3. 50 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa laaditaan työmarkkinoita käsitteleviä raportteja ja analyyseja. Seuranta- ja ennakointitiedon tarve on korostunut talouden nopeiden ja osin yllätyksellisten muutosten vuoksi. Ei tarvita pelkästään erilaista numerollista tietoa, vaan erityisen tarpeellista on tiedoista tehtävien yhteenvetojen, johtopäätösten ja analyysien laatiminen. Tämä raportti yhdistää numerollista seurantaa ja siitä tehtävää analyysia. Raportin tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä työnvälitystilastosta. Työnvälitystilasto saadaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekistereiden tiedoista. Tilaston laatuselosteen linkki on tässä: Raportti koostuu viidestä osiosta: 1. Kaakkois-Suomen uusien avoimien paikkojen seuranta Tässä osiossa esitellään Kaakkois-Suomen paikkakehitystä. Seurannassa halutaan tuoda esiin paitsi paikkojen rakennetta eli millaisia paikkoja on eniten jne., myös miten tilanne on muuttunut. Numerotaulukoissa esitellään muutosta edellisen vuoden vastaavaan aikaan ja myös kahden vuoden muutosta. Tietoja esitellään lähinnä ammattiryhmittäin. Työvoimaa tilatessaan työnantaja ilmoittaa työtehtävän ammattinumeron. Tämä on hyvä pohja saada esiin se, millaisia tarjolla olevat työpaikat ovat ja miten työvoiman kysyntä näillä perusteilla muuttuu. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 2. Nuoret ( v.) työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa käsitellään nuorten ajankohtaista työttömyystilannetta. Tietoja esitellään neljännesvuosittain. Selvityksessä halutaan tuoda esiin paitsi nykyistä työttömyystilannetta myös tilanteen muutosta. Ajankohtaisia tietoja verrataan edellisten vuosien tilanteeseen. Olemme tässä laajentaneet nuorten ryhmää yleisen pidetyn vuotiaiden sijasta vuotiaisiin. Tämä mm. sen vuoksi, että usein koulutus vie paljon aikaa ja muutoinkin työmarkkinoille sisään pääseminen tapahtuu osalla nuoria vasta sen jälkeen kun he ovat täyttäneet 25 vuotta. Nuorten työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Iäkkäiden työttömyyttä käsittelevässä raportissa seurataan miten 50 vuotta täyttäneiden työttömyystilanne on viime aikoina kehittynyt Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan iäkkäiden työttömyyden rakenteellisia piirteitä ja työttömyyden kehitystä. 50 vuotta täyttäneiden työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa.

2 4. Työssä käyvät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa raportoidaan työssä käyvän työnhakijajoukon rakenteellisia piirteitä Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan sitä, millaisista henkilöistä työssä käyvien uutta työtä hakevien joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut viime aikoina. Työnhakijoiden tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 5. Pitkäaikaistyöttömät Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömyyden rakenteellisia piirteitä: millaisista henkilöistä joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut ajan myötä Kaakkois-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. Raportin on päivittänyt suunnittelusihteeri Anitta Lehtinen ja seuraava päivitys tehdään noin kolmen kuukauden kuluttua.

3 Sisällys 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN TYÖPAIKKOJEN SEURANTA Uudet avoimet työpaikat joulukuussa Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat loka joulukuussa Yleistilanne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat vuoden 2015 alusta lähtien Yleistilanne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne VUOTTA TÄYTTÄNEET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Työttömyys pääikäryhmittäin vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät työnhakijat Iäkkäiden työttömyyden yleinen kehitys Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne TYÖSSÄ KÄYVÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Yleistilanne Työssä olevien työnhakijoiden ammattirakenne Työssä olevien työnhakijoiden koulutusrakenne PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Pitkäaikaistyöttömät loka joulukuussa Yleistilanne Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne Pitkäaikaistyöttömät vuoden 2015 alusta lähtien Yleistilanne Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne... 86

4 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN TYÖPAIKKOJEN SEURANTA 1.1. Uudet avoimet työpaikat joulukuussa 2015 Vuoden 2015 joulukuun aikana ilmoitettiin Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon 1139 alueella avautunutta työpaikkaa, 13 % vähemmin kuin vuotta aiemmin, mutta 17 % enemmin kuin vuonna Uusista paikoista eniten oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden (32 %), asiantuntijoiden (26 %) ja erityisasiantuntijoiden (12 %) paikkoja. Paikat lisääntyivät kuudessa ammattiryhmässä, eniten erityisasiantuntijoiden ryhmässä (+27). Avoimet paikat vähenivät viidessä ammattiryhmässä, eniten asiantuntijoiden (-131), palvelu- ja myyntityöntekijöiden (-33) sekä muiden työntekijöiden (-27) ryhmissä. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella joulukuussa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin joulukuussa uutta avointa työpaikkaa, 19 % enemmin kuin vuotta aiemmin. Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli joulukuussa 3,2 prosenttia ja vuotta aiemmin 4,4 prosenttia. Neljän ammattinumeron tarkkuus kertoo, että Kaakkois-Suomessa oli eniten myyntiedustajien (147), puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjien (119), myyjien (70) ja sosiaalialan ohjaajien ja neuvojien ym. (60) paikkoja. Eniten edellisen vuoden joulukuusta lisääntyivät sosiaalialan ohjaajien ja neuvojien ym. (+43), lähihoitajien (+21) ja sosiaalityön erityisasiantuntijoiden (+20) paikat. Suurimmat vähennykset olivat myyntiedustajien (-166), vartijoiden (-37), toimisto- ja laitossiivoojien ym. (-26) sekä myyjien (-24) uusissa avoimissa paikoissa.

5 Työn keston mukaisessa jaottelussa joulukuun uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja kuusi prosenttia (vuonna %), 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 15 % (14 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 13 % (14 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 54 % kun niitä vuotta aiemmin oli 56 %.. Alueittain Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa nähdään, että Kymenlaakson osuus paikoista oli 52 % ja Etelä-karjalan osuus 48 %. Kymenlaaksossa paikat vähenivät vuoden takaisesta 28 % jakautuen siten, että Kouvolan seutukunnassa paikat vähenivät 190:llä ja Kotka- Haminan seutukunnassa 44:llä. Etelä-Karjalassa paikat lisääntyivät 13 % edellisen vuoden joulukuusta. Lappeenrannan seutukunnassa uusien avoimien paikkojen määrä kasvoi 47:llä ja Imatran seudulla 17:llä. Taulukko: Kuukauden uudet avoimet työpaikat seutu- ja maakunnittain Kaakkois-Suomessa Seutu/maakunta Joulukuu Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ Lkm % Lkm % Yhteensä , ,1 081 Kouvola , ,5 082 Kotka-Hamina ,6-2 -0,8 Kymenlaakso , ,2 091 Lappeenranta , ,1 093 Imatra , ,5 Etelä-Karjala , ,8 Kymenlaakson uusista avoimista paikoista oli joulukuussa 41 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja 22 % asiantuntijoiden paikkoja. Eniten (-147) vähenivät vuoden takaisesta asiantuntijoiden paikat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden paikat vähenivät 76:lla. Eniten lisääntyivät prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden paikat (+20). Kaakkois-Suomen joulukuun uusista avoimista työpaikoista 30 % oli Kouvolan seutukunnan alueella. Alueen 340 paikkaa oli 36 % vähemmin kuin vuotta aiemmin, mutta 40 % enemmän kuin vuonna Seutukunnan paikoista 44 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja, 19 % asiantuntijoiden paikkoja ja 17 % erityisasiantuntijan paikkoja. Suurin tarjonnan kasvu edellisestä vuodesta nähdään erityisasiantuntijoiden paikoissa (+25). Eniten edellisestä joulukuusta vähenivät asiantuntijoiden (-148) ja toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden paikat (-68). Kotka-Haminan seutukunnan alueelta ilmoitettiin joulukuussa 23 % Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista. Alueen 257 paikkaa oli 15 % vähemmin kuin vuotta aiemmin ja samassa ta-

6 sossa vuoden 2013 joulukuun paikkojen kanssa. Alueen uusista avoimista paikoista 36 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden, 26 % asiantuntijoiden ja 14 % muiden työntekijöiden paikkoja. Eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden paikat (+5), eniten vähenivät paikat rakennus-, korjausvalmistustyöntekijöiden (-17) ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden (-14) ryhmissä. Etelä-Karjalan uusista avoimista paikoista oli joulukuussa 30 % asiantuntijoiden ja 23 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja. Eniten edellisestä joulukuusta vähenivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden (-20) ja prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden (-19) paikat. Eniten lisääntyivät toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden paikat (+55). Kaavio: Uudet avoimet työpaikat seutukunnittain ja ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomessa joulukuussa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 081 Kouvola 082 Kotka-Hamina 091 Lappeenranta 093 Imatra Lappeenrannan seutukunnassa oli joulukuussa 38 % Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista. Alueen 437 paikkaa oli 12 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja 24 % enemmän kuin vuonna Seutukunnan paikoista 32 % oli asiantuntijoiden paikkoja ja 22 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja. Suurin paikkatarjonnan kasvu vuoden takaisesta nähdään toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden paikoissa (+45) ja suurin tarjonnan supistuminen palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikoissa (-26). Imatran seudulla oli uusia avoimia paikkoja joulukuussa 105 eli 19 % enemmin kuin vuotta aiemmin ja 13 % vähemmin kuin kaksi vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista 30 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 24 % asiantuntijoiden paikkoja. Edellisestä vuodesta eniten lisääntyivät toimisto-

7 ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (+10) paikat ja suurin vähennys nähdään prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden (-6) paikoissa Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien Tarkasteltaessa Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen uusien avoimien työpaikkojen kehitystä hivenen pidemmällä aikavälillä nähdään, että paikkamäärä kasvoi vuodesta 2006 (1731) vuoteen 2015 (1958) keskimäärin 13 %. Tarkastelujaksoista eniten paikkatarjontaa oli vuonna 2011, keskimäärin kuukaudessa 2057 paikkaa. Vähiten paikkoja oli ilmoitettu vuonna 2009 (1566 paikkaa). Vuonna 2015 oli uusien avoimien paikkojen määrä 8 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat keskimäärin kuukaudessa vuosina Kaakkois-Suomen uusista avoimista työpaikoista oli vuonna 2015 eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (32 %), asiantuntijoiden (28 %), muiden työntekijöiden (13 %) ja erityisasiantuntijoiden (9 %) paikkoja. Vuodesta 2014 lisääntyivät eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+106) ja asiantuntijoiden (+67) paikat. Suurin vähennys oli maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-19). Kahden ammattinumeron tarkkuudella Kaakkois-Suomen uusia avoimia työpaikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja, joita oli 23 %. Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 18 %, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden 7 % ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden 6 % kaikista Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista.

8 Kaavio: Kaakkois-Suomen TE -toimistoon vuonna 2015 ilmoitetut uudet avoimet työpaikat keskimäärin kuukaudessa (suurimmat ammattiryhmät) Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 52 Myyjät, kauppiaat ym. 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 51 Palvelutyöntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant. 32 Terveydenhuollon asiantuntijat 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät Vuonna 2015 lisääntyivät paikat 20 ammattiryhmässä yhteensä 240:llä keskimäärin kuukaudessa. Eniten lisääntyi liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkatarjonta (+58). Myyjien, kauppiaiden ym. paikat lisääntyivät 54:llä, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikat ja 40:llä ja asiakaspalvelutyöntekijöiden paikat 21:llä. Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos v keskimäärin kuukaudessa, eniten kasvaneet ammattiryhmät Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat Myyjät, kauppiaat ym Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät Asiakaspalvelutyöntekijät Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant Suojelu- ja vartiointityöntekijät Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat 9 81 Prosessityöntekijät 6 Uusien avoimien paikkojen määrä väheni 17 ammattiryhmässä yhteensä 92:lla. Suurimmat määrälliset vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikoissa (-20), katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (-17) sekä yrittäjien (-8) paikoissa.

9 Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos v keskimäärin kuukaudessa, eniten supistuneet ammattiryhmät 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät X0 Yrittäjät 83 Kuljetustyöntekijät 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät 32 Terveydenhuollon asiantuntijat 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) Työn keston mukaan paikkoja arvioitaessa nähdään, että vuoden 2015 uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 6 % (vuonna %). 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 23 % (18 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 15 % (16 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 46 % kuten vuotta aiemminkin. Vuonna 2015 siis 44 % Kaakkois-Suomen työpaikoista tarjosi töitä alle puoleksi vuodeksi ja 56 % yli sen. Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin vuonna 2015 keskimäärin kuukaudessa uutta avointa työpaikkaa, 5,2 % enemmin kuin vuonna Alueittain Kaakkois-Suomen vuoden 2015 uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa nähdään, että Kymenlaakson osuus paikoista oli 61 % ja Etelä-karjalan osuus 39 %. Kymenlaaksossa paikat lisääntyivät vuoden takaisesta 15 % jakautuen siten, että Kouvolan seutukunnassa paikat lisääntyivät 133:lla ja Kotka-Haminan seutukunnassa 24:llä. Etelä-Karjalassa paikkatarjonta supistui yhden prosentin edellisestä vuodesta. Lappeenrannan seutukunnassa uusien avoimien paikkojen määrä kasvoi 23:llä mutta Imatran seudulla väheni 29:llä. Taulukko: Uudet avoimet työpaikat seutu- ja maakunnittain Kaakkois-Suomessa Seutu/maakunta Vuosikeskiarvo Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ Lkm % Lkm % Yhteensä , ,7 081 Kouvola , ,5 082 Kotka-Hamina , ,1 08 KYMENLAAKSO , ,2 091 Lappeenranta ,9 25 4,3 093 Imatra , ,3 09 ETELÄ-KARJALA , ,1

10 Kymenlaakson uusista avoimista paikoista oli vuonna % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja 28 % asiantuntijoiden paikkoja. Eniten vuodesta 2014 vähenivät ammatteihin luokittelemattomat paikat (-7). Eniten lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+96) sekä asiantuntijoiden (+54) paikat. Kaakkois-Suomessa vuonna 2015 avoinna olleista uusista työpaikoista 37 % oli Kouvolan seutukunnan alueella. Alueella oli keskimäärin kuukaudessa 729 uutta avointa paikkaa, joka oli 22 % enemmin kuin vuotta aiemmin ja 29 % enemmin kuin vuonna Seudulla avautuneista paikoista oli 32 % asiantuntijoiden, 28 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 16 % muiden työntekijöiden paikkoja. Suurin tarjonnan kasvu edellisestä vuodesta nähdään asiantuntijoiden (+49) ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+43) paikoissa. Eniten vähenivät ammatteihin luokittelemattomat paikat (-4). Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat seutukunnittain 1 ammattinumeron tarkkuudella vuoden 2015 tammi joulukuussa keskimäärin kuukaudessa 1 Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Kotka-Haminan seutukunnan alueelta ilmoitettiin vuonna % Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista. Alueella oli keskimäärin kuukaudessa 469 uutta avointa paikkaa, joka oli 5 % enemmin kuin vuotta aiemmin, mutta 7 % vähemmin kuin vuonna Alueen uusista avoimista paikoista 42 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden, 22 % asiantuntijoiden ja 11 % muiden työntekijöiden paikkoja. Edellisestä vuodesta lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+53) ja asiantuntijoiden (+4) paikat. Eniten keskimäärin kuukaudessa vähenivät muiden työntekijöiden (-12), rakennus-, korjausvalmistustyöntekijöiden (-8) ja erityisasiantuntijoiden (-8) uudet avoimet paikat.

11 Etelä-Karjalan uusista avoimista paikoista oli vuonna % palvelu- ja myyntityöntekijöiden, 28 % asiantuntijoiden ja 12 % muiden työntekijöiden paikkoja. Eniten vuodesta 2014 vähenivät muiden työntekijöiden (-28) ja maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. (-18) paikat. Eniten lisääntyivät toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (+19) sekä asiantuntijoiden (+12) paikat. Lappeenrannan seutukunnassa oli 31 % Kaakkois-Suomen vuoden 2015 uusista avoimista paikoista. Alueen paikkatarjonta (608 paikkaa keskimäärin kuukaudessa) kasvoi vuonna 2015 neljä prosenttia vuoden 2014 tasosta kuten myös vuodesta Lappeenrannan seudulla vuonna 2015 avautuneista työpaikoista oli 31 % asiantuntijoiden, 29 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 10 % muiden työntekijöiden paikkoja. Edellisestä vuodesta vähenivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. (-25) ja muiden työntekijöiden (-14) uudet paikat. Edellisestä vuodesta eniten lisääntyivät asiantuntijoiden (+23), toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (+17) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+16) uudet avoimet paikat. Kaakkois-Suomessa vuonna 2015 avoinna olleista uusista työpaikoista 8 % oli Imatran seutukunnan alueella. Seudun paikkatarjonta supistui vuonna 2015 (153 paikkaa keskimäärin kuukaudessa) 16 % vuoden takaisesta ja 24 % vuodesta Imatran seudulla vuonna 2015 avautuneista paikoista oli 29 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden, 20 % muiden työntekijöiden ja 17 % asiantuntijoiden paikkoja. Vuoden takaisesta lisääntyivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat seitsemällä. Eniten edellisvuodesta supistui muiden työntekijöiden (-14) ja asiantuntijoiden (-10) paikkatarjonta keskimäärin kuukaudessa.

12 TAULUKKO: Uudet avoimet työpaikat Kaakkois-Suomessa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Joulukuu Muutos % Muutos % Vuosikeskiarvo Muutos % Muutos % / / / /2015 AMMATIT YHTEENSÄ ,0 17, ,2 5,7 11 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestö , ,7-66,7 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat ,0-100, ,0-33,3 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan perus ,0 50, ,7 150,0 14 Hotellin, ravintolan, kaupan, muiden pa , Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasi ,0 34, ,0 58,3 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat ,0-62, ,3-23,5 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasia ,3-12, ,8-11,4 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantun ,8 9, ,0 31,8 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasia ,0-28, ,0 0,0 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisa ,0 114, ,8-42,5 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantunt ,7 185, ,8-10,0 32 Terveydenhuollon asiantuntijat ,0-32, ,4-25,0 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat ,4-19, ,0 19,0 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan a ,9 453, ,4 13,9 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian a , ,0 0,0 41 Toimistotyöntekijät ,4-46, ,1-27,8 42 Asiakaspalvelutyöntekijät ,1 500, ,7 106,3 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyönt ,3-60, ,0-25,0 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntek ,0-83, ,0-78,6 51 Palvelutyöntekijät ,6-50, ,1-27,9 52 Myyjät, kauppiaat ym ,5 15, ,7 54,1 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työn ,2 50, ,2 6,0 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,4-40, ,0 85,0 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym ,0 100, ,6 10,0 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät ,0 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasen ,7 100, ,8-11,9 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, ,6 0, ,8 17,5 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoa ,0 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät ,4 175, ,0-7,4 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan ,0-33, ,0 0,0 81 Prosessityöntekijät ,0 37, ,1-47,5 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ,0 71, ,0 0,0 83 Kuljetustyöntekijät ,0 200, ,0-22,2 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistu ,1-34, ,1-0,9 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat t ,1 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat ,0 128, ,8-12,8 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,7-8, ,6-15,2 95 Katumyyjät, kengänkiillottajat ym ,0 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon ty ,3 400, ,0-19,0 01 Upseerit Aliupseerit Sotilasammattihenkilöstö X0 Yrittäjät ,7-74, ,4-73,0 X1 Opiskelijat X2 Ei ammattia ,0 X3 Ammattia vaihtavat X4 Vastavalmistuneet X5 Valmennukset X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat

13 2. NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖ- MARKKINOILLA 2.1. Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat loka joulukuussa Yleistilanne Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomessa oli vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin kuukaudessa työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja. Määrä oli 3,9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2014 loka joulukuussa. Nuorten työttömyys kasvoi kokonaistyöttömyyden kanssa samaa tahtia, sillä alle 30 -vuotiaita ilmoittautui Kaakkois-Suomesta loka joulukuussa työttömäksi työnhakijaksi 4,0 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työttömistä työnhakijoista oli vuotiaita 24,7 prosenttia kuten vuotta aiemminkin. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman lomautettuja 4. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaikki työttömät työnhakijat , ,6 - nuoret ( v.) , ,8 Nuorten osuus kaikista työttömistä 24,7 % 24,7 % 23,1 % Työttömyyden kasvu oli loka joulukuussa Kaakkois-Suomessa lievempää kuin keskimäärin koko maassa. Koko maassa kaikkien työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 5,8 % ja nuorten työttömien määrä kasvoi 6,8 %. Valtakunnan tasolla nuoria oli 24,6 % kaikista työttömistä työnhakijoista. Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoissa oli vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä suomen kansalaisia 94 %, EU -kansalaisia yksi prosentti ja muita ulkomaalaisia viisi prosenttia. Suomalaisten nuorten työttömien määrä on kasvanut vuoden takaisesta 3,8 %, EU -kansalaisten 41,3 % ja muiden ulkomaalaisten 0,7 %. Jakamalla nuoret työttömät työnhakijat kolmeen ikäryhmään, vuotta, vuotta sekä vuotta, havaitaan työttömiä olevan selvästi enemmän vanhemmissa ikäluokissa. Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen toimialueen nuorista työttömistä työnhakijoista alle 20 -vuotiaita oli 14 %, vuotiaita 47 % ja vuotiaita 38 %. Alle 25 vuotiaita oli nuorista 62 %. Taulukko: Nuoret työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa

14 Ikäryhmä 4. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % vuotiaat yhteensä , , vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat , ,3 Ikäryhmien keskinäisessä vertailussa nähdään, että edelliseen vuoteen verrattuna väheni ainoastaan nuorimpien, vuotiaiden hakijajoukko, 37 työttömällä keskimäärin kuukaudessa. Eniten lisääntyivät vuotiaat työttömät työnhakijat (+152) ja vuotiaiden joukko kasvoi 86 työttömällä vuoden takaisesta. Kaakkois-Suomen alle 30 -vuotiaista työttömistä työnhakijoista oli miehiä 62 % ja naisia oli 38 %. Mieshakijoiden työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta 3,4 % ja naishakijoiden 5,0 %. Nuorten rakennetyöttömyys Seuraavassa taulukossa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vertailun vuoksi taulukossa esitetään myös kaikkien työttömien vastaava tilanne. Vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä kasvoivat sekä nuorten (+9,2 %) että kaikkien (+8,8 %) rakennetyöttömien kokonaismäärät vuoden 2014 vastaavasta ajasta. Kaakkois-Suomen kaikista nuorista työttömistä työnhakijoista (lomautetut ml.) oli rakennetyöttömiä 45 % kun kaikista työttömistä rakennetyöttömien osuus oli 61 %. Suurin osa, 46 %, alle 30 -vuotiaista rakennetyöttömistä kuului ryhmään palveluilta työttömäksi jääneet. Heidän määränsä väheni edellisestä vuodesta yhden prosentin. Kaikkien työttömien osalta tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta 9 %. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.) Nuorten rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 10 %. Neljäsosa kaikista nuorista rakennetyöttömistä kuului tähän ryhmään. Alueen kaikki rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät vähenivät edellisestä vuodesta 5 %. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.)

15 Taulukko: Rakennetyöttömät keskimäärin kuukaudessa loka joulukuussa Nuoret alle 30 -v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä 4. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 21,2 % 25,2 % 45,9 % 7,7 % 100 % 4. neljännes 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 16,6 % 24,9 % 50,5 % 7,9 % 100 % Muutos % 39,5 10,5-0,7 6,1 9,2 Kaikki työttömät työnhakijat 4. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 50,5 % 19,2 % 25,8 % 4,6 % 100 % 4. neljännes 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 47,8 % 22,0 % 25,8 % 4,4 % 100 % Muutos % 14,8-5,1 8,6 13,8 8,8 Nuorten rakennetyöttömien joukosta 21 % kuului pitkäaikaistyöttömien kategoriaan. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden alle 30 -vuotiaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 39 %. Alueen kaikista rakennetyöttömistä oli puolet pitkäaikaistyöttömiä ja määrä kasvoi 15 % vuoden takaisesta. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.) Nuorten palveluilta palveluille sijoittuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6 % ja alueen kaikkien työttömien osalta ryhmä kasvoi 14 %. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) Nuorten työnhakijoiden työttömyyden alkaminen ja päättyminen Vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä alkoi työnvälitystilaston kuukausikertomuksen mukaan Kaakkois-Suomessa 1399 nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyysjaksoa (lomautetut ml.) keskimäärin kuukaudessa. Alkaneiden työttömyysjaksojen määrä oli yhden prosentin korkeampi kuin vuotta aiemmin. Päättyneitä nuorten työttömyysjaksoja oli 864, määrä oli yhden prosentin korkeampi kuin vuotta aiemmin. Päättyneistä työttömyysjaksoista oli 23 % saanut itse työtä, 23 % ei ollut uusinut työnhakuaan, 20 % oli aloittanut valmennuksen/kokeilun, 7 % oli aloittanut työvoimakoulutuksen ja 7 %

16 välitetty työhön yleisille työmarkkinoille. Suurin määrällinen vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli työllistettyjen ryhmässä (-26) ja suurin kasvu ryhmässä, joka ei ole uusinut työnhakuaan (+20). Taulukko: Loka joulukuun aikana alle 30 -vuotiaiden alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot sekä 6 kk ja 12 kk ylittävät työttömyydet Kaakkois-Suomessa (lomautetut ml.) vuotiaat 4. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Alkaneet työttömyysjaksot , ,2 Päättyneet työttömyyysjaksot , ,0 6 kk ylittävät työttömyydet , ,3 12 kk ylittävät työttömyydet , ,2 Nuorten 6 kuukautta ylittäviä työttömyysjaksoja oli 271, eli 12 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 30 -vuotiaiden 12 kuukautta ylittäviä työttömyyksiä oli 90 keskimäärin kuukaudessa, 15 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista vuoden viimeisellä neljänneksellä Kaakkois-Suomessa alkaneista työttömyysjaksoista oli nuoria alle 30 -vuotiaita 35 % kuten päättyneistä työttömyysjaksoistakin. Kaikista kuusi kuukautta ylittävistä työttömyyksistä oli nuoria 28 % ja 12 kuukautta ylittävistä työttömyyksistä 17 %. Nuorisotyöttömyys Kaakkois-Suomessa alueittain Kaakkois-Suomen alueellinen tarkastelu osoittaa, että nuorisotyöttömyys kasvoi vuoden 2014 viimeisestä neljänneksestä vuoden 2015 vastaavaan aikaan niin Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kuin kaikissa alueen seutukunnissakin. Kymenlaaksossa kasvu oli hivenen maltillisempaa (+3,8 %) kuin Etelä-Karjalassa (+4,2 %). Vuodesta 2013 kasvoi nuorisotyöttömyys Kymenlaaksossa 21 % ja Etelä-Karjalassa kasvua oli 26 %. Myös kokonaistyöttömyys kasvoi kaikilla alueilla, Kymenlaaksossa kasvua oli 3,6 % ja Etelä-Karjalassa 4,4 % edellisestä vuodesta. Pienintä niin kokonaistyöttömyyden kuin nuorisotyöttömyydenkin kasvu oli Kouvolan seutukunnassa, jossa nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyys kasvoi 0,7 % ja kokonaistyöttömyys 0,2 % edellisestä vuodesta. Alueella oli edelleen Kaakkois-Suomen korkein nuorten työttömien prosenttiosuus kaikista työttömistä, 25,6 %. Alle 25 -vuotiaiden työttömyys oli samaa tasoa kuin vuoden 2014 vastaavana aikana.

17 Taulukko: Nuoret alle 30 vuotiaat työttömät (ilman lomautettuja) seutu- ja maakunnittain Kaakkois-Suomessa Seutu/maakunta 4. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaakkois-Suomi , ,8 081 Kouvola , ,2 082 Kotka-Hamina , ,8 08 KYMENLAAKSO , ,9 091 Lappeenranta , ,4 093 Imatra , ,8 09 ETELÄ-KARJALA , ,6 Kaakkois-Suomen suurin niin kokonaistyöttömyyden (+7,0 %) kuin nuorisotyöttömyydenkin (+7,1 %) kasvu oli Kotka-Haminan seutukunnan alueella. Alle 25 -vuotiaiden työttömyys kasvoi 3,2 % edellisestä vuodesta. Kotka-Haminan seudulla oli nuorten osuus kaikista työttömistä pienempi kuin koko maassa keskimäärin eli 23,8 %. Imatran seutukunnassa kasvoi kokonaistyöttömyys 3,3 % ja alle 30 -vuotiaiden työttömyys 4,2 % vuoden takaisesta. Alle 25 -vuotiaiden työttömyys supistui noin prosentin vuotta aiemmasta. Myös Imatran seudulla oli nuorten osuus kaikista työttömistä pienempi kuin koko maassa keskimäärin eli 24,0 %. Lappeenrannan seutukunnassa nuorten alle 30 -vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli 25,2 % ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta 4,4 kun kaikkien työttömien määrä kasvoi alueella 4,9 % vuoden takaisesta. Alle 25 -vuotiaiden työttömyys kasvoi 10,7 % edellisestä vuodesta Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä 68 % keskiasteen koulutuksen suorittaneita ja 21 % oli ylemmän perusasteen suorittaneita. Kaikista Kaakkois-Suomen keskiasteen suorittaneista työttömistä työnhakijoista oli nuoria 32 % ja ylemmän perusasteen suorittaneista työttömistä työnhakijoista nuoria oli 27 %. Määrällisesti eniten edellisvuodesta kasvoi keskiasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työttömien ryhmä (+269), eniten supistui ylemmän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä (-115) keskimäärin kuukaudessa.

18 Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) koulutusasteen mukaan keskimäärin kuukaudessa loka joulukuussa Koulutusaste 4. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % KOULUTUS YHTEENSÄ , ,8 1 ALEMPI PERUSASTE ,1 2 8,7 2 YLEMPI PERUSASTE , ,2 3 KESKIASTE , ,3 5 ALIN KORKEA-ASTE ,2 5 10,6 6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE , ,9 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE ,9 0 0,0 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE KOULUTUSASTE TUNTEMATON , ,5 Jatkossa tarkastellaan Kaakkois-Suomessa loka joulukuun lopussa tilannekatsaustietojen mukaan työttöminä työnhakijoina (ilman lomautettuja) olleita nuoria koulutustaustan mukaan. Vertailuun otettiin mukaan ne 4 -numeroiset koulutuskoodit, joissa oli vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä työttömiä työnhakijoita enemmän kuin viisi keskimäärin kuukaudessa. Vuoden 2015 loka joulukuussa oli Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista eniten peruskoulun suorittaneita (20 %), ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 9 %, majoitus-ravitsemus-talousalan peruskoulutuksen suorittaneita 7 %, liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneita 5 %, kone- ja metallialan peruskoulutuksen suorittaneita 5 % ja sähköalan peruskoulutuksen suorittaneita 5 %. Vuoden 2014 neljännestä neljänneksestä vuoden 2015 vastaavaan aikaan verrattuna eniten määrällisesti lisääntyivät nuoret rakennus-, yhdyskunta-alan perustutkinnon suorittaneet työttömät (+52) keskimäärin kuukaudessa. Liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneiden työttömien ryhmä kasvoi 48:lla, LVI -alan peruskoulutuksen saaneiden ryhmä 42:lla, tietojenkäsittelyn keskiasteen peruskoulutuksen saaneiden 37:llä ja terveys- ja sosiaalialan peruskoulutuksen saaneiden ryhmä 35:llä. Eniten vähenivät edellisestä vuodesta peruskoulun käyneet nuoret työttömät (-113), ylioppilastutkinnon suorittaneet (-23), muun keskiasteen koulutuksen käyneet (-14), alimman korkea-asteen tietojenkäsittelyn koulutuksen käyneet (-13) sekä artesaanin, käsi- ja taideteollisen peruskoulutuksen saaneet (-10) keskimäärin kuukaudessa. Suhteellisesti eniten lisääntyivät vuoden takaisesta muun ylemmän korkeakouluasteen käyneet nuoret työttömät työnhakijat (+100 %), muun kaupan ja hallinnon peruskoulutuksen käyneet (+100 %),

19 sosiaalialan AMK -tutkinnon suorittaneet (+82 %) sekä liikenteen ja merenkulun ammatillisen tutkinnon suorittaneet (+80 %). Suhteellisesti eniten vähenivät kone- energia- kuljetustekniikan insinöörin (AMK) koulutuksen saaneet (-50 %), alimman korkea-asteen tietojenkäsittelykoulutuksen saaneet (-45 %), muun alemman korkeakouluasteen koukutuksen saaneet (-40 %) sekä majoitus-ravitsemus-talousalan ammattitutkinnon suorittaneet nuoret työttömät (-38 %). Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) koulutuksen mukaan (suurimmat ryhmät) Kaakkois-Suomessa Koulutus 4. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % / /2015 KOULUTUS YHTEENSÄ ,0 22, PERUSKOULU ,8-5, YLIOPPILASTUTKINTO ,5 45, MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSKOUL ,9 38, LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON.) ,5 81, KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULUTUS ,8 19, SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS ,0 0, RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PERUSK ,7 49, AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOULUTUS ,5 14, TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKOUL ,7 130, LVI-ALAN PERUSKOULUTUS ,8 64, TIETOJENKÄS.PERUSKOUL.,KESKIASTE ,3 58, PAPERI- JA KEMIANTEOLL. PERUSKOUL ,6 3, LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSKOUL ,7 30, TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKINTO ,7 72, PUUALAN PERUSKOULUTUS ,2 13, ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK ,8 38, MUU KOULUTUS, ASTE TUNTEMATON ,9 19, PINTAKÄSITTELYALAN PERUSKOULUTUS ,8 15, ELINTARVIKEALAN PERUSKOULUTUS ,5 23, TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL ,0 23, MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE ,9-16, MAATILATALOUDEN PERUSKOULUTUS ,0 42, NUORISO- JA VAPAA-AIKATOIM.PERUSK ,3 43, KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOULUTUS ,5 38, INS. (AMK), TIETOT., TIETOLIIK.TEKN ,0 125, YLEISSIV. KOUL., ASTE TUNTEMATON ,7 118, MUU KOULUTUS, KESKIASTE ,6-30, KAUPAN JA HALLINNON AMM.TUTKINTO ,0 266, TERVEYDENHUOLLON AMK-TUTKINTO ,0 145, SOSIAALIALAN AMK-TUTKINTO ,8 100, MUU YLEISSIV. KOUL., AL. PERUSASTE ,8-9, VIESTINTÄALAN PERUSKOULUTUS ,0 81, TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSK ,0 11,1

20 Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Kaakkois-Suomessa loka joulukuun lopussa olleita vuotiaita työttömiä työnhakijoita ammattiryhmittäin tarkasteltaessa havaitaan, että edellisen vuoden vastaavasta ajasta hakijat vähenivät eniten ammatteihin luokittelemattomien (-30) ja erityisasiantuntijoiden (-18) ryhmissä). Eniten lisääntyivät nuoret työttömät palvelu- ja myyntityöntekijät (+113) sekä rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijät (+78). Kaavio: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) ammattiryhmittäin loka joulukuussa Kaakkois-Suomessa Johtajat 5 2 Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu- ja myyntityöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Sotilaat 2 X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Suuri osa (27 %) nuorista työttömistä työnhakijoista kuului ammatteihin luokittelemattomien ryhmään, rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöihin kuului 26 % ja palvelu- ja myyntityöntekijöihin 19 %. Verrattaessa nuoria ja kaikkia työttömiä työnhakijoita ammattiryhmittäin havaitaan, että suhteellisesti eniten alle 30 -vuotiaita työttömiä oli ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä, 51 % kaikista työttömistä. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyön työttömistä oli nuoria 33 % ja palvelu- ja myyntityöntekijöistä 25 %. Suhteellisesti vähiten nuoria työttömiä oli johtajien (3 %) ja muiden työntekijöiden (10 %) ammattiluokissa. Kahden ammattinumeron tarkkuudella nuoria työttömiä tarkasteltaessa nähdään, että suurimmat nuorten työttömien työnhakijoiden ryhmät olivat ilman ammattia olevat (25 % nuorista työttömistä), konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat (9 %), rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) (8 %), palvelutyöntekijät (8 %) sekä myyjät, kauppiaat ym. 7 %.

21 Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 4. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % / /2015 AMMATIT YHTEENSÄ ,0 22,8 11 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestöjen joht ,0 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat ,0-50,0 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan peruspalv. johtajat ,0 400,0 14 Hotellin, ravintolan, kaupan, muiden palvel. joht Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat ,2 14,3 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat ,0-33,3 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat ,0 60,0 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat ,9 94,7 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt ,6 3,4 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant ,9 39,5 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat ,5 0,7 32 Terveydenhuollon asiantuntijat ,0 66,7 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat ,2 42,0 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant ,7 73,8 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt ,2 75,0 41 Toimistotyöntekijät ,9 17,5 42 Asiakaspalvelutyöntekijät ,0 66,7 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät ,0 40,0 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,3-31,8 51 Palvelutyöntekijät ,1 48,5 52 Myyjät, kauppiaat ym ,5 91,1 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät ,9 71,9 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,0 43,8 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym ,4 29,8 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät ,0 28,6 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) ,8 28,0 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat ,0 10,9 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan työnt ,8 18,2 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät ,3 2,3 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist ,3 10,1 81 Prosessityöntekijät ,7-12,2 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ,2 40,0 83 Kuljetustyöntekijät ,6 16,1 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek ,6 18,2 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät ,0 0,0 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät ,9 27,4 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,9 10,7 95 Katumyyjät, kengänkiillottajat ym Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät ,4-14,3 01 Upseerit Aliupseerit ,0 03 Sotilasammattihenkilöstö ,0 X0 Yrittäjät ,0-100,0 X1 Opiskelijat ,0 62,5 X2 Ei ammattia ,1 13,0 X3 Ammattia vaihtavat ,0-7,1 X4 Vastavalmistuneet ,6-31,5 X5 Valmennukset X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen ,0 X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat ,8-50,0

22 Vuodesta 2014 lisääntyivät eniten nuoret työttömät rakennustyöntekijät ym.(pl. sähköasentajat) (+67), myyjät, kauppiaat ym. (+46), palvelutyöntekijät(+36), sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät (+32) ja hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (+30) keskimäärin kuukaudessa. Määrällisesti eniten edellisestä vuodesta vähenivät nuoret työttömät vastavalmistuneet (-22), prosessityöntekijät (-14), konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat (-9) sekä elintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistajat (-8) keskimäärin kuukaudessa. Niissä ammattiryhmissä, joissa kahden ammattinumeron tarkkuudella oli nuoria työttömiä työnhakijoita enemmän kuin viisi keskimäärin kuukaudessa, lisääntyi nuorten työttömien määrä suhteellisesti eniten metsä- ja kalatalouden työntekijöiden (+80 %), lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden (+38 %), terveydenhuollon asiantuntijoiden (+25 %) sekä asiakaspalvelutyöntekijöiden (+22 %) ryhmissä. Suurimmat suhteelliset vähennykset nuorten työttömien työnhakijoiden määrissä oli vastavalmistuneiden (-31 %), katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (-29 %), teollisuustuotteiden kokoonpanijoiden (-22 %) sekä käsityötuotevalmistajien, hienomekaniikan, painoalan työtekijöiden (-19 %) ryhmissä keskimäärin kuukaudessa Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat vuoden 2015 alusta lähtien Yleistilanne Alle 30 -vuotiaita työttömiä oli Kaakkois-Suomessa keskimäärin kuukaudessa 5050 vuonna Vuonna 2015 kasvoi kaikkien nuorten työttömien määrä edellisestä vuodesta 7 %, nuorten miesten työttömyys 6 % ja naisten 10 %. Tarkasteltaessa nuorisotyöttömyyden kehitystä hieman pidemmällä aikavälillä, havaitaan, että alle 30 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen alueella 47 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 keskimäärin kuukaudessa. Nuorten miestyöttömien määrä kasvoi tuona aikana 60 % ja naistyöttömien määrä 29 %. Kaakkois-Suomen kaikista alle 30 -vuotiaista työttömistä työnhakijoista oli vuonna 2015 miehiä 61,5 % ja naisia 38,5 %. Vuonna 2006 naistyöttömien osuus oli 43,6 % ja miestyöttömien 56,4 %. Vertailuvuosista korkeimmillaan nuorisotyöttömyys oli vuonna 2015 (5050) ja pienimmillään vuonna 2007 kun nuoria oli työttömänä Nuorten miesten työttömyys oli samoin korkeimmillaan vuonna 2015 (3100 työtöntä) ja matalimmillaan vuonna 2007 (1600 työtöntä). Nuorten naisten työttömyys oli

23 myös korkeimmillaan vuonna 2015 (1940 työtöntä), mutta matalimmillaan vuonna 2008 (1240 työtöntä). Kaavio: Alle 30 -vuotiaat kaikki työttömät työnhakijat, miehet ja naiset (ilman lomautettuja) Kaakkois-Suomessa keskimäärin kuukaudessa vuosina Kaikki Miehet Naiset Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneet työnhakijat jaetaan yhdeksään ryhmään työllisyyden mukaan: työllistettynä olevat, yleisillä työmarkkinoilla työssä olevat, työttömät, lomautetut, lyhennetyllä työviikolla, työvoiman ulkopuolella, työttömyyseläkkeellä, työllistymistä edistävässä palvelussa sekä koulutuksessa olevat. Vuonna 2015 jakautuivat työnhakijat ja nuoret työnhakijat Kaakkois-Suomessa eri työllisyysryhmiin seuraavasti: Työllisyys Kaikki työnhakijat vuotiaat Nuorten työnhakijat osuus Työllisyyskoodit yhteensä % % 25,8 % 00 Työllistetty % % 25,8 % 01 Työssä yleisillä työmarkk % % 26,3 % 02 Työtön % % 24,4 % 03 Lomautettu % % 14,3 % 04 Lyhennetyllä työvkolla % 97 1 % 21,2 % 05 Työvoiman ulkopuolella % % 22,5 % 06 Työttömyyseläkkeellä % 0 0 % 0,0 % 07 Työllistym. ed. palvelussa % % 35,0 % 08 Koulutuksessa % % 37,6 % Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomen TE -toimistoon ilmoittautui vuonna 2015 keskimäärin kuukaudessa työnhakijaa, joista 26 % oli nuoria vuotiaita. Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että nuorten osuus työllistetyistä ja yleisillä työmarkkinoilla työssä olevista hakijoista oli keskimääräistä tasoa.