mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa.

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa laaditaan työmarkkinoita käsitteleviä raportteja ja analyyseja. Seuranta- ja ennakointitiedon tarve on korostunut talouden nopeiden ja osin yllätyksellisten muutosten vuoksi. Ei tarvita pelkästään erilaista numerollista tietoa, vaan erityisen tarpeellista on tiedoista tehtävien yhteenvetojen, johtopäätösten ja analyysien laatiminen. Tämä raportti yhdistää numerollista seurantaa ja siitä tehtävää analyysia. Raportin tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä työnvälitystilastosta. Työnvälitystilasto saadaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekistereiden tiedoista. Tilaston laatuselosteen linkki on tässä: Raportti koostuu viidestä osiosta: 1. Kaakkois-Suomen uusien avoimien paikkojen seuranta Tässä osiossa esitellään Kaakkois-Suomen paikkakehitystä. Seurannassa halutaan tuoda esiin paitsi paikkojen rakennetta eli millaisia paikkoja on eniten jne., myös miten tilanne on muuttunut. Numerotaulukoissa esitellään muutosta edellisen vuoden vastaavaan aikaan ja myös kahden vuoden muutosta. Tietoja esitellään lähinnä ammattiryhmittäin. Työvoimaa tilatessaan työnantaja ilmoittaa työtehtävän ammattinumeron. Tämä on hyvä pohja saada esiin se, millaisia tarjolla olevat työpaikat ovat ja miten työvoiman kysyntä näillä perusteilla muuttuu. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 2. Nuoret ( v.) työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa käsitellään nuorten ajankohtaista työttömyystilannetta. Tietoja esitellään neljännesvuosittain. Selvityksessä halutaan tuoda esiin paitsi nykyistä työttömyystilannetta myös tilanteen muutosta. Ajankohtaisia tietoja verrataan edellisten vuosien tilanteeseen. Olemme tässä laajentaneet nuorten ryhmää yleisen pidetyn vuotiaiden sijasta vuotiaisiin. Tämä mm. sen vuoksi, että usein koulutus vie paljon aikaa ja muutoinkin työmarkkinoille sisään pääseminen tapahtuu osalla nuoria vasta sen jälkeen kun he ovat täyttäneet 25 vuotta. Nuorten työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Iäkkäiden työttömyyttä käsittelevässä raportissa seurataan miten 50 vuotta täyttäneiden työttömyystilanne on viime aikoina kehittynyt Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan iäkkäiden työttömyyden rakenteellisia piirteitä ja työttömyyden kehitystä. 50 vuotta täyttäneiden työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa.

2 4. Työssä käyvät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa raportoidaan työssä käyvän työnhakijajoukon rakenteellisia piirteitä Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan sitä, millaisista henkilöistä työssä käyvien uutta työtä hakevien joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut viime aikoina. Työnhakijoiden tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 5. Pitkäaikaistyöttömät Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömyyden rakenteellisia piirteitä: millaisista henkilöistä joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut ajan myötä Kaakkois-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. Raportin on päivittänyt suunnittelusihteeri Anitta Lehtinen.

3 Sisällys 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN PAIKKOJEN SEURANTA Yleistilanne Uudet avoimet työpaikat ammattiryhmittäin NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Yleistilanne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne VUOTTA TÄYTTÄNEET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Työttömyys pääikäryhmittäin vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät työnhakijat Iäkkäiden työttömyyden yleinen kehitys Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne TYÖSSÄ KÄYVÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Yleistilanne Työssä olevien työnhakijoiden ammattirakenne Työssä olevien työnhakijoiden koulutusrakenne PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Yleistilanne Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne... 42

4 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN PAIKKOJEN SEURANTA 1.1. Yleistilanne Uusia, työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettuja työpaikkoja avautui Kaakkois-Suomessa kuluvan vuoden tammi maaliskuussa 2454 keskimäärin kuukaudessa, 12 % vähemmin kuin vuosi sitten ja samaa tasoa kuin vastaavana aikana vuonna Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin kuukaudessa uutta avointa työpaikkaa, prosentin verran enemmin kuin vuosi sitten ja 6 % enemmin kuin vastaavana aikana vuonna Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli tammi maaliskuussa 4,5 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 5,1 %. Alueittain Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa nähdään, että Kymenlaakson osuus paikoista oli 57 % ja Etelä-karjalan osuus 43 %. Kymenlaaksossa paikat vähenivät vuoden takaisesta 20 % jakautuen siten, että Kouvolan seutukunnassa paikat vähenivät 75:llä ja Kotka-Haminan seutukunnassa 266:lla keskimäärin kuukaudessa. Etelä-Karjalassa paikkatarjonta kasvoi 2 % edellisestä vuodesta. Lappeenrannan seutukunnassa uusien avoimien paikkojen määrä kasvoi 51:llä mutta Imatran seudulla väheni 30:llä. Taulukko: Uudet avoimet työpaikat seutu- ja maakunnittain Kaakkois-Suomessa Alue 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015/2016 Muutos 2014/ lkm % lkm % Kaakkois-Suomi ,5-4 -0,2 081 Kouvola , ,7 082 Kotka-Hamina , ,7 08 KYMENLAAKSO , ,3 091 Lappeenranta , ,4 093 Imatra , ,0 09 ETELÄ-KARJALA ,0 59 5,9 Paikkoja tarjottiin Kaakkois-Suomessa nyt hieman lyhempi kestoisina kuin vuotta aiemmin. Ensimmäisen vuosineljänneksen uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 15 % (vuonna %). 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 21 % (27 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 22 % (18 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 34 % kun niitä vuotta aiemmin oli 42 %.

5 1.2. Uudet avoimet työpaikat ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomen uusista avoimista työpaikoista oli eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (32 %) ja muiden työntekijöiden (20 %) paikkoja. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella ensimmäisellä vuosineljänneksellä keskimäärin kuukaudessa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Tarkasteltaessa uusia avoimia paikkoja yhden ammattinumeron tarkkuudella, havaitaan, että eniten lisääntyivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. (+117) sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden (+17) paikat. Edellisestä vuodesta vähenivät eniten asiantuntijoiden (-255) ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden (-121) paikat keskimäärin kuukaudessa. Kahden ammattinumeron tarkkuudella Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten tammi maaliskuun paikoista oli myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (21 %). Liikeelämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja oli 11 %, maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikkoja 7 % ja katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden paikkoja samoin 7 % kaikista Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista. Kaavio: Kaakkois-Suomen TE -toimistoon vuoden 2016 tammi maaliskuussa ilmoitetut uudet avoimet työpaikat keskimäärin kuukaudessa (suurimmat ammattiryhmät) Myyjät, kauppiaat ym. 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 51 Palvelutyöntekijät 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)

6 Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä lisääntyivät paikat edelliseen vuoteen verrattuna 19 ammattiryhmässä yhteensä 350:llä keskimäärin kuukaudessa. Eniten lisääntyivät maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikat (+116), myyjien ja kauppiaiden ym. paikat 79:llä ja maa-, metsä- ja kalatalouden avustavien työntekijöiden paikat lisääntyivät 42:lla keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos ensimmäisellä vuosineljänneksellä v keskimäärin kuukaudessa Kaakkois-Suomessa, eniten kasvaneet ammattiryhmät 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant. 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 81 Prosessityöntekijät 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät 52 Myyjät, kauppiaat ym. 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym Suurimmat määrälliset vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden uusissa paikoissa (-262), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikoissa (-163) sekä siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikoissa (-106) keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos ensimmäisellä vuosineljänneksellä v keskimäärin kuukaudessa Kaakkois-Suomessa, eniten supistuneet ammattiryhmät 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 51 Palvelutyöntekijät 41 Toimistotyöntekijät 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat X0 Yrittäjät Ammateittain viiden ammattinumeron tasolla avoimiksi ilmoitettuja paikkoja tarkasteltaessa ilmenee, että eniten oli myyjien (333), myyntineuvottelijoiden (135), muiden palvelutyöntekijöiden (121) ja puistotyöntekijöiden (114) uusia avoimia paikkoja keskimäärin kuukaudessa. Suurimmat kasvut vuoden takaisesta olivat myyjien (+156) ja puistotyöntekijöiden (+55) paikoissa. Suurimmat supistumiset olivat myyntineuvottelijoiden (-217), muiden toimisto- ja laitossiivoojien (-87), henkilökohtaisten avustajien (-72) sekä myyntiedustajien (-72) paikoissa.

7 Kouvolan seudulla tammi maaliskuussa keskimäärin kuukaudessa avautuneesta 929 paikasta oli 29 % muiden työntekijöiden ja 29 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja. Vuoteen 2015 verrattuna lisääntyivät eniten maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (+97), eniten vähenivät asiantuntijoiden paikat (-165) keskimäärin kuukaudessa. Kahden ammattinumeron tarkkuudella Kouvolan seudun uusista avoimista paikoista oli eniten myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (20 %), katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden paikkoja (14 %) ja maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikkoja (11 %). Edellisestä vuodesta paikat lisääntyivät eniten maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. (+97) sekä maa- metsä- ja kalatalouden avustavien työntekijöiden (+38) tehtävissä. Suurimmat supistumiset olivat liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (-189) sekä siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (-95) uusissa avoimissa paikoissa keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat seutukunnittain 1 ammattinumeron tarkkuudella vuoden 2016 tammi maaliskuussa keskimäärin kuukaudessa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Kotka-Haminan seutukunnan 469 uudesta avoimesta paikasta oli 34 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja 18 % muiden työntekijöiden paikkoja. Vuoden takaisesta kasvoi ainoastaan muiden työntekijöiden paikkamäärä (+18). Suurin supistuminen oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikoissa (-232). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli Kotkan seudulla eniten ilmoitettu myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja, joita oli 14 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista, hoivapalvelun ja terveyden-

8 huollon työntekijöiden paikkoja oli 13 %, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja 9 % ja samoin siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja 9 % kaikista alueen paikoista. Suurimmat paikkamäärien kasvut edellisestä vuodesta olivat lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden (+11) ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (+9) paikoissa. Eniten vähenivät hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (-187) sekä myyjien, kauppiaiden ym. (-34) uudet paikat. Lappeenrannan seutukunnassa tammi maaliskuussa keskimäärin kuukaudessa avautuneesta 842 työpaikasta oli 35 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 19 % asiantuntijoiden paikkoja. Vuoden 2015 vastaavaan aikaan verrattuna lisääntyivät eniten maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (+63), eniten vähenivät asiantuntijoiden paikat (-52). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli Lappeenrannan seudulla ilmoitettu eniten myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja joita oli 27 % kaikista alueen paikoista. Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja oli 15 % ja maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikkoja 8 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Edellisestä vuodesta paikat lisääntyivät eniten myyjien ja kauppiaiden (+70) ja maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. (+63) tehtävissä. Suurimmat supistukset olivat liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (-53) sekä siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (-23) tehtävissä. Imatran seutukunnassa alkuvuonna keskimäärin kuukaudessa avautuneesta 214 paikasta oli 31 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 26 % muiden työntekijöiden ja paikkoja. Eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden uudet paikat (+13) ja eniten vähenivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (-29). Hieman tarkemmalla kahden ammattinumeron tarkkuudella nähdään Imatran seudun uusista avoimista paikoista olleen eniten myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (16 %), siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja (11 %) sekä hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikkoja (10 %). Suurimmat paikkamäärien kasvut edellisestä vuodesta olivat hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (+11) sekä myyjien, kauppiaiden ym. (+8) paikoissa. Suurimmat vähennykset olivat maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. (-29) sekä lakiavustajien, sosiaalija kulttuurialan asiantuntijoiden (-20) paikoissa keskimäärin kuukaudessa.

9 TAULUKKO: Uudet avoimet työpaikat Kaakkois-Suomessa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015/2016 Muutos 2014/ lkm % lkm % AMMATIT YHTEENSÄ ,5-4 -0,2 11 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestöjen joht ,0 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat , ,7 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan peruspalv. johtajat ,0 0 0,0 14 Hotellin, ravintolan, kaupan, muiden palvel. joht , Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat ,4-2 -5,4 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat ,7 2 8,3 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat , ,3 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat , ,9 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt ,1 0 0,0 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant , ,0 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat , ,1 32 Terveydenhuollon asiantuntijat ,9-4 -7,1 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat , ,6 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant , ,7 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt ,0 0 0,0 41 Toimistotyöntekijät , ,8 42 Asiakaspalvelutyöntekijät , ,4 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät , ,1 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät , ,0 51 Palvelutyöntekijät ,1-6 -5,4 52 Myyjät, kauppiaat ym , ,1 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät ,7 7 4,8 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät , ,8 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym , ,9 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät , Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) , ,0 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat ,0 4 9,3 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan työnt Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät , ,7 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist ,0 1 16,7 81 Prosessityöntekijät , ,3 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat , ,0 83 Kuljetustyöntekijät ,0 3 12,5 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek , ,1 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät , ,2 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät , ,1 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,3-2 -4,3 95 Katumyyjät, kengänkiillottajat ym , Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät , ,6 01 Upseerit Aliupseerit , Sotilasammattihenkilöstö X0 Yrittäjät , ,6 X1 Opiskelijat X2 Ei ammattia X3 Ammattia vaihtavat X4 Vastavalmistuneet X5 Valmennukset X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat

10 2. NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖ- MARKKINOILLA 1.1. Yleistilanne Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomessa oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja keskimäärin kuukaudessa. Määrä oli kolme prosenttia suurempi kuin vuoden 2015 tammi-maaliskuussa. Nuorten työttömyys kasvoi kokonaistyöttömyyttä hivenen hitaammin, sillä alle 30 -vuotiaita ilmoittautui Kaakkois-Suomesta tammi-maaliskuussa työttömäksi työnhakijaksi kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työttömistä työnhakijoista oli vuotiaita 23,8 % kun niitä vuotta aiemmin oli 24,2 %. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos lomautettuja Kaikki työttömät työnhakijat , ,9 - nuoret ( v.) , ,9 Nuorten osuus kaikista työttömistä 23,8 % 24,2 % 23,4 % Työttömyyden kasvu oli alkuvuodesta Kaakkois-Suomessa samaa tasoa kuin keskimäärin koko maassa, mutta nuorisotyöttömyys kasvoi Kaakkois-Suomessa lievemmin. Koko maassa työttömyys kasvoi 3,2 % vuoden takaisesta ja nuorisotyöttömyys kasvoi 3,5 %. Nuoria alle 30 -vuotiaita oli kaikista työttömistä työnhakijoista 24,5 % kun heitä vuotta aiemmin oli 24,4 %. Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suomalaisia 93,6 %, EU -kansalaisia 1,2 % ja muita ulkomaalaisia 5,2 %. Suomalaisten nuorten työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 1 %, EU -kansalaisten 15 % ja muiden ulkomaalaisten 4 %. Kansalaisuuden mukainen tarkastelu osoittaa, että nuorista työttömistä oli venäläisiä 2,5 %, virolaisia 0,6 % ja somalialaisia 0,6 %. Venäläisten määrä väheni vuoden takaisesta 2 %, virolaisten lisääntyi 10 % ja somalialaisten määrä kasvoi 107 %. Nuorisotyöttömyyden rakenne Jakamalla nuoret työttömät työnhakijat kolmeen ikäryhmään, vuotta, vuotta sekä vuotta, havaitaan, että heistä puolet oli vuotiaita ja heidän määränsä myös kasvoi eniten

11 (3,5 %) edellisestä vuodesta. Kymmenesosa nuorista oli alle 20 -vuotiaita ja heidän määränsä supistui 8,5 % vuoden takaisesta. Taulukko: Nuoret työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ikäryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos vuotiaat yhteensä , , vuotiaat ,5-8 -1, vuotiaat , , vuotiaat , ,8 Seuraavassa taulukossa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vertailun vuoksi taulukossa esitetään myös kaikkien työttömien työnhakijoiden vastaava tilanne. Vuoden 2016 ensineljänneksellä kasvoivat sekä nuorten (+3,2 %) että kaikkien (+7,6 %) rakennetyöttömien kokonaismäärät vuoden 2015 vastaavasta ajasta. Taulukko: Rakennetyöttömien määrät keskimäärin kuukaudessa tammi-maaliskuussa Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä Nuoret alle 30 -v. työttömät 1. neljännes 2016 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 23,0 % 27,1 % 43,9 % 6,0 % 100 % 1. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 18,2 % 25,6 % 50,0 % 6,2 % 100 % Muutos % 30,6 9,1-9,4-1,3 3,2 Kaikki työttömät työnhakijat 1. neljännes 2016 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 51,5 % 20,0 % 24,6 % 3,8 % 100 % 1. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 49,0 % 21,2 % 26,2 % 3,6 % 100 % Muutos % 13,1 1,7 1,2 13,3 7,6 Suurin osa, 44 %, alle 30 -vuotiaista rakennetyöttömistä kuului alkuvuonna ryhmään palveluilta työttömäksi jääneet. Palveluilta työttömiksi jääneiden nuorten työttömien määrä väheni edellisvuodesta 9 %. Kakkien työttömien osalta tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta noin yhden prosentin. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.)

12 Nuorten rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 9 %. Kaikista nuorista rakennetyöttömistä kuului 27 % tähän ryhmään. Kaikkien rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Nuorten rakennetyöttömien joukosta pitkäaikaistyöttömien osuus oli edelleenkin huomattavasti alemmalla tasolla kuin kaikkien rakennetyöttömien ryhmässä. Kaikkien rakennetyöttömien ryhmästä 52 prosenttia kuului pitkäaikaistyöttömien kategoriaan, nuorten ryhmässä 23 prosenttia. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden alle 30 -vuotiaiden määrä kuitenkin kasvoi edellisestä vuodesta 31 % kun kaikkien pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 13 %. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.) Nuorten palveluilta palveluille sijoittuneiden määrä väheni edellisestä vuodesta noin prosentin kun ryhmä kaikkien työttömien työnhakijoiden osalta kasvoi 13 %. %. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) Työttömyyden alkaminen ja päättyminen Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä alkoi työnvälitystilaston kuukausikertomuksen mukaan Kaakkois-Suomessa 1115 nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyysjaksoa keskimäärin kuukaudessa, 2 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneitä nuorten työttömyysjaksoja oli 1433, prosentin verran enemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneistä työttömyysjaksoista oli 20 % aloittanut valmennuksen/kokeilun, 19 % ei ollut uusinut työnhakuaan ja 19 % oli saanut itse työtä. Suurin määrällinen vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli työvoimakoulutuksen aloittaneiden ryhmässä (-40) ja suurin kasvu ryhmässä, joka ei ole uusinut työnhakuaan (+38). Kaikista tammi maaliskuussa Kaakkois-Suomessa alkaneista työttömyysjaksoista oli alle 30 -vuotiaita 37 % ja päättyneistä työttömyysjaksoista 40 %.

13 Taulukko: Tammi maaliskuun aikana alle 30 -vuotiaiden alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot sekä 6 kk ja 12 kk ylittävät työttömyydet Kaakkois-Suomessa vuotiaat 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Alkaneet työttömyydet , ,1 Päättyneet työttömyydet ,0 33 2,4 6 kk ylittävät työttömyydet , ,7 12 kk ylittävät työttömyydet , ,0 Nuorten 6 kuukautta ylittäviä työttömyysjaksoja oli 306 eli 2 % enemmin kuin vuotta aiemmin. Alle 30 -vuotiaiden 12 kuukautta ylittäviä työttömyyksiä oli 80 ja kasvua edellisestä vuodesta oli 14 %. Yli kuusi kuukautta ylittävistä kaikista työttömyyksistä oli alkuvuonna Kaakkois-Suomessa nuoria alle 30 -vuotiaita 28 % ja 12 kuukautta ylittävistä työttömyyksistä 17 %. Nuorisotyöttömyys Kaakkois-Suomessa alueittain Kaakkois-Suomen alueellinen tarkastelu osoittaa, että nuorisotyöttömyys kasvoi vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä 4 % Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa pysyi edellisen vuoden tasolla. Kymenlaakson osuus Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä oli 58 % ja Etelä-Karjalan osuus 42 %. Seutukunnittain alueen nuorisotyöttömyyttä tarkasteltaessa havaitaan, että työttömänä olevien nuorten työnhakijoiden määrä väheni ainoastaan Kotka-Haminan seutukunnassa (-0,1 %) edellisestä vuodesta. Muissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa nuorten työttömien määrä kasvoi, eniten Imatran seutukunnassa (+9 %). Taulukko: Nuoret työttömät (ilman lomautettuja) seutu- ja maakunnittain Kaakkois-Suomessa Alue 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Kaakkois-Suomi , ,9 081 Kouvola , ,7 082 Kotka-Hamina , ,0 08 KYMENLAAKSO , ,4 091 Lappeenranta , ,7 093 Imatra , ,1 09 ETELÄ-KARJALA , ,9

14 Kokonaistyöttömyyden kasvu oli pienintä Kouvolan seutukunnassa (0,1 %) ja nuorisotyöttömyys seudulla kasvoi 0,2 %. Alueella oli edelleen Kaakkois-Suomen korkein nuorten työttömien prosenttiosuus kaikista työttömistä, 24,7 %. Kaakkois-Suomen suurin niin kokonaistyöttömyyden (+6,3 %) kuin nuorisotyöttömyydenkin (+9,0 %) kasvu oli Imatran seutukunnan alueella. Imatran seudulla oli nuorten osuus kaikista työttömistä Kaakkois-Suomen pienin eli 23,0 %. Kotka-Haminan seutukunnassa kasvoi kokonaistyöttömyys 3,1 % ja alle 30 -vuotiaiden työttömyys supistui 0,1 % vuoden takaisesta. Myös Kotka-Haminan seudulla oli nuorten osuus kaikista työttömistä Kaakkois-Suomen pienin eli 23,0 %. Lappeenrannan seutukunnassa nuorten alle 30 -vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli 24,3 % ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta 1,7 % kun kaikkien työttömien määrä kasvoi alueella 4,5 % vuoden takaisesta Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 66 % keskiasteen koulutuksen suorittaneita, 22 % perusasteen ja 9 % korkea-asteen suorittaneita. Määrällisesti eniten edellisvuodesta kasvoi keskiasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työttömien ryhmä (+193) ja eniten väheni perusteen käyneiden ryhmä, 125 henkilöllä. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) koulutusasteen mukaan Kaakkois-Suomessa Koulutusaste 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Koulutus yhteensä , ,9 Perusaste , ,5 Keskiaste , ,7 Korkea-aste , ,1 Tuntematon , ,3 Vuoden 2016 tammi maaliskuussa oli alueen nuorista työttömistä työnhakijoista eniten peruskoulun suorittaneita (20 %), ylioppilastutkinnon suorittaneita (9 %), majoitus-ravitsemus-talousalan peruskoulutuksen suorittaneita (7 %), liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneita (5 %), sähköalan peruskoulutuksen suorittaneita (5 %) sekä kone- ja metallialan peruskoulutuksen suorittaneita (5 %).

15 Jatkossa tarkastellaan Kaakkois-Suomessa tammi maaliskuun lopussa tilannekatsaustietojen mukaan työttöminä työnhakijoina (pois lomautetut) olleita nuoria koulutustaustan mukaan siten, että vertailuun otettiin mukaan ne 4 -numeroiset koulutuskoodit, joissa oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä työttömiä työnhakijoita enemmän kuin viisi keskimäärin kuukaudessa. Vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten määrällisesti kasvoi nuorten liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneiden työttömien ryhmä (+54) keskimäärin kuukaudessa. Terveys- ja sosiaalialan peruskoulutuksen saaneet nuoret työttömät lisääntyivät 41:llä, sähköalan peruskoulutuksen saaneet 28:lla ja kone- ja metallialan peruskoulutuksen saaneet 25:llä keskimäärin kuukaudessa. Määrällisesti eniten vähenivät nuoret peruskoulun käyneet työttömät (-126), alimman korkea-asteen tietojenkäsittelykoulutuksen saaneet (-17), ylioppilastutkinnon suorittaneet (-12) sekä muun ylemmän perusasteen yleissivistävän koulutuksen saaneet (-10) keskimäärin kuukaudessa. Suhteellisesti eniten vuoden takaisesta kasvoi kielitieteiden FM:n, FK:n koulutuksen saaneiden nuorten työttömien ryhmä (+200 %), muun maa-metsätalousalan peruskoulutuksen saaneiden ryhmä (+186 %), asteeltaan tuntemattoman yleissivistävän koulutuksen saaneiden (+115 %) sekä liikenteen ja merenkulun ammatillisen tutkinnon suorittaneiden ryhmä (+63 %). Suhteellisesti eniten viime vuodesta pienenivät alimman korkea-asteen tietojenkäsittelykoulutuksen saaneiden nuorten työttömien ryhmä (-53 %), prosessi- ja materiaalitekniikan DI koulutuksen saaneiden ryhmä (-50 %), muun alemman korkeakouluasteen koulutuksen saaneiden ryhmä (-36 %) sekä prosessi- ja materiaalitekniikan insinöörin AMK koulutuksen saaneet (-33 %).

16 Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) koulutuksen mukaan (suurimmat ryhmät) Kaakkois- Suomessa Koulutus 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos KOULUTUS YHTEENSÄ , , PERUSKOULU , , YLIOPPILASTUTKINTO , , MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSK , , LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON , , SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS , , KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULU ,5 19 8, RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PER , , AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOUL , , TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKO , , LVI-ALAN PERUSKOULUTUS , , TIETOJENKÄS.PERUSKOUL.,KESKIASTE , , PAPERI- JA KEMIANTEOLL. PERUSKOU ,9 1 0, LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSK , , TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKINT , , ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK , , PINTAKÄSITTELYALAN PERUSKOULUTU , , MUU KOULUTUS, ASTE TUNTEMATON , , PUUALAN PERUSKOULUTUS , , ELINTARVIKEALAN PERUSKOULUTUS , , TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL , , MAATILATALOUDEN PERUSKOULUTUS , , MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE , , YLEISSIV. KOUL., ASTE TUNTEMATON , , TERVEYDENHUOLLON AMK-TUTKINTO , , NUORISO- JA VAPAA-AIKATOIM.PERU ,7 7 21, MUU KOULUTUS, KESKIASTE , , INS. (AMK), TIETOT., TIETOLIIK.TEKN , , KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOUL ,0 2 6, KAUPAN JA HALLINNON AMM.TUTKIN , , Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Kaakkois-Suomessa tammi maaliskuussa 2016 olleita vuotiaita työttömiä työnhakijoita ammattiryhmittäin yhden numeron tarkkuudella tarkasteltaessa havaitaan, että edellisen vuoden vastaavasta ajasta eniten vähenivät prosessi- ja kuljetustyöntekijät (-38), erityisasiantuntijat (-32) ja muut työntekijät (-30). Suurimmat kasvut olivat työttömissä nuorissa palvelu- ja myyntityöntekijöissä (+92) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä (+62) keskimäärin kuukaudessa. Suurin osa (28 %) nuorista työttömistä työnhakijoista kuului ammatteihin luokittelemattomien ryhmään. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöihin kuului 25 % ja palvelu- ja myyntityöntekijöihin 20 % nuorista työttömistä.

17 Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos AMMATIT YHTEENSÄ , ,9 1 Johtajat , ,0 2 Erityisasiantuntijat , ,7 3 Asiantuntijat , ,2 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyönt , ,2 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät , ,5 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät , ,2 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistus ,1 26 2,1 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät , ,3 9 Muut työntekijät ,5 2 1,1 0 Sotilaat , ,0 X Ammatteihin luokittelemattoma ,7 57 4,2 Kahden ammattinumeron tarkkuudella nuoria työttömiä työnhakijoita tarkasteltaessa nähdään, että suurimmat ammattiryhmät olivat ilman ammattia olevat (26 % nuorista työttömistä), konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat (8 %), rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) (8 %) sekä palvelutyöntekijät (8 %). Jatkossa tarkastellaan niitä ammattiryhmiä, joissa kahden ammattinumeron tarkkuudella oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kaakkois-Suomessa nuoria työttömiä työnhakijoita enemmän kuin viisi keskimäärin kuukaudessa. Viime vuoden tammi-maaliskuusta tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten lisääntyivät nuoret työttömät hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (+43), ilman ammattia olevat (+41), rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat (+36) sekä myyjät, kauppiaat ym. (+32) keskimäärin kuukaudessa. Eniten vähenivät nuoret työttömät prosessityöntekijät (-20), tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat (-14), avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät (-13) sekä informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantuntijat (-13) keskimäärin kuukaudessa. Suurimmat suhteelliset lisäykset nuorten työttömien työnhakijoiden määrissä edelliseen vuoteen verrattuna oli metsä- ja kalatalouden työntekijöissä (+40 %), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöissä (+25 %), maanviljelijöissä ja eläintenkasvattajissa ym. (+19 %) sekä laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijöissä (+15 %).

18 Suhteellisesti eniten nuorten työttömien määrä väheni teollisuustuotteiden kokoonpanijoiden (-37 %), avustavien keittiö- ja ruokatyöntekijöiden (-34 %), katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (-31 %) sekä prosessityöntekijöiden (-27 %) ammattiryhmissä. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) ammattiryhmittäin (suurimmat ryhmät) Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos AMMATIT YHTEENSÄ , ,9 X2 Ei ammattia ,2 67 5,4 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat ,2 11 2,7 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) , ,3 51 Palvelutyöntekijät , ,8 52 Myyjät, kauppiaat ym , ,7 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät , ,5 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät , ,9 83 Kuljetustyöntekijät ,9 6 3,8 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat , ,4 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat ,3-3 -2,2 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist ,7-5 -3,6 41 Toimistotyöntekijät , ,5 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät ,4 4 4,1 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym , ,2 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat , ,6 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt ,1 6 11,3 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant , ,9 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt ,4-5 -7,9 81 Prosessityöntekijät , ,9 42 Asiakaspalvelutyöntekijät , ,5 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät , ,1 32 Terveydenhuollon asiantuntijat , ,3 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant ,1 0 0,0 X4 Vastavalmistuneet , ,8 X1 Opiskelijat , ,7 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat , ,7 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek ,9 6 19,4 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,2-2 -7,4 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat ,3 7 41,2 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät ,0 7 43,8 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,6-2 -9,5 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät , ,0 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan työnt ,0 3 27,3 X3 Ammattia vaihtavat ,0 1 8,3 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat , ,0 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät , ,3

19 3. 50 VUOTTA TÄYTTÄNEET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖ- MARKKINOILLA 3.1. Työttömyys pääikäryhmittäin Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomessa oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä työtöntä työnhakijaa keskimäärin kuukaudessa pois lukien lomautetut. Työttömistä oli 24 % alle 30 -vuotiaita, 18 % vuotiaita, 18 % vuotiaita ja 40 % 50 vuotta täyttäneitä. Taulukko: Kaakkois-Suomen työttömät työnhakijat ikäryhmittäin (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa vuosien tammi maaliskuussa Vuosi v v v. 50 -v. ja vanhemmat Yhteensä 2016 määrä %-osuus 23,8 % 17,7 % 18,0 % 40,5 % 100 % 2015 määrä %-osuus 24,2 % 16,9 % 18,0 % 41,0 % 100 % 2014 määrä %-osuus 23,4 % 16,5 % 18,5 % 41,6 % 100 % Kaikkien työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta 3,1 % ja kaksi vuotta aiemmasta 10,9 %. Nuorten työttömyys kasvoi kokonaistyöttömyyttä loivemmin, 1,7 % vuotta aiemmasta, mutta 12,9 % vuodesta vuotiaiden työttömyys kasvoi ikäryhmittäisessä jaottelussa eniten 8,3 % vuodessa ja kahdessa vuodessa 19,4 % vuotiaiden työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3,2 % ja vuodesta 2014 kasvua oli 7,7 %. Taulukko: Työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ikäryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Kaikki työttömät työnhakijat , , v , , v , , v , ,7 50 -v. ja vanhemmat , ,9 Vanhimman ikäluokan, 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien, työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta samaa vauhtia kuin nuorisotyöttömyyskin, 1,7 %, kahden vuoden takaisesta kuitenkin hieman rauhallisemmin, 7,9 %.

20 vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät työnhakijat Iäkkäiden työttömyyden yleinen kehitys Kaikista Kaakkois-Suomen työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä naisia 44,2 % ja miehiä oli 55,8 %. 50 vuotta täyttäneistä työttömistä työnhakijoista naisten osuus oli hieman korkeampi, 47,1 %, miesten osuus vastaavasti hieman matalampi 52,9 %. Kun kaikkien 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien työttömien määrä kasvoi 1,7 % vuoden takaisesta, niin työttömien 50 vuotta täyttäneiden naisten määrä kasvoi 2,1 % ja miesten 1,4 %. Kaavio: Kaakkois-Suomen iäkkäät työttömät miehet ja naiset (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa vuosien tammi maaliskuussa Miehet 2 Naiset Koko maassa oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin kuukaudessa työtöntä työnhakijaa (ilman lomautettuja), heistä oli 50 -vuotiaita ja sitä vanhempia 37,0 %. Vuoden 2015 vastaavasta ajasta oli kaikkien työttömien työnhakijoiden määrä lisääntynyt 3,2 % ja 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien työttömien määrä oli kasvanut 3,4 %. Kaakkois-Suomen iäkkäistä työttömistä työnhakijoista oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suomalaisia 91,7 %, EU -kansalaisia 1,3 % ja muita ulkomaalaisia 7,0 %. Suomalaisten iäkkäiden työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 1 %, EU -kansalaisten 9 % ja muiden ulkomaalaisten 6 %. Kansalaisuuden mukainen tarkastelu osoittaa, että 50 vuotta täyttäneistä työttömistä oli venäläisiä 5,9 %, virolaisia 0,8 % ja thaimaalaisia 0,2 %. Venäläisten osalta kasvua vuoden takaiseen oli 4 %, virolaisten 11 % ja thaimaalisten iäkkäiden työttömien määrä kasvoi 45 %. Jakamalla iäkkäät työttömät työnhakijat kolmeen ikäryhmään vuotta, vuotta sekä yli 59 -vuotiaat nähdään, että työttömiä oli eniten yli 59 -vuotiaiden ryhmässä, 41 % 50 vuotta täyttäneistä työttömistä. Toiseksi eniten iäkkäistä työttömistä oli vuotiaiden ryhmässä (32 %).

21 Taulukko: Iäkkäät työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ikäryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos vuotta täyttäneet yhteensä , , v , , v ,3 43 1,6 Yli 59 -vuotiaat , ,5 Ikäryhmien keskinäisessä vertailussa havaitaan, että edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2016 pieneni ainoastaan vuotiaiden työttömien määrä (-66 työtöntä). Eniten lisääntyivät yli 59 - vuotiaat työttömät työnhakijat (+115 työtöntä). Rakennetyöttömyys Seuraavassa taulukossa 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien työttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vertailun vuoksi taulukossa esitetään myös kaikkien työttömien työnhakijoiden vastaava tilanne. 50 vuotta täyttäneiden rakennetyöttömien määrä kasvoi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta ajasta 6,3 %, kun kaikkien rakennetyöttömien määrä kasvoi 7,6 %. Taulukko: Rakennetyöttömien määrät keskimäärin kuukaudessa tammi maaliskuussa Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä 50 -vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät: 1. neljännes 2016 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 68,5 % 14,5 % 15,2 % 1,8 % 100 % 1. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 66,9 % 16,6 % 15,1 % 1,4 % 100 % Muutos % 8,9-7,1 6,9 39,1 6,3 Kaikki työttömät: 1. neljännes 2016 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 51,5 % 20,0 % 24,6 % 3,8 % 100 % 1. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 49,0 % 21,2 % 26,2 % 3,6 % 100 % Muutos % 13,1 1,7 1,2 13,3 7,6 50 vuotta täyttäneistä rakennetyöttömistä kuului 69 % pitkäaikaistyöttömien ryhmään. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden 50 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 9 % kun kaikkien pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 13 %. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.)

22 Rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä oli 50 vuotta täyttäneistä rakennetyöttömistä 14 % ja heidän määränsä supistui edellisestä vuodesta 7 % kun ryhmä kaikkien työttömien osalta kasvoi 2 %. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Palveluilta työttömäksi jääneiden ryhmään kuului 15 % 50 -vuotiaista ja sitä vanhemmista rakennetyöttömistä. Iäkkäiden palveluilta työttömäksi jääneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 7 % kun ryhmä kaikkien työttömien osalta kasvoi 1 %. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.) Palveluilta palveluille sijoittuneiden 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 39 %. Kaikkien työttömien osalta tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta 13 %. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) Iäkkäiden työttömien työttömyyden alkaminen ja päättyminen Kaikista tämän vuoden tammi-maaliskuussa Kaakkois-Suomessa alkaneista työttömyysjaksoista oli 50 -vuotiaita ja sitä vanhempia 24 % ja päättyneistä työttömyysjaksoista heitä oli 22 %. Yli kuusi kuukautta ylittävistä työttömyyksistä oli 50 vuotta täyttäneitä 33 % ja 12 kuukautta ylittävistä työttömyyksistä iäkkäitä oli 42 %. 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien työttömyysjaksoja alkoi Kaakkois-Suomessa kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 707 keskimäärin kuukaudessa. Luku oli 7 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Päättyneitä iäkkäiden työttömyysjaksoja oli alkuvuonna 803 keskimäärin kuukaudessa, samaa tasoa kuin vuotta aiemmin. Päättyneistä työttömyysjaksoista 23 % oli saanut itse työtä, 16 % oli lomau-

23 tus/lyhennetty työviikko päättynyt ja 12 % siirtynyt työvoiman ulkopuolelle. Suurin määrällinen vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli työvoimakoulutuksen aloittaneiden ryhmässä (-34) ja suurin kasvu työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden ryhmässä (+22). Taulukko: 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot sekä 6 kk ja 12 kk ylittävät työttömyydet Kaakkois-Suomessa 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Alkaneet työttömyysjaksot , ,5 Päättyneet työttömyysjaksot , ,9 6 kk ylittävät työttömyydet ,8 11 3,2 12 kk ylittävät työttömyydet , ,1 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien 6 kuukautta ylittäviä työttömyysjaksoja oli alkuvuonna keskimäärin kuukaudessa 357, mikä oli 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Iäkkäiden 12 kuukautta ylittäviä työttömyyksiä oli alkuvuonna Kaakkois-Suomessa 205, 6 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Iäkkäät työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomessa alueittain Kaakkois-Suomen alueellinen tarkastelu osoittaa, että iäkkäiden työttömyys kasvoi vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä 4 % Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa pysyi edellisen vuoden tasolla. Kymenlaakson osuus Kaakkois-Suomen 50 vuotta täyttäneistä työttömistä oli 58 % ja Etelä- Karjalan osuus 42 %. Taulukko: Iäkkäät työttömät (ilman lomautettuja) seutu- ja maakunnittain Kaakkois-Suomessa Alue 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Kaakkois-Suomi , ,9 081 Kouvola ,6 71 3,0 082 Kotka-Hamina , ,8 08 KYMENLAAKSO , ,8 091 Lappeenranta , ,4 093 Imatra , ,5 09 ETELÄ-KARJALA , ,9 Seutukunnittain alueen iäkkäiden työttömyyttä tarkasteltaessa havaitaan, että työttömänä olevien yli 50 -vuotiaiden määrä väheni ainoastaan Kouvolan seutukunnassa (-1,6 %) edellisestä vuodesta. Muissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa iäkkäiden työttömien määrä kasvoi, eniten Imatran seutukunnassa (+7 %).