LUOTSAUSLIIKELAITOS vuosikertomus

Transkriptio

1 LUOTSAUSLIIKELAITOS 2009 vuosikertomus

2

3 FINNPILOT l MERILIIKENTEEN OHJAUS l TURVALLISUUS l YMPÄRISTÖ l HUOLTOVARMUUS l TOIMINTAKERTOMUS

4 finnpilot 2009 SISÄLTÖ Luotsauspalvelua 24/7 vuoden jokaisena päivänä... 5 Vuositilastot Toimitusjohtajan katsaus... 7 Meriliikenteen ohjaus... 8 Henkilöstö on liikelaitoksen tärkein voimavara... 9 Turvallisuus Luotsauspalvelut alueittain Ympäristö Huoltovarmuus Tilinpäätös

5 FINNPILOT l MERILIIKENTEEN OHJAUS l TURVALLISUUS l YMPÄRISTÖ l HUOLTOVARMUUS l TOIMINTAKERTOMUS 2009 LUOTSAUSPALVELUA VUODEN JOKAISENA PÄIVÄNÄ Luotsausliikelaitos Finnpilot tarjoaa tehokkaasti järjestettyä, luotettavaa ja laadukasta luotsauspalvelua kaikille luotsattavaksi määrätyille väylille Suomessa. Palvelua tarjotaan vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Suomen laaja saaristo, matala rannikko ja vaihtelevat olosuhteet asettavat merenkululle haasteita, erityisesti olosuhteisiin tottumattomille merenkulkijoille. Luotsauksen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää merenkulun turvallisuutta sekä ennaltaehkäistä alusliikenteestä aiheutuvia mahdollisia ympäristövahinkoja. Voimassa olevan luotsauslain ja asetuksen mukaisesti kaikkien Suomen satamiin saapuvien ja niistä lähtevien laivojen on käytettävä luotsia, jos aluksen kuljettaman lastin vaarallisuus, haitallisuus tai aluksen koko sitä edellyttävät. Luotsinkäyttövelvollisuudesta on vapautettu alukset, joiden päällikkö on suorittanut linjaluotsitutkinnon tai joille Liikenteen turvallisuusvirasto, tai sen edeltäjä Merenkulkulaitos, on myöntänyt luotsinkäyttövapauden. Finnpilotin luotsit suorittivat luotsausta vuonna 2009, yhteensä merimailia. Suomen koko laivaliikenteestä luotsia käyttävien alusten osuus on noin 40 prosenttia. Vuonna 2009 tuonti väheni 31 prosenttia ja vienti 32 prosenttia tullin tilastojen mukaan, vastaavasti luotsausten kappalemäärät vähenivät noin 29 prosenttia. O Luotsausliikelaitoksen strategiana on luotsauspalvelun toimintamallin ja prosessien kehittäminen meriliikenteen ohjauksen, meriturvallisuuden, ympäristönsuojelun, huoltovarmuuden ja kustannustehokkuuden edelleen parantamiseksi. 5

6 vuositilastot Liikevaihto miljoonaa euroa Tilikauden voitto miljoonaa euroa Henkilöstö henkilötyövuosina Käyttökate % liikevaihdosta Tilikauden voitto % liikevaihdosta Henkilöstö määrä kauden lopussa 0 Nettovelkaantumisaste 6060 Omavaraisuussaste % 50 %

7 FINNPILOT l MERILIIKENTEEN OHJAUS l TURVALLISUUS l YMPÄRISTÖ l HUOLTOVARMUUS l TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2009 LAMA ISKI MERENKULKUUN Finnpilot joutui kokemaan kansainvälisen taloustaantuman vaikutukset omassa toiminnassaan täydessä mitassaan. Mikään virallisia ennusteita tekevä taho ei pystynyt ennakoimaan taantuman taloudellisia vaikutuksia, eikä liikennemäärän alenemaa. Liikelaitokselle asetetut taloudelliset tavoitteet osoittautuivat myös liian haastaviksi. Finnpilotin henkilöstön ponnisteluista huolimatta olemme sen tosiasian edessä, että jäimme kuudentena toimintavuotenamme tulostavoitteestamme ja teimme tappiollisen tuloksen. Luotsaustoiminnan liikevaihto aleni 8,6 miljoonalla eurolla. Mittavien säästö- ja tehostamistoimenpiteiden avulla toiminnan taloudellinen tulos aleni kuitenkin vain 3,9 miljoonalla eurolla, jääden tappiolliseksi 1,4 miljoonaa euroa. TEHOSTAMISTOIMET HAASTE TYÖTYYTYVÄISYYDELLE Finnpilotille asetettuihin taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin sisältyi kannattavuutta parantavan tervehdyttämisohjelman läpivienti. Kuluneen vuoden aikana kävi selväksi, että ilman henkilöstövaikutuksia ei ollut mahdollista sopeuttaa voimakkaasti alentunutta luotsauskysyntää toiminnan kustannuksiin. Tappion pienentämiseksi jouduimme turvautumaan lomautuksiin ja henkilöstövähennyksiin. Toteutetut toimenpiteet vaikuttavat henkilöstön työtyytyväisyyteen. Taloudellisesti haastavan tilanteen edelleen jatkuessa on Finnpilotin nyt suunnattava erityistä huomiota henkilöstön jaksamiseen ja työyhteisön hyvinvointiin. Merenkulun turvallisuutta ja toimivuutta varmistavan asiantuntijaorganisaation henkilöstön työpanos on erityisen tärkeä. Toimiva työyhteisö ja hyvä työilmapiiri ovat ensisijaisia tavoitteita vuodelle PÄÄTÖKSIÄ ODOTELLESSA Taloudellisten haasteiden lisäksi luotsaustoiminnan järjestämisessä on ollut jo pitkään merkittäviä avoimia kysymyksiä. Luotsauslainmuutos on lopultakin eduskunnan käsittelyssä. Valtioneuvoston esityksen mukaisesti laki vahvistaisi Finnpilotin yksinoikeuden luotsaustoimintaan. Toivoa sopii, että käsittely etenee ripeästi. Toinen keskeneräinen asia on Finnpilotin toimintamuodon saattaminen EU:n yhteismarkkinakelpoiseksi. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on esittänyt, että liikelaitoksesta muodostetaan osakeyhtiö. TEHOKASTA JA ASIANTUNTEVAA LUOTSAUSPALVELUA Finnpilotin toiminnan kohtaamista haasteista huolimatta on pidettävä kirkkaana mielessä perustehtävämme. Tehtävämme on tuottaa asiakkaillemme ja yhteiskunnalle korkealaatuista luotsauspalvelua. Sen toteuttamisessa tarvitsemme jokaisen työntekijämme, asiakkaittemme ja muiden sidosryhmien saumatonta yhteistyötä. Vuoden 2009 haasteet on hoidettu olosuhteisiin nähden mallikkaasti. Siitä suuri kiitos kaikille toiminnassamme mukana oleville henkilöille ja toimijoille. Matti Pajula, toimitusjohtaja FINNPILOT 7

8 liikenteen ohjaus SUOMI ON MERILIIKENTEEN VA LVONNAN K ÄR K IM AITA Suomen meriliikenteen valvonta- ja ohjausjärjestelmä on yksi maailman laajimpia. Alusten kasvava koko tuo jatkuvia haasteita järjestelmän kehittämiseen. Liikenteen turvallisuutta voidaan lisätä uudella automatiikalla, mutta luotsauksen tarvetta sillä ei voi korvata. Valvottavien alusten määrä on suuri, sillä Suomen satamissa käy alusta ja Suomenlahden satamien välinen liikenne on noin alusta vuodessa. Vilkas liikenne tuo uhkia luonnolle ja ympäristölle. Laman takia liikenteen määrä on vähentynyt, mutta alusten koon kasvu tuo lisähaasteita liikenteen ohjaukseen, Liikenneviraston meriosaston liikenteenhallintavastuualueen johtaja Matti Aaltonen sanoo. Tässä tilanteessa tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta todennäköisesti alusten määräkin Suomenlahden liikenteessä kasvaa vielä, varsinkin kun Ust-Lugan satama Venäjällä valmistuu. Alusten määrää kasvattaa erityisesti sataman kappaletavaraliikenne, joka on arvioitu jopa sadaksi miljoonaksi tonniksi vuodessa. EPÄVARMOJA KULKIJOITA LÄHES PÄIVITTÄIN Suomessa meriliikenteen valvonta- ja ohjausjärjestelmä kattaa koko rannikon ja Saimaan syväväylän. Alusten liikkeitä seurataan reaaliajassa näyttöruuduilta viidessä VTS-keskuksessa (Vessel Traffi c Service). Järjestelmässä on muun muassa 80 tutkaa sekä 40 alusten sijainnin määrittämiseen ja tunnistamiseen käytettävää AIS-tukiasemaa. Meriliikenteen ohjaus on 95-prosenttisesti tiedottamista ja liikenteen tilannekuvan ylläpitämistä. Puutumme yksittäisten alusten kulkuun, jos niiden liikkeissä on epävarmuutta tai ne ovat menossa matalikolle. Epävarmasti liikkuvia aluksia havaitsemme lähes päivittäin, Aaltonen toteaa. Hän jatkaa, että tulevaisuudessa turvallisuutta pitää kasvattaa jaksottamalla liikennettä ja lisäämällä kokonaisvaltaista valvontaa. Liikenneviraston VTS-keskukset toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Muun muassa Finnpilotin kanssa yhteistyö on varsin tiivistä. Liikenteen ohjausta helpottaa, kun aluksella on puhelinyhteyden päässä väylän tunteva luotsi. Ja VTS-keskuksissa on esimerkiksi luotsien työvuorolistat, Aaltonen kertoo. Luotsaus on yksi niistä toiminnoista, joita ei voi korvata tekniikalla, toteaa Liikenneviraston meriosaston liikenteenhallintavastuualueen johtaja Matti Aaltonen. TULOSSA UUTTA AUTOMATIIKKAA Aaltonen sanoo, että turvallisuutta voidaan parantaa valvomalla, että alukset noudattavat jo 40 vuotta sitten luotuja reittijakojärjestelmiä. Osaltaan liikenneturvallisuutta voidaan parantaa teknisillä ratkaisuilla. 8

9 FINNPILOT l MERILIIKENTEEN OHJAUS l TURVALLISUUS l YMPÄRISTÖ l HUOLTOVARMUUS l TOIMINTAKERTOMUS 2009 Luotsinvälittäjät työskentelevät Helsingin Katajanokalla. Luotsausalueet on jaettu kolmeen luotsintilausalueeseen, joilla kullakin on oma luotsinvälityspöytänsä, jossa tilausalueen toimeksiannot käsitellään. HENKILÖSTÖ ON LIIKELAITOKSEN TÄRKEIN VOIMAVARA Finnpilotin palveluksessa vuoden 2009 lopussa oli 356 henkilöä, joista 94,7 %:a työskenteli operatiivisessa toiminnassa. Vuoden aikana jäi eläkkeelle 25 henkilöä. Henkilöstö on liikelaitoksen tärkein voimavara. Liikelaitoksen tarjoaman luotsauspalvelun tuottavat ammattilaiset, joiden panosta ei voi korvata tekniikalla eikä koneilla. LUOTSIT ovat koulutukseltaan merikapteeneja, he ovat vastuualueensa väylien ja satamien asiantuntijoita, kokeneita merenkulkijoita. Luotsi toimii satamaan saapuvien ja sieltä lähtevien alusten päälliköiden neuvonantajana ja merenkulun paikallistuntijana. Tietotekniikan nopea kehitys antaa mahdollisuuden automaation lisäämiseen. Olemme jo tilanneet järjestelmän, joka hälyttää, jos alus liikkuu poikkeavasti tai pysähtyy yllättäen. Järjestelmä havaitsee myös törmäyskurssilla olevat alukset. Kaikkeen automatiikasta ei kuitenkaan ole apua. Aaltosen mukaan luotsaus on yksi niistä toiminnoista, joita ei voi korvata tekniikalla. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia alusten satamakäynneistä luotsataan. Mielestäni tulevaisuudessakin on välttämätöntä, että laivalla on väylän tunteva luotsi tai jollain päällystöstä on linjaluotsikirja. O LUOTSIKUTTERINHOITAJAT kuljettavat luotsit luotsaustehtäviin, toimivat turvamiehinä luotsin siirtyessä luotsattavaan alukseen tai aluksesta pois. Luotsikutterinhoitajilla on vähintään laivurin ja koneenhoitajan pätevyys, lisäksi heiltä edellytetään erityistä hengenpelastuskoulutusta. LUOTSINVÄLITTÄJÄT ovat asiakaspalvelun ammattilaisia, he vastaanottavat luotsitilaukset ja varmistavat, että alukset saavat luotsin sovittuna aikana. Liikelaitos panostaa ennakoivaan työterveyshuoltoon. Tavoitteena on täyttää työturvallisuusvaatimukset, vähentää sairauksista johtuvia poissaoloja ja ennenaikaista eläkkeelle jäämistä. O 9

10 turvallisuus LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TÄHTÄÄ NOLLATOLERANSSIIN Meriliikenteen turvallisuuden suunnittelu ja valvonta on nyt keskitetty uuteen Liikenteen turvallisuusvirastoon Trafiin. Viraston tavoitteena on, ettei meriliikenteessä menetetä yhtään ihmishenkeä ja ympäristöä uhkaavat tekijät minimoidaan. Viraston Merenkulkutoimialan ylijohtaja, Suomen meriturvallisuusjohtaja Tuomas Routa myöntää, että haasteet ovat kovia. Tämän hetken turvallisuustilanne Suomen merialueilla on suhteellisen hyvä. Kun liikenne kasvaa, riskit kuitenkin lisääntyvät. Viime vuosina Venäjän liikenne Suomen lähialueilla on kasvanut valtavasti ja todennäköisesti kasvu jatkuu vieläkin. Jos ajattelemme suurimpia vaaroja ihmisille, ne liittyvät matkustajaliikenteeseen. Öljynkuljetukset puolestaan muodostavat suurimman uhan ympäristölle. Eniten voimme vaikuttaa turvallisuuteen tekemällä kansainvälistä yhteistyötä ja edistämällä laivojen rakenteellista ja teknistä kehitystä. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä ovat kaksirunkoiset säiliöalukset. Tämän vuoden jälkeen ainoastaan ne saavat tulla Itämerelle. JATKUVAA KEHITYSTÄ TARVITAAN Routa toteaa, että uudistukset tulevat hitaasti. Usein jarruttavina tekijöinä ovat poliittiset voimat tai kaupalliset intressit, kun varustamot pelkäävät lisäkustannuksia. Jotain kuitenkin tapahtuu jatkuvasti. Esimerkiksi viime vuonna saimme laivoihin LRIT-paikannusjärjestelmän. Sitä ei voi kytkeä pois päältä edes kaappaustapauksissa. Tällä hetkellä kaavaillaan myös merimiesten pätevyysvaatimusten kiristämistä. Meille on erittäin tärkeää, että niistä tulee kansainvälisesti sitovia. Nyt meidän pitäisi keskustella enemmän uudesta tekniikasta, sillä se tuo myös riskejä. Meillä on tiukat säännöt siitä, miten potkuriakseli tai joku laakeri mitoitetaan, mutta elektroniikan käyttöikää ja testauksia ei ole mietitty riittävästi. Viime vuosina tapahtuneen alusten koon kasvun Routa näkee myönteisenä. Mitä suurempi koko, sitä pienemmät päästöt. Haasteena ovat kuitenkin operatiiviset riskit. Meidän on pidettävä huoli, että väylät ja satamat ovat turvallisia myös isoille aluksille. Luotsauslakia ollaan uudistamassa lähinnä sillä tavoin, että valtion monopoliasema selkiytyy ja linjaluotsin tutkinnon voi suorittaa englannin kielellä, kertoo Liikenteen Turvallisuusviraston Trafi n Merenkulkutoimialan ylijohtaja, Tuomas Routa. KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Turvallisuuteen liittyy monia osatekijöitä. Yksi niistä on luotsaus. Laivojen luotsaus on erittäin tärkeä asia turvallisuuden kannalta myös silloin kun puhutaan ympäristön turvallisuudesta. Vaikka tekniikalla voidaan vähentää monia onnettomuusriskejä, luotsauksessa on monta sellaista osatekijää, jota ei voi korvata tekniikalla, Routa painottaa. Luotsaukseen ei ole tulossa suuria muutoksia. Luotsauslakia ollaan uudistamassa lähinnä sillä tavoin, että valtion monopoliasema selkiytyy ja linjaluotsin tutkinnon voi suorittaa englannin kielellä. Roudan mielestä luotsien ja linjaluotsien koulutuksen uudistamista olisi kuitenkin hyvä pohtia. 10

11 FINNPILOT l MERILIIKENTEEN OHJAUS l TURVALLISUUS l YMPÄRISTÖ l HUOLTOVARMUUS l TOIMINTAKERTOMUS 2009 Pohjanlahden luotsausalueen talvisissa olosuhteissa luotsit kulkevat tarvittaessa hydrokoptereilla ja moottorikelkoilla jäitä myöten väylälle. LUOTSAUSPALVELUT ALUEITTAIN Asemaverkoston ja henkilöstön sekä kaluston strateginen sijoittelu mahdollistavat tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen luotsauspalvelun tarjoamisen. Suomen rannikko ja Saimaa on jaettu kuuteen luotsausalueeseen: Saimaan, Kotkan, Helsingin, Saaristomeren, Selkämeren sekä Perämeren luotsausalueisiin. Alueluotsivanhimmat vastaavat oman luotsausalueensa käytännön toiminnan organisoimisesta. Jokaisella luotsausalueella on omat ominaispiirteensä, jotka johtuvat muun muassa alueen maantieteellisestä sijainnista, alueen liikenteen määrästä tai luotsattavien alusten tyypistä. Luotsaustoiminnan edelleen kehittämiseksi Pohjanlahden luotsausalueet järjestettiin uudelleen syksyllä Vanha Merenkurkun luotsausalue jaettiin kahtia, Vaasasta pohjoiseen oleva alue liitettiin Perämeren luotsausalueeseen ja Vaasasta etelään olevasta alueesta ja vanhasta Raumanmeren luotsausalueesta muodostettiin uusi Selkämeren luotsausalue. Tällä hetkellä vaadittujen harjoittelumatkojen määrä on varsin vähäinen, ja on turhan sattumanvaraista, millaisiin olosuhteisiin ne osuvat. Mielestäni todellisilla laivoilla tehtävä harjoittelu on myös riski, kun tekniikan kehittymisen myötä meillä olisi hyvä mahdollisuus hyödyntää koulutuksessa simulaattoreita. Nykyään niihin saadaan jo luotua todella realistisia malleja erilaisista laivoista ja sääolosuhteista. O Luotsausalueiden luotsiasemat sijaitsevat tärkeimpien satamien läheisyydessä. Asemien strateginen sijoittelu mahdollistaa kustannustehokkaan ja tarkoituksenmukaisen luotsauspalvelun tarjoamisen. Finnpilotilla on luotsien kuljetuksia varten 32 nopeaa luotsivenettä, 35 luotsikutteria, 9 hydrokopteria, 9 moottorikelkkaa ja mönkijä. Luotsikuttereita käytetään vaativissa olosuhteissa. Mikäli jääolosuhteet estävät kutterin käytön, kuljetuksiin käytetään hydrokoptereita tai moottorikelkkoja. 11

12 Finnpilotin kaluston hankinnassa otetaan huomioon myös ympäristöystävällisyys. Kaikissa uusissa aluksissa on käytetty uusinta tekniikkaa, minkä lisäksi vanhempaa kuljetuskalustoa on parannettu vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Finnpilotin asiakkaita ja kaikkia luotsausalueita 24/7 palveleva luotsinvälitys toimii Helsingin Katajanokalla. Luotsivälityksessä työskentelee yhteensä 22 luotsinvälittäjää kolmessa vuorossa. Luotsausliikelaitoksen hallinto, 19 työntekijää, sijaitsee Helsingissä Kampissa. O LUOTSAUSALUEET 1 1. PERÄMEREN LUOTSAUSALUE 2. SELKÄMEREN LUOTSAUSALUE 3. SAARISTOMEREN LUOTSAUSALUE 4. HELSINGIN LUOTSAUSALUE 5. KOTKAN LUOTSAUSALUE 6. SAIMAAN LUOTSAUSALUE Kaikkein pisimmät luotsattavat väylät ovat Saimaalla.

13 FINNPILOT l MERILIIKENTEEN OHJAUS l TURVALLISUUS l YMPÄRISTÖ l HUOLTOVARMUUS l TOIMINTAKERTOMUS 2009 LIIKENTEEN KASVU LISÄÄ RISKIÄ Laivaliikenne Itämerellä lisääntyy jatkuvasti ja samalla kasvaa myös ympäristövahinkojen riski. Onnettomuuksiin varautuminen maksaa paljon, mutta kustannuksia on verrattava vahinkojen korjaamisesta aiheutuneisiin miljoonien menetyksiin. Meriympäristöämme uhkaa rehevöityminen, haitalliset aineet ja alusten mukana tulevat vieraat eliöt. Suomen ympäristökeskus vastaa öljyntorjunnasta ympäristövahingon sattuessa merialueilla. SYKEssä öljyntorjunta on sijoitettu merikeskukseen, joka tuottaa myös tietoa ja uusia ratkaisuja erityisesti Itämeren suojelua palvelevan päätöksenteon tueksi. Kasvavan suuren ympäristöriskin muodostavat etenkin lisääntyvät öljykuljetukset, kertoo yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta. Kaikkein tärkeintä ympäristövahinkojen torjunnassa on se, että meriliikenteen turvallisuudessa ei tingitä missään olosuhteissa. Väylien, alusten ja henkilökunnan merenkulkutaitojen on oltava kunnossa. Alusten luotsaus kuuluu yhtenä tärkeänä osana tähän riskien minimointiin, hän jatkaa. ÖLJYVAHINKOJEN UHKA ON TODELLINEN Suomenlahdella kulkee jo nyt vuodessa noin 145 miljoonaa tonnia öljyä. Suurimmat yksittäiset lastit voivat olla tonnin kokoisia. Ja laivat ovat tästäkin vielä kasvamassa. Tanskan salmet asettavat rajan Itämerelle tulevien laivojen syväykselle, mutta kehitteillä on laajempirunkoisia nk. Baltimax tankkereita, jotka voisivat tuoda kerralla satamaan jopa tonnia öljyä. Öljyvahinkojen suhteen on syytä pitää yllä nollatoleranssia. Kylmä ilmastomme ja rannikon pirstaleisuus aiheuttavat pienenkin öljyvahingon sattuessa suuria ja hyvin hitaasti korjaantuvia vahinkoja. On arvioitu, että jo 100 tonnin öljyvuoto voi pahimmillaan johtaa rantaviivan saastumisen jopa 100 kilometrin pituudelta, painottaa Jolma. Ja jos suurvahinko tapahtuu ja esimerkiksi 5000 tonnia öljyä pääsee ajautumaan rannikolle, niin vahinkojen puhdistus voi maksaa miljardin. Pahimmillaan tämä tarkoittaisi myös miljoonalle suomalaiselle vapaa-ajan viettoa muualla kuin meren rannalla. Eikä kaikkea voi mitata rahassa, onnettomuuden eläimistölle ja kasveille aiheuttama vahinko voi olla korvaamaton. Kaikkein tärkeintä ympäristövahinkojen torjunnassa on se että meriliikenteen turvallisuudessa ei tingitä missään olosuhteissa, kertoo Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta. NOPEITA TOIMENPITEITÄ Öljyntorjuntaan osallistuvat viranomaisistamme Suomen ympäristökeskuksen johdolla pelastuslaitokset, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Liikenteen turvallisuusvirasto sekä alueelliset elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset. Tämä yhteistyö on kansainvälisestikin verrattuna laajaa ja kustannustehokasta. Pieneksi maaksi meillä on kohtalaisen hyvä torjuntakyky, mutta saadaksemme valmiutemme kohotettua suuronnettomuuksien edellyttämälle tasolle vuoteen 2015 mennessä joudumme vielä tekemään suuria investointeja, kertoo Jolma. Tavoitteena on kerätä öljy talteen mahdollisimman nopeasti, avovesiaikana kolmen vuorokauden aikana ja jääoloissa kymmenen vuorokauden kuluessa. Suomenlahdella valmiuden pitäisi olla öljytonnin vahinkoon saakka, Saaristomerellä tonnin ja Pohjanlahdella 5000 tonnin öljyvahinkoon saakka. Tähän emme siis vielä pysty, toteaa Jolma. Talvella alusten kulkeminen jäänmurtajien avaamia väyliä myöten tavallaan vähentää onnettomuusriskiä. Jäissä öljyn leviäminen on myös hitaampaa, mutta toisaalta torjunta on silloin vaikeampaa. Suomessa kehitetäänkin parhaillaan jääolosuhteisiin soveltuvia öljynkeräyslaitteistoja. Suomen öljyntorjuntakalustoon kuuluu tällä hetkellä mm. 15 torjuntalaivaa, 2 valvontalentokonetta, 140 isoa torjuntavenettä ja satoja pienempiä veneitä, 10 km avomeripuomia, 30 km meripuomia, 60 km saaristopuomia. O ympäristö 13

14 huoltovarmuus VA LTAOSA ELINTÄRKEISTÄ TARVIKKEISTA KULKEE MERITSE Noin 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkee vesitse. Meriliikenteen, etenkin energia- ja elintarvikekuljetusten turvaaminen on yksi tärkeimmistä valtioneuvoston Suomen huoltovarmuudelle asettamista painopisteistä. Meriturvallisuudella on erittäin suuri välillinen vaikutus meidän koko huoltovarmuuteemme. Se korostuu etenkin poikkeusoloissa. Meriliikennettä on erittäin vaikea, osittain jopa mahdotonta, korvata millään muulla kuljetusmuodoilla, koska ne ovat valtaosaltaan isoja bulkkikuljetuksia, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen. Meidän näkökulmastamme luotsauksella on tärkeä rooli meriturvallisuuden kannalta. Luotsien ammattitaidon merkitys korostuu etenkin talvisissa olosuhteissa. SUOMESSA ON AINUTLAATUINEN HUOLTOVARMUUSMALLI Suomen Huoltovarmuuskeskus toimii ainutlaatuisella tavalla muihin maihin verrattuna. Muualla huoltovarmuutta ylläpidetään lähes täysin viranomaistoimintana, mutta meillä Huoltovarmuuskeskus tekee valtion laitoksena yhteistyötä eri toimialajärjestöjen ja jopa yksittäisen yritysten kanssa. Poolisopimuksissa järjestöjen kanssa on sovittu varautumistehtävistä toimialan yrityskentässä sekä yritysten kanssa muun muassa elintärkeiden tarvikkeiden varastoinnista useiden kuukausien tarpeeseen. Luotsien ammattitaidon merkitys korostuu etenkin talvisissa olosuhteissa, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen. Keskustelua on käyty myös siitä, että Luotsausliikelaitos Finnpilot pitäisi ehkä kytkeä nykyistä tiiviimmin huoltovarmuusorganisaatioon. Käytännössä se voisi merkitä Finnpilotille kuljetuslogistiikkasektorin tai vesikuljetuspoolin jäsenyyttä kertoo Kananen. Meidän asiakkaitamme ovat viime kädessä kaikki Suomen kansalaiset. Pyrimme turvaamaan väestön toimeentulon ja turvallisuuden sekä yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnat ja infrastruktuurin. Yhtenä pilarina ovat myös maanpuolustuksen tarpeet lähinnä puolustusvälineteollisuuden raaka-ainehuollon osalta. TULEVAISUUDEN HAASTEET Julkisessa keskustelussa on epäilty, että Suomen huoltovarmuus on kärsinyt, kun kotimaisissa kauppalaivoissa liehuu vieraita lippuja ja varustamoja on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Kananen myöntää, että huoleen on aihetta. Enää vain kolmannes kaupasta kulkee kotimaisella tonnistolla. Sitä pidämme varsin kriittisenä tekijänä, koska lippuvaltion ja omistajamaan lainsäädäntö ratkaisee, millaisia kuljetusmääräyksiä aluksille voidaan poikkeusoloissa antaa. Ongelmana on sekin, että kauppalaivastomme alukset ovat paljon vanhempia kuin muualla EU:ssa Laajana kysymyksenä pitäisi nähdä koko meriklusterin säilyminen. Olisi luontevaa, että tällaisena saarivaltiona meillä olisi jatkossakin vahvaa varustamotoimintaa, telakkateollisuutta, alan tutkimusta ja koulutusta. Kanasen mukaan tämän hetken suurimpina uhkina pidetään kuitenkin tieto- ja viestintäjärjestelmään kohdistuvia hyökkäyksiä, joilla voidaan nopeasti lamauttaa yhteiskunnan toimintoja. Vakavia uhkia huoltovarmuudelle voivat olla myös energian ja kriittisten tuontitavaroiden saatavuus sekä väestön toimintakykyä vaarantavat tartuntataudit. Uhkakuvissa ovat myös suuret onnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Esimerkiksi iso öljyonnettomuus sulkisi meriliikenteen ainakin jäiseen aikaan. Jos merenkulku pysähtyy, tietyistä tavaroista tulee nopeasti pulaa, Kananen lisää. O 14

15 FINNPILOT l MERILIIKENTEEN OHJAUS l TURVALLISUUS l YMPÄRISTÖ l HUOLTOVARMUUS l TOIMINTAKERTOMUS

16 16

17 FINNPILOT l MERILIIKENTEEN OHJAUS l TURVALLISUUS l YMPÄRISTÖ l HUOLTOVARMUUS l TOIMINTAKERTOMUS 2009 tilinpäätös TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Tase Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Liitetiedot Tilintarkastuskertomus Hallinnointi Organisaatiokaavio

18 toimintakertomus HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA YLEISTÄ Luotsausliikelaitos on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) tarkoittama liikelaitos. Luotsausliikelaitoksen tehtävänä on tukea ja kehittää vesiliikenteen turvallisuutta ja toimintaedellytyksiä ensisijaisesti luotsauspalvelujen sekä niihin liittyvien muiden palvelujen ja tuotteiden avulla. Luotsausliikelaitoksen toiminnasta on säädetty laissa Luotsausliikelaitoksesta (938/2003) ja luotsauslaissa (940/2003). Liikelaitoksen luotsaustoiminta on arvonlisäverotonta. LUOTSAUSLIIKELAITOSKONSERNI Luotsausliikelaitos ja sen tytäryhtiö Ice Advisors Oy muodostavat Luotsausliikelaitoskonsernin. Liikelaitoksen omistusosuus Ice Advisorsista on 60 prosenttia. Konsernin rakenteessa ei tilikaudella tapahtunut muutoksia. Ice Advisorsin toiminta kausi kärsi leudosta talvesta. Kauden aikana yhtiöllä oli vain yksi jääneuvontatoimeksianto. TALOUDELLINEN TULOS 2009 Luotsausliikelaitoksen vuoden 2009 tulos oli 1,4 miljoonaa euroa tappiollinen (2008: 2,5 milj. euroa voitollinen). Suurin yksittäinen tekijä selvästi tappiolliseen tulokseen oli liikevaihdon jyrkkä lasku. Vuoden aikana tehdyillä toiminnan tehostamis- ja säästötoimenpiteillä, kuten lomautuksilla ja henkilöstövähennyksillä, tappion määrää saatiin kuitenkin pienennettyä. Toimenpiteillä saavutettiin kaikkiaan noin 2,0 miljoonan euron säästöt. Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2009 oli -6,7 prosenttia (2008: 11,4 %). Tilikauden liikevaihto oli 31,5 miljoonaa euroa jääden vuoden 2008 liikevaihtoa 8,6 miljoonaa euroa pienemmäksi (2008: 40,1 milj. euroa). Laskua edellisvuoteen oli 21,5 prosenttia. Liikevaihdon selvä lasku aiheutui maailmantalouden syvästä taantumasta ja siitä seuranneesta Suomen ulkomaankaupan jyrkästä vähentymisestä. Tämä heijastui suoraan alusliikenteeseen ja siten liikelaitoksen luotsauskysyntään. Luotsausliikelaitokselle on asetettu valtion liikelaitoksista annetun lain 7 :n mukainen, liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän velvoite. Velvoite koskee Saimaan alueen luotsaustoimintaa. Asetuksen mukaisesti Saimaalla on käytössä alennettuun yksikköhintaan perustuva maksutaso (noin 26 % meritaksasta). Alemmasta maksutasosta johtuvat tulonmenetykset korvataan liikelaitokselle valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen varatusta määrärahasta. Vuoden 2009 liikevaihto sisältää 4,3 miljoonaa euroa Saimaan alikatteellisen toiminnan kattamiseksi myönnettyä määrärahaa. Valtion talousarviossa määrärahaa myönnettiin 4,2 miljoonaa euroa vuodelle Liikelaitoksen luotsausmaksut määrätään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto ei muuttanut luotsausmaksuja vuonna Käytössä olevat maksut ovat pysyneet samoina vuodesta 1999, samalla kuitenkin yleinen hintataso on noussut noin 19,3 prosenttia. RAHOITUS Tappiollisesta tuloksesta huolimatta liikelaitoksen rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät hyvinä koko vuoden. Liiketoiminnan rahavirta oli 1,3 milj. euroa (2008: 6,5 milj. euroa) investointien rahavirran ollessa -1,7 milj. euroa (2008: -4,0 milj. euroa). Rahoituksen rahavirta oli -1,0 milj. euroa (2008: -2,6 milj. euroa). Rahavarat tilikauden lopussa olivat 3,3 miljoonaa euroa (2008: 4,6 milj. euroa). Lyhytaikaisten lainojen osuus tilikauden alussa oli 0,5 miljoonaa euroa. Laina oli valtion lainaehdoin myönnettyä lainaa, ja se maksettiin tilikauden lopussa pois. Pitkäaikaisia lainoja liikelaitoksella ei ollut. Valtion talousarviossa Luotsausliikelaitos oikeutettiin ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 5,0 miljoonaa euroa. 18

19 FINNPILOT l MERILIIKENTEEN OHJAUS l TURVALLISUUS l YMPÄRISTÖ l HUOLTOVARMUUS l TOIMINTAKERTOMUS 2009 Korkotuotot vuodelta 2009 olivat 0,03 miljoonaa euroa (2008: 0,2 milj. euroa). Korkoja ja muita rahoituskuluja syntyi 0,02 miljoonan euron verran (2008: 0,06 milj. euroa). Luotsausliikelaitoksen omavaraisuusaste oli 78,6 prosenttia (2008: 77,5 %). Valtion talousarviossa liikelaitoksen omavaraisuusasteeksi arvioitiin 80,9 prosenttia. Liikelaitoksen nettovelkaantumisaste oli -16,4 prosenttia (2008: -18,7 %). INVESTOINNIT Valtion talousarviossa Luotsausliikelaitokselle annettiin valtuudet 8,0 miljoonan euron investointeihin j a 10,0 miljoonan euron investointeja koskeviin sitoumuksiin. Talousarviossa varauduttiin suuriin kiinteistöinvestointeihin, mutta niiden toteuttaminen siirrettiin tuleville vuosille. Liikelaitos käytti vuonna 2009 investointeihin kaikkiaan 1,7 miljoonaa euroa, mikä vastaa 5,3 prosenttia toteutuneesta liikevaihdosta (2008: 4,0 milj. euroa, 9,9 %). Investoinnit rahoitettiin pääosin tulorahoituksella, ja ne kohdistuivat pääasiassa aluksiin. Investointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja tulevina vuosina, tehtiin yhteensä 1,2 miljoonalla (2008: 1,2 milj. ). Vuonna 2006 kilpailutettiin luotsikutterisarja ( Luotsikutteri 2007 ). Kahdeksan luotsikutterin sarjasta on tähän mennessä tilattu neljä, joista kaksi viimeisintä valmistui vuoden 2009 aikana. Uusia tilauksia luotsikuttereista ei tilikaudella tehty. Vuonna 2008 kilpailutettiin uusi nopea luotsivenesarja ( Maxi Pilot NL 2008 ). Kuuden (1+5 optiovenettä) luotsiveneen sarjasta ensimmäinen vene valmistui kesällä Osana valtion työllisyyttä elvyttävää investointiohjelmaa liikelaitos teki joulukuussa tilauksen kahdesta uudesta nopeasta luotsiveneestä. Liikelaitoksen nopeasti heikentyneen talouden vuoksi vuodelle 2009 budjetoitua investointiohjelmaa jouduttiin supistamaan. Tämä aiheuttaa normaalin investointiohjelman ylittäviä investointitarpeita tuleville vuosille. TUNNUSLUVUT Luotsauksia (kpl) Luotsauksia (merimaileja) Liikevaihto , , , ,82 Liikevoitto , , , ,90 % liikevaihdosta -4,6 % 5,8 % -4,6 % 5,9 % Tilikauden voitto , , , ,15 % liikevaihdosta -4,5 % 6,2 % -4,5 % 6,2 % Laskennallinen käyttökate% 3,4 % 12,5 % 3,4 % 12,5 % Oman pääoman tuotto% -6,8 % 11,5 % -6,8 % 11,5 % Sijoitetun pääoman tuotto% -6,7 % 11,4 % -6,7 % 11,4 % Omavaraisuusaste% 78,6 % 77,5 % 78,6 % 77,5 % Korollinen vieras pääoma Nettovelkaantumisaste -16,5 % -18,8 % -16,4 % -18,7 % Bruttoinvestoinnit , , , ,09 % liikevaihdosta 5,3 % 9,9 % 5,3 % 9,9 % Henkilöstömäärä keskimäärin henkilötyövuosina Henkilömäärä kauden lopussa Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty liitetiedoissa. 19

20 LUOTSAUSLIIKELAITOKSELLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2009 Liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 8 :n 2 momentin perusteella liikenne- ja viestintäministeriö päätti Luotsausliikelaitokselle asetettavista palvelu- ja muista toimintatavoitteista sekä tulos- ja tuloutustavoitteesta. Luotsausliikelaitoksen tehtävänä on huolehtia luotsauslain mukaisten luotsauspalvelujen tarjonnasta sekä muista luotsauslaissa säädetyistä luotsaukseen liittyvistä tehtävistä ja velvollisuuksista koko maassa luotsauslaissa määritellyillä vesialueilla. Liikelaitos varautuu hoitamaan tehtäviä myös poikkeusoloissa sen mukaan kuin liikenne- ja viestintäministeriö määrää. Luotsausliikelaitoksen strategiana on luotsauspalvelun toimintamallin ja prosessien kehittäminen meriliikenteen ohjauksen, meriturvallisuuden, ympäristönsuojelun, huoltovarmuuden ja kustannustehokkuuden edelleen parantamiseksi. Luotsauspalvelun saatavuuden ja tason turvaaminen koko maassa on valtion edun mukaista ja valtion vastuulla. Luotsauspalvelulle asetetut vaatimukset ja tavoitteet saavutetaan parhaiten nykyisellä valtakunnallisella yhdentoimijanmallilla. VUODELLE 2009 ASETETUT PALVELU- JA MUUT TOIMINTA- TAVOITTEET ON SAAVUTETTU SEURAAVASTI: luotsauspalvelujen odotusaika saa olla enintään kaksi tuntia merialueella ja Saimaan alueella kuusi tuntia. Luotsauspalvelujen saatavuutta koskeva palvelutasotavoite toteutui merialueilla 99,6-prosenttisesti ja Saimaalla 99,7-prosenttisesti. Liikelaitos jäi tavoitteistaan 98 tapauksessa (2008: 14), joka vastaa 0,4 prosenttia kaikista luotsauksista. Palvelutasotavoitteen alitukset johtuivat liikenteen ruuhkautumisesta sekä luotsaushenkilöstön lepoaikasäännösten noudattamisesta aiheutuneista odotuksista. valmistella ja toteuttaa tervehdyttämisohjelma vuodelle 2009 taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi ja raportoida tervehdyttämisohjelman edistymisestä neljännesvuosittain liikenne- ja viestintäministeriölle. kehittää liiketoiminnan ulkoista taloudellista raportointia ja laatia vuoden 2009 alusta lukien osavuosikatsaus neljännesvuosittain. varautua myöhemmin päätettäviin toimiin, joilla Luotsausliikelaitoksen toiminnot voidaan saattaa EU:n yhteismarkkinakelpoisiksi. TOUKOKUUSSA 2009 LUOTSAUSLIIKELAITOKSESSA KÄYNNISTETTIIN FINNPILOT OHJELMA, JONKA TAVOITTEET OLIVAT: kannattavuuden nostaminen positiiviseksi ohjelman aikana luoda valmiudet liikelaitoksen muuttamiseksi osakeyhtiöksi rakenteen kehittäminen siten, että se mahdollistaa tehokkaan ja kannattavan toiminnan yhtiömuodossa toimintamallin kehittäminen siten, että se mahdollistaa kaluston sekä henkilöstön joustavan ja kustannustehokkaan käytön toiminnan tehokkuuden parantaminen siten, että varmistetaan kannattava toiminta kaikissa olosuhteissa OHJELMAN ELOKUUSSA 2009 VALMISTUNEEN VÄLIRAPORTIN TÄRKEIMMÄT TULOKSET OLIVAT: liikelaitoksen rakenne muutettiin prosessisuuntautuneeksi luotsauskysynnän ennustamiseen kehitettiin uusia tarkempia menetelmiä kaluston ja henkilöstön resurssisuunnitteluun rakennettiin relevantti mittaristo henkilöstön määrä mitoitettiin resurssisuunnittelun perusteella vastaamaan ennusteiden mukaista tarvetta luotsausalueet vähennettiin seitsemästä kuuteen Ohjelman suurin vaikutus kohdistui liikelaitoksen henkilöstön määrään. Vuoden 2009 lopussa liikelaitoksella oli 45 työntekijää vähemmän verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Vuonna 2009 liikelaitos raportoi ohjelman edistymisestä ja taloutensa kehittymisestä liikenne- ja viestintäministeriölle kuukausittain. laajentaa toimintakertomuksen ympäristö- ja muuta yhteiskuntavastuuraportointia ja ottaa käyttöön uusia ympäristön kuormitusta kuvaavia päästöjen seurantaan soveltuvia mittareita. Toimenpiteet ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin laajentamiseksi ja raportointiin tarvittavan mittariston käyttöönottamiseksi on aloitettu. Toimenpiteiden odotetaan valmistuvan kesällä tulos- ja tuloutustavoite Liikelaitos ei saavuttanut liikenne- ja viestintäministeriön asettamaa vuoden 2009 tulostavoitetta 1,0 miljoonaa euroa. Liikelaitoksen tulos oli 1,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Luotsausliikelaitokselle asetettiin vuodelle 2009 tuloutustavoitteeksi 50 prosenttia voitollisesta tuloksesta, kuitenkin enintään 0,5 miljoonaa euroa. 20