Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 1 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa laaditaan työmarkkinoita käsitteleviä raportteja ja analyyseja. Seuranta- ja ennakointitiedon tarve on korostunut talouden nopeiden ja osin yllätyksellisten muutosten vuoksi. Ei tarvita pelkästään erilaista numerollista tietoa, vaan erityisen tarpeellista on tiedoista tehtävien yhteenvetojen, johtopäätösten ja analyysien laatiminen. Tämä raportti yhdistää numerollista seurantaa ja siitä tehtävää analyysia. Raportin tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä työnvälitystilastosta. Työnvälitystilasto saadaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekistereiden tiedoista. Tilaston laatuselosteen linkki on tässä: Raportti koostuu viidestä osiosta: 1. Kaakkois-Suomen uusien avoimien paikkojen seuranta Tässä osiossa esitellään meneillään olevan vuoden paikkakehitystä. Seurannassa halutaan tuoda esiin paitsi paikkojen rakennetta eli millaisia paikkoja on eniten jne., myös miten tilanne on muuttunut. Numerotaulukoissa esitellään muutosta edellisen vuoden vastaavaan aikaan ja myös kahden vuoden muutosta. Tietoja esitellään lähinnä ammattiryhmittäin. Työvoimaa tilatessaan työnantaja ilmoittaa työtehtävän ammattinumeron. Tämä on hyvä pohja saada esiin se, millaisia tarjolla olevat työpaikat ovat ja miten työvoiman kysyntä näillä perusteilla muuttuu. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 2. Nuoret ( v.) työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa käsitellään nuorten ajankohtaista, kuluvan vuoden työttömyystilannetta. Tietoja esitellään neljännesvuosittain. Selvityksessä halutaan tuoda esiin paitsi nykyistä työttömyystilannetta myös tilanteen muutosta. Ajankohtaisia tietoja verrataan edellisten vuosien tilanteeseen. Olemme tässä laajentaneet nuorten ryhmää yleisen pidetyn vuotiaiden sijasta vuotiaisiin. Tämä mm. sen vuoksi, että usein koulutus vie paljon aikaa ja muutoinkin työmarkkinoille sisään pääseminen tapahtuu osalla nuoria vasta sen jälkeen kun he ovat täyttäneet 25 vuotta. Nuorten työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 3. Työssä käyvät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa raportoidaan työssä käyvän työnhakijajoukon rakenteellisia piirteitä kuluvana vuonna Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan sitä, millaisista henkilöistä työssä käyvien uutta työtä hakevien joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut viime aikoina. Työnhakijoiden tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa.

2 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Iäkkäiden työttömyyttä käsittelevässä raportissa seurataan miten 50 vuotta täyttäneiden työttömyystilanne on viime aikoina kehittynyt Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan iäkkäiden työttömyyden rakenteellisia piirteitä ja työttömyyden kehitystä. 50 vuotta täyttäneiden työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 5. Pitkäaikaistyöttömät Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa esitellään meneillään olevan vuoden pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä. Raportissa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömyyden rakenteellisia piirteitä: millaisista henkilöistä joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut ajan myötä Kaakkois-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. Raportin on päivittänyt suunnittelusihteeri Anitta Lehtinen ja seuraava päivitys tehdään noin kolmen kuukauden kuluttua.

3 3 Sisällysluettelo 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN PAIKKOJEN SEURANTA Uudet avoimet työpaikat kesäkuussa Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat huhti kesäkuussa Yleistilanne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat vuoden 2015 alusta lähtien Yleistilanne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne TYÖSSÄ KÄYVÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Yleistilanne Työssä olevien työnhakijoiden ammattirakenne Työssä olevien työnhakijoiden koulutusrakenne VUOTTA TÄYTTÄNEET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Työttömyys pääikäryhmittäin vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät työnhakijat Iäkkäiden työttömyyden yleinen kehitys Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Pitkäaikaistyöttömät huhti kesäkuussa Yleistilanne Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne Pitkäaikaistyöttömät vuoden 2015 alusta lähtien Yleistilanne Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne... 65

4 4 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN PAIKKOJEN SEURANTA 1.1. Uudet avoimet työpaikat kesäkuussa 2015 Vuoden 2015 kesäkuussa ilmoitettiin Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon 1619 alueella avautunutta työpaikkaa, kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja 9 % enemmin kuin vuonna Uusista paikoista 39 % oli asiantuntijoiden ammateissa, 25 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöille, 12 % muille työntekijöille ja 9 % erityisasiantuntijoille. Edellisestä vuodesta suhteellisesti eniten kasvoi muiden työntekijöiden paikkojen määrä, +22 %, asiantuntijoiden paikat lisääntyivät 19 %. Suhteellisesti suurin vähennys edelliseen vuoteen verrattuna nähdään ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (-84 %), prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden paikat vähenivät 51 % ja johtajien paikat 44 %. Määrällisesti eniten uudet avoimet paikat lisääntyivät asiantuntijoiden ammateissa (+103) sekä muiden työntekijöiden ammateissa (+35). Suurin määrällinen vähennys nähdään prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ammateissa, 40 paikkaa vähemmin kuin vuosi sitten. Taulukko: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella kesäkuussa Ammattiryhmä Kesäkuu Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ lkm % lkm % AMMATIT YHTEENSÄ , ,5 1 Johtajat ,4 2 66,7 2 Erityisasiantuntijat ,1 4 2,9 3 Asiantuntijat , ,8 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,9-1 -2,1 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät , ,2 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym , ,5 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät ,2 2 1,5 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät , ,3 9 Muut työntekijät , ,3 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät , ,8 Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin kesäkuussa uutta avointa työpaikkaa, seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusista avoimista paikoista 31 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja, 20 % asiantuntijoiden paikkoja ja 14 % rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikkoja. Vuoden 2014 kesäkuuhun verrattuna suurimmat vähennykset olivat ammatteihin luokittelemattomien (-68 %), prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden (-22 %) sekä maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-15 %). Suhteellisesti eniten lisääntyivät sotilaiden (+67 %), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (+26 %) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+23 %) paikat.

5 5 Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli kesäkuussa 4,8 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 5,0 prosenttia. Kahden ammattinumeron tasolla Kaakkois-Suomen paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten avoimista paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja (34 %). Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 17 % ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja 5 % kaikista alueen uusista avoimista paikoista. Suurimmat määrälliset lisäykset edelliseen vuoteen verrattuna oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (+134), myyjien, kauppiaiden (+99), opettajien ja muiden opetusalan erityisasiantuntijoiden (+19) sekä siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (+18) uusissa avoimissa paikoissa. Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos kesäkuussa v Kaakkois-Suomessa, eniten kasvaneet ammattiryhmät Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 52 Myyjät, kauppiaat ym. 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät 41 Toimistotyöntekijät Suurimmat määrälliset vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat hoivapalvelun ja terveydenhuollon (-42), palvelutyöntekijöiden (-32) sekä kuljetustyöntekijöiden (-30) uusissa avoimissa paikoissa.

6 6 Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos kesäkuussa v Kaakkois-Suomessa, eniten supistuneet ammattiryhmät 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 51 Palvelutyöntekijät 83 Kuljetustyöntekijät X0 Yrittäjät 81 Prosessityöntekijät 32 Terveydenhuollon asiantuntijat 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant. 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist. 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät Kesäkuun uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 4 % (vuotta aiemmin 7 %), 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 31 % (18 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 9 % (12 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 45 % kun niitä vuotta aiemmin oli 47 %. Seutukunnittain alueen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa nähdään, että Kaakkois-Suomen kesäkuun uusista avoimista työpaikoista 45 % oli Kouvolan seudulla. Alueen 736 paikkaa oli 34 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista oli eniten liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (48 %), myyjien ja kauppiaiden ym. (14 %) sekä teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden (5 %) paikkoja. Eniten seutukunnassa lisääntyivät liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (+129), myyjien ja kauppiaiden ym. (+32), teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden (+31) sekä toimistotyöntekijöiden (+15) paikat. Eniten edellisestä vuodesta supistuivat prosessityöntekijöiden (-15), yrittäjien (-12) asiakaspalvelutyöntekijöiden (-7) sekä terveydenhuollon asiantuntijoiden (-7) uudet avoimet työpaikat. Lappeenrannan seutukunnan alueella uusia avoimia paikkoja oli kesäkuussa 443, 27 % Kaakkois- Suomen paikoista. Lappeenrannan seudulla paikkojen määrä väheni yhdeksän prosenttia edellisestä vuodesta. Alueen paikoista oli 28 % liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja, 16 % myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja, 7 % siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden sekä 7 % opettajien ja muiden opetusalan asiantuntijoiden paikkoja. Eniten seutukunnassa lisääntyivät katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (+15), opettajien ja muiden opetusalan asiantuntijoiden (+12) sekä asiakaspalvelutyöntekijöiden (+6) paikat. Eniten edellisestä vuo-

7 7 desta supistuivat rakennustyöntekijöiden ym. (pl. sähköasentajat) (-15), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (-13) sekä liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (-10) uudet avoimet työpaikat. Kaavio: Uudet avoimet työpaikat seutukunnittain ja ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomessa kesäkuussa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Kotka-Haminan seudulla oli uusia avoimia paikkoja kesäkuussa 306, joka on 15 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista oli myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja 27 %, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja 25 %, rakennustyöntekijöiden ym. (pl. sähköasentajat) (6 %) ja opettajien ja muiden opetusalan asiantuntijoiden paikkoja 6 %. Eniten seutukunnassa lisääntyivät myyjien ja kauppiaiden ym. (+58), liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (+26) sekä katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (+8), paikat. Eniten edellisestä vuodesta supistuivat palvelutyöntekijöiden (-32), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (-23) sekä teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden (-21) paikat. Taulukko: Kuukauden uudet avoimet työpaikat seutukunnittain Kaakkois-Suomessa kesäkuussa Seutukunta Kesäkuu Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ lkm % lkm % Kaakkois-Suomi , ,5 081 Kouvola , ,1 082 Kotka-Hamina , ,7 091 Lappeenranta , ,3 093 Imatra , ,6

8 8 Imatran seudulla oli uusia avoimia paikkoja kesäkuussa 134, 20 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista oli siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja 20 %, myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja 18 % sekä palvelutyöntekijöiden paikkoja 17 %. Eniten seutukunnassa lisääntyivät siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (+22), myyjien ja kauppiaiden ym. (+7) sekä asiakaspalvelutyöntekijöiden (+6) paikat. Eniten edellisestä vuodesta supistuivat kuljetustyöntekijöiden (-14), liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (-11), terveydenhuollon asiantuntijoiden (-9) sekä katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (-9) paikat Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien Uusia, työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettuja työpaikkoja avautui Kaakkois-Suomessa tammi kesäkuussa 2015 keskimäärin kuukaudessa 2400 eli 12 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna Kaakkois-Suomen uusista avoimista työpaikoista eniten oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden (31 %) ja asiantuntijoiden (28 %) paikkoja. Tarkasteltaessa uusia avoimia paikkoja yhden ammattinumeron tarkkuudella, havaitaan, että suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+40 %) ja asiantuntijoiden (+20 %) paikat. Edellisestä vuodesta väheni suhteellisesti eniten ammatteihin luokittelemattomat (-52 %) sekä maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (-50 %). Suurin määrällinen kasvu oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikoissa (+214) ja suurin supistuminen maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-40) keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin kuukaudessa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät

9 9 Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin kuuden ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin kuukaudessa uutta avointa työpaikkaa, 5 % enemmin kuin vastaavana aikana vuonna Uusista avoimista paikoista 32 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja asiantuntijoiden paikkojen osuus oli 19 %. Vuoden 2014 vastaavaan aikaan verrattuna lisääntyivät paikat eniten sotilaiden (+100 %), palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+22 %) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (+22 %) ryhmissä. Suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta vähenivät ammatteihin luokittelemattomat (-46 %) sekä maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (-24 %). Kaakkois-Suomen paikkojen (n. 2400) osuus koko maan paikoista oli tammi kesäkuussa 5,2 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 4,9 %. Kahden ammattinumeron tarkkuudella Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten tammi kesäkuun paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja, joita oli 23 % (534 myyntiedustajan paikkaa). Myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja oli 15 %, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikkoja 9 % ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja 7 % kaikista Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista. Vuoteen 2014 verrattuna oli vuonna 2015 suurimmat määrälliset lisäykset liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden avautuneissa paikoissa keskimäärin kuukaudessa (+116). Myyjien, kauppiaiden ym. paikat lisääntyivät 96:lla, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikat 75:llä, siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikat 31:llä sekä suojelu- ja vartiointityöntekijöiden paikat 31:llä keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos ensimmäisellä vuosipuoliskolla v keskimäärin kuukaudessa Kaakkois-Suomessa, eniten kasvaneet ammattiryhmät Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat Myyjät, kauppiaat ym Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät Prosessityöntekijät 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 51 Palvelutyöntekijät 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant

10 10 Suurin määrällinen vähennys edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli katujenpuhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden uusissa avoimissa paikoissa -50. Maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikat vähenivät 41:llä, yrittäjien paikat 12:lla, terveydenhuollon asiantuntijoiden 11:llä ja teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden paikat 10:llä keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos ensimmäisellä vuosipuoliskolla v keskimäärin kuukaudessa Kaakkois-Suomessa, eniten supistuneet ammattiryhmät 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym X0 Yrittäjät 32 Terveydenhuollon asiantuntijat 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 83 Kuljetustyöntekijät 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat Ensimmäisen vuosipuoliskon uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 6 % (9 % vuonna 2014). 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 26 % (22 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 17 % (17 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 42 % kun niitä vuotta aiemmin oli 40 %. Kaakkois-Suomessa tammi kesäkuussa 2015 avoinna olleet uudet työpaikat jakautuivat seutukunnittain seuraavasti: Kouvola 38 %, Lappeenranta 29 %, Kotka-Hamina 25 % ja Imatra 8 %. Kouvolan seudulla paikkoja avautui 33 % ja Kotka-Haminan seudulla 12 % enemmin kuin vuosi sitten. Lappeenrannan seudulla paikkoja avautui 2 % ja Imatran seudulla 9 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Kouvolan seudulla vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla avautuneista paikoista oli 36 % asiantuntijoiden ja 23 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja. Määrällisesti eniten lisääntyivät asiantuntijoiden paikat (+128) ja suurin vähennys oli ammatteihin luokittelemattomien paikkojen ryhmässä (-7).

11 11 Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja (33 %), myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (15 %), siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja (8 %) ja katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden paikkoja (6 %) kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Taulukko: Uudet avoimet työpaikat seutukunnittain tammi kesäkuussa Kaakkois-Suomessa Seutukunta Tammi-kesäkuu keskiarvo Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ Lkm % Lkm % Kaakkois-Suomi yhteeensä ,0 72 3,1 081 Kouvola , ,5 082 Kotka-Hamina , ,3 091 Lappeenranta ,3 16 2,4 093 Imatra , ,4 Lappeenrannan seutukunnassa tammi kesäkuussa avautuneista työpaikoista oli 31 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 29 % asiantuntijoiden ja paikkoja. Määrällisesti eniten lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikat (+36) ja suurin vähennys oli maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-51). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja, joita oli 24 % kaikista alueen paikoista. Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 18 %, siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja 7 % ja palvelutyöntekijöiden paikkoja 7 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Kotka-Haminan seutukunnan uusista avoimista paikoista oli 46 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja 18 % asiantuntijoiden paikkoja. Vuoden takaisesta suurin kasvu oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden uusissa paikoissa (+117) ja suurin vähennys oli muiden työntekijöiden paikoissa (-21). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöidenpaikkoja, joita oli 24 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 14 %, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja oli 13 % ja opettajien ja muiden opetusalan erityisasiantuntijoiden paikkoja 6 %.

12 12 Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat seutukunnittain 1 ammattinumeron tarkkuudella ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2015 keskimäärin kuukaudessa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Imatran seudulla ensimmäisellä vuosipuoliskolla avautuneista paikoista oli 28 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 23 % muiden työntekijöiden paikkoja. Eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. uudet paikat (+14) ja eniten vähenivät muiden työntekijöiden paikat (-16). Hieman tarkemmalla kahden ammattinumeron tarkkuudella oli seudun uusista avoimista paikoista eniten myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (12 %), siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja (10 %), maanviljelijöiden, eläintenkasvattajien ym. paikkoja 9 % sekä lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden paikkoja 9 %.

13 13 TAULUKKO: Uudet avoimet työpaikat Kaakkois-Suomessa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Kesäkuu Muutos % Muutos % Tammi-kesäkuu keskiarvo Muutos % Muutos % / / / /2015 AMMATIT YHTEENSÄ ,4 9, ,0 3,1 11 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestöjen 0 joht , ,0-66,7 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat ,0-66, ,0 50,0 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan peruspalv. 4 johtajat , ,7 66,7 14 Hotellin, ravintolan, kaupan, muiden palvel. 0 joht Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat ,2 25, ,6 25,9 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat ,8-80, ,8-31,6 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat ,0-6, ,7-12,7 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat ,4 211, ,0 27,3 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt ,0 12, ,6 0,0 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant ,0-33, ,5-61,8 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat ,9 4, ,3-28,6 32 Terveydenhuollon asiantuntijat ,0-7, ,2-39,7 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat ,6 44, ,1 20,1 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant ,0-62, ,3-6,8 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt ,0-100, ,0-50,0 41 Toimistotyöntekijät ,8-17, ,6-17,4 42 Asiakaspalvelutyöntekijät ,1 60, ,4 18,4 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät ,0-22, ,0-22,2 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,3 0, ,9-71,4 51 Palvelutyöntekijät ,3 0, ,7-31,2 52 Myyjät, kauppiaat ym ,7 60, ,9 64,9 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät ,8-34, ,7 14,6 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,5-76, ,0 148,0 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym ,3-81, ,3 11,4 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät , ,0 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) ,2-17, ,6-17,4 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, 46 korjaajat ,2 24, ,3 21,7 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan 0 työnt , ,0-50,0 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät ,3 26, ,3 65,2 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist , ,6-28,6 81 Prosessityöntekijät ,7-80, ,7-58,9 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ,0-42, ,1-23,1 83 Kuljetustyöntekijät ,2-66, ,1-39,6 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek ,5 33, ,7 18,4 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat 10 työntekijät , ,7 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat 43 työntekijät ,9-4, ,7-37,0 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,4-29, ,5-14,0 95 Katumyyjät, kengänkiillottajat ym Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät ,3 875, ,0-31,1 01 Upseerit Aliupseerit Sotilasammattihenkilöstö X0 Yrittäjät ,1-68, ,0-29,4 X1 Opiskelijat X2 Ei ammattia , ,0 X3 Ammattia vaihtavat X4 Vastavalmistuneet X5 Valmennukset X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat

14 14 2. NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖ- MARKKINOILLA 2.1. Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat huhti kesäkuussa Yleistilanne Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomessa oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä keskimäärin kuukaudessa työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja. Määrä oli kuusi prosenttia suurempi kuin vuoden 2014 huhti kesäkuussa. Nuorten työttömyys kasvoi hivenen kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin, sillä alle 30 -vuotiaita ilmoittautui Kaakkois-Suomesta huhti kesäkuussa työttömäksi työnhakijaksi seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työttömistä työnhakijoista oli vuotiaita 24,2 % kun heitä vastaavana aikana vuotta aiemmin oli 23,9 %. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman lomautettuja 2. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaikki työttömät työnhakijat , ,7 - nuoret ( v.) , ,9 Nuorten osuus kaikista työttömistä 24,2 % 23,9 % 22,8 % Kokonaistyöttömyyden kasvu oli huhti kesäkuussa Kaakkois-Suomessa loivempaa kuin keskimäärin koko maassa, kuten nuorisotyöttömyydenkin. Koko maassa nuorten työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 11 % ja kaikkien työttömien määrä kasvoi 10 %. Nuoria oli 24,8 % kaikista työttömistä työnhakijoista valtakunnan tasolla. Jakamalla nuoret työttömät työnhakijat kolmeen ikäryhmään, vuotta, vuotta sekä vuotta, havaitaan työttömiä olevan selvästi enemmän vanhemmissa ikäluokissa. Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen toimialueen nuorista työttömistä työnhakijoista alle 20 -vuotiaita oli 13 %, vuotiaita 47 % ja vuotiaita 40 %. Ikäryhmien keskinäisessä vertailussa nähdään, että edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2015 hakijat vähenivät ainoastaan vuotiaiden ryhmässä (-5 %). Suhteellisesti eniten vuoden takaisesta lisääntyivät vuotiaat työttömät työnhakijat (+10 %).

15 15 Taulukko: Nuoret työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa keskimäärin kuukaudessa huhti kesäkuussa vuodesta 2013 vuoteen 2015 Ikäryhmä 2. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % vuotiaat yhteensä , , vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat , ,3 Kaakkois-Suomen kaikista alle 30 -vuotiaista työttömistä työnhakijoista oli miehiä 61 % ja naisia 39 %. Mieshakijoiden työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta 5 % ja naishakijoiden 12 %. Kaakkois-Suomen nuorissa työttömissä työnhakijoissa oli tämän vuoden toisella neljänneksellä suomen kansalaisia 92,6 %, venäläisiä oli 3,2 %, virolaisia 0,6 %, irakilaisia 0,5 % ja somalialaisia 0,4 %. Venäläisten nuorten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden takaisesta 2 %, virolaisten määrä kasvoi 33 %, irakilaisten määrä väheni 12 % ja somalialaisten määrä väheni 50 %. Kaakkois-Suomen kaikista venäläisistä työttömistä työnhakijoista oli nuoria 13 %, virolaisista nuoria oli 17 %, irakilaisista 43 % ja somalialaisista 35 %. Kaakkois-Suomen nuorisotyöttömyyttä seutukunnittain tarkasteltaessa nähdään, että Kouvolan seudulla nuorten työttömien määrä pysyi huhti-kesäkuussa edellisen vuoden lukemassa. Alueen muissa seutukunnissa työttömänä olevien nuorten työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta, eniten Imatran seutukunnassa (+12,7 %) ja vähiten Lappeenrannan seutukunnassa (+9,8 %). Suhteellisesti vähiten nuoria työttömiä oli kaikista työttömistä työnhakijoista Imatran seudulla (23 %). Lappeenrannan seudun kaikista työttömistä hakijoista nuoria oli eniten 25 %. Kotka-Haminan seudun työttömistä nuorten osuus oli 24 % kuten Kouvolan seudullakin. Taulukko: Nuoret työttömät (ilman lomautettuja) alueen neljässä seutukunnassa Seutukunta 2. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaakkois-Suomi , ,9 081 Kouvola , ,7 082 Kotka-Hamina , ,8 091 Lappeenranta , ,8 093 Imatra , ,1

16 16 Nuorten rakennetyöttömyys Seuraavassa taulukossa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vuoden 2015 toisella neljänneksellä kasvoivat sekä Kaakkois-Suomen (+20 %) että koko maan (+20 %) nuorten rakennetyöttömien kokonaismäärät vuoden 2014 vastaavasta ajasta. Kaakkois-Suomen kaikkien rakennetyöttömien määrä kasvoi 11 % vuoden takaisesta. Melkein puolet, 49 %, alle 30 -vuotiaista rakennetyöttömistä kuului huhti kesäkuussa ryhmään palveluilta työttömäksi jääneet. Palveluilta työttömiksi jääneiden nuorten työttömien määrä kasvoi edellisvuodesta 13 %. Koko maassa keskimäärin tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta 15 %. Kakkien työttömien osalta tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta Kaakkois-Suomessa 13 %. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.) Taulukko: Nuoret rakennetyöttömät keskimäärin kuukaudessa huhti kesäkuussa Nuoret alle 30 -v. työttömät Kaakkois-Suomi kaistyöttömät lisääntyivät edellisestä vuodesta 11 %. Kaakkois-Suomen kaikkien rinnasteisten pit- Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä 2. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 18,8 % 24,8 % 48,7 % 7,7 % 100 % 2. neljännes 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 12,7 % 28,4 % 51,5 % 7,3 % 100 % Muutos % 76,7 4,5 13,1 25,2 19,6 Koko maa 2. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 21,8 % 24,1 % 47,3 % 6,8 % 100 % 2. neljännes 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 16,8 % 26,0 % 49,2 % 7,9 % 100 % Muutos % 55,1 11,0 14,8 2,5 19,6 Nuorten rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta neljä prosenttia. 25 % kaikista nuorista rakennetyöttömistä kuului tähän ryhmään. Koko maan rinnasteiset pitkäai-

17 17 käaikaistyöttömien määrä supistui edellisestä vuodesta kymmenesosalla. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Nuorten rakennetyöttömien joukosta pitkäaikaistyöttömien osuus oli edelleenkin huomattavasti alemmalla tasolla kuin kaikkien rakennetyöttömien ryhmässä. Kaikkien rakennetyöttömien ryhmästä 49 % kuului pitkäaikaistyöttömien kategoriaan, nuorten ryhmässä 19 %. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden alle 30 -vuotiaiden määrä kuitenkin kasvoi edellisestä vuodesta 77 % kun kaikkien pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 23 %. Koko maan nuorista rakennetyöttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä 22 % ja määrä kasvoi 55 % vuoden takaisesta. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.) Nuorten palveluilta palveluille sijoittuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta Kaakkois-Suomessa 25 % ja koko maassa oli kasvua kaksi prosenttia. Kaikkien työttömien työnhakijoiden osalta tämä ryhmä kasvoi Kaakkois-Suomessa 12 % vuoden takaisesta. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) Nuorten työnhakijoiden työttömyyden alkaminen ja päättyminen Vuoden 2015 toisella neljänneksellä alkoi työnvälitystilaston kuukausikertomuksen mukaan Kaakkois-Suomessa 1512 nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyysjaksoa (lomautetut ml.) keskimäärin kuukaudessa, kaksi prosenttia vähemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneitä nuorten työttömyysjaksoja oli 1208 eli vajaan prosentin vähemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneistä työttömyysjaksoista 30 % oli saanut itse työtä, 17 % oli aloittanut valmennuksen/kokeilun, 16 % ei ollut uusinut työnhakuaan ja 9 % oli välitetty työhön yleisille työmarkkinoille. Nuorten 6 kuukautta ylittäviä työttömyysjaksoja oli 312 eli 9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 30 -vuotiaiden 12 kuukautta ylittäviä työttömyyksiä oli 83 eli 77 % enemmän vuotta aiemmasta.

18 18 Taulukko: Huhti kesäkuun aikana alle 30 -vuotiaiden alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot sekä 6 kk ja 12 kk ylittävät työttömyydet Kaakkois-Suomessa (lomautetut ml.) vuotiaat 2. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Alkaneet työttömyysjaksot , ,6 Päättyneet työttömyyysjaksot , ,2 6 kk ylittävät työttömyydet , ,4 12 kk ylittävät työttömyydet , ,6 Kaikista huhti kesäkuussa Kaakkois-Suomessa alkaneista työttömyysjaksoista oli alle 30 -vuotiaita 40 % ja päättyneistä työttömyysjaksoista 36 %. Yli kuusi kuukautta ylittävistä kaikista työttömyyksistä oli nuoria alle 30 -vuotiaita 26 % ja 12 kuukautta ylittävistä työttömyyksistä 17 % Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 64 % keskiasteen koulutuksen suorittaneita ja 24 % ylemmän perusasteen suorittaneita. Määrällisesti eniten edellisvuodesta kasvoi keskiasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työttömien ryhmä (+366). Edellisestä vuodesta väheni eniten ylemmän perusasteen (-85) suorittaneet nuoret työttömät. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) koulutusasteen mukaan keskimäärin kuukaudessa huhti kesäkuussa Kaakkois-Suomessa Koulutusaste 2. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % KOULUTUS YHTEENSÄ , ,9 1 ALEMPI PERUSASTE ,3 0 0,0 2 YLEMPI PERUSASTE , ,1 3 KESKIASTE , ,1 5 ALIN KORKEA-ASTE ,8 6 10,3 6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE , ,1 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE , ,5 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE , ,0 9 KOULUTUSASTE TUNTEMATON ,8 5 5,2 Kaikista ylemmän perusasteen suorittaneista työttömistä työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa alle 30-vuotiaita 30 % ja keskiasteen suorittaneista nuoria oli 31 %. Alemman perusasteen suorittaneista

19 19 kaikista työttömistä oli nuoria vain 1 %, tutkijakoulutusasteen suorittaneista ei lainkaan ja alimman korkea asteen suorittaneista 4 %. Neljän koulutuskoodin tarkkuudella nuoria työttömiä tarkasteltaessa nähdään, että vuoden 2015 huhti kesäkuussa oli Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista eniten peruskoulun suorittaneita (23 %), ylioppilastutkinnon suorittaneita (11 %) ja majoitus-ravitsemus-talousalan peruskoulutuksen suorittaneita (6 %). Vuoden 2014 toisesta neljänneksestä tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten määrällisesti kasvoi nuorten ylioppilastutkinnon suorittaneiden työttömien ryhmä (+84) keskimäärin kuukaudessa. Majoitus-ravitsemus-talousalan peruskoulutuksen suorittaneiden työttömien ryhmä kasvoi 60:llä, liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneiden 54:llä, terveys- ja sosiaalialan peruskoulutuksen käyneiden 40:llä ja keskiasteen tietojenkäsittelyn peruskoulutuksen saaneiden ryhmä 34:llä keskimäärin kuukaudessa. Määrällisesti eniten supistui nuorten peruskoulun käyneiden työttömien työnhakijoiden joukko (-73). Sähköalan peruskoulutuksen saaneiden työttömien ryhmä pieneni 29:llä, muun, asteeltaan tuntemattoman, koulutuksen saaneiden ryhmä 18:lla, muun keskiasteen koulutuksen saaneet 16:lla ja muun yleissivistävän ylemmän perusasteen koulutuksen saaneiden ryhmä 16:lla keskimäärin kuukaudessa.

20 20 Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) koulutuksen mukaan (suurimmat ryhmät) Kaakkois-Suomessa Koulutuskoodi 2. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % / /2015 KOULUTUS YHTEENSÄ ,4 23, PERUSKOULU ,1-4, YLIOPPILASTUTKINTO ,1 67, MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSKOUL ,3 42, LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON.) ,1 69, SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS ,2-8, KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULUTUS ,3 2, RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PERUSK ,9 41, AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOULUTUS ,3 27, TIETOJENKÄS.PERUSKOUL.,KESKIASTE ,3 70, TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKOUL ,5 113, LVI-ALAN PERUSKOULUTUS ,4 36, PAPERI- JA KEMIANTEOLL. PERUSKOUL ,1 22, LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSKOUL ,4 73, PUUALAN PERUSKOULUTUS ,7 12, ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK ,6 4, MUU KOULUTUS, ASTE TUNTEMATON ,7 4, TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKINTO ,8 135, PINTAKÄSITTELYALAN PERUSKOULUTUS ,1 37, MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE ,5 3, ELINTARVIKEALAN PERUSKOULUTUS ,2 15, TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL ,5 75, KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOULUTUS ,2 65, NUORISO- JA VAPAA-AIKATOIM.PERUSK ,6 29, MAATILATALOUDEN PERUSKOULUTUS ,9 56, MUU KOULUTUS, KESKIASTE ,4 17, INS. (AMK), TIETOT., TIETOLIIK.TEKN ,0 111, KAUPAN JA HALLINNON AMM.TUTKINTO ,1 560, YLEISSIV. KOUL., ASTE TUNTEMATON ,1 16, TIETOJENKÄS.KOUL.,ALIN KORKEA-ASTE ,5 9, TERVEYDENHUOLLON AMK-TUTKINTO ,4 266, MERKONOMI, LIIKETAL.OPISTOTUTKINTO ,5 0, MEDIANOMIN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK ,3 250, TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSK ,7-4, TERVEYS- JA SOS. ALAN AMM.TUTKINTO ,1 11, SOSIAALIALAN AMK-TUTKINTO ,6 100, MUU YLEISSIV. KOUL., AL. PERUSASTE ,0-18, SUOJELUALAN AMMATTITUTKINTO ,5 240, KUVATAITEEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK ,6-26, METSÄTALOUDEN PERUSKOULUTUS ,0 7, MUU YLEISSIV. KOULUTUS, KESKIASTE ,1-44, VIESTINTÄALAN PERUSKOULUTUS ,3 40, INS. (AMK), KONE-, EN-, KULJ.TEKN ,5 8, MATK-RAV-TAL.ALAN AMK-TUTKINTO ,2 44,4

21 Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Kaakkois-Suomessa huhti kesäkuun lopussa olleiden vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ISCO -pohjaisen ammattiluokituksen mukaisessa tarkastelussa havaitaan, että eniten heistä oli ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (30 %), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä (23 %) ja palvelu- ja myyntityöntekijöissä (19 %). Verrattaessa nuoria ja kaikkia työttömiä työnhakijoita ammattiryhmittäin havaitaan, että suhteellisesti eniten alle 30 -vuotiaita työttömiä oli ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä, 51 % kaikista työttömistä. Työttömistä sotilaista oli nuoria 45 % ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyön työttömistä 30 %. Suhteellisesti vähiten nuoria työttömiä oli johtajien (4 %) ja muiden työntekijöiden (10 %) ammattiluokissa. Edellisen vuoden vastaavasta ajasta väheni nuorten työttömien rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden määrä 33:lla ja ammatteihin luokittelemattomien työttömien ryhmä 25:llä keskimäärin kuukaudessa. Suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät nuoret työttömät sotilaat (+400 %) ja johtajat (+200 %). Määrällisesti suurin kasvu oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+232) ja erityisasiantuntijoiden (+72) työttömien ryhmissä keskimäärin kuukaudessa. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) ammattiluokittain huhti kesäkuussa Kaakkois-Suomessa Ammattiluokka 2. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % AMMATIT YHTEENSÄ , ,9 1 Johtajat ,0 2 50,0 2 Erityisasiantuntijat , ,1 3 Asiantuntijat , ,8 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät , ,6 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät , ,3 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym , ,7 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät ,9 81 7,9 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät , ,4 9 Muut työntekijät , ,7 0 Sotilaat ,0 5 X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät , ,7 Kahden ammattinumeron tarkkuudella nuoria työttömiä työnhakijoita tarkasteltaessa nähdään, että suurimmat ryhmät olivat ilman ammattia olevat (27 % nuorista työttömistä), konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat (7 %), palvelutyöntekijät (7 %), rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) (7 %) ja myyjät, kauppiaat ym. (6 %).

22 22 Viime vuoden huhti kesäkuusta tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten lisääntyivät määrällisesti nuoret työttömät palvelutyöntekijät (+87), myyjät, kauppiaat ym. (+83), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (+52) sekä luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (+28) keskimäärin kuukaudessa. Määrällisesti eniten edellisestä vuodesta vähenivät nuoret työttömät sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät (-25), konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat (-13), ilman ammattia olevat (-13) sekä prosessityöntekijät (-12) keskimäärin kuukaudessa. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) ammattiluokittain (suurimmat ryhmät) Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 2. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % / /2015 AMMATIT YHTEENSÄ ,4 23,9 X2 Ei ammattia ,0 9,9 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat ,5 9,5 51 Palvelutyöntekijät ,7 47,1 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) ,9 16,4 52 Myyjät, kauppiaat ym ,4 111,8 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät ,7 0,8 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät ,4 59,3 83 Kuljetustyöntekijät ,6 53,4 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat ,2 48,4 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist ,8-3,0 41 Toimistotyöntekijät ,5 20,5 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat ,1 25,0 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät ,5 41,2 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt ,7 17,6 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant ,8 21,4 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt ,9 65,9 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat ,8 81,1 81 Prosessityöntekijät ,7-16,7 X4 Vastavalmistuneet ,9 3,6 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat ,0 17,0 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant ,2 17,0 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym ,9 28,6 42 Asiakaspalvelutyöntekijät ,1 56,3 X1 Opiskelijat ,6 36,1 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,6 48,1

23 Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat vuoden 2015 alusta lähtien Yleistilanne Kaakkois-Suomen TE -toimiston asiakkaana oli vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin kuukaudessa työttömänä olevaa työnhakijaa pois lukien lomautetut. Määrä oli 6,8 % suurempi kuin vastaavana aikana vuonna Työttömistä oli nuoria vuotiaita 4932 ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta hivenen reippaammin kuin kaikkien työttömien, 9,2 %. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman lomautettuja Tammi-kesäkuu keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaikki työttömät työnhakijat , ,3 - nuoret ( v.) , ,5 Nuorten osuus kaikista työttömistä 24,2 % 23,6 % 23,1 % Kaakkois-Suomessa työttömien määrän lisäys pysyi alkuvuonna pienempänä kuin Suomessa keskimäärin. Koko maassa työhallinnon asiakkaana oli tammi kesäkuussa keskimäärin kuukaudessa työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja. Määrä oli kasvanut vuoden takaisesta 9,8 %. Myös nuorten työttömyys kasvoi alkuvuonna Kaakkois-Suomessa hieman lievemmin kuin Suomessa keskimäärin. Nuoria alle 30 -vuotiaita oli alkuvuonna koko maassa työttömänä keskimäärin kuukaudessa. Määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta 11,6 %. Taulukko: Alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat alueen neljässä seutukunnassa Seutukunta Tammi-kesäkuu keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaakkois-Suomi , ,5 081 Kouvola , ,2 082 Kotka-Hamina , ,4 091 Lappeenranta , ,2 093 Imatra , ,7 Kaakkois-Suomen alueellinen tarkastelu osoittaa, että nuorisotyöttömyys kasvoi edellisestä vuodesta kaikissa alueen seutukunnissa. Kouvolan seutukunnassa nuorten työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta vähiten, 4,3 %. Imatran seudulla kasvu oli voimakkainta, 14,9 % vuoden takaisesta. Lappeenrannan seudulla nuorten työttömien määrä kasvoi 12,2 % ja Kotka-Haminan seutukunnan alueella 9,1 % vuoden takaisesta.