KEMIA Kemi. Kemia osa hyvää elämää. TERVA- HAUTA KERROS- TALO PII- LAAKSON VISKIÄ. uhkaa sammua. toisin ajateltuna. Graalin malja.

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 4/2015 TERVA- HAUTA uhkaa sammua KERROS- TALO toisin ajateltuna PII- LAAKSON Graalin malja Kemia osa hyvää elämää. VISKIÄ Stadin Sörkasta Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus Suomen teollisuustuotannosta ja teollisuuden tavaraviennistä on lähes neljännes. Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan henkilöä. Kemianteollisuus lukuina kemianteollisuus.fi/fi/ala-numeroin/ Sähköpostit Viestintä ja toimialatiedot Susanna Aaltonen Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, Helsinki / kemianteollisuus.fi

2 1022/2006, 868/2010, 2013/39/EU JA WATCH-LIST -YHDISTEIDEN ANALYYSIT AKKREDITOIDUSTI VEDESTÄ, MAASTA JA BIOLOGISISTA NÄYTTEISTÄ (Tiatsolit, Haihtuvat hiilivedyt, Torjunta-aineet, Metallit, PAH-yhdisteet, Ftalaatit, Alkyylifenolit, Fenoliset yhdisteet, Organotinat, Mineraaliöljyt, Bromatut difenyylieetterit (PBDE), Kloorialkaanit, Etyleenioksidi, Etyleenitiourea (ETU), Fluoridit, Organofosforiyhdisteet, Dioksiinit + furaanit, PCB-yhdisteet, Nitraatit ja fosfaatit, Syanidit, Tribenuroni-metyyli, PFOS yhdisteet, HBCDD, Lääkeaineet ja hormonit)

3 laboratorio tänään 2015 tervetuloa tämän vuoden tapahtumaan 11. syyskuuta 2015 Ohjelmassa asiantuntijaluentoja sekä kattava laboratorioalan näyttely logomo, köydenpunojankatu 14, turku Lisätietoja mm. ilmoittautumisen alkamisesta fi.vwr.com/laboratoriotanaan

4 SISÄLLYS Katja Pulkkinen Suomalaisen tervan ja merenkulun liitto on kestänyt satoja vuosia. Katkeaako se Reachin vaatimuksiin? (s. 6) 6 Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä Pelastuuko suomalainen terva? Teija Aaltonen 12 TÄTÄ MIELTÄ Meteoriittia kannattaa metsästää Jukka Hildén 14 Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet Katja Pulkkinen Rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka heitetään pois lyhyen elinkaarensa päässä, Lars-Erik Mattila tulittaa. Nuori arkkitehti on suunnitellut toisenlaisen kerrostalon. (s. 14) Timo-Pekka Aaltonen 18 AJANKOHTAISTA POP-rajat kiristyvät Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste Tuuli Myllymaa 20 UUTISIA 26 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 ULJAS UUSI BIOTALOUS Äänekoskesta rakennetaan biotuotekaupunkia Maija Pohjakallio 37 NAISET JA KEMIA Elsie Widdowsonin ura alkoi omenoista Sisko Loikkanen 38 NÄKÖKULMA Kemikaalien jalanjäljillä Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Paisti tuli Karjalasta Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 40 Röntgenlaser avaa ikkunan kemialliseen reaktioon Jarmo Wallenius 44 Viski kypsyy Helsingissä Lauri Lehtinen 46 Kunnon käsine suojaa kemikaaleilta Päivi Haavisto 48 Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä Innovatics tuo tehokkuutta laboratorioiden rutiineihin Päivi Ikonen 50 Patenttijulkaisut ovat tiedon aarreaitta Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari 52 Tulivuoren tuhka tekee maalille ihmeitä Marja Saarikko 54 Elinsiirrosta alkaa uusi elämä Arja-Leena Paavola 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Mopohiiren molekyylit Lauri Lehtinen Matti Snellman/HUS Laillinen viina tippuu stadissa yli sadan vuoden tauon jälkeen. Tislaamomestari Mikko Mykkänen seuraa viskitisleen pisaroita Teurastamon entisessä pannuhuoneessa. (s. 44) Ylilääkäri Helena Isoniemen työnä on pelastaa ihmishenkiä. Helsingin Hyks on maailmassa yksi harvoista paikoista, joissa tehdään myös ohutsuolensiirtoja. (s. 54) 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT München tuotteistaa tutkimuksen Sisko Loikkanen 4 KEMIA 4/2015

5 PÄÄKIRJOITUS 12. kesäkuuta 2015 KEMIA Kemi Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Forsäljning Sales Kalevi Sinisalmi Milla Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 Markku Joutsen Scanstockphoto Terva made in Finland HÖYHENET, TERVA JA VIINA, ne on mate in Finland, lauloi Kivikasvot-kvartetti 1970-luvun hitissään Tankeros Love. Toistaiseksi kaikki kolme kansallista hyödykettä ovat kaupallisessa tuotannossa. Suomalaiset yrittäjät tiputtavat kirkasta, jalostavat untuvatuotteita ja virittävät tervahautoja. Viimeksi mainittujen yllä leijuu kuitenkin tummia pilviä. Mäntyterva pääsi jo yhdestä pälkähästä, kun EU:n biosidiviranomaiset päättivät, ettei siihen tarvitse soveltaa unionin biosidilainsäädännön velvoitteita. Nyt tervan tulevaisuutta uhkaa Reach-kemikaalilainsäädännön määräämä rekisteröinti. Rekisteröinnin vaatiman selvitystyön voi ulkoistaa ammattilaisille, mutta prosessiin tarvittava rahamäärä on ylivoimaisen suuri pienille tervayrittäjille. Jos rekisteröinti jää tekemättä, tervan kaupallista valmistusta ei saa jatkaa määräajan umpeuduttua 1. kesäkuuta KUTEN TOIMITTAJA Teija Aaltonen lehden avausjutussa kirjoittaa, mäntyterva on Suomen vientikaupan ensimmäinen hittituote ja tärkeä osa maamme kemianteollisuuden historiaa sekä koko kansan kulttuuriperintöä. Vastatervatun puun tuoksu avaa muistot lapsuuden kesiin ja nousee tänäkin suvena monilta pihamailta ja venerannoilta. Kotimaisen tervan säilymisellä ei ole pelkästään nostalgia-arvoa. Suomessa on satoja paanukattoisia kirkkoja ja tapuleita, joiden katonsuojaukseen ei ole keksitty kelvollisia korvikkeita. Mäntyterva on pätevä ja monikäyttöinen nykypäivän tuote, jota tarvitsevat niin teknokemian yritykset ja veneenveistäjät kuin kotinikkaritkin. Vastatervatun puun tuoksu avaa muistot lapsuuden kesiin. SUOMALAINEN TERVA on satoja vuosia vanhaa biotaloutta, jonka ympärille on syntynyt kaikkina aikoina uusia tuotteita ja innovaatioita. Ideoita kehitetään edelleen, ja tervalle saattaa löytyä aivan uusia käyttökohteita. Kestävät perinteet ja uudet mahdollisuudet menetetään, jos terva jää ilman Reach-rekisteröintiä. Siksi kotimaisen tervan puolustajat ovat käynnistäneet talkoot kansallisaarteen pelastamiseksi. Suomalainen terva ansaitsee tulevaisuuden. Pelastetaan se yhdessä! Kemia-lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuussa. Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa! 4/2015 KEMIA 5

6 Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä Pelastuuko suomalainen terva? Terva oli Suomen kemianteollisuuden pioneeri ja vientikaupan tähtituote 300 vuoden ajan. Mäntyterva on yhä tehokas yhdiste moneen käyttöön, mutta nyt sen tulevaisuuden yllä leijuu mustia pilviä. Ilman Reachrekisteröintiä tervan valmistus uhkaa päättyä. Teksti: Teija Aaltonen Kuvat: Timo-Pekka Aaltonen 6 KEMIA 4/2015

7 Lontikka eli hautamestari valvoo tervahaudan tasaisen varmaa palamista Lentiirassa Kainuussa. 4/2015 KEMIA 7

8 Saarijärvi on kuin kuvakirjojen Suomi. Vehreä luonto kylpee sinisten järvien syleilyssä. Seutukunnan 25 kylästä tunnetuin on Häkkilä. Kylän huikaisevan kauniissa maisemissa leijuu usein tuoksu, joka iskee suoraan suomalaisuuden ytimeen: mäntyterva. Maan suurin tervantuottaja, Hakkaraisen suku, on polttanut tervahautoja ja valuttanut hautatervaa Häkkilässä jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Kesällä 2015 perheyrityksessä eletään kuitenkin muutosten aikaa. Isäni Heikki Hakkarainen menehtyi tänä keväänä äkilliseen sairauteen, ja jatkan nyt yksin yrityksen toimintaa, kertoo toisen polven tervantuottaja Topi Hakkarainen. Jatkossa yrityksen tuotantomäärät luultavasti hieman vähenevät. Tähän mennessä olemme polttaneet vuosittain 12 kertaa 40 kuutiometrin haudan. Tervaa on valutettu vuodessa keskimäärin litraa. Seuraavan tervahaudan mies kaavailee laittavansa tulille syyskuussa. Vaativa urakka on läpikotaisin tuttu, sillä takana on lukemattomia haudanpolttoja paitsi isän kanssa myös itsenäisesti. Vaikka tervahauta on vanha, perinteinen tapa tuottaa tervaa, työtä ei ole tarkoitus tehdä tarpeettoman raskaaksi. Käytössä ovat siksi nykyaikaiset apuvälineet. Tervahaudan kokoamisvaiheessa hyödynnetään koneita mahdollisimman paljon, sillä rakennelma on suuri ja työ hyvin fyysistä. Käsityötä jää silti tehtäväksi vielä paljon. Vapaaehtoista talkootyövoimaa ei ole tähän mennessä ilmaantunut tarjolle, Hakkarainen hymyilee. Tervantuottajan kesä menee yleensä kantojen hankinnassa. Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vain ja ainoastaan vanhoista männynkannoista. Muiden puiden kannot tai runkopuu eivät sovellu hautatervan valmistukseen. Hakkarainen hankkii tervaskannot pääasiassa Metsähallituksen mailta. Joskus myös yksityiset metsänomistajat antavat luvan kerätä kantoja mailtaan. Matkaan otetaan vain sammalpeitteiset kannot, harmaantuneet ja korkeat kannot saavat jäädä metsään. Toistaiseksi kantoja on löytynyt mai- Perinteinen saaristolaisvene ja tervantuoksu kuuluvat erottamattomasti yhteen luvulta alkanut merenkulun ja tervan liitto on jatkunut katkeamatta. niosti, lähes joka vuosi niitä on riittänyt yli vuosikulutuksen. Arvokohteiden viimeinen silaus Häkkilässä poltetusta tervasta menee vuosittain tuhatkunta litraa Norjaan. Pelastetaan terva! Valtaosa jää kuitenkin kotimaan markkinoille ja käytetään lähinnä kirkkojen paanukattoihin. Ainakin kirkkojen ja muiden arvokohteiden käsittelyssä Topi Hakkarainen mielellään kieltäisikin kokonaan ulkomaiset, tervana myytävät kurat. Hänen vakioasiakkaitaan ovat Sivulle 10 Mäntyterva on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja pelastamisen arvoinen kansallisaarre. Jos olet samaa mieltä, tervetuloa talkoisiin tervan puolesta! Reach-rekisteröintiin vaadittava summa, arviolta euroa, on ylivoimainen pienille tervantuottajille. Rekisteröinti on kuitenkin välttämätön tervan tulevaisuudelle. Tervan ystävät ovat käärineet hihansa, jotta valmistus saa jatkua Suomessa. Pienistä puroista syntyy joki, ja yhteisvoimin terva voidaan pelastaa. Haluatko olla mukana? Kaikki ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita, ja voit lähettää niitä osoitteeseen Kemia-lehti on mukana yhteistyössä ja seuraa talkoiden etenemistä. 8 KEMIA 4/2015

9 Reach-rekisteröinti kartoittaa tervan kemian Reach-asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe päättyy 1. kesäkuuta Jos tervaa ei siihen mennessä rekisteröidä, sitä ei enää saa valmistaa EU-maissa. EU:n kemikaaliasetus Reach koskettaa myös kaikkia unionialueen tervatoimijoita eli aineen tuottajia ja maahantuojia. Parhaillaan on käynnissä asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe. Kesäkuun alussa 2018 päättyvän rekisteröinnin piiriin kuuluvat aineet, joita toimija valmistaa tai maahantuo tonnia vuodessa. Jos mäntytervaa ei rekisteröidä kesäkuun alkuun 2018 mennessä, sen valmistus on EU-alueella lainvastaista, kertoo johtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry:stä. Yhteensä 86 EU-toimijaa esirekisteröi mäntytervan vuonna Suomalaisia oli joukosta 29. Varsinaisen rekisteröinnin arvioidut kustannukset ovat euroa. Summa koostuu tervan ominaisuustutkimuksista ja Euroopan kemikaaliviraston maksuista. Prosessi on hankala ja summa suuri pienille tervanpolttajille. Pyötsiä on keskustellut aiheesta Euroopan kemikaaliviraston aineen kemiallisen identiteetin yksikön asiantuntijoiden kanssa. Heidän evästyksensä mukaan tervan ominaisuustutkimuksissa on keskityttävä erityisesti koostumuksen ja haitallisten PAH-yhdisteiden analysointiin. Nyt pitäisi kiireesti löytää hankkeelle rahoitus ja sellainen toteutustapa, että kaikki mahdolliset tervan pientuottajatkin saataisiin rekisteröinnin piiriin. Heille pitäisi luoda myös yhteinen tervatietokanta rekisteröintiin tarvittavista tiedoista, Pyötsiä sanoo. Rekisteröinnin päätavoitteena ei ole tervan laadun varmistaminen. Sen sijaan halutaan varmistaa se, että tuotettava terva-niminen aine on esirekisteröinnissä määriteltyä mänty- Rekisteröinnistä ei ole varaa myöhästyä. Siksi on toimittava nyt. tervaa. Aineen nimi on ilmoitettava sekä myyntipakkauksessa että käyttöturvallisuustiedotteessa. Myös kotimaisen koivutervan on käytävä läpi oma rekisteröintiprosessinsa. Suomeen saapuu ulkomailta tervatuotteita, joiden raaka-aineena voi olla muu kuin mäntypuu. Suuri tuontimaa on Kiina, josta tervaa tuovien on myös hoidettava oma rekisteröintinsä. Raaka-aineen, valmistustavan ja todellisen tuottajan selvittäminen voi olla mutkikasta, jos mukana on välikäsiä. Lisäksi on varmistettava, että kiinalainen terva on samaa tervaa kuin meidän mäntytervamme. Tervan taakse tiiviissä yhteistyössä Tervaperinne kukoistaa kevätpihoilla. Kompostikehikon kansi saa suojaavan pinnan mäntytervasta. Kun hautatervan kaverit havupuutärpätti ja pellavaöljy sekoitetaan oikeassa suhteessa, syntyy notkeasti siveltävä seos. Kemikaalihallinnan ja ympäristöjuridiikan palveluita tarjoava Linnunmaa Oy on ollut mukana useissa biotalouden uusien tuotteiden Reach-rekisteröinneissä. Yritys on ollut myös suomalaisen mäntytervan asialla Reach-esirekisteröinnistä lähtien. Pontimena on ollut antaa asiantuntijaosaamista taitavien suomalaisten pienyrittäjien tueksi. Tervalla on pitkä perinne suomalaisen biotalouden alkumetreiltä lähtien, muistuttaa Linnunmaan ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusasiantuntija Marjo Pusenius. Tervalla on siis oma paikkansa osana Suomen perinteistä rakennuskulttuuria, mutta se voi myös olla pohjana uusille tuotteille ja innovaatioille. Pusenius korostaa tervan tuottajien, käyttäjien ja viranomaisten yhteistyön merkitystä. Esimerkiksi kemikaaliviraston asiantuntijat ovat antaneet arvokasta apua muun muassa aineen identiteetin määrittelyssä. Tervahan koostuu tuhansista ainesosista ja lisäksi muuntuu ikääntyessään. Puseniuksen mukaan on niin vanhojen kuin uusienkin tuotteiden turvallisuudesta huolehtiminen on hyvä asia. Tervan osalta on kuitenkin löydettävä keinot ja toimintamallit, jotka ovat realistisia toteuttaa. Myös Puseniuksen mielestä tärkeintä olisi turvata rahoitus, jolla Reach-asetuksen edellyttämät tutkimukset tervan fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, toksikologiasta ja ekotoksikologiasta saadaan tehtyä ja rekisteröintiin tarvittava aineisto tuotettua. Tämä hyödyttää kaikkia suomalaisia tervan valmistajia. Tutkimukset vievät aikaa, eikä rekisteröinnistä ole varaa myöhästyä. Siksi on toimittava nyt heti. 4/2015 KEMIA 9

10 Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vanhoista männynkannoista. katontervausurakoitsijoiden ja seurakuntien lisäksi sampoo- ja saippuavalmistajat sekä veneenveistäjät ja vannoutuneet puuveneiden ystävät. Monikäyttöinen, pätevästi toimiva yhdiste on läsnä lukemattomien muidenkin suomalaisten elämässä. Tänäkin kesänä moni lomailija sutii tervaa kesämökin oveen, saunan tai liiterin seinään tai kompostikehikkoon. Hakkaraisen pienasiakkaat tervaavat myös muun muassa lautakattoja, laitureita, puusiltoja, pitkospuita ja autojen pohjia. Tervahaudan polttaminen kuulostaa nostalgiselta puuhalta, joka nostattaa yrittäjän irti arjesta. Totuus on toisenlainen, sillä tervantuottaja joutuu toimimaan taloudellisten realiteettien maailmassa aivan samoin Ikivanha puuterva Puutervaa (pyroleum pini. pix liquida) on tehty maailmalla ikiajat. Tervan keksijä on hämärän peitossa. Ensimmäinen terva saattoi valua koska tahansa tulen keksimisen jälkeen. Tieto tervasta ja tervanpolton taito kulkivat ketterästi Suomeen asti. Pappi ja kirjailija Eric Juvelius ( ) mainitsee vuonna 1747 julkaistussa väitöskirjassaan Tervanvalmistus Pohjanmaalla antiikin kreikkalaisen filosofin Theophrastuksen (s. 371 eaa). Tämä kirjoitti syyrialaisten polttavan tervaa seisovista puista ja käyttävän työssä erityistä laitetta. Roomalainen luonnontutkija ja kirjailija Plinius vanhempi (s. 23 jaa.) tiesi kertoa Euroopassakin poltettavan hongista tervaa, jota sitten siveltiin laivojen kylkiin. Pyrolyysin kautta Terva syntyy orgaanisten aineiden, kuten puun, turpeen tai kivihiilen, kuivatislauksen eli pyrolyysin avulla. Voimakkaasti pelkistävässä reaktiossa puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista muodostuu alifaattisia kuin mikä tahansa liikeyritys. Yleinen kustannusten nousu vaikuttaa aina omaan tulokseen, sillä hintaa ei voi kuitenkaan nostaa niin rajusti kuin todellisuudessa olisi tarpeen, Hakkarainen kertoo. Jonkinlainen kädenojennus tai tuki tervantuottajille olisi tarpeen, sillä tulevat sukupolvet tuskin muuten ryhtyvät näin hankalaan tapaan ansaita elantoa. Elinkeinon uhkaksi ovat muodostuneet myös tervan Reach-rekisteröintivaatimukset. Rekisteröinnin satojentuhansien eurojen kustannukset tuntuvat kohtuuttomilta, sillä Suomessa valmistettavat tervamäärät ovat yhteenlaskettuinakin marginaalisen pieniä. Pienillä tervantuottajilla ei tuollaisia summia kuljeksi taskunpohjalla, mutta jostakin rahat olisi kaivettava ennen kuin rekisteröintiaika kesäkuussa 2018 umpeutuu. yhdisteitä, kuten rasvoja ja niiden estereitä sekä parafiinihiilivetyjä. Ligniinistä syntyy aromaattisia yhdisteitä, kuten fenoleja, kreosoleja ja guajakoleja. Terva sisältää myös pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja. Tervanpolttoprosessissa syntyy tervan lisäksi myös etikkahappoa, metanolia, asetonia, puuhiiltä, pikeä, raakatärpättiä, puuhappoa ja erilaisia kaasuja. Perinnemenetelmillä puuta hiilletään noin celsiusasteen lämpötiloissa, mikä ei riitä tisleiden ja tislausjäännösten tuotantoon. Tervahaudassa lopputuotteeksi jäävät vain terva, puuhiili ja tervavesi eli tervan kusi. Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Koivun kaarnasta valmistettua koivutervaa eli tököttiä on käytetty esimerkiksi voiteluaineiden raaka-aineena. Muista tervoista kivihiiliterva sisältää lukuisia karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia aineita, ja maaöljyterva on haitallista jo hengitettynä. Museoviraston siipien suojassa Mäntyterva on tärkeä osa Suomen teollista historiaa, kemianteollisuuden ja vientikaupan ensimmäinen kansainvälinen hittituote ja koko kansan arvokas kulttuuriperintö luvulta 1800-luvulle muhkeat tervahaudat ja -uunit savusivat taajaan, ja uljaat purjelaivat seilasivat maailman merillä suomalaisella tervalla silattuina. Harvinaisen hienot menneisyyden meriitit eivät kuitenkaan merkitse sitä, että terva joutaisi jo kansakunnan kaapin päälle pölyttymään. Kemiallisesti monimutkainen yhdiste on pitänyt pintansa halki vuosisatojen erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Puun pintaan sivelty terva muodostaa joustavan kalvon, joka suojaa puuta vedeltä, sieniltä, auringonvalolta ja tuhohyönteisiltä. 10 KEMIA 4/2015

11 Korvikkeiden seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla surulliset. Museoviraston näkökulmasta terva on oleellisen tärkeä aine puurakenteiden ylläpidossa. Suomessa on yhä 300 kirkkoa tai tapulia, joissa on paanukatto. Myös monet lauta- ja pärekatot kaipaavat tervaa tai tervavettä. Tervanvalmistuksen perinteen soisi siirtyvän sukupolvelta toiselle. Aikoinaan terva oli luonnonvara, jota jokamies valmisti ja myös käytti elämän monella osa-alueella eläinten lääkinnästä kansanparannukseen ja rakennusten tervauksesta veneentekoon, sanoo erikoistutkija Elisa Heikkilä Museovirastosta. Suomi on yhä Euroopan metsäisin maa, ja tervalle löytyy varmasti käyttöä ja käyttäjiä jatkossakin. Uusilla tervainnovaatioilla tervantuotanto voidaan saada aivan uuteenkin nousuun. Jos hautatervan rekisteröintiprosessi jostain syystä takkuaisi eikä suomalaista hautatervaa saataisi rekisteröityä, sillä olisi seurauksensa. Terva ei kokonaan poistuisi, mutta pienet toimijat tekisivät sitä vain omiin Terva tekee vanhan aitan tunnelman. Wikimedia Keuruun vanhan kirkon paanukatolla on perinteinen tervahuntu. Suomessa on yhä 300 kirkkoa ja tapulia, joiden katot suojataan hautatervalla. tarpeisiinsa, ja kaupallinen saatavuus vähenisi radikaalisti, Heikkilä sanoo. Ongelma on, että tervaa korvaavaa tuotetta ei ole vielä keksitty. Epäsopivien pintakäsittelyaineiden ja korvikkeiden käyttö lisääntyisi ja seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla yhtä surulliset kuin luvuilla. Korvaavista tuotteista oli tuolloin enemmän haittaa kuin hyötyä. Tervasta Unescon kulttuuriperintökohde? Unesco hyväksyi yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna Sopimuksen tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elinvoimaisena. Sopimus koskee elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Perintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, rituaaleja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Järjestön aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on tätä nykyä yli 300 kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomi saattoi sopimuksen voimaan vuonna 2013 eikä ole vielä tehnyt Unescolle hakemusta suojeltavista kohteista. Kansallinen luettelo on kuitenkin jo valmisteilla Museovirastossa. Lopulliset päätökset asiassa tekee opetus- ja kulttuuriministeriö. Luettelon sisällöstä ei vielä tihku tietoja, joten tervan mahdollinen valinta listalle on arvailujen varassa. Se tiedetään, että myös kansalaisjärjestöt voivat ehdottaa kohteita luetteloon. Terva voisi siis päätyä ehdolle sitäkin reittiä. Luetteloon päässyt kohde saa kansainvälistä näkyvyyttä, mutta listaus ei sinällään tarkoita esimerkiksi uutta rahoitusta. Asian etenemistä voi seurata osoitteessa fi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 4/2015 KEMIA 11

12 TÄTÄ MIELTÄ Meteoriittia kannattaa metsästää Scanstockphoto POIKAVUOSINA HARRASTIN tähtitiedettä. Kun luin Heikki Ojan kirjan Tulipalloja taivaalla, minusta tuli oitis meteoriitin metsästäjä, joka aina luonnossa liikkuessaan piti silmät auki. Opin, että meteoriitit tunnistaa kondreista, pienistä pyöreistä rakeista. Eipä aikaakaan, kun löysin maastosta taivaan tulipallon, sitten yhden toisensa jälkeen. Kaikissa oli mielestäni kondreja, ainoastaan sulamiskuori näytti rapautuneen pois. Lopulta törmäsin varsinaiseen aarteeseen kokonaan avaruuden kivistä rakennettuun aitaan. Silloin en enää voinut pidättää tietoa itselläni vaan päätin kertoa salaisuuteni asiantuntijoille. Raahasin näytteitä Helsingin yliopiston kivimuseoon niin ison säkillisen kuin jaksoin kantaa. Intendentti Martti Lehtinen selitti hyväntahtoisesti, että ihmeelliset löytöni olivat tavallisia maan kiviä ja pyöreät palloset granaatteja. Geologian laitoksessa sain nähdäkseni oikeitakin meteoriitteja. Päällimmäisenä mielessäni oli silti liukeneminen paikalta vähin äänin. Se oli kuitenkin vaikeaa, kun talossa olivat meteoriittien lisäksi rautaa myös portaat, jotka kolisivat jalkojen alla aika tavalla. TAIVAALLISET KIVET jätin sen jälkeen rauhaan. Jatkoin kuitenkin kivikirjojen lukemista ja sorakuoppien kiertämistä. Tulevan ammattini ratkaisi Pentti Eskolan mainio Muuttuva Maa. Siinä Nobel-tasoinen tutkija kirjoitti kansalle kiehtovasti ja ymmärrettävästi. Otin motokseni: ennen kuin voi oppia tuntemaan harvinaisen pitää tuntea tavallinen. Snellmaninkadun rautaportaisesta talosta tuli vuosiksi opinahjoni. Nykyisin talossa on yliopistomuseo ja sen yhteydessä myös mineraalikabinetti. Meteoriittilöytöni palautui mieleen, kun myöhemmin istuin Martti Lehtisen kanssa suunnittelemassa sisältöä opettajille tarkoitetulle geologian täydennyskoulutuskurssille. Paikalle porhalsi mies kädessään iso kassi. Sieltä lennähti pöydälle musta, kuoppainen kivi joka osoittautui masuunikuonaksi. Mies oli tiedosta kiitollinen ja lähti yhtä rivakasti kuin oli tullutkin. Kuulemma etsimään lisää samanlaisia kiviä. Meitä kivihulluja on moneksi. ILMIÖLLÄ, JOSSA kuvittelee jotakin joksikin, vaikka se ei olekaan sitä, on muuten ihan tieteellinen nimi. Kun yliopiston ruotsintunnilla oli pakko kertoa itsestään toisella kotimaisella, paljastin, kuinka kiinnostuin kivistä. Muinaisislantia tutkinut opettaja tunnisti tilani heti. Sinulla oli kognitiivinen diskrepanssi, lingvisti sanoi. Itse olisin luullut potevani islannintautia, joka on geologeilla yleinen. Kieltenopettajan esittelemä termi tarkoittaa kuitenkin tiedollista ristiriitaa. Minulla oli siis nuorena liian vähän tietoa siitä, mitä hain. Vasta kun tunnistaa tavalliset, kykenee löytämään taivaalliset. MUISTELIN INNOSTUKSENI alkulähdettä myös pitämälläni kivikurssilla. Kurssilaiset halusivat heti tietää, olenko koskaan löytänyt oikeaa meteoriittia. Valitettavasti en. Meteoriitteja putoaa Suomen alueelle vuosittain arviolta 10 20, ja ne hautautuvat tehokkaasti metsiin, soihin ja järviin. Meteoriitin saapumisesta ilmoittavat tulipallot eli bolidit ovat sen sijaan suhteellisen tavallisia meilläkin. Erään kurssin päätteeksi sain oppilailtani lahjaksi puusta ja lasista tehdyn laatikon, jonka päällä lukee: Meteorin paikka. Jos siis joskus löydän luonnosta meteoriitin, minulla on sille valmiina arvoisensa säilö. Toistaiseksi pidän laatikossa ison meteoriitin maahantulossa syntyneitä törmäyskiviä ja Sihote Alinin meteoriittisateeseen kuulunutta pientä kiveä, jonka ostin kivimessuilta. Jukka Hildén Kirjoittaja on geologi ja vapaa toimittaja. 12 KEMIA 4/2015

13 REACH 2018 Rekisteröinnit avaimet käteen -periaatteella CLP 2015 Varmista tuotteillesi uudet luokitukset ja merkinnät Kosmetiikka Keskity liiketoimintaasi me hoidamme paperityön Biosidit Varmista eurooppalaiset markkinasi CHEMENTORS auttaa asiakkaitaan täyttämään uusien EU-asetusten vaatimat rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuudet. Autamme testisuunnitelmien laadinnassa, tekemään arviointeja ja lausuntoja sekä valmistelemaan rekisteröintiasiakirjoja ja edistämään keskusteluja viranomaisten kanssa. Meiltä saatte kaiken, mitä tarvitsette tuotteidenne nopeaan ja helppoon markkinoille saattamiseen ja voitte keskittyä rauhassa omaan yritystoimintaanne ja vahvuuksiinne. Tutustu uusittuihin nettisivuihimme! puh

14 Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet Arkkitehti Lars-Erik Mattilan ideoima tulevaisuuden kerrostalo nojaa kestävään rakennusperinteeseen ja moderniin materiaalitehokkuuteen. Ikävä kyllä sitä ei saa rakentaa. Katja Pulkkinen Arkkitehti Lars-Erik Mattila on kyllästynyt kertakäyttörakentamiseen. Normaali rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka lyhyen elinkaarensa päässä heitetään pois, Mattila kärjistää. Ennen vanhaan luonnollinen ajattelutapa oli, että talon pitää kestää isältä pojalle luvulla yleistynyt teollinen rakentaminen jyräsi perinteen. Alettiin puhua vuoden käyttöiästä, jonka jälkeen rakennukset on tarkoitus joko purkaa tai ainakin remontoida perusteellisesti, Mattila kuvailee. Nuori arkkitehtuurin opiskelija nousi barrikadeille kestävämmän rakentamisen puolesta ja suunnitteli diplomityönään tulevaisuuden kerrostalon. Oikeastaan tulevaisuuden talo ei ole kovinkaan uudenlainen. Sen pystyttämisessä hyödynnetään pääasiassa vanhoja, satoja vuosia käytössä olleita mutta nykyisin uhanalaisia rakennustapoja. Seitsemänkerroksinen rakennus nousee harjakorkeuteensa liimattomien massiivipuuelementtien turvin. Tuulensuojana toimivat lisäaineettomat puukuitulevyt. Kylpyhuoneet pinnoitetaan ja rappukäytävät verhoillaan paloturvallisiksi savilaatoilla ja savitiilillä. Koko komeus lepää neljän graniittisen kiviaitatyyppisen perustuksen päällä. Synteettisiä kemikaaleja ja luonnon kiertokulkuun palautumattomia aineita sisältäviä osia on ainoastaan sähköjohdoissa. Ilmanvaihdosta huolehtii painovoima, ja rakennus pysyy kunnossa ilman sähköä nielevää talotekniikkakoneistoa. Myös rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta kannattaa varmatoimisia ja pitkäaikaiskestäviä rakennuksia. Professorin mielestä talojen rakennustekninen toimivuus, materiaalien ympäristöystävällisyys ja sisäilman laatu ovat tärkeitä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon laajemmin kuin nykynormistot sen tekevät. Talo umpikujan päässä Mattilan ideoimassa talossa on nimittäin yksi suuri ongelma. Sitä ei saa rakentaa. Suomi on muuttanut rakennuslainsäädäntönsä EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiseksi, eikä tulevaisuustalo läpäise seulaa. Rakennusteknisesti tulevaisuuden kerrostalo vaikuttaa pääasiallisesti toimivalta suunnitelmalta, professori Vinha sanoo. Ongelma on, että se ei täytä nykyisiä energiamääräyksiä. Mutta lähtökohtana on ehkä ollutkin se, että nykymääräykset ovat ylimitoitettuja. Niissä olisi parantamisen ja myös joustamisen varaa. Nykylain mukaiset energiatehokkuuslaskelmat ohjaavat siihen, että hengittävän puukerrostalon ympärille pitäisi joko pursottaa paksu polyuretaanipeite, asentaa taloon sen toimintaperiaatteen murskaava koneellinen ilmanvaihto tai kutistaa ikkunat olemattomiin. Tämä siitä huolimatta, että tulevaisuuden talo lämpiää vähäpäästöisellä kaukolämmöllä. Laki ei ohjaa kohti puhtaampaa primäärienergian tuotantoa vaan kohti rakennusten lisäeristämistä muovilla, Mattila kommentoi. Uudet energiatehokkuusnormit eivät ota huomioon energiantuotannon päästöjä eivätkä uusiutumattomien luonnonvarojen tai myrkyllisten aineiden käyttöä rakenteissa. Lisäksi ylimääräinen eristäminen voi riskeerata rakennuksen kosteusteknisen toiminnan. Pitkäikäiseksi tarkoitettu talo ei silloin välttämättä olekaan kovin pitkäikäinen. Oletus on ollut, että energiankulu- Kansallisvarallisuus on katoamassa Arkkitehti Lars-Erik Mattilan mukaan rakentamisen lyhytikäisyydessä on kyse muustakin kuin resurssien ja ympäristön säästämisestä. Asia on valtava kansantaloudellinen ongelma. Mikäli alle 50 vuoden käyttöiät pitävät, valtaosa Suomen rakennuksiin sidotusta kansallisvarallisuudesta on pian katoamassa, hän sanoo. Mattilan lopputyö tarjoaa kouriintuntuvan esimerkin. Jos nykyisen kaltainen elinkaariajattelu olisi alkanut aiemmin, meillä ei olisi viittäkymmentä vuotta vanhempia rakennuksia, eikä siten esimerkiksi Helsingin Käpylää ja Töölöä. Mattilan mielestä rakennusten lyhyistä elinkaarista pitäisi kertoa sijoittajille selvin sanoin. Niin nämä ainakin tietäisivät realiteetit. Kun ihmiset ovat saaneet elämäntyöllään asuntolainansa maksetuksi, heidän varallisuutensa arvo on korjausvelan vähentämisen jälkeen nolla tai negatiivinen. 14 KEMIA 4/2015

15 Lars-Erik Mattila haluaa palata rakentamisen juurille. Ennen ymmärrettiin, että talon pitää kestää isältä pojalle, arkkitehti sanoo. Katja Pulkkinen tuksen väheneminen edistää päästötöntä kehitystä. Mutta ei se aina mene niin, Vinha sanoo. Selkeämpää olisi, jos voitaisiin tarkastella suoraan päästöjä ja kokonaisvaltaista ympäristökuormaa. Juha Vinhan mukaan Mattilan talo pärjäisi tällaisessa vertailussa hyvin. Kysymys kuuluu, pitäisikö energiatehokkuuden rinnalla olla toinenkin tapa osoittaa rakennuksen kelpoi- Sivulle 43 4/2015 KEMIA 15

16 Pohjoisen realiteetit unohdettu Energiatehokkuus voi olla kupla EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rakentamiseen yhä lisää muutoksia. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista lainsäädäntöä lähes nollaenergiarakentamisesta. Valmistelua vetänyt ympäristöministeriö määrittää samalla raamit maan rakennuskannan tulevaisuudelle ja hintalapun rakentamis- ja asumiskustannuksille. Rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan mukaan helpot ja halvat keinot on jo käytetty. Lisätehot täytyy kaivaa yhä pienemmistä yksittäisistä tekijöistä. Esimerkiksi talotekniset järjestelmät monimutkaistuvat, missä voi olla sudenkuoppia. Jos asukas ei ole valveutunut, tarvitaan ylläpitopalveluja. Jos rakennus toimii väärällä tavalla, se voi olla jopa terveydelle haitallinen. Vinhan mukaan direktiivissä painottuu voimakkaasti Keski-Euroopan näkökulma. Pohjoisen realiteetit on unohdettu. Kun olosuhteet eivät ole samat, eivät ratkaisutkaan voi olla. Suomi on pyrkinyt olemaan turhan kuuliainen mallioppilas ja noudattamaan rakentamisessa tasoja, jotka ovat ilmastossamme hankalia, professori harmittelee. Nopean muutostahdin ja loppuun asti miettimättömien muutosten vuoksi myös laatu kärsii. Energiatehokkuuden nostaminen ei saisi heikentää rakennuksen kosteusteknistä toimintaa. Tehokkuuden lisäämisen tulisi myös tapahtua kustannustehokkaasti. Se on vaikeaa, jos raja-arvoja kiristetään liikaa tällaisessa ilmastossa. TTY Nurinkurinen marssijärjestys Energiatehokkuuteen keskittyminen jättää huomiotta monia osatekijöitä, jotka vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Energiatehokkaan talon voi rakentaa esimerkiksi materiaaleilla, joiden valmistamiseen on käytetty paljon energiaa tai joiden valmistaminen tuottaa paljon päästöjä, Vinha kuvailee. Nykyinen E-lukutarkastelu ei myöskään ota huomioon esimerkiksi sitä, tuotetaanko ostoenergiana käytettävä sähkö tai kaukolämpö uusiutuvilla vai uusiutumattomilla tuotantotavoilla. Laskelmissa käytetään sähköstä samaa energiamuotokerrointa Nollaenergiatalojen rinnalla voisi olla nollapäästötaloja, visioi rakennusfysiikan professori Juha Vinha. riippumatta siitä, tehdäänkö se tuulivoimalla vai kivihiilellä. Normistolla saatetaan käytännössä tukea kustannusten ja myös sisäilmaongelmien kasvua. Energiankulutuksessa ei kuitenkaan ehkä saada säästöjä kuin paperilla. On viitteitä siitä, että monissa laskennallisesti energiatehokkaissa taloissa ei todellisuudessa päästä niin alhaisiin energiankulutuksiin. Energiatehokkuusinvestoinnit menevät silloin osittain hukkaan. Kun puhutaan direktiivin mukaisesta lähes nollaenergiarakentamisesta, lähes-sanan merkitys voidaan määritellä kansallisesti. On jopa mahdollista, ettei nykyisestä tasosta mennä yhtään eteenpäin, Vinha sanoo. Järkevää rakentamista voitaisiin hänen mukaansa tukea vaikkapa lieventämällä yksiaineista seinärakennetta koskevia määräyksiä. Energiansäästön ohella voitaisiin ottaa huomioon myös päästöt. Nykyisessä normistossa on esimerkiksi hirsiseinärakenteelle lievemmät vaatimukset kuin muille seinärakenteille. Kun hirsirakennuksen kuitenkin on täytettävä E-lukuvaatimus, seinärakenteen kautta kuluvaa lämpöenergiaa pitää kompensoida muiden rakenneosien tai ilmanvaihdon entistäkin energiatehokkaammilla ratkaisuilla. Silloin päädytään usein laittamaan seinään lisäeristystä, jotta talo menisi helpommin laskentaprosessista läpi. Yksiaineisen rakenteen järkevän toteutuksen raja on tavallaan jo ylitetty. Uuteen normistoon pitäisi tulla selviä lisähelpotuksia nykyiseen verrattuna, jotta tällaisten rakenteiden käyttöä voitaisiin oikeasti edistää. Vinhan mielestä myös normituksen marssijärjestys on nurinkurinen. Ennen rakennusalalla mentiin eteenpäin niin, että kehitettiin toimintatapoja, ja määräykset olivat peränpitäjänä karsimassa puutteellisimpia ratkaisuja pois. Nykyään kehitetään ratkaisuja, jotka yrittävät täyttää määräykset. 16 KEMIA 4/2015

17 suus. Nollaenergiatalojen lisäksi voisi olla lähes nollapäästötaloja, Vinha visioi. Hiilijalanjälki harhauttaa Mittareiden ja laskentaperusteiden yksiulotteisuus voi viedä rakentamista harhapoluille. Esimerkiksi polyuretaani, polystyreeni ja monet muut materiaalit ovat maapallon resurssien kestävän käytön kannalta kyseenalaisia ja asumisterveyden kannalta riskialttiita. Ne ovat silti vallanneet rakennusalan pienen hiilijalanjälkensä ansiosta. Lars-Erik Mattila pitää erityisen ongelmallisena sitä, että hiilijalanjäljen ja ympäristöystävällisyyden välille vedetään yhtäläisyysmerkit. Hiilijalanjälkilaskuri voi silti olla hyödyllinen työkalu, kun perusasiat ovat kunnossa. Sitten, kun myrkyt on saatu pois valikoimasta, Mattila täsmentää. Nyt laskelma vain sokaisee käyttämään haitallisia materiaaleja. Arkkitehti suosii materiaaleja, joita on helppo ylläpitää ja jotka palaavat takaisin luonnon kiertoon. Rakennusmateriaalien mahdollisessa hukkakäytössä ja luontoon joutumisessa pitäisi hänen mielestään olla kyse tehokkuusvajeesta, ei ympäristöongelmasta. Nykytilanne on, että suunnittelijoiden ja rakentajien jälkipolvienkin elimistöön päätyy esimerkiksi mikromuovia ja haitallisia kemikaaleja. Kestävän kehityksen joka on rakentamisessa virheellisesti mielletty elinkaareksi ja tehokkuudeksi sijasta pitäisi Mattilan mukaan puhua ylläpidettävyydestä. Tulevaisuuden kerrostalo perustuu ensi sijassa siihen, että sitä ei tarvitse kierrättää ei jatkokäyttöön eikä kaatopaikalle. Sen sijaan talossa asutaan pitkään, parhaimmillaan satoja vuosia. Jos uusiutuvista luonnonvaroista rakennettu talo sattuisi palamaan, turman ympäristökuorma ei olisi juuri tavallista metsäpaloa suurempi. Ylläpidettävä, helposti huollettava rakennus on sellainen, jonka hyvät ominaisuudet säilyvät ilman, että materiaalia kertyy haitallisella tavalla. Lars-Erik Mattila Tulevaisuuden kerrostalossa asutaan pitkään, ehkä satoja vuosia. Lopuksi sen materiaalit palaavat luonnon kiertoon. Sille ei edes tarvitse laskea elinkaarta. Toisin on nykyisten talojen kohdalla. Ne ovat elinkaarensa päässä lähes kokonaan haitallista jätettä. Maalit, eristeet, käsitelty puu, pinnoitettu betoni, muovimatot, maalit, liimat, polyuretaani, PVC, raskasmetallit, palonestoaineet, Mattila listaa nykyrakennusten koostumusta. Liimatut, liitetyt, pursotetut, kerrostetut ja kemikaalikäsitellyt materiaalit ovat hankalia irrottaa toisistaan. Mitään puhdasta irrotettavaa ei välttämättä edes ole. Materiaalien kierrättäminenkin saa Mattilalta huutia. Kyse on hänen mukaansa usein vain ongelmajätteen elämän pitkittämisestä. Sitä hän ei arkkitehtina halua edistää. Sen sijaan, että keksitään haitallisille materiaaleille uusia käyttötapoja, niiden käyttö tulisi lopettaa. Vain siten saadaan niiden valmistuskin joskus loppumaan, Mattila sanoo. Juha Vinhan näkemys on maltillisempi. Hän korostaa, että toimiva talo voi syntyä monenlaisista materiaaleista, kunhan käytetään oikeita materiaaleja oikeissa paikoissa. Myös muovipohjaiset materiaalit ovat paikallaan, kun niitä on käytetty oikein. Niitä myös tarvitaan rakentamisessa. Taloa purettaessa syntyvien jätteiden käsittely on kuitenkin yksi osa sitä kokonaisuutta, joka tulee ottaa talon toteutuksessa huomioon. Puun ja tiilien uusi elämä Lars-Erik Mattilan tulevaisuuden talossa on otettu huomioon myös siirrettävyys ja muunneltavuus. Puuelementit voi käyttää uudelleen sellaisinaan, sillä niitä ei ole halottu leikkauksilla ja putkistoilla. Nämä menevät pystysuuntaisesti, kuten ennen vanhaan. Mattila on halunnut tuoda myös tiilien uudelleenkäytön jälleen ajankohtaiseksi. Tiilien kierrätettävyys on vanha juttu. Ajatus hukattiin vasta, kun käyttöön tuli sementtilaasti, joka on niin kovaa, että se hajottaa tiilet purettaessa. Mattilan suunnitelmassa tiilet muurataan pehmeällä kalkkilaastilla, jonka poistaminen onnistuu tiiliä rikkomatta. Puurakennuksessa voidaan käyttää myös painona hiekkaa tai savea. Nykyisin käytetään tavallisesti betonia, mikä estää puun uusiokäytön. Hiekan sen sijaan voi vain imuroida pois. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 4/2015 KEMIA 17

18 AJANKOHTAISTA POP-rajat kiristyvät Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste Scanstockphoto Pysyvien orgaanisten yhdisteiden uudet raja-arvot astuvat voimaan 18. kesäkuuta. Osa POP-aineilla palosuojatuista tuotteista muuttuu käytännössä kielletyiksi, ja ne on poistettava materiaalikierroista. Tuuli Myllymaa EU rajoittaa POP-asetuksella pysyvien orgaanisten yhdisteiden käyttöä tuotteissa. Lisäksi asetus määrää myös näitä haitallisia yhdisteitä sisältävien tuotteiden käsittelystä niiden elinkaaren lopussa. Uusimmat POP-yhdisteiden rajaarvot tulevat voimaan 18. kesäkuuta. Suomen ympäristökeskus julkaisee kesäkuun loppuun mennessä kansallisen ohjeistuksen siitä, kuinka lainsäädäntöä sovelletaan, kun yhdisteitä sisältävät tuotteet saapuvat jätehuollon käsittelyyn. Jotta POP-yhdisteitä sisältävät jätteet voidaan tunnistaa ja erotella muusta jätevirrasta, tarvitaan uusia ratkaisuja. Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa päädyttiin ehdottamaan useita eri keinoja. Niihin kuuluvat muun muassa jätealan toimijoiden tietotason parantaminen ja asianmukainen valvonta. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön menetelmiä, joiden avulla potentiaalisimmat haitta-aineita sisältävät tuotteet ja niiden osat voitaisiin tunnistaa ja erottaa jätevirrasta jo ennen sen käsittelyä. Käyttöön voitaisiin ottaa myös mittausmenetelmiä, joilla eri muovilaadut ja eri haitta-aineet voidaan tunnistaa. Hyödyksi olisi myös mittaukseen perustuvien tunnistamismenetelmien automatisointi. Murskausta tulisi käyttää vasta sen jälkeen, kun jätteet on esieroteltu huolellisesti. Jätealan toimijoita kannustetaan etsimään myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Sopivia jätteenkäyttölaitoksia saattaa löytyä muualta Euroopasta isompien jätemäärien ääreltä tai ainakin niitä kannattaisi perus- taa sinne. Parhaimmillaan uusien laitteistokokoonpanojen kehittäminen voisi olla suomalaisen cleantechin vienninedistämistä. Pienetkin pitoisuudet vakava haitta Jotkin aiemmin yleisesti käytetyt palonestoaineet ovat osoittautuneet kemialliselta luonteeltaan pysyviksi orgaanisiksi yhdisteiksi eli POPyhdisteiksi, jotka jo pieninä pitoisuuksina aiheuttavat vakavia haittoja ihmisten ja eliöiden terveydelle. Palonestoaineita käytetään etenkin muoveissa, joissa niiden tarkoituksena on estää luontaisesti paloherkkien materiaalien syttymistä. Raja-arvot on säädetty siten, että käytännössä kielletyillä POP-aineilla palosuojatut tuotteet on poistettava materiaalikierroista ja hävitettävä niiden POP-sisältö. Tämä on haaste sekä valvonnalle että jätehuollolle. Jätehuollon kannalta pulmallisimmat palonestoaineita sisältävät tuoteryhmät tunnetaan nykyisin hyvin. Niitä ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, tekstiilit, ajoneuvot, huonekalut ja rakennustarvikkeet. Kiellettyjä yhdisteitä esiintyy ennen kaikkea kuvaputkitelevisioiden ja tietokonemonitoreiden koteloissa, kuumenevassa kotija konttorielektroniikassa sekä piirikorteissa. Lisäksi yhdisteitä löytyy romuajoneuvojen muoveista sekä istuinpehmusteista ja -päällyksistä. Rakennustarvikkeista ongelma koskee erityisesti polystyreenivaahtoeristeitä. Muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää jätehuollon kannalta hankalia palonestoaineita. Kiellettyjä yhdisteitä on esimerkiksi kuvaputkitelevisioissa. Kirjoittaja työskentelee ryhmäpäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. 18 KEMIA 4/2015

19 Hyvä suomalainen autoilija! Vedä reilusti kotiin päin ja tankkaa dieseliä, jonka juuret ovat suomalaisessa metsässä. UPM BioVerno on kaikkiin diesel moottoreihin sopiva UPM:n kehittämä huipputuote. Läpikotaisin testattu ja maailmalla palkittu uusiutuva diesel, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Powered by UPM BioVerno UPM BioVerno -dieseliä voit tankata St1- ja ABC-asemilla. Tankkaa lisää tietoa osoitteessa ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2016 JULISTETAAN HAETTAVIKSI Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille 1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään euroa) sekä 2) äskettäin ( lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään euroa). Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin. Pienet apurahat (enintään euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla Hakemus laaditaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta Hakuaika päättyy Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2015 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden 2015 loppua. Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Kari Kantola, puhelin Orionin Tutkimussäätiön hallitus

20 UUTISIA Kestävyyskriisi uudistaa liiketoimintaa Kiertotaloudessa miljardien potentiaali Nykyinen talouskasvun ajattelutapa ei enää toimi. Uuden kestävän kasvun ajurina on vihreä talous, Mari Pantsar sanoo. Jaanis Kerkis/Sitra Kiertotalouden arvo Suomessa voi nousta yli kahteen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, todettiin Kemianteollisuus ry:n teemafoorumissa. Ihminen ylittää jo nykyisellään maapallon kestokyvyn puolitoistakertaisesti. Jos sama meno jatkuu, ylitämme maapallon kestokyvyn vuoteen 2050 mennessä 2,5 4-kertaisesti. Näin kuvaa globaalia kestävyyskriisiä analyyttisen kemian tohtori Mari Pantsar, joka johtaa Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa. Malli, jossa talouskasvu on perustunut halpoihin fossiilisiin polttoaineisiin ja rajattomiin raaka-aineisiin, ei toimi enää. Talous- ja ajattelumallit on nyt pohdittava kokonaan uusiksi, sanoo Kemianteollisuus ry:n kiertotalousfoorumissa 23. huhtikuuta puhunut Pantsar. Luonnonvarojen ylikäyttö avaa hänen mukaansa uusia bisnesmahdollisuuksia, jotka myös suomalaisten yritysten kannattaa hyödyntää, mitä pikemmin sen parempi. Ensimmäiset menestyvät parhaiten. Edelläkävijäyritykset ovat kehittäneet uusia toimintatapoja perinteisten rinnalle. Esimerkiksi Caterpillar ei enää myy vaan vuokraa ja huoltaa työkoneita, jotka päätyvät elinkaarensa päässä takaisin tehtaaseen. Näin yritys pitää materiaalit ja langat käsissään, Pantsar kuvailee. Renault puolestaan on saanut merkittäviä kustannussäästöjä vuokraamalla leikkuuöljyt kemikaaliyhtiöltä. Öljyt kiertävät nyt prosessissa suljetussa kierrossa ja palautuvat lopulta raakaaineeksi toimittajalle, Pantsar antaa win win-esimerkin ja korostaa, ettei kukaan voi siirtyä kiertotalouteen yksin vaan aina osana ketjua. Kemia on Pantsarin mukaan tärkeä tekijä matkalla kiertotalouteen, jossa on kolme keskeistä keinoa lisätä ja ylläpitää arvoa. Näitä ovat prosessien tehostaminen ketjun kaikissa vaiheissa, kierron parantaminen arvoa parhaiten säilyttäville tasoille ja hukan vähentäminen, jotta tuotteissa olevat raaka-aineet saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti. Rengasteollisuus on kiertotalouden konkari Sitran ja McKinsey & Companyn selvityksen mukaan kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisestä Suomessa voi koitua rahallista arvoa 1,5 2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Mahdollisuuksia on esimerkiksi konepaja- ja metsäteollisuudessa, ruokahävikin minimoimisessa, jakamistaloudessa ja rakennusalalla, Pantsar listaa. Modernissa autonrenkaassa käytetään lähes sataa materiaalia, ja raakaaineiden kustannukset rengasteollisuuden kokonaiskustannuksista ovat tyypillisesti prosenttia. Me olemme olleet jo pitkään mukana kiertotaloudessa, toteaa laatu- ja prosessinkehitysjohtaja Teppo Huovila Nokian Renkaista. Rengasteollisuudella on Huovilan mukaan monta keinoa materiaalien käytön tehostamiseen: materiaalihukan pienentäminen ja sisäisen kierrätyksen lisääminen, tuoterakenteiden hallittu keventäminen, tuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden kehittäminen, jätemateriaalien hyöty- ja uusiokäyttö sekä hankintalähteiden ja raaka-ainelogistiikan kehittäminen. Kun teknologiat kehittyvät, rengas- ja kumiteollisuus saa käyttöönsä nykyistä enemmän rengaslähtöisiä uusioraakaaineita. Tulevaisuudessa on mahdollista esimerkiksi käytettyjen renkaiden pyrolyysi ja kryogeeninen erottelu, Huovila visioi. Leena Laitinen 20 KEMIA 4/2015