KEMIA Kemi. Kemia osa hyvää elämää. TERVA- HAUTA KERROS- TALO PII- LAAKSON VISKIÄ. uhkaa sammua. toisin ajateltuna. Graalin malja.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA Kemi. Kemia osa hyvää elämää. TERVA- HAUTA KERROS- TALO PII- LAAKSON VISKIÄ. uhkaa sammua. toisin ajateltuna. Graalin malja."

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 4/2015 TERVA- HAUTA uhkaa sammua KERROS- TALO toisin ajateltuna PII- LAAKSON Graalin malja Kemia osa hyvää elämää. VISKIÄ Stadin Sörkasta Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus Suomen teollisuustuotannosta ja teollisuuden tavaraviennistä on lähes neljännes. Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan henkilöä. Kemianteollisuus lukuina kemianteollisuus.fi/fi/ala-numeroin/ Sähköpostit Viestintä ja toimialatiedot Susanna Aaltonen Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, Helsinki / kemianteollisuus.fi

2 1022/2006, 868/2010, 2013/39/EU JA WATCH-LIST -YHDISTEIDEN ANALYYSIT AKKREDITOIDUSTI VEDESTÄ, MAASTA JA BIOLOGISISTA NÄYTTEISTÄ (Tiatsolit, Haihtuvat hiilivedyt, Torjunta-aineet, Metallit, PAH-yhdisteet, Ftalaatit, Alkyylifenolit, Fenoliset yhdisteet, Organotinat, Mineraaliöljyt, Bromatut difenyylieetterit (PBDE), Kloorialkaanit, Etyleenioksidi, Etyleenitiourea (ETU), Fluoridit, Organofosforiyhdisteet, Dioksiinit + furaanit, PCB-yhdisteet, Nitraatit ja fosfaatit, Syanidit, Tribenuroni-metyyli, PFOS yhdisteet, HBCDD, Lääkeaineet ja hormonit)

3 laboratorio tänään 2015 tervetuloa tämän vuoden tapahtumaan 11. syyskuuta 2015 Ohjelmassa asiantuntijaluentoja sekä kattava laboratorioalan näyttely logomo, köydenpunojankatu 14, turku Lisätietoja mm. ilmoittautumisen alkamisesta fi.vwr.com/laboratoriotanaan

4 SISÄLLYS Katja Pulkkinen Suomalaisen tervan ja merenkulun liitto on kestänyt satoja vuosia. Katkeaako se Reachin vaatimuksiin? (s. 6) 6 Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä Pelastuuko suomalainen terva? Teija Aaltonen 12 TÄTÄ MIELTÄ Meteoriittia kannattaa metsästää Jukka Hildén 14 Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet Katja Pulkkinen Rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka heitetään pois lyhyen elinkaarensa päässä, Lars-Erik Mattila tulittaa. Nuori arkkitehti on suunnitellut toisenlaisen kerrostalon. (s. 14) Timo-Pekka Aaltonen 18 AJANKOHTAISTA POP-rajat kiristyvät Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste Tuuli Myllymaa 20 UUTISIA 26 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 ULJAS UUSI BIOTALOUS Äänekoskesta rakennetaan biotuotekaupunkia Maija Pohjakallio 37 NAISET JA KEMIA Elsie Widdowsonin ura alkoi omenoista Sisko Loikkanen 38 NÄKÖKULMA Kemikaalien jalanjäljillä Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Paisti tuli Karjalasta Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 40 Röntgenlaser avaa ikkunan kemialliseen reaktioon Jarmo Wallenius 44 Viski kypsyy Helsingissä Lauri Lehtinen 46 Kunnon käsine suojaa kemikaaleilta Päivi Haavisto 48 Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä Innovatics tuo tehokkuutta laboratorioiden rutiineihin Päivi Ikonen 50 Patenttijulkaisut ovat tiedon aarreaitta Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari 52 Tulivuoren tuhka tekee maalille ihmeitä Marja Saarikko 54 Elinsiirrosta alkaa uusi elämä Arja-Leena Paavola 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Mopohiiren molekyylit Lauri Lehtinen Matti Snellman/HUS Laillinen viina tippuu stadissa yli sadan vuoden tauon jälkeen. Tislaamomestari Mikko Mykkänen seuraa viskitisleen pisaroita Teurastamon entisessä pannuhuoneessa. (s. 44) Ylilääkäri Helena Isoniemen työnä on pelastaa ihmishenkiä. Helsingin Hyks on maailmassa yksi harvoista paikoista, joissa tehdään myös ohutsuolensiirtoja. (s. 54) 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT München tuotteistaa tutkimuksen Sisko Loikkanen 4 KEMIA 4/2015

5 PÄÄKIRJOITUS 12. kesäkuuta 2015 KEMIA Kemi Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Forsäljning Sales Kalevi Sinisalmi Milla Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 Markku Joutsen Scanstockphoto Terva made in Finland HÖYHENET, TERVA JA VIINA, ne on mate in Finland, lauloi Kivikasvot-kvartetti 1970-luvun hitissään Tankeros Love. Toistaiseksi kaikki kolme kansallista hyödykettä ovat kaupallisessa tuotannossa. Suomalaiset yrittäjät tiputtavat kirkasta, jalostavat untuvatuotteita ja virittävät tervahautoja. Viimeksi mainittujen yllä leijuu kuitenkin tummia pilviä. Mäntyterva pääsi jo yhdestä pälkähästä, kun EU:n biosidiviranomaiset päättivät, ettei siihen tarvitse soveltaa unionin biosidilainsäädännön velvoitteita. Nyt tervan tulevaisuutta uhkaa Reach-kemikaalilainsäädännön määräämä rekisteröinti. Rekisteröinnin vaatiman selvitystyön voi ulkoistaa ammattilaisille, mutta prosessiin tarvittava rahamäärä on ylivoimaisen suuri pienille tervayrittäjille. Jos rekisteröinti jää tekemättä, tervan kaupallista valmistusta ei saa jatkaa määräajan umpeuduttua 1. kesäkuuta KUTEN TOIMITTAJA Teija Aaltonen lehden avausjutussa kirjoittaa, mäntyterva on Suomen vientikaupan ensimmäinen hittituote ja tärkeä osa maamme kemianteollisuuden historiaa sekä koko kansan kulttuuriperintöä. Vastatervatun puun tuoksu avaa muistot lapsuuden kesiin ja nousee tänäkin suvena monilta pihamailta ja venerannoilta. Kotimaisen tervan säilymisellä ei ole pelkästään nostalgia-arvoa. Suomessa on satoja paanukattoisia kirkkoja ja tapuleita, joiden katonsuojaukseen ei ole keksitty kelvollisia korvikkeita. Mäntyterva on pätevä ja monikäyttöinen nykypäivän tuote, jota tarvitsevat niin teknokemian yritykset ja veneenveistäjät kuin kotinikkaritkin. Vastatervatun puun tuoksu avaa muistot lapsuuden kesiin. SUOMALAINEN TERVA on satoja vuosia vanhaa biotaloutta, jonka ympärille on syntynyt kaikkina aikoina uusia tuotteita ja innovaatioita. Ideoita kehitetään edelleen, ja tervalle saattaa löytyä aivan uusia käyttökohteita. Kestävät perinteet ja uudet mahdollisuudet menetetään, jos terva jää ilman Reach-rekisteröintiä. Siksi kotimaisen tervan puolustajat ovat käynnistäneet talkoot kansallisaarteen pelastamiseksi. Suomalainen terva ansaitsee tulevaisuuden. Pelastetaan se yhdessä! Kemia-lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuussa. Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa! 4/2015 KEMIA 5

6 Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä Pelastuuko suomalainen terva? Terva oli Suomen kemianteollisuuden pioneeri ja vientikaupan tähtituote 300 vuoden ajan. Mäntyterva on yhä tehokas yhdiste moneen käyttöön, mutta nyt sen tulevaisuuden yllä leijuu mustia pilviä. Ilman Reachrekisteröintiä tervan valmistus uhkaa päättyä. Teksti: Teija Aaltonen Kuvat: Timo-Pekka Aaltonen 6 KEMIA 4/2015

7 Lontikka eli hautamestari valvoo tervahaudan tasaisen varmaa palamista Lentiirassa Kainuussa. 4/2015 KEMIA 7

8 Saarijärvi on kuin kuvakirjojen Suomi. Vehreä luonto kylpee sinisten järvien syleilyssä. Seutukunnan 25 kylästä tunnetuin on Häkkilä. Kylän huikaisevan kauniissa maisemissa leijuu usein tuoksu, joka iskee suoraan suomalaisuuden ytimeen: mäntyterva. Maan suurin tervantuottaja, Hakkaraisen suku, on polttanut tervahautoja ja valuttanut hautatervaa Häkkilässä jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Kesällä 2015 perheyrityksessä eletään kuitenkin muutosten aikaa. Isäni Heikki Hakkarainen menehtyi tänä keväänä äkilliseen sairauteen, ja jatkan nyt yksin yrityksen toimintaa, kertoo toisen polven tervantuottaja Topi Hakkarainen. Jatkossa yrityksen tuotantomäärät luultavasti hieman vähenevät. Tähän mennessä olemme polttaneet vuosittain 12 kertaa 40 kuutiometrin haudan. Tervaa on valutettu vuodessa keskimäärin litraa. Seuraavan tervahaudan mies kaavailee laittavansa tulille syyskuussa. Vaativa urakka on läpikotaisin tuttu, sillä takana on lukemattomia haudanpolttoja paitsi isän kanssa myös itsenäisesti. Vaikka tervahauta on vanha, perinteinen tapa tuottaa tervaa, työtä ei ole tarkoitus tehdä tarpeettoman raskaaksi. Käytössä ovat siksi nykyaikaiset apuvälineet. Tervahaudan kokoamisvaiheessa hyödynnetään koneita mahdollisimman paljon, sillä rakennelma on suuri ja työ hyvin fyysistä. Käsityötä jää silti tehtäväksi vielä paljon. Vapaaehtoista talkootyövoimaa ei ole tähän mennessä ilmaantunut tarjolle, Hakkarainen hymyilee. Tervantuottajan kesä menee yleensä kantojen hankinnassa. Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vain ja ainoastaan vanhoista männynkannoista. Muiden puiden kannot tai runkopuu eivät sovellu hautatervan valmistukseen. Hakkarainen hankkii tervaskannot pääasiassa Metsähallituksen mailta. Joskus myös yksityiset metsänomistajat antavat luvan kerätä kantoja mailtaan. Matkaan otetaan vain sammalpeitteiset kannot, harmaantuneet ja korkeat kannot saavat jäädä metsään. Toistaiseksi kantoja on löytynyt mai- Perinteinen saaristolaisvene ja tervantuoksu kuuluvat erottamattomasti yhteen luvulta alkanut merenkulun ja tervan liitto on jatkunut katkeamatta. niosti, lähes joka vuosi niitä on riittänyt yli vuosikulutuksen. Arvokohteiden viimeinen silaus Häkkilässä poltetusta tervasta menee vuosittain tuhatkunta litraa Norjaan. Pelastetaan terva! Valtaosa jää kuitenkin kotimaan markkinoille ja käytetään lähinnä kirkkojen paanukattoihin. Ainakin kirkkojen ja muiden arvokohteiden käsittelyssä Topi Hakkarainen mielellään kieltäisikin kokonaan ulkomaiset, tervana myytävät kurat. Hänen vakioasiakkaitaan ovat Sivulle 10 Mäntyterva on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja pelastamisen arvoinen kansallisaarre. Jos olet samaa mieltä, tervetuloa talkoisiin tervan puolesta! Reach-rekisteröintiin vaadittava summa, arviolta euroa, on ylivoimainen pienille tervantuottajille. Rekisteröinti on kuitenkin välttämätön tervan tulevaisuudelle. Tervan ystävät ovat käärineet hihansa, jotta valmistus saa jatkua Suomessa. Pienistä puroista syntyy joki, ja yhteisvoimin terva voidaan pelastaa. Haluatko olla mukana? Kaikki ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita, ja voit lähettää niitä osoitteeseen Kemia-lehti on mukana yhteistyössä ja seuraa talkoiden etenemistä. 8 KEMIA 4/2015

9 Reach-rekisteröinti kartoittaa tervan kemian Reach-asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe päättyy 1. kesäkuuta Jos tervaa ei siihen mennessä rekisteröidä, sitä ei enää saa valmistaa EU-maissa. EU:n kemikaaliasetus Reach koskettaa myös kaikkia unionialueen tervatoimijoita eli aineen tuottajia ja maahantuojia. Parhaillaan on käynnissä asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe. Kesäkuun alussa 2018 päättyvän rekisteröinnin piiriin kuuluvat aineet, joita toimija valmistaa tai maahantuo tonnia vuodessa. Jos mäntytervaa ei rekisteröidä kesäkuun alkuun 2018 mennessä, sen valmistus on EU-alueella lainvastaista, kertoo johtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry:stä. Yhteensä 86 EU-toimijaa esirekisteröi mäntytervan vuonna Suomalaisia oli joukosta 29. Varsinaisen rekisteröinnin arvioidut kustannukset ovat euroa. Summa koostuu tervan ominaisuustutkimuksista ja Euroopan kemikaaliviraston maksuista. Prosessi on hankala ja summa suuri pienille tervanpolttajille. Pyötsiä on keskustellut aiheesta Euroopan kemikaaliviraston aineen kemiallisen identiteetin yksikön asiantuntijoiden kanssa. Heidän evästyksensä mukaan tervan ominaisuustutkimuksissa on keskityttävä erityisesti koostumuksen ja haitallisten PAH-yhdisteiden analysointiin. Nyt pitäisi kiireesti löytää hankkeelle rahoitus ja sellainen toteutustapa, että kaikki mahdolliset tervan pientuottajatkin saataisiin rekisteröinnin piiriin. Heille pitäisi luoda myös yhteinen tervatietokanta rekisteröintiin tarvittavista tiedoista, Pyötsiä sanoo. Rekisteröinnin päätavoitteena ei ole tervan laadun varmistaminen. Sen sijaan halutaan varmistaa se, että tuotettava terva-niminen aine on esirekisteröinnissä määriteltyä mänty- Rekisteröinnistä ei ole varaa myöhästyä. Siksi on toimittava nyt. tervaa. Aineen nimi on ilmoitettava sekä myyntipakkauksessa että käyttöturvallisuustiedotteessa. Myös kotimaisen koivutervan on käytävä läpi oma rekisteröintiprosessinsa. Suomeen saapuu ulkomailta tervatuotteita, joiden raaka-aineena voi olla muu kuin mäntypuu. Suuri tuontimaa on Kiina, josta tervaa tuovien on myös hoidettava oma rekisteröintinsä. Raaka-aineen, valmistustavan ja todellisen tuottajan selvittäminen voi olla mutkikasta, jos mukana on välikäsiä. Lisäksi on varmistettava, että kiinalainen terva on samaa tervaa kuin meidän mäntytervamme. Tervan taakse tiiviissä yhteistyössä Tervaperinne kukoistaa kevätpihoilla. Kompostikehikon kansi saa suojaavan pinnan mäntytervasta. Kun hautatervan kaverit havupuutärpätti ja pellavaöljy sekoitetaan oikeassa suhteessa, syntyy notkeasti siveltävä seos. Kemikaalihallinnan ja ympäristöjuridiikan palveluita tarjoava Linnunmaa Oy on ollut mukana useissa biotalouden uusien tuotteiden Reach-rekisteröinneissä. Yritys on ollut myös suomalaisen mäntytervan asialla Reach-esirekisteröinnistä lähtien. Pontimena on ollut antaa asiantuntijaosaamista taitavien suomalaisten pienyrittäjien tueksi. Tervalla on pitkä perinne suomalaisen biotalouden alkumetreiltä lähtien, muistuttaa Linnunmaan ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusasiantuntija Marjo Pusenius. Tervalla on siis oma paikkansa osana Suomen perinteistä rakennuskulttuuria, mutta se voi myös olla pohjana uusille tuotteille ja innovaatioille. Pusenius korostaa tervan tuottajien, käyttäjien ja viranomaisten yhteistyön merkitystä. Esimerkiksi kemikaaliviraston asiantuntijat ovat antaneet arvokasta apua muun muassa aineen identiteetin määrittelyssä. Tervahan koostuu tuhansista ainesosista ja lisäksi muuntuu ikääntyessään. Puseniuksen mukaan on niin vanhojen kuin uusienkin tuotteiden turvallisuudesta huolehtiminen on hyvä asia. Tervan osalta on kuitenkin löydettävä keinot ja toimintamallit, jotka ovat realistisia toteuttaa. Myös Puseniuksen mielestä tärkeintä olisi turvata rahoitus, jolla Reach-asetuksen edellyttämät tutkimukset tervan fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, toksikologiasta ja ekotoksikologiasta saadaan tehtyä ja rekisteröintiin tarvittava aineisto tuotettua. Tämä hyödyttää kaikkia suomalaisia tervan valmistajia. Tutkimukset vievät aikaa, eikä rekisteröinnistä ole varaa myöhästyä. Siksi on toimittava nyt heti. 4/2015 KEMIA 9

10 Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vanhoista männynkannoista. katontervausurakoitsijoiden ja seurakuntien lisäksi sampoo- ja saippuavalmistajat sekä veneenveistäjät ja vannoutuneet puuveneiden ystävät. Monikäyttöinen, pätevästi toimiva yhdiste on läsnä lukemattomien muidenkin suomalaisten elämässä. Tänäkin kesänä moni lomailija sutii tervaa kesämökin oveen, saunan tai liiterin seinään tai kompostikehikkoon. Hakkaraisen pienasiakkaat tervaavat myös muun muassa lautakattoja, laitureita, puusiltoja, pitkospuita ja autojen pohjia. Tervahaudan polttaminen kuulostaa nostalgiselta puuhalta, joka nostattaa yrittäjän irti arjesta. Totuus on toisenlainen, sillä tervantuottaja joutuu toimimaan taloudellisten realiteettien maailmassa aivan samoin Ikivanha puuterva Puutervaa (pyroleum pini. pix liquida) on tehty maailmalla ikiajat. Tervan keksijä on hämärän peitossa. Ensimmäinen terva saattoi valua koska tahansa tulen keksimisen jälkeen. Tieto tervasta ja tervanpolton taito kulkivat ketterästi Suomeen asti. Pappi ja kirjailija Eric Juvelius ( ) mainitsee vuonna 1747 julkaistussa väitöskirjassaan Tervanvalmistus Pohjanmaalla antiikin kreikkalaisen filosofin Theophrastuksen (s. 371 eaa). Tämä kirjoitti syyrialaisten polttavan tervaa seisovista puista ja käyttävän työssä erityistä laitetta. Roomalainen luonnontutkija ja kirjailija Plinius vanhempi (s. 23 jaa.) tiesi kertoa Euroopassakin poltettavan hongista tervaa, jota sitten siveltiin laivojen kylkiin. Pyrolyysin kautta Terva syntyy orgaanisten aineiden, kuten puun, turpeen tai kivihiilen, kuivatislauksen eli pyrolyysin avulla. Voimakkaasti pelkistävässä reaktiossa puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista muodostuu alifaattisia kuin mikä tahansa liikeyritys. Yleinen kustannusten nousu vaikuttaa aina omaan tulokseen, sillä hintaa ei voi kuitenkaan nostaa niin rajusti kuin todellisuudessa olisi tarpeen, Hakkarainen kertoo. Jonkinlainen kädenojennus tai tuki tervantuottajille olisi tarpeen, sillä tulevat sukupolvet tuskin muuten ryhtyvät näin hankalaan tapaan ansaita elantoa. Elinkeinon uhkaksi ovat muodostuneet myös tervan Reach-rekisteröintivaatimukset. Rekisteröinnin satojentuhansien eurojen kustannukset tuntuvat kohtuuttomilta, sillä Suomessa valmistettavat tervamäärät ovat yhteenlaskettuinakin marginaalisen pieniä. Pienillä tervantuottajilla ei tuollaisia summia kuljeksi taskunpohjalla, mutta jostakin rahat olisi kaivettava ennen kuin rekisteröintiaika kesäkuussa 2018 umpeutuu. yhdisteitä, kuten rasvoja ja niiden estereitä sekä parafiinihiilivetyjä. Ligniinistä syntyy aromaattisia yhdisteitä, kuten fenoleja, kreosoleja ja guajakoleja. Terva sisältää myös pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja. Tervanpolttoprosessissa syntyy tervan lisäksi myös etikkahappoa, metanolia, asetonia, puuhiiltä, pikeä, raakatärpättiä, puuhappoa ja erilaisia kaasuja. Perinnemenetelmillä puuta hiilletään noin celsiusasteen lämpötiloissa, mikä ei riitä tisleiden ja tislausjäännösten tuotantoon. Tervahaudassa lopputuotteeksi jäävät vain terva, puuhiili ja tervavesi eli tervan kusi. Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Koivun kaarnasta valmistettua koivutervaa eli tököttiä on käytetty esimerkiksi voiteluaineiden raaka-aineena. Muista tervoista kivihiiliterva sisältää lukuisia karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia aineita, ja maaöljyterva on haitallista jo hengitettynä. Museoviraston siipien suojassa Mäntyterva on tärkeä osa Suomen teollista historiaa, kemianteollisuuden ja vientikaupan ensimmäinen kansainvälinen hittituote ja koko kansan arvokas kulttuuriperintö luvulta 1800-luvulle muhkeat tervahaudat ja -uunit savusivat taajaan, ja uljaat purjelaivat seilasivat maailman merillä suomalaisella tervalla silattuina. Harvinaisen hienot menneisyyden meriitit eivät kuitenkaan merkitse sitä, että terva joutaisi jo kansakunnan kaapin päälle pölyttymään. Kemiallisesti monimutkainen yhdiste on pitänyt pintansa halki vuosisatojen erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Puun pintaan sivelty terva muodostaa joustavan kalvon, joka suojaa puuta vedeltä, sieniltä, auringonvalolta ja tuhohyönteisiltä. 10 KEMIA 4/2015

11 Korvikkeiden seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla surulliset. Museoviraston näkökulmasta terva on oleellisen tärkeä aine puurakenteiden ylläpidossa. Suomessa on yhä 300 kirkkoa tai tapulia, joissa on paanukatto. Myös monet lauta- ja pärekatot kaipaavat tervaa tai tervavettä. Tervanvalmistuksen perinteen soisi siirtyvän sukupolvelta toiselle. Aikoinaan terva oli luonnonvara, jota jokamies valmisti ja myös käytti elämän monella osa-alueella eläinten lääkinnästä kansanparannukseen ja rakennusten tervauksesta veneentekoon, sanoo erikoistutkija Elisa Heikkilä Museovirastosta. Suomi on yhä Euroopan metsäisin maa, ja tervalle löytyy varmasti käyttöä ja käyttäjiä jatkossakin. Uusilla tervainnovaatioilla tervantuotanto voidaan saada aivan uuteenkin nousuun. Jos hautatervan rekisteröintiprosessi jostain syystä takkuaisi eikä suomalaista hautatervaa saataisi rekisteröityä, sillä olisi seurauksensa. Terva ei kokonaan poistuisi, mutta pienet toimijat tekisivät sitä vain omiin Terva tekee vanhan aitan tunnelman. Wikimedia Keuruun vanhan kirkon paanukatolla on perinteinen tervahuntu. Suomessa on yhä 300 kirkkoa ja tapulia, joiden katot suojataan hautatervalla. tarpeisiinsa, ja kaupallinen saatavuus vähenisi radikaalisti, Heikkilä sanoo. Ongelma on, että tervaa korvaavaa tuotetta ei ole vielä keksitty. Epäsopivien pintakäsittelyaineiden ja korvikkeiden käyttö lisääntyisi ja seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla yhtä surulliset kuin luvuilla. Korvaavista tuotteista oli tuolloin enemmän haittaa kuin hyötyä. Tervasta Unescon kulttuuriperintökohde? Unesco hyväksyi yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna Sopimuksen tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elinvoimaisena. Sopimus koskee elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Perintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, rituaaleja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Järjestön aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on tätä nykyä yli 300 kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomi saattoi sopimuksen voimaan vuonna 2013 eikä ole vielä tehnyt Unescolle hakemusta suojeltavista kohteista. Kansallinen luettelo on kuitenkin jo valmisteilla Museovirastossa. Lopulliset päätökset asiassa tekee opetus- ja kulttuuriministeriö. Luettelon sisällöstä ei vielä tihku tietoja, joten tervan mahdollinen valinta listalle on arvailujen varassa. Se tiedetään, että myös kansalaisjärjestöt voivat ehdottaa kohteita luetteloon. Terva voisi siis päätyä ehdolle sitäkin reittiä. Luetteloon päässyt kohde saa kansainvälistä näkyvyyttä, mutta listaus ei sinällään tarkoita esimerkiksi uutta rahoitusta. Asian etenemistä voi seurata osoitteessa fi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 4/2015 KEMIA 11

12 TÄTÄ MIELTÄ Meteoriittia kannattaa metsästää Scanstockphoto POIKAVUOSINA HARRASTIN tähtitiedettä. Kun luin Heikki Ojan kirjan Tulipalloja taivaalla, minusta tuli oitis meteoriitin metsästäjä, joka aina luonnossa liikkuessaan piti silmät auki. Opin, että meteoriitit tunnistaa kondreista, pienistä pyöreistä rakeista. Eipä aikaakaan, kun löysin maastosta taivaan tulipallon, sitten yhden toisensa jälkeen. Kaikissa oli mielestäni kondreja, ainoastaan sulamiskuori näytti rapautuneen pois. Lopulta törmäsin varsinaiseen aarteeseen kokonaan avaruuden kivistä rakennettuun aitaan. Silloin en enää voinut pidättää tietoa itselläni vaan päätin kertoa salaisuuteni asiantuntijoille. Raahasin näytteitä Helsingin yliopiston kivimuseoon niin ison säkillisen kuin jaksoin kantaa. Intendentti Martti Lehtinen selitti hyväntahtoisesti, että ihmeelliset löytöni olivat tavallisia maan kiviä ja pyöreät palloset granaatteja. Geologian laitoksessa sain nähdäkseni oikeitakin meteoriitteja. Päällimmäisenä mielessäni oli silti liukeneminen paikalta vähin äänin. Se oli kuitenkin vaikeaa, kun talossa olivat meteoriittien lisäksi rautaa myös portaat, jotka kolisivat jalkojen alla aika tavalla. TAIVAALLISET KIVET jätin sen jälkeen rauhaan. Jatkoin kuitenkin kivikirjojen lukemista ja sorakuoppien kiertämistä. Tulevan ammattini ratkaisi Pentti Eskolan mainio Muuttuva Maa. Siinä Nobel-tasoinen tutkija kirjoitti kansalle kiehtovasti ja ymmärrettävästi. Otin motokseni: ennen kuin voi oppia tuntemaan harvinaisen pitää tuntea tavallinen. Snellmaninkadun rautaportaisesta talosta tuli vuosiksi opinahjoni. Nykyisin talossa on yliopistomuseo ja sen yhteydessä myös mineraalikabinetti. Meteoriittilöytöni palautui mieleen, kun myöhemmin istuin Martti Lehtisen kanssa suunnittelemassa sisältöä opettajille tarkoitetulle geologian täydennyskoulutuskurssille. Paikalle porhalsi mies kädessään iso kassi. Sieltä lennähti pöydälle musta, kuoppainen kivi joka osoittautui masuunikuonaksi. Mies oli tiedosta kiitollinen ja lähti yhtä rivakasti kuin oli tullutkin. Kuulemma etsimään lisää samanlaisia kiviä. Meitä kivihulluja on moneksi. ILMIÖLLÄ, JOSSA kuvittelee jotakin joksikin, vaikka se ei olekaan sitä, on muuten ihan tieteellinen nimi. Kun yliopiston ruotsintunnilla oli pakko kertoa itsestään toisella kotimaisella, paljastin, kuinka kiinnostuin kivistä. Muinaisislantia tutkinut opettaja tunnisti tilani heti. Sinulla oli kognitiivinen diskrepanssi, lingvisti sanoi. Itse olisin luullut potevani islannintautia, joka on geologeilla yleinen. Kieltenopettajan esittelemä termi tarkoittaa kuitenkin tiedollista ristiriitaa. Minulla oli siis nuorena liian vähän tietoa siitä, mitä hain. Vasta kun tunnistaa tavalliset, kykenee löytämään taivaalliset. MUISTELIN INNOSTUKSENI alkulähdettä myös pitämälläni kivikurssilla. Kurssilaiset halusivat heti tietää, olenko koskaan löytänyt oikeaa meteoriittia. Valitettavasti en. Meteoriitteja putoaa Suomen alueelle vuosittain arviolta 10 20, ja ne hautautuvat tehokkaasti metsiin, soihin ja järviin. Meteoriitin saapumisesta ilmoittavat tulipallot eli bolidit ovat sen sijaan suhteellisen tavallisia meilläkin. Erään kurssin päätteeksi sain oppilailtani lahjaksi puusta ja lasista tehdyn laatikon, jonka päällä lukee: Meteorin paikka. Jos siis joskus löydän luonnosta meteoriitin, minulla on sille valmiina arvoisensa säilö. Toistaiseksi pidän laatikossa ison meteoriitin maahantulossa syntyneitä törmäyskiviä ja Sihote Alinin meteoriittisateeseen kuulunutta pientä kiveä, jonka ostin kivimessuilta. Jukka Hildén Kirjoittaja on geologi ja vapaa toimittaja. 12 KEMIA 4/2015

13 REACH 2018 Rekisteröinnit avaimet käteen -periaatteella CLP 2015 Varmista tuotteillesi uudet luokitukset ja merkinnät Kosmetiikka Keskity liiketoimintaasi me hoidamme paperityön Biosidit Varmista eurooppalaiset markkinasi CHEMENTORS auttaa asiakkaitaan täyttämään uusien EU-asetusten vaatimat rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuudet. Autamme testisuunnitelmien laadinnassa, tekemään arviointeja ja lausuntoja sekä valmistelemaan rekisteröintiasiakirjoja ja edistämään keskusteluja viranomaisten kanssa. Meiltä saatte kaiken, mitä tarvitsette tuotteidenne nopeaan ja helppoon markkinoille saattamiseen ja voitte keskittyä rauhassa omaan yritystoimintaanne ja vahvuuksiinne. Tutustu uusittuihin nettisivuihimme! puh

14 Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet Arkkitehti Lars-Erik Mattilan ideoima tulevaisuuden kerrostalo nojaa kestävään rakennusperinteeseen ja moderniin materiaalitehokkuuteen. Ikävä kyllä sitä ei saa rakentaa. Katja Pulkkinen Arkkitehti Lars-Erik Mattila on kyllästynyt kertakäyttörakentamiseen. Normaali rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka lyhyen elinkaarensa päässä heitetään pois, Mattila kärjistää. Ennen vanhaan luonnollinen ajattelutapa oli, että talon pitää kestää isältä pojalle luvulla yleistynyt teollinen rakentaminen jyräsi perinteen. Alettiin puhua vuoden käyttöiästä, jonka jälkeen rakennukset on tarkoitus joko purkaa tai ainakin remontoida perusteellisesti, Mattila kuvailee. Nuori arkkitehtuurin opiskelija nousi barrikadeille kestävämmän rakentamisen puolesta ja suunnitteli diplomityönään tulevaisuuden kerrostalon. Oikeastaan tulevaisuuden talo ei ole kovinkaan uudenlainen. Sen pystyttämisessä hyödynnetään pääasiassa vanhoja, satoja vuosia käytössä olleita mutta nykyisin uhanalaisia rakennustapoja. Seitsemänkerroksinen rakennus nousee harjakorkeuteensa liimattomien massiivipuuelementtien turvin. Tuulensuojana toimivat lisäaineettomat puukuitulevyt. Kylpyhuoneet pinnoitetaan ja rappukäytävät verhoillaan paloturvallisiksi savilaatoilla ja savitiilillä. Koko komeus lepää neljän graniittisen kiviaitatyyppisen perustuksen päällä. Synteettisiä kemikaaleja ja luonnon kiertokulkuun palautumattomia aineita sisältäviä osia on ainoastaan sähköjohdoissa. Ilmanvaihdosta huolehtii painovoima, ja rakennus pysyy kunnossa ilman sähköä nielevää talotekniikkakoneistoa. Myös rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta kannattaa varmatoimisia ja pitkäaikaiskestäviä rakennuksia. Professorin mielestä talojen rakennustekninen toimivuus, materiaalien ympäristöystävällisyys ja sisäilman laatu ovat tärkeitä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon laajemmin kuin nykynormistot sen tekevät. Talo umpikujan päässä Mattilan ideoimassa talossa on nimittäin yksi suuri ongelma. Sitä ei saa rakentaa. Suomi on muuttanut rakennuslainsäädäntönsä EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiseksi, eikä tulevaisuustalo läpäise seulaa. Rakennusteknisesti tulevaisuuden kerrostalo vaikuttaa pääasiallisesti toimivalta suunnitelmalta, professori Vinha sanoo. Ongelma on, että se ei täytä nykyisiä energiamääräyksiä. Mutta lähtökohtana on ehkä ollutkin se, että nykymääräykset ovat ylimitoitettuja. Niissä olisi parantamisen ja myös joustamisen varaa. Nykylain mukaiset energiatehokkuuslaskelmat ohjaavat siihen, että hengittävän puukerrostalon ympärille pitäisi joko pursottaa paksu polyuretaanipeite, asentaa taloon sen toimintaperiaatteen murskaava koneellinen ilmanvaihto tai kutistaa ikkunat olemattomiin. Tämä siitä huolimatta, että tulevaisuuden talo lämpiää vähäpäästöisellä kaukolämmöllä. Laki ei ohjaa kohti puhtaampaa primäärienergian tuotantoa vaan kohti rakennusten lisäeristämistä muovilla, Mattila kommentoi. Uudet energiatehokkuusnormit eivät ota huomioon energiantuotannon päästöjä eivätkä uusiutumattomien luonnonvarojen tai myrkyllisten aineiden käyttöä rakenteissa. Lisäksi ylimääräinen eristäminen voi riskeerata rakennuksen kosteusteknisen toiminnan. Pitkäikäiseksi tarkoitettu talo ei silloin välttämättä olekaan kovin pitkäikäinen. Oletus on ollut, että energiankulu- Kansallisvarallisuus on katoamassa Arkkitehti Lars-Erik Mattilan mukaan rakentamisen lyhytikäisyydessä on kyse muustakin kuin resurssien ja ympäristön säästämisestä. Asia on valtava kansantaloudellinen ongelma. Mikäli alle 50 vuoden käyttöiät pitävät, valtaosa Suomen rakennuksiin sidotusta kansallisvarallisuudesta on pian katoamassa, hän sanoo. Mattilan lopputyö tarjoaa kouriintuntuvan esimerkin. Jos nykyisen kaltainen elinkaariajattelu olisi alkanut aiemmin, meillä ei olisi viittäkymmentä vuotta vanhempia rakennuksia, eikä siten esimerkiksi Helsingin Käpylää ja Töölöä. Mattilan mielestä rakennusten lyhyistä elinkaarista pitäisi kertoa sijoittajille selvin sanoin. Niin nämä ainakin tietäisivät realiteetit. Kun ihmiset ovat saaneet elämäntyöllään asuntolainansa maksetuksi, heidän varallisuutensa arvo on korjausvelan vähentämisen jälkeen nolla tai negatiivinen. 14 KEMIA 4/2015

15 Lars-Erik Mattila haluaa palata rakentamisen juurille. Ennen ymmärrettiin, että talon pitää kestää isältä pojalle, arkkitehti sanoo. Katja Pulkkinen tuksen väheneminen edistää päästötöntä kehitystä. Mutta ei se aina mene niin, Vinha sanoo. Selkeämpää olisi, jos voitaisiin tarkastella suoraan päästöjä ja kokonaisvaltaista ympäristökuormaa. Juha Vinhan mukaan Mattilan talo pärjäisi tällaisessa vertailussa hyvin. Kysymys kuuluu, pitäisikö energiatehokkuuden rinnalla olla toinenkin tapa osoittaa rakennuksen kelpoi- Sivulle 43 4/2015 KEMIA 15

16 Pohjoisen realiteetit unohdettu Energiatehokkuus voi olla kupla EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rakentamiseen yhä lisää muutoksia. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista lainsäädäntöä lähes nollaenergiarakentamisesta. Valmistelua vetänyt ympäristöministeriö määrittää samalla raamit maan rakennuskannan tulevaisuudelle ja hintalapun rakentamis- ja asumiskustannuksille. Rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan mukaan helpot ja halvat keinot on jo käytetty. Lisätehot täytyy kaivaa yhä pienemmistä yksittäisistä tekijöistä. Esimerkiksi talotekniset järjestelmät monimutkaistuvat, missä voi olla sudenkuoppia. Jos asukas ei ole valveutunut, tarvitaan ylläpitopalveluja. Jos rakennus toimii väärällä tavalla, se voi olla jopa terveydelle haitallinen. Vinhan mukaan direktiivissä painottuu voimakkaasti Keski-Euroopan näkökulma. Pohjoisen realiteetit on unohdettu. Kun olosuhteet eivät ole samat, eivät ratkaisutkaan voi olla. Suomi on pyrkinyt olemaan turhan kuuliainen mallioppilas ja noudattamaan rakentamisessa tasoja, jotka ovat ilmastossamme hankalia, professori harmittelee. Nopean muutostahdin ja loppuun asti miettimättömien muutosten vuoksi myös laatu kärsii. Energiatehokkuuden nostaminen ei saisi heikentää rakennuksen kosteusteknistä toimintaa. Tehokkuuden lisäämisen tulisi myös tapahtua kustannustehokkaasti. Se on vaikeaa, jos raja-arvoja kiristetään liikaa tällaisessa ilmastossa. TTY Nurinkurinen marssijärjestys Energiatehokkuuteen keskittyminen jättää huomiotta monia osatekijöitä, jotka vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Energiatehokkaan talon voi rakentaa esimerkiksi materiaaleilla, joiden valmistamiseen on käytetty paljon energiaa tai joiden valmistaminen tuottaa paljon päästöjä, Vinha kuvailee. Nykyinen E-lukutarkastelu ei myöskään ota huomioon esimerkiksi sitä, tuotetaanko ostoenergiana käytettävä sähkö tai kaukolämpö uusiutuvilla vai uusiutumattomilla tuotantotavoilla. Laskelmissa käytetään sähköstä samaa energiamuotokerrointa Nollaenergiatalojen rinnalla voisi olla nollapäästötaloja, visioi rakennusfysiikan professori Juha Vinha. riippumatta siitä, tehdäänkö se tuulivoimalla vai kivihiilellä. Normistolla saatetaan käytännössä tukea kustannusten ja myös sisäilmaongelmien kasvua. Energiankulutuksessa ei kuitenkaan ehkä saada säästöjä kuin paperilla. On viitteitä siitä, että monissa laskennallisesti energiatehokkaissa taloissa ei todellisuudessa päästä niin alhaisiin energiankulutuksiin. Energiatehokkuusinvestoinnit menevät silloin osittain hukkaan. Kun puhutaan direktiivin mukaisesta lähes nollaenergiarakentamisesta, lähes-sanan merkitys voidaan määritellä kansallisesti. On jopa mahdollista, ettei nykyisestä tasosta mennä yhtään eteenpäin, Vinha sanoo. Järkevää rakentamista voitaisiin hänen mukaansa tukea vaikkapa lieventämällä yksiaineista seinärakennetta koskevia määräyksiä. Energiansäästön ohella voitaisiin ottaa huomioon myös päästöt. Nykyisessä normistossa on esimerkiksi hirsiseinärakenteelle lievemmät vaatimukset kuin muille seinärakenteille. Kun hirsirakennuksen kuitenkin on täytettävä E-lukuvaatimus, seinärakenteen kautta kuluvaa lämpöenergiaa pitää kompensoida muiden rakenneosien tai ilmanvaihdon entistäkin energiatehokkaammilla ratkaisuilla. Silloin päädytään usein laittamaan seinään lisäeristystä, jotta talo menisi helpommin laskentaprosessista läpi. Yksiaineisen rakenteen järkevän toteutuksen raja on tavallaan jo ylitetty. Uuteen normistoon pitäisi tulla selviä lisähelpotuksia nykyiseen verrattuna, jotta tällaisten rakenteiden käyttöä voitaisiin oikeasti edistää. Vinhan mielestä myös normituksen marssijärjestys on nurinkurinen. Ennen rakennusalalla mentiin eteenpäin niin, että kehitettiin toimintatapoja, ja määräykset olivat peränpitäjänä karsimassa puutteellisimpia ratkaisuja pois. Nykyään kehitetään ratkaisuja, jotka yrittävät täyttää määräykset. 16 KEMIA 4/2015

17 suus. Nollaenergiatalojen lisäksi voisi olla lähes nollapäästötaloja, Vinha visioi. Hiilijalanjälki harhauttaa Mittareiden ja laskentaperusteiden yksiulotteisuus voi viedä rakentamista harhapoluille. Esimerkiksi polyuretaani, polystyreeni ja monet muut materiaalit ovat maapallon resurssien kestävän käytön kannalta kyseenalaisia ja asumisterveyden kannalta riskialttiita. Ne ovat silti vallanneet rakennusalan pienen hiilijalanjälkensä ansiosta. Lars-Erik Mattila pitää erityisen ongelmallisena sitä, että hiilijalanjäljen ja ympäristöystävällisyyden välille vedetään yhtäläisyysmerkit. Hiilijalanjälkilaskuri voi silti olla hyödyllinen työkalu, kun perusasiat ovat kunnossa. Sitten, kun myrkyt on saatu pois valikoimasta, Mattila täsmentää. Nyt laskelma vain sokaisee käyttämään haitallisia materiaaleja. Arkkitehti suosii materiaaleja, joita on helppo ylläpitää ja jotka palaavat takaisin luonnon kiertoon. Rakennusmateriaalien mahdollisessa hukkakäytössä ja luontoon joutumisessa pitäisi hänen mielestään olla kyse tehokkuusvajeesta, ei ympäristöongelmasta. Nykytilanne on, että suunnittelijoiden ja rakentajien jälkipolvienkin elimistöön päätyy esimerkiksi mikromuovia ja haitallisia kemikaaleja. Kestävän kehityksen joka on rakentamisessa virheellisesti mielletty elinkaareksi ja tehokkuudeksi sijasta pitäisi Mattilan mukaan puhua ylläpidettävyydestä. Tulevaisuuden kerrostalo perustuu ensi sijassa siihen, että sitä ei tarvitse kierrättää ei jatkokäyttöön eikä kaatopaikalle. Sen sijaan talossa asutaan pitkään, parhaimmillaan satoja vuosia. Jos uusiutuvista luonnonvaroista rakennettu talo sattuisi palamaan, turman ympäristökuorma ei olisi juuri tavallista metsäpaloa suurempi. Ylläpidettävä, helposti huollettava rakennus on sellainen, jonka hyvät ominaisuudet säilyvät ilman, että materiaalia kertyy haitallisella tavalla. Lars-Erik Mattila Tulevaisuuden kerrostalossa asutaan pitkään, ehkä satoja vuosia. Lopuksi sen materiaalit palaavat luonnon kiertoon. Sille ei edes tarvitse laskea elinkaarta. Toisin on nykyisten talojen kohdalla. Ne ovat elinkaarensa päässä lähes kokonaan haitallista jätettä. Maalit, eristeet, käsitelty puu, pinnoitettu betoni, muovimatot, maalit, liimat, polyuretaani, PVC, raskasmetallit, palonestoaineet, Mattila listaa nykyrakennusten koostumusta. Liimatut, liitetyt, pursotetut, kerrostetut ja kemikaalikäsitellyt materiaalit ovat hankalia irrottaa toisistaan. Mitään puhdasta irrotettavaa ei välttämättä edes ole. Materiaalien kierrättäminenkin saa Mattilalta huutia. Kyse on hänen mukaansa usein vain ongelmajätteen elämän pitkittämisestä. Sitä hän ei arkkitehtina halua edistää. Sen sijaan, että keksitään haitallisille materiaaleille uusia käyttötapoja, niiden käyttö tulisi lopettaa. Vain siten saadaan niiden valmistuskin joskus loppumaan, Mattila sanoo. Juha Vinhan näkemys on maltillisempi. Hän korostaa, että toimiva talo voi syntyä monenlaisista materiaaleista, kunhan käytetään oikeita materiaaleja oikeissa paikoissa. Myös muovipohjaiset materiaalit ovat paikallaan, kun niitä on käytetty oikein. Niitä myös tarvitaan rakentamisessa. Taloa purettaessa syntyvien jätteiden käsittely on kuitenkin yksi osa sitä kokonaisuutta, joka tulee ottaa talon toteutuksessa huomioon. Puun ja tiilien uusi elämä Lars-Erik Mattilan tulevaisuuden talossa on otettu huomioon myös siirrettävyys ja muunneltavuus. Puuelementit voi käyttää uudelleen sellaisinaan, sillä niitä ei ole halottu leikkauksilla ja putkistoilla. Nämä menevät pystysuuntaisesti, kuten ennen vanhaan. Mattila on halunnut tuoda myös tiilien uudelleenkäytön jälleen ajankohtaiseksi. Tiilien kierrätettävyys on vanha juttu. Ajatus hukattiin vasta, kun käyttöön tuli sementtilaasti, joka on niin kovaa, että se hajottaa tiilet purettaessa. Mattilan suunnitelmassa tiilet muurataan pehmeällä kalkkilaastilla, jonka poistaminen onnistuu tiiliä rikkomatta. Puurakennuksessa voidaan käyttää myös painona hiekkaa tai savea. Nykyisin käytetään tavallisesti betonia, mikä estää puun uusiokäytön. Hiekan sen sijaan voi vain imuroida pois. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 4/2015 KEMIA 17

18 AJANKOHTAISTA POP-rajat kiristyvät Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste Scanstockphoto Pysyvien orgaanisten yhdisteiden uudet raja-arvot astuvat voimaan 18. kesäkuuta. Osa POP-aineilla palosuojatuista tuotteista muuttuu käytännössä kielletyiksi, ja ne on poistettava materiaalikierroista. Tuuli Myllymaa EU rajoittaa POP-asetuksella pysyvien orgaanisten yhdisteiden käyttöä tuotteissa. Lisäksi asetus määrää myös näitä haitallisia yhdisteitä sisältävien tuotteiden käsittelystä niiden elinkaaren lopussa. Uusimmat POP-yhdisteiden rajaarvot tulevat voimaan 18. kesäkuuta. Suomen ympäristökeskus julkaisee kesäkuun loppuun mennessä kansallisen ohjeistuksen siitä, kuinka lainsäädäntöä sovelletaan, kun yhdisteitä sisältävät tuotteet saapuvat jätehuollon käsittelyyn. Jotta POP-yhdisteitä sisältävät jätteet voidaan tunnistaa ja erotella muusta jätevirrasta, tarvitaan uusia ratkaisuja. Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa päädyttiin ehdottamaan useita eri keinoja. Niihin kuuluvat muun muassa jätealan toimijoiden tietotason parantaminen ja asianmukainen valvonta. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön menetelmiä, joiden avulla potentiaalisimmat haitta-aineita sisältävät tuotteet ja niiden osat voitaisiin tunnistaa ja erottaa jätevirrasta jo ennen sen käsittelyä. Käyttöön voitaisiin ottaa myös mittausmenetelmiä, joilla eri muovilaadut ja eri haitta-aineet voidaan tunnistaa. Hyödyksi olisi myös mittaukseen perustuvien tunnistamismenetelmien automatisointi. Murskausta tulisi käyttää vasta sen jälkeen, kun jätteet on esieroteltu huolellisesti. Jätealan toimijoita kannustetaan etsimään myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Sopivia jätteenkäyttölaitoksia saattaa löytyä muualta Euroopasta isompien jätemäärien ääreltä tai ainakin niitä kannattaisi perus- taa sinne. Parhaimmillaan uusien laitteistokokoonpanojen kehittäminen voisi olla suomalaisen cleantechin vienninedistämistä. Pienetkin pitoisuudet vakava haitta Jotkin aiemmin yleisesti käytetyt palonestoaineet ovat osoittautuneet kemialliselta luonteeltaan pysyviksi orgaanisiksi yhdisteiksi eli POPyhdisteiksi, jotka jo pieninä pitoisuuksina aiheuttavat vakavia haittoja ihmisten ja eliöiden terveydelle. Palonestoaineita käytetään etenkin muoveissa, joissa niiden tarkoituksena on estää luontaisesti paloherkkien materiaalien syttymistä. Raja-arvot on säädetty siten, että käytännössä kielletyillä POP-aineilla palosuojatut tuotteet on poistettava materiaalikierroista ja hävitettävä niiden POP-sisältö. Tämä on haaste sekä valvonnalle että jätehuollolle. Jätehuollon kannalta pulmallisimmat palonestoaineita sisältävät tuoteryhmät tunnetaan nykyisin hyvin. Niitä ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, tekstiilit, ajoneuvot, huonekalut ja rakennustarvikkeet. Kiellettyjä yhdisteitä esiintyy ennen kaikkea kuvaputkitelevisioiden ja tietokonemonitoreiden koteloissa, kuumenevassa kotija konttorielektroniikassa sekä piirikorteissa. Lisäksi yhdisteitä löytyy romuajoneuvojen muoveista sekä istuinpehmusteista ja -päällyksistä. Rakennustarvikkeista ongelma koskee erityisesti polystyreenivaahtoeristeitä. Muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää jätehuollon kannalta hankalia palonestoaineita. Kiellettyjä yhdisteitä on esimerkiksi kuvaputkitelevisioissa. Kirjoittaja työskentelee ryhmäpäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. 18 KEMIA 4/2015

19 Hyvä suomalainen autoilija! Vedä reilusti kotiin päin ja tankkaa dieseliä, jonka juuret ovat suomalaisessa metsässä. UPM BioVerno on kaikkiin diesel moottoreihin sopiva UPM:n kehittämä huipputuote. Läpikotaisin testattu ja maailmalla palkittu uusiutuva diesel, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Powered by UPM BioVerno UPM BioVerno -dieseliä voit tankata St1- ja ABC-asemilla. Tankkaa lisää tietoa osoitteessa ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2016 JULISTETAAN HAETTAVIKSI Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille 1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään euroa) sekä 2) äskettäin ( lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään euroa). Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin. Pienet apurahat (enintään euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla Hakemus laaditaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta Hakuaika päättyy Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2015 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden 2015 loppua. Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Kari Kantola, puhelin Orionin Tutkimussäätiön hallitus

20 UUTISIA Kestävyyskriisi uudistaa liiketoimintaa Kiertotaloudessa miljardien potentiaali Nykyinen talouskasvun ajattelutapa ei enää toimi. Uuden kestävän kasvun ajurina on vihreä talous, Mari Pantsar sanoo. Jaanis Kerkis/Sitra Kiertotalouden arvo Suomessa voi nousta yli kahteen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, todettiin Kemianteollisuus ry:n teemafoorumissa. Ihminen ylittää jo nykyisellään maapallon kestokyvyn puolitoistakertaisesti. Jos sama meno jatkuu, ylitämme maapallon kestokyvyn vuoteen 2050 mennessä 2,5 4-kertaisesti. Näin kuvaa globaalia kestävyyskriisiä analyyttisen kemian tohtori Mari Pantsar, joka johtaa Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa. Malli, jossa talouskasvu on perustunut halpoihin fossiilisiin polttoaineisiin ja rajattomiin raaka-aineisiin, ei toimi enää. Talous- ja ajattelumallit on nyt pohdittava kokonaan uusiksi, sanoo Kemianteollisuus ry:n kiertotalousfoorumissa 23. huhtikuuta puhunut Pantsar. Luonnonvarojen ylikäyttö avaa hänen mukaansa uusia bisnesmahdollisuuksia, jotka myös suomalaisten yritysten kannattaa hyödyntää, mitä pikemmin sen parempi. Ensimmäiset menestyvät parhaiten. Edelläkävijäyritykset ovat kehittäneet uusia toimintatapoja perinteisten rinnalle. Esimerkiksi Caterpillar ei enää myy vaan vuokraa ja huoltaa työkoneita, jotka päätyvät elinkaarensa päässä takaisin tehtaaseen. Näin yritys pitää materiaalit ja langat käsissään, Pantsar kuvailee. Renault puolestaan on saanut merkittäviä kustannussäästöjä vuokraamalla leikkuuöljyt kemikaaliyhtiöltä. Öljyt kiertävät nyt prosessissa suljetussa kierrossa ja palautuvat lopulta raakaaineeksi toimittajalle, Pantsar antaa win win-esimerkin ja korostaa, ettei kukaan voi siirtyä kiertotalouteen yksin vaan aina osana ketjua. Kemia on Pantsarin mukaan tärkeä tekijä matkalla kiertotalouteen, jossa on kolme keskeistä keinoa lisätä ja ylläpitää arvoa. Näitä ovat prosessien tehostaminen ketjun kaikissa vaiheissa, kierron parantaminen arvoa parhaiten säilyttäville tasoille ja hukan vähentäminen, jotta tuotteissa olevat raaka-aineet saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti. Rengasteollisuus on kiertotalouden konkari Sitran ja McKinsey & Companyn selvityksen mukaan kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisestä Suomessa voi koitua rahallista arvoa 1,5 2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Mahdollisuuksia on esimerkiksi konepaja- ja metsäteollisuudessa, ruokahävikin minimoimisessa, jakamistaloudessa ja rakennusalalla, Pantsar listaa. Modernissa autonrenkaassa käytetään lähes sataa materiaalia, ja raakaaineiden kustannukset rengasteollisuuden kokonaiskustannuksista ovat tyypillisesti prosenttia. Me olemme olleet jo pitkään mukana kiertotaloudessa, toteaa laatu- ja prosessinkehitysjohtaja Teppo Huovila Nokian Renkaista. Rengasteollisuudella on Huovilan mukaan monta keinoa materiaalien käytön tehostamiseen: materiaalihukan pienentäminen ja sisäisen kierrätyksen lisääminen, tuoterakenteiden hallittu keventäminen, tuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden kehittäminen, jätemateriaalien hyöty- ja uusiokäyttö sekä hankintalähteiden ja raaka-ainelogistiikan kehittäminen. Kun teknologiat kehittyvät, rengas- ja kumiteollisuus saa käyttöönsä nykyistä enemmän rengaslähtöisiä uusioraakaaineita. Tulevaisuudessa on mahdollista esimerkiksi käytettyjen renkaiden pyrolyysi ja kryogeeninen erottelu, Huovila visioi. Leena Laitinen 20 KEMIA 4/2015

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Pysyvät orgaaniset haittaaineet. kierrätysmateriaaleissa MUOVIPOP. Hankkeen keskustelutilaisuus rakennus- ja rakennusjätealan toimijoille

Pysyvät orgaaniset haittaaineet. kierrätysmateriaaleissa MUOVIPOP. Hankkeen keskustelutilaisuus rakennus- ja rakennusjätealan toimijoille Pysyvät orgaaniset haittaaineet (POP) kierrätysmateriaaleissa MUOVIPOP Hankkeen keskustelutilaisuus rakennus- ja rakennusjätealan toimijoille POP eli pysyvät orgaaniset yhdisteet - mitä ne ovat? POP-yhdisteet

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus.

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus. Kaikki irti puusta Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Material week 2016 Kannus 31.10.2016 1 Teppo Tutkija 31.10.2016 Sisältö Puussa alueen historiallinen vahvuus Puusta kaikki irti

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

REACH- ja CLP-asetusten määräajat toiminnanharjoittajan näkökulmasta. apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry

REACH- ja CLP-asetusten määräajat toiminnanharjoittajan näkökulmasta. apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry REACH- ja CLP-asetusten määräajat toiminnanharjoittajan näkökulmasta apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 12.10.2010 Juha Pyötsiä 10/27/2010 1 Vuoden 2010 loppu ENSIMMÄINEN TODELLINEN TESTI

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

WIN-hanke Esimerkkejä TKI-palveluista Savonialla

WIN-hanke Esimerkkejä TKI-palveluista Savonialla WIN-hanke Esimerkkejä TKI-palveluista Savonialla Esimerkki yritysten tuotteista 1. Muotoilupalvelu - asiantuntija ohjasi opiskelijatöitä Savonian ja WIN-hankkeen muotoilun asiantuntija Heikki Nevalaisen

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot