksi Kanadassa 46 vuotta sitten. Suomeen pelin toi Juhani Juuso Wahlsten tammikuussa1979. Vuosi 2009 oli Ringetteliiton 26. toimintavuosi. Liiton tarkoituksena on edistää, kehittää ja valvoa tyttöjen ja naisten ringettetoimintaa, edistää liikunta- ja urheiluharrastusta, terveitä elämäntapoja sekä edesauttaa nuorison välistä ystävyyttä. Liitto on rekisteröityjen ringettetoimintaa harjoittavien seurojen valtakunnallinen keskusjärjestö. Suomen Ringetteliiton päämäärät vuoteen 2010 Ringetessä mukana oleminen edistää ihmisten hyvinvointia. Ringettepeli tarjoaa jokaiselle mukaan tulevalle elämyksellisen kokemuksen tässä ja nyt. Mukaan voidaan ottaa kaikki halukkaat tasa-arvoisesti ja kukin voi toteuttaa peliä omista lähtökohdista ja omien motiiviensa ohjaamana. Ringette on hyvä vaihtoehto jokaiselle osallistua ja vaikuttaa liikuntakulttuurissa. Strategiset valinnat ja niiden tavoitteet vuoteen 2010 Strategiset valinnat A. Pelaamisen kokemus ydinasiaksi B. Osaamisen lisääminen C. Lajin tutuksi tekeminen Suomen ringetteliiton strategian arviointi Suomen Ringetteliiton strategia vuosille on toteutunut hyvin. Pääosin olemme saavuttaneet asetut tavoitteet. Olemme pystyneet tarjoamaan paikan liikkua ja vaikuttaa liikuntakulttuurissa entistä useammalle harrastajalle jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Jokaisen mukana olevan panos on ollut yhtä arvokas. Pelaaminen Tasaisen peliajan takaamiseksi kaikille lapsille lasten kilpailujärjestelmässä siirryttiin pelaamaan F-, E-, ja D-junioreissa numerojärjestyssäännöllä. Kilpailujärjestelmä on B-tyttöjen ja naisten osalta uudistettu ja harrastesarjat tarjoavat uuden tavan kilpailla. Myös aikuisliikunta on vahvistunut ladytoiminnan lisääntymisen myötä.

3 Lajin tunnetuksi tekeminen Eri puolilla Suomea seurojen järjestämiä koulutapahtumia oli vuosien aikana yhteensä 388 kappaletta ja niissä liikutettiin ja tutustutettiin lajiin tuhansia tyttöjä opettajineen. Vuoden 2007 aikana perustetun lajinlevitystyöryhmän työ alkoi tuottaa tulosta, kun strategiakauden lopulla alettiin menestyksekkäästi kehittää ja kokeilla myös uusia tapoja tehdä lajia tunnetuksi. Työn tuloksena tuotettiin lisäksi runsaasti uutta lajinlevitysmateriaalia. Ringettekoulujen perustamisen ja markkinoimisen tukemisen ansiosta RK Ice Cardien määrä kasvoi merkittävästi. Lajin tunnettuus lisääntyi myös strategiakaudella toteutettujen finaalitapahtumien ja MM kisamenestyksen myötä. Laji sai erityisesti vuoden 2007 aikana TV- ja printtimedianäkyvyyttä, joka auttoi lajin tunnettuuden lisäämisessä. Strategiakauden loppupuolella uudistettiin Ringetteliiton visuaalinen ilme ja Internetsivut sekä uudistettiin liiton myyntimateriaali. Asetetuista tavoitteista ringetteä pelataan puolessa Suomen jäähalleista ei ole toteutunut, sillä Ringetteä pelattiin strategiakauden päättyessä kolmasosassa Suomen jäähalleista. Harrastajamäärä on jatkanut tasaista kasvuaan, vaikka seurojen määrä on laskenut. Erityisesti pienet, haja-asutusalueilla olevat seurat ovat hävinneet ja vastaavasti väestökeskittymissä, lyhyiden välimatkojen ja harrastuspaikkojen läheisyydessä toiminta on lisääntynyt. Toimivien seurojen koot ovat kasvaneet ja toiminnan laatu parantunut. Ulkojääpaikkakunnat ovat leutojen talvien myötä poistuneet ringettekartalta. Osaamisen lisääminen Pelisäännöt ovat olleet käytössä koko strategiakauden ajan ja seurat ovat laatineet lisääntyvässä määrin seurojen sisäisiä pelisääntöjä toimintansa tueksi. Ringetteliitolla oli sinettiseuroja strategiakauden lopussa seitsemän. Valmentajakoulutusjärjestelmää on uudistettu pariin kertaan vastaamaan kulloisiakin tarpeita ja seurakoulutus on käynnistynyt kahdella alueella. Osaaminen on kaikessa tekemisessä muuttunut ammattimaisempaan suuntaan. Lopuksi Toimintamme tukena ovat Opetusministeriön myöntämät avustukset liikuntajärjestöille. Vuosittain tuki mahdollistaa osaltaan ringeten nuorison liikuntakasvatustyön ja aikuisten terveysliikunnan. Nuorten ringettetoiminnan monipuolistaminen ja Seurojen vuotiaiden harrastajamäärien lisääminen erityishankkeiden osalta ovat Nuoren Suomen myöntämät avustukset merkittävästi auttaneet kehittämään toimintaamme. Strategiakauden aikana kansainvälisen mittapuun mukaan sekä pelillisesti että toiminnallisesti Suomesta on tullut maailman johtava ringettemaa. Maailmanmestaruudet 2004 ja 2007 naisissa sekä 2009 nuorissa osoittavat valmennusjärjestelmämme olevan kunnossa ja pystymme liittona vastaamaan strategisiin haasteisiimme.

4 Uusi strategiatyö Ringetteliitto aloitti uuden strategian työstämisen teettämällä kirjallisen strategiakyselyn vuoden 2008 aikana. Kyselyn tulokset purettiin saman vuoden syysseminaarissa. Strategiatyö kulki vuoden 2009 aikana mukana kaikissa liittohallituksen kokouksissa ja lisäksi järjestettiin kaksi erillistä strategiaseminaaria kokoontui strategiatyöryhmä, jossa ulkopuolisena konsulttina toimi seuratoiminnan asiantuntija Sirpa Korkatti Suomen Liikunnasta ja Urheilusta pidettiin liittohallituksen strategiaseminaari vision ja mission täsmentämiseksi sekä tavoitteiden ja keinojen työstämiseksi. Liiton nuorten ryhmä oli kokoontunut ennen kesäkuun seminaaria ja antanut evästyksensä kokousväelle kirjallisena. Liiton syyskokous hyväksyi liittohallituksen esityksen Suomen Ringetteliiton strategiaksi kaudelle (Liite 1). Painopistealueet vuonna 2009 toimialoittain A. NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALA Nuorten osallisuuden ja harrastepelaamisen lisääminen ringetteseuroissa Seurojen tukeminen harrastajamäärien kasvattamisessa Ringettekoulujen määrän ja markkinoinnin lisääminen Juniorivalmentajan työn tukeminen seuroissa B. AIKUISLIIKUNNAN TOIMIALA Ladyringette toiminnan monipuolistaminen Erotuomari- ja toimitsijatoiminnan laadun parantaminen C. HUIPPU-URHEILUN TOIMIALA Tähdistötapahtuma lajin näyteikkunaksi Nuorten maajoukkue kansainvälisen kulttuurivaihdon lähettiläinä D. JÄRJESTÖTOIMINNAN TOIMIALA Seuratoiminnan tukeminen Internet-sivujen kehittäminen

5 NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALA Järjestötoiminta nuorisoliikunnan toimialalla Nuorten osallisuuden ja harrastepelaamisen lisääminen Ringetteliiton nuorten ryhmä jatkoi nuorten ringettetoiminnan kehittämistä. Vuoden ensimmäisessä tapaamisessa Nuorten ryhmä suunnitteli ja työsti nuorille sekä seurojen toimihenkilöille tarkoitetun esitteen nuorten seuratoiminnan monipuolistamisesta. Esite valmistui keväällä ja nuorten päätöksestä se lähetettiin kauden alussa nuorten laatiman saatekirjeen kera Ice Card -kirjeen mukana kaikille syntyneille. Esite postitettiin saatekirjeineen myös seurojen puheenjohtajille. Kevään tapaamisessa liiton Nuorten ryhmä pohti ringeten tulevaisuutta ja antoi omat evästykset liittohallitukselle uuden strategian työstämiseen. Suomen Ringetteliiton Nuorten ryhmä koostui seitsemästä vuotiaasta nuoresta. Ryhmässä oli edustus jokaiselta ringeten alueelta. Ryhmään valitut nuoret suunnittelevat itse millaista toimintaa nuoret ringeten pariin haluaisivat (esim. pelejä, turnauksia, tapahtumia, leirejä, sarjoja, koulutuksia jne.). Tavoitteena on edistää nuorten vaikutusmahdollisuuksia niin omaan kuin seuran muuhun toimintaan. Nuorten ryhmän edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksissa. Vuoden lopulla päätettiin laittaa vuodesta 2006 toiminut Nuorten ryhmä uuteen hakuun.

6 Ringetteliitto järjesti ringetteseurojen nuorille Mä Oon Täällä -koulutuksen Vantaalla (Tähdistötapahtuma) ja Osa koulutuksen käyneistä nuorista valittiin liiton kesäleireille ohjaajiksi. Hyvinkää Ringette ja VG-62 Naantalista perustivat seuraan oman nuorten ryhmän ja Nurmijärvi Seven Ringettes aloitti liiton tuella nuorten harrastejoukkuetoiminnan. Seurojen tukeminen harrastajamäärien kasvattamisessa Ringetteliiton lajinlevitystyöryhmä jatkoi lajinlevityshankkeen eteenpäin viemistä. Nuorelta Suomelta saatiin lajinlevityshankkeen (Lisää harrastajia alle 12-vuotiaiden toimintaan) jatkokaudelle tukea euroa. Hankkeen avulla kannustettiin seuroja edelleen markkinoimaan toimintaansa paikallisesti harrastajamäärien lisäämiseksi. Toimintavuoden 2009 aikana monet ringetteseurat järjestivät Ringetteliiton tukemia ringeten kokeilutapahtumia. Yhteensä seurat järjestivät 12 Tule kokeilemaan ringetteä -tapahtumaa, 27 Kaveripäivää ja 78 koululle koulutapahtuman. Lajinlevitystyöryhmässä käynnistettiin myös suunnittelu uusien paikkakuntien saamiseksi mukaan ringettetoimintaan. Lajinlevitykseen käytettiin vuoden aikana Ringetteliiton budjetista euroa. Summasta noin euroa käytettiin seurojen avustamiseen tapahtumien järjestämiseksi ja noin 9500 euroa välineisiin (ringett oihin ja -renkaisiin) sekä noin 8000 euroa materiaaleihin. Summat eivät sisällä henkilötyötunteja. Lajinlevitystyöryhmä valitsi kauden lajinlevityskeinoiksi: Ringeten kaveripäivä ringettekoululaisten ja F-junioreiden kavereille Koulutapahtuma Tule kokeilemaan ringetteä -tapahtuma Seuroja kannustettiin ja tuettiin järjestämään ringeten kokeilutapahtumia sekä taloudellisesti että valmiilla materiaalilla mm. mainoksilla ja tuntimalleilla.

7 Tukimuodot kaudelle : Ringettetapahtuma Tuki / tapahtuma Materiaalituki Tule kokeilemaan ringetteä tapahtuma 200 Koulutapahtuma Kaveripäivä Ringettehuivi kaveripäivään osallistujille Valmis mainos tapahtuman markkinoimiseksi kpl 20 ringett aa seuralle 10 mailaa ja 10 rengasta koululle Ringettevihko lapsille Opettajan opas opettajille Valmis tuntimalli Ringettepostikortti, jolla kaverit kutsutaan mukaan Valmiit tuntimallit RK ja F Tule kokeilemaan ringetteä -tapahtuma järjestettiin 12 paikkakunnalla Ringetteseurat järjestivät Tule kokeilemaan ringetteä -tapahtuman 12 paikkakunnalla. Tule kokeilemaan ringetteä -kokeilutapahtuma on seurojen järjestämä tilaisuus jäähallissa, jonne kaikki kiinnostuneet paikkakunnan lapset vanhempineen voivat tulla kokeilemaan lajia. Kokeilupäivää markkinoitiin etukäteen mm. alakouluissa, päiväkodeissa ja kaupoissa. Kokeilutapahtuman aikana osallistujat saivat tietoa seuran toiminnasta ja heille tarjottiin mahdollisuus tulla mukaan seuran toimintaan. Tapahtumat 2009 Pvm Osallistujia Vantaa Valkeakoski Turku Tikkakoski Nummela Helsinki Harjavalta Kaarina Nokia Sipoo Lahti Kerava Yhteensä

8 Kaveripäivistä saatiin eniten harrastajia seuraan Ringeten kaveripäivä on seuran järjestämä tapahtuma, johon nykyiset ringeten harrastajat voivat kutsua kavereitaan tietylle harjoituskerralle kokeilemaan ringetteä. Kaveripäivää markkinoitiin seuran ringettekoululaisten ja F-junioreiden kavereille. Kaveripäivien järjestämistä tuettiin osallistujille jaettavilla ringettehuiveilla sekä valmiilla materiaalilla. Valmis materiaali sisälsi postikortit, joilla kaverit voitiin kutsua kaveripäivään sekä valmiit tuntimallit ohjaajien avuksi jäälle. Muihin kokeilutapahtumiin verrattuna kaveripäivät osoittautuivat tehokkaimmaksi keinoksi saada uusia harrastajia seuraan. Kaveripäivät 2009 Pvm Kavereita Laitila (RK ja F) Tuusula (RK ja F) ILVES 24. ja VG tammikuu - Helsinki Ringette (RK) Pieksämäki Hyvinkää (RK ja F) Tuusula RK RNK (F) Shakers Forssa Harjavalta Nurmijärvi Helsinki F Lahti F Heinola Uusikaupunki RK Uusikaupunki F Rauma Valkeakoski / F Turun Ringette RK 21. ja Helsinki Ringette RK Uplakers F Nurmijärvi RK ja F RNK RK Tikkakoski RK ja F Ilves RK 12.ja yhteensä

9 Seurat esittelivät ringetteä 78 koulussa Seurat järjestivät ringeten koulutapahtuman 78 koululla, joissa yhteensä noin 3650 koululaista kokeili ringetteä jäällä. Tapahtumien yhteydessä lapsille jaettiin ringettevihko muistoksi ringeten kokeilusta. Koulut saivat liiton lahjoittaman ringettepaketin, joka sisälsi 10 ringett aa, 10 ringetterengasta sekä Ringette -mainio koulupeli -oppaan. Seuroja tuettiin Ringettekoulujen perustamisessa ja markkinoinnissa Ringetteseurat markkinoivat onnistuneesti toimintaansa paikkakunnan lapsille. Seurojen ringettekouluissa oli kauden lopussa 106 ringettekoululaista enemmän kuin edellisellä kaudella. Kasvua oli 21 % edelliseen kauteen verrattuna. Lajinlevityshankkeen yhtenä tavoitteena oli ringettekoulujen määrän lisääminen. Vuonna 2009 aloitti neljä uutta ringettekoulua (Ilves Ringette (Tesoma), Lapinlahden Luistin -89, Kuopion Hockey Club ja Turun Ringette (Kaarina). Uudet ringettekouluryhmät saivat taloudellista tukea sekä Ringetteliitolta että Nuoren Suomen seuratukihankkeen kautta. Kauden alussa uudistettiin seurojen yhteistä ringettekoulun mainospohjaa ringettekoulujen markkinoimiseksi. Jokaisella ringetteseuralla oli mahdollisuus saada valmis oma mainos omilla teksteillä, yhteystiedoilla ja seuran omalla logolla. Mainosta painettiin seuralle valmiiksi seuran haluama määrä. Yhteensä 27 ringetteseuraa hyödynsi tämän liiton tarjoaman palvelun ja kaiken kaikkiaan ringettekoulumainoksia painettiin kpl.

10 Ringetessä seitsemän sinettiseuraa Ringeten sinettiseurojen määrä väheni yhdellä kahdeksasta seitsemään ringettetoiminnan loppuessa Ylöjärven Ilveksessä. Seurassa olleet ringeten harrastajat perustivat uuden seuran (Uplakers), mutta sinetti ei siirry automaattisesti uudelle seuralle. Silti edelleen joka viides ringetteseura on sinettiseura. Sinettiseuratoiminta kiinnostaa myös muita ringetteseuroja ja sinettihankkeet ovat vuoden aikana edenneet NoU Ringetellä ja Tikkakosken Tikalla. Vuoden 2009 lopulla sinettiseuroja olivat Ilves Ringette, Jääurheiluseura Haukat, Lahti Ringette, Raision Nuorisokiekko, Rauman Lukko, Turun Ringette ja VG-62. Sinettiseurojen yhteinen tapaaminen järjestettiin Tampereella Ringetteliiton sinettiseuroista tapaamiseen osallistui edustajia kuudesta sinettiseurasta. Sinettiseurojen laatu tarkastetaan kolmen vuoden välein sinetin auditoinnilla. Ringeten sinettiseuroista auditoitiin vuoden 2009 aikana Jääurheiluseura Haukat ( ). Koulutustoiminta nuorisoliikunnan toimialalla Ringetteliiton I-tason koulutusta uudistettiin Ringeten I-tason valmentajakoulutus uudistettiin. Koulutus pilkottiin ns. yhden päivän teemakoulutuksiksi, joita seurat voivat tilata ja sopia järjestettäväksi suoraan liiton toimiston kanssa. Koulutuksia voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti ja pitää hyvinkin erikokoisille ryhmille tarpeesta riippuen. Koulutuspäiviä voidaan pitää seurakohtaisesti tai kahden kolmen seuran kimppakoulutuksina. Koulutuksista ohjaajat saavat mm. paljon malliharjoituksia omaan toimintaansa. Vuoden aikana Ringetteliitto järjesti näitä ko. I-tason kursseja ja valmennusseminaareja. Lisäksi liiton toimiston henkilökunta piti yksittäisiä seurakohtaisia koulutustilaisuuksia..

11 I-tason kursseja järjestettiin seuraavasti: Ringettekoulun ohjaajakoulutus (79 osallistujaa) 1 / 2009, Harjavalta (4) 8 / 2009, Forssa (6) 8 / 2009 Klaukkala (31) 8 / 2009, Heinola (8) 9 / 2009, Raisio (17) 11/2009, Helsinki (10) 11/2009 Lapinlahti (3) Muut I-tason teemakoulutukset (87 osallistujaa) 2 / 2009, Vermuntila (16) Maalivahtikoulutus 10/2009, Tikkakoski (10) Pelaamisen perusteet 10 / 2009, Tampere (9) Maalivahtikoulutus 10 / 2009, Naantali (15) Mailatekniikat 11 / 2009, Lapinlahti (4) Mailatekniikat 11 / 2009, Järvenpää (15) Maalivahtikoulutus 11 / 2009, Kerava (18) Pelaamisen perusteet Edellä mainituissa tilaisuuksissa koulutettiin yhteensä 166 osallistujaa. Kouluttajina toimivat Matti Virtanen, Merja Markkanen, Katja Pasanen ja Kim Forsblom. Valmentajaseminaari C-, B-junioreiden ja SM-sarjan valmentajille pidettiin Tähdistötapahtuman yhteydessä. Seminaariin osallistui 22 valmentajaa 12 eri seurasta. Opettajakoulutuslaitoksille, urheiluopistoille ja liikunnanopettajien paikallisyhdistyksille järjestettiin ringettedemonstraatioita. Edellä mainittujen tahojen opiskelijat ja opettajat saivat käytännön koulutuksen lisäksi Opettajan Opas vihkosen, missä käydään läpi lajin eri mahdollisuuksista koulumaailmaan soveltaen. Harjoitus- ja valmennustoiminta nuorisoliikunnan toimialalla Pelisäännöt edistävät lasten ja nuorten ringetteä Pelisääntöjen tekeminen on ollut ringeten tapa edistää keskustelua lasten ja nuorten ringetestä jo vuodesta 1999 lähtien. Pelisääntökeskustelujen pitäminen ja pelisääntöjen tekeminen kauden alussa juniorijoukkueissa (F, E, D ja C) oli edelleen velvoite aluesarjaan osallistumiselle. Pelisäännöt tehneitä joukkueita oli 104 kpl (kausi ).

12 Nuorten aluejoukkueet (alle 17 v) Nuorten aluejoukkuetoimintaan osallistui neljä aluetta (Etelä-Suomi, Lounais-Suomi, Häme-Pohjanmaa ja Itä-Suomi). Aluejoukkueet osallistuivat elokuun lopussa järjestetylle Suurleirille Kisakallion urheiluopistolla. Aluejoukkueet harjoittelivat ja pelasivat omilla alueillaan 5-10 kertaa vuoden aikana leirien ja yksittäisten harjoitusten muodossa valmistautuessaan aluejoukkueturnaukseen -10. Vuoden 2009 aluejoukkueturnaus pidettiin tammikuussa Vantaalla Tähdistötapahtumassa. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana neljän joukkueen toiminnassa oli mukana n syntynyttä pelaajaa. Aluejoukkuevalmentajat 2009: Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa-Häme Etelä-Suomi Jouni Jäppinen Antero Köninki Jari Huotari ja Mika Salonen Jarmo Merivaara Urheilulukiot ja Urheiluakatemiat Opiskelun ja ringeten harjoittelun yhdistämistä tarjottiin viidellä paikkakunnalla Suomessa: Turun urheiluakatemiassa, Sammon lukiossa, Keravan lukiossa, Lapinlahden lukiossa ja Hyvinkään ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikilla paikkakunnilla pelaajat saivat 1-2 kertaa viikossa ringettevalmennusta jää- ja fyysisten harjoituksien muodossa, joissa painopisteenä olivat henkilökohtaisen tekniikan, taktiikan ja fysiikan kehittäminen. Liiton yhdyshenkilönä urheilulukio- ja urheiluakatemiatoiminnassa oli liiton koulutuspäällikkö Matti Virtanen. Kilpailutoiminta ja tapahtumat nuorisoliikunnan toimialalla Ringeten lasten ja nuorten kilpailusuosituksia päivitettiin Lasten ja nuorten kilpailulle ja harjoittelulle laadittiin ensimmäiset kilpailusuositukset vuonna Vuonna 2009 tehtiin kilpailusuosituksiin päivityksiä. Uudet suositukset määriteltiin nyt ikäkausittain alkaen G-junioreista. Suosituksiin lisättiin kokonaan uusia kohtia ja vanhoja kohtia tarkennettiin. Kilpailusuositukset pohjautuvat Nuoren Suomen kaikkien lajien yhteisiin lasten ja nuorten kilpailusuosituksiin.

13 Liikuntasuositukset ja monipuolinen harjoittelu Koska joka kolmas urheiluseurassa mukana oleva lapsi ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, lisättiin ringeten kilpailusuosituksiin yleinen liikuntasuosituksen tuntimäärä 2h / päivä. Kilpaurheilusta innostuneiden pelaajien liikuntasuositus on vähintään 18h / vko, joten liikuntasuositus per päivä on heillä hieman enemmän. Suosituksiin lisättiin jään ohessa pidettävien oheisharjoitusten kestosuositukset. Oheisharjoittelun avulla saadaan lisättyä lapsen ja nuoren kokonaisliikuntamäärää. Sen tavoitteena on myös varmistaa monipuolinen harjoittelu. Sääntömuutokset Suosituksiin lisättiin myös kilpailuja koskevia suosituksia. Sääntöihin tuli mm. muutos aloituksien osalta. Tästä lähtien E-junioreista ylöspäin otetaan käyttöön maalivahdinrengas -sääntö. On tärkeää, että maalivahdit pääsevät harjoittelemaan avaamistaitoja jo pienestä pitäen. Tulosten julkaisu Aikaisemmin kilpailusuosituksiin ei ollut kirjattu tulosten julkistamistapaa. Aluesarjoissa on kuitenkin monena vuonna noudatettu käytäntöä, jossa ottelutulosten julkaisu aloitetaan E-junioreista, sarjataulukon ylläpito D-junioreista ja muiden tilastojen mm. pistepörssin ja jäähytilastojen ylläpito C-junioreista lähtien. Lisäksi tarkennettiin epäselvyyttä aiheuttanutta turnausten pelijärjestelmää. Turnausvoittajat voi ratkaista E-junioreista lähtien. Huom. E-junioreiden aluesarjassa ei ratkota voittajaa. Ohjaajien määrä: Minimi yksi ohjaaja / 8 ohjattavaa Ohjaajien määrän suositusta suurennettiin. Nyt suosituksena on, että ohjaajia jäällä olisi joukkueessa vähintään yksi per kahdeksan ohjattavaa. Täällä halutaan varmistaa se, että jokaisen lapsen ja nuoren on mahdollista saada yksilöllistä palautetta ja kannustusta harjoittelun aikana. E-junioreista lähtien olisi hyvä olla myös ohjaaja, joka huolehtii maalivahtien ohjaamisesta jäällä. Junioreiden aluesarjat pelattiin lasten kilpailusuositusten mukaisesti Junioreiden aluesarjoja pelattiin kaikilla neljällä alueella ikäluokissa F, E, D, C ja B ringeten lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositusten mukaisesti.

14 D-junioriturnaus Forssassa Ringetteliitto ja Forssan Palloseuran juniorit järjestivät yhteistyössä D-junioriturnauksen Forssassa Finaalitapahtuman yhteydessä. Mukana olleet 10 joukkuetta arvottiin 16 halukkaan joukosta, niin, että jokaiselta alueelta pääsi mahdollisimman monta joukkuetta. Turnauksen finaalipeli pelattiin juuri ennen SMfinaalisarjan ensimmäisen ottelun käynnistymistä. Järjestelyillä pyrittiin siihen, että kaikilla turnaukseen osallistuvilla joukkueilla oli mahdollisuus jäädä oman turnauksen jälkeen seuramaan naisten SM-sarjan ensimmäistä finaalia sekä pronssipeliä. Alueelliset lasten kauden päätöstapahtumat Etelä-Suomi järjesti kaksi alueellista päätöstapahtumaa alueen seurojen juniorijoukkueille. F-junioreiden ja ringettekoulujen päätöstapahtuma järjestettiin Hyvinkäällä Häme-Pohjanmaan alue järjesti alueen ringettekoulujen päätöstapahtuman Nokialla. Nuorten kilpailutoiminta B- ja C-nuorten Suomen mestaruudet ratkottiin perinteisesti keväällä SM-turnauksissa: C-nuorten SM-turnaus pelattiin Uudessakaupungissa , järjestäjänä Uudenkaupungin Jää-Kotkat. Turnaukseen osallistui 16 joukkuetta

15 B-nuorten SM-turnaus pelattiin Lahdessa , järjestäjänä Lahti Ringette. Turnaukseen osallistui 11 joukkuetta. Kaikkiaan tapahtumiin osallistui n. 430 nuorta pelaajaa Vuonna 2008 tehdyt kilpailutoiminnan uudistukset jatkuivat B-nuorten osalta vuonna Kaudella pelattu ylialueellinen sarja sai erittäin positiivisen vastaanoton. Keväällä 2009 päätettiin palautteen pohjalta yhdistää B-SM turnaus ja ylialueellinen sarja ja muodostaa B nuorten SM sarja kaudelle B-nuorten SM sarja Uutena sarjana syksyllä aloitettiin B-nuorten SM sarja. Sarjaan lähti mukaan 11 joukkuetta. Sarjan kuusi parasta pelaavat sarjan ratkaisevassa lopputurnauksessa keväällä Leppävirrasta uusi kesäleiripaikka Vuoden 2009 kesällä Ringetteliitto järjesti kolme ringeten kesäleiriä sekä yhden laji- ja maalivahtileirin. Leireille osallistui 224 lasta ja nuorta. Kesäleirien suunnittelusta ja käytännön toiminnasta vastasi 21 ohjaajaa. Neljä leireistä pidettiin Kisakalliossa Lohjalla ja yksi ensimmäistä kertaa Leppävirralla. Kesäleirien ohjelmaan kuului 1-2 kertaa päivässä jäätä ja oheisharjoittelua. Jäällä keskityttiin ringettetaitojen osalta syöttely- ja luistelutaitoon. Leirin aikana käytiin lasten kanssa keskusteluja Kisakallion Hyvä Seura toimintakansion aiheista. Aiheina oli mm. Elämän ruisleipä, Ohjattu päiväuni, Reilu Peli ja Tunti tuomarina. Jokaisena leiri-iltana järjestettiin hauskaa iltaohjelmaa ja viimeisenä iltana leiriläisille pidettiin leikkimieliset Staraoke -laulukilpailut. Ennen leirien alkua ohjaajille järjestettiin yhden päivän koulutustilaisuus, jossa käytiin jäällä läpi ringeten luisteluharjoituksia ja suunniteltiin leirin yhteistä ohjelmaa. Kesäleirien lisäksi järjestettiin lajileiri yli 14 -vuotiaille kenttäpelaajille ja maalivahtileiri yli 12 -vuotiaille maalivahdeille.

16 AIKUISLIIKUNNAN TOIMIALA Ladyringette toiminnan monipuolistaminen Aikuisliikunnassa vuoden 2009 tavoitteina olivat ladytoiminnan edelleen kehittäminen, ladypelaajien määrän lisääntyminen sekä ladytoiminnan sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen. Vuoden aikana uudistettiin koko harrasteringeten kenttää siten, että Ladytoiminnan lisäksi alettiin organisoida myös N-harrastejoukkueiden toimintaa. Uudistuksen tavoitteena oli aktivoida ja motivoida aikaisempaa tehokkaammin eri-ikäisiä ja tasoisia harrastajia. N-harrastetoimintaa alettiin markkinoida nuorille aikuisille, jotka halusivat jatkaa ringeten harrastusta vähemmän kilpailullisessa mielessä. Ladytoimintaa puolestaan markkinointiin aikuisiällä lajin aloittaneille aikuisille naisille. Ladyringetteä harrastavia joukkueita oli liittoon ilmoittautunut 21 ja N- harrastejoukkueita noin kymmenen. Todellinen luku molemmissa saattoi olla jonkin verran suurempi, sillä pelkkä harrastetoiminta ei vaadi lisenssiä tai muuta pakollista rekisteröitymistä liittoon. Kaiken kaikkiaan uudistus sai kiitosta harrastajilta erityisesti sen vuoksi, että omantasoisen joukkueen löytyminen helpottui. Viestintää terävöitettiin vuoden aikana. Ringette-lehden numeroissa 1/2009, 2/2009 ja 4/2009 kerrottiin Lady- ja N- harrastetoiminnasta. Vuoden 2009 lopulla avatuille Ringetteliiton uusille Internet-sivuille rakennettiin harrastetoiminnan nimen alle omat tietopaketit sekä Lady- että N-joukkueille. Lisäksi vuoden aikana lähetettiin joukkueenjohtajille sähköpostilla tiedotteita harrastetoimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista.

17 Aikuisten harrasteturnaus järjestettiin Forssassa sunnuntaina Turnaukseen pystyttiin jääaikojen puitteissa ottamaan 5 N-joukkuetta ja 9 Ladyjoukkuetta. N-joukkueiden voiton vei Tuusula Ringette ja Ladyjoukkueiden kiertopalkinnon pokkasi kotiinsa Tikkakosken Tikka. Ladytapaaminen järjestettiin Forssan harrasteturnauksen yhteydessä lauantaina Tapaamiseen osallistui noin 40 naista ympäri Suomea. Mukana tapaamisessa oli sekä N- että Ladyjoukkueiden edustajia. Kokouksessa päätettiin mm. seuraavan kauden sääntöasioista ja suunniteltiin tulevien vuosien turnauksia ja tapaamisia. Erityisen hyvä tämänkertaisessa tapaamisessa oli se, että mukaan oli saatu harrastajia molemmista ryhmistä ja eri alueilta. H Ice Cardeja lunastettiin 426 kappaletta kaudella (399 / 2008, 269 / 2007).

18 Aikuisten liikunnan muut tuotteet Kilpailutoiminta Keväällä 2008 SM-kehitystyöryhmä saattoi päätökseen sarjauudistustyön, joka vaikutti suuresti ringeten aikuisten ja vanhimpien juniori-ikäluokkien kilpailutoimintaan kaudella Keväällä 2009 päätettiin positiivisten palautteiden pohjalta jatkaa aikuisten sarjoissa valitulla linjalla. SM -sarja ja Naisten valtakunnallista SM -sarjaa pelattiin 22. kertaa. Kauden SM -sarjaan osallistui 9 joukkuetta. Runkosarjan päätyttyä helmikuussa 2009 pelattiin neljän parhaan kesken välierät, joista voittajat etenivät finaaliin ja häviäjät pronssiotteluun. Lapinlahden Luistin -89 voitti SM -sarjan mestaruuden SM karsintasarja pelattiin viiden joukkueen voimin, kolme SM-sarjan heikointa joukkuetta ja kaksi Ykkössarjan parasta joukkuetta. Sarjan kaksi parasta (Helsinki Ringette ja Turun Ringette) lunastivat paikan SM-sarjaan kaudelle Kaudella käynnistyi SM -sarjakausi 23. kertaa seitsemän joukkueen voimin nelinkertaisella runkosarjalla. Helsinki Ringette joutui luopumaan kesän aikana sarjapaikastaan ja siirtyi pelaamaan Ykkössarjaa. SM -sarjajoukkueiden kauden avausturnaus pelattiin Järvenpäässä järjestäjänä Järvenpään Haukat. Turnaukseen osallistui kaikki SM -sarjajoukkueet. Ykkössarja ja valtakunnallisena sarjana startannut Ykkössarja pelattiin viiden joukkueen ja nelinkertaisen runkosarjan voimin. Lahti Ringette voitti ensimmäisen Ykkössarjan mestaruuden keväällä Sarjan kaksi parasta joukkuetta jatkoivat kauttaan vielä SM-karsintasarjassa Toisella sarjakaudellaan Ykkössarja houkutteli mukaan seitsemän joukkuetta. Kolminkertainen sarja alkoi lokakuussa. Aluesarjat Naisten harrastetoiminta sai tuulta purjeisiin vuonna Edelliskaudella aloitetut toimenpiteet saivat jatkoa syksyllä 2009 ja kolmella alueella järjestettiin naisten ikäluokan joukkueille omia aluesarjoja. Kaikkiaan sarjoissa aloitti n. 20 joukkuetta.

19 Ringeten Finaalitapahtuma Forssassa Ringeten vuosittainen päätapahtuma Finaalitapahtuma järjestettiin toimintasuunnitelman mukaisesti toisen kerran Lounais-Suomen alueella. Paikkana oli Forssan jäähalli ja päävastuullisena seurana toimi FoPS Juniorit Ringette. Finaalitapahtuman yhteydessä järjestettiin perjantaista lauantaihin kestänyt D-junioreiden turnaus ja sunnuntaille sijoitettu aikuisten harrasteturnaus. Itse Finaalitapahtuma oli aikaisemmista vuosista poikkeava, sillä finaalisarja pelattiin kaudella paras viidestä Forssan jäähallissa pelattiin näin ko. sarjan ensimmäisen ottelun lisäksi SMpronssiottelu.

20 Yleisömäärä jäi aikaisempiin vuosiin nähden vaatimattomaksi. Aikaisempina vuosina molempien mitalien ratkettua samassa tapahtumassa oli yleisömäärä vakiintunut välille. Nyt yleisöä oli arviolta 700. Tapahtumasta saatiin kuitenkin uusia kokemuksia ja aineksia kilpailutoiminnasta sekä huippu-urheilutapahtumista vastaavien työryhmien tulevien vuosien työlle. SM finaalisarjan ensimmäisen pelin Naantalin VG-62 vastaan voitti Lapinlahden Luistin -89. Lapinlahden Luistin vei SM-kullan myöhemmin nimiinsä lukemin 12 5 (5-4, 5-1 ja 2-0). Kuva: Riikka Pasanen Naantalin VG-62 hopealla ja pronssia Luvian LuKi-82. Kuva: Jouni Valkeeniemi / Pakkalan Mediatalo

21 Finaalitapahtumassa palkittiin perinteiseen tapaan myös lajin parissa ansioituneita henkilöitä. Kuvassa: Mika Pitkänen, Jyrki Issakainen, Marja Salenius, Marko Moilanen, Katriina Keskitalo, Jussi Isaksson ja Eeva Saarela. Kuva: Jouni Valkeeniemi / Pakkalan Mediatalo Erotuomari- ja toimitsijatoiminnan laadun parantaminen Erotuomaritoiminta Vuoden 2008 suurten muutosten jälkeen erotuomaritoiminta jatkoi toimintaansa uudistetulla tiellä vuonna Erotuomarityöryhmän tehtävänä oli mm. tuomaritoiminnan kehittäminen, koulutukset, sääntötulkintojen vahvistaminen sekä tuomareiden luokitusten hoitaminen ja liiton alaisten otteluiden ja turnausten tuomariasettelut. Sääntötulkinnoista tehty julkaisu oli saatavilla liiton Internet -sivustolta. Lisäksi se jaettiin tuomarikoulutuksissa. SM- ja Ykkössarjan otteluiden erotuomaripalkkioiden maksamisessa jatkettiin edelliskauden toimintamallia, joka perustui kiinteään ottelukohtaiseen kokonaiskuluun seuroille. Työryhmän puheenjohtajana toimi Katriina Keskitalo liittohallituksesta. ET ja alueiden erotuomarikerhot järjestivät erotuomareille ja toimitsijoille useita koulutuksia eri puolella Suomea.

22 Perinteisiä liittotason erotuomarikoulutuksia pidettiin kaksi. Vuosittainen kauden avaava koulutusviikonloppu järjestettiin Suurleirin ohessa Kisakallion Urheiluopistolla ja välipalaveri pidettiin Varalan Urheiluopistolla. Koulutettavan ryhmään kuului tuomareita, kouluttajia ja otteluvalvojia, kaikkiaan 24 henkilöä. Erotuomarikoulutuksien tapaa pyrittiin myös muuttamaan henkilökohtaisemmiksi oppimistapahtumiksi. Tähdistötapahtumassa ja C- SM turnauksessa otettiin kokeiluluontoisesti käyttöön koulutusmuoto jossa tapahtuman läpivievät tuomarit ja kouluttaja ovat tapahtumassa paikalla alusta loppuun. Tapahtuman aikana ryhmä työsti omaa toimintaansa videoiden, keskustellen ja arvioiden. Kokeilusta saatiin hyviä palautteita ja toimintaa päätettiin jatkaa tulevaisuudessa. Erotuomareiden pääkouluttajana toimi Veera Lempiäinen U19 MM-turnauksessa Prahassa erotuomaritehtävissä toimivat Risto Viertola ja Merja Laakso. HUIPPU-URHEILUN TOIMIALA Nuorten maajoukkue kansainvälisen kulttuurivaihdon lähettiläinä Nuorten maajoukkue (alle 19 v) Nuorten maajoukkueen toiminta-ajatuksena säilyi Tie Huipulle -ohjelman (liite) mukaisesti toimia nuorten aluejoukkueiden ja naisten maajoukkueen välissä tavoitteellisena väliportaana. Päävalmentajana jatkoi Timo Himberg Naantalista ja toisena valmentajana Katariina Forsblom Espoosta, joukkueen johtajana Henna Smolander Espoosta ja huoltajana toimi jo totuttuun tapaan Lotta Björn Helsingistä. Uutena maalivahti valmentajana aloitti Niko Tuominen Hyvinkäältä. Ryhmään kuului vuoden aikana n. 30 vuosina syntynyttä urheilijaa. Ryhmä osallistui normaaliin tapaan nuorten Tähdistöotteluun ja leireili Kisakallion urheiluopistolla sekä Suurleirillä Lisäksi ryhmä leireili kesän aikana 13.6 Hyvinkäällä ja Raisiossa joukkue osallistui Kansainvälisen Ringetteliiton (IRF:n) järjestämiin ensimmäisiin alle 19 -vuotiaiden MM-kisoihin. IRF:n pyynnöstä, kisoihin osallistuneiden joukkueiden vähyyden vuoksi, kisoja varten nuorten maajoukkueryhmä jaettiin kahteen joukkueeseen.

23 Kisoissa Timo Himberg valmensi Team White joukkuetta ja Katariina Forsblom Team Blue joukkuetta. Team White voitti U19 MM-turnauksen ja Team Blue sijoittui kolmanneksi. Samaan aikaan U19 MM-turnauksen kanssa samassa hallikompleksissa pelattiin lajinlevitysajatuksella järjestetty kansainvälinen avoin ringetteturnaus, jossa oli osanottajia Kanadasta, Ruotsista, Slovakiasta ja Suomesta. Kisaviikon aikana molempien turnausten osallistujilla oli yhteisohjelmaa kaukalon ulkopuolella. Team White ja Blue yhteiskuvassa Prahan U19 MM-kisoissa Naisten maajoukkuetoiminta Vuosi 2009 oli naisten maajoukkueella toinen tapahtumamäärältään kevyempi vuosi. Maajoukkuetoimintaa toteutettiin kuitenkin Tie Huipulle - ohjelman mukaan kansallisten päätapahtumien kautta. Maajoukkuerinki käsitti n. 35 urheilijaa ja tämä ryhmä osallistui Tähdistöotteluun Vantaalla ja Suurleirille Kisakallion urheiluopistolla. Maajoukkueen toimihenkilöinä toimivat: Virpi Karjalainen vastuuvalmentaja, Tommi Tuominiemi valmentaja, Kim Forsblom mv-valmentaja, Kristiina Heinonen joukkueenjohtaja, Katja Kortesoja joukkueenjohtaja, Heikki Kontto huoltaja ja Mika Salminen huoltaja.

24 JÄRJESTÖTOIMINNAN TOIMIALA Seuratoiminnan tukeminen Järjestötoiminnan toimialalla aloitettiin toimintasuunnitelman mukaisesti seurakoulutus Itä-Suomen alueella. Lauantain 9.5. pidettiin Kuopion keilahallilla neljän tunnin tilaisuus, johon osallistui 17 henkilöä seuraavasti: Juankosken Kuohu Kangasniemen Palloilijat KHC Ringette Lapinlahden Luistin -89 Pieksämäen Pallosepot Suonenjoen Kiekkokarhut Tikkakosken Tikka Vieremän Pelihaukat Itä-Suomen aluehallitus Liiton nuorten ryhmä Kouluttajina ja tapahtuman suunnittelijoina toimivat Niina Markkanen Pohjois-Savon Liikunnasta ja Sari Honkalehto Ringetteliitosta. Päivän aikana käytiin läpi seurojen nykytilaa kehityshaasteineen sekä tehtiin lopuksi kaikille seuroille kehitysteemat ja hankesuunnitelmat. Itä-Suomen seuraava tapaaminen sovittiin ja myös se on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Pohjois-Savon Liikunnan kanssa. Vuoden lopulla järjestettiin seuraseminaari liiton syyskokouksen jatkoksi. Seminaarin aiheet ja luennoitsija oli valittu seurojen toiveet ja tarpeet huomioiden. Seminaarin ensimmäisessä osuudessa Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun Kaj-Erik Fohlin piti Hyvä Seura koulutuspuuhun kuuluvan Johda Innostavasti koulutuksen, josta seminaariväki sai eväitä seuratoimintaan osallistuvien vapaaehtoisten johtamiseen. Seminaarin toisessa osuudessa etsittiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla Ringetteliiton strategiset valinnat näkyvät seurojen toiminnassa.

25 Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun Kaj-Erik Fohlin luennoi seuraseminaarissa Seuraseminaarissa ryhmätöiden parissa etualalla on Hyvinkään, Turun ja Helsingin edustajia. Seminaarista raportoitiin koko ringetteväelle Ringette-lehdessä 4 / 2009.

26 Vuoden 2008 aikana laseerattua Seurarengas-logoa käyttöä jatkettiin kuvaamaan ringeten seura- ja toimihenkilöyhteistyötä. Liiton toiminnanjohtaja Sari Honkalehto oli Kisakallion Urheiluopiston Hyvä Seura koulutuskeskuksen Urheilutoiminnan reseptit ohjausryhmän jäsen ja osallistui sitä kautta hankkeen suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Hankkeen kehittämiä Hyvä Seura toimintatehtäviä testattiin Ringetteliiton kesäleireillä. Toiminnanjohtaja oli myös Nuoren Suomen seuratoiminnan johtoryhmän jäsen. Molempien edellä mainittujen ryhmien jäsenyydestä oli apua Ringetteliiton oman toiminnan suunnittelussa ja strategian työstämisessä. Liiton jäsenyydet Suomen Ringetteliitto ry on Suomen Valtakunnan Urheiluliiton ry:n, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Kansainvälisen Ringetteliiton (International Ringette Federation), Nuori Suomi ry:n, Pohjois-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsen. Liiton edustukset Kristiina Heinonen jatkoi IRF:n (International Ringette Federation) hallituksessa Vice President Administration tehtävässä. IRF kokoontui Prahassa U19 MM-kisojen yhteydessä. Kokoukseen osallistuivat Sari Honkalehto ja Matti Virtanen.

27 IRF:n hallituksen jäsen David Mills vieraili Suomessa heinäkuun lopulla. Vierailun yhteydessä hän kävi neuvotteluita Sari Honkalehdon ja Matti Virtasen kanssa. Liiton valmennus- ja koulutuspäällikkö Matti Virtanen oli Antidoping toimikunnan koulutustyöryhmän jäsen. Liiton toiminnanjohtaja Sari Honkalehto kuului Nuoren Suomen seuratoiminnan johtoryhmään, Hyvä Seura hankkeen urheiluseuratoiminnan reseptit johtoryhmään sekä SLU:n organisoimaan jääurheiluliittojen työryhmään. Toiminnanjohtaja toimi yhteyshenkilönä myös Kunnon aikuisliikunnan vastaavien tapaamisissa. Liiton nuorisopäällikkö Merja Markkanen osallistui Nuoren Suomen organisoimiin lajiliittojen nuorisopäällikköjen tapaamisiin. Lisäksi vuoden aikana toiminnanjohtaja, koulutus- ja valmennuspäällikkö, nuorisopäällikkö ja liittohallituksen puheenjohtaja osallistuivat useisiin Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Nuoren Suomen järjestämiin koulutusja kokoustilaisuuksiin. Liiton ansiomerkit ja vuoden palkitut henkilöt Vuoden 2009 aikana palkittiin seuraavat henkilöt: Kultainen ansiomerkki: Hopeinen ansiomerkki: Pronssinen Ansiomerkki: Alpo Lindström Pekka Kortelainen Antero Köninki Matti Pasanen Virpi Rossi Katariina Forsblom Pekka Eloranta Kaisa Leppänen Jyrki Tetri Timo Kahelin Mika Manner Pirkko Loveson Jan Lindström Hannu Palletvuori Tapio Peltomaa Martti Hotanen Tuula Lehtinen Timo Tammelin Saara Talvio Hannu Talvio

28 Päivikki Mäki Päivi Reiman Tiina Kuusisto Ilkka Keinänen Teemu Koskelin Juha Haapalainen Jussi Kylmälä Muut palkitut: Vuoden ringettehenkilö Vuoden juniorivalmentaja Vuoden ringetteseura Vuoden ringettekoulu Action Fun Sport Jussi Isaksson Marko Moilanen Nurmijärvi Seven Ringettes Ilves Ringette ja Järvenpään Haukat Häme-Pohjanmaan ringettemessut SM -sarjan All Stars palkinnot: Maalivahti Heidi Ahlberg, EKS Espoo Puolustaja Jonna Ruotsalainen, Lapinlahden Luistin -89 Puolustaja Miia Railio, LuKi-82 Luvia Hyökkääjä Riikka Vainio, VG-62 Naantali Hyökkääjä Anna-Kaisa Raesola, LuKi-82 Luvia Keskushyökkääjä Anne Pohjola, LL-89 Lapinlahti Agnes Jacks Trophy Anne Pohjola, LL-89 Lapinlahti Vuoden valmentaja Vuoden erotuomari Juha Pohjola, LL-89 Lapinlahti Katriina Keskitalo Sääntömääräinen kevätkokous Suomen Ringetteliiton sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Viking Line XPRS -laivalla. Kevätkokouksen siirtämistä laivalle ja kauden päätöstapahtuman yhdistämistä kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jarkko Hellsten Lahdesta ja sihteerinä Sari Honkalehto. Kokoukseen osallistui 30 henkilöä ja äänioikeutettuja seuroja oli 15. Kevätkokous uudessa muodossaan sai kiitosta ja samalla päätettiin sen järjestämisestä myös keväällä 2010.

29 Sääntömääräinen syyskokous Suomen Ringetteliiton sääntömääräinen syyskokous pidettiin kokoushotelli Rantapuistossa Helsingin Vuosaaressa. Syyskokousta jatkettiin yön yli kestävällä seuraseminaarilla. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kai Saarinen ja sihteerinä Päivi Reiman. Kokoukseen osallistui 27 henkilöä, joista äänioikeutettuja edustajia oli 13. Uusiksi jäseniksi liittohallitukseen erovuoroisten tilalle valittiin Maija Koljonen, Tiia Palletvuori ja Marja Salenius. Erovuorossa olleista valittiin jatkamaan Susanna Saarela. Ringetteliiton tilien ja hallinnon tarkastusta valittiin jatkamaan tilintarkastusyhteisö Tilintarkastus Rantalainen Oy. Syyskokous vahvisti Suomen Ringetteliiton strategian kaudelle otettavaksi käyttöön heti vuoden 2010 alusta. Liittohallitus Liittohallitus kokoontui vuoden 2009 aikana 10 kertaa. Lisäksi liittohallituksella oli kaksi sähköpostikokousta sähköpostikokouksissa käsiteltiin lisäbudjetti ja hyväksyttiin liiton uusien Internet-sivujen ostaminen NettiTieto Oy:ltä. Lisäksi liittohallituksella oli vuoden aikana Tampereella hallitusseminaari, jonka aiheena oli strategiatyö.

30 Hallituksen jäsenet ja kokousaktiivisuus: Kari Lahti, puheenjohtaja (9/10) Tia Haanpää (9/10) Leena Hirvonen (5/10) Pirjo Lehtonen (8/10) Katriina Keskitalo (7/10) Lea Mäkelä (9/10) Matti Pasanen (4/10) Susanna Saarela (9/10) Kai Saarinen (8/10) Liittohallituksen kokouksiin oli kutsuttu lisäksi alueiden puheenjohtajat, joilla liiton sääntöjen ja määräysten mukaan on kokouksissa puhe-, mutta ei äänioikeutta. Liittohallituksen alaiset työryhmät kokoontuivat seuraavasti: Kansainvälinen työryhmä ja Ringettekoulun kehittämistyöryhmä Lajinlevittämistyöryhmä , , ja Nuorten ryhmä , , ja Talous- ja hallintotyöryhmä ja Seuratoiminta- ja toimihenkilötyöryhmä Aluetoiminnan yhteistyöryhmä Ladytyöryhmä Kilpailusäännöt työryhmä Erotuomari työryhmä ja Finaali- ja huippu-urheilutapahtuman työryhmä ja Kilpailutyöryhmä viikolla 34 Kurinpitoryhmä Hallituksen kokouskutsut ja pöytäkirjat lähetettiin arkistoitavaksi sähköisinä tilintarkastajalle. Tilintarkastajat Suomen Ringetteliiton tilien ja hallinnon tarkastuksesta vastasi tilintarkastusyhteisö Tilintarkastus Rantalainen Oy. Liiton kirjanpitoa hoiti Suomen Liikunnan ja Urheilun kirjanpitäjä Virva Parkkonen.

31 Liiton henkilöstö Liitossa työskenteli edelleen neljä (4) täysipäiväistä työntekijää. Tehtävänimikkeet olivat nuorisopäällikkö, valmennus- ja koulutuspäällikkö, toiminnanjohtaja sekä toimisto- ja sarjapäällikkö. Naisten MM 2010 projektiin liittyen liiton alaisuudessa toimivat myös maajoukkueen päävalmentaja (Virpi Karjalainen), apuvalmentajat (Kim Forsblom ja Tommi Tuominiemi), joukkueenjohtajat (Kristiina Heinonen ja Katja Kortesoja) sekä kaksi huoltajaa (Heikki Kontto ja Mika Salminen). Nuorten maajoukkuetoiminnassa liiton alaisuudessa toimivat kaksi valmentajaa (Timo Himberg ja Katariina Forsblom), maalivahtivalmentaja (Niko Tuominen), joukkueenjohtaja (Henna Smolander) sekä kaksi huoltajaa (Heikki Kontto ja Lotta Björn). Ringetteliiton aluetoiminta Ringetteliiton aluehallitukset toimivat aktiivisesti Etelä-Suomessa, Häme- Pohjanmaalla, Itä-Suomessa ja Lounais-Suomessa. Alueet toteuttivat laajasti sarjatoimintaa. Jokaisella alueella oli omat aluejoukkueet, jotka osallistuivat yhteiseen aluejoukkueturnaukseen. Alueet järjestivät totuttuun tapaan myös kerran vuodessa yhden suuremman alueellisen tapaamisen. Näihin tapaamisiin osallistui aina vähintään yksi liiton työntekijä. Alue- ja seuratapaamiset koettiin erittäin hyödyllisiksi molemmin puolin. Pohjois-Suomessa ei ollut aktiivista toimintaa, mutta toiminnan herättämistä ringettekoulu- ja ladytoiminnan tasolla pidetään edelleen mahdollisena. Alueella on ollut edelleen jatkuvasti kysyntää, mutta toiminnan käynnistämisen vastuunottajista on ollut pula. Aluejakoja mietitään uudelleen vuoden 2010 alusta alkavalla strategiakaudella, jolloin myös Pohjois-Suomen tilanne tulee käsittelyyn uudelleen. Vuoden 2009 aikana ei järjestetty varsinaista alueseminaaria. Aluehallituksien jäseniä osallistui vuoden aikana liittohallituksen työryhmiin, liittohallituksen kokouksiin sekä kevät ja syysseminaareihin. Jäsenseurat Vuoden 2009 lopussa Ringetteliitolla oli 40 jäsenyhdistystä, joissa oli aktiivista ringettetoimintaa. Viimeisten vuosien trendin mukaan jäsenseurojen määrä on vähentynyt, mutta lisenssimäärä lisääntynyt.

32 Vuoden 2009 aikana liiton jäsenyys myönnettiin kahdelle uudelle seuralle. Häme-Pohjanmaan alueella sijaitseva Ringette erotuomarikerho Seepra ry hyväksyttiin liiton jäseneksi ja samassa yhteydessä hyväksyttiin Hämeen Ringette erotuomarit ry eroanomus. Ylöjärven Tapparan ja Ylöjärven Ilves yhdistyivät Uplakers ry nimiseksi seuraksi. Liittohallitus myönsi seuralle Ringetteliiton jäsenyyden Listalla punaisella merkityissä seuroissa ei ole aktiivista toimintaa, mutta ne ovat edelleen liiton jäsenseuroja. BLD Ringette Valkeakoski Etelä-Suomen Ringette -erotuomarit Espoon Kiekkoseura Espoo Forssan Palloseuran juniorit Forssa Forssan Ringettetuomarit Heinola Ringette Heinola Hela Kiekko Kauhava Helsinki Ringette Helsinki Hyvinkää Ringette Hyvinkää Hämeen Ringette erotuomarikerho Tampere (lakkautettu ja eronnut) Ilves Ringette Tampere Janakkalan Kiekko Janakkala Jääkotkat Uusikaupunki Jääurheiluseura Haukat Järvenpää Kangasniemen Palloilijat -51 Kangasniemi Kuopion Hockey Club Kuopio Lahti Ringette Lahti Laitilan Jyske Laitila Lapinlahden Luistin -89 Lapinlahti Lappeen Riento Ringette Lappeenranta Lauttakylän Luja Ringette Huittinen Luvian Kiekko Luvia Rockets / Loimi Kiekko Loimaa Nokian Urheilijat Nokia Nummelan Palloseura Ringette Nummela Nurmijärvi Seven Ringettes Nurmijärvi Paimion Haka Paimio Parkanon Kiekko Parkano Pieksämäen Pallo Sepot Pieksämäki Raision Nuorisokiekko Raisio Rauman Lukko Rauma Ringette Walapais Vantaa Ringeten SM Erotuomarit Satakunnan Jääurheilijat Harjavalta Seepra ry Tampere (uusi) Shakers Ringette Kerava Suonenjoen Kiekko Karhut Suonenjoki Tampereen Ringette Tampere Tikkakosken Tikka Tikkakoski Turun Ringette Turku Tuusula Ringette Tuusula Uplakers ry Ylöjärvi (uusi seura) Varsinais-Suomen Ringette erotuomarit VaPS Jääliikunta Vammala VG-62 Naantali Vieremän Peli Haukat Vieremä Ylöjärven Ilves Ylöjärvi (seura lakkautettu)

33 Ice Cardit Suomen Ringetteliiton kilpailuluvan (entinen lisenssi) nimeksi tuli alkaneella kaudella Ice Card. Nimenmuutoksen yhteydessä uudistettiin myös kilpailulupien luokkia. Uudet luokat ovat A, BC, DEF, RK, H, ET ja TO. Suurin uudistus koettiin kuitenkin vakuutuksettomissa kilpailuluvissa, joita kauden alusta alkaen on ollut vain yksi. Vuoden aikana Ice Cardien kokonaismäärä pysyi hienoisessa nousussa. Vuoden 2009 lopussa Ice Cardeja oli 3579 (v , v , v ). Alle 18-vuotiaiden eli lasten ja nuorten osuus oli 2553 kpl (v , v ) Ice Card ikäluokittain H G F E D C B N Kaikki yhteensä Jäsenseurojen vähenemisestä huolimatta on Ice Cardien määrä pysynyt nousujohteisena toimivien seurojen aktiivisen ja laadukkaan työn tuloksena.

34 Liiton lehti Ringette-lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehti jaettiin jokaiselle ringeten Ice Cardin lunastaneelle, yhteistyökumppaneille, tiedotusvälineisiin ja erilaisiin tapahtumiin (myös lajinlevitystapahtumissa). Lehden toimituksessa pyrittiin huomioimaan koko lukijakunnan tarpeet aiheiden liikkuessa ringettekouluista järjestötoimintaan. Lisäksi pääkirjoituksen kirjoittajaksi pyydettiin aina kulloinkin ajankohtaisena olevan aiheen asiantuntijaa. Lehti toimi myös yhtenä liiton virallisena tiedotuskanavana. Lehden toimituksesta vastasi koko liiton henkilökunta, taitosta Corsetto Design Oy / Marita Paapio ja painopaikkana oli Auranen / Forssa.

35 Muu tiedottaminen ja viestintä Sisäisen tiedottamisen välineenä Ringettelehden lisäksi käytettiin seurapostia, joka jaettiin sähköisenä kaksi kertaa vuoden 2009 aikana. Ulkoisen tiedottamisen kanavana toimivat tiedotusvälineille lähetettävät lehdistötiedotteet eri tapahtumista. SM-sarjan tiedotuksesta vastasi liiton toimisto- ja sarjapäällikkö Päivi Reiman yhdessä liiton toiminnanjohtaja Sari Honkalehdon kanssa. Markkinointiviestintään liittyen uudistettua materiaalia sai totuttuun tapaan lunastaa liitosta joko ilmaiseksi tai omakustannushintaan. Liiton Internet - kotisivut uudistettiin täydellisesti vuoden aikana. Uudet sivut avattiin syyskuussa ja niiden sisällön rakentamista jatkettiin vuoden loppuun. Uudet Internet-sivut saivat hyvää palautetta sekä jäsenistöltä että täysin satunnaisilta sivujen käyttäjiltä. Erityisesti lajinomainen ja raikas ulkonäkö sekä selkeä rakenne saivat hyvää palautetta. Uusien sivujen avulla Ringetteliitto pystyy palvelemaan jäsenistöään entistä paremmin ja toisaalta luomaan uudenlaista viestinnällistä kuvaa lajista. Uudistuksen yhteydessä tuli merkittävä parannus myös sivujen päivittämiseen, jota hoitavat reaaliaikaisesti kaikki toimiston henkilöt. Samassa yhteydessä uudistettiin ja yhtenäistettiin myös alueiden sivustot. Nettisivujen uudistusta varten oli perustettu erillinen työryhmä, jonka esityksen liittohallitus hyväksyi. Viestintään liittyen Ringetteliitto jatkoa uuden SM-sarjan tulospalveluohjelman käyttöä. Päivi Reiman vastasi tulospalvelun käytöstä, yhteydenpidosta ohjelman toimittajaan sekä palvelun käyttäjien koulutuksesta.

36 MUU TOIMINTA Kansainvälinen toiminta IRF (International Ringette Federation) piti vuoden aikana yhden pitkän kokouksen. Kokous järjestettiin Prahassa U19 MM-kisojen yhteydessä. Suomesta kokoukseen osallistuivat toiminnanjohtaja Sari Honkalehto ja koulutus- ja valmennuspäällikkö Matti Virtanen. Lisäksi Suomesta kokoukseen osallistui Kristiina Heinonen IRF:n vice president Administration tehtävässään. Kokouksessa käytiin läpi monia lajin tulevaisuuden kannalta tärkeitä aiheita ja lisäksi käytiin läpi Suomessa 2010 järjestettävien naisten MM-kisojen asioita. Prahassa järjestettiin U19 MM-kisat, johon Suomesta osallistui kaksi joukkuetta. Maamme ringeten tasosta kertoo kisojen tuliaiset - Suomen White Stars joukkue voitti kultaa ja Blue Stars joukkue pronssia. Suomesta oli Ringetteliiton lähettämänä kisoissa erotuomareina Risto Viertola ja Merja Laakso. Samaan aikaan järjestettiin myös perinteinen Challenger turnaus, johon Suomesta osallistui Tikkakosken Tikka. Mainittakoon, että Prahassa oli runsaasti kisaturisteja Suomesta tutustumassa järjestelyihin ja kannustamassa joukkueita. Ringette-lehdessä 3 / 2009 kerrottiin kaikista U19 MM-kisaviikolla olleista tapahtumista. IRF:n jäsen ja ringeten historiikkia kokoava David Mills vieraili edellisen vuoden tapaan jälleen heinäkuussa Suomessa. Matti Virtanen ja Sari Honkalehto kävivät hänen kanssaan neuvotteluita ja auttoivat ringeten historiatiedon keräämisessä. Vuoden aikana useat eri ikä-luokkien joukkueet Kanadasta ja Ruotsista vierailivat Suomessa pelaten ystävyysotteluita ja turnauksissa. Suomalaiset joukkueet vierailivat vastaavasti ahkerasti näissä maissa.