AADA MUSTONEN PIA PUNTANEN LAURA VIKMAN. Modernin jäljillä. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma JULKAISU 1. Alueinventointeja Mikkelin seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AADA MUSTONEN PIA PUNTANEN LAURA VIKMAN. Modernin jäljillä. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma JULKAISU 1. Alueinventointeja Mikkelin seudulla"

Transkriptio

1 AADA MUSTONEN PIA PUNTANEN LAURA VIKMAN Modernin jäljillä Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma JULKAISU 1 Alueinventointeja Mikkelin seudulla

2

3 SISÄLLYS ESIPUHE... 3 JOHDANTO... 5 MODERNIN JÄLJILLÄ ESIKAUPUNKIALUEILLA... 6 Lähemäki esikaupunki maantien varrella... 6 Tuppurala huvila-alueesta ensimmäiseen metsälähiöön...17 MODERNIN JÄLJILLÄ JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN ASUINALUEITA KAUPUNGISSA...25 Kalevankangas omakotiasumista luonnonsuojelualueen kupeessa...25 Lehmuskylä jälleenrakennuskauden puhdas esimerkki MODERNIN JÄLJILLÄ KUNTATAAJAMISSA...42 Haukivuori rautatien ja sahan synnyttämä taajama...42 Hirvensalmi Hyvinvointi-Suomen taajama maatalousmaisemassa...54

4 Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeen tavoitteena on seudun kulttuuriperinnön hyödyntäminen alueen vetovoiman lisääjänä. Teksti HUK Aada Mustonen FM Laura Vikman FM Pia Puntanen KUVAT Aada Mustonen ja Laura Vikman, ellei toisin mainita. Graafinen suunnittelu ja taitto Jyrki Suvimaa/Mainostoimisto Groteski Kustantaja Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke/mikkelin kaupunki ISBN (nid.) ISBN (epaper) Paino: Etelä-Savon Kirjapaino Oy issuu.com:

5 ESIPUHE MODERNIN JÄLJILLÄ Alueinventointeja Mikkelin seudulla esittelee kesällä ja syksyllä 2012 Mikkelin seudulla tehtyjen rakennusinventointien satoa. Inventoinnit tehtiin Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa. Kyseessä on 2-vuotinen EU-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on seudun kulttuuriperinnön hyödyntäminen alueen vetovoiman lisääjänä. Hanketta hallinnoi Mikkelin kaupunki/elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, ja siihen osallistuivat Mikkelin lisäksi Ristiinan ja Hirvensalmen kunnat. Kulttuuriperintöhankkeen kulttuuriympäristöä käsittelevän osuuden keskeisenä työnä oli tehdä rakennusinventointeja, joita Mikkelissä tai Mikkelin seudulla ei ole systemaattisesti tehty. Tavoitteena oli osoittaa, että systemaattisella tiedon keruulla rakennetusta ympäristöstä voidaan paitsi lisätä tietoa, myös selittää ja ymmärtää nykyisyyttä. Rakennusinventoinnit toimivat kaavoituksen pohjamateriaaleina. Samalla saatiin kokemusta ja kehittämistarpeita kulttuuriperinnön käsittelyn prosesseista kaupungin organisaation sisällä. Hankkeessa haluttiin katsoa tulevaisuuteen, ja niinpä valittiin teemaksi MODERNIN JÄLJILLÄ. Valintaan vaikuttivat myös valtakunnalliset näkökulmat Museoviraston teema Hyvinvointi- Suomen rakennusperinnön jäljillä ja Keski-Suomessa käynnistynyt modernin rakennuskannan inventointi. Rakennusinventoinnit päätettiin kohdistaa sotien jälkeiseen rakennuskantaan, ja erityisesti sotien jälkeen rakennetuille asuinalueille. Vanhempaa rakennuskantaa alueella on inventoitu vuosikymmenien aikana muun muassa seutukaavaliiton toimesta. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä (RKY 2009) hankkeen toiminta-alueella on 17. Niistä kuusi edustaa kaupunkimaisemaa, viisi agraarimaisemaa, kolme kirkonkylää ja kaksi kulttuurimaisemaa. Lisäksi maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä on kymmeniä. Toisen maailmansodan jälkeistä rakennusperintöä edellä mainituista edustavat maakuntakaavan kohdeluettelossa vain Mikkelin Metsolankadun ruotsalaistalot, Nuijamies-Kirjalan asuinalue sekä Urpolan vanha pientaloalue. Minkälainen on Mikkelin seudun moderni kulttuuriperintö, millaisena näyttäytyy jälleenrakennuskauden sekä maaltamuuton ja yhteiskunnan rakennemuutoksen vuosikymmenten rakennettu ympäristö? Kohteiksi valittiin kuusi eri aluetta, joista kaksi edustaa kuntataajamia, kaksi esikaupunkialueita ja kaksi kaupungin kaavoituksen myötä syntyneitä alueita. Vaikka katseemme oli modernissa rakennuskannassa, ei voitu välttyä myös vanhemman rakennuskannan huomioimiselta. Lopputuloksena syntyi kerroksellisia näkemyksiä eri tavalla syntyneistä alueista. Selvityksessämme modernilla tarkoitetaan toisen maailmansodan jälkeen syntynyttä rakennuskantaa ja perinteisellä ennen sotia rakennettua. Jälleenrakennuskausi kesti Suomessa sodan päättymisestä pitkälle 1950-luvulle. Kaupungistuminen ja maaseudun rakennemuutos kiihtyivät 1960-luvulla, jolloin ympäristö alkoi muuttua nopealla vauhdilla. Inventoinnin tekivät ja raportit kirjoittivat FM Laura Vikman ( ) ja HuK Aada Mustonen ( ). Työtä ohjasivat yleiskaavoittaja Tuija Mustonen Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnittelusta ja projektipäällikkö Pia Puntanen kulttuuriperintöohjelma -hankkeesta, joka myös kirjoitti julkaisun johdanto-osat. Inventointi tehtiin pääosin alueinventointina, jossa selvitettiin kaupunginosien ja kuntataajamien muodostumista, asemakaavoitusta, millaista rakennuskanta on ollut ja mitä siitä on säilynyt nykypäivään. Samalla etsittiin alueen historiallisia, maisemallisia sekä rakennushistoriallisia piirteitä ja kerrostumia. Raporteissa nostetaan esille alueelle tyypilliset rakennukset, katseenvangitsijat ja modernin rakennuskannan luonne. Inventoijat tutustuivat alueisiin historia- ja tutkimuskirjallisuuden sekä kaavojen avulla. Alueet ja yksittäiset rakennukset kuvattiin, ja jossakin määrin tehtiin haastatteluja osana kenttätyötä. Tärkeimpänä arkistolähteenä olivat rakennuspiirustukset ja - luvat sekä vanhat ja uudet kaavakartat ja -selostukset. Mikkelin kaupungin museoiden/ Suur-Savon museo vuoden 1938 pienoismallikortisto ja valokuvakokoelma olivat tärkeitä lähteitä. Kiitämme Lehmuskylä-seuran, Tuppurala-seuran, Haukivuoren kotiseutuyhdistyksen sekä Hirvensalmen kotiseutuaktiiveja ja muita haastateltuja arvokkaasta avusta. Yksittäisistä kohteista tehtiin inventointikortit, joiden tiedot lähetettiin tarkastettavaksi rakennusten omistajille. Lisäksi inventointitiedot vietiin Etelä-Savon maakuntaliiton rakennusperintötietokantaan, osa aluetietoina, osa yksittäisinä kohteina. Tarpeen tullen tietokannassa jo olleiden, aiemmin inventoitujen kohteiden tietoja täydennettiin. Kohteiden arvotus tehtiin työryhmässä, johon kuuluivat arkkitehti Kirsti Kovanen Etelä-Savon Ely-keskuksesta sekä hankkeeseen osallistuneet Tuija Mustonen, Laura Vikman ja Pia Puntanen. Inventoinnin tuloksena nousi esille useita arkkitehtejä, joiden suunnittelujälki näkyy alueella vahvana. Kaupunginosat ja taajamat muodostuivat yllättävän erilaisista lähtökohdista. Alueilla on selvästi paikan henki vaikka ne ovat pääasiallisesti kokeneet suurimmat muutokset samoihin aikoihin ja rakennustyylissä on samankaltaisuuksia. Mikkelissä Pia Puntanen, Ilkka Tarkkanen, projektipäällikkö kaavoituspäällikkö Mikkelin seudun Kulttuuriympäristötyöryhmän kulttuuriperintöohjelma puheenjohtaja -hanke Mikkelin kaupunki 3

6 Kaupunginosat ja taajamat muodostuivat yllättävän erilaisista lähtökohdista. Alueilla on selvästi paikan henki vaikka ne ovat pääasiallisesti kokeneet suurimmat muutokset samoihin aikoihin ja rakennustyylissä on samankaltaisuuksia.

7 JOHDANTO Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838 edistämään takapajuiseksi katsotun maakunnan elinkeinoja ja muutamaa vuotta aiemmin perustetun Mikkelin läänin hallintokaupungiksi. Kaupunki sijoitettiin Mikkelin pitäjän kirkonkylään, viiden tien risteykseen, vanhalle markkinapaikalle ja sotaväen harjoitusplaanille. Vakinaista asutusta alueella oli rautakaudelta lähtien ja Savilahden nimellä kulkenut seurakunta mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna Kaupungin alue oli pieni, ja C.L. Engelin suunnittelema asemakaava käsitti 20 korttelia ja 84 tonttia. Ruutukaava oli oman aikakautensa suunnitteluihanteiden mukainen empire-ruutukaava. Kadut olivat leveät, tonttikoko suuri ja rakentaminen väljää. Paloturvallisuudella oli keskeinen sija. Hallitustori ja kirkkopuisto sekä pohjois-etelä suuntaiset pääkadut muodostivat hierarkian, jossa lääninhallituksella ja muilla hallintorakennuksilla oli merkittävä rooli; asema läänin pääkaupunkina vaikutti suunnitteluun. Rakennusjärjestyksellä vahvistettiin leveäkatuinen ja matala puurakenteinen empirekaupunki, jossa läänihallitus, lääninvankila ja lääninsairaala erottuivat muusta ympäristöstä kaksikerroksisina kivirakennuksina. Kaupungin laajeneminen alkoi vuonna 1869 rakennusylihallituksen arkkitehti Adolf Branderin suunnittelemalla asemakaavan laajennuksella, jossa Likolammen kaupunginosaan tehtiin 24 tonttia varattomammalle väelle. Tonttien määrä lähes kaksinkertaistui parikymmentä vuotta myöhemmin 1883, kun C.E. Müllerin asemakaava Ristimäellä ja Kaukolassa loi 96 uutta tonttia. Kun rautatie vedettiin myötäilemään Saimaan rantaa eikä suunnitelman mukaan Ristimäen tienoille, uudistettiin kaava vuonna Kaupunki kasvoi vuosisadan vaihteessa nopeasti ja kokonaisvaltaista suunnitelmaa tarvittiin. Kaupungin alue kartoitettiin ja mitattiin uudelleen, ja uusien kaupunginosien kaavoituksesta julistettiin suunnittelukilpailu luvun ensimmäisellä ja toisella vuosikymmenellä Mikkelissä elettiin kehityksen aallonharjalla rakennettiin muun muassa vesijohtolaitos Naisvuoren vesitorneineen, uusi kauppahalli ja kaupungintalo, sekä ostettiin sähkölaitos. Myös yksityinen rakentaminen kukoisti. Mikkelissä elettiin ensimmäisen modernisaatiokauden huippua. Suunnittelukilpailun ensimmäistä palkintoa ei jaettu, mutta ehdotusten käytännöllisimmät ja kaupungille edullisimmat seikat toimivat kaupunkimittauksen suorittaneen professori E. Piponiuksen 1 työn pohjana, kun hän laati kaupungille uuden asemakaavan. Se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , samana päivänä, kun Suomen eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen. Mikkelin kaupungin pinta-alan, asuinalueiden ja asukasluvun laajenemisessa on 1900-luvulla kaksi tärkeää ajankohtaa: vuoden 1931 alueliitos, joka kolminkertaisti kaupungin pinta-alan (28,2m 2 ) ja kaksinkertaisti asukasmäärän (9 441). Kaupunkiin liitettiin kaksi esikaupungiksi katsottavaa aluetta, Emola ja Lähemäki. Tuon kauden asemakaavoista vastasi pääosin Otto-Iivari Meurman 2. Vuonna 1955 tehtiin pieni liitos, mutta merkittävä oli vuonna 1985 toteutunut liitos kaupungin pinta-ala kolminkertaistui jälleen. Kaupungin eteläpuolelta liitettiin Moision ja Tuukkalan alueita kaupunkiin, itse asiassa kolmannes Mikkelin maalaiskunnan pinta-alasta. Asukasluku oli tuolloin Mikkelin kaupungin historia perinteisenä, tiiviisti asemakaavoitettuna ja tiheästi asuttuna kaupunkina päättyi vuonna Tuolloin syntyi uusi Mikkeli kaupungin, Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan kuntaliitoksen myötä. Sen jälkeen kaupungin rakennetun ympäristön osia ovat olleet laajat maaseutualueet, aiemmat kuntakeskukset ja kylät. Kehitystä on vahvistanut vuoden 2007 liitos Haukivuoren ja vuoden 2013 liitos Ristiinan ja Suomenniemen kanssa. Tuolloin kaupungin pinta-alaksi tuli on yli km 2. Hirvensalmesta muodostettiin kappeliseurakunta 1650-luvulla. Itsenäinen seurakunta ja kunta Hirvensalmesta tuli kunnallislain säätämisen jälkeen vuonna Hirvensalmelle tunnusomaista on vesistö ja saaristoisuus, sillä lähes kolmasosa kunnan pinta-alasta on vettä. Hirvensalmesta löytyy varhaisia modernin toiminnan muotoja maakunnassa; Kissakosken kanava kaivettiin maatalouden kehittämiseksi järvenlaskun avulla. Vuonna 1910 sinne valmistui Etelä-Savon ensimmäinen (ja ainoa) paperitehdas, joka jatkoi puuhioketehtaana maailmansotien välisen ajan. Ensimmäinen voimala Kissakoskeen rakennettiin vuonna Suurimmillaan Kissakoski työllisti 200 henkilöä, ja sen läheisyyteen muodostui oma yhdyskunta. Vuosituhannen alussa maataloudella on edelleen merkittävä osuus Hirvensalmen elinkeinoissa. Kunnan ainoa taajama on kirkonkylä. 5 1 Mikkeliläissyntyinen Elias August Piponius ( ) oli maanmittari ja teknillisen korkeakoulun professori. Hän suoritti laajoja isojakoja ja verollepanotöitä sekä useiden kaupunkien geodeettisia mittauksia. 2 Otto Iivari Meurman ( ) on Suomen asemakaava-arkkitehtuurin uranuurtajia. Hän toimi Viipurin kaupungin asemakaava-arkkitehtina , teknillisen korkeakoulun kaavaopin opettajana ja professorina

8 MODERNIN JÄLJILLÄ ESIKAUPUNKIALUEILLA 6 Esikaupunkialueiden synty varsinaisten kaupunkien ulkopuolelle oli Suomessa tavanomainen ilmiö lukujen vaihteessa. Syy esikaupunkien syntyyn oli taloudellinen vähävaraisella väestöllä ei ollut mahdollisuutta ostaa tontteja tai rakentaa kaupunkialueelle, jossa rakennusmääräykset ja monet muut säännökset säätelivät rakentamista. Kaupungit kuitenkin loivat työpaikkoja ja mahdollisuuksia elannon hankkimiseen. Mikkelin rajojen ulkopuolelle syntyi 1800-luvun lopussa kaksi esikaupunkialuetta, Lähemäki ja Emola, jotka liitettiin vuoden 1931 esikaupunkiliitoksessa kaupunkiin. Lähemäellä asutus mukaili vanhan maantien (Suuri Savontie, Juvantie) vartta ja laajeni Paukkulan maille Saksalan ja Tuppuralan sahojen työläisten asuinalueina. Rouhialan kartanon mailla Hauskan kylässä oli puolestaan vuonna 1896 jo 233 asukasta, joista 65:llä oli oma talo. Rouhialan omistaja oli vuokrannut pieniä tontteja halukkaille. Rakentamista ei säädelty mitenkään. Emolan vanhin rakennuskanta on ns. mäkirakentamista eli rakennukset sijoitettiin maaston mukaisesti mäen rinteille. Esikaupunkialueella oli suuria puutteita koulu- ja asunto-olosuhteissa sekä terveydenhuollossa ja palosuojelussa. Esikaupunkialueiden liittämistä kaupunkiin pohdittiin ensimmäisen kerran vuonna 1909, mutta tuolloin sitä ei vielä pidetty tarpeellisena. Vuonna 1923 lainsäädäntöä muutettiin siten, ettei kaupungin tarvinnut enää omistaa siihen kuuluvaa maa-aluetta. Näin liitettävää maa-aluetta ei tarvitsisi ostaa kaupungille luvun puolivälissä Mikkelin maalaiskunta jätti valtioneuvostolle esityksen esikaupunkialueiden liittämisestä Mikkeliin. Ensimmäisenä alueliitoksena toteutui vuonna 1925 Pursialan ja Tuskun liitokset. Suuressa esikaupunkiliitoksessa vuonna 1931 kaupungin väkiluku lähes kaksinkertaistui. Kaupungin kokonaispinta-ala kolminkertaistui, kun Emolan ja Lähemäen lisäksi kaupunkiin liitettiin Rokkala, Rouhiala, Urpola, Hauska, Paukkula, Peitsari, Saksala, Tuppurala, Kirjala, Lehmuskylä ja Siekkilä luvulla Mikkelissä teetettiin useita asemakaavoja, myös esikaupunkialueille. Kaavoittajana toimi Viipurin asemakaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurmann ( ), jonka käden jälki näkyy vahvana Mikkelin rakennetussa ympäristössä. Alueinventoinnin kohteiksi valittiin Lähemäki ja Tuppurala. Toinen Mikkelin vanhoista esikaupunkialueista, Emola, on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen luettelossa (RKY 2009). Vuonna 2005 alueelle valmistui kulttuuriympäristöohjelma ja rakennustapaohjeet, joten tietoa alueesta oli jo olemassa. Lähemäen kiinnostavuuteen vaikutti sen maantievarsiasutuksen ja esikaupunkihistorian lisäksi Meurmanin kaava: mitä vanhasta on nähtävissä? Mikkelin kaupunginarkkitehti Eero Jokilehto laati alueelle jo vuonna 1947 uuden kaavan, jonka pohjalta rakennettiin laajat rintamamiestaloalueet. Toiseksi, ikään kuin esikaupunkeja edustavaksi kohteeksi valittiin Tuppurala. Sinne syntyi Tuppuralan sahan myötä lukujen vaihteessa työläisasutusta ja tiivistä rakennetta. Tuppuralan niemen päässä oli 1800-luvun lopulla syntynyt pieni huvilayhdyskunta. Modernin jäljillä -näkökulmasta asuinrakentaminen alkoi myöhemmin kuin Lähemäellä, luvuilla. Alueelle syntyi Mikkelin ensimmäinen metsälähiö, Pohjankaaren kerrostalot 1960-luvun lopulla. LÄHEMÄKI Esikaupunki maantien varrella JOHDANTO Lähemäki on Mikkelin yhdeksäs kaupunginosa. Se rajautuu etelässä 5-tiehen, lännessä Saksalan rantaan ja idässä Kärpänkujaan ja Oravinkatuun. Juvantien pohjoispuolella Lähemäen ja Peitsarin kaupunginosien raja kulkee virallisesti Dunckerinkadulta, Tyrnikadun kautta Peitsarinkoulun takaa päätyen Juvantiehen. Näin ollen Peitsarin koulu ja Peitsarinkuja sijaitsevat Lähemäen puolella. Alueen eteläosassa on ollut ennen Paukkulanlampi, sittemmin Ratinlampi, joka nykyään on enää kosteikkoa. Alueen laajuus tarjosi inventointityölle haasteita. Kau-

9 punginosan kehittymistä hahmotettiin Lähemäki-Peitsari seuran toimittaman Entisaikaa Lähemäellä teoksen ja Mikkelin historiasta kirjoitettujen teosten turvin. Inventointia suoritettiin maastossa valokuvaamalla ja havainnoimalla. Pääasiallisesti tiedot rakennuksista on saatu maistraatin ja rakennusvalvonnan arkistoista löytyvistä rakennuspiirustuksista. Suur-Savon museon kuva-arkistosta löytyi valitettavan vähän vanhaa valokuvamateriaalia Lähemäestä. Vanhimmalla alueella Paukkulantien ja Juvantien puutaloympäristössä inventointia suoritettiin myös talosta taloon kiertämällä ja asukkaita mahdollisuuksien mukaan haastattelemalla. Inventoinnin aikajana ulottuu täten aina 1900-luvun alusta 1970-luvun lopulle. Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmään inventoidut kohteet: Paukkula, Suomen nuoriso-opiston rakennukset Lähemäen seurakuntatalo Saksalan päiväkotina nykyisin toimiva entinen kruunuvoudin virkatalo Lähemäen vanhin asuinalue, Paukkulantien ympäristö Juvantien ympäristö Raivaajankatu ja Seuralankatu Ratinlammenkatu Pelto-Paukkulankadun matalat omakotitalot 1960-luvulta Lähemäen lastentalo Lähemäen vanha kansakoulurakennus Pajatien vanha puurivitalo Lähemäki rekognosointikartta Lähde: Rantatupa, internet-sivut. 7 HISTORIA Lähemäen ensimmäinen asutus on ollut aikoinaan Savonlahden alueella sijainneiden Paukkulan, Saksalan ja Peitsarin tilojen torppien mailla luvun loppupuolella tehdyssä kartassa voidaan nähdä nykyistä Juvantietä edeltänyt Suuri Savontie, jonka pohjoispuolella sijaitseva mäki on saanut merkinnän Lähemacki. Tien molemmin puolin on nähtävissä useita torppia rakennuksineen. Lähemäen itäpuolitse erkaantuu päätiestä Pieksämäelle johtava tielinjaus, jonka varrelle jää kappalaisen virkatalona toiminut Peitsari 1. Tien eteläpuolelle erkaantuu nykyistä Tuppuralankatua edeltänyt tielinjaus, joka kulkee Paukkulan rusthollin ja Paukkulanlammen välistä kohti Tuppuralaa. 2 Vuonna 1832 tehdyssä Isojakokartassa näkyvät Paukkulan ratsutilan maat. Tuosta ajasta on nähtävissä joitakin Lähemäellä ja Kukkaronkäänteessä 3 sijaitsevia torppien pihapiirejä, joista yksi on nimetty Lähemäen tuvaksi. Nykyisen Eeronkadun kohdalla on kulkenut tie tämän torpan pihaan. Lähemäen tupa on perimätiedon mukaan ollut savutupa, ja purettu 1900-luvun alussa. Lähemäen tuvan pihasta on aikanaan lähtenyt tie, joka on johtanut Lähemäen alusniityk- si kutsutulle paikalle. Niityn nimi näkyy Juvantien pohjoispuolella sijainneen Saksalan ratsutilan isonjaon jakokirjassa vuodelta Täällä, nykyisen Rajakujan ja Tuomaankujan lähistöllä on ollut lähde, joka on merkitty paikalle myös vuonna Lähemäellä tiedetään olleen myös muita lähteitä, joiden mukaan paikka on mahdollisesti saanut nimensä. Nimen antajiksi on arveltu paitsi paikallisasukkaita, myös Juvan maatietä kulkeneita lähipitäjien ihmisiä. Heille Lähemäki on ollut kulkiessa tärkeä hevostenjuottopaikka, ja alusniityn lähteen on kerrottu pysyneen sulana myös talvisin. Lähde on tullut tärkeäksi ruokaveden hakupaikaksi 1920-luvulla, kun sen ympäristöön syntyi uutta asutusta luvun loppupuolella lähde kunnostettiin kaivoksi, josta ruokavetensä sai parhaimmillaan kahdenkymmenen tuvan asukkaat luvulla rakennettu Tuppuralankatu jätti kaivon alleen. 4 D. Pulkkinen rakennutti vuonna 1882 Paukkulan maalle tiilitehtaan, josta saatiin mm. kaupungin kirkon rakennustiilet luvun lopulla rakennettiin Saksalan ja Tuppuralan höyrysahat. Lisäksi Saimaan Puunjalostus Oy:n Tynnyritehdas ja Saksalanjoen varressa toimineet kaksi nahkatehdasta vaikuttivat siihen, että Lähemäen asutus lähti kasvuun ja 1 Wirilander 1982, Rantatupa 3 Nykyisen Taaperontien ja Alasinpolun kohdalla on sijainnut Kukkaronkäänne niminen paikka. 4 Tuovinen 1986, Kuujo 1989, 161.

10 8 alue alkoi kehittyä. Saksalan ja Peitsarin tilojen alueille alkoi muodostua vuokratontteja. Samoin Paukkulan tilan silloinen omistaja Juho Riipinen vaimoineen oli antanut tehtaiden työntekijöiden rakentaa mailleen asuintaloja 6. Riipiset tarjosivat Paukkulan ja Tuppuralan maille syntynyttä itäistä esikaupunkialuetta tuloksetta kaupungille vuonna Vuosina Toiminimi Pohja myi tuolloin omistamistaan Paukkulan tilan maista huomattavan osan lohkottaviksi omakotitonteiksi. Lähemäen, Peitsarin, Saksalan ja Tuppuralan alueille nousi 1920-luvun aikana arviolta 300 omakotitaloa. 8 Lähemäen alue liitettiin Mikkelin kaupunkiin vuonna Professori Otto-Iivari Meurman laati alueelle asemakaavaehdotuksen vuonna 1933, joka vahvistettiin vuonna Asemakaava käsitti suurimman osan nykyisestä Lähemäestä. Meurman kuvaili aluetta asutukseltaan hajalliseksi ja laajaksi. Asutus oli tuolloin keskittynyt pääosin alueen poikki kulkevan Juvan maantien ja siitä koilliseen haarautuvan Pieksämäentien varteen. Asutus oli tiheimmillään etelään kohti Paukkulaa ja Tuppuralaa johtaneen tien kohdalla, sillä tien länsipuolelle jäi Saksalan saha. Esikaupunkirakennuksia Meurman kuvaili pieniksi, puusta rakennetuiksi vähempiarvoisiksi taloiksi. Hänen suunnitelmassaan Lähemäelle kaavailtiin 469 kasvitarha- ja hedelmäviljelystonttia yksikerroksisille omakotitaloille. Juvantien ja Paukkulantien risteykseen sijoitettiin aukio, jonka ympärille suunniteltiin kaksikerroksisia liikerakennuksia. Eräänlaisena jäänteenä aukiosuunnitelmasta on Juvantien varrelle Paukkulantien ja Eeronkadun väliin jäävä Lähemäenaukio, joka kuitenkin käytännössä toimii autotienä vierustontin liikerakennuksen parkkipaikalta poistuville. 9 Vuonna 1947 alue sai uuden asemakaavan kaupunginarkkitehti Eero Jokilehdon suunnittelemana. Kaavaselostuksen mukaan aiempaa, vuoden 1935 kaavaa ei ollut toteutettu paljoakaan. Raivaajankatu ja Seuralankatu on suunniteltu rintamamiehille ja siirtoväelle rakennettavaksi alueeksi, ja sinne nousikin 1950-luvun aikana puolitoistakerroksisia omakotitaloja. Raivaajankadun pohjoispuolelle kaavoitettiin vielä 1951 rivi samanlaisia taloja. 10 SAVONLAHDEN KYLÄN TILOJEN HISTORIAA Yllä Paukkulan tilan navetta, joka lunastettiin opetustiloiksi. Kahdessa muussa kuvassa tilan rakennuksia. Suur-Savon museon kuva-arkisto. Nykyinen Lähemäki sijoittuu kolmelle entisen Savonlahden kylän tiloista. Nämä ovat Paukkula, Saksala ja Peitsari ja kaikista on lähdetietoja 1600-luvulta, Paukkulasta jo aiemmin. Paukkulan ratsutilan tiedetään kuuluneen vuonna 1664 Johan Wolmarsson Trumpeterille. Tilan nimi tunnetaan jo 1500-luvulta. Trumpeterin asuinpaikka Jokiasmaa-niminen maakappale ja talo kuuluivat Joachim Transköldin läänitykseen. Ratsutilan alaisena olivat Kirkonkylä N:o 9 Maunula ja N:o 19 Seiveri. Paukkulan omistajana oli 1700-luvun alkupuolella kruununvouti Nils Posse. Kruununvouti Petter Johan Masalin haltuun ratsutila tuli 1760-luvulla ja säilyikin 6 Kuujo 1989, Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114:1984, Karjalainen & al. 1986, Hassinen & Kuujo & Lakio & Väänänen 1988, Selitys Mikkelin kaupungin IX:n, X:n ja XIX:n kaupunginosan asemakaavamuutos- ja laajennusehdotus

11 Masalineilla vuoteen 1811 saakka. Avioliiton kautta Masalinin sukuun kuuluvia omistajia olivat Schlüterit ja Tawaststjernat. Säätyläisten jälkeen tilan omisti 1880-luvulla leski Ulrika Suhonen ja ja 1890-luvun vaihteessa maanviljelijä Juho Riipinen. Hänen aikanaan Paukkulan maille syntyi Lähemäen esikaupunki. Vuonna 1919 Riipiset myivät Paukkulan kajaanilaiselle varatuomari Paavo Paloheimolle, jolta se siirtyi Pohja Oy:lle. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti Paukkulan kansanopiston toimipaikaksi. Vuonna 2012 Paukkulassa toimii Suomen Nuoriso-opisto ja Etelä-Savon taidetoimikunta. 11 Opiston aloittaessa toimintansa Paukkulassa 1920-luvulla kartanon vanhoista rakennuksista oli jäljellä päärakennus, Eteläpään pirtti, silloinen talonmiehen piharakennus, talli, luhtiaitta, aittarakennus ja kivinavetta (nykyinen Paukkulinna). Aluetta ympäröi puisto. Päärakennuksessa järjestettiin ruokailu sekä opetus, jonka lisäksi siellä sijaitsi johtajan asunto. Eteläpään vanhaa pirttiä pidettiin ruokalana, voimistelusalina ja luokkahuoneena. 12 Paukkulan kartanon rakennettu ympäristö muuttui luvuilla, jolloin vanhat kartanon rakennukset korvattiin opiston uudisrakennuksilla. Nykyinen Paukkulan alue muodostuu pääasiallisesti Suomen nuoriso-opiston rakennuksista. Kivi- ja puurakenteinen navetta, Paukkulinna, muutettiin opistorakennukseksi yliarkkitehti Martti Välikankaan piirustusten mukaan vuonna Paukkulinnan lähellä on lisäksi kaksi pienehköä hirsirakennusta ja luhtiaitta. Heteka on funkkistyylinen asuinrivitalo, jonka eteläpäädyn on suunnitellut rakennusmestari Veikko Liukkonen vuonna Rakennusta on jatkettu vuonna 1957 ja suunnittelusta vastasi arkkitehti Martti Riihelä. Rakennus on alkuperäiseltä käytöltään ollut opettajien asuntola. Asuntola Savotan on puolestaan suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Unto Ojonen vuonna Rakennusta on laajennettu vuosina 1970 sekä Kuutuuli-niminen asuntola vanhan opettaja-asuntolan vieressä on valmistunut vuonna 1987 arkkitehtitoimisto Reijo Seppäsen piirustuksien mukaan. Arkkitehtitoimisto Reijo Seppäsen suunnittelemia rakennuksia ovat myös Artium opistorakennus (2000), hallintorakennus Kartano (1993) ja kurssirakennus Pajatus vuodelta Saksalanjoen varrella sijainnut Saksalan talo oli peräisin 1600-luvulta ja toimi tuolloin kruunun-vouti Hans Joensson Falckin virkatalona luvulla talon omistivat mm. Tavaststjernat. Rajatullitarkastaja Henrik Forshaellin aikana 1700-luvulla toimi Saksalassa myös rajatullikamari. Talo Ylimmäinen kuva on Paukkulan nykyinen päärakennus Kartano. Keskellä on kuva säilyneistä aittarakennuksista sekä asuntoloista nimeltään Heteka ja Kuutuuli. Alimmassa kuvassa kirjasto ja asuntola Savotta. Saksalan talo on vuonna 2012 päiväkotina. oli kapellimestari David Neumannin omistuksessa 1860-luvulla ja A.T. Lesche isännöi taloa 1800-luvun lopulla. Molemmilla oli karvaamot. Lesche perusti Saksalanjoen suuhun uuden karvaamon, joka oli tuolloin kaupungin suurin teollisuusrakennus. Tilan säilynyt päärakennus on 1800-luvulta, ja se toimii nykyisin Saksalan alueen päiväkotina Parviainen URL: Wirilander 1982, Jussila 1998, 25, MKA, rakennusluvat.

12 10 Peitsari on saanut nimensä Erkki Antinpoika Peitsarin mukaan, joka mainittiin tilan isäntänä vuoden 1664 maakirjassa. Peitsarin suvun aikana, 1600-luvun puolivälissä, talo on toiminut kestikievarina. Rakennus oli Savilahden seurakunnan ensimmäinen kappalaisen virkatalo, mutta se oli hänen henkilökohtaisessa omistuksessaan, ja vakiintui virkataloksi vasta 1700-luvun loppupuolella. Uusi asuinrakennus valmistui 1836, ja sitä laajennettiin toisesta päästään myöhemmin. Talo oli kappalaisen käytössä 1900-luvun jälkipuoliskolle asti, ja tunnettiin vielä senkin jälkeen Peitsarin pappilana aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin rakennus paloi luvun alun asuinrakentaminen Juvantien alue on muodostunut asuinalueeksi hyvin varhain, sillä 1700-luvun lopun rekognosointikartta osoittaa, että alueella on sijainnut torpparien asumuksia. Alueen muodostamiseen on vaikuttanut keskiaikainen tielinjaus Suuri Savontie, jota nykyinen Juvantie mukailee Lähemäen alueella. Nykypäivään säästynyt rakennuskanta Juvantiellä on pääasiallisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä ja alueelle onkin sijoittunut useita taitekattoisia asuinrakennuksia 1920-luvulta. Lähemäen asuinrakentamisen ydinalue on sijainnut Juvantien ja nykyisen Paukkulantien varrella 1900-luvun alussa. Alueen rakennetun ympäristön suurempia muokkaajia lienee ollut Saksalan sahan työntekijöiden asunnontarve sekä asuinrakennusalue, joka rakentui Paukkulan tilan maille. Lähemäen esikaupunki liitettiin Mikkelin kaupunkiin vuonna Professori Otto-Iivari Meurman laati alueelle asemakaavaehdotuksen vuonna Sen pääpaino oli Juvantien, Hiirolantien (nykyinen Pajatie) ja Paukkulantien alueella. Asemakaava vahvistettiin vuonna Paukkulantien itäreunalle ja -puolelle on muodostunut yhtenäinen puutaloalue, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1900-luvun alusta. Osaan rakennuksista on tehty laajennuksia sisäpihan suuntaan, mutta asuinrakennukset ovat säilyttäneet yhtenäiset kadunsuuntaiset harjalinjat. Vuonna 2012 asuinrakennuksien lisäksi useimmilla tonteil- la on säilynyt rakennusajankohdan aikainen piharakennus. Paukkulantien itäreunan asuinrakennuksien yhteyteen kuuluvat vakiintuneet pihat sekä tonttia ympäröivät esikaupunkiaidat. Paukkulantien länsireunalla on sijainnut kolme suurempaa ja pohjoispäädyssä kolme pienempää asuintonttia vielä 1930-luvulla. Vuonna 2012 länsireunalle sijoittuvat kolme asuinrakennusta, jotka ovat 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä luvun alussa Timonkadun tielinjausta on muutettu, jolloin sen alta on purettu (Paukkulantie 17) tontille kuuluneita ulkorakennuksia. Luultavasti tuolloin on purettu myös uuden tielinjauksen alle jäänyt 1900-luvun alun asuinrakennus 15. Jälleenrakennuskaudella tontteja on pienennetty ja Paukkulantien länsireunalle on rakennettu puolitoistakerroksisia asuinrakennuksia, joiden päädyt sijaitsevat kohtisuoraan katulinjaan nähden. Jälleenrakennuskauden myötä orapihlaja-aidat ovat yleistyneet Paukkulantien länsireunan katukuvassa. Juhaninkadulla on sijainnut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tiivis yksikerroksisien puurakennuksien asuinalue. Vuonna 2012 Juhaninkadun länsipäähän sekä Rajakujalle sijoittuu kolmen erillisen asuinrakennuksen ryhmä, jotka ovat säilyttäneet hyvin rakennusajankohdan julkisivunsa. Juhaninkadulle on noussut matalia uudisrakennuksia luvulla, mitkä ovat sijoittuneet 1900-luvun suljettuun katulinjaan nähden vapaamuotoisemmin. 16 Juvantien rakennuskanta on kerroksellista ja 1920-luvun säästyneet taitekattoiset rakennukset antavat mielikuvan siitä millainen miljöö Juvantiellä on ollut 1930-luvulla. Rakennusrungoltaan luvun rakennukset ovat kokonaisuudessa vanhempia rakennuksia lyhyempiä, yhden tai kahden perheen asuintaloja. Varsinaisen asuinkerroksen lisäksi ne varustettiin usein ullakkohuoneilla, joko omaan käyttöön tai vuokralaista varten. Ullakkohuoneet sallittiin puisissa asuinrakennuksissa vuodesta 1920 lähtien. Tuolloin tulivat mansardikattoiset asuinrakennukset katukuvaan, koska ne mahdollistivat runsaan ullakkotilan. Ullakkohuoneiden sallimiseen puutaloissa oli johtanut ensimmäinen maailmansota, jonka jälkeen yleinen asuntopula oli kiinnittänyt huomiota uusiin taloudellisiin ratkaisuihin. 17 Tiivis asuinrakentaminen mukailee Juvantietä ja siitä Yleisnäkymä Juhaninkadulta vuonna Näkymä Paukkulantien itäreunalta vuonna Wirilander 1982, Kauko Laamasen haastattelu. 16 Asemakaava muutoksen selostus Hassinen & Lähde 1987, 41.

13 Rakennusmestari Yrjö Brotkinin suunnitelmat Juvantien kioskirakennukseksi vuonna erkanevia poikkikatuja, jossa asuinrakentaminen on saanut kerroksellisuutta monien eri vuosikymmenien rakentamisen tuloksena. Juvantien itäpäätyä on levennetty ja osittain korotettu kevyenliikenteenväylän parantamiseksi vuonna Juvantien ja Kisatien risteykseen sijoittuu 1900-luvun alun asuinrakennusryhmä (Juvantie 31 ja 33), jonka yhteyteen omistajat rakensivat pienen kioskin vuonna Myöhemmin kioski purettiin ja sen tilalle tehtiin rakennusmestari Yrjö Brotkin piirustuksiin perustuva pulpettikattoinen kioski vuonna Tämä kioskirakennus on purettu 1980-luvulla. Jälleenrakennuskausi Kaupunginarkkitehti Eero Jokilehto suunnitteli asemakaavamuutos- ja laajennusehdotuksen vuonna 1947, joka toteutettiin samaisena vuonna. Jokilehto perustelee suunnitelmaansa liikenneväylien ajantasaistamisella, tonttien omistussuhteiden selvittämisellä sekä uusien asuntokorttelien aikaansaaminen rintamamiesten ja siirtoväen maansaannin turvaamisella maanlunastuslain edellyttämissä puitteissa. 19 Jokilehdon asemakaavassa esille nostama kysymys rintamamiesten ja siirtoväen asuntopulan helpottamisesta näkyy Lähemäen rakennetussa ympäristössä erityisesti Raivaajankadulla ja Seuralankadulla. Aluetta laajennettiin vuoden 1951 asemakaavassa Raivaajankadun itä- ja pohjoispuolelle. Jälleenrakennuskauden vallitsevaksi asuinrakennustyypiksi muodostui pientalotyyppi, ns. rintamamiestalo. Materiaalipulan vuoksi kaikki saatavilla ollut betoni ja teräs menivät tuolloin pääosin teollisuuden tarpeisiin. Tiiliteollisuudelle aiheutti vastaavasti vaikeuksia energiapula. Puurakenteiset pientalot soveltuivat erinomaisesti ajan sarjatuotantoon. Koska pientalo oli mahdollista rakentaa pääosin puusta ja koska se oli sopiva rakennustyyppi sekä maaseudulle 20 että kaupunkiin, oli se yksiselitteisesti paras ja tehokkain vaihtoehto asuntopulan lievittämiseksi. Tämän lisäksi tyyppipientalo oli kohtalaisen helposti rakennettavissa ilman erikoisvälineitä tai perinteistä kirvesmiestaitoa, sillä hartiapankin eli omatoimisen rakentamisen merkitys jälleenrakennustyössä oli erittäin suuri. 21 Juvantien ympäristön asuinrakentamista 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä Maistraatin piirustukset (MKA). 19 Selitys Mikkelin kaupungin IX:n, X:n ja XIX:n kaupunginosan asemakaavamuutos- ja laajennusehdotus Rakentamisen pääpaino oli maaseudulla vuoteen 1956 asti. 21 Kummala URL:

14 12 Tiilipulan vuoksi taloihin oli käytännössä mahdollista suunnitella vain yksi savupiippu, joka oli lämmön jakamisen takia järkevää sijoittaa keskelle taloa. Huonetilat tulisijoineen oli vastaavasti luontevaa sijoittaa kiertymään piipun ympärille, ja näin rakennuksen pohjamuoto määrittyi neliömäiseksi. Jyrkähkö harjakatto taas mahdollisti sen, että myös ullakkokerros oli käyttökelpoista asuinpinta-alaa. Lisäksi näin aikaansaatu puolitoistakerroksisuus oli tilankäytöllisesti ja taloudellisesti järkevää, sillä ullakkokerros voitiin aluksi jättää kokonaan rakentamatta tai sinne voitiin ottaa vuokralaisia. Mahdollisten vuokralaisten takia myös käynti yläkertaan sijoitettiin usein mahdollisimman suoraan tuulikaapista tai jopa ulkoa. Tältä perustalta tyyppitalojen arkkitehtuuri vakiintui nopeasti hyvin yhtenäiseksi ja vaikka tyyppejä, suunnittelijoita ja suunnittelijayhteisöjä oli paljon, suunnittelua leimaa anonyymiys ja eri tyyppien erottaminen toisistaan on vaikeaa. 22 Raivaajankadun puolitoistakerroksisia asuinrakennuksia. Raivaajankatu ja Seuralankatu sekä niiden poikkikadut muodostavat yhtenäisen niin kutsutun rintamamiestaloalueen, joka koostuu puolitoistakerroksisista omakotitaloista. Tavallisesti talot ovat sijoiteltu suorakaiteen muotoisten tonttien kadunpuoleiseen päähän siten, että tontin toinen pää on aikoinaan jäänyt hyötykasviviljelyn tarpeisiin. Erityisesti Raivaajankatu sijoittuu mäenrinteeseen, joka muodostaa yhtenäisen asuinrakennuksien rivistön mukaillen kadun reunaa. Raivaajankadun ja Seuralankadun pohjoispäähän on sijoitettu matalampia asuinrakennuksia, jotka on luultavasti rakennettu vasta luvuilla. Lähemäen alueelle on rakennettu myös muualle jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisia asuinrakennuksia, kuten Anssinkadulle, Peltokadulle ja Sorsankujalle LUKU Mikkelin kasvusuunnaksi painotettiin 1960-luvulta eteenpäin kaupungin itäisiä osia, Tuppuralaa ja Lähemäkeä. Alueita kaavoitettiin ahkerasti, ja Lähemäen etelärajalle Pelto-Paukkulantielle ja Ratinlammenkadulle alkoi nousta ajalle tyypillistä, matalampaa arkkitehtuuria. Siirtymä jälleenrakennuskauden rintamamiesarkkitehtuurista uuteen tyyliin alkoi 1950-luvun loppupuolella eikä ollut suoraviivainen, vaan tyyppejä sekoitellen syntyi kahden aikakauden tyyppitalojen välimuotoja. Kattolinja loiveni aikaisemmasta, rakennusten suorakaiteen muotoinen massa venyi hieman ja ikkunat sommiteltiin nauharyhmäksi. Yksikerroksisuus ja massan sisään vedetty kuisti viestivät myös tyylin muutoksesta. Myös asumisihanteissa tapahtui muutosta, ja rintamamiestalojen sulkeutuneesta tilajaosta siirryttiin ilmaviin ja avarampiin tiloihin. Keittiö tuli olennaiseksi osaksi asuntoa ja yhdistyi yhä useammin olohuoneeseen, jonka merkitystä asunnon tärkeimpänä huoneena korostettiin julkisivussa suurilla ikkunapinnoilla. Lisäksi arava-normit ja matalammat huonekorkeusvaatimukset vaikuttivat ajan rakennusten ulkonäköön. Tehokkaammat eristykset ja maanvaraiset lattiat madalsivat taloja ja yksikerroksisuus korosti asumismukavuutta luvulta 70-luvulle siirryttäessä kattoräystäitä alettiin koteloida ja tasakatot sekä pulpettikatot yleistyivät. Tyyppitalojen perinnettä jatkoivat pakettitalot, joissa rakentaminen tuotteistettiin äärimmilleen. Näiden kahden ero on siinä, että tyyppitalotuotannossa talon suunnittelu ja rakennuttaminen oli eriytetty, ja pakettitalossa puolestaan talotehdas oli vastuussa kaikista näistä osa-alueista. 23 Puuteollisuuden 21 edustajan organisaatio Puutalo Oy perustettiin vuonna 1940 tuottamaan talvisodan aikana tilattuja parakkeja. Toiminta alkoi Ruotsin lahjatalojen pystytyksen organisointina, ja kun puutalojen teollinen tuotanto pääsi käyntiin, kehitti yhtiö seuraavina vuosikymmeninä lukuisia tyyppitaloja. Vuonna 1955 Puutalo Oy ja Suomen Puurakenteiden Myyntiyhdistys perustivat Myyntiyhdistys Puutalon, josta 1960-luvulla tuli yksi johtavista yksikerroksisten tyyppitalojen tuottajista. Muita samantapaisten tyyppitalojen suunnittelijoita olivat Asutusvaliokunta, Asutushallitus, Maatalousseurojen keskusliitto, Osuustukkukaupan tyyppitalotoimikunta sekä Sosiaaliministeriö. Myös yksityiset tahot suunnittelivat vastaavia tyyppitaloja yleiseen levitykseen 1960-luvulla, minkä jälkeen pakettitalotuotanto syrjäytti tyyppitalotuotannon. Ratinlammenkadun rakennuskanta tarjoaa läpileikkauksen siitä murroksesta, mikä tyyppitalojen suunnittelussa tapahtui 1950-luvun lopulta aina 1970-luvulle. Täällä rakennukset näyttävät päällisin puolin pitkälti saman mallin mukaan tehdyiltä, mutta lähemmässä tarkastelussa on löydettävissä eri tahojen suunnittelemien talotyyppien kirjo. Myyntiyhdistys Puutalon tyyppitalot hallitsevat katunäkymää heti sen alkupäästä lähtien. Paukkulantieltä Ratinlammenkadulle tultaessa jää tien pohjoispuolelle neljän kaksikerroksisen omakotitalon ryhmä. Näistä ensimmäinen on Myyntiyhdistys Puutalon tyyppiä Liisantalo, kaksi seuraavaa tyyppiä Vaahtera. Sorsankujan risteyksestä eteenpäin katunäkymä on matalan avoin. Suuri osa Ratinlammenkadun tehdasvalmisteisista matalatyyppitaloista on Myyntiyhdistys Puutalon tuotantoa, tyyppejä Pikku-Sep- 22 Kummala URL: 23 Ruotsalainen 2011, 19, 22, 26-28, Ruotsalainen 2011,

15 Myyntiyhdistys Puutalon tyyppipiirustus Pikku-Seppo (Maistraatin arkisto, MKA). Ratinlammenkadulla sijaitseva rakennusmestari Vilho Haikon muokkaama tyyppitalo Satu-Seppo. Takana sijaitseva rakennus on Maatalousseurojen keskusliiton asutusvaliokunnan tyyppitalo AS-tyyppi A28P. Dunckerinkadulla sijaitseva ns. käkikellotalo. 13 po, Satu-Seppo ja Taru-Seppo. Lisäksi joukosta löytyy Maatalousseurojen keskusliiton asutusvaliokunnan vuonna 1959 suunniteltu AS-tyyppi A 28 sekä Osuustukkukaupan tyyppitalotoimikunnan talotyyppi R8PP. Kaikki pohjoispuolen rakennukset viimeistä lukuun ottamatta ovat puurakenteisia ja omaavat loivan satulakaton avoräystäällä. Ero kadun eteläpuolen rakennuksiin on nähtävissä juuri näissä ominaisuuksissa. Eteläpuolella katua valtaosa rakennuksista on tiilisiä tai julkisivussa on sekoitettu tiiltä ja puuta. Lähes kaikissa tämän puolen rakennuksissa on lisäksi aikakaudelle tyypillinen satulakatto umpiräystäslaatikolla. Viimeiset kaksi taloa kadun päädyssä poikkeavat satulakattoisina selkeästi muista. Yksittäisistä suunnittelijoista Vilho Haiko on suunnitellut suuren osan Ratinlammenkadun matalista pientaloista. Haikon käsialaa on myös Pelto-Paukkulantiellä viheriökentän laidalla yhtenäinen seitsemän matalan omakotitalon rivi. Piirustukset ovat vuodelta 1965, ja rakennukset ovat samanmallisia lukuun ottamatta rivistön viimeistä taloa, joka on muita leveämpi. Vuonna 2012 rakennuksista reunimmaiset (11 ja 23) ovat puuosien väritykseltään vaaleanvihreitä, ja rivin keskiosaan jäävät talot ovat näiltä osin tummanruskeita. Loivasti satulakattoisten rakennusten päädyt ovat tiiltä ja työntyvät ulospäin räystäslinjan kanssa muodostaen kehyksen lautafasadin ympärille luvun lopulla hetken muodissa olleita ns. käkikellotaloja rakennettiin Lähemäen pohjoisosaan. Näitä on rivissä Dunckerinkadulla viisi, Hillakadulla kaksi ja Katajamäenkadulla kolme. Muotokieleltään samankaltaiset talot ovat eri tahojen suunnittelemia. Joukosta löytyy mm. kuopiolaisen Saastamoinen Yhtymä Oy:n taloteollisuuden tyyppi Koskentalo, kestiläläisen Ekotalo Oy:n talotyyppi Kestilinna sekä Enso-Gutzeit Osakeyhtiön tyyppi Ensotalo, joka on tuotettu Parviaisen tehtaiden puurakennetehtaalla Säynätsalossa. Joukossa on talotehtaiden valmistalojen lisäksi myös yksittäisten suunnittelijoiden tuotoksia. Talojen julkisivuissa on käytetty puuta tai sekaisin tiiltä ja puuta, ja värityksissä on suosittu tummia sävyjä ruskeasta keltaiseen ja punaiseen. Palvelut Lähemäellä sijaitsee useita palvelukeskuksia sekä yksityisyrittäjien ylläpitämiä liikkeitä. Juvantien varteen rakennettiin jo 1900-luvun alkupuolella useita kauppoja ja kioskira-

16 Savonseudun myymälärakennuksen rakennuspiirustus vuodelta Nykyisin tiloissa toimii Siwa-ruokakauppa. (maistraatin arkisto MKA). 14 Rakennuspiirustus on Uikkasen kaupan laajennuspiirustus vuodelta Lähemäen entinen kansakoulu, joka rakennettiin vuonna Kansakoulu toimi rakennuksessa aina vuoteen 1966 saakka, jonka jälkeen siinä toimi Mikkelin talouskoulu. Vuonna 2012 rakennuksessa sijaitsee ravintola. kennuksia, joista osa on purettu uudisrakentamisen vuoksi. Vanhin säästynyt kaupparakennus sijaitsee Juvantie 41:ssä ja liikkeen ensimmäinen nimi oli W. Rasehornin sekatavarakauppa. Liikkeen toiminimi on useaan otteeseen vaihtunut ja laajennuspiirustukset löytyvät maistraatin arkistosta Uikkasen myymälän nimellä vuonna Nykyisin tiloissa toimii Lähemäki Bar. Rakennukseen on tehty useita muutoksia ja nykyinen muoto on luultavasti peräisin vuodelta Tuolloin rakennusta jatkettiin lisäsiivellä, joka muodostaa kokonaisuudessaan nykyisen rakennuksen. Rakennukseen kuulunut vanha osa, joka oli poikkipäätyinen puurakennus, on purettu. Entinen kaupparakennus löytyy myös Seuralankatu 40:ssä, joka on nykyisin asuinkäytössä. Juvantien vielä toiminnassa oleva ruokatavarakauppa (Siwa) sijaitsee Juvantie 13:ssa, joka oli 1980-luvulla Manteli-myymälä. Toiminnassa oleva kauppa on rakennettu vuonna 1959 Savonseudun myymäläksi Kulutusosuuskuntien keskusliiton arkkitehtitoimiston toimesta. Rakennuksessa toimi tuolloin myös baari, joka yhdistettiin valintamyymäläksi muutettuun kauppaan vuonna Vuonna 1987 julkisivuun on tehty muutoksia muun muassa ikkunajakoon. Lähemäen palveluihin kuuluvat myös lastentarhat sekä koulut. Ensimmäinen alueen kansakoulu rakennettiin Lähemäenkatu 11:een vuonna Paukkulan tilan omistaja Juho Riipinen lahjoitti tontin kansakoulun rakentamista varten. Kansakoulu toimi rakennuksessa aina vuoteen 1966 saakka. Tämän jälkeen opetus siirtyi arkkitehti Aune Mertaojan suunnittelemaan koulurakennukseen, jossa opetus edelleenkin on järjestetty. Se sijaitsee osoitteessa Kisatie 5. Tämä olikin pitkään laajan alueen ainut alakoulu 25, jossa koululaiset kävivät Lähemäen lisäksi Tuppuralasta, Launialasta ja Peitsarista. Peitsarin koulu aloitti toimintansa tammikuussa 1984 rakennuksessa, jonka on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Jaakko ja Marja-Liisa Merenmies Ky. Launialan koulu aloitti toimintansa syksyllä Sitä ennen oli avannut ovensa Tuppuralan koulu vuonna Mikkelin talouskoulu aloitti toimintansa vuonna 1968 vanhassa kansakoulurakennuksessa, jota oli saneerattu ja laajennettu. Koulurakennuksen muutostyösuunnitelman on laatinut arkkitehti Eila Ravila ja rakennustyöt suoritti kaupungin rakennustoimisto. Nykyisin rakennuksessa toimii Sali ja keittiö niminen ravintola. Vuonna 1978 valmistui 25 Ala-aste nimitystä käytettiin vuosina Lähemäen koulu. URL-osoite: https://sites.google.com/site/lahemaenkoulu/historia/historia3. 27 Väänänen 1988,

17 arkkitehti Pauli Lehden suunnittelema lisärakennus samalle koulutontille. Julkisivultaan tummasta poltetusta tiilestä ja puusta rakennettu osittain kaksikerroksinen rakennus toimii nykyisin Lähemäki talona, jonka tiloissa on useita eri palvelualojen toimitiloja (mm. hammaslääkäri ja päiväkoti). 27 Lähemäen kansakoulurakennuksessa toimi vuonna 1948 lastentarha, joka kuitenkin jouduttiin lopettamaan kansakoulun tilanpuutteen vuoksi. Kaupunki rakennutti Lähemäelle lastentalon yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa vuonna Lastentalon rakentamiseen avustuksia saatiin ruotsalaiselta kummikaupungilta Boråsilta. Funktionaalista tyyliä mukailevan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Eero Jokilehto. Rakennuksen julkisivussa on pietarilaissyntyisen Michael Schilkin suunnittelema reliefi nimeltään Nuori Polvi. Schilkin työskenteli tuolloin Arabian tehtaalla ja Mikkelin kaupunginhallitus oli aktiivisesti yhteydessä taiteilijan työhön, sillä tarkoituksena oli rakennuksen koristamisen lisäksi myös tehostaa sen arkkitehtonista kauneutta. Näin ollen kaupunginhallitus halusi varata itselleen tilaisuuden määritellä reliefin värit yhdessä taiteilijan kanssa. Lastentalon valmistuttua oli puistossa nähtävissä uusinta puutarha-arkkitehtuuria, jossa orvokkeja oli istutettu vapaisiin ryhmiin ja pensaat oli sijoiteltu puiston ympärille. 28 Alueen palveluihin kuuluvat myös Paukkulan tilaan vuonna 1926 perustettu Suomen Nuoriso-opisto, jossa nykyisin toimii opiston lisäksi Etelä-Savon taidetoimikunta. Alueen kirkollisiin palveluihin lukeutuu Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan alaisuuteen kuuluva Lähemäen seurakuntatalo. Arkkitehtuuritoimisto A. Eskelinen Ky on suunnitellut vuonna 1979 tiilijulkisivuisen seurakuntatalon sekä siihen kuuluvan asuinrakennuksen. Lähemäki vuonna 2012 Lähemäki on aina sijainnut valtaväylien keskiössä luvun lopulla sahatoiminta veti alueelle asukkaita, ja 1960-luvun lopulla hyvät kulkuyhteydet Mikkelin kaupungin keskustaan korostivat edelleen sen asemaa kaupungin kasvusuuntana. Vaikka alueen rakentamista on jatkettu näihin päiviin asti paljolti vanhemman rakennuskannan sekaan, voi kaupunginosan katuja kulkiessa yhä aistia paikoitellen 1900-luvun alun Lähemäen tunnelmaa. Yleisilme on kerroksellinen etenkin pääväylänä toimivan Juvantien sekä Paukkulantien ympäristössä. Kaupunginosan reunamilla rakennuskokonaisuudet ovat yhtenäisempiä. Yksittäisistä suunnittelijoista 1950-luvulta aktiivisena olleen Vilho Haikon kädenjälki näkyy erityisesti eteläpuoleisessa osassa Lähemäkeä. 15 Lähemäen lastentalo vuonna Kuvaaja: Foto Roos. Suur-Savon museon valokuva-arkisto. 28 Lakio 1988,

18 LÄHTEET ARKISTOLÄHTEET MIKKELIN KAUPUNGIN ARKISTO (MKA). -Kaava-arkisto Asemakaava muutoksen selostus, joka koskee Mikkelin Kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäen) kortteleita 39 52, 66 73, 84 ja sekä katu- ja puisto-alueita Mikkelin kaupunkisuunnittelun kaava-arkisto, Kaupungin virastotalo. Selitys Mikkelin kaupungin IX:n, X:n ja XIX:n kaupunginosan asemakaavamuutos- ja laajennusehdotus Mikkelin kaupunkisuunnittelun kaava-arkisto, Kaupungin virastotalo. - Kaupunginhallituksen kiinteistölautakunta (Kiintltk). - Maistraatin arkisto. - Rakennusluvat. SUULLISET LÄHTEET Kauko Laamanen, Mikkeli Maini Pietiäinen, Mikkeli INTERNET LÄHTEET Kummala, Petteri (2004) Jälleenrakennuskauden pientalosuunnittelu. Rintamamiestalo. Suomen rakennustaiteen museo. URL: (Viitattu ). Lähemäen koulu. Lähemäen koulun vaiheita. URL-osoite: https://sites.google.com/site/lahemaenkoulu/historia/historia3 (viitattu ). Parviainen, Leena Herrasväen asuinpaikat. Etelä-Savon kartanot ja kartanoiksi kutsutut. URL-osoite: (viitattu ). Ratatupa, Heikki Rekognosointikartat Historialliset kartat. Jyväskylän yliopisto. URL-osoite: (viitattu ). 16 Ruotsalainen, Sakari (2011) ja 70-lukujen matalat tyyppitalot ja asumisen muutos. Diplomityö, Arkkitehtuurin koulutusohjelma, Tampereen teknillinen yliopisto. URL-osoite: (viitattu ). KIRJALLISET LÄHTEET Etelä-Savon rakennusperintö, Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114:1984. Hassinen, Esa & Kuujo, Erkki & Lakio, Matti & Väänänen, Kyösti (1988) Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II Mikkeli: Mikkelin historiatoimikunta. Hassinen, Esa & Lähde, Hannu (1987) Mikkelin kaupunki Historiallinen pienoismalli. Mikkelin kaupungin museoiden julkaisuja 4. Mikkeli: Mikkelin kaupunki/ Pienoismallitoimikunta. Härkönen, Aune & Kajama, Eila & Liimatta, Helga & Nykänen, Eero & Pynnönen, Albin & Reponen, Esa & Toijonen, Yrjö & Tuhkunen, Jouko & Tuovinen, Esko & Yrjölä, Maija (1986) Entisaikaa Lähemäellä. Mikkeli: Lähemäki-Peitsari-seura ry. Jussila, Petri (1998) Paukkulan hengessä Suomen Nuoriso-opisto Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Karjalainen, Reino & Nykänen, Eero & Reponen, Esa & Reponen, Lyyli & Tuovinen, Esko (1986) Lähemäki muuttuu. s Teoksessa: Entisaikaa Lähemäellä. Kirjoittajat: Härkönen, Aune & Kajama, Eila & Liimatta, Helga & Nykänen, Eero & Pynnönen, Albin & Reponen, Esa & Toijonen, Yrjö & Tuhkunen, Jouko & Tuovinen, Esko & Yrjölä, Maija. Mikkeli: Lähemäki-Peitsari-seura ry. Kuujo, Erkki (1989) Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita Mikkeli: Mikkelin historiatoimikunta. Lakio, Matti (1988) Kaupungin hallinto. Kaupungin toimialat s Teoksessa: Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II Kirjoittajat: Väänänen, Kyösti & Lakio, Matti & Hassinen Esa. Mikkeli: Mikkelin historiatoimikunta. Parviainen, Leena Herrasväen asuinpaikat. Etelä-Savon kartanot ja kartanoiksi kutsutut. URL-osoite: (viitattu ). Tuovinen, Esko (1986) Lähemäen alueen historiaa. Mistä Lähemäki sai nimensä. s Teoksessa: Entisaikaa Lähemäellä. Kirjoittajat: Härkönen, Aune & Kajama, Eila & Liimatta, Helga & Nykänen, Eero & Pynnönen, Albin & Reponen, Esa & Toijonen, Yrjö & Tuhkunen, Jouko & Tuovinen, Esko & Yrjölä, Maija. Mikkeli: Lähemäki-Peitsari-seura ry. Väänänen, Kyösti (1988) Koululaitos. Ammattikasvatushallituksen alaiset oppilaitokset s Teoksessa: Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II Kirjoittajat: Väänänen, Kyösti & Lakio, Matti & Hassinen Esa. Mikkeli: Mikkelin historiatoimikunta. Wirilander, Hannele (1982) Mikkelin pitäjän historia vuoteen Mikkeli: Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta.

19 TUPPURALA Huvila-alueesta ensimmäiseen metsälähiöön Johdanto Tuppurala on Mikkelin 10. kaupunginosa ja se sijaitsee Savilahden itärannalla. Niemelle sijoittuvaa Tuppuralaa rajaa pohjoisesta Lähemäki ja koillisesta Launiala. Nykyinen rakennuskanta Tuppuralassa on pääasiallisesti rakennettu 1960-luvulla tai sen jälkeen. Alueella on säilynyt muutama huvila ja vanhempi pienasunto 1800-luvun ja 1900-luvun taitteesta. Inventointiprojektin aineisto on pääasiallisesti kerätty haastattelemalla kiinteistöjen omistajia ja alueen asukkaita. Tuppuralassa sijainneesta vaneritehtaasta Oy Grahn Ltd on olemassa myös kirjoitettua historiatietoa. Tehtaan mukaan nimetyllä Graanin alueella on nykyisin muun muassa automarketteja, joihin on muodostettu sujuva liittymäyhteys 5-tieltä. Inventointiprojekti käsitti Aurankadun alueen, johon rakentui yhtenäinen rivitaloalue 1970-luvulla. Sen lisäksi tarkasteltiin Pohjankaaren ja Tuppuralan vanhimman asuinalueen (Tanelinkatu) nykytilaa. Aiemmin Tuppuralassa on inventoitu huvilarakennukset. Rauhaniemen ja Etelätien huvilat ovat asemakaavalla suojeltuja rakennuksia. Projektin yhteydessä tarkastelimme huviloiden nykytilaa sekä lisäsimme rakennuksien käyttö- ja kulttuurihistoriatietoja kulttuuriympäristötietokantaan. 17 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmään inventoidut kohteet: Aurakadun rivitalot Etelätien puuhuvila, Etelätie 10 Pohjankaari Rauhaniemi, Rauhaniementie 16 Tanelinkatu Tuppuralan alueen kehittyminen 1650-luvulta 1900-luvun alkuun Tuppuralan alueella on ollut asutusta jo varhain luvun loppupuolella laaditusta kartasta voidaan nähdä kuinka Tuppuralan alueella on sijainnut jo tuolloin Tuparilan tila ja Danilan rustholli. Tuparilan tila sijoittui suunnilleen nykyisen Graanin alueen tuntumaan ja tila oli Tuppuraisten hallinnassa, jonka mukaan tilan nimi on vakiintunut. Myöhemmin nimi vakiintui myös alueen nimitykseksi luvun puolivälistä aina 1700-luvun alkuun. Danilan tilan tietämillä on vielä 1970-luvulla sijainnut Vartiaisten Ritvalan tilan päärakennus, joka oli rakennettu 1920-luvulla 1. Ritvalan tilan nimi elää yhä Tuppuralan itäisen alueen paikannimistössä, vaikka tilaa ja sen rakennuksia ei enää ole olemassa. Tuppurala Mikkelin rekognosointikartassa vuosilta Rantatupa, vanhat kartat internetsivut. Tuppuralassa on sijainnut myös torppia ja muita tiloja aiemmin mainittujen tilojen pohjoispuolella. Tielinjaus on tuolloin kulkenut Tuparilan pohjoispuolella sijaitsevan Paukkulan kartanon 2 vierestä kohti Danilan tilaa. Jo tuolloin tiestä erkaantui sivutie Launialaan. 3 1 Karttunen Nykyinen Suomen nuoriso-opisto (Paukkulantie 22). 3 Rantatupa ; Wirilander 1982, 636.

20 18 Tuppuralassa sijaitsi 1900-luvun alussa pieni huvila-asutusalue, joka oli rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Huvila-asutus sijaitsi Ritvalan tilan tuntumassa Tuppuralan itäisellä puolella. Pääasiallisen asutuksen on muodostanut sahatyöntekijöiden asunnot. Tuppuralan höyrysaha rakennettiin vuosina vanhan Läsäkosken sahan rakennuttamien tapulien pohjille. Saha tuhoutui tulipalossa 1900-luvun alussa ja se rakennettiin uudelleen, jolloin siihen liitettiin myös mylly. Saha myytiin Mikkelin Puutavara Oy:lle vuonna Vuonna 1938 vuohijärveläisen Kalso Oy:n toimitusjohtaja Karl Grahn osti Mikkelin Puutavara Oy:n osakekannan ja yhtiön nimi lyhennettiin Mikkeli Oy:ksi. Sen yhteyteen perustettiin Oy Grahn Ltd, joka oli sahan puutalo- ja vaneritehdas. Suurimmillaan Oy Grahn Ltd oli 1960-luvulla, jolloin sahaan kuuluivat vaneri- ja rimalevytehdas, talo- ja puusepäntehdas, vaneripalkkitehdas, autokoritehdas, sähkö- ja höyryvoima-asema sekä korjauspaja. Grahnin tuotantolaitos pysähtyi yhtymän jouduttua konkurssiin vuonna Entisen Grahnin tehtaan alueella sijaitsee nykyisin muun muassa Prisma ja K-Citymarket. 4 Alue kuului 1900-luvun alussa Mikkelin maalaiskunnan Suonsaaren kylään (isojako 1850). Tuppurala liitettiin Mikkelin kaupunkiin vuonna Ensimmäisen asemakaavan laati asemakaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurman ( ) ja se hyväksyttiin vuonna Kaavassa keskeinen osa oli Paukkulaan johtavan tien (nykyinen Tuppuralankatu) varteen suunniteltu asuinrakentaminen. Pääpaino asuinrakentamisella oli Tuppuralan pohjoispuolella. Vuonna 1947 arkkitehti Eero Jokilehto laati kaavamuutoksen, joka osittain koski myös Tuppuralaa. Jokilehdon suunnitelmassa asuinrakentamista lisättiin Tuppuralalammen pohjoispuolelle ja laajennettiin silloisen rakennetun alueen länsipuolelle. Varsinainen Tuppuralan yhtenäisen asuntoalueen rakentaminen aloitettiin vasta 1960-luvun lopulla. K.T. Jylhän vuonna 1932 piirtämä tilannekartta, josta näkyy Grahnin tehtaiden ja sen asuinalueilla sijainneet rakennukset. Mikkelin kaupungin maanmittausosasto. Huvilat ja kaupunkilaisten virkistysalue Tuppuralaan Danilan- eli Tanelinniemeen muodostui pieni huvila-alue 1800-luvun loppupuolella. Huvilat rakennettiin Paukkulan kartanosta lohkaistuille rantapalstoille. Nykypäivään on säilynyt kaksi huvilarakennusta, joista toinen on Etelätiellä sijaitseva puuhuvila. Huvilan on suunnitellut perimätiedon mukaan arkkitehti Selim A. Lindqvist ja se valmistui vuonna Rakennus on alunperin ollut vuoraamaton hirsirakennus, johon on lisätty myöhemmin julkisivulaudoitus. Huvila on säilynyt tuon ajan asussaan ja sen julkisivuun on tullut vain vähäisiä muutoksia. Rakennuksen pohjoisella julkisivulla on säilynyt kaksi alkuperäistä avokuistia ja etelänpuoleisella julkisivulla on koko rakennuksen mittainen avoveranta. Kauppias Adam Pylkkänen rakennutti rakennuksen kesähuvilaksi ja siinä käytössä huvila toimii edelleenkin. Päärakennuksen lisäksi alueeseen on kuulunut rannalla sijainnut hirsisauna sekä muita ulkorakennuksia, mitkä on purettu tielinjauksen vuoksi 1970-luvulla. Huvila on toiminut toisen maailman sodan aikaan päämajan viestiosaston sivuosastona ja sitä on kutsuttu nimellä Lokki 2. Viereinen Rauhaniemen huvila oli myös viestiosaston käytössä. 5 Toinen alueen säilyneistä huviloista on Rauhaniemen huvila, jonka rakennutti laamanni Nordenstreng. Kaksikerroksinen vuorattu hirsihuvila sijaitsee Saimaan rantamaisemassa, niemen tuntumassa luvulla rakennettu nikkarityylinen huvila on säilynyt ulkoasultaan jotakuinkin alkuperäisenä. Nordenstreng myi huvilansa kymmenluvulla postimestari Karhuselle ja tämä taas Paukkulan kartanon omistaja Riipisille kaksikymmenluvun alkuvuosina. Rakennus oli yksityiskäytössä vuoteen 1925 saakka, jolloin huvilan omistaja Ida Riipinen myi sen työväenyhdistykselle. Huvila on toiminut luvulla kesänvietto- ja kahvilanpitopaikkana luvulla huvilan viereen rakennettiin suuri katoksellinen avolava, johon kuului myös näyttämöosa. Sosialidemokraattinen naisyhdistys piti huvilassa kesäisin täysihoitolaa noin vuosina Myöhemmin 1950-luvulla alueelle rakennettiin isohko hallirakennus talvikauden tanssitilaisuuksia varten. Alueella on toiminut yksityisyrittäjä, joka on ylläpitänyt vuokrattavia lomamökkejä ja leirintäaluetta 6. Rauhaniemen huvilan alue kaavoitettiin uudestaan vuonna Tuolloin huvilan viereen molemmin puolin rakennettiin kolme kaksikerroksista puurivitaloa ja kolme kerrostaloa. Huvila korjattiin 1990-luvun lopussa asuinkäyttöön ja ullakolle tehtiin yksi ullakkoasunto. Ennen tätä rakennuksessa toimi muistitiedon mukaan kahvilayrittäjä. Tuppuralan niemessä on sijainnut kolmaskin huvila, joka oli Mikkelin Pursiseuran omistuksessa vuodesta 1906 vuoteen Tanelinniemen huvilaksikin kutsuttu rakennus oli peräisin 1880-luvulta ja purettiin 1980-luvulla. Huvila oli alun perin kahden neiti Antellin omistuksessa, jotka pitivät Mikkelissä tytöille tarkoitettua valmistavaa koulua. Antellit myivät rakennuksen Pursiseuran paviljongiksi. Paviljongissa ja sen puutarhassa järjestettiin seuran juhlia ja yleisiä 4 Kuujo 1988, Suullisia tietoja antanut Risto Karttunen, Mikkeli; Karttunen Lähemäki-Peitsari seura ry. 1986, ; Karttunen 1987.

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Tiina Jäkärä 2008 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 1 Sisällysluettelo Johdanto..2 Tutkimusalue ja aiemmat tutkimukset Inventoinnin

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 18. kaupunginosan asemakaavan muutos Kaavan tunnus: 18/17 Kaavan päiväys:20.5.2009

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra 20.5.2013 Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6) Työnpuisto

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot